2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu"

Transkriptio

1 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta Päätavoitteina on yhdistää opiskelu sekä alppi- ja freestylehiihto siten, että toisen asteen koulutuksen läpiviennin ohessa opiskelijan taidot urheilijana kehittyvät niin, että heillä on mahdollisuus nousta Suomen Hiihtoliiton maajoukkueisiin Yleistavoitteet: -terveen liikunnallisen elämäntavan omaksuminen -alppi- ja freestylehiihdon lajitekniikan omaksuminen -fyysisen harjoittelun merkitys alppi- ja freestylehiihdossa -fyysisten harjoittelun eri osa-alueiden tuntemus -monipuolinen taitoharjoittelu -lajianalyysin kautta valmiuksien saaminen liikunta-alan opiskeluun Kursseja on kaikkiaan kaksikymmentä (20). Alppikoulun opiskelijat valitsevat pääsääntöisesti neljän vuoden opiskeluajan toisen asteen läpivientiin. Pakollisia kursseja alppi- ja freestylehiihdossa opiskelija suorittaa viisi lukuvuodessa. Niiden keskeiset sisällöt ovat seuraavat: Alppihiihto 2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu (8 kurssia) 2.1 Kestävyysharjoittelu 2 kurssia 2.2 Voimaharjoittelu 2 kurssia 2.3 Nopeusharjoittelu 2 kurssia 2.4 Perustaitoharjoittelu 2 kurssia 8 kurssia 3. Lajitaitojen omaksuminen (12 kurssia) 3.1. Pujottelu 4 kurssia 3.2. Suurpujottelu 4 kurssia 3.3. SuperG / Syöksy 2 kurssia 3.4. Alppihiihdon tekniikkaratojen tuntemus 1 kurssi 3.5. Kilpailun taktinen läpivienti 1 kurssi 12 kurssia

2 2 Mahdollisuus syventäviin opintoihin 6.1 Radanmerkkauskurssi 20 vkh 6.2 Rukan hiihdonohjaajan koulutus 40 vkh 6.3 Ravinto ja sen merkitys harjoittelussa 1 kurssi 6.4 Fyysisen kunnon testaaminen 20 vkh 2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu (8 kurssia) 2.1 Kestävyysharjoittelu (2 kurssia) Kestävyysharjoittelu jaetaan peruskestävyyteen, vauhtikestävyyteen, maksimaaliseen kestävyyteen ja nopeuskestävyyteen. Jaon perusteina on fysiologiset kynnystasot, aerobinen ja anaerobinen kynnys sekä maksimaalinen hapenottokyky. Psyykkisellä kestävyydellä tarkoitetaan urheilijan psykofyysistä kykyä vastustaa mahdollisimman pitkään ärsykettä, joka vaatii keskeyttämään kuormituksen, fyysinen kestävyys koko elimistön tai sen yksittäisten osien kykyä vastustaa väsymystä. Peruskestävyys Peruskestävyyden harjoittelussa pyritään parantamaan lihasten kykyä käyttää rasvoja energialähteenä. Harjoitusteho pidetään aerobista kynnystä vastaavalla tasolla tai hieman sen yläpuolella. Harjoituksen kesto vaihtelee 1-2 tuntiin. Peruskuntokaudella tällaisia harjoituksia on viikko-ohjelmassa 2-4 kpl. Harjoitus toteutetaan tasatehoisena kestoharjoituksena. Kilpailuun valmistavalla kaudella harjoituksia on viikossa 1-2 kpl kuin myös kilpailukaudella. Vauhtikestävyys Vauhtikestävyysharjoittelu kehittää verenkierto- ja hengityselimistön toimintaa. Harjoittelu tapahtuu aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välillä. Harjoituksen pituus vaihtelee minuuttiin. Harjoitus kehittää väsymyksen vastustuskykyä ja kunto-ominaisuuksia. Viikossa peruskuntokaudella harjoituskertoja tulee 1-2 kpl. Maksimaalinen kestävyys Maksimaalinen kestävyyden eli ns. tehoharjoittelun tavoitteena on kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa ja parantaa hapenottokykyä. Maksimikestävyyden harjoitteissa teho pidetään anaerobisen ja maksimaalisen hapenoton välisellä alueella ja harjoitus olisi tehtävä mahdollisimman suurella lihasmassalla. Harjoitus toteutetaan tavallisesti intervallityyppisesti, missä maksimaalisen hapenoton kehittämisen kannalta vetojen pituus tulee olla 3-10 minuuttia ja taukojen 1-3 minuuttia. Osa maksimaalisen hapenoton harjoituksista tehdään kovina, tasavauhtisina intervalleina, jotka kehittävät maitohapon eliminaatiokykyä. Tärkein fysiologinen ominaisuus anaerobisen hyötysuhteen taustalla on maksimaalisen hapenoton kyky.

