Reisjärven Kristillinen Kansanopistoyhdistys ry Räisälänmäentie Räisälänmäki

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PPO-2003-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Reisjärven kristillisen kansanopiston jätevedenpuhdistamon toimintaa. LUVAN HAKIJA Reisjärven Kristillinen Kansanopistoyhdistys ry Räisälänmäentie Räisälänmäki LAITOS JA SEN SIJAINTI Reisjärven kristillisen kansanopiston jätevedenpuhdistamo sijaitsee kansanopiston omistamilla tiloilla Kantala RN:o 1:56 ja Lapinharju RN:o 2:12. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 :n kohdan 13 a) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 :n kohdan 12 e) perusteella lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle Hakemusta on täydennetty ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Jätevedenpuhdistamolla ei ole vesilain eikä ympäristönsuojelulain mukaista lupaa eikä myöskään tarkkailuvelvoitetta. Toiminnanharjoittaja on 1970-luvulla tehnyt ilmoituksen jäteveden johtamisesta vesistöön vesilain (246/1961) ja ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen (283/1962) mukaisesti.

2 Kaavoitustilanne 2 Jätevedenpuhdistamon alue ei sijaitse asema- eikä yleiskaava-alueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Jätevedenpuhdistamo, joka on aloittanut toimintansa vuonna 1972, on suunniteltu Reisjärven kristillisen kansanopiston jätevesiä varten. Kansanopisto sijaitsee Reisjärvestä laskevan Kalajanjoen varrella noin 3 km Reisjärven luusuasta alavirtaan Saarisenjärven rannalla. Räisälänmäentie jää kansanopiston ja puhdistamon väliin. Kansanopiston lähialueet ovat suurelta osin peltoa ja mäkisiä kankaita. Alueen läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita. Noin 2,5 km opistosta lounaaseen sijaitsee Kantinkankaan vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue ( ). Puhdistamon purkuvesistö kuuluu Kalajoen vesistöalueeseen ja edelleen Köyhänjoen valuma-alueeseen (53.054), jonka alarajalla vesistöalueen pinta-ala on 29,72 km 2. Kansanopiston jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan puhdistamon kohdalla Kalajanjokeen, joka purkaa vetensä Kalajokeen Haapajärvellä Hautaperän tekoaltaan alapuolella noin 20 km puhdistamon purkupaikasta koilliseen. Virtaaman keski- ja ääriarvot Reisjärven-Vuohtajärven padolla (F = 373 km 2 ) jaksolla ovat olleet: Virtaama (m 3 /s) huhti-toukokuu heinä-elokuu ka 2,8 5,2 1,3 min 0,7 0,6 0,5 max 8,2 22,7 9,3 Mittapato sijaitsee noin 700 m purkupaikan alapuolella. Pohjois-Pohjanmaan vesistöjen vuosien käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kalajoen vesistö kuuluu luokkaan välttävä. LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan kuvaus Reisjärven kristillisen kansanopistoyhdistyksen opiston jätevedet käsitellään Kalajanjoen rannalla sijaitsevassa biologis-kemiallisessa puhdistamossa. Puhdistamo on prosessiltaan rinnakkaissaostuslaitos. Orgaaninen kuorma poistetaan biologisesti ilmastamalla ja fosforiravinteet saostamalla ferrosulfaatilla samanaikaisesti ilmastuksessa. Jätevedenpuhdistamon päämitoitusarvot ovat: - Virtaama Q kesk 50 m 3 /d - Q max 100 m 3 /d - BHK 7 kuorma 15 kg/d Laitoksen päämitat ovat: - Ilmastusallas 50 m 3, viipymä 1 d - Selkeytys pinta ala 8 m 2, pintakuorma 1 m/h - Lietetasku 6 m 3

