Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Rakennetun ympäristön valvonnan tehostaminen 456/

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Rakennetun ympäristön valvonnan tehostaminen 456/ /2016 KH 193 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja vt. Päivi Salminen, puh Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi, puh Talouspäällikkö Pekka Murto, puh Hankkeen tausta ja tarve Maankäyttö- ja rakennuslain (jäljempänä MRL) 20 1 momentin mukaan kunnan on huolehdittava rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta ja rakentamisen neuvontaa ja valvontaa varten tulee kunnassa olla rakennustarkastaja (MRL mom.) Rakentamisen ohjaus ja valvonta Lappeenrannan kaupungin alueella kuuluu rakennuslautakunnalle. Rakennuslautakunta ja rakennusvalvonnan vastuualue huolehtivat rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä. (Lappeenrannan kaupungin rakennuslautakunnan johtosääntö 1 2 mom.) Rakennusvalvonta on jo useamman vuoden ajan joutunut priorisoimaan tehtäviään Lappeenrannan alueella tapahtuvan vilkkaan uudisrakentamisen vuoksi. Resurssit on ollut pakko suunnata uudislupien valmisteluun ja toteutuksen valvontaan. Rakennusvalvonnalla ei ole ollut osoittaa juurikaan resursseja rakennetun ympäristön luvanmukaisten ja luvattomien rakennusten kartoitukseen, rakennus- ja huoneistorekisterien tarkastukseen, määräaikojen valvontaan eikä tonttien siisteyteen. Myös muissa kunnissa on kiinnitetty huomiota rakennetun ympäristön valvonnan tehostamiseen. Esimerkiksi Heinolassa on käynnissä rakennusten kartoituskampanja. Projektin tarkoitus on kerätä rakennusten tietoja viranomaisten rekistereihin ja lisätä kiinteistöverotuksen piiriin sieltä puuttuvat rakennukset. Verottajan kiinteistöveroluettelo, kaupungin huoneisto- ja rakennusrekisteri sekä maastokartassa ja maastossa olevat tiedot ovat olleet keskenään ristiriitaisia. Selvityksessä on tullut esiin luvattomia rakennuksia ja

2 laajennuksia sekä rakennuksia, jotka eivät ole aikaisemmin tarvinneet lupaa. Heinolan kaupunki näkee hankkeen hyötyinä kiinteistöveron vuotuisen tuoton lisääntymisen. Lisäksi luvattomista rakennuksista voidaan periä asiamukaiset lupamaksut ja ne saadaan rekisteriin. Samalla kaupungin ylläpitämät rekisterit saadaan vastaamaan todellista tilannetta ja ne helpottavat jatkossa viranomaisten työskentelyä. Myös mahdolliset luvattomat kaatopaikat ja muut vastaavat ympäristölle haitalliset kohteet löytyvät maastosta. Heinolan kaupungin laskelmien mukaan projekti maksaa itsensä takaisin 2-5 vuoden kuluessa, jonka jälkeen se tuottaa noin 25 % lisätuloa vuodessa. Lappeenrannan kaupungin kannalta on tarkoituksenmukaista perustaa hanke maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän rakennetun ympäristön hoidon ja luvattoman rakentamisen valvonnan tehostamiseksi ja osoittaa siihen tarvittavat resurssit. Kiinteistöjen rakennusten kartoituksia voidaan tehdä kartta- ja tietokantaohjelmien avulla, ennakkokyselyillä, arkistovertailulla sekä paikalla tehtävien mittausten ja tarkastusten perusteella. Tarkastuksista seuraa tonttikohtaista arviointia rakennetun, arkistotietojen vertailua ja kaavojen sekä määräysten tulkintaa. Tapaukset johtavat usein asiakkaan ohjaukseen, kehotuskirjeisiin, kuulemisiin ja valmistelutyöhön ennen mahdollista varsinaista lupatai pakkokeinopäätösprosessia. Hankkeen organisointi Hankkeen toimeenpanijana toimii rakennetun ympäristön tarkastaja, joka sijoittuu rakennusvalvontaan. Virka täytetään aluksi kolme vuoden määräajaksi. Projektin seuranta jakaantuisi teknisen toimen ja konsernihallinnon kesken. Rakennetun ympäristön tarkastajan tehtävät sisältävät MRL 22 luvun mukaisen rakennetun ympäristön valvonnan, johon liittyy rakennuksen kunnossapito, ympäristön hoito sekä kevyiden rakennelmien ja pienehköjen laitosten, ulkovarastoinnin ja keskeneräisten rakennusten määräaikojen valvonta. Tehtävään sisältyy myös luvattoman rakentamisen valvonta. Rakennetun ympäristön tarkastajan työtehtäviin kuuluu olennaisesti myös rakennus- ja huoneistorekisterin ylläpito ja päivittäminen. Rakennetun ympäristön tarkastajalle sopiva koulutuspohja on rakennusalan ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto, esimerkiksi rakennusmestari, rakennusinsinööri tai