3 3 Nopeuskestävyys Nopeuskestävyysharjoittelu jaetaan kahteen osa-alueeseen maitohapottomaan ja maitohapolliseen harjoitteluun. Ensin mainittu harjoitus muodostuu toistoharjoittelusta, missä toistojen teho on korkea >90 %, kesto >10 sekuntia eikä lihaksen sisäinen anaerobisuus nouse suoritusta haittaavalle tasolle. Maitohapollisessa nopeuskestävyysharjoittelussa suoritustaso on % ja kesto 40:stä sekunnista kahteen minuuttiin. Kestävyysharjoittelu alppilajeissa Vaikkakaan alppilajeja ei lasketa kuuluvat ns. kestävyyslajeihin, on kestävyysharjoittelu usein paras tie monipuoliseen suorituskyvyn parantamiseen sekä yleisen harjoittelukestävyyden lisäämiseen. Siksi alppihiihtäjän harjoitteissa pääasiassa peruskuntokaudella kesällä ja syksyllä keskitytään ikätason vaatimusten mukaisesti hankkimaan monipuolista kestävyyttä. Alppihiihto on monipuolinen ja vaativa taitolaji, jossa suorituksesta yhden kolmasosan muodostaa taito, fyysiset tekijät (voima, nopeus, kestävyys) yhden kolmasosan ja psyykkiset tekijät yhden kolmasosan. Fyysisten ominaisuuksien perusteella alppihiihto on voimanopeuslaji Voimaharjoittelu (2 kurssia) Voimaharjoittelu nopeuden ja tehon taustalla. Korkea teho tarkoittaa suuren työmäärän tekemistä mahdollisimman lyhyessä ajassa. Nopeus tarkoittaa yksittäistä tehokasta liikettä tai sarjaa nopeita tehokkaita liikkeitä peräkkäin. Voimaharjoittelun kannalta suureen tehoon pääseminen edellyttää taustalla riittävää lihaskestävyyttä ja lajin kannalta riittävää perusvoimaa, eli li haskestävyys ja perusvoimaa, eli lihaskestävyys ja perusvoima voidaan katsoa olevan riittävä voimapohja. Voimakestävyyden harjoittamisesta on olennaista, että harjoitukset tehdään lajinomaisella teholla kuormittaen lajisuorituksesta vastaavia lihassoluja. Alppihiihtäjän voimaharjoittelussa voidaan erottaa selkeästi kaksi erilaista linjaa: * voimantuottoon/ tehoon tähtäävä - hermoston toimintaan vaikuttaa *kestävyyteen tähtäävä - energiantuoton kehittämiseen vaikuttava voimaharjoittelu Voimaharjoitukset *kestovoima *maksimivoima *nopeusvoima *pikavoima 2.3. Nopeusharjoittelu (2 kurssia) Nopeusharjoitukseen kuuluvat olennaisena osana alppihiihtäjän viikottaiseen rytmiin. Kun on saavutettu riittävät perusvalmiudet voimanhankinnassa. Voidaan nopeuden kehittämisessä edetä erikoisvoimaharjoituksiin. Maksiminopeutta kehitettäessä perusvoima pyritään muuttamaan pikavoimaksi ja edelleen lajikohtaiseksi suorituskyvyksi. Ennen näitä harjoituksia tulee olla suoritettu riittävästi maksimivoimaharjoituksia.

