Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa"

Transkriptio

1 Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Ari Nummela, LitT VAT Liikuntakeskus Pajulahti

2 Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa 1. Harjoitusvaikutuksen syntyminen 2. Kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät 3. Ylirasitus ja ylikunto 4. Kuormittumisen ja palautumisen seuranta urheilussa

3 Harjoitusvaikutuksen syntyminen Harjoitus Harjoitustila Yksilölliset ominaisuudet Muutosärsyke kehon toimintaan Kehon toiminnan adaptaatiovasteet Riittävä palautumisaika Riittävät rakennusaineet Harjoitusvaikutus Suorituskyvyn paraneminen

4 Harjoitusvaikutuksen syntyminen Harjoitus? Suorituskyky Väsyminen Palautuminen Aika

5 Harjoitusvaikutuksen syntyminen Harjoitus???? Suorituskyky Väsyminen Palautuminen Aika

6 Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa 100 Suorituskyky Ylikuormittaminen Ylikunto? -700

7 Kestävyysharjoittelun vaikutukset Hengitys- ja verenkiertoelimistön hapen käyttökyky paranee VO 2max paranee Oksidatiivisten entsyymien aktiivisuus paranee Mitokondrioiden määrä lisääntyy Kapillarisaatio lisääntyy FT-solujen hapenkäyttökyky paranee Sydämen iskutilavuus kasvaa Suoritus tulee taloudellisemmaksi Harjoittelun spesifisyys Pitkäaikainen kestävyys paranee Rasvojen käyttö paranee Laktaattitasot vakiotyössä pienenevät Kynnystasot paranevat Lihaksen ja maksan glykogeenivarastot kasvavat

8 Kestävyysharjoittelun vaikutukset VO2max FT solujen potentiaali Kapillaarit ST-solujen pinta-ala Krebsin syklin entsyymit Adaptaatio suhteessa kontrolliin Harjoittelun kesto (kk) Saltin 1977

9 Anaerobisen kynnyksen kehittyminen kolmen seurantavuoden aikana polkupyörätestissä 60 Pojat Nuoret miehet Nuoret naiset Aikuiset miehet I Aikuiset miehet II AnK (ml/kg/min) Ikä (v) Rusko ym.

10 Hiihtäjien VO 2max kehittyminen ikäryhmittäin kestävyysharjoittelututkimuksissa Pojat Nuoret miehet Nuoret naiset Aikuiset miehet I Aikuiset miehet II VO 2max (ml/kg/min) Ikä (v) Rusko ym.

11 Voimaharjoittelun vaikutukset Hermoston aktiivisuus paranee Motoristen hermojen syttymisfrekvenssi kasvaa Refleksien fasilitaatio kasvaa ja inhibiitio vähenee Antagonistien aktiivisuus heikkenee Lihaksen hypertrofia Proteiinisynteesi Vaikutus ST ja FT soluihin Energia-aineenvaihdunta Aerobinen energiantuotto heikkenee Anaerobinen energiantuotto paranee: glykolyysi ja glykogeeni- ja fosfaattivarastot Lihasten elastiset osat Lihaksen jäykkyys ja elastisuus paranee Prosenttiosuus (%) Muscular hypertrophy Neural factors Raskas voimaharjoittelu (viikot)

12 Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa 1. Harjoitusvaikutuksen syntyminen 2. Kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät 3. Ylirasitus ja ylikunto 4. Kuormittumisen ja palautumisen seuranta urheilussa

13 Urheilijan kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät Harjoituksen tavoite Taito - tekniikkaharjoitus Nopeusharjoitus Nopeusvoimaharjoitus Hypertrofinen / perusvoimaharjoitus Maksimi- / räjähtävä voimaharjoitus Kestovoimaharjoitus (anaerobinen) Kestovoimaharjoitus (aerobinen) Peruskestävyysharjoitus Vauhtikestävyysharjoitus Maksimikestävyysharjoitus Submaksimaalinen nopeuskestävyysharjoitus Maksimaalinen nopeuskestävyysharjoitus

14 Harjoitusten kuormittavuus Harjoitus Mitä kuormittaa? Monta harj. / vko? Taito-tekniikka Hermosto-lihaksisto 3 7 Nopeus Hermosto-lihaksisto 1 2 Nopeusvoima Hermosto-lihaksisto 1 3 Maksimivoima Hermosto-lihaksisto 1 3 Perusvoima Hermosto-lihaksisto 2 4 Kestovoima (anaer.) Anaerobinen aineenvaih. 2 3 Kestovoima (aerob.) Aerobinen aineenvaihd. 3 6 Peruskestävyys Aerobinen aineenvaihd Vauhtikestävyys Aerobinen aineenvaihd. 2 4 Maksimikestävyys Aerobinen ain.vaihd. + hapenkuljetuskapasit. 2 3 Submaks. nopeuskest. Anaerobinen aineenvaih. 2 4 Maksim. nopeuskest. Anaerobinen aineenvaih. 1 2

