ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 122/11/1 Dnro PSAVI/299/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 122/11/1 Dnro PSAVI/299/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kurenalan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Pudasjärvi HAKIJA Pudasjärven Vesiosuuskunta PL Pudasjärvi

2 1 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Puhdistusprosessi... 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 6 Lietteen käsittely... 8 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 9 Päästöt ilmaan, melu ja tärinä... 9 Varastointi ja jätteet... 9 Energiankulutus... 9 Selvitys vuotovesistä ja niiden vähentämisestä... 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Laitoksen sijaintipaikka ja ympäristö sekä toiminnan vaikutukset ympäristöön Puhdistamoalue Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Selvitys typenpoiston tarpeesta Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Korvaukset HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien johtaminen puhdistamolle ja jätevesien käsittely Puhdistamon käyttö ja hoito Viemäriksi määrääminen Melu ja tärinä Päästöt ilmaan Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Lupamääräykset kirjanpidosta, tarkkailusta ja raportoinnista Muut toimintaa koskevat lupamääräykset OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN KORVATTAVA PÄÄTÖS... 31

3 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje PÄÄTÖS TIEDOKSI MUUTOKSENHAKU

4 3 HAKEMUS Pudasjärven Vesiosuuskunta on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut Kurenalan vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamoa ja sen toimintaan liittyvää kompostointilaitosta koskevan Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston (nyk. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto) antaman ympäristölupapäätöksen nro 32/01/1 lupamääräysten tarkistamista. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Pudasjärven kaupungissa Pudasjärven kylässä Hollonsuon alueella kiinteistöltä Hollo Puhdistamolla käsitellään Pudasjärven keskustaajaman alueella syntyvät yhdyskuntajätevedet. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Siikaojaan, joka laskee Iijoen Siikahaaraan Yli-Siikalampeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 32/01/1 mukaan Kurenalan jätevedenpuhdistamon ympäristölupa on voimassa toistaiseksi ja toiminnanharjoittajan tuli vuoden 2010 loppuun mennessä toimittaa hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohdan mukaisesti ympäristölupa on oltava puhdistamolla, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen. Jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai käsittely kompostoimalla on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 f) kohdan nojalla. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevedenpuhdistamon ympäristölupa-asian. Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin nojalla aluehallintovirasto ratkaisee kaikkien samaan kokonaisuuteen kuuluvien toimintojen lupa-asian, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu sen toimivaltaan.

5 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitust ilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 32/01/1 antanut Pudasjärven Vesiosuuskunnalle ympäristöluvan Kurenalan jätevedenpuhdistamon toimintaan ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen Siikaojan kautta Iijoen vesistöön. Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse asema- tai yleiskaavoitetulla alueella. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Nykyinen jätevedenpuhdistamo on vuonna 2004 käyttöön otettu jälkisaostuksella tehostettu bioroottorilaitos. Puhdistamolla käsitellään Pudasjärven kaupungin keskustaajaman viemäriverkoston alueella syntyvät noin asukkaan jätevedet sekä lisäksi kolmen huoltoaseman, kolmen koulun ja terveyskeskuksen jätevedet. Käsiteltävät vedet ovat pääasiassa yhdyskuntajätevesiä sekä pieniä määriä alueen pienteollisuuden vesiä. Runkoviemärin pituus on noin 83 km, josta muoviviemäriä noin 93 % ja betoniviemäriä noin 7 %. Jätevesipumppaamoja on 25 kpl. Puhdistetut jätevedet johdetaan vanhan jälkilammikon kautta Siikaojaan, joka laskee Iijoen Siikahaaraan Yli-Siikalampeen. Kuivattu liete kompostoidaan puhdistamon yhteydessä kompostointikentällä. Jätevettä käsitellään keskimäärin noin m 3 päivässä. Puhdistamolle tulevan jätevesimäärän ei arvioida muuttuvan merkittävästi tulevina vuosina. Vesimäärä on nykyisellään melko suuri, koska viemäriin joutuu vielä runsaasti vuotovesiä. Puhdistamon tulokuormitus on vaihdellut paljon ja ajoittain puhdistamon asukasvastineluku (AVL) on ollut yli Suurin jätevesien viikkovirtaama vuonna 2009 oli m 3 ja tätä lähimmän ajankohdan BODnäytteen perusteella AVL oli Näytteenottopäivän virtaamallakin AVL oli Suuret AVL:t ovat johtuneet puhdistamon rejekti- ja sakokaivolietteen pääsystä puhdistamon tulevan veden näytteeseen. Puhdistamolla on tehty tästä johtuen putkistokorjauksia tammikuussa Lokakuussa 2010 tulovälppien pintakytkimillä säädettiin käynnistysrajat niin alas, ettei rejekti- ja sakokaivolietettä enää pääse tulevan veden näytteeseen.

6 5 Puhdistusprosessi Puhdistamo on mitoitettu asukkaan (AVL) jätevesien käsittelyyn. Muut mitoitusarvot ovat seuraavat: Q kesk = m 3 /d BOD 7 = 400 kg/d (286 mg/l) Q maks = m 3 /d Kok.P = 17 kg/d (12,1 mg/l) q mit = 100 m 3 /h Kok.N = 100 kg/d (71 mg/l) q maks = 210 m 3 /h kiintoaine = 600 kg/d (429 mg/l) Prosessin osat ovat välppäys, sakokaivolietteen käsittely, hiekanerotus, etuselkeytys, biologinen käsittely (bioroottorit), kemikalointi, jälkiselkeytys, lietteen sakeutus ja lietteen kuivaus. Välppäys: - 2 kpl porrasvälppiä - välppäleveys 600 mm ja säleväli 3 mm Sakokaivolietteen käsittely: - porrasvälppä - välppäleveys 600 mm ja säleväli 3 mm - sakokaivolietteen varastoallas 70 m 3 - pumppaus tulovälpille Hiekanerotus: - ilmastettu hiekanerotusallas 42 m 3 - viipymä 25 min - hiekanpoisto mammutpumpuilla (4 kpl) - hiekanlajitin q mit = 7 l/s Etuselkeytys: - syvä suorakaideallas (S2) 67 m 2 - pintakuorma (S h ) on 1,5 m/h Biologinen käsittely: - bioroottoriyksiköitä 4 kpl a' m 2 eli yhteensä m 2 (mahdollisuus ajaa altaat sarjassa tai rinnan) - bioroottoreille tuleva kuorma on 240 kg BOD 7 /d - ominaiskuorma noin 10 g BOD 7 /m 2 /d Kemikalointi: - pikasekoitus 0,85 m 3,viipymä noin 30 s - flokkaus 2 17 m 3,viipymä noin 20 min - liuoskemikaaliallas 50 m 3 - jauhekemikaalisiilo 40 m 3 Jälkiselkeytys: - 2 kpl syviä suorakaidealtaita (S2) a' 62,5 m 2 - pintakuorma (S h ) on 0,82 m/h Lietteen sakeutus: - sakeuttamopinta-ala 20,25 m 2, tilavuus 70 m 3 - varastotilaa lietteelle 50 m 3, (+ 1 m kirkastekerros) - varastotilaa 3,3 vuorokaudeksi, kun lietteen kuiva-ainepitoisuus 4 %