4 4 Harjoitteet *liikenopeus *reaktionopeus *räjähtävä nopeus *nopeus/taitavuus 2.4 Perustaitoharjoittelu (2 kurssia) Tavoitteena on kehittää opiskelijan yleistä taitopohjaa. Perustaitoharjoitteluun kuuluu mm. voimistelu, luistelu sekä erilaiset palloilu ja mailapelit. 3. Lajitaitojen omaksuminen (12 kurssia) (10 kurssia) Tutustutaan eri alppihiihtolajien tekniikkaan käytännön harjoitusten kautta. Videoanalyysein etsi tään oikein suoritusmalleja. Harjoittelu tapahtuu pääasiassa Rukalla, Suomulla ja Pyhätunturilla sekä ennen kotimaan lumia ulkomailla järjestettävillä lumileireillä Alppihiihdon tekniikkaratojen tuntemus (1 kurssi) Lajiharjoitusten kautta tutustutaan erilaisiin harjoitus- ja kilpailuratoihin 3.5. Kilpailun taktinen läpivienti (1 kurssi) Oppilas osallistuu kilpailuihin koti- sekä ulkomailla koulun harjoitus-suunnitelman mukaisesti. Kilpailun taktiseen läpivientiin kuuluu: *kilpailuun valmistautuminen (suksihuolto, rataan tutustuminen, harjoitusratalaskut) *kilpailusuoritus *kilpailusuorituksen analysointi FREESTYLEHIIHTO 2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu (10 kurssia) 2.1 Kestävyysharjoittelu 1 kurssi 2.2 Voimaharjoittelu 1 kurssi 2.3 Nopeusharjoittelu 1 kurssi 4. Perustaitoharjoittelu 4.1 Uimahyppy 1 kurssi 4.2 Uinti 1 kurssi 4.3 Palloilu 1 kurssi 4.4 Voimistelu 2 kurssia 4.5 Luistelu/ jääkiekko 2 kurssia 10 kurssia

5 5 5. Lajitaitojen omaksuminen (10 kurssia) 5.1 Peruslaskutaito 3 kurssia 5.2 Kumparelasku 4 kurssia 5.3 Halfpipe 1 kurssi 5.4 Kilpailun taktinen läpivienti 1 kurssi 5.5 Ryhmän ohjausharjoittelu 1 kurssi 10 kurssia 6. Mahdollisuus syventäviin opintoihin 6.2 Rukan hiihdonohjaajan koulutus 40 vkh 6.3 Ravinto ja sen merkitys harjoittelussa 1 kurssi 6.4 Fyysisenkunnon testaaminen 20 vkh 6.5 Rytmiharjoittelu 1 kurssi 4. Perustaitoharjoittelu 4.1 Uimahyppy (1 kurssi) Uimahyppyharjoittelun tavoitteena on kehittää opiskelijan kehonhallintaa sekä rohkeutta. Kurssilla harjoitellaan ponnahduslauta- sekä kerroshyppytekniikat ja hypyt. 4.2 Uinti (1 kurssi) Kurssilla harjoitellaan uinnin eri tekniikat, joita ovat: vapaauinti, rintauinti, selkäuinti sekä perhosuinti. Tavoitteena on kehittää opiskelijan uintitaito sellaiselle tasolle, että hän pystyisi jatkossa suorittamaan peruskestävyysharjoittelunsa myös uimalla. 4.3 Palloilu (1 kurssi) Harjoittelun tavoitteena on kehittää opiskelijan yleistä taitotasoa, pelikäsitystä sekä laajentaa hänen näkemystään eri liikuntalajeista. Kurssilla harjoitellaan eri palloilulajientekniikoita ja peleihin liittyviä taktisia asioita. Harjoiteltavia lajeja ovat: jalkapallo, koripallo sekä lentopallo. 4.4 Voimistelu (2 kurssia) Harjoittelun tavoitteena on kehittää opiskelijan kehonhallintaa sekä ketteryyttä. Harjoiteluun kuuluvat mm. seuraavat asiat: permantovoimistelu, trampoliinivoimistelu sekä erilaiset esteradat. 4.5 Luistelu/ jääkiekko (2 kurssia) Harjoittelun tavoitteena on kehittää opiskelijan tasapainoa. Kurssilla harjoitellaan luistelutekniikka sekä jäällä että rullaluistimilla. Harjoitteluun kuuluvat myös jääkiekon perusasiat kuten: Lyöntilaukaisu, mailankäsittelytaito sekä pelikäsitys.

