Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa
|
|
- Mauno Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Ari Nummela, LitT VAT Liikuntakeskus Pajulahti
2 Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa 1. Harjoitusvaikutuksen syntyminen 2. Kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät 3. Ylirasitus ja ylikunto 4. Kuormittumisen ja palautumisen seuranta urheilussa
3 Harjoitusvaikutuksen syntyminen Harjoitus Harjoitustila Yksilölliset ominaisuudet Muutosärsyke kehon toimintaan Kehon toiminnan adaptaatiovasteet Riittävä palautumisaika Riittävät rakennusaineet Harjoitusvaikutus Suorituskyvyn paraneminen
4 Harjoitusvaikutuksen syntyminen Harjoitus? Suorituskyky Väsyminen Palautuminen Aika
5 Harjoitusvaikutuksen syntyminen Harjoitus???? Suorituskyky Väsyminen Palautuminen Aika
6 Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa 100 Suorituskyky Ylikuormittaminen Ylikunto? -700
7 Kestävyysharjoittelun vaikutukset Hengitys- ja verenkiertoelimistön hapen käyttökyky paranee VO 2max paranee Oksidatiivisten entsyymien aktiivisuus paranee Mitokondrioiden määrä lisääntyy Kapillarisaatio lisääntyy FT-solujen hapenkäyttökyky paranee Sydämen iskutilavuus kasvaa Suoritus tulee taloudellisemmaksi Harjoittelun spesifisyys Pitkäaikainen kestävyys paranee Rasvojen käyttö paranee Laktaattitasot vakiotyössä pienenevät Kynnystasot paranevat Lihaksen ja maksan glykogeenivarastot kasvavat
8 Kestävyysharjoittelun vaikutukset VO2max FT solujen potentiaali Kapillaarit ST-solujen pinta-ala Krebsin syklin entsyymit Adaptaatio suhteessa kontrolliin Harjoittelun kesto (kk) Saltin 1977
9 Anaerobisen kynnyksen kehittyminen kolmen seurantavuoden aikana polkupyörätestissä 60 Pojat Nuoret miehet Nuoret naiset Aikuiset miehet I Aikuiset miehet II AnK (ml/kg/min) Ikä (v) Rusko ym.
10 Hiihtäjien VO 2max kehittyminen ikäryhmittäin kestävyysharjoittelututkimuksissa Pojat Nuoret miehet Nuoret naiset Aikuiset miehet I Aikuiset miehet II VO 2max (ml/kg/min) Ikä (v) Rusko ym.
11 Voimaharjoittelun vaikutukset Hermoston aktiivisuus paranee Motoristen hermojen syttymisfrekvenssi kasvaa Refleksien fasilitaatio kasvaa ja inhibiitio vähenee Antagonistien aktiivisuus heikkenee Lihaksen hypertrofia Proteiinisynteesi Vaikutus ST ja FT soluihin Energia-aineenvaihdunta Aerobinen energiantuotto heikkenee Anaerobinen energiantuotto paranee: glykolyysi ja glykogeeni- ja fosfaattivarastot Lihasten elastiset osat Lihaksen jäykkyys ja elastisuus paranee Prosenttiosuus (%) Muscular hypertrophy Neural factors Raskas voimaharjoittelu (viikot)
12 Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa 1. Harjoitusvaikutuksen syntyminen 2. Kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät 3. Ylirasitus ja ylikunto 4. Kuormittumisen ja palautumisen seuranta urheilussa
13 Urheilijan kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät Harjoituksen tavoite Taito - tekniikkaharjoitus Nopeusharjoitus Nopeusvoimaharjoitus Hypertrofinen / perusvoimaharjoitus Maksimi- / räjähtävä voimaharjoitus Kestovoimaharjoitus (anaerobinen) Kestovoimaharjoitus (aerobinen) Peruskestävyysharjoitus Vauhtikestävyysharjoitus Maksimikestävyysharjoitus Submaksimaalinen nopeuskestävyysharjoitus Maksimaalinen nopeuskestävyysharjoitus
14 Harjoitusten kuormittavuus Harjoitus Mitä kuormittaa? Monta harj. / vko? Taito-tekniikka Hermosto-lihaksisto 3 7 Nopeus Hermosto-lihaksisto 1 2 Nopeusvoima Hermosto-lihaksisto 1 3 Maksimivoima Hermosto-lihaksisto 1 3 Perusvoima Hermosto-lihaksisto 2 4 Kestovoima (anaer.) Anaerobinen aineenvaih. 2 3 Kestovoima (aerob.) Aerobinen aineenvaihd. 3 6 Peruskestävyys Aerobinen aineenvaihd Vauhtikestävyys Aerobinen aineenvaihd. 2 4 Maksimikestävyys Aerobinen ain.vaihd. + hapenkuljetuskapasit. 2 3 Submaks. nopeuskest. Anaerobinen aineenvaih. 2 4 Maksim. nopeuskest. Anaerobinen aineenvaih. 1 2
15 Urheilijan kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät Harjoituksen tavoite Harjoituksen teho ja kesto