3 3 Ylijäämäliete pumpataan lietetaskuun, jossa se tiivistyy ja homogenisoituu. Saostuskemikaalin, ferrosulfaatin, kulutus on 2 t/a. Puhdistetut jätevedet johdetaan selkeytyksestä Kalajanjokeen. Lietetasku tyhjennetään 5 kertaa vuodessa ja kuljetetaan Reisjärven kunnan puhdistamolle jatkokäsittelyyn. Puhdistamon toimintaa ei ole tarkkailtu jatkuvasti. Näytteitä on otettu , ja Vuonna 1990 laitos ei ole toiminut tämäntyyppisen puhdistamon edellyttämällä tavalla. BHK 7 :n reduktio oli 61 %, jäännöspitoisuus 58 mg/l, kokonaisfosforin reduktio 5 %, jäännöspitoisuus 8,0 mg/l. Lisäksi laitokselta karkasi kiintoainetta. Kun puhdistamo nitrifioi voimakkaasti (reduktio 75 %) ja ilmastusaltaan lietepitoisuus oli 11,1 kg/m 3, ajotapa ei ilmeisesti ole ollut sopiva. Keväällä 2003 on puhdistamo toiminut hyvin, joskin ilmastuksen lietepitoisuus on ollut korkeahko. Syksyllä 2003 on toiminta fosforin osalta ollut kohtalainen muuten hyvä. Ilmastuksen lietepitoisuus on ollut korkea, joten ylijäämälietteen poisto on ollut liian vähäistä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vesistökuormitus Kansanopistolta tuleva jätevesi on tavanomaista asumajätevettä. Tulovirtaama vaihtelee riippuen laitoksen toiminnasta ja toiminta-asteesta, keskimääräinen virtaama on 15,6 m 3 /vrk. Puhdistamo on jatkuvasti käytössä muutamia huoltoviikkoja lukuun ottamatta ja käyttöaste on 90 %. Kansanopisto on viemäröity puhdistamolle. Kansanopiston jätevesien määrää ja laatua on tarkkailtu ajoittain Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy:n (nyk. Tutkimusyhtiöt) toimesta. Tulevan ja lähtevän veden tarkkailutuloksia on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kansanopiston jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailutuloksia vuodelta Pvm tuleva lähtevä tuleva lähtevä Näytteenottaja ph Kiintoaine Kok.P BOD7 Kok.N NH4-N Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 8, ,3 Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 6,1 45 0, ,5 17 Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 7, ,1 Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 7,6 76 2, ,7 46 Puhdistamolta lähtevän veden raja-arvoiksi hakija esittää seuraavia vuosikeskiarvona laskettavia raja-arvoja: BOD 7 20 mg/l, reduktio 80 % kok.p 2 mg/l, reduktio 80 %

4 4 Käsitellyn jäteveden typpipitoisuutena on seuraavassa kuormitusarviossa käytetty 40 mg/l. Em. pitoisuuksilla ja virtaaman mukaisella keskimääräisellä vesimäärällä 16 m 3 /d vesistöön menevä kuormitus tulisi olemaan arviolta seuraava: BOD 7 kok.p kok.n 0,3 kg/d 0,03 kg/d 0,6 kg/d Kuormitus ilmaan Puhdistamosta ei aiheudu ilmapäästöjä tai hajuhaittoja. Kuormitus maaperään Jätevesi käsitellään allastiloissa. Liete pumpataan lietetaskuun, josta se kuljetetaan lokaautolla 5 kertaa vuodessa kunnan jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyyn. Melu Puhdistamon prosessissa on vain veden pumppausta ja virtausta. Näistä aiheutuva melu ei kuulu rakenteiden ulkopuolelle. Liikenne on pääsääntöisesti vain huoltoon liittyvää ajoa. Melua puhdistamon toiminnasta tai sen hoidosta ei synny. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset ilmaan ja maaperään sekä vaikutukset melun ja tärinän suhteen Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu päästöjä ilmaan eikä näin ollen hajuhaittoja. Kemikaalin varastointi on sisätiloissa. Melua ja tärinää puhdistamon toiminta ei aiheuta. Vaikutukset vesistöön Purkuvesistön veden laatu Kalajoen vesistössä on toteutettu useita vesistöjärjestelyitä, joista huomattavimmat ovat olleet Kalajoen keskiosan perkaukset, Hautaperän säännöstelyaltaan sekä neljän voimalaitoksen rakentaminen. Kalajokilaakso on voimakasta maa- ja metsätalousaluetta, mikä vaikuttaa olennaisesti jokivesistön veden laatuun. Lisäksi vesistöä kuormittavat hajaasutus, taajamat, turvetuotanto ja kaivosteollisuus. Puhdistamon purkuvesistönä toimiva Kalajanjoki laskee vetensä Kalajoen Ylipäänjärveen (Haapajärvi) Hautaperän tekoaltaan alapuolella. Kokonaisravinnepitoisuudet Kalajanjoessa ovat reheville vesille tyypillisiä. Veden laatua luonnehtii myös korkea kiintoaine- ja rautapitoisuus ja vesi on väriltään erittäin tummaa. Happitilanne joessa on yleisesti ollut tyydyttävä / hyvä, Reisjärven luusuassa kevättalvella ajoittain välttävä (hapen kyll. % 40-50).