6 6 5. Lajitaitojen omaksuminen (10 kurssia) 5.1 Peruslaskutaito (3 kurssia) Harjoittelun tavoitteena on kehittää oppilaan peruslaskutaitoja. Kurssilla harjoiteltavia asioita ovat mm: lyhytsäteinen leikkaavakäännös, pitkäsäteinen leikkaavakäännös sekä erilaiset tekniikkaharjoitukset. 5.2 Kumparelasku (3 kurssia) Harjoittelun tavoitteena on kehittää opiskelijan kumparelaskutekniikkaa. Harjoittelu koostuu kumparelaskun eri osa-alueista, johon kuuluu kumparetekniikka, hypyt sekä kokonais-suoritus. Harjoittelu tapahtuu pääosin Rukalla. 5.3 Halfpipe (1 kurssi) Harjoittelun tavoitteena on omaksua halfpipen laskutekniikka sekä harjoitella erilaisia temppuja. Harjoittelu tapahtuu pääosin Rukalla. 5.4 Kilpailun taktinen läpivienti (1 kurssi) Opiskelija osallistuu kilpailuihin koti- sekä ulkomailla koulun harjoitussuunnitelman mukaisesti. Kilpailun taktiseen läpivientiin kuuluu: *kilpailuun valmistautuminen (suksihuolto, kilparinteeseen tutustuminen, harjoituslaskut) *kilpailusuoritus *kilpailusuorituksen analysointi 4.5 Ryhmän ohjausharjoittelu (1 kurssi) Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijan ryhmänohjaustaitoja. Kurssilla opiskelijat osallistuvat S-freestyle campien ohjaustoimintaan sekä Kuusamon koulujen voimistelupäivien toteuttamiseen. 10 kurssia Syventävät opinnot 6.1 Radanmerkkauskurssi (20 vkh) Kurssin tavoitteena on oppia tekemään erilaisia tekniikkaharjoitusratoja sekä merkkaamaan erilaisia kilpailuratoja. Tätä kautta opiskelija oppii hahmottamaa laskulinjoja erilaisilla radoilla. 6.2 Rukan hiihdonohjaajan koulutus (40 vkh) Kurssin tavoitteena on suorittaan Rukan hiihtokoulun hiihdonohjaaja koulutus ja näin mahdollistaa jatkossa toimiminen hiihdonohjaajana hiihtokoulussa. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Rukan hiihtokoulun kanssa. 6.3 Ravinto ja sen merkitys harjoittelussa (1 kurssi)

7 7 Kurssin tavoitteena on selvittää opiskelijalle ravinnon merkitys. Kurssilla selvitetään mitä tarkoitetaan proteiineilla, hiilihydraateilla, vitamiineilla ja hivenaineilla sekä mistä niitä saa. Opiskelijat harjoittelevat tekemään helppoa perusruokaa. Kurssi suoritetaan yhteistyössä ammatti-instituutin kanssa. 6.4 Fyysisenkunnon testaaminen (20 vkh) Opiskelija osallistuu 2 kertaa vuodessa fyysisen kunnon testeihin. Maajoukkueisiin kuuluvilla testaaminen tapahtuu yhteistyössä Suomen hiihtoliiton kanssa ja muille testit järjestetään Lapin urheiluopistolla. 6.5 Rytmiharjoittelu (1 kurssi) Kurssin tavoitteena on kehittää perusrytmitajua. Kurssi toteutetaan yhteystyössä lukion musiikinopettajan kanssa.

