2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu
|
|
- Marika Jurkka
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta Päätavoitteina on yhdistää opiskelu sekä alppi- ja freestylehiihto siten, että toisen asteen koulutuksen läpiviennin ohessa opiskelijan taidot urheilijana kehittyvät niin, että heillä on mahdollisuus nousta Suomen Hiihtoliiton maajoukkueisiin Yleistavoitteet: -terveen liikunnallisen elämäntavan omaksuminen -alppi- ja freestylehiihdon lajitekniikan omaksuminen -fyysisen harjoittelun merkitys alppi- ja freestylehiihdossa -fyysisten harjoittelun eri osa-alueiden tuntemus -monipuolinen taitoharjoittelu -lajianalyysin kautta valmiuksien saaminen liikunta-alan opiskeluun Kursseja on kaikkiaan kaksikymmentä (20). Alppikoulun opiskelijat valitsevat pääsääntöisesti neljän vuoden opiskeluajan toisen asteen läpivientiin. Pakollisia kursseja alppi- ja freestylehiihdossa opiskelija suorittaa viisi lukuvuodessa. Niiden keskeiset sisällöt ovat seuraavat: Alppihiihto 2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu (8 kurssia) 2.1 Kestävyysharjoittelu 2 kurssia 2.2 Voimaharjoittelu 2 kurssia 2.3 Nopeusharjoittelu 2 kurssia 2.4 Perustaitoharjoittelu 2 kurssia 8 kurssia 3. Lajitaitojen omaksuminen (12 kurssia) 3.1. Pujottelu 4 kurssia 3.2. Suurpujottelu 4 kurssia 3.3. SuperG / Syöksy 2 kurssia 3.4. Alppihiihdon tekniikkaratojen tuntemus 1 kurssi 3.5. Kilpailun taktinen läpivienti 1 kurssi 12 kurssia
2 2 Mahdollisuus syventäviin opintoihin 6.1 Radanmerkkauskurssi 20 vkh 6.2 Rukan hiihdonohjaajan koulutus 40 vkh 6.3 Ravinto ja sen merkitys harjoittelussa 1 kurssi 6.4 Fyysisen kunnon testaaminen 20 vkh 2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu (8 kurssia) 2.1 Kestävyysharjoittelu (2 kurssia) Kestävyysharjoittelu jaetaan peruskestävyyteen, vauhtikestävyyteen, maksimaaliseen kestävyyteen ja nopeuskestävyyteen. Jaon perusteina on fysiologiset kynnystasot, aerobinen ja anaerobinen kynnys sekä maksimaalinen hapenottokyky. Psyykkisellä kestävyydellä tarkoitetaan urheilijan psykofyysistä kykyä vastustaa mahdollisimman pitkään ärsykettä, joka vaatii keskeyttämään kuormituksen, fyysinen kestävyys koko elimistön tai sen yksittäisten osien kykyä vastustaa väsymystä. Peruskestävyys Peruskestävyyden harjoittelussa pyritään parantamaan lihasten kykyä käyttää rasvoja energialähteenä. Harjoitusteho pidetään aerobista kynnystä vastaavalla tasolla tai hieman sen yläpuolella. Harjoituksen kesto vaihtelee 1-2 tuntiin. Peruskuntokaudella tällaisia harjoituksia on viikko-ohjelmassa 2-4 kpl. Harjoitus toteutetaan tasatehoisena kestoharjoituksena. Kilpailuun valmistavalla kaudella harjoituksia on viikossa 1-2 kpl kuin myös kilpailukaudella. Vauhtikestävyys Vauhtikestävyysharjoittelu kehittää verenkierto- ja hengityselimistön toimintaa. Harjoittelu tapahtuu aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välillä. Harjoituksen pituus vaihtelee minuuttiin. Harjoitus kehittää väsymyksen vastustuskykyä ja kunto-ominaisuuksia. Viikossa peruskuntokaudella harjoituskertoja tulee 1-2 kpl. Maksimaalinen kestävyys Maksimaalinen kestävyyden eli ns. tehoharjoittelun tavoitteena on kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa ja parantaa hapenottokykyä. Maksimikestävyyden harjoitteissa teho pidetään anaerobisen ja maksimaalisen hapenoton välisellä alueella ja harjoitus olisi tehtävä mahdollisimman suurella lihasmassalla. Harjoitus toteutetaan tavallisesti intervallityyppisesti, missä maksimaalisen hapenoton kehittämisen kannalta vetojen pituus tulee olla 3-10 minuuttia ja taukojen 1-3 minuuttia. Osa maksimaalisen hapenoton harjoituksista tehdään kovina, tasavauhtisina intervalleina, jotka kehittävät maitohapon eliminaatiokykyä. Tärkein fysiologinen ominaisuus anaerobisen hyötysuhteen taustalla on maksimaalisen hapenoton kyky.