7 Lietteen kuivaus: - ruuvikuivain Huber RoS 3.2, jonka käsittelykapasiteetti 5,4 m 3 /h tai 270 kg TS/d - automaattinen polymeerilaitteisto Saostuskemikaalina on nestemäinen ferrisulfaatti (Kemwater PIX-105). Kuivattu liete kompostoidaan puhdistamoalueella ja kompostoinnin suotovedet käsitellään puhdistamolla. 6 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vuonna 2004 käyttöön otetun uuden puhdistamon aikana vuosina käsitelty jätevesimäärä on ollut keskimäärin m 3 /a. Vuorokausivirtaamien keskiarvo on ollut noin m 3 /d, joka on lähes mitoitusvirtaaman suuruinen. Vuonna 2009 suurin vuorokausivirtaama mitattiin heinäkuussa (3 050 m 3 /d) ja pienin marraskuussa (648 m 3 /d). Ohituksia ei ole ollut. Saostuskemikaalia (nestemäinen ferrisulfaatti) on vuosina käytetty keskimäärin 484 g/jätevesi-m 3. Vuonna 2009 kemikaalia käytettiin kaikkiaan kg eli 513 g/jätevesi-m 3. Sako- ja umpikaivolietteitä puhdistamolla on vastaanotettu vuosina keskimäärin m 3. Vuonna 2009 lietteitä vastaanotettiin yhteensä m 3, vähiten maaliskuussa (102 m 3 ) ja eniten lokakuussa (401 m 3 ). Vuonna 2009 puhdistamolle tulevan jäteveden biokemiallinen hapenkulutus (BOD 7 /ATU) oli mg/l ja virtaamapainotteisena keskiarvona 281 mg/l. Vuonna 2010 arvot olivat vastaavasti mg/l ja keskimäärin 252 mg/l. Puhdistamolle tulevan jäteveden kokonaisfosforin pitoisuus vuonna 2009 oli 8 83 mg/l ja virtaamapainotteisena keskiarvona 28 mg/l. Vuonna 2010 pitoisuudet olivat vastaavasti 4 55 mg/l ja keskimäärin 15 mg/l. Kurenalan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen tuleva ja vesistöön päätyvä kuormitus sekä puhdistustehot ja asukasvastineluvut vuosina ovat olleet seuraavia:

8 7 Tarkk BOD 7 Kok.P Kiintoaine vuosi Tuleva Lähtevä teho Tuleva Lähtevä teho Tuleva Lähtevä teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , x , x , Tarkk Kok.N NH 4.N COD Cr vuosi Tuleva Lähtevä teho Tuleva Lähtevä teho Tuleva Lähtevä teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % x x = puhdistamon käsittelyteho ilman ohituksia, 2 = puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v alkaen (g/asukas/d): BOD 7 70, Kok.P 4, Kok.N 15 ja kiintoaine 105 Puhdistustehot ovat vuosina olleet keskimäärin biokemiallisen hapenkulutuksen osalta 98 %, fosforin osalta 99 %, kiintoaineen osalta 99 %, kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) osalta 97 %, kokonaistypen osalta 53 % ja ammoniumtypen osalta 58 %. Kiintoaineen ja fosforin erinomainen puhdistusteho johtuu saostuskemikaalin suuresta syöttömäärästä sekä ilmeisesti jossain määrin tulevan jäteveden epätodellisen korkeista pitoisuuksista. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on annettu raja-arvot niin, että vuoden 2004 loppuun saakka vesistöön johdettavan jäteveden biokemiallisen hapenkulutuksen (BOD 7 ) arvo on enintään 70 mg/l O 2 ja fosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l. Vuoden 2005 alusta lähtien biokemiallinen hapenkulutus (BOD 7 /ATU) saa olla enintään 25 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l

9 neljännesvuosikeskiarvona laskettuna mukaan lukien mahdolliset poikkeustilanteet, puhdistamon ohijuoksutukset ja viemäriverkon ylivuodot. Vesistöön johdettavan jäteveden on pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on täytettävä valtioneuvoston päätöksessä yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä (365/1994) määritellyt vähimmäisvaatimukset sillä tavoin tarkkailtuna kuin valtioneuvoston päätöksessä edellytetään. Kyseinen päätös kumottiin , jolloin voimaan tuli valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006). Asetuksen mukaan vähimmäisvaatimukset puhdistustulokselle ovat: biokemiallinen hapenkulutus (BOD 7 /ATU) 30 mg/l tai sen poistoteho vähintään 75 %, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) enintään 125 mg/l O 2 tai sen poistoteho vähintään 75 % ja kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l tai sen poistoteho vähintään 90 %. Sallittu enimmäismäärä näytteitä, jotka eivät täytä vaatimuksia on kaksi, jos näytteitä otetaan 8 16 kertaa vuodessa. Kurenalan jätevedenpuhdistamon tehoa on tarkkailtu vuosina kahdeksan kertaa vuodessa. Lähtevän veden biokemiallisen hapenkulutuksen (BOD 7 /ATU) arvot ovat täyttäneet luvassa asetetut vaatimukset. Myös fosforin jäännöspitoisuudet ovat olleet pääosin selvästi luparajaa pienempiä poikkeuksena vuoden 2005 kolmannen vuosineljänneksen luparajan ylitys. Vuoden 2010 toisella vuosineljänneksellä fosforin jäännöspitoisuus oli luvassa annetun rajaarvon suuruinen. Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä (888/2006) annetut vähimmäisvaatimukset puhdistusteholle on saavutettu puhdistamon toiminta-aikana. Kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) osalta asetuksen mukaiset vähimmäisvaatimukset on niin ikään saavutettu. Jätevesimäärään ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia lähivuosina. Keskimääräinen vesistökuormitus vuosina ja arvioitu maksimikuormitus luparajojen mukaisilla pitoisuuksilla (kokonaisfosfori 0,8 mg/l ja BOD 7 /ATU 25 mg/l) on jäteveden keskivirtaamalla 1370 m 3 /d seuraava: BOD 7 /ATU 11 kg/d (maksimi 34 kg/d) Kok.P 0,35 kg/d (maksimi 1,1 kg/d) Kok.N Kiintoaine COD Cr 48 kg/d 19 kg/d 54 kg/d. 8 Lietteen käsittely Kuivattu liete kompostoidaan salaojitetulla ja ympärysojilla varustetulla kompostointikentällä puhdistamon välittömässä läheisyydessä. Suoto- ja valumavedet pumpataan puhdistamolle käsiteltäväksi. Seosaineena käytetään turvetta ja puuhaketta. Kompostoitu liete käytetään viherrakentamiseen. Evira on myöntänyt Pudasjärven Vesiosuuskunnan kompostointilaitokselle lannoitevalmistelain (539/2006) mukaisen laitoshyväksynnän. Lietettä poistettiin vuonna 2009 sakeuttamosta yhteensä m 3. Kuivaaineen osuus lietteessä oli 16 %, joten kuiva-aineena lietettä poistettiin 475 tonnia, mikä jätevesikuutiometriä kohden laskettuna oli 975 grammaa.