15 Urheilijan kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät Harjoituksen tavoite Harjoituksen teho ja kesto

16 Fatigue and Exercise Intensity in MART Blood lactate (mmol l -1) *** *** ** *** *** * ** *** *** *** *** *** *** *** *** *** Height of CMJ (cm) 0 Rest Velocity (m s -1) Recovery (min) Kevennyshyppy heikkeni 8. juoksun jälkeen, jolloin teho oli 84% testin maksimista ja veren laktaattipitoisuus 10,6 mmol/l Nummela 1996

17 EPOC Excess Post-exercise Oxygen Consumption VO 2 (ml/kg/min) Juoksu juoksumatolla 10 km/h VO 2 levossa Nopea komponentti Hidas komponentti Time (min) EPOC on harjoituksen jälkeen kohonnut hapenkulutus yli lepotason, mikä kertoo kohonneesta energiantarpeesta EPOC kasvaa suhteessa harjoituksen kuormittavuuteen

18 Harjoituksen tehon ja keston vaikutus EPOC:iin (Børsheim & Bahr 2003, Sports Med) Intensity 70% of VO 2max EPOC (l) EPOC (l) Exercise intensity (%) Exercise duration (min) EPOC:lla on eksponentiaalinen suhde harjoituksen tehoon ja lineaarinen suhde harjoituksen kestoon

19 Väsyminen pitkäkestoisessa suorituksessa Väsyminen (%) Aika (min) Väsymys kasvaa suhteessa harjoituksen kestoon

20 Harjoituksen tehon ja keston vaikutus EPOC:iin Indirect EPOC Prediction Method Based on Heart Rate Measurement, Firstbeat Technologies Oy, 2005.

21 Urheilijan kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät Harjoituksen tavoite Harjoituksen teho ja kesto Harjoituksen laji

22 Tutkimusasetelma: Lajin vaikutus väsymiseen (Hausswirth et al. 2000, IJSM) Seitsemän triathlonistia Triathlon: 30 uinti + 60 pyöräily + 45 juoksu Pitkäkestoinen juoksu: 90 juoksu + 45 juoksu Kontrollijuoksu: 45 juoksu

23 Lajin vaikutus väsymiseen (Hausswirth et al. 2000, IJSM) Punainen: 90 juoksu; Sininen: 30 uinti + 60 pyöräily; Vihreä: kontrollijuoksu Syke (bpm) VO 2 (ml/kg/km) ' 15-22' 35-42' ' 15-22' 35-42' IEMG RPE (6 20) ' 18-20' 40-42' Before After

24 Uinti vs. Pikajuoksu Day Michael Phelps, WC Melbourne 2007 Tyson Gay, WC Osaka st 4x100m freestyle fin 100m heat 100m quarter-fin 2 nd 200m freestyle heat 200m freestyle fin WR 100m semi-fin 100m fin 3 rd 200m butterfly heat 200m butterfly semi-fin 4 th 200m individual medley heat 200m butterfly fin 200m individual medley semi-fin 200m heat 200m quarter-fin 5 th 200m individual medley fin WR 200m semi-fin 6 th 100m butterfly heat 100m butterfly semi-fin 4x200m fin WR 200m fin 7 th 100m butterfly fin 8 th 400m individual medley heat 400m individual medley fin WR 4x100m fin

25 Urheilijan kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät Harjoituksen tavoite Harjoituksen teho ja kesto Harjoituksen laji Harjoituksen aikaiset palautukset

26 Työn ja palautuksen suhteen vaikutus harjoituksen kuormittavuuteen Tutkimusasetelma: Kolme liikunnan opiskelijaa (VO 2max 4,4 l/min) Neljä 30 min intervalliharjoitusta polkupyörällä 400 W kuormalla (n 120% VO 2max ) Työn ja levon suhde 1:2 (a) 10 s työ ja 20 s lepo (b) 20 s työ ja 40 s lepo (c) 30 s työ ja 60 s lepo (d) 60 s työ ja 120 s lepo Saltin & Essén 1971

27 Työn ja palautuksen suhteen vaikutus harjoituksen kuormittavuuteen Lyhyissä työjaksoissa käytetään ensisijaisesti KP- ja ATP-varastoja sekä lihaksen happivarastoja energiantuottoon, jolloin glykogeenia ei kulu ja laktaatti ei kasaannu Pitkissä työjaksoissa laktaattia tuotetaan niin paljon, että sitä ei kyetä palautuksen aikana poistamaan Pitkät työjaksot ovat lähempänä vetoajan maksimia kuin lyhyet työjaksot Saltin & Essén 1971

28 Urheilijan kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät Harjoituksen tavoite Harjoituksen teho ja kesto Harjoituksen laji Harjoituksen aikaiset palautukset Yksilölliset ominaisuudet

29 Väsyminen MART testissä Tutkimusasetelma Kuusi maratoonaria (42K: ) Viisi keskimatkuria (800m: ) Viisi sprintteriä (100m: 10,9 11,6) Kolme erilaista MART testiä N x 1 x 20 s / 100 s N x 3 x 20 s / 100 s N x 5 x 20 s / 100 s Vuorimaa et al. 1996