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset

PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset SYYSKAUSI 2018 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset Taito-ominaisuudet Junnut / aikuisten lämmittely JUNIORIT HARMONIA VAPAA JUNIORI KUNTO

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

Hakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä

Hakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä Hakeminen n sporttikursseille Yleistä n perustehtävänä on toimia yleislukiona. Syksyllä 2003 aloitettiin "liikuntapainotteinen" opinpolku ja se tarkoittaa, että kevään yhteisvalinnan yhteydessä valitaan

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005 JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo

VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo Voimaharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä hyötyä voimaharjoittelulla on salibandypelaajalle? 2) Mihin kolmeen osa-alueeseen voima jaetaan? Voiman merkitys salibandyssa Salibandypelaajan

Lisätiedot

URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ!

URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ! URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ! Mika Salminen 30.1.2011 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN OPPIMINEN, OPETTAMINEN LIIKUNTAKÄRPÄNEN ISKEE!! Herkkyyskausivalmennuksen lisäksi juniorivalmennuksen yksi tärkeimmistä

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta

Lisätiedot

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia

Lisätiedot

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta

Lisätiedot

NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA

NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA NOPEUSHARJOITTELUN PERIAATTEET: 1. Suorituksen nopeus mahdollisimman nopea ja räjähtävä 2. Suorituksen kesto alle 10 sekuntia 3. Palautus 2 5 minuuttia 4. Määrä 1 5 räjähtävä

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

Valmennuslinja. Salon Uimarit

Valmennuslinja. Salon Uimarit Valmennuslinja Salon Uimarit Harjoittelun osa-alueet Taso 4 Nopeuskestävyys Huippuvaihe Henkilökohtainen tavoite ÄLYKÄS URHEILIJA TIETÄÄ JA TUNTEE Psyykkinen kasvu Tunteiden hallinta Kilpailuun valmistautuminen

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

Suomen nyrkkeilyliitto ry Eteläisen alueen avoin valmentajakoulutus

Suomen nyrkkeilyliitto ry Eteläisen alueen avoin valmentajakoulutus Suomen nyrkkeilyliitto ry Eteläisen alueen avoin valmentajakoulutus Valmentajien Vuosisuunnitelma Koulutus- ja keskustelutilaisuus 13. 2 2008 Järvenpää Juha Saurama Toiminnanjohtaja Järvenpään Kehäkarhut

Lisätiedot

Liite nro 29 75 11.12.2012 5.19.4 LIIKUNTA / GOLFVALMENNUS (LIG)

Liite nro 29 75 11.12.2012 5.19.4 LIIKUNTA / GOLFVALMENNUS (LIG) Liite nro 29 75 11.12.2012 5.19.4 LIIKUNTA / GOLFVALMENNUS (LIG) Opetuksen tavoitteet Valmennuksen tavoitteena on tukea ja kannustaa nuoren urheilijan uraa tukemalla hänen henkistä, fyysistä ja sosiaalista

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 197 Valmennuksen osa-alueet Asia Avainasiat tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet Avainasiat omassa toiminnassasi Vahvuutesi avainasioissa Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKAHARJOITTELU 3. VOIMAHARJOITTELU 4. NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU 5. KESTOHARJOITTELU 6. LIIKKUVUUS 7.