10 Polymeeriä käytettiin lietteen kuivauksen tehostamiseksi 880 kg. Vuosina vuosina polymeeriä on käytetty keskimäärin 755 kg/a. Analyysien mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet, joten liete soveltui hyötykäyttöön. 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Jätevedet käsitellään sisätiloissa ja prosessissa käytettävät kemikaalit säilytetään sisätiloissa tiiviissä säiliöissä. Haitallisia päästöjä maaperään tai pohjaveteen ei arvioida normaalioloissa aiheutuvan. Päästöt ilmaan, melu ja tärinä Kaikki puhdistamon toiminnot on sijoitettu sisätiloihin, joten mahdollisia hajuhaittoja voi aiheutua lähinnä sakokaivolietteen vastaanotosta ja kuivatun lietteen kuljetuksesta puhdistamon yhteydessä sijaitsevalle kompostointialueelle sekä puhdistamon ilmanvaihdon kautta. Varastointi ja jätteet Fosfori saostetaan ferrosulfaatilla, joka varastoidaan sisätiloissa tiiviissä säiliöissä. Lietteen kuivauksessa käytettävä polymeeri varastoidaan niin ikää sisätiloissa. Saostuskemikaalia tuodaan puhdistamolle kuusi kertaa vuodessa ja polymeeriä kerran vuodessa. Kuivattu liete kompostoidaan salaojitetulla, ympärysojin varustetulla kompostointikentällä puhdistamon välittömässä läheisyydessä. Kompostoitu liete toimitetaan viherrakentamiseen. Vuonna 2009 sakeuttamosta poistettiin lietettä kuiva-aineena 475 tonnia. Välpejätettä syntyy noin 300 kg viikossa ja se toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle Ouluun. Muita puhdistamotoiminnassa mahdollisesti syntyviä jätteitä ei hakemuksessa ole eritelty. Energiankulutus Sähkön kulutus on vuosina ollut keskimäärin kwh/a. Käsiteltyä jätevesikuutiometriä kohden sähköä kului 0,64 kwh. Vuonna 2009 kulutus oli kwh eli 0,58 kwh/jätevesi-m 3. Selvitys vuotovesistä ja niiden vähentämisestä Viemärivesimäärä noin m 3 /d eli noin 315 l/as d on melko suuri, koska viemäriverkostoon joutuu vielä runsaasti vuotovesiä. Laskutetun jätevesimäärän perusteella vedenkulutus on noin 170 l/as d. Laskutetun ja käsitellyn jätevesimäärän perustella vuotovesikerroin on vaihdellut 2000-luvulla 1,44 2,11 ollen keskimäärin 1,83. Viemärilaitoksen toiminta-alueella on noin 300 kiinteistössä saostuskaivo. Verkoston saneerausten yhteydessä saostuskaivot pyritään ohittamaan. Saneerausta on tarkoitus tehdä taloustilanteen salliessa uusimalla viemäriä noin 1000 metriä vuodessa. Sakokaivojen poistumisen myötä vuotove-

11 det jonkin verran vähenevät. Toisaalta puhdistamolle tuleva jätevesimäärä voi jonkin verran kasvaa, kun taajaman läheisiä haja-asutusalueita liittyy viemäröinnin piiriin. Pudasjärven vesiosuuskunta on saneerannut vuosina jätevesiverkostoaan noin m. Jo ennen nykyisen ympäristöluvan voimaantuloa osuuskunta lähetti vuonna 2000 kaikille vesihuoltolaitoksen liittyjille kirjeen, jossa liittyjiä kehotettiin ohittamaan kiinteistönsä saostuskaivot sekä erottamaan ja johtamaan kiinteistönsä kaikki kuivatus- ja hulevedet hulevesiviemäreihin. Noin 85 % omakotikiinteistöistä ja noin 50 % muista kiinteistöistä on poistanut saostuskaivot. Osuuskunta on ottanut käyttöön myös sakokaivolietteen käsittelymaksun, jolla vaikutetaan kiinteistönomistajien haluun suorittaa kehotetut toimet. Kokonaisvesimäärää on saatu hiukan vähenemään. Tulevalla lupakaudella osuuskunta saneeraa kaikki jäljellä olevat betoniviemärit. Osuuskunta kehottaa liittyjiään edelleen tehostamaan hulevesien erottelua sekä korottaa jätevesimaksuja, mikäli kiinteistöt eivät toimi odotetulla tavalla. Osuuskunta tulee käynnistämään myös Pudasjärven kaupungin kanssa neuvottelut kaupungin keskustaajaman hulevesiselvityksen tekemisestä. Hulevesistä huolehtiminen kuuluu kaupungille, ja hakija odottaa kaupungilta myös peruskuivatuksen tehostamista. 10 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Laitos edustaa hakijan mukaan parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Laitoksen sijaintipaikka ja ympäristö sekä t oiminnan vaikutukset ympäristöön Puhdistamoalue Pudasjärven Vesiosuuskunnan Kurenalan jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 4 km Pudasjärven taajaman länsipuolella. Puhdistamon välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin asutus sijaitsee yli 500 m:n etäisyydellä puhdistamosta. Puhdistamo ei sijaitse asemakaavoitetulla alueella. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Puhdistamo sijaitsee Iijoen vesistön (61) keski- ja yläosan valuma-alueella, joka on koskiensuojelulailla suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Aittojärvi Kyngäs -nimiseen luonnonsuojeluohjelma-alueeseen sisältyvä maisemakokonaisuus (MAO ) ulottuu purkuvesistönä toimivan Siikaojan alaosalle ja Iijoen Siikahaaraan. Puhdistamon vaikutusalueella ei sijaitse Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita. Puhdistamon vaikutusalueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin, maaperään tai pohjaveteen eikä rakennettuun ympäristöön.