16 Fatigue and Exercise Intensity in MART Blood lactate (mmol l -1) *** *** ** *** *** * ** *** *** *** *** *** *** *** *** *** Height of CMJ (cm) 0 Rest Velocity (m s -1) Recovery (min) Kevennyshyppy heikkeni 8. juoksun jälkeen, jolloin teho oli 84% testin maksimista ja veren laktaattipitoisuus 10,6 mmol/l Nummela 1996
17 EPOC Excess Post-exercise Oxygen Consumption VO 2 (ml/kg/min) Juoksu juoksumatolla 10 km/h VO 2 levossa Nopea komponentti Hidas komponentti Time (min) EPOC on harjoituksen jälkeen kohonnut hapenkulutus yli lepotason, mikä kertoo kohonneesta energiantarpeesta EPOC kasvaa suhteessa harjoituksen kuormittavuuteen
18 Harjoituksen tehon ja keston vaikutus EPOC:iin (Børsheim & Bahr 2003, Sports Med) Intensity 70% of VO 2max EPOC (l) EPOC (l) Exercise intensity (%) Exercise duration (min) EPOC:lla on eksponentiaalinen suhde harjoituksen tehoon ja lineaarinen suhde harjoituksen kestoon
19 Väsyminen pitkäkestoisessa suorituksessa Väsyminen (%) Aika (min) Väsymys kasvaa suhteessa harjoituksen kestoon
20 Harjoituksen tehon ja keston vaikutus EPOC:iin Indirect EPOC Prediction Method Based on Heart Rate Measurement, Firstbeat Technologies Oy, 2005.
21 Urheilijan kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät Harjoituksen tavoite Harjoituksen teho ja kesto Harjoituksen laji
22 Tutkimusasetelma: Lajin vaikutus väsymiseen (Hausswirth et al. 2000, IJSM) Seitsemän triathlonistia Triathlon: 30 uinti + 60 pyöräily + 45 juoksu Pitkäkestoinen juoksu: 90 juoksu + 45 juoksu Kontrollijuoksu: 45 juoksu
23 Lajin vaikutus väsymiseen (Hausswirth et al. 2000, IJSM) Punainen: 90 juoksu; Sininen: 30 uinti + 60 pyöräily; Vihreä: kontrollijuoksu Syke (bpm) VO 2 (ml/kg/km) ' 15-22' 35-42' ' 15-22' 35-42' IEMG RPE (6 20) ' 18-20' 40-42' Before After
24 Uinti vs. Pikajuoksu Day Michael Phelps, WC Melbourne 2007 Tyson Gay, WC Osaka st 4x100m freestyle fin 100m heat 100m quarter-fin 2 nd 200m freestyle heat 200m freestyle fin WR 100m semi-fin 100m fin 3 rd 200m butterfly heat 200m butterfly semi-fin 4 th 200m individual medley heat 200m butterfly fin 200m individual medley semi-fin 200m heat 200m quarter-fin 5 th 200m individual medley fin WR 200m semi-fin 6 th 100m butterfly heat 100m butterfly semi-fin 4x200m fin WR 200m fin 7 th 100m butterfly fin 8 th 400m individual medley heat 400m individual medley fin WR 4x100m fin
25 Urheilijan kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät Harjoituksen tavoite Harjoituksen teho ja kesto Harjoituksen laji Harjoituksen aikaiset palautukset
26 Työn ja palautuksen suhteen vaikutus harjoituksen kuormittavuuteen Tutkimusasetelma: Kolme liikunnan opiskelijaa (VO 2max 4,4 l/min) Neljä 30 min intervalliharjoitusta polkupyörällä 400 W kuormalla (n 120% VO 2max ) Työn ja levon suhde 1:2 (a) 10 s työ ja 20 s lepo (b) 20 s työ ja 40 s lepo (c) 30 s työ ja 60 s lepo (d) 60 s työ ja 120 s lepo Saltin & Essén 1971
27 Työn ja palautuksen suhteen vaikutus harjoituksen kuormittavuuteen Lyhyissä työjaksoissa käytetään ensisijaisesti KP- ja ATP-varastoja sekä lihaksen happivarastoja energiantuottoon, jolloin glykogeenia ei kulu ja laktaatti ei kasaannu Pitkissä työjaksoissa laktaattia tuotetaan niin paljon, että sitä ei kyetä palautuksen aikana poistamaan Pitkät työjaksot ovat lähempänä vetoajan maksimia kuin lyhyet työjaksot Saltin & Essén 1971
28 Urheilijan kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät Harjoituksen tavoite Harjoituksen teho ja kesto Harjoituksen laji Harjoituksen aikaiset palautukset Yksilölliset ominaisuudet
29 Väsyminen MART testissä Tutkimusasetelma Kuusi maratoonaria (42K: ) Viisi keskimatkuria (800m: ) Viisi sprintteriä (100m: 10,9 11,6) Kolme erilaista MART testiä N x 1 x 20 s / 100 s N x 3 x 20 s / 100 s N x 5 x 20 s / 100 s Vuorimaa et al. 1996
30 Väsyminen MART testissä Kaikki ryhmät paransivat tehoja, kun vetojen määrä pieneni maratoonarit vähiten Sprinttereiden maksimilaktaatti kasvoi ja maratoonareilla heikkeni 1 x 20 s testissä 3 x 20 s testiin verrattuna Vuorimaa et al. 1996