3 3 Nopeuskestävyys Nopeuskestävyysharjoittelu jaetaan kahteen osa-alueeseen maitohapottomaan ja maitohapolliseen harjoitteluun. Ensin mainittu harjoitus muodostuu toistoharjoittelusta, missä toistojen teho on korkea >90 %, kesto >10 sekuntia eikä lihaksen sisäinen anaerobisuus nouse suoritusta haittaavalle tasolle. Maitohapollisessa nopeuskestävyysharjoittelussa suoritustaso on % ja kesto 40:stä sekunnista kahteen minuuttiin. Kestävyysharjoittelu alppilajeissa Vaikkakaan alppilajeja ei lasketa kuuluvat ns. kestävyyslajeihin, on kestävyysharjoittelu usein paras tie monipuoliseen suorituskyvyn parantamiseen sekä yleisen harjoittelukestävyyden lisäämiseen. Siksi alppihiihtäjän harjoitteissa pääasiassa peruskuntokaudella kesällä ja syksyllä keskitytään ikätason vaatimusten mukaisesti hankkimaan monipuolista kestävyyttä. Alppihiihto on monipuolinen ja vaativa taitolaji, jossa suorituksesta yhden kolmasosan muodostaa taito, fyysiset tekijät (voima, nopeus, kestävyys) yhden kolmasosan ja psyykkiset tekijät yhden kolmasosan. Fyysisten ominaisuuksien perusteella alppihiihto on voimanopeuslaji Voimaharjoittelu (2 kurssia) Voimaharjoittelu nopeuden ja tehon taustalla. Korkea teho tarkoittaa suuren työmäärän tekemistä mahdollisimman lyhyessä ajassa. Nopeus tarkoittaa yksittäistä tehokasta liikettä tai sarjaa nopeita tehokkaita liikkeitä peräkkäin. Voimaharjoittelun kannalta suureen tehoon pääseminen edellyttää taustalla riittävää lihaskestävyyttä ja lajin kannalta riittävää perusvoimaa, eli li haskestävyys ja perusvoimaa, eli lihaskestävyys ja perusvoima voidaan katsoa olevan riittävä voimapohja. Voimakestävyyden harjoittamisesta on olennaista, että harjoitukset tehdään lajinomaisella teholla kuormittaen lajisuorituksesta vastaavia lihassoluja. Alppihiihtäjän voimaharjoittelussa voidaan erottaa selkeästi kaksi erilaista linjaa: * voimantuottoon/ tehoon tähtäävä - hermoston toimintaan vaikuttaa *kestävyyteen tähtäävä - energiantuoton kehittämiseen vaikuttava voimaharjoittelu Voimaharjoitukset *kestovoima *maksimivoima *nopeusvoima *pikavoima 2.3. Nopeusharjoittelu (2 kurssia) Nopeusharjoitukseen kuuluvat olennaisena osana alppihiihtäjän viikottaiseen rytmiin. Kun on saavutettu riittävät perusvalmiudet voimanhankinnassa. Voidaan nopeuden kehittämisessä edetä erikoisvoimaharjoituksiin. Maksiminopeutta kehitettäessä perusvoima pyritään muuttamaan pikavoimaksi ja edelleen lajikohtaiseksi suorituskyvyksi. Ennen näitä harjoituksia tulee olla suoritettu riittävästi maksimivoimaharjoituksia.