12 11 Vesistö Valuma-alue ja virtaamat Puhdistamo sijaitsee Iijoen vesistöalueella (61) ja puhdistetut jätevedet johdetaan Siikaojaan, joka laskee Iijoen Siikahaaran Yli-Siikalampeen. Siikaoja on voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä määritelty viemäriksi. Siikaojan valuma-alueen pinta-ala on 11,67 km 2 ja järvisyys 2,4 %. Siikahaara yhtyy Iijoen pääuomaan (Härmänjoki) noin 2 km päässä Yli- Siikalammesta. Yhtymäkohdassa Iijoen valuma-alueen pinta-ala on noin km 2. Iijoen vesistöalueen pinta-ala Pudasjärvellä Kurenalan kohdalla on km 2 ja järvisyys 7,9 %. Joen valuma-alueen kokonaispinta-ala km 2 ja järvisyys 5,7 %. Iijoen vesistöalue kuuluu maamme sateisimpiin alueisiin. Pudasjärven Kurenalla keskimääräinen sademäärä vuosina on ollut noin 590 mm vuodessa, kuukauden keskilämpö-tila <0 C marraskuusta huhtikuuhun ja vuoden keskilämpötila 1,2 C. Valuma-alueen vähäjärvisyys ja järvien sijoittuminen latva-alueille aiheuttaa keväisten ylivirtaamien voimakkaan purkautumisen suoraan jokiuomiin. Tulvahuippu sattuu yleensä toukokuulle. Keskiylivirtaama on ollut noin nelinkertainen keskivirtaamaan nähden. Kevättalvella ja loppukesällä on puolestaan vähävetisiä kausia. Virtaaman keski- ja ääriarvot Pudasjärven Kurenalla (F = km 2 ) ovat vuosina olleet seuraavat: MQ 90,3 m 3 /s HQ 610 m 3 /s MHQ 382 m 3 /s MNQ 36,7 m 3 /s NQ 25 m 3 /s Oulun vesi- ja ympäristöpiirin (nyk. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) mittausten perusteella Iijoen virtaamasta menee Pudasjärven alapuolella noin 92 % Härmänjoen kautta ja vain noin 8 % eteläpuolisen Siikahaaran kautta. Ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Siikaojan suulla virtaaman keski- ja ääriarvot ovat vuosijaksolla olleet arviolta seuraavat: MQ 0,12 m 3 /s MHQ 1,97 m 3 /s MNQ 0,00 m 3 /s Kesä-syyskuussa Siikaojan virtaamat ovat vastaavasti olleet arviolta: MQ 0,07 m 3 /s MHQ 0,43 m 3 /s MNQ 0,00 m 3 /s

13 Iijoen alaosasta 70 km on rakennettu voimatalouskäyttöön. Iijoen vesistöalueella maa- ja metsätalous ovat suurimmat ravinnekuormittajat. Seuraavaksi tulee laskeuma ja sen jälkeen pistekuormitus, haja-asutus ja turvetuotanto. 12 Vesistön veden laatu ja ekologinen tila Iijoen vesistötarkkailu on vuosina toteutettu koko vesistöaluetta koskevan yhteistarkkailuohjelman mukaan. Vuodesta 2006 lähtien Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoiden ja kalankasvatuslaitosten tarkkailu on toteutettu vuosille laaditun Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelman mukaan. Voimassa olevassa tarkkailuohjelmassa Pudasjärven jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Iijoessa Pudasjärven yläpuolella (I109) ja Pudasjärvessä (Puj) sekä Iijoessa purkupaikan alapuolella (I91). Lisäksi Iijoen Kipinässä on ympäristöhallinnon veden laadun seurantapaikka (I75). Iijoen veden humuspitoisuus ja ravinteikkuus kasvavat joen alaosaa kohden. Joen keskijuoksu on veden fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevöitynyt ja alaosa ajoittain melko rehevöitynyt. Kasviplanktonin kasvua rajoittaa jokisuulla useimmiten typpi, toisinaan loppukesästä myös fosfori. Tarkkailutulosten mukaan Iijoen ja Pudasjärven happitilanne on ollut hyvä/erinomainen. Hapenkyllästysaste on ajoittain talvella ollut alle 80 %, mutta silloinkin vedessä on ollut happea yli 10 mg/l. Veden ph on ollut neutraalin tuntumassa. Kesäaikana vesi on kaikilla havaintopaikoilla ollut lievästi emäksistä ja muulloin lievästi hapanta. Sähkönjohtavuudet ovat olleet luonnonvesille tyypillistä tasoa. Tulva-aikana toukokuussa ja lokakuussa väriarvot ovat olleet koholla johtuen voimakkaammasta huuhtoumasta valuma-alueelta. Kiintoainetta vedessä on ollut jokseenkin pieninä pitoisuuksina lukuun ottamatta Pudasjärvessä elokuussa 2008 mitattua korkeaa pitoisuutta (57 mg/l), johon vaikutti näytteenottopäivän myrsky ja näytteen ottaminen poikkeavasti rannalta laiturilta käsin. Tuolloin myös kokonaisfosforin (88 µg/l) ja kokonaistypen (660 µg/l) pitoisuudet olivat korkeita. Iijoella ja Pudasjärvellä heinä-elokuussa (em. elokuun 2008 näytettä ei huomioida) mitatut keskimääräiset kokonaisfosforin pitoisuudet ovat Forsbergin ja Rydingin rehevyysluokituksessa esitettyjen raja-arvojen perusteella lievästi rehevää tasoa ja kokonaistyppipitoisuudet karuille vesille tyypilliset. Pudasjärvestä ja Iijoesta Kipinän kohdalta (I75) mitatut kesäajan a-klorofyllin pitoisuudet ovat lievästi rehevää/rehevää tasoa. Fekaalisten koliformisten bakteerien tiheyden perusteella veden hygieeninen laatu on ollut yleisesti hyvä tai erinomainen. Iijoen veden keskimääräinen laatu eri havaintokuukausina sekä veden laadun ääriarvot Pudasjärven jätevedenpuhdistamon purkupaikan yläpuolella Iijoessa (I109) ja Pudasjärvessä (Pud) sekä alapuolella Iijoessa (I91 ja I75) vuosina ovat olleet seuraavat:

14 Syv. lt Happi Happi ph S-joht. Väri K-aine Kok.P PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 23 -N a-klorof. Fek.kolif.b. m C mg/l kyll.% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100ml Iijoki 20-tien silta (I109) III-IV 1,0 0,5 11,7 81 6,7 3,7 48 2, V 1,0 9,5 10,0 88 6,6 2,3 70 1, VII-VIII 0,8 17,4 8,9 93 7,2 3,1 44 1, X 1,0 4,3 11,5 88 6,9 3,1 63 2, min 0,3 0,1 8,3 76 6,3 1,9 30 0, maks 1,0 22,0 13, ,3 4, , Pudasjärvi (Pud) III 1,0 0,2 11,2 77 6,6 3,6 54 0, VII-VIII 0,8 17,5 8,8 92 7,1 3, , ,6 10 * (VII-VIII 0,9 17,5 8,8 92 7,1 3,2 54 2, ,9 8) min 0,2 0,2 8,0 72 6,6 2,8 30 0, ,8 0 maks Iijoki Petäjäkangas (I91) III 1,0 0,2 11,1 76 6,6 3,5 57 0, VII-VIII 0,4 17,2 8,6 89 7,1 3,1 48 2, min 0,1 0,1 8,1 74 6,6 2,7 30 0, maks 1,0 22,4 11,7 99 7,1 3,8 80 4, Iijoki Kipinä (I75) III 1,0 0,2 11,8 82 6,6 3,8 61 0, V 1,0 6,8 10,7 88 6,5 2, , ,4 VII-VIII 0,9 18,8 8,7 93 7,2 3,2 70 3, ,3 2 X 1,0 2,5 12,9 95 6,8 3,0 98 2, min 0,2 0,1 8,1 81 6,2 1,9 35 0, ,0 0 maks , ,5 4, , ,0 4 * näytettä ei huomioitu Puhdistamon alapuolisella havaintopaikalla (I91) on kesäaikana mitattu jonkin verran koholla olevia ammoniumtypen pitoisuuksia, mikä saattaa osaltaan johtua Pudasjärven jätevesistä, mutta muutoin veden laadussa ei ole tarkkailutulosten perusteella havaittavissa jätevesien vaikutusta. Pudasjärven yläpuolisessa Iijoessa (I109) tuotantoa rajoittava ravinne on ollut lähinnä typpi. Ainoa fosforirajoitteinen tilanne on todettu toukokuussa, jolloin vedessä on ollut runsaammin epäorgaanista typpeä. Lisäksi muutamissa tapauksissa tilanne on ollut yhteisrajoitteinen. Pudasjärvi on ollut selkeästi typpirajoitteinen. Purkupaikan alapuolella Iijoessa (I91) on ajoittain todettu koholla olevia ammoniumtyppipitoisuuksia, ja tällöin tuotanto on ollut yhteisrajoitteista. Ajoittain tuotantoa on rajoittanut typpi. Iijoessa Kipinän kohdalla (I75) tuotantoa rajoittava ravinne on typpi. Yhteisrajoitteiset tilanteet ovat lähes kaikki toukokuulta, jolloin vedessä on ollut vielä runsaammin nitraattityppeä. Veden happitilanne on pysynyt jokseenkin samankaltaisena koko tarkastelujakson ajan. Talviaikainen veden sähkönjohtavuus näyttäisi laskeneen jonkin verran 1990-luvun tasosta lähinnä purkupaikan alapuolella (I91). Pudasjärven yläpuolella (I109) veden fosforin ja typen pitoisuudet ovat 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alkupuolella olleet koholla, fosfori etenkin talviaikana. Pudasjärvessä (Pud) on viime vuosina todettu jonkin verran aikaisempaa korkeampia fosforipitoisuuksia. Puhdistamon alapuolella fosforipitoisuudet ovat kuitenkin talvella olleet hieman laskussa. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet ovat laskeneet selvästi 1990-luvun ja luvun alun tasosta. Fekaalisten koliformisten bakteerien tiheydet ovat pääsääntöisesti olleet alhaisia, suurin yksittäinen bakteeritiheys (86 kpl/100 ml) on mitattu kesäaikana Pudasjärvestä. Puhdistamon alapuolella havaittu typpipitoisuuksien ja sähkönjohtavuuden lasku saattaa osaltaan johtua Pudasjärven jätevedenpuhdistamon uusimisesta vuonna Vuosina 2007 ja 2010 Yli-Siikalammella tehdyissä tutkimuksissa luonnon alustoilta kerättyihin piileviin perustuvien indeksien antamat tulokset osoittivat hyvää veden laatua. Kaikista yhteistarkkailuun kuuluvista havaintopai- 13

15 koista vedenlaatu oli paras Pudasjärven jätevedenpuhdistamon vaikutusalueella. Näytteissä todettu yhteisöjen lajien määrä ja siten monimuotoisuus oli suuri. Vuonna 2007 piilevälajisto yläpuolisella ja ensimmäisellä alapuolisella havaintopaikalla koostui mesotrofiaa suosivista, kun taas alimmalla havaintopaikalla pääosin meso-eutrofiaa tai eutrofiaa suosivista sekä sellaisista lajeista, joilla ei ole selvää ravinteisuusoptimia. Vuonna 2010 mesotrofiaa suosivien lajien suhteellinen osuus kasvoi ensimmäisellä puhdistamon alapuolisella havaintopaikalla, kun taas alimmalla havaintopaikalla lajiston koostumus oli palautunut samanlaiseksi kuin puhdistamon yläpuolisella havaintopaikalla. Erot vuosien välillä johtuvat veden happamuudessa tapahtuneesta muutoksesta (ph:n nousu), jonka tarkka syy ei ole selvillä. Puhdistetut jätevedet sekoittuvat Yli-Siikalammen kaltaisella alueella melko satunnaisesti ja toisaalta runsas kasvillisuus ja isojen vesikasvien pinnalla oleva päällyskasvusto sitoo mahdolliset ravinteet nopeasti. Näin kasvillisuus toimii eräänlaisena suotimena ja pidättää ravinteet melko tehokkaasti, ja kuormitusvaikutukset jäävät siten varsin paikallisiksi. Siikaojan yläpuolelta ja 50 metriä Siikaojan alapuolelta otettujen näytteiden tulokset osoittivat erinomaista veden laatua, vaikka alueen tuotantotyyppi onkin selvästi mesotrofiaa (lievästi rehevä). Kuormitusvaikutus näkyi piileväyhteisössä alimmalla havaintopaikalla, missä sielläkin veden laatu oli indeksiarvojen perusteella erinomaisen ja hyvän rajoilla. Ympäristöhallinnon vuosien seurantatuloksiin perustuvassa ekologisessa luokittelussa Kipinän yläpuolinen Iijoen pääuoma kuuluu ekologiselta tilaltaan luokkaan hyvä. Säännöstelyn vaikutuksen alla oleva Iijoen alaosa kuuluu luokkaan keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut vedet ja siellä vesialueen tila suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan on arvioitu tyydyttäväksi. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpidesuunnitelman mukaan Iijoen pääuoman tilatavoite on hyvä ekologinen tila. Iijoen keski- ja yläosalla eli myös Pudasjärven kohdalla Iijoen pääuoman nykytila on tilatavoitteen mukainen. Iijoen alaosalla pääuoman hyvän ekologisen tilan edellytyksenä on vaelluskalojen kulun turvaaminen jokisuulta Iijoen keski- ja yläosalle. 14 Kalasto ja kalastus sekä vesistön muu käyttö Välittömästi Pudasjärven alapuoliselta Iijoen pääuomalta ei ole käytettävissä kalastustiedusteluihin perustuvia kalastustietoja. Kipinänkosket, jotka sijaitsevat noin 10 km jätevesien purkupaikan alapuolella, ovat suosittu vapakalastuskohde, josta kalastetaan mm. harjusta ja taimenta. Kipinänkoskien alueelle myytyjen kalastuslupien määrä on olut viime vuosina tasoa 1000 kpl vuodessa. Kipinänkoskien alapuolista pääuomaa koskien noin 7 km matkalla on tehty kalastustiedustelu vuonna Kalastuksen tällä alueella voidaan arvioida olevan varsin samankaltaista kuin Kipinänkoskien yläpuolisilla suvantoalueillakin. Kipinänkoskien alapuolisen tiedustelualueen 79 rantatilasta kalasti 50 tilaa. Iijoella kalastettiin pääasiassa verkoilla, heittovavoilla, katiskoilla ja madekoukuilla. Verkoilla kalastettiin yleensä toukokuulta syyskuulle. Talvella verkoilla kalasti ilmeisesti vain yksi kalastaja. Kokonaissaalis oli noin 2200 kg, josta haukea ja ahventa oli molempia noin kolmannes ja särkeä vajaa viidennes. Näiden lisäksi saatiin merkittävästi lahnaa, madetta, harjusta ja taimenta sekä hiukan siikaa, säynettä, kirjolohta ja kiiskeä. Talouskohtainen saalis oli 43 kg. Lohikalojen osuus kokonaissaaliista oli 5 %. Iijoen rakentamattomalle osalle istutetaan vuosittain kesänvanhaa harjusta sekä 3-vuotiasta taimenta.