5 5 Taulukko 2. Purkualueen keskimääräisiä vedenlaatutietoja. t Happi Alkal. ph S-joht COD Mn NH 4 -N NO 2-3 -N Kok.N PO 4 -P Kok.P Kiintoa. Sameus Fe Väri a-kloro C kyll.% mg/l mmol/l ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l FNU µg/l mg Pt/l µg/l Kalajanjoki, Reisjärven luusua Kesä, ka 17,7 94 9,0 0,18 6,8 5,2 19,4 18,8 45, ,0 64 8,8 5, ,3 Talvi, ka 1,9 56 7,8 0,22 6,4 6,8 20,1 65,1 631, ,4 94 3,6 5,1 157 Kalajanjoki, Räisälänmäki Kesä, ka ,6 98 8,9 0,19 6,7 5,1 20, ,5 10, * Talvi, ka 2,3 71 9,8 0,16 6,2 5,3 25, ,7 68 5,2 7, Kalajanjoki, Myllypato Kesä, ka ** 17 6,5 4, ,8 8, Talvi, ka 6,2 5, ,5 9, * ) n=1 **) n=2 Vedenottamot Puhdistamon vaikutusalueella ei ole vedenottamoita. Rantojen ja vesistön käyttö Kalajanjoki on Kalajoen pääuoman sivu-uoma, jonka rannat ovat pääosin asuttuja ja peltojen ympäröimiä. Vesistön tavanomaisia käyttömuotoja ovat mm. veneily, virkistysja kotitarvekalastus sekä uinti. Rannat ovat tavanomaisia luonnonrantoja, joilla ei ole erityisempää käyttösuunnitelmaa. Kansanopiston rannassa sijaitsee veneranta. Muita virkistyskäyttöön liittyviä rakennelmia Myllypadon yläpuolisella Kalajanjoella ei ole. Kalastus ja kalasto Kalajanjoella Reisjärvelle ja sen alapuoliselle Kalajanjoelle myydään vuosittain n. 400 talouskohtaista kalastuslupaa. Kalastus painottuu järvialueelle, mutta myös Kalajanjoki on varsin suosittua kalastusaluetta. Suosituin kalastusmuoto on kuhan vetouistelu, mutta jokialueella yleisin pyyntimuoto on hauen ja ahvenen heittokalastus. Lisäksi kalastusta harjoitetaan verkoilla, katiskoilla, koukkupyydyksillä ja ongilla. Kalastus keskittyy avovesikauteen, mutta talvinen verkkopyynti ja pilkintä ovat myös suosittuja kalastusmuotoja. Tärkeimmät saalislajit Reisjärven ja Kalajanjoen alueella ovat kuha, hauki, ahven ja lahna. Näiden lisäksi saadaan jonkin verran siikaa, madetta ja särkeä. Arvokkain kalalaji on kuha, jonka kanta on istutusten myötä saatu hyväksi ja lisääntymään myös luontaisesti. Reisjärven ja sen alapuolisen Kalajanjoen kalastoon kuuluvat ainakin seuraavat kalalajit: siika, kuha, hauki, ahven, made, lahna, säyne, made ja särki. Alueelle on istutettu vuosittain kesänvanhaa kuhaa ja siikaa. Kalajanjokeen on viime vuosina istutettu rapuja, jotka koeravustusten mukaan ovat myös säilyneet alueella. Arvio vesistövaikutuksista Yhdyskuntajätevesien vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä, happea kuluttavia ja hygieenistä haittaa aiheuttavia. Virtaavissa vesissä happiongelmia esiintyy harvemmin. Ravinnekuormitus aiheuttaa vesien rehevöitymistä. Selvimmin vaikutukset näkyvät keski- ja loppukesällä, jolloin vedet ovat lämpimimmillään ja perustuotanto voimakkaimmillaan. Ravinteisuuden kasvu voimistaa sekä planktisen- että pintalevästön kasvua, mikä voi ilmetä rantojen ja seisovien kalanpyydysten limoittumisen lisääntymisenä. Myös rantakasvillisuus voi lisääntyä.

6 6 Kansanopiston puhdistetut jätevedet johdetaan Kalajanjokeen. Joen vesi on käytettävissä olleiden vedenlaatutietojen perusteella runsasravinteista sekä humus- ja rautapitoista. Heikentyneitä, mutta ei kriittisiä, happitilanteita on esiintynyt vesistössä yleisesti. Taulukko 3. Arvio Reisjärven kristillisen kansanopiston jätevedenpuhdistamon aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Kalajanjoessa (jätevesivirtaama 16 m 3 /d). Tarkastelu on tehty vesistön arvioidulla keskivirtaamalla sekä jakson heinä-elokuun keskivirtaamalla. Kuormitus Pitoisuuslisä Kansanopisto kg/d MQ (m 3 /s) heinä-elokuu (m 3 /s) 2,8 1,3 BOD 7 (mg/l) 0,32 0, ,0028 Kok.P (µg/l) 0,02 0,066 0,14 Kok.N (µg/l) 0,6 2,5 5 Laskennalliset pitoisuuslisäykset vesistössä ovat pienet. Arvio kalatalousvaikutuksista Vesistövaikutusarvion mukaan jätevesien vaikutukset Kalajanjoessa jäävät vähäisiksi alivirtaamatilanteissakin. Jätevesien johtamisella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta purkuvesistön kalakantoihin tai elpymässä olevaan rapukantaan. Jätevesien ravinnekuormitus lisää osaltaan vesistön rehevyyttä, minkä suhteellinen osuus jää kuitenkin pieneksi, sillä purkuvesistön normaali ravinnetaso on kohonnut. Kuormitus voi lisätä osaltaan seisovien pyydysten limoittumista purkupaikan läheisyydessä alapuolisella Kalajanjoella. Tietoisuutta jätevesien laskusta voidaan sinällään pitää eräänlaisena kalastushaittana, sillä se voi vähentää kalastushalukkuutta purkualueen välittömässä läheisyydessä. Kuormituksesta välillisesti aiheutuvat makuhaitat kaloissa ovat epätodennäköisiä. Arvio vahingoista ja esitys niiden korvaamiseksi Jätevesien johtamisesta aiheutuvat vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMINEN JA HÄIRIÖTI- LANTEET SEKÄ NIIHIN VARAUTUMINEN Häiriötilanteet Mahdollisen häiriötilanteen voi aiheuttaa esimerkiksi viemäritukokset ja rikot, pumppujen toimintahäiriöt sekä jätevedenpuhdistamon prosessi- ja laitehäiriöt Toimenpidevastuu häiriötilanteissa on jätevedenpuhdistamon hoidosta vastaavalla kansanopiston talonmiehellä. Häiriötilanteet pyritään ehkäisemään päivittäisillä valvontakäynneillä. Jos puhdistamolla tapahtuu ympäristölle likaantumisvaara aiheuttavaa hallitsematonta toimintaa on hälytyksen vastaanottajan vastuulla myös tiedottaminen kaupungin ympäristösihteerille, joka vastaa tiedottamisesta ympäristövalvontaviranomaisille.