31 Väsyminen MART testissä Maratoonareiden kevennyshyppy parani MART testissä Sprinttereiden kevennyshyppy heikkeni eniten Vuorimaa et al. 1996
32 Urheilijan kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät Harjoituksen tavoite Harjoituksen teho ja kesto Harjoituksen laji Harjoituksen aikaiset palautukset Yksilölliset ominaisuudet Harjoittelutausta Ulkoiset olosuhteet Lämpötila Korkeus meren pinnan tasosta
33 Ulkolämpötilan vaikutus maratonin loppuaikaan Ely et al. MSSE 2007
34 Suorituskyvyn muuttuminen eri korkeudella juoksussa Peronnet et al. JAP 1991
35 Sopeutuminen vuoristossa (4300 m) Muza et al. High Alt Med Biol 2010
36 Urheilijan kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät Harjoituksen tavoite Harjoituksen teho ja kesto Harjoituksen laji Harjoituksen aikaiset palautukset Yksilölliset ominaisuudet Harjoittelutausta Ulkoiset olosuhteet Elimistön kuormittumiseen vaikuttaa monet eri tekijät, mikä vaikeuttaa yksiselitteisten ohjeiden antamista harjoitteluun
37 Kuormittumisen ja palautumisen huomioiminen harjoittelun ohjelmoinnissa 1. Harjoitusärsyke pitää olla riittävä harjoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi 2. Harjoituksen määrä, teho ja palautukset määrittelevät pääasiassa harjoituksen kuormittavuuden 3. Harjoituksen tehoa lisäämällä saadaan nopeasti keho väsymään ja välitön vaikutus suorituskykyyn on suuri varsinkin urheilijoilla, jotka kykenevät suureen tehon tuottoon (teholajit) 4. Harjoituksen määrää / kestoa lisäämällä keho väsyy pitkän ajan kuluessa ja vaikutukset suorituskykyyn pitkäaikaisempia kuin lyhytkestoisilla maksimisuorituksilla 5. Koko kehon palautumiseen vaikuttaa väsymisen kasautumiseen kulunut aika: nopeasti väsytetty palautuu nopeammin kuin pitkään väsytetty 6. Harjoituksen kuormittavuutta pitää vaihdella samalla tavalla kuin harjoittelun muuta sisältöä, jotta kehittyminen varmistetaan ja ylikuormittuminen vältetään 7. Harjoittelun rytmittäminen päivä-, viikko- ja kuukausitasolla ja tärkein tekijä ylikuormittumisen välttämiseksi
38 40% kasvu VO 2max :ssa 10 viikossa? Hickson et al. JAP 42: , 1977 Harjoittelu 6 päivää viikossa 10 viikon ajan joka toinen päivä 6 x 5 min 100% VO 2max / 2 min 50% VO 2max pp:llä = VO 2max mittaus viikoittain joka toinen päivä TV-juoksu niin nopeasti kuin mahdollista 30 min 35 min 40 min VO 2max : 3,06 -> 4,22 l/min (39%) ja 39 -> 55 ml/kg/min (44%) Yksi jatkoi vielä 3 viikkoa: 1,68->2,56->2,98 l/min (+77%) Kestävyys (uupumisaika): 180s -> 500s Paino 79,2 -> 77,2 kg VO 2max ja kestävyyssuoritus paranevat, jos harjoittelun aiheuttama stimulus on tarpeeksi suuri Rekrytointi, Väsymyksen sieto
39 Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa 1. Harjoitusvaikutuksen syntyminen 2. Kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät 3. Ylirasitus ja ylikunto 4. Kuormittumisen ja palautumisen seuranta urheilussa
40 Ylikuntoesimerkki: maastohiihtäjä Suora juoksumattotesti Testiajankohta Marraskuu Tammikuu Paino (kg) 70,1 70,3 Rasvaprosentti (%) 8,1 8,2 VO 2max (ml/kg/min) VO 2työ (ml/kg/min) Maksimisyke (1/min) Laktaatti maksimi (mm) 11,7 7,6 Heikentynyt VO 2max ja suorituskyky Pienentynyt maksimisyke Laskenut maksimilaktaatti AnK VO 2 (ml/kg/min) AnK VO 2työ (ml/kg/min) AnK syke (1/min) AnK laktaatti (mm) 2,6 2,7 AerK VO 2 (ml/kg/min) AerK VO 2työ (ml/kg/min) AerK syke (1/min) AerK laktaatti (mm) 1,8 1,3 Hb (g/l) Laskenut laktaattipitoisuus AerK Hkr (%) Syke makuu / seisten (1/min) 58 / / 78 Laskenut leposyke
41 Kahden harjoittelujakson vertailu: 400 m juoksija nainen 8-viikkoa I 8-viikkoa II Harjoituskerrat/intervallit 55/31 52/25 Lepopäivät Juoksuharjoittelu (km) Yli 400 m vedot (km) m vedot (km) Alle 100 m vedot (km) RPE kaikki (0-10+) RPE intervallit (0-10+)
42 Harjoitusten jakautuminen eri tuntemusalueille 8-viikko I 8-viikko II Kerrat RPE >8 RPE 6-7 RPE 4-5 RPE <3 Kaikkien harjoitusten kuormittavuus keskittynyt RPE 6-7 alueelle 8-viikko II:lla.