16 Pintavettä ei käytetä talousvetenä. Kesämökkiläiset käyttävät vettä saunaja kasteluvetenä. Vesistöä käytetään lisäksi uimiseen ja veneilyyn. Yleisiä uimarantoja tai virkistysalueita alueella ei kuitenkaan ole. Vesiliikenne on virkistyskäyttöön ja kalastukseen liittyvää veneliikennettä. 15 Vaikutukset veden laatuun, vesistön tilaan, kalastoon ja kalastukseen Jätevesien teoreettista vaikutusta Iijoen veden laatuun voidaan arvioida laimentumissuhteen perusteella. Siikaojan virtaama on hyvin pieni, joten jätevesien osuus virtaamasta on huomattava. Keskimääräinen jätevesivirtaama (1370 m 3 /d) muodostaa keskimäärin lähes kymmenesosan ja kesäaikana keskimäärin noin viidesosan koko Siikaojan virtaamasta ja kuivana aikana lähes koko Siikaojan virtaama voi olla jätevettä. Siikaoja onkin voimassa olevassa lupapäätöksessä määritetty viemäriksi. Siikahaarassa jäteveden biokemiallinen hapenkulutus (BOD 7 /ATU) lisää hyvin lievästi veden hapenkulutusta (0,02 0,07 mg/l O 2 ). Veden fosforin pitoisuutta jätevesikuormitus lisää tähänastisen kuormituksen perusteella lievästi (0,5 0,8 µg/l) ja arvioidulla maksimikuormituksella jonkin verran enemmän (noin 2 µg/l). Typpikuormitus nostaa typpipitoisuutta Siikahaarassa noin µg/l. Siikahaaran alapuolella Iijoessa ravinteiden pitoisuuden on arvioitu vuosina nousseen keskivirtaamatilanteessa (121 m 3 /s) fosforin osalta keskimäärin 0,04 µg/l ja typen osalta keskimäärin 5 µg/l. Kesän alivirtaamakaudella (89 m 3 /s) laskennalliset pitoisuuden lisäykset ovat vastaavasti olleet 0,05 µg/l ja 7 µg/l. Ravinnekuormituksen aiheuttama lisääntynyt levänkasvu voi lisätä hiukan seisovien pyydysten limoittumista purkualueen välittömässä läheisyydessä. Vapakalastukseen kuormituksella ei ole havaittavia vaikutuksia. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Tietoisuutta jätevesien johtamisesta voidaan sinällään pitää eräänlaisena kalastushaittana, sillä se voi vähentää kalastushalukkuutta purkualueen läheisyydessä. Hakemuksessa arvioidaan, ettei laitoksen kuormituksella ole merkittävää vaikutusta Iijoen kalakantoihin. Koska Pudasjärven jätevedenpuhdistamolta lähtevän jätevesikuormituksen arvioidaan pysyvän tähänastisella tasolla, tulevat myös vesistövaikutukset olemaan nykyisen kaltaiset. Pudasjärven jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkuminen nykyisellään ei vaaranna Iijoen pääuoman tilan säilymistä nykyisellään. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vuodesta 2006 lähtien on Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoiden ja kalankasvatuslaitosten tarkkailu toteutettu Pöyry Environment Oy:n laatiman Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelman vuosille mukaan. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nykyinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) on hyväksynyt ohjelmaan sisältyvän vesistötarkkailun päätöksellään Dnro 1195Y Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelma koskien jätevedenpuhdistamoita ja kalankasvatuslaitoksia tullaan päivittämään vuoden 2011 aikana. Nykyisin tarkkailu toteutetaan pääosin seuraavasti:

17 16 Käyttötarkkailu Puhdistamon hoitaja selvittää työpäivittäin käyttötarkkailuna mm. puhdistamon toimintaa, jäteveden määrää, ohijuoksutuksia, häiriöitä ja kemikaalinkulutusta. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa. Käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeet (viikkovirtaamat, päivittäiset ohitukset sekä käyttötarkkailun yhteenveto) toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sähköisesti ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tietojen toimittamiseen voidaan käyttää ympäristöhallinnon tyvi-palvelua. Käyttötarkkailutiedot toimitetaan päästötarkkailusta vastaavalle konsultille ja ELY-keskukselle neljännesvuosittain kahden viikon kuluessa laskentajakson päättymisestä. Päästötarkkailu Päästötarkkailua esitetään jatkettavaksi nykyisen ohjelman mukaisesti. Kuormitusnäytteet otetaan kahdeksan kertaa vuodessa. Huomiota on kiinnitettävä siihen, että puhdistamon tulevan veden näytteeseen ei pääse vaikuttamaan puhdistamon rejekti- ja sakokaivovedet. Päästötarkkailun tekee julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos tai ELY-keskuksen hyväksymä laboratorio. Näytteenotto ajoitetaan tasaisesti ympäri vuoden esimerkiksi seuraavasti: tammikuu, helmi maaliskuu, huhtikuu, touko kesäkuu, heinäkuu, elo syyskuu, lokakuu ja marras joulukuu. Puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta lähtevästä jätevedestä tehdään seuraavat määritykset: - lämpötila - ph - alkaliteetti - sähkönjohtavuus - BOD 7 /ATU - COD Cr - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - kiintoaine Puhdistamolta lähtevästä vedestä määritetään lisäksi: - happi - PO 4 -P - NO 3 -N - NH 4 -N - fekaaliset koliformiset bakteerit - saostuskemikaalin jäännöspitoisuus (Fe/Al) Määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai valvovan viranomaisen hyväksymin menetelmin.