4 4 Harjoitteet *liikenopeus *reaktionopeus *räjähtävä nopeus *nopeus/taitavuus 2.4 Perustaitoharjoittelu (2 kurssia) Tavoitteena on kehittää opiskelijan yleistä taitopohjaa. Perustaitoharjoitteluun kuuluu mm. voimistelu, luistelu sekä erilaiset palloilu ja mailapelit. 3. Lajitaitojen omaksuminen (12 kurssia) (10 kurssia) Tutustutaan eri alppihiihtolajien tekniikkaan käytännön harjoitusten kautta. Videoanalyysein etsi tään oikein suoritusmalleja. Harjoittelu tapahtuu pääasiassa Rukalla, Suomulla ja Pyhätunturilla sekä ennen kotimaan lumia ulkomailla järjestettävillä lumileireillä Alppihiihdon tekniikkaratojen tuntemus (1 kurssi) Lajiharjoitusten kautta tutustutaan erilaisiin harjoitus- ja kilpailuratoihin 3.5. Kilpailun taktinen läpivienti (1 kurssi) Oppilas osallistuu kilpailuihin koti- sekä ulkomailla koulun harjoitus-suunnitelman mukaisesti. Kilpailun taktiseen läpivientiin kuuluu: *kilpailuun valmistautuminen (suksihuolto, rataan tutustuminen, harjoitusratalaskut) *kilpailusuoritus *kilpailusuorituksen analysointi FREESTYLEHIIHTO 2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu (10 kurssia) 2.1 Kestävyysharjoittelu 1 kurssi 2.2 Voimaharjoittelu 1 kurssi 2.3 Nopeusharjoittelu 1 kurssi 4. Perustaitoharjoittelu 4.1 Uimahyppy 1 kurssi 4.2 Uinti 1 kurssi 4.3 Palloilu 1 kurssi 4.4 Voimistelu 2 kurssia 4.5 Luistelu/ jääkiekko 2 kurssia 10 kurssia
5 5 5. Lajitaitojen omaksuminen (10 kurssia) 5.1 Peruslaskutaito 3 kurssia 5.2 Kumparelasku 4 kurssia 5.3 Halfpipe 1 kurssi 5.4 Kilpailun taktinen läpivienti 1 kurssi 5.5 Ryhmän ohjausharjoittelu 1 kurssi 10 kurssia 6. Mahdollisuus syventäviin opintoihin 6.2 Rukan hiihdonohjaajan koulutus 40 vkh 6.3 Ravinto ja sen merkitys harjoittelussa 1 kurssi 6.4 Fyysisenkunnon testaaminen 20 vkh 6.5 Rytmiharjoittelu 1 kurssi 4. Perustaitoharjoittelu 4.1 Uimahyppy (1 kurssi) Uimahyppyharjoittelun tavoitteena on kehittää opiskelijan kehonhallintaa sekä rohkeutta. Kurssilla harjoitellaan ponnahduslauta- sekä kerroshyppytekniikat ja hypyt. 4.2 Uinti (1 kurssi) Kurssilla harjoitellaan uinnin eri tekniikat, joita ovat: vapaauinti, rintauinti, selkäuinti sekä perhosuinti. Tavoitteena on kehittää opiskelijan uintitaito sellaiselle tasolle, että hän pystyisi jatkossa suorittamaan peruskestävyysharjoittelunsa myös uimalla. 4.3 Palloilu (1 kurssi) Harjoittelun tavoitteena on kehittää opiskelijan yleistä taitotasoa, pelikäsitystä sekä laajentaa hänen näkemystään eri liikuntalajeista. Kurssilla harjoitellaan eri palloilulajientekniikoita ja peleihin liittyviä taktisia asioita. Harjoiteltavia lajeja ovat: jalkapallo, koripallo sekä lentopallo. 4.4 Voimistelu (2 kurssia) Harjoittelun tavoitteena on kehittää opiskelijan kehonhallintaa sekä ketteryyttä. Harjoiteluun kuuluvat mm. seuraavat asiat: permantovoimistelu, trampoliinivoimistelu sekä erilaiset esteradat. 4.5 Luistelu/ jääkiekko (2 kurssia) Harjoittelun tavoitteena on kehittää opiskelijan tasapainoa. Kurssilla harjoitellaan luistelutekniikka sekä jäällä että rullaluistimilla. Harjoitteluun kuuluvat myös jääkiekon perusasiat kuten: Lyöntilaukaisu, mailankäsittelytaito sekä pelikäsitys.