43 MART tulokset ylikunnossa: 400 m juoksija nainen MART testi radalla 10 x 150 m Testiajankohta Joulukuu Huhtikuu V max (m/s) 8,11 8,06 Makisimilaktaatti (mm) 15,7 13,9 Lower peak lactate V 13mM (m/s) 7,76 7,92 V 10mM (m/s) 7,38 7,40 V 7mM (m/s) 6,80 6,86 V 5mM (m/s) 6,22 6,46 V 3mM (m/s) 5,36 5,55 Improved velocity at low lactate levels Kevennyshyppy (cm) 46,2 45,5 V 30m (m/s) 8,96 8,77 Decreased max velocity 2 x 3 x 300 m: Joulukuu ja Huhtikuu Syke laskenut harjoituksen ja palautuksen aikana Harjoituksen jälkeen matalammat laktaattipitoisuudet Harjoituksen aikaiset kuormitustuntemukset kasvaneet
44 Ylikuormitustilanteen ennakointi intervalliharjoittelussa Urheilijan tuntemuksen kysely aina ei voi tuntua väsyneeltä harjoituksissa Luota valmentajan silmään jos suoritus näyttää väsyneeltä, se on sitä Harjoittelu pitäisi sisältää eri kuormitusalueita harjoittelun kuormittavuutta arvioimalla voit ottaa tämän huomioon jo suunnitteluvaiheessa, mutta viimeistään seurannassa se pitäisi huomioida Sykkeen pitäisi palautua nopeammin kestävyyden kehittyessä harjoituksen maksimisyke ei saisi kuitenkaan laskea Veren laktaattipitoisuuden pitäisi laskea samassa harjoituksessa maksimilaktaattipitoisuus ei saisi kuitenkaan laskea Nopeus ei saisi heiketä liikaa harjoittelujakson aikana
45 Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa 1. Harjoitusvaikutuksen syntyminen 2. Kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät 3. Ylirasitus ja ylikunto 4. Kuormittumisen ja palautumisen seuranta urheilussa
46 Vaatimukset kuormittumisen ja palautumisen seurantamenetelmältä Validi mittaamaan elimistön kuormittumista Riittävän herkkä mittaamaan muutoksia Käytännöllinen ja helppokäyttöinen Pienet käyttökustannukset Pitäisi vastata seuraaviin kysymyksiin: Kuinka kova harjoitus oli? Kuinka kauan palautuminen kestää? Mikä on elimistön kumulatiivinen kokonaisrasitus?
47 Kuinka kova harjoitus oli? Sydämen syke Harjoituksen keskisyke Sykkeen jakautuminen eri tehoalueille TRIMP = Kesto x ΔHR suhde x y (Banister 1991) Sykkeen palautuminen Sykevariaation palautuminen Tuntemus (RPE) Kuormittuminen = Kesto x RPE (Foster et al. 2001, JSCR) Veren laktaattipitoisuus EPOC
48 EPOC Excess Post-exercise Oxygen Consumption VO 2 (ml/kg/min) Juoksu juoksumatolla 10 km/h VO 2 levossa Nopea komponentti Hidas komponentti Time (min) EPOC on harjoituksen jälkeen kohonnut hapenkulutus yli lepotason, mikä kertoo kohonneesta energiantarpeesta EPOC kasvaa suhteessa harjoituksen kuormittavuuteen
49 Veren laktaattipitoisuuden ja tuntemuksen (RPE) välinen suhde pika- ja kestävyysjuoksijoilla intervalliharjoituksissa Veren laktaatti (mm) RPE
50 Sykevaihtelu
51 Harjoituksen kuormittavuuden määrittäminen kuudesta eri harjoituksesta HRrec HFPrec 12.0 RPE B-La HR pal (%HRR) ja HFP pal (%lepo) RPE ja Laktaatti (mm) EPOC 15min (ml kg -1 ) EPOC 15min (ml kg -1 ) Harjoitukset: 3km 60% - 14km 60% - 12x250m 85% - 6x500m 85% - 3km 85% - 12x250m 105%
52 Harjoituksen kuormittavuus ja yösykevariaatio Hynynen et al. 2010
53 Miten väsymisen kasautumista voidaan seurata? Maksimitestit: kestävyys, voima ja nopeus Submaksimaaliset testit Mielialaprofiilin testaus (POMS) Sydämen syke ja sykevälivaihtelu Autonomisen hermoston säätelyn mittaaminen ortostaattisella kokeella tai yösykevälivaihtelulla Verestä mitattavat biokemialliset ja immunologiset muuttujat
54 Ortostaattinen testi Makuu lepo 5 min Seisominen 3 min Ortostaattinen testi on yksinkertainen menetelmä määrittelemään autonomisen hermoston tila Kaksi aamutestiä: sininen kevyen ja punainen rasittavan harjoituspäivän jälkeen