30 Väsyminen MART testissä Kaikki ryhmät paransivat tehoja, kun vetojen määrä pieneni maratoonarit vähiten Sprinttereiden maksimilaktaatti kasvoi ja maratoonareilla heikkeni 1 x 20 s testissä 3 x 20 s testiin verrattuna Vuorimaa et al. 1996

31 Väsyminen MART testissä Maratoonareiden kevennyshyppy parani MART testissä Sprinttereiden kevennyshyppy heikkeni eniten Vuorimaa et al. 1996

32 Urheilijan kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät Harjoituksen tavoite Harjoituksen teho ja kesto Harjoituksen laji Harjoituksen aikaiset palautukset Yksilölliset ominaisuudet Harjoittelutausta Ulkoiset olosuhteet Lämpötila Korkeus meren pinnan tasosta

33 Ulkolämpötilan vaikutus maratonin loppuaikaan Ely et al. MSSE 2007

34 Suorituskyvyn muuttuminen eri korkeudella juoksussa Peronnet et al. JAP 1991

35 Sopeutuminen vuoristossa (4300 m) Muza et al. High Alt Med Biol 2010

36 Urheilijan kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät Harjoituksen tavoite Harjoituksen teho ja kesto Harjoituksen laji Harjoituksen aikaiset palautukset Yksilölliset ominaisuudet Harjoittelutausta Ulkoiset olosuhteet Elimistön kuormittumiseen vaikuttaa monet eri tekijät, mikä vaikeuttaa yksiselitteisten ohjeiden antamista harjoitteluun

37 Kuormittumisen ja palautumisen huomioiminen harjoittelun ohjelmoinnissa 1. Harjoitusärsyke pitää olla riittävä harjoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi 2. Harjoituksen määrä, teho ja palautukset määrittelevät pääasiassa harjoituksen kuormittavuuden 3. Harjoituksen tehoa lisäämällä saadaan nopeasti keho väsymään ja välitön vaikutus suorituskykyyn on suuri varsinkin urheilijoilla, jotka kykenevät suureen tehon tuottoon (teholajit) 4. Harjoituksen määrää / kestoa lisäämällä keho väsyy pitkän ajan kuluessa ja vaikutukset suorituskykyyn pitkäaikaisempia kuin lyhytkestoisilla maksimisuorituksilla 5. Koko kehon palautumiseen vaikuttaa väsymisen kasautumiseen kulunut aika: nopeasti väsytetty palautuu nopeammin kuin pitkään väsytetty 6. Harjoituksen kuormittavuutta pitää vaihdella samalla tavalla kuin harjoittelun muuta sisältöä, jotta kehittyminen varmistetaan ja ylikuormittuminen vältetään 7. Harjoittelun rytmittäminen päivä-, viikko- ja kuukausitasolla ja tärkein tekijä ylikuormittumisen välttämiseksi

38 40% kasvu VO 2max :ssa 10 viikossa? Hickson et al. JAP 42: , 1977 Harjoittelu 6 päivää viikossa 10 viikon ajan joka toinen päivä 6 x 5 min 100% VO 2max / 2 min 50% VO 2max pp:llä = VO 2max mittaus viikoittain joka toinen päivä TV-juoksu niin nopeasti kuin mahdollista 30 min 35 min 40 min VO 2max : 3,06 -> 4,22 l/min (39%) ja 39 -> 55 ml/kg/min (44%) Yksi jatkoi vielä 3 viikkoa: 1,68->2,56->2,98 l/min (+77%) Kestävyys (uupumisaika): 180s -> 500s Paino 79,2 -> 77,2 kg VO 2max ja kestävyyssuoritus paranevat, jos harjoittelun aiheuttama stimulus on tarpeeksi suuri Rekrytointi, Väsymyksen sieto

39 Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa 1. Harjoitusvaikutuksen syntyminen 2. Kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät 3. Ylirasitus ja ylikunto 4. Kuormittumisen ja palautumisen seuranta urheilussa

40 Ylikuntoesimerkki: maastohiihtäjä Suora juoksumattotesti Testiajankohta Marraskuu Tammikuu Paino (kg) 70,1 70,3 Rasvaprosentti (%) 8,1 8,2 VO 2max (ml/kg/min) VO 2työ (ml/kg/min) Maksimisyke (1/min) Laktaatti maksimi (mm) 11,7 7,6 Heikentynyt VO 2max ja suorituskyky Pienentynyt maksimisyke Laskenut maksimilaktaatti AnK VO 2 (ml/kg/min) AnK VO 2työ (ml/kg/min) AnK syke (1/min) AnK laktaatti (mm) 2,6 2,7 AerK VO 2 (ml/kg/min) AerK VO 2työ (ml/kg/min) AerK syke (1/min) AerK laktaatti (mm) 1,8 1,3 Hb (g/l) Laskenut laktaattipitoisuus AerK Hkr (%) Syke makuu / seisten (1/min) 58 / / 78 Laskenut leposyke