18 Kullakin näytteenottokerralla tulee lisäksi selvittää näytteenottovuorokauden virtaama, maksimituntivirtaama, kemikaalin annostus ja sähkönkulutus sekä selkeytysaltaiden näkösyvyys ja pintakuorma. Puhdistamokäynnin yhteydessä käydään yhdessä puhdistamonhoitajan kanssa läpi käyttötarkkailun päiväkirja ja selvitetään samassa yhteydessä mahdollisten ohijuoksusten ja häiriöiden syyt. Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu tutkitaan kerran vuodessa. Lietteestä määritetään seuraavat pitoisuudet: - kuiva-aine, TS g/kg (%) - ph Seuraavat ravinteet ja hivenaineet (mg/kg ja % TS): - typpi (N) - fosfori (P) - kalium (K) - kalsium (Ca) - magnesium (Mg) Seuraavat raskasmetallit (mg/kg ja TS): - kadmium (Cd) - koboltti (Co) - kromi (Cr) - kupari (Cu) - elohopea (Hg) - mangaani (Mn) - nikkeli (Ni) - lyijy (Pb) - sinkki (Zn) Tarkkailutulokset toimitetaan tarkkailuvelvolliselle, Pudasjärven kaupungin ympäristöviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle heti analyysien valmistuttua ja viimeistään kuukauden kuluessa näytteenotosta. Kuormitustarkkailutulokset, lietetulokset ja jaksotulokset toimitetaan lisäksi ELY-keskukselle sähköisessä muodossa. Tarkkailutuloksiin liitetään lyhyt lausunto puhdistamon toiminnasta tutkimushetkellä. Kuormitustarkkailu raportoidaan Iijoen alaosan yhteistarkkailun raportoinnin yhteydessä (luonnos mennessä ja lopullinen mennessä). Vuosittain laadittava kuormitustarkkailuraportti on suppea ja siinä tarkastellaan erityisesti lupaehtojen toteutumista, puhdistamon kuormitusastetta, toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tarvittaessa annetaan toimenpidesuositukset puhdistamon toiminnan parantamiseksi. 17 Vaikutustarkkailu Nykyisen vuosille hyväksytyn yhteistarkkailuohjelman mukaan veden fysikaalis-kemiallista laatua tarkkaillaan Pudasjärven jäteveden-

19 puhdistamon yläpuolisessa Iijoessa (I 109) tien nro 20 sillan kohdalla ja Pudasjärvessä (Pud) sekä puhdistamon alapuolella Iijoessa (I 91) Petäjäkankaan kohdalla. Näytteet otetaan havaintopaikalta I 109 kerran maaliskuussa, huhtikuussa, toukokuussa, heinäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Muilta havaintopaikoilta näytteet otetaan kerran maaliskuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Näytteenottosyvyys on 1 metri tai puolet kokonaissyvyydestä, mikäli vesisyvyys on alle 2 metriä. Klorofyllinäyte otetaan kokoomana pinnasta 2 metrin syvyyteen ulottuvasta vesikerroksesta. Mikäli vesisyvyys on alle 2 metriä, a-klorofyllinäyte otetaan kokoomana koko vesipatsaasta. Näytteenotossa noudatetaan vesi- ja ympäristöhallinnon antamia ohjeita. Tarkkailevan konsultin ottamista näytteistä tehdään seuraavat määritykset: - lämpötila - PO 4 -P - happi - kok.n - sähkönjohtavuus - NO 2+3 -N - ph - NH 4 -N - väri - fekaaliset koliformiset bakteerit - kiintoaine - a-klorofylli (Pudasjärvi heinä-elokuu) - kok.p Määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai valvovan viranomaisen hyväksymin menetelmin. Perifytontarkkailulla selvitetään kuormituksen vaikutusta perifytonin piilevästön yhteisörakenteeseen. Tarkkailu toteutetaan joka kolmas vuosi keräämällä luonnon kasvualustoilla kasvavaa perifytonia ensisijaisesti kivien pinnoilta heinä elokuussa alivirtaama-aikana. Mikäli sopivia kiviä ei ole, näytteet otetaan harjaamalla jokiuomaan asetetuilta lasittamattomilta tiililtä, pipetoimalla sedimentin pinnalta tai vaihtoehtoisesti uposkasvien pinnoilta. Näytteet otetaan vastaavanlaisilta pinnoilta näytteenottopaikoilla tarkkailtavan kuormittajan ylä- ja alapuolelta (50 metriä purkupaikan yläpuolelta sekä 50 metriä ja 200 metriä sen alapuolelta). Keinotekoiset kasvualustat (tiilet) asetetaan jokiuomaan 4 8 viikkoa ennen näytteenottoa sellaisille paikoille, jotka ovat jatkuvasti veden alla ja valaistussa (eufoottisessa) kerroksessa. Piilevänäytettä varten harjataan viisi tiiltä. Näytteet otetaan ja käsitellään standardin SFS-EN mukaisesti. Paikannus tehdään GPS-laitteella ja koordinaatit kirjataan kenttäkaavakkeeseen. Perifytonnäytteistä tehdään piileväpreparaatit, joista levät määritetään lajitasolle. Kuormituksen vaikutusta piileväyhteisöjen rakenteeseen tarkastellaan yhteisöanalyysimenetelmällä sekä erilaisilla veden ravinteikkuutta ja orgaanista kuormitusta kuvaavilla indekseillä (IPS, GDI, TDI, indikaattorilajit). Piileväpreparaatit arkistoidaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Tarkkailutulokset toimitetaan tarkkailuvelvollisille, tarkkailualueen kuntien ympäristöviranomaisille ja asianomaiselle ELY-keskukselle heti analyysien valmistuttua ja viimeistään kuukauden kuluessa näytteenotosta sähköisesti tai paperitulosteena asiakkaan kanssa sovittavalla tavalla. Tarkkailutuloksiin liitetään lyhyt sanallinen tulosten tulkinta. Tarkkailutulokset toimitetaan ELY-keskukselle neljännesvuosittain suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa. 18

20 Joka kolmas vuosi tehtävästä perifytontarkkailusta toimitetaan tieto kuukauden kuluessa tarkkailun toteuttamisesta niille viranomaisille ja tarkkailuvelvollisille, jotka sitä erikseen pyytävät. Tarkkailusta laaditaan vuosittain suppea raportti velvoitetarkkailujen raportointikäytännön mukaisesti (luonnos 1.4. mennessä ja lopullinen mennessä). Raportissa tarkastellaan lyhyesti kyseisen vuoden tulokset ja arvioidaan kuormituksen vaikutuksia laskennallisesti laimentumissuhteen perusteella. Veden laadun kehitystä tarkastellaan ainakin Iijoessa tarkkailualueen yläosalla (I 109) ja alaosalla ja Ranuanjoen suussa. Tarkkailutuloksista laaditaan yhteenvetoraportti (luonnos 1.5. mennessä ja lopullinen mennessä) vuoden 2010 jälkeen, jossa esitetään tarkkailujakson veden laatutulokset ja vuosien 2007 ja 2010 perifytontarkkailujen tulokset. Veden laadun kehitystä tarkastellaan pidemmällä ajanjaksolla vähintään edellä esitetyissä kolmessa pisteessä. Raportissa esitetään myös suuntaviivat uudeksi tarkkailuohjelmaksi. Hakemukseen liitetyssä vuoden 2010 raportissa ei ole esitetty tarkkailun suuntaviivoja. Ennen lopullista raporttia luonnos lähetetään kommentoitavaksi ELYkeskukselle sekä niille tarkkailuvelvollisille, jotka sitä erikseen pyytävät. Raportit toimitetaan tarkkailuvelvollisille, tarkkailualueen kuntien ympäristöviranomaisille ja ELY-keskuksille sekä Suomen ympäristökeskukselle. Levähaittaseurannan tuloksia hyödynnetään soveltuvin osin vesistötarkkailuraportissa. 19 Kalataloustarkkailu Jätevedenpuhdistamon kuormituksen kalataloudelliset vaikutukset ovat hyvistä laimentumisolosuhteista johtuen vähäisiä ja kohdistuvat suppealle alueelle purkupaikan alapuolelle. Purkupaikan alapuolinen Iijoki on suvantoaluetta, jossa on vain vähän kesäasutusta. Kalastus alueella on vähäistä ja sitä harjoitetaan enemmälti vasta alempana Petäjäkankaan Kollajan Kipinän alueella. Kuormituksen kalataloudelliset vaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan siksi vähäisiksi, että niiden tarkkailemiseksi ei esitetä erillistä ohjelmaa. Kuormituksen kalatalousvaikutuksia voidaan arvioida riittävästi kuormitusja vesistötarkkailutulosten perusteella. Vuosille laaditun Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelman mukaan Pudasjärven Vesiosuuskunta liittyisi jatkossa yhteistarkkailun periaatteella toteutettuun Voimalohi Oy:n tarkkailuun. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Jätevesihuollon riskitilanteita, niihin varautumista ja toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteissa on tarkasteltu lakisääteisessä vesihuollon valmiussuunnitelmassa. Suunnitelma on päivitetty viimeksi vuonna Jos vesistöön tai maaperään joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, ilmoitetaan tapahtumasta viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulunkaaren Ympäristöpalvelutyksikölle Pudasjärvelle, jotka päättävät jatkotoimista.