7 7 Jäteveden puhdistamoiden prosessihäiriöt tai laiterikot aiheuttavat lähinnä puhdistustuloksen heikkenemistä tai vakavissa tapauksissa käsittelemättömän jäteveden joutumisen maaperään ja purkuvesistöön. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Nykyisellä jätevedenpuhdistamolla ei ole tarkkailuvelvoitetta. Kansanopiston puhdistamon käyttö- ja vesistötarkkailut tehdään viranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti ympäristölupapäätöksen astuttua voimaan. Jätevesitarkkailu koostuu käyttö- ja kuormitustarkkailusta. Käyttötarkkailu on puhdistamolla tehtävää päivittäistä puhdistusprosessin tarkkailua. Sen avulla puhdistamon hoitoa voidaan ohjata siten, että jätevesien käsittelyssä saavutetaan paras mahdollinen lopputulos. Käyttötarkkailu palvelee myös kuormitustarkkailua mm. ohijuoksutusten mittauksen ja kirjaamisen osalta. Kuormitustarkkailun tavoitteena on selvittää mahdollisimman luotettavasti vesistöön johdettavat päästöt ja lupamääräysten toteutuminen. Puhdistamon hoitaja käy kerran päivässä tarkastamassa laitoksen toiminnan ja varmistamassa tekniikan toimintavalmiuden. Puhdistamolla suoritetaan puhdistamon hoitajan toimesta käyttötarkkailua puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden, kemikaalien kulutuksen ym. selvittämiseksi. Käyttötarkkailusta pidetään puhdistamolla päiväkirjaa ja tietoja tulee käyttää hyväksi mm. vuosiyhteenvetoja laadittaessa. Käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeet toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja tarkkailua suorittavalle konsultille tarkkailua seuraavan vuoden tammikuun 15. päivään mennessä. Kuormitustarkkailun tuloksia verrataan ensisijaisesti ympäristöluvassa annettaviin määräysiin. Lisäksi tuloksia verrataan valtioneuvoston asettamiin vaatimuksiin koskien pieniä puhdistamoja. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan virtaamaan suhteutettuna vuorokauden kokoomanäytteenä puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä vedestä kaksi kertaa vuodessa, maalishuhtikuussa ja heinä-elokuussa, joka toinen vuosi. Tulevasta ja lähtevästä vedestä tehdään seuraavat perusmääritykset: - lämpötila - ph - sähkönjohtavuus - BOD 7ATU - COD Cr - kok.p - kok.n - kiintoaine - alkaliniteetti Lähtevästä vedestä tehdään lisäksi seuraavat määritykset: - happi - NH 4 -N