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKAHARJOITTELU 3. VOIMAHARJOITTELU 4. NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU 5. KESTOHARJOITTELU 6. LIIKKUVUUS 7. 1 LAJINA MOUKARINHEITTO SEKÄ VALMENTAUTUMINEN HEITTOLAJEIHIN Toni Mäenpää SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKAHARJOITTELU 3. VOIMAHARJOITTELU 4. NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU 5. KESTOHARJOITTELU 6. LIIKKUVUUS

Lisätiedot

Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1 K1 ryhmässä luistelevat ovat iältään vähintään 10 vuotiaita Valmenus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta,

Lisätiedot

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,

Lisätiedot

Harjoittelu

Harjoittelu Harjoittelu 11.4.2016 1 Harjoittelu Lajiharjoittelu vs muu harjoittelu Määrä Laatu Tarkoituksenmukaisuus Muu harjoittelu tukee lajiharjoittelua ja siinä tarvittavia ominaisuuksia sekä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Alppikoulujen terveiset Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Rukan Alppikoulu lyhyesti Toiminta aloitettu 1995 Tavoite on kilpaurheilun ja koulun yhdistäminen Joka vuosi noin 20-25

Lisätiedot

Fyysinen harjoittelu

Fyysinen harjoittelu Fyysinen harjoittelu 2 KOULUTUKSET VOK-1 -KOULUTUSTEN LÄPIVIRTAUSTEEMAT MONIPUOLISUUS LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA ILMAPIIRI JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT TURVALLISUUS Koulutuksen sisältö Harjoitusmäärien ja elinjärjestelmien

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Yleisesti: Juoksukouluharjoitukset pidetään kerran viikossa ja harjoitus on tarkoitettu tukemaan lapsen muuta harjoittelua. Ryhmässä liikkuvat lapset kuuluvat JKU:n

Lisätiedot

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -

Lisätiedot

KEVÄÄN HARJOITUSAJAT

KEVÄÄN HARJOITUSAJAT KEVÄÄN HARJOITUSAJAT 1.1-31.5.2017 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 18:00-19:00

Lisätiedot

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO 2. LAPSEN JA NUOREN ELIMISTÖN KASVU JA KEHITYS; Antti Mero Kasvun yleispiirteet - kehonosien kasvu - pituus ja painokasvu Hermoston kehittyminen Lihaksiston kehittyminen

Lisätiedot

K1E ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

K1E ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1E ryhmä 2016-2017 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1E Valmennus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta, ryhmäopetus yhdessä K1S tai K1A+K1K ryhmän kanssa. K1E luistelijat kilpailevat

Lisätiedot

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi

Lisätiedot

NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET -

NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET - NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET - Luentomateriaalin nettiversio Jaana Sundberg Pajulahti 26.8.2016 Mitä kestävyyskunto on? à kykyä vastustaa väsymystä pitkäaikaisesti à elimistö kuljettaa

Lisätiedot

K1A ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

K1A ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1A ryhmä 2016-2017 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1A Valmennus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta, ryhmäopetus yhdessä K1E / K1S ryhmän kanssa Luistelijat kilpailevat aluenoviisit,

Lisätiedot

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv. VALMENNUSOHJE 2015-2016 PERUSKUNTOKAUSI 1 ESIMERKKIVIIKOT 40-43 Ikä: 11-15v kestovoima, Kestävyys (nopeuskestävyyspohja / peruskestävyys), yleistaitavuus, passiivinen liikkuvuus Nopeus, aktiivinen liikkuvuus

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU D1 - C2

PELAAJAPOLKU D1 - C2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voiman testaaminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voima on harjoittelulla helposti kehittyvä ominaisuus. Voima on

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU HIIHDOSSA VARALA

VOIMAHARJOITTELU HIIHDOSSA VARALA VOIMAHARJOITTELU HIIHDOSSA VARALA 4.5.2019 MIHIN HYVÄ VALMENNUS PERUSTUU ELI OTA SELVÄÄ - Liikemallit - Käytettävät lihakset - Nivelkulmat - Lihastyötavat - Voimantuottoajat - Energiantuottomekanismit

Lisätiedot

Sompion koulun liikuntapainotusluokka

Sompion koulun liikuntapainotusluokka Sompion koulun liikuntapainotusluokka Kohderyhmä Liikuntaluokalle otetaan oppilaita koko Keravan kaupungin alueelta. Ulkokuntalaisia voidaan ottaa vain, jos keravalaisia hakijoita ei ole riittävästi aloituspaikkoihin