41 Kahden harjoittelujakson vertailu: 400 m juoksija nainen 8-viikkoa I 8-viikkoa II Harjoituskerrat/intervallit 55/31 52/25 Lepopäivät Juoksuharjoittelu (km) Yli 400 m vedot (km) m vedot (km) Alle 100 m vedot (km) RPE kaikki (0-10+) RPE intervallit (0-10+)

42 Harjoitusten jakautuminen eri tuntemusalueille 8-viikko I 8-viikko II Kerrat RPE >8 RPE 6-7 RPE 4-5 RPE <3 Kaikkien harjoitusten kuormittavuus keskittynyt RPE 6-7 alueelle 8-viikko II:lla.

43 MART tulokset ylikunnossa: 400 m juoksija nainen MART testi radalla 10 x 150 m Testiajankohta Joulukuu Huhtikuu V max (m/s) 8,11 8,06 Makisimilaktaatti (mm) 15,7 13,9 Lower peak lactate V 13mM (m/s) 7,76 7,92 V 10mM (m/s) 7,38 7,40 V 7mM (m/s) 6,80 6,86 V 5mM (m/s) 6,22 6,46 V 3mM (m/s) 5,36 5,55 Improved velocity at low lactate levels Kevennyshyppy (cm) 46,2 45,5 V 30m (m/s) 8,96 8,77 Decreased max velocity 2 x 3 x 300 m: Joulukuu ja Huhtikuu Syke laskenut harjoituksen ja palautuksen aikana Harjoituksen jälkeen matalammat laktaattipitoisuudet Harjoituksen aikaiset kuormitustuntemukset kasvaneet

44 Ylikuormitustilanteen ennakointi intervalliharjoittelussa Urheilijan tuntemuksen kysely aina ei voi tuntua väsyneeltä harjoituksissa Luota valmentajan silmään jos suoritus näyttää väsyneeltä, se on sitä Harjoittelu pitäisi sisältää eri kuormitusalueita harjoittelun kuormittavuutta arvioimalla voit ottaa tämän huomioon jo suunnitteluvaiheessa, mutta viimeistään seurannassa se pitäisi huomioida Sykkeen pitäisi palautua nopeammin kestävyyden kehittyessä harjoituksen maksimisyke ei saisi kuitenkaan laskea Veren laktaattipitoisuuden pitäisi laskea samassa harjoituksessa maksimilaktaattipitoisuus ei saisi kuitenkaan laskea Nopeus ei saisi heiketä liikaa harjoittelujakson aikana

45 Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa 1. Harjoitusvaikutuksen syntyminen 2. Kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät 3. Ylirasitus ja ylikunto 4. Kuormittumisen ja palautumisen seuranta urheilussa

46 Vaatimukset kuormittumisen ja palautumisen seurantamenetelmältä Validi mittaamaan elimistön kuormittumista Riittävän herkkä mittaamaan muutoksia Käytännöllinen ja helppokäyttöinen Pienet käyttökustannukset Pitäisi vastata seuraaviin kysymyksiin: Kuinka kova harjoitus oli? Kuinka kauan palautuminen kestää? Mikä on elimistön kumulatiivinen kokonaisrasitus?

47 Kuinka kova harjoitus oli? Sydämen syke Harjoituksen keskisyke Sykkeen jakautuminen eri tehoalueille TRIMP = Kesto x ΔHR suhde x y (Banister 1991) Sykkeen palautuminen Sykevariaation palautuminen Tuntemus (RPE) Kuormittuminen = Kesto x RPE (Foster et al. 2001, JSCR) Veren laktaattipitoisuus EPOC

48 EPOC Excess Post-exercise Oxygen Consumption VO 2 (ml/kg/min) Juoksu juoksumatolla 10 km/h VO 2 levossa Nopea komponentti Hidas komponentti Time (min) EPOC on harjoituksen jälkeen kohonnut hapenkulutus yli lepotason, mikä kertoo kohonneesta energiantarpeesta EPOC kasvaa suhteessa harjoituksen kuormittavuuteen

49 Veren laktaattipitoisuuden ja tuntemuksen (RPE) välinen suhde pika- ja kestävyysjuoksijoilla intervalliharjoituksissa Veren laktaatti (mm) RPE

50 Sykevaihtelu

51 Harjoituksen kuormittavuuden määrittäminen kuudesta eri harjoituksesta HRrec HFPrec 12.0 RPE B-La HR pal (%HRR) ja HFP pal (%lepo) RPE ja Laktaatti (mm) EPOC 15min (ml kg -1 ) EPOC 15min (ml kg -1 ) Harjoitukset: 3km 60% - 14km 60% - 12x250m 85% - 6x500m 85% - 3km 85% - 12x250m 105%