8 8 - NO 2+3 -N - PO 4 -P - fekaaliset koliformiset bakteerit - saostuskemikaalien jäännöspitoisuus Jokaisella näytteenottokerralla selvitetään lisäksi puhdistamon toimintaan liittyviä seikkoja, esimerkiksi: näytteenottovuorokauden virtaama (m 3 /d) selkeytysaltaiden näkösyvyys (cm) ja pintakuorma(qmax) (m/h) kemikaalin- ja sähkönkulutus Kunkin puhdistamokäynnin yhteydessä käydään yhdessä puhdistamonhoitajan kanssa läpi käyttötarkkailun päiväkirja ja selvitetään samassa yhteydessä mahdollisten ohijuoksutusten ja häiriöiden syy. Lisäksi tarkistetaan kemikaalin annostukset. Kalajanjoessa ei ole Kalajoen vesistötarkkailussa mukana olevia tarkkailupisteitä (PSV - Maa ja Vesi Oy 2001). Puhdistamon ylä- ja alapuoliseksi tarkkailupisteiksi ehdotetaan seuraavia pisteitä (liite 24.1): Yläpuolinen piste: KAO1, Räisälänmäki ( , ) Alapuolinen piste: KAO2, Myllypato ( , ) Ensimmäiset näytteet otetaan vuonna 2005 maalis- ja elokuussa, jonka jälkeen vesistötarkkailu ehdotetaan otettavaksi mukaan Kalajoen yhteistarkkailuun. Näytteenoton yhteydessä määritetään näkösyvyys ja lämpötila. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: - sähkönjohtavuus - ph - happi - väri - COD Mn - kiintoaine - kok.p - PO 4 -P - kok.n - NO 3 -N - NH 4 -N - a-klorofylli - fek. kolif. bakteerit Vesistötutkimusten näytteenotossa noudatetaan ympäristöhallinnon ohjeita (Mäkelä ym. 1992). Näytteet analysoidaan SFS-standardien mukaisesti tai ympäristöhallinnon hyväksymin menetelmin. Tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvolliselle, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Reisjärven kunnan ympäristölautakunnalle. Kuormitustarkkailun tulokset toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla.

9 9 Tarkkailutulokset raportoidaan Kalajoen yhteistarkkailun kuormitus- ja vesistötarkkailuraporteissa. Raportit toimitetaan em. tahoille ja vesistötarkkailuraportti lisäksi Kainuun TE-keskukselle. Tarkkailutuloksista voidaan laatia myös erillinen raportti, joka liitetään alueelliseen raporttiin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Reisjärven kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Reisjärven kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu kirjeellä asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Neuvottelua toiminnanharjoittajan kanssa ei ole pidetty. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain mukaan tehdyn ilmoituksen perusteella puhdistamolla on tehty tarkastus Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt asiassa lausunnot Reisjärven kunnanhallitukselta, ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kainuun te-keskuksen kalatalousyksiköltä. Reisjärven kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa lupahakemuksesta. Reisjärven kunnan ympäristölautakunta on lausunnossaan maininnut, että terveystarkastajan ottamassa Räisälänmäen uimapaikan uimavesinäytteessä fekaalisia koliformisia bakteereita oli pmy/ml, ph 7,0 ja suolistoperäisiä enterokokkeja pmy/ml. Myöhemmin otetuissa uimavesinäytteissä analyysitulokset olivat normaalilla tasolla. Satunnaisesti otetun uimavesinäytteen kohonneiden bakteerimäärien perusteella voidaan olettaa, että jostakin on tullut jätevettä vesistöön. Lausuntonaan lautakunta esittää lupahakemuksesta, että jäteveden puhdistamon altaiden tulee olla niin tiiviit, että päästöt maaperään eivät ole mahdollisia. Viemäriverkosto tulee tarkastaa, mahdollisesti kuvata ja tehdä tiivistyskokeet sekä mahdollisesti vioittuneet putkiston osuudet tulee uusia tai korjata. Jätevedenpuhdistamon tulee myös kuormitushuippujen (opistoseurat vuosittain heinäkuussa) aikana täyttää asetetut puhdistustavoitteet. Tarvittaessa on rakennettava riittävän suuri tasausallas kuormitushuippujen tasaamiseksi. Näytteenoton tulee olla säännöllistä, jotta jätevedenpuhdistamon toimivuus voidaan todeta joka hetki. Puhdistamon hoitajan on koulutettava jätevedenpuhdistamon toiminnan tuntevaksi. Samalla ympäristölautakunta toteaa, että ympäristölupahakemukseen liitetystä selvityksestä ei ilmene riittävällä tarkkuudella puhdistamon tähänastinen toimivuus. Ympäristölautakunnalle on selvityksen tekijä sekä ympäristöluvan hakija suullisesti ilmoittanut ennen kokouskäsittelyä, että puhdistamon säiliöt ovat selvityksestä poiketen rautapohjaisia eikä maapohjaisia, kuten selvityksessä on esitetty.