Lisätiedot

Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste

Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste Miten tulla nopeaksi pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Urheilijan ikävaiheeseen sopivaa harjoittelua nopeuden

Lisätiedot

Voimaharjoittelu. Muista harjoittelussa:

Voimaharjoittelu. Muista harjoittelussa: Voimaharjoittelu Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen voimaharjoittelu luo perustan myöhemmälle lisäpainojen kanssa tehtävälle voimaharjoittelulle. Voimaharjoitteita voidaan myös sulavasti sekoittaa lajiharjoittelun

Lisätiedot

YHDEN HARJOITUSKERRAN FYSIOLOGIA LTV 2 4.12.2013 1

YHDEN HARJOITUSKERRAN FYSIOLOGIA LTV 2 4.12.2013 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN FYSIOLOGIA LTV 2 4.12.2013 1 FYSIOLOGIAN PERUSTEITA YLEISTÄ ELIMISTÖN KASVUSTA JA KYPSYMISESTÄ Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien

Lisätiedot

Koripalloilijan nopeusharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

Koripalloilijan nopeusharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet Koripalloilijan nopeusharjoittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Parikeskustelu Mitä koripalloilijan nopeusharjoittelu on sinulle käytännössä? 368 - Työkalu nopeusharjoitteluun Toiminnallisen nopeusharjoittelun

Lisätiedot

Harjoittelun suunnittelu ja arviointi

Harjoittelun suunnittelu ja arviointi Harjoittelun suunnittelu ja arviointi KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 HARJOITTELU ERI IKÄKAUSILLA... 4 3 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 5 3.1 PERUSKESTÄVYYS... 5 3.2 VAUHTIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet Herkkyyskaudet Harjoittelun suunnittelun pohjana herkkyyskausiajattelu Mitä kannattaa harjoitella minkäkin

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö Motorinen yksikkö = yksi liikehermosolu ja sen kaikki hermottomat lihassolut Yksi liikehermosolu (nopea/hidas) hermottaa aina samankaltaisia lihassoluja

Lisätiedot

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Aikaa kuluu yksilöllisesti Voidaan tehdä osina Harjoituslomake ja kynä Tavoitteet Lajin ja urheilijan psyykkisten taitojen ja niiden kehittämistarpeen analyysi

Lisätiedot

Lähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.

Lähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. HARJOITUSOHJELMA 1 Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. Harjoitteet ovat kestoltaan hyvin samanpituisia siihen saakka kunnes pohjakunto on luotu vahvemmaksi

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Pesäpallon oheisharjoittelun kuormittavuus ja rytmittäminen

Pesäpallon oheisharjoittelun kuormittavuus ja rytmittäminen Pesäpallon oheisharjoittelun kuormittavuus ja rytmittäminen Lajinkehittämistyö PLVT9 Sampo Pasanen Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Fyysiset ominaisuudet... 3 3. Pesäpallossa erityisesti tarvittavia fyysisiä

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto

VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Juha Isolehto Jyväskylä, 22.03.2014 VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Esityksen sisältö: 1. HARJOITTELU PERUSTUU LAJIANALYYSIIN LIIKEANALYYSI, KILPAILU ANALYYSI, SUORITUSKYKYANALYYSI,

Lisätiedot

TAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA

TAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA TAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA Jarkko Mäkinen 1 Nopeus Taekwondossa tarvitaan kaikkia nopeuden osa-alueita reaktionopeudesta ja räjähtävästä nopeudesta liike- ja suunnanmuutosnopeuteen. Näitä myös harjoitellaan

Lisätiedot

NOPEUS. Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä.