52 Harjoituksen kuormittavuus ja yösykevariaatio Hynynen et al. 2010

53 Miten väsymisen kasautumista voidaan seurata? Maksimitestit: kestävyys, voima ja nopeus Submaksimaaliset testit Mielialaprofiilin testaus (POMS) Sydämen syke ja sykevälivaihtelu Autonomisen hermoston säätelyn mittaaminen ortostaattisella kokeella tai yösykevälivaihtelulla Verestä mitattavat biokemialliset ja immunologiset muuttujat

54 Ortostaattinen testi Makuu lepo 5 min Seisominen 3 min Ortostaattinen testi on yksinkertainen menetelmä määrittelemään autonomisen hermoston tila Kaksi aamutestiä: sininen kevyen ja punainen rasittavan harjoituspäivän jälkeen

55 Kuormittumisen seuranta ortostaattisella kokeella Korkeanpaikan leiri Kilpailu 5000 m 6.4. Portugalin leiri >12.3.

56 Kuormittumisen seuranta ortostaattisella kokeella Korkeanpaikan leiri Portugalin leiri >12.3. Kilpailu 5000 m 6.4.

57 Ylirasittunut nuori kestävyysjuoksija Makuulepo, 5 min, hengitys 0,20 Hz Normaali tila Syke 48 bpm, SDRRI 82 ms Ylirasitustila 8 vkoa myöhemmin Syke 47 bpm, SDRRI 12 ms Uusitalo 2000, Suomen Lääkärilehti

58 Yösykevälivaihtelu 4-viikon harjoitusjaksolla 7 keskimatkan juoksijamiestä 3 kovaa ja yksi kevyt viikko 6 10 harjoitusta viikossa Yösyke kasvoi Yösykevälivaihtelu pieneni Pichot et al. MSSE 32: , 2000

59 Yösykevälianalyysi Ensimmäiset 30 min sänkyyn menon jälkeen jätetään pois ja analysoidaan seuraavat neljä tuntia

60 Palautumisindeksi: 99

61 Yösykevälivaihteluseuranta: kestävyysurheilija Flunssa ja kuumetta Valmistautuminen MM-kisoihin Korkean paikan leiri SM-kisat MM-kisa, Osaka 2007

62 Sykevälivaihtelun käyttö kestävyysharjoittelun ohjelmoinnissa (Kiviniemi et al. 2007, EJAP) Kolme harjoitteluryhmää: Etukäteen ohjelmoitu ryhmä (n = 8) Sykevälivaihteluohjattu ryhmä (n = 9) Kontrolliryhmä (n = 9) Neljän viikon harjoitusjakso, joka sisälsi 40 min juoksuharjoituksia joko matalla tai kovalla teholla Etukäteen ohjelmoidulla ryhmällä oli kaksi matalaja kaksi kovatehoista harjoitusta viikossa Sykevälivaihteluohjatulla ryhmällä oli yksilöllinen harjoitusohjelma joka perustui aamun sykevälivaihtelun tasoon

63 Sykevälivaihtelun käyttö kestävyysharjoittelun ohjelmoinnissa (Kiviniemi et al. 2007, EJAP) Etukäteen ohjelmoitu ryhmä Sykevälivaihteluryhmä VO 2max (ml/kg/min) ns 56 60** vvo 2max (km/h) ** *** VT (km/h) ns * Maksimaalinen hapenottokyky parani enemmän, jos harjoitellaan käyttäen hyväksi yksilöllistä sykevälivaihtelua.

64 Harjoittelun seuranta määrittämällä sykenopeus suhde harjoituksista Heart rate (bpm) Velocity (km/h)

65 Juoksunopeus vs. syke Stressi Harjoittelukuormitus vs. sykevälivaihtelu ja syke-nopeus -suhde

66 Syke submaksimaalisessa juoksussa HR (1/min) Syke 5 min/km Submaksimaalinen syke kuvaa muutosta kestävyydessä ja harjoittelun kuormittavuudessa.

67 Ylirasittunut keskikenttäpelaaja Kohonnut stressi maaliskuussa Harjoittelun kuormittavuus kasvoi maaliskuussa.

68 Ylirasittunut keskikenttäpelaaja Harjoittelun aiheuttama stressi näkyi submaksimaalisen juoksun sykkeessä. Maksiminopeustesti huononi huhtikuussa.

69 Kehittynyt puolustuspelaaja Kehittyminen näkyi stressi- ja palautumisindekseissä. Kehittynyt kestävyys näkyi submaksimaalisen juoksun sykkeessä.

70 Johtopäätökset: Suositeltavat kuormittumisen ja palautumisen mittarit harjoittelun seurantaan Harjoituksen kuormittavuus RPE Sykkeen palautuminen Sykevälivaihtelun palautuminen Veren laktaatti ja suorituksen teho (esim. kevennyshyppy) lyhytkestoisissa ja intervalliharjoituksissa Harjoittelun kuormittavuus ja harjoitusvaikutus Urheilijan oma tuntemus palautuneisuudesta Yösyke ja yösykevälivaihtelu Sykkeen ja sykevälivaihtelun palautuminen Suorituskykytestit

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat

Lisätiedot

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 7.10.2013 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen

Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Ari Nummela, Ph.D. Valmennusklinikka 15.12.2008 Viveca, Jyväskylä www.kihu.fi Voima- ja kestävyysharjoittelun

Lisätiedot

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :

Lisätiedot

Palautumista seurataan myös urheilussa

Palautumista seurataan myös urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta

Lisätiedot

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot

Lisätiedot

URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen?

URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen? URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen? Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Sisältö 1. Valmentajan

Lisätiedot

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi

Lisätiedot

Intervalliharjoittelun seuranta

Intervalliharjoittelun seuranta Intervalliharjoittelun seuranta Runsas määrä muuttuvia tekijöitä tekee intervalliharjoittelun seurannasta vaikeaa. Intervalliharjoitusten teho ylittää usein maksimaalisen aerobisen tehon, jolloin sykemittarista

Lisätiedot

Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla

Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Sykettä työhön ja urheiluun Esa Hynynen, KIHU www.kihu.fi

Lisätiedot

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015 Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun

Lisätiedot

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta

Lisätiedot

SYKEVÄLIVAIHTELU VALMENNUKSEN VÄLINEENÄ

SYKEVÄLIVAIHTELU VALMENNUKSEN VÄLINEENÄ Urheilulääketiede 2017 SYKEVÄLIVAIHTELU VALMENNUKSEN VÄLINEENÄ TERO MYLLYMÄKI Tutkimusjohtaja Firstbeat Technologies Oy FIRSTBEATIN TAUSTA Firstbeat on johtava sykeanalyytikan tarjoaja. Sykeanalytiikkaa

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3. Vuoristoharjoittelu Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.2014 Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto

Lisätiedot

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun

Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Ari Nummela Vuokatin urheiluopisto 28.6.2012 www.kihu.fi Milloin palata merenpinnan tasolle?

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Liikuntalääketieteen päivät 10.-11.11.2010, Helsinki Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Tanskanen Minna 1, Uusitalo Arja 2, Atalay Mustafa 3, Kyröläinen Heikki 1, Häkkinen

Lisätiedot

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö

Lisätiedot

NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä

NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä Teksti: ARI NUMMELA NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä MART-testi soveltuu etenkin juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen.

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA

Lisätiedot

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari 24-25.5.2014 Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Maajoukkueella käytössä olleet harjoittelun kuormituksen / palautumisen

Lisätiedot

Urheilijan kuormittuneisuuden mittaaminen ja seuranta sekä palautumisen optimointi

Urheilijan kuormittuneisuuden mittaaminen ja seuranta sekä palautumisen optimointi Urheilijan kuormittuneisuuden mittaaminen ja seuranta sekä palautumisen optimointi Esa Hynynen, KIHU Turun Seudun Urheiluakatemia, 24.11.2015 www.kihu.fi Sisältö Ylikuormitusperiaate Akuutit harjoitusvaikutukset

Lisätiedot

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006

Lisätiedot

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus SPIROERGOMETRIAA LAJINOMAISESTI Kilpaurheilijoilla ns. mattotesti tarkoittaa portaittain maksimiin nousevaa kuormitusta, jonka

Lisätiedot

Aloittelevan kuntoilijan valmennus

Aloittelevan kuntoilijan valmennus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Aloittelevan kuntoilijan valmennus Ville Vesterinen, LitM SUL juoksukoulukoulutus Jyväskylä 24.1.2013 www.kihu.fi Kehityksen kulmakivet Harjoittelu

Lisätiedot

SUORA MAKSIMITESTI. Asiakastiedot. Testaustiedot

SUORA MAKSIMITESTI. Asiakastiedot. Testaustiedot Sivu: 1 SUORA MAKSIMITESTI Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Valido Toni Syntymäaika: 12.1.1986 Mies Ikä: 31,8 Testaustiedot Testimalli: Juoksutesti Tulokset Mittauspäivä: 31.10.2017 Pituus [cm]: 182 Paino

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset

PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset SYYSKAUSI 2018 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset Taito-ominaisuudet Junnut / aikuisten lämmittely JUNIORIT HARMONIA VAPAA JUNIORI KUNTO

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen

Lisätiedot

Kestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille. Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät Helsinki

Kestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille. Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät Helsinki Kestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät 23.3.2019 Helsinki 1 Varusmiesten kestävyyskunto on huonompi kuin koskaan ennen! Varusmiesten kestävyyskunto

Lisätiedot

Tavoitteena laadukas maratonkoulu

Tavoitteena laadukas maratonkoulu Tavoitteena laadukas maratonkoulu Ville Vesterinen 1, Laura Hokka 1, Esa Hynynen 1, Keijo Häkkinen 2, Jussi Mikkola 1, Ari Nummela 1, Ritva Taipale 2, Sirpa Vänttinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.

Lähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. HARJOITUSOHJELMA 1 Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. Harjoitteet ovat kestoltaan hyvin samanpituisia siihen saakka kunnes pohjakunto on luotu vahvemmaksi

Lisätiedot

Harjoittelun kuormitus. Valmentajapäivät 14.3.2009, Vierumäki Veli-Pekka Kurunmäki Liikuntafysiologi, B.Sc. Firstbeat technologies Oy

Harjoittelun kuormitus. Valmentajapäivät 14.3.2009, Vierumäki Veli-Pekka Kurunmäki Liikuntafysiologi, B.Sc. Firstbeat technologies Oy Harjoittelun kuormitus Valmentajapäivät 14.3.2009, Vierumäki Veli-Pekka Kurunmäki Liikuntafysiologi, B.Sc. Firstbeat technologies Oy Sisältö 1. Firstbeat Lyhyesti 2. Harjoittelun kuormituksen mittaaminen

Lisätiedot

psyykkisen suoritusvireen

psyykkisen suoritusvireen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Fysiologisen kuormituksen ja psyykkisen suoritusvireen seuranta taitoluistelussa Tommi Sipari, Ville Vesterinen + Virpi Horttana Huippu-urheilun

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research

Lisätiedot

Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki, 29.5.2016 Ohtonen, O & Mikkola J. MAASTOHIIHDON LAJIANALYYSI

Lisätiedot

Urheilijan ylirasitustila

Urheilijan ylirasitustila Urheilijan ylirasitustila Aleksi Kallioniemi Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lääkärikeskus Aava Helsingin Urheilulääkäriasema Ylirasitustilaan ei ole olemassa varsinaista hoitoa, joten järkevintä on

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

Harjoittelun suunnittelu

Harjoittelun suunnittelu Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

KUORMITUKSEN SEURANTA VALMENNUKSEN APUNA

KUORMITUKSEN SEURANTA VALMENNUKSEN APUNA KUORMITUKSEN SEURANTA VALMENNUKSEN APUNA Terve Urheilija eloseminaari 16.8.2014 Varala Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Sisältö 1. Mitä

Lisätiedot

Kunnon loikka Sapporoon!

Kunnon loikka Sapporoon! Sykeanalyysi urheilijan ja valmentajan työkaluna: Kunnon loikka Sapporoon! Sprinttihiihtäjä Kalle Lassila & valmentaja Aki Pulkkinen Sapporo MM 2007, alkuerä...koko porukan ohi! Lähtökohdat Etävalmennusta

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ Satu Mänttäri, erikoistutkija Mikko Toivainen, Juha Oksa Kirjallisuus: ensihoitajien työssä on korkeita kuormitushuippuja, kokonaisten työpäivien aikaisesta

Lisätiedot

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy www.tesku.fi tesku@tesku.fi Aluehallintoviraston toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

19.3.2014 VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN. Sisältö. Suomessa kuntotestauksen pitäisi perustua. Kuntotestauksen hyvät käytännöt

19.3.2014 VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN. Sisältö. Suomessa kuntotestauksen pitäisi perustua. Kuntotestauksen hyvät käytännöt Sisältö VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN Jussi Mikkola, KIHU Esa Hynynen, KIHU 1. Yleistä testaamisesta ja urheilijan testauksen erityispiirteitä 2. Video testin tekeminen ja mitä elimistössä

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto

VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Juha Isolehto Jyväskylä, 22.03.2014 VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Esityksen sisältö: 1. HARJOITTELU PERUSTUU LAJIANALYYSIIN LIIKEANALYYSI, KILPAILU ANALYYSI, SUORITUSKYKYANALYYSI,

Lisätiedot

Roadshow 17.1.2016 Peurunka

Roadshow 17.1.2016 Peurunka Roadshow 17.1.2016 Peurunka Tiina Boman & Antti Hagqvist 18.1.2016 #YHTEISÖUNELMILLE - www.finntriathlon.fi 1 Tapahtumissa 6300 uitua, 270 000 pyöräiltyä ja 64 000 juostua kilometriä. 3500 triathlonistia

Lisätiedot

Intervalliharjoittelun kuormitusseuranta

Intervalliharjoittelun kuormitusseuranta 1 Intervalliharjoittelun kuormitusseuranta Ari Nummela 1, Tommy Ekblom 2, Jarkko Finni 2, Petteri Jouste 2, Jorma Kemppainen 2, Jussi Mikkola 1 ja Sirpa Vänttinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Kestävyys on kykyä työskennellä pitkään väsymättä Ja tällä kertaa pääosin maastossa! Lajin vaatimukset: 1. Sileän juoksussa kestävyysjuoksijan vauhti

Lisätiedot

ELLA RÄSÄNEN s. 27.1.1994. Ennätykset. 7,73 (16.v) 24,09 (16 v.)