10 10 Ympäristölupahakemusta ratkaistaessa tulee huomioida puhdistamon läheisyydessä sijaitseva yleinen uimaranta. Kainuun TE-keskuksen lausunnossa todetaan, että puhdistamon aiheuttama kuormitus lisää osaltaan alapuolisen vesistön rehevyyttä ja siitä johtuvia kalataloudellisia haittoja. Mikäli puhdistamo toimii lupaehtoesityksen mukaisesti, vaikutukset ovat kuitenkin niin vähäisiä, että kalataloudellisia toimenpide- tai maksuvelvoitteita ei ole tarpeen määrätä. Erillistä kalataloustarkkailua ei tarvita. Kuormituksen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on arvioitava kuormitus- ja vesistötarkkailun tulosten perusteella osana niiden raportointia. Tarkkailuraportit on toimitettava Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksikölle. Puhdistamon toiminnasta on käytettävissä vain vähän tarkkailutietoja, mutta niiden perusteella puhdistustehossa on ollut suurta vaihtelua. Tästä syystä ensimmäinen lupa on syytä antaa määräaikaisena ja verrattain lyhyenä, vuoden 2009 loppuun saakka. Kuormitustarkkailu on tehtävä esitettyä tiheämmin näytteenottovälein, jotta puhdistamon toiminnasta saadaan riittävän tarkka kuva lupakauden aikana. Muistutukset ja mielipiteet Asiasta ei ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä lupaviranomaiselle. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen. Reisjärven kristillisen opiston johtokunta esittää lausuntonaan, että puhdistamon säiliöt ovat teräspohjaisia eikä maapohjaisia, opistoseurojen aikana on käytössä neljä erillistä umpisäiliöllä varustettua WC-rakennusta, joita tyhjennetään seurojen aikana ja seurojen loputtua. Nämä eivät kuormita puhdistamoa lainkaan. VIRANOMAISEN RATKAISU Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tarkastanut hakemuksen, tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yksityisen ja yleisen edun turvaamiseksi säädetään. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Reisjärven Kristilliselle Kansanopistoyhdistys ry:lle jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Luvan saajan tulee toiminnassaan noudattaa ympäristönsuojelulain säännöksiä sekä jäljempänä tässä päätöksessä esitettyjä lupamääräyksiä. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu vesistön pilaantumista eikä siitä johtuvia korvattavia vahinkoja. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Ympäristölautakunnan lausunto on huomioitu lupamääräyksessä 3. Kainuun TEkeskuksen lausunto on otettu huomioon lupamääräysten kohdissa 2 ja 6 ja antamalla lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämisajaksi

11 Lupamääräykset Puhdistamon toiminta Puhdistamon rakenteet, laitteet ja prosessit on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Rakenteisiin voidaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. Mahdolliset muutokset on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava niin, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -pitoisuus on enintään 20 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 2,0 mg/l sekä puhdistusteho molempien osalta vähintään 80 %. Puhdistusvaatimukset tulee saavuttaa vuosikeskiarvoina laskettuna mukaan lukien mahdolliset poikkeustilanteet sekä puhdistamon ohijuoksutukset ja puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon ylivuodot. Lisäksi yksittäisten tarkkailukertojen tulosten on täytettävä VNp 365/94 liitteen kohdassa D asetetut vaatimukset. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi lukien täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 365/1994 määritellyt vähimmäisvaatimukset kyseisen päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna: kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l ja sen poistoteho vähintään 90 % sekä kemiallinen hapenkulutus COD Cr -arvona enintään 125 mg/l ja sen poistoteho vähintään 75 %. Puhdistamolta tulevat jätevedet on johdettava Kalajanjokeen purkuputkea pitkin puhdistamon kohdalle. 2. Puhdistamon käyttö ja hoito Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesistä tai niiden johtamisesta vesistöön ei aiheudu terveydellistä haittaa. Jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesien käsittelemisestä ja johtamisesta aiheutuvat haitat saadaan rajoitetuksi mahdollisimman vähäisiksi. Puhdistamon hoitoa varten kuormitushuippujen, kuten opistoseurojen ajaksi, on laadittava ohjeistus, jolla voidaan turvata puhdistusprosessin toiminta kaikissa olosuhteissa. Tarvittaessa on varauduttava kuormitushuippuihin rakentamalla ennen puhdistamoa tasausallas. Jäteveden puhdistamon hoitajalla on oltava riittävä kirjallinen ohjeistus menettelytapoineen puhdistamon eri ongelmatilanteita varten. Viemäriputkisto on pidettävä kunnossa siten, että siihen pääsevän sade-, kuivatus- ja vuotovesien määrä saadaan mahdollisimman vähäiseksi. Tarvittaessa putkiostoa on uusittava. 3. Lietteiden ja muiden jätteiden käsittely, varastointi ja hyödyntäminen Puhdistamotoiminnan jätehuolto ja jätteiden kuljetus on järjestettävä asianmukaisesti voimassa olevien Reisjärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Välpejätteestä ei saa aiheutua haittaa työntekijöille tai ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet on toimitettava luvan omaavalle vastaanottajalle tai ongelmajätelaitokselle. Liete on toimitettava kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.