55 Kuormittumisen seuranta ortostaattisella kokeella Korkeanpaikan leiri Kilpailu 5000 m 6.4. Portugalin leiri >12.3.
56 Kuormittumisen seuranta ortostaattisella kokeella Korkeanpaikan leiri Portugalin leiri >12.3. Kilpailu 5000 m 6.4.
57 Ylirasittunut nuori kestävyysjuoksija Makuulepo, 5 min, hengitys 0,20 Hz Normaali tila Syke 48 bpm, SDRRI 82 ms Ylirasitustila 8 vkoa myöhemmin Syke 47 bpm, SDRRI 12 ms Uusitalo 2000, Suomen Lääkärilehti
58 Yösykevälivaihtelu 4-viikon harjoitusjaksolla 7 keskimatkan juoksijamiestä 3 kovaa ja yksi kevyt viikko 6 10 harjoitusta viikossa Yösyke kasvoi Yösykevälivaihtelu pieneni Pichot et al. MSSE 32: , 2000
59 Yösykevälianalyysi Ensimmäiset 30 min sänkyyn menon jälkeen jätetään pois ja analysoidaan seuraavat neljä tuntia
60 Palautumisindeksi: 99
61 Yösykevälivaihteluseuranta: kestävyysurheilija Flunssa ja kuumetta Valmistautuminen MM-kisoihin Korkean paikan leiri SM-kisat MM-kisa, Osaka 2007
62 Sykevälivaihtelun käyttö kestävyysharjoittelun ohjelmoinnissa (Kiviniemi et al. 2007, EJAP) Kolme harjoitteluryhmää: Etukäteen ohjelmoitu ryhmä (n = 8) Sykevälivaihteluohjattu ryhmä (n = 9) Kontrolliryhmä (n = 9) Neljän viikon harjoitusjakso, joka sisälsi 40 min juoksuharjoituksia joko matalla tai kovalla teholla Etukäteen ohjelmoidulla ryhmällä oli kaksi matalaja kaksi kovatehoista harjoitusta viikossa Sykevälivaihteluohjatulla ryhmällä oli yksilöllinen harjoitusohjelma joka perustui aamun sykevälivaihtelun tasoon
63 Sykevälivaihtelun käyttö kestävyysharjoittelun ohjelmoinnissa (Kiviniemi et al. 2007, EJAP) Etukäteen ohjelmoitu ryhmä Sykevälivaihteluryhmä VO 2max (ml/kg/min) ns 56 60** vvo 2max (km/h) ** *** VT (km/h) ns * Maksimaalinen hapenottokyky parani enemmän, jos harjoitellaan käyttäen hyväksi yksilöllistä sykevälivaihtelua.
64 Harjoittelun seuranta määrittämällä sykenopeus suhde harjoituksista Heart rate (bpm) Velocity (km/h)
65 Juoksunopeus vs. syke Stressi Harjoittelukuormitus vs. sykevälivaihtelu ja syke-nopeus -suhde
66 Syke submaksimaalisessa juoksussa HR (1/min) Syke 5 min/km Submaksimaalinen syke kuvaa muutosta kestävyydessä ja harjoittelun kuormittavuudessa.
67 Ylirasittunut keskikenttäpelaaja Kohonnut stressi maaliskuussa Harjoittelun kuormittavuus kasvoi maaliskuussa.
68 Ylirasittunut keskikenttäpelaaja Harjoittelun aiheuttama stressi näkyi submaksimaalisen juoksun sykkeessä. Maksiminopeustesti huononi huhtikuussa.
69 Kehittynyt puolustuspelaaja Kehittyminen näkyi stressi- ja palautumisindekseissä. Kehittynyt kestävyys näkyi submaksimaalisen juoksun sykkeessä.