ELLA RÄSÄNEN s. 27.1.1994. Ennätykset. 7,73 (16.v) 24,09 (16 v.) ELLA RÄSÄNEN s. 27.1.1994 Ennätykset 60m 100m 200m 300m 400m 600m 800m 1000m 200m a 7,73 (16.v) 12,05 (16 v.) 24,09 (16 v.) 38,15i (16 v.) 53,73 (16 v.) 1.41,08 (13 v.) 2.17,36 (15 v.) 3.12,40i (13 v.)

Lisätiedot

KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA OSANA ARKIHARJOITTELUA

KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA OSANA ARKIHARJOITTELUA KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA OSANA ARKIHARJOITTELUA HARJOITTELE TERVEENÄ URHEILE LAADUKKAASTI (Varala 18.5.2018) Marko Haverinen (LitM), testauspäällikkö Jere Ahonen (LitM), liikuntafysiologi

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Ohjelma. Huhtikuu 20.4. Juoksuharjoitus 60 min @RAPALA. -Videoklinikka -Juoksukoordinaatio. Juoksijan lihashuolto. 60 min @RAPALA

Ohjelma. Huhtikuu 20.4. Juoksuharjoitus 60 min @RAPALA. -Videoklinikka -Juoksukoordinaatio. Juoksijan lihashuolto. 60 min @RAPALA Juoksukoulu Ohjelma Maaliskuu 31.3. Luento 45 min @RAPALA -Kestävyysharjoittelun osaalueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele terveenä! Juoksuharjoitus 75 min @RAPALA

Lisätiedot

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta

Lisätiedot

SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07

SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KU Jyväskylä S- JEK 2006/07 Mikkola J, Vesterinen V, alkkari J, ummela A, ynynen E (KU) Mäkipää V, ietanen E (SL) Linnamo V, äkkinen K (JY) www.kihu.fi austaa sprinttihiihdosta

Lisätiedot

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO 2. LAPSEN JA NUOREN ELIMISTÖN KASVU JA KEHITYS; Antti Mero Kasvun yleispiirteet - kehonosien kasvu - pituus ja painokasvu Hermoston kehittyminen Lihaksiston kehittyminen

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42 HARJOITUSKOE, LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA - BIOLOGIAN KIRJALLINEN KOE 2016 Pisteytys: Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä. Vastaamatta jättämisesta saa 0 pistettä. Osa

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv. VALMENNUSOHJE 2015-2016 PERUSKUNTOKAUSI 1 ESIMERKKIVIIKOT 40-43 Ikä: 11-15v kestovoima, Kestävyys (nopeuskestävyyspohja / peruskestävyys), yleistaitavuus, passiivinen liikkuvuus Nopeus, aktiivinen liikkuvuus

Lisätiedot

MITEN KUNTOILIJANA VOIN SEURATA KUORMITTUMISTA JA PALAUTUMISTA?

MITEN KUNTOILIJANA VOIN SEURATA KUORMITTUMISTA JA PALAUTUMISTA? MITEN KUNTOILIJANA VOIN SEURATA KUORMITTUMISTA JA PALAUTUMISTA? Kuntoilijan ilta Mikä on sopiva kuormitustaso omassa arjessasi? (to 24.1.2019 klo 18-20 Varalan Urheiluopisto) Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus. 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet

Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus. 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet Paritehtävä: Lajianalyysi: Minkälaista kestävyyttä koripalloilija tarvitsee (aerobinen vs anaerobinen) Arvioikaa työjaksojen

Lisätiedot

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0

Lisätiedot

Kuormituksen ja palautumisen seuranta osana urheiluakatemian arkivalmennusta

Kuormituksen ja palautumisen seuranta osana urheiluakatemian arkivalmennusta Kuormituksen ja palautumisen seuranta osana urheiluakatemian arkivalmennusta Jere Ahonen LitM, Liikuntafysiologi Varalan Urheiluopisto, Tampereen urheiluakatemia jere.ahonen@varala.fi OKM-kehityshankkeen

Lisätiedot

Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 www.varala.fi TESTIPALAUTE. Ville Varala

Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 www.varala.fi TESTIPALAUTE. Ville Varala Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 TESTIPALAUTE Ville Varala 11.1.2014 Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 2 KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Ville Varala Syntymäaika:

Lisätiedot

KUORMITUKSEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA JOUKKUELAJIEN VALMENNUKSEN TUKENA

KUORMITUKSEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA JOUKKUELAJIEN VALMENNUKSEN TUKENA KUORMITUKSEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA JOUKKUELAJIEN VALMENNUKSEN TUKENA HARJOITTELE TERVEENÄ URHEILE LAADUKKAASTI (Varala 18.5.2018) Marko Haverinen (LitM) Varalan Urheiluopisto / Valmennuskeskus Tampereen

Lisätiedot

Kuormituksen ja palautumisen seuranta käytännön menetelmät

Kuormituksen ja palautumisen seuranta käytännön menetelmät Kuormituksen ja palautumisen seuranta käytännön menetelmät Ville Vesterinen, LitT Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari 6.5.2018 Jyväskylä 6.5.2018 1 HARJOITUSVAIKUTUS Suorituskyky Lähtötaso Harjoitus

Lisätiedot