12 12 4. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Jos vesistöön, maaperään tai ilmaan joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia, ympäristölle tai sen käytölle haitallisia päästöjä, luvan saajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin niistä aiheutuvien vahinkojen estämiseksi sekä häiriöiden ehkäisemiseksi vastaisuudessa. Tapahtumasta on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Reisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteita ja poikkeuksellisia oloja varten on hakijan laadittava toimintaohjeet. Ohjeessa on esitettävä puhdistamon ja viemäriverkoston ympäristövahinkoriskiä aiheuttavien häiriötilanteiden hälytysjärjestelmä toimenpideohjeineen. Ohje on säilytettävä puhdistamolla ja päivitettävä tarvittaessa. Ohjeet on esitettävä tarvittaessa valvontaviranomaiselle. 5. Valvonta-, tarkkailu- ja raportointimääräykset Jätevedenpuhdistamolle on nimettävä riittävän koulutuksen saanut vastuunalainen hoitaja, jonka henkilö- ja yhteystiedot sekä pätevyys on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu on toteutettava esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti muutettuna siten, että kuormitustarkkailun näytteet tulee ottaa kaksi kertaa joka vuosi. Vuoden 2005 aikana kuormitustarkkailunäytteitä on otettava neljä kertaa vuodessa. Tarvittaessa on huippuvirtaamien jälkeen, kuten opistoseurojen päätyttyä, on selvitettävä puhdistamon toiminta näytteenotolla. Tarvittaessa tulosten perusteella on ryhdyttävä tehostamistoimiin. Jätevedenpuhdistamon tarkkailu on liitettävä Kalajoen yhteistarkkailuohjelmaan. Kuormituksen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen tulee arvioida kuormitus- ja vesistötarkkailun tulosten perusteella osana niiden raportointia. Tarkkailujen tulokset ja vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Reisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuohjelman mukaisesti tai valvontaviranomaisten määrääminä aikoina. Tarkkailutiedot tulee toimittaa ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla myös sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristöhallinnon tietojärjestelmään. 6. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Mikäli tämän päätöksen tarkoittamasta toiminnasta aiheutuu sellainen vesistön pilaantumisesta johtuva vahinko, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu, voi vahingonkärsijä vaatia siitä korvausta luvanhaltijalta ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Samassa yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen.

13 7. Muutokset toiminnassa 13 Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä taikka toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Jätevedenpuhdistamon toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain vaatimusten mukaisesti. Lupaviranomainen on ottanut harkinnassa huomioon mitä on säädetty yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi. Luvan myöntämisen edellytykset Annetut lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetusta laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Puhdistamo ei sijaitse yleis- tai asemakaavoitetulla alueella. Lisäksi toiminta sijoittuu siten, ettei siitä aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Alue ei sijaitse tärkeällä pohjaveden muodostuma-alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole suojelukohteita. Jätevedenpuhdistamon toiminta voidaan järjestää siten, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräykset on annettu, jotta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetut luvan myöntämisen edellytykset ja asetuksessa olevat vaatimukset täyttyvät. Lupamääräyksiä antaessaan ympäristökeskus on pyrkinyt siihen, että toiminta toteutetaan siten, että ympäristön pilaaminen estetään, mutta toiminnanharjoittajalla on mahdollisuus valita asianmukaiset menetelmät estämään pilaantuminen. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, ympäristövaikutukset sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet ehkäistä haittojen syntyminen. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon valtioneuvoston päätös 365/1994, jolla pannaan täytäntöön yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi 91/271/ETY.

14 14 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Kunnossapitovelvoite on annettu, jotta ehkäistään toiminnasta aiheutuva vaara tai haitta terveydelle ja ympäristölle tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Jäteveden käsittelyvaatimukset on annettu varmistamaan, että laitosta käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Jätevesien johtamisella ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista. Ravinteiden enimmäispitoisuuksia ja puhdistustehokkuutta koskevat määräykset ovat tarpeen rehevöitymisen ja muiden haittojen vähentämiseksi. Laitoksen jätevesimäärä huomioiden ei ole katsottu tarpeelliseksi antaa typen poistoa koskevia määräyksiä. Lisäksi on annettu määräyksiä puhdistustehon laskemisesta, jotta voidaan vertailla tarkkailun tuloksia annettuihin puhdistustehoihin. Puhdistamon tulee varautua myöskin täyttämään valtioneuvoston päätöksen 365/1994 mukaiset vähimmäisvaatimukset. (määräys 1) Ravinnekuormituksen vähentäminen ja vesistöhaittojen ehkäisy edellyttää, että puhdistamon toiminta on kaikissa olosuhteissa varmistettu. Suuret vesimäärät voivat aiheuttaa puhdistamotoiminnan häiriintymisen pitkäksi aikaa. Tämän vuoksi on edellytetty toiminnanharjoittajaa ohjeistamaan puhdistamon prosessien hoito mm. opistoseurojen aikana. Tarvittaessa, mikäli puhdistamon hoito sitä edellyttää, on puhdistamolle rakennettava tasausallas tai muutoin tasattava puhdistamolle tulevia vesimääriä. Viemäriverkostoon joutuvat hule- ja vuotovedet saattavat heikentää jätevedenpuhdistamon toimintaa jätevesien laimentumisen ja käsiteltävien vesimäärien lisääntymisen myötä, jonka vuoksi niiden pääsy viemäriverkkoon on pyrittävä ehkäisemään. (lupamääräys 2) Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (lupamääräys 3) Mahdollisissa häiriötilanteissa saattaa ympäristöön kohdistua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä. Toimintaohjeiden avulla voidaan välttyä häiriöiltä tai saadaan niiden kestoaikaa lyhennettyä sekä vähennettyä ympäristölle aiheutuvia haittoja. Vahinkojen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien toimenpiteiden ohella ilmoittaminen valvontaviranomaisille on välttämätöntä tiedon välittämisen sekä ympäristöhaittojen vähentämistoimenpiteiden ohjaamisen ja laitosvalvonnan vuoksi. (lupamääräys 4) Nimeämällä riittävän pätevyyden omaava puhdistamonhoitaja voidaan varmistua laitoksen asianmukaisesta hoidosta. Laitoksen tarkkailua ja siitä raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen laitoksen toiminnan, käytön ja ympäristövaikutusten sekä jäteveden puhdistustehon riittävyyden arvioimiseksi. Laitoksen kuormitustarkkailun tulee olla jatkuvaa, jotta sen toiminnasta voidaan olla selvillä. Tarkkailun tulee olla vuosittaista, jotta tästä voidaan varmistua. Vuonna 2005 on syytä ottaa normaalia useampia kuormitustarkkailunäytteitä, jotta puhdistusprosessin toimivuus voitaisiin luotettavasti selvittää. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja tarkkailun avulla tämä velvoite voidaan toteuttaa. (lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on vastuussa pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta ja siitä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lupamääräys perustuu ympäristönsuojelulain 72