70 Johtopäätökset: Suositeltavat kuormittumisen ja palautumisen mittarit harjoittelun seurantaan Harjoituksen kuormittavuus RPE Sykkeen palautuminen Sykevälivaihtelun palautuminen Veren laktaatti ja suorituksen teho (esim. kevennyshyppy) lyhytkestoisissa ja intervalliharjoituksissa Harjoittelun kuormittavuus ja harjoitusvaikutus Urheilijan oma tuntemus palautuneisuudesta Yösyke ja yösykevälivaihtelu Sykkeen ja sykevälivaihtelun palautuminen Suorituskykytestit
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotNopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014
Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta
LisätiedotMART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat
LisätiedotHiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 7.10.2013 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotVoima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen
Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Ari Nummela, Ph.D. Valmennusklinikka 15.12.2008 Viveca, Jyväskylä www.kihu.fi Voima- ja kestävyysharjoittelun
LisätiedotKestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014
Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.
LisätiedotYlikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema
Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän
LisätiedotKorkeanpaikan harjoittelu
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen
LisätiedotKilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen
Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen
LisätiedotFIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS
FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212
LisätiedotFIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS
FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :
LisätiedotPalautumista seurataan myös urheilussa
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotVuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?
Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotPajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen
Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot
LisätiedotURHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen?
URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen? Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Sisältö 1. Valmentajan
LisätiedotSydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi
LisätiedotIntervalliharjoittelun seuranta
Intervalliharjoittelun seuranta Runsas määrä muuttuvia tekijöitä tekee intervalliharjoittelun seurannasta vaikeaa. Intervalliharjoitusten teho ylittää usein maksimaalisen aerobisen tehon, jolloin sykemittarista
LisätiedotHarjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Sykettä työhön ja urheiluun Esa Hynynen, KIHU www.kihu.fi
LisätiedotSuunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015
Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotSYKEVÄLIVAIHTELU VALMENNUKSEN VÄLINEENÄ
Urheilulääketiede 2017 SYKEVÄLIVAIHTELU VALMENNUKSEN VÄLINEENÄ TERO MYLLYMÄKI Tutkimusjohtaja Firstbeat Technologies Oy FIRSTBEATIN TAUSTA Firstbeat on johtava sykeanalyytikan tarjoaja. Sykeanalytiikkaa
LisätiedotVuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.
Vuoristoharjoittelu Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.2014 Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto
LisätiedotKILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU
KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotPaluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Ari Nummela Vuokatin urheiluopisto 28.6.2012 www.kihu.fi Milloin palata merenpinnan tasolle?
LisätiedotJuoksukoulu ( 3.5.2016
Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät
LisätiedotYlikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana
Liikuntalääketieteen päivät 10.-11.11.2010, Helsinki Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Tanskanen Minna 1, Uusitalo Arja 2, Atalay Mustafa 3, Kyröläinen Heikki 1, Häkkinen
LisätiedotHarjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella
Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö
LisätiedotNOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä
Teksti: ARI NUMMELA NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä MART-testi soveltuu etenkin juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen.
LisätiedotKUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA
LisätiedotHarjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio
Harjoittelun seuranta nuorilla Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari 24-25.5.2014 Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Maajoukkueella käytössä olleet harjoittelun kuormituksen / palautumisen
LisätiedotUrheilijan kuormittuneisuuden mittaaminen ja seuranta sekä palautumisen optimointi
Urheilijan kuormittuneisuuden mittaaminen ja seuranta sekä palautumisen optimointi Esa Hynynen, KIHU Turun Seudun Urheiluakatemia, 24.11.2015 www.kihu.fi Sisältö Ylikuormitusperiaate Akuutit harjoitusvaikutukset
LisätiedotNuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006
LisätiedotMATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus
MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus SPIROERGOMETRIAA LAJINOMAISESTI Kilpaurheilijoilla ns. mattotesti tarkoittaa portaittain maksimiin nousevaa kuormitusta, jonka
LisätiedotAloittelevan kuntoilijan valmennus
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Aloittelevan kuntoilijan valmennus Ville Vesterinen, LitM SUL juoksukoulukoulutus Jyväskylä 24.1.2013 www.kihu.fi Kehityksen kulmakivet Harjoittelu
LisätiedotSUORA MAKSIMITESTI. Asiakastiedot. Testaustiedot
Sivu: 1 SUORA MAKSIMITESTI Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Valido Toni Syntymäaika: 12.1.1986 Mies Ikä: 31,8 Testaustiedot Testimalli: Juoksutesti Tulokset Mittauspäivä: 31.10.2017 Pituus [cm]: 182 Paino
LisätiedotBiohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia
Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään
LisätiedotOminaisuuksien kehittäminen
Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien
LisätiedotPERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset
SYYSKAUSI 2018 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset Taito-ominaisuudet Junnut / aikuisten lämmittely JUNIORIT HARMONIA VAPAA JUNIORI KUNTO
LisätiedotVALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen
VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:
LisätiedotKokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet
Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen
LisätiedotKestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille. Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät Helsinki
Kestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät 23.3.2019 Helsinki 1 Varusmiesten kestävyyskunto on huonompi kuin koskaan ennen! Varusmiesten kestävyyskunto
LisätiedotTavoitteena laadukas maratonkoulu
Tavoitteena laadukas maratonkoulu Ville Vesterinen 1, Laura Hokka 1, Esa Hynynen 1, Keijo Häkkinen 2, Jussi Mikkola 1, Ari Nummela 1, Ritva Taipale 2, Sirpa Vänttinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
LisätiedotLähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.