3 rakennusarkkitehdin tutkinto. Työ edellyttää säädösten ja määräysten tuntemusta, rakennusalan joko toteutus- tai suunnittelualan työkokemusta. Rakennetun ympäristön tarkastajan palvelussuhde Rakennetun ympäristön tarkastajan tehtävä on kokonaisuus, johon kuuluu julkisen vallan käyttöä. Tehtävää, johon kuuluu julkisen vallan käyttöä, tulee hoitaa virkasuhteessa ja tätä varten tulee perustaa virka. Koska tehtävä on projektiluonteinen, on rakennetun ympäristön tarkastajan virka tarkoituksenmukaista perustaa määräajaksi. On arvioitu, että Lappeenrannan alueella olevien kiinteistöjen läpikäyntiin, kuluisi ajallisesti 3-6 vuotta. Tästä syystä rakennetun ympäristön tarkastajan virka on tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista perustaa kuudeksi vuodeksi. Virkamääräys tehtävään valittavalle henkilölle annettaisiin ensin kolmeksi vuodeksi ja sitä jatketaan tarvittaessa. Määräaikaisuuden peruste on projektiluonteinen tehtävä. Hankkeella tavoiteltavat tulokset: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten tehtävien hoidon tehostaminen Kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri sekä kiinteistörekisteri saadaan ajan tasalle, mikä tehostaa viranomaistyötä Kiinteistövero perustuu oikeisiin rakennuskantatietoihin, millä on vaikutus verotuloihin Luvattomien rakennusten lupamaksujen kautta saadaan lisätuloja Asukkaita kohdellaan tasapuolisesti ja yhdenmukaisesti Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva kohenevat ja alueet siistiytyvät Valvontatyö tehostuu valitusten vähentyessä Hankkeen aikataulu Hankkeen kestoksi arvioidaan 3-6 vuotta, ja se käynnistyisi vuoden 2016 aikana, kun määräaikainen virka on täytetty. Hankkeen kustannukset ja rahoitus

4 Hankkeen vuotuiset kustannukset ovat noin euroa. Rakennetun ympäristön tarkastajan palkkamenoihin on varauduttu rakennusvalvonnan vuoden 2016 talousarviossa. Vuoden osalta hankkeen edellyttämä rahoitus tulee ratkaista tulevien vuosien talousarvion laatimisen yhteydessä. Tavoitteena on, että rakennetun ympäristön valvonnan tehostamisesta saatavilla lisätuloilla katetaan minimissään toiminnasta aiheutuneet kulut. Vuotuisten kustannusten kattamiseksi tarvittaisiin esimerkiksi noin 150 kpl uusia rakennuslupia (20 m 2 ) ja m 2 lisää kiinteistöverotuspohjaa (keskimääräinen kiinteistövero/m 2 ). Hankkeeseen liittyviä rakennuslupatuloja odotetaan alkavan kertyä vuodesta 2017 alkaen ja kiinteistöverotuloja vuonna (ON) Kj Kh Kaupunginhallitus valtuuttaa teknisen toimen ja konsernihallinnon käynnistämään rakennetun ympäristön valvonnan tehostamistoimet ja päättää perustaa rakennetun ympäristön tarkastajan määräaikaisen viran. Asia jätettiin viikoksi pöydälle. KH 202 Kj Kh Kaupunginhallitus valtuuttaa teknisen toimen ja konsernihallinnon käynnistämään rakennetun ympäristön valvonnan tehostamistoimet ja päättää perustaa rakennetun ympäristön tarkastajan määräaikaisen viran. Asiasta käydyn keskustelun aikana Ari Torniainen esitti Tuula Partasen kannattamana, että asia jätetään pöydälle vielä siihen asti kunnes uusi rakennustarkastaja on valittu. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu esitys asian jättämisestä pöydälle, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen jäsen Ari Torniaisen esitystä äänestävät EI, ja jos EI voittaa asia jätetään pöydälle. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kuusi (6) kaupunginhallituksen jäsentä (Härkönen, Moilanen, Holopainen, Iljin, Paalanen, Kakkola) äänestivät JAA ja viisi (5) kaupunginhallituksen jäsentä (Torniainen, Partanen, Mäkelä, Puolakka, Hänninen) EI.

5 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen kaupunginjohtajan esityksen.