15 15 :ään, jossa säädetään korvausten vaatimisesta ympäristönsuojelulain mukaan korvattavien, lupakäsittelyn yhteydessä ennakoimattomien edunmenetysten osalta. (lupamääräys 6) Ilmoitusvelvoite on tarpeen, jotta valvontaviranomainen olisi selvillä toiminnassa tapahtuvista muutoksista ja keskeytyksistä. (lupamääräys 7) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Lainvoiman saatuaan tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä vuoden 2009 loppuun mennessä, mikäli toimintaa aiotaan jatkaa mainitun ajankohdan jälkeen. Lupamääräysten tarkistamishakemukseen on liitettävä lupamääräyksessä 5 mainittujen tarkkailujen tulokset sekä selvitys lupamääräyksessä 1 mainittujen tavoitearvojen toteutumisesta. Hakemukseen on lisäksi liitettävä muut tarpeelliset, ympäristönsuojeluasetuksen 3 luvussa mainitut tiedot ja selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Muutoinkin luvan voimassaoloon ja tarkistamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-9, 28, 31, 36-38, 41-43, 45-47, 52-56, 67, 72, 76 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6, 16-19, 23 ja 36 Jätelaki (1072/1993) 1, 6, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 7-9 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 sellaisena kuin se on kyseisen lain muuttamisesta annetussa laissa (90/2000) Valtioneuvoston päätös yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä (365/1994)

16 16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1300 euroa, ei arvonlisäverollista myyntiä Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) määrätään julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista. Asetuksen mukaan maksu ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisesta ympäristölupapäätöksestä koskien puhdistamoa, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön asumisjätevesien käsittelemiseen tai vähintään 100 henkilön asumisjätevesien johtamiseen muualle kuin yleiseen viemäriin, on 1300 euroa. Sovelletut oikeusohjeet Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 :ssä on säädetty. Päätös Hakijalle saantitodistuksella suoritemaksua vastaan. Jäljennös päätöksestä Reisjärven kunnanhallitus Reisjärven ympäristönsuojeluviranomainen Kainuun TE-keskus, kalatalousyksikkö Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, vesihuoltoryhmä Suomen ympäristökeskus, kirjaamo Ilmoitus päätöksestä Hakemuksesta tiedonannon saaneet. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä ilmoitetaan Reisjärven kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla. Lisätietoja päätöksestä Lisätietoja päätöksestä saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta ylitarkastaja Juha Koskelalta p. (08)

17 MUUTOKSENHAKU 17 Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika päättyy Valitusoikeus on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä Ylitarkastaja Juha Koskela LIITE Valitusosoitus

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen 18 Liite Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätökseen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto - oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto - oikeudelle ja toimitettava valitusajan kuluessa Pohjois - Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika Valituksen toimittaminen Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois - Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostitse. Toimitustavasta riippumatta valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä viimeistään valitusajan päättyessä klo Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmässä on ilmoitettava: 1) päätös, johon haetaan muutosta 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: 1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti Vaasan hallinto - oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto - oikeus niin määrää. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993, muut. 974/2001 ja 1024/2002) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto - oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois - Pohjanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot: postiosoite: käyntiosoite: aukioloaika: puhelin: (08) PL 124, OULU Isokatu 9, OULU telekopio: (08) sähköposti: kirjaamo.ppo@ymparisto.fi