21 20 Selvitys typenpoiston tarpeesta Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 typenpoistovaatimukset on annettu laitoksille, joiden asukasvastineluku on yli Pudasjärven Kurenalan puhdistamolla AVL on ollut ajoittain yli Tämä ei ilmeisesti ole todellinen arvo, vaan johtuu puhdistamon rejekti- ja sakokaivolietteen pääsystä puhdistamon tulevan veden näytteeseen. Asukkaita viemäröinnin piirissä on vain noin ja merkittävää orgaanista kuormitusta aiheuttavaa teollisuutta verkoston piirissä ei ole. Pudasjärven puhdistamolla kokonaistypen poistoteho on vuosina ollut keskimäärin 53 % ja vaihteluväli %. Ammoniumtypen poistoteho on ollut keskimäärin 58 %. Poistotehot ovat varsin hyviä ottaen huomioon, että puhdistamolle tulevan veden lämpötila vaihteli vuonna 2009 kuukausitasolla välillä 4,25 11,6 C ja veden lämpötila oli yli 10 C vain heinä syyskuussa. Puhdistamon typenpoiston tehostaminen vaatisi biologisen osan laajentamista noin kaksinkertaiseksi (4 bioroottoria lisää) ja denitrifikaatiovaiheelle esimerkiksi staattisen biologisen suodatuksen rakentamista (tilavuus noin 70 m 3 ). Lisäksi lisähiiltä varten pitäisi rakentaa esimerkiksi metanolin annostelulaitteisto ja varautua kalkin ja fosforihapon lisäykseen. Puhdistamorakennus vaatisi lisäksi prosessitilan laajennusta noin 400 m 2. Typenpoiston tehostaminen nykyisestä tilanteesta vaatisi puhdistamon huomattavaa laajentamista eikä sitä esitetä tehtäväksi. Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Hakija esittää seuraavia päästöraja-arvoja, jotka täyttävät myös valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimukset, puhdistamolta lähtevän veden biologisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforin jäännöspitoisuuksille sekä poistotehoille: BOD 7 /ATU 25 mg/l O 2 tai 80 % Kok.P 0,8 mg/l tai 80 % Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina ottaen huomioon mahdolliset ohitukset. Lisäksi otetaan huomioon valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimukset. Korvaukset Hakija on arvioinut, että jätevesikuormituksen aiheuttamat vesistö- ja kalatalousvaikutukset ovat kokonaisuudessaan siksi vähäisiä ja alueellisesti suppeita, että niistä ei arvioida aiheutuvan korvattavaa vahinkoa.

22 21 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty puhdistamon jätevesitarkkailun yhteenvedolla vuodelta Eviran päätös lannoitevalmistelain (539/2006) mukaisesta kompostointilaitoksen hyväksynnästä ja selvitys lupakaudella tehdyistä ja tulevalla lupakaudella tehtävistä toimista viemäriverkostoon pääsevien vuotovesien vähentämiseksi on toimitettu täydennyksenä Iijoen yhteistarkkailun vuoden 2010 yhteenvetoraportti on toimitettu täydennyksenä sähköisesti ja tulosteina Edelleen hakemuksesta on toimitettu lisäkappaleita Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa ja Pudasjärven kaupungissa sekä kirjeellä niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Iijokiseudussa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselta ja Kainuun ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselta sekä Pudasjärven kaupungilta ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Mikäli Pudasjärven jätevedenpuhdistamon kuormitus pysyy lähivuosina nykyisellä tasolla, kuten on arvioitu, se ei vaaranna Iijoen keski- ja yläosan hyvää ekologista ja kemiallista tilaa. Kuormitus näkyy Iijoen Siikahaarassa, mutta Iijoen pääuomassa enää vähän hyvistä laimentumisolosuhteista johtuen. Jätevedenpuhdistamon vaikutusalueella piilevät ovat ilmentäneet erinomaista tilaa vuosina 2007 ja Ympäristölupahakemukseen liittyvän selvityksen kohdassa 4.2 on kuvattu alueen tämän hetkinen kaavallinen tilanne ja asutus. Jätevedenpuhdistamon sijoittamiselle ei ole kaavallisia esteitä. Alueidenkäyttöyksikön tiedossa ei ole aluetta koskevia maankäyttöhankkeita tai -suunnitelmia. Luonnonsuojeluyksiköllä ei ole kommentoitavaa, koska purkupaikka sijaitsee selkeästi Natura-alueiden alapuolella. Hakija esittää puhdistamolta lähtevälle vedelle seuraavia raja-arvoja lupaehdoiksi. BOD 7 /ATU-arvo enintään 25 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l. Hakijan mukaan fosforipitoisuuteen tulisi muutosta -0,2 mg/l. Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvona ottaen huomioon puhdistamolla mahdollisesti tapahtuvat ohijuoksutukset. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan esitetyt raja-arvot täyttävät jätevesistä annetun asetuksen (888/2006) mukaiset vähimmäisvaatimukset. Puhdistamolle on tehty määräaikaistarkastus Tarkastushetkellä puhdistamoalue oli erittäin siisti ja asiallinen. Jätevedenpuhdistamon laitteet toimivat normaalisti. Lähtevä virtaama oli tarkastushetkellä m 3 /d, lämpötila 10,5 astetta ja käytetty kemikaali oli rautapohjainen PIX 105a 898 kg/d. Näkösyvyys 0,40 metriä. Puhdistamon käyttöpäiväkirja oli kun-