HARJOITUSOHJELMA 1 Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. Harjoitteet ovat kestoltaan hyvin samanpituisia siihen saakka kunnes pohjakunto on luotu vahvemmaksi
LisätiedotHarjoittelun kuormitus. Valmentajapäivät 14.3.2009, Vierumäki Veli-Pekka Kurunmäki Liikuntafysiologi, B.Sc. Firstbeat technologies Oy
Harjoittelun kuormitus Valmentajapäivät 14.3.2009, Vierumäki Veli-Pekka Kurunmäki Liikuntafysiologi, B.Sc. Firstbeat technologies Oy Sisältö 1. Firstbeat Lyhyesti 2. Harjoittelun kuormituksen mittaaminen
Lisätiedotpsyykkisen suoritusvireen
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Fysiologisen kuormituksen ja psyykkisen suoritusvireen seuranta taitoluistelussa Tommi Sipari, Ville Vesterinen + Virpi Horttana Huippu-urheilun
LisätiedotKorkeanpaikan harjoittelu
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotMiten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?
Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research
LisätiedotHiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki, 29.5.2016 Ohtonen, O & Mikkola J. MAASTOHIIHDON LAJIANALYYSI
LisätiedotUrheilijan ylirasitustila
Urheilijan ylirasitustila Aleksi Kallioniemi Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lääkärikeskus Aava Helsingin Urheilulääkäriasema Ylirasitustilaan ei ole olemassa varsinaista hoitoa, joten järkevintä on
LisätiedotTAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3
TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten
LisätiedotMikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja
LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu
Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)
LisätiedotNuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta
Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,
LisätiedotKUORMITUKSEN SEURANTA VALMENNUKSEN APUNA
KUORMITUKSEN SEURANTA VALMENNUKSEN APUNA Terve Urheilija eloseminaari 16.8.2014 Varala Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Sisältö 1. Mitä
LisätiedotKunnon loikka Sapporoon!
Sykeanalyysi urheilijan ja valmentajan työkaluna: Kunnon loikka Sapporoon! Sprinttihiihtäjä Kalle Lassila & valmentaja Aki Pulkkinen Sapporo MM 2007, alkuerä...koko porukan ohi! Lähtökohdat Etävalmennusta
LisätiedotKESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA
KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä
LisätiedotX kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere
X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,
LisätiedotKUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ
KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ Satu Mänttäri, erikoistutkija Mikko Toivainen, Juha Oksa Kirjallisuus: ensihoitajien työssä on korkeita kuormitushuippuja, kokonaisten työpäivien aikaisesta
LisätiedotKova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki
Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,
LisätiedotKuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.
Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy
Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy www.tesku.fi tesku@tesku.fi Aluehallintoviraston toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
Lisätiedot19.3.2014 VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN. Sisältö. Suomessa kuntotestauksen pitäisi perustua. Kuntotestauksen hyvät käytännöt
Sisältö VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN Jussi Mikkola, KIHU Esa Hynynen, KIHU 1. Yleistä testaamisesta ja urheilijan testauksen erityispiirteitä 2. Video testin tekeminen ja mitä elimistössä
LisätiedotAvaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,
Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen
LisätiedotVALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto
VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Juha Isolehto Jyväskylä, 22.03.2014 VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Esityksen sisältö: 1. HARJOITTELU PERUSTUU LAJIANALYYSIIN LIIKEANALYYSI, KILPAILU ANALYYSI, SUORITUSKYKYANALYYSI,
LisätiedotRoadshow 17.1.2016 Peurunka
Roadshow 17.1.2016 Peurunka Tiina Boman & Antti Hagqvist 18.1.2016 #YHTEISÖUNELMILLE - www.finntriathlon.fi 1 Tapahtumissa 6300 uitua, 270 000 pyöräiltyä ja 64 000 juostua kilometriä. 3500 triathlonistia
LisätiedotIntervalliharjoittelun kuormitusseuranta
1 Intervalliharjoittelun kuormitusseuranta Ari Nummela 1, Tommy Ekblom 2, Jarkko Finni 2, Petteri Jouste 2, Jorma Kemppainen 2, Jussi Mikkola 1 ja Sirpa Vänttinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
LisätiedotHyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Kestävyys on kykyä työskennellä pitkään väsymättä Ja tällä kertaa pääosin maastossa! Lajin vaatimukset: 1. Sileän juoksussa kestävyysjuoksijan vauhti
LisätiedotELLA RÄSÄNEN s. 27.1.1994. Ennätykset. 7,73 (16.v) 24,09 (16 v.)