NOPEUS. Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä. Mitä nopeus on? 1. Määritelmä = Nopeus on voimaa, jota taito hallitsee. NOPEUS VOIMA TAITO Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä. 2. Määritelmä = Nopeus on hermolihasjärjestelmän

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA

Lisätiedot

Sompion koulun liikuntaluokka

Sompion koulun liikuntaluokka KERAVAN KASVATUS- JA OPETUSTOIMI Sompion koulu Aleksis Kiven tie 18 04200 Kerava Sompion koulun liikuntaluokka Kohderyhmä Liikuntaluokalle otetaan oppilaita koko Keravan kaupungin alueelta. Ulkokuntalaisia

Lisätiedot

Koripalloilijan voimaharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

Koripalloilijan voimaharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet Koripalloilijan voimaharjoittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Parikeskustelu Minkälaista voimaa koripalloilija tarvitsee? Miten sitä harjoitellaan 368 - Työkalu voimaharjoitteluun Voiman osa-alueet

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU C1 - B KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO KILPAJOUKKUEET HARRASTEJOUKKUEET VALMENNUS/TAVOITTEET KOULUTETTU VALMENNUS VAT/JVK/NVK KILPAILULLINEN

Lisätiedot

SPL Taitavuus / Leikkimaailma

SPL Taitavuus / Leikkimaailma Lasten ja nuorten fyysinen harjoittelu NOPEA, TAITAVA, KETTERÄ SPL Taitavuus / Leikkimaailma SPL/ Aika ja paikka Fyysinen Taitava, ketterä, nopea Jalkapallo on monipuolinen laji, jolla voidaan kehittää

Lisätiedot

Kuormituksen ja palautumisen seuranta osana urheiluakatemian arkivalmennusta

Kuormituksen ja palautumisen seuranta osana urheiluakatemian arkivalmennusta Kuormituksen ja palautumisen seuranta osana urheiluakatemian arkivalmennusta Jere Ahonen LitM, Liikuntafysiologi Varalan Urheiluopisto, Tampereen urheiluakatemia jere.ahonen@varala.fi OKM-kehityshankkeen

Lisätiedot

KARHU-KISSAT. Pojasta Pelimieheksi

KARHU-KISSAT. Pojasta Pelimieheksi KARHU-KISSAT Pojasta Pelimieheksi Ikä: 4-6 vuotta Koulu: päiväkoti Herkkyyskausi: tasapaino, taito/tekniikka, notkeus, ketteryys Toimintaa ohjaa: leikit luistimilla, haasteelliset tehtävät Henkiset ja

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Valmistautumisen ja kilpailemisen valmiuksien tavoitteita Tutustuminen omiin, valmistautumiseen

Lisätiedot

Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen

Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Ari Nummela, Ph.D. Valmennusklinikka 15.12.2008 Viveca, Jyväskylä www.kihu.fi Voima- ja kestävyysharjoittelun

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET

MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET Mitä tarkoi*aa oikeanlainen voima ja nopeus pöytätenniksessä Fysiikkaharjoi*elun ydinkohdat Pelaajan fyysiset ominaisuudet Voiman eri osa- alueet Voimaharjoi*elu

Lisätiedot

URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen?

URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen? URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen? Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Sisältö 1. Valmentajan

Lisätiedot

OT-OHJELMA VKO 25-28

OT-OHJELMA VKO 25-28 OT-OHJELMA VKO 25-28 Alku intro 10-11 viikkoa on rakennettu pohjia yhdessä. Perustukset on nyt kunnossa, nyt on sinun aika päättää rupeatko rakentamaan taloa valmiille pohjille vai jämähdätkö perustuksiin??

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015 Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun

Lisätiedot

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen

Lisätiedot

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto IRONMAN-TESTI Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto Johdanto Ironman-testipatteristo perustuu Norjan Hiihtoliiton ja Olympiatoppenin käyttämään testistöön ja sen ohjeistukseen (Ironman Testbatteriene,

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

SYKSYN HARJOITUSAJAT

SYKSYN HARJOITUSAJAT SYKSYN HARJOITUSAJAT 28.8. - 17.12.2017 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 17:30-18:30 JUNIORIT

Lisätiedot