ELLA RÄSÄNEN s. 27.1.1994 Ennätykset 60m 100m 200m 300m 400m 600m 800m 1000m 200m a 7,73 (16.v) 12,05 (16 v.) 24,09 (16 v.) 38,15i (16 v.) 53,73 (16 v.) 1.41,08 (13 v.) 2.17,36 (15 v.) 3.12,40i (13 v.)
LisätiedotKUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA OSANA ARKIHARJOITTELUA
KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA OSANA ARKIHARJOITTELUA HARJOITTELE TERVEENÄ URHEILE LAADUKKAASTI (Varala 18.5.2018) Marko Haverinen (LitM), testauspäällikkö Jere Ahonen (LitM), liikuntafysiologi
Lisätiedot18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela
Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha
LisätiedotOhjelma. Huhtikuu 20.4. Juoksuharjoitus 60 min @RAPALA. -Videoklinikka -Juoksukoordinaatio. Juoksijan lihashuolto. 60 min @RAPALA
Juoksukoulu Ohjelma Maaliskuu 31.3. Luento 45 min @RAPALA -Kestävyysharjoittelun osaalueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele terveenä! Juoksuharjoitus 75 min @RAPALA
Lisätiedot2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu
1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta
LisätiedotSPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KU Jyväskylä S- JEK 2006/07 Mikkola J, Vesterinen V, alkkari J, ummela A, ynynen E (KU) Mäkipää V, ietanen E (SL) Linnamo V, äkkinen K (JY) www.kihu.fi austaa sprinttihiihdosta
LisätiedotSISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO
SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO 2. LAPSEN JA NUOREN ELIMISTÖN KASVU JA KEHITYS; Antti Mero Kasvun yleispiirteet - kehonosien kasvu - pituus ja painokasvu Hermoston kehittyminen Lihaksiston kehittyminen
LisätiedotErgo Selkäklinikka. Petteri Koski
Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team
LisätiedotOsa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42
HARJOITUSKOE, LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA - BIOLOGIAN KIRJALLINEN KOE 2016 Pisteytys: Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä. Vastaamatta jättämisesta saa 0 pistettä. Osa
LisätiedotNousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä
Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön
LisätiedotLepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.
VALMENNUSOHJE 2015-2016 PERUSKUNTOKAUSI 1 ESIMERKKIVIIKOT 40-43 Ikä: 11-15v kestovoima, Kestävyys (nopeuskestävyyspohja / peruskestävyys), yleistaitavuus, passiivinen liikkuvuus Nopeus, aktiivinen liikkuvuus
LisätiedotMITEN KUNTOILIJANA VOIN SEURATA KUORMITTUMISTA JA PALAUTUMISTA?
MITEN KUNTOILIJANA VOIN SEURATA KUORMITTUMISTA JA PALAUTUMISTA? Kuntoilijan ilta Mikä on sopiva kuormitustaso omassa arjessasi? (to 24.1.2019 klo 18-20 Varalan Urheiluopisto) Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö
LisätiedotRoad Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008
Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotKestävyys ja harjoittelun kuormittavuus. 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet
Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet Paritehtävä: Lajianalyysi: Minkälaista kestävyyttä koripalloilija tarvitsee (aerobinen vs anaerobinen) Arvioikaa työjaksojen
LisätiedotNOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA
NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0
LisätiedotKuormituksen ja palautumisen seuranta osana urheiluakatemian arkivalmennusta
Kuormituksen ja palautumisen seuranta osana urheiluakatemian arkivalmennusta Jere Ahonen LitM, Liikuntafysiologi Varalan Urheiluopisto, Tampereen urheiluakatemia jere.ahonen@varala.fi OKM-kehityshankkeen
LisätiedotVaralan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 www.varala.fi TESTIPALAUTE. Ville Varala
Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 TESTIPALAUTE Ville Varala 11.1.2014 Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 2 KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Ville Varala Syntymäaika:
LisätiedotKUORMITUKSEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA JOUKKUELAJIEN VALMENNUKSEN TUKENA
KUORMITUKSEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA JOUKKUELAJIEN VALMENNUKSEN TUKENA HARJOITTELE TERVEENÄ URHEILE LAADUKKAASTI (Varala 18.5.2018) Marko Haverinen (LitM) Varalan Urheiluopisto / Valmennuskeskus Tampereen
LisätiedotKuormituksen ja palautumisen seuranta käytännön menetelmät
Kuormituksen ja palautumisen seuranta käytännön menetelmät Ville Vesterinen, LitT Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari 6.5.2018 Jyväskylä 6.5.2018 1 HARJOITUSVAIKUTUS Suorituskyky Lähtötaso Harjoitus
Lisätiedot