6 6 5. Lajitaitojen omaksuminen (10 kurssia) 5.1 Peruslaskutaito (3 kurssia) Harjoittelun tavoitteena on kehittää oppilaan peruslaskutaitoja. Kurssilla harjoiteltavia asioita ovat mm: lyhytsäteinen leikkaavakäännös, pitkäsäteinen leikkaavakäännös sekä erilaiset tekniikkaharjoitukset. 5.2 Kumparelasku (3 kurssia) Harjoittelun tavoitteena on kehittää opiskelijan kumparelaskutekniikkaa. Harjoittelu koostuu kumparelaskun eri osa-alueista, johon kuuluu kumparetekniikka, hypyt sekä kokonais-suoritus. Harjoittelu tapahtuu pääosin Rukalla. 5.3 Halfpipe (1 kurssi) Harjoittelun tavoitteena on omaksua halfpipen laskutekniikka sekä harjoitella erilaisia temppuja. Harjoittelu tapahtuu pääosin Rukalla. 5.4 Kilpailun taktinen läpivienti (1 kurssi) Opiskelija osallistuu kilpailuihin koti- sekä ulkomailla koulun harjoitussuunnitelman mukaisesti. Kilpailun taktiseen läpivientiin kuuluu: *kilpailuun valmistautuminen (suksihuolto, kilparinteeseen tutustuminen, harjoituslaskut) *kilpailusuoritus *kilpailusuorituksen analysointi 4.5 Ryhmän ohjausharjoittelu (1 kurssi) Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijan ryhmänohjaustaitoja. Kurssilla opiskelijat osallistuvat S-freestyle campien ohjaustoimintaan sekä Kuusamon koulujen voimistelupäivien toteuttamiseen. 10 kurssia Syventävät opinnot 6.1 Radanmerkkauskurssi (20 vkh) Kurssin tavoitteena on oppia tekemään erilaisia tekniikkaharjoitusratoja sekä merkkaamaan erilaisia kilpailuratoja. Tätä kautta opiskelija oppii hahmottamaa laskulinjoja erilaisilla radoilla. 6.2 Rukan hiihdonohjaajan koulutus (40 vkh) Kurssin tavoitteena on suorittaan Rukan hiihtokoulun hiihdonohjaaja koulutus ja näin mahdollistaa jatkossa toimiminen hiihdonohjaajana hiihtokoulussa. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Rukan hiihtokoulun kanssa. 6.3 Ravinto ja sen merkitys harjoittelussa (1 kurssi)
7 7 Kurssin tavoitteena on selvittää opiskelijalle ravinnon merkitys. Kurssilla selvitetään mitä tarkoitetaan proteiineilla, hiilihydraateilla, vitamiineilla ja hivenaineilla sekä mistä niitä saa. Opiskelijat harjoittelevat tekemään helppoa perusruokaa. Kurssi suoritetaan yhteistyössä ammatti-instituutin kanssa. 6.4 Fyysisenkunnon testaaminen (20 vkh) Opiskelija osallistuu 2 kertaa vuodessa fyysisen kunnon testeihin. Maajoukkueisiin kuuluvilla testaaminen tapahtuu yhteistyössä Suomen hiihtoliiton kanssa ja muille testit järjestetään Lapin urheiluopistolla. 6.5 Rytmiharjoittelu (1 kurssi) Kurssin tavoitteena on kehittää perusrytmitajua. Kurssi toteutetaan yhteystyössä lukion musiikinopettajan kanssa.
TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3
TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten
LisätiedotEspoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...
LisätiedotPERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset
SYYSKAUSI 2018 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset Taito-ominaisuudet Junnut / aikuisten lämmittely JUNIORIT HARMONIA VAPAA JUNIORI KUNTO
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat
LisätiedotNopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014
Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta
LisätiedotHakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä
Hakeminen n sporttikursseille Yleistä n perustehtävänä on toimia yleislukiona. Syksyllä 2003 aloitettiin "liikuntapainotteinen" opinpolku ja se tarkoittaa, että kevään yhteisvalinnan yhteydessä valitaan
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
LisätiedotJÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005
JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo
VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo Voimaharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä hyötyä voimaharjoittelulla on salibandypelaajalle? 2) Mihin kolmeen osa-alueeseen voima jaetaan? Voiman merkitys salibandyssa Salibandypelaajan
LisätiedotURHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ!
URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ! Mika Salminen 30.1.2011 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN OPPIMINEN, OPETTAMINEN LIIKUNTAKÄRPÄNEN ISKEE!! Herkkyyskausivalmennuksen lisäksi juniorivalmennuksen yksi tärkeimmistä
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotJuoksukoulu ( 3.5.2016
Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät
LisätiedotNousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä
Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
LisätiedotVoima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?
Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotGrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen
GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotNOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA
NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA NOPEUSHARJOITTELUN PERIAATTEET: 1. Suorituksen nopeus mahdollisimman nopea ja räjähtävä 2. Suorituksen kesto alle 10 sekuntia 3. Palautus 2 5 minuuttia 4. Määrä 1 5 räjähtävä
LisätiedotMikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja
LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi
LisätiedotValmennuslinja. Salon Uimarit
Valmennuslinja Salon Uimarit Harjoittelun osa-alueet Taso 4 Nopeuskestävyys Huippuvaihe Henkilökohtainen tavoite ÄLYKÄS URHEILIJA TIETÄÄ JA TUNTEE Psyykkinen kasvu Tunteiden hallinta Kilpailuun valmistautuminen
LisätiedotErgo Selkäklinikka. Petteri Koski
Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team
LisätiedotSuomen nyrkkeilyliitto ry Eteläisen alueen avoin valmentajakoulutus
Suomen nyrkkeilyliitto ry Eteläisen alueen avoin valmentajakoulutus Valmentajien Vuosisuunnitelma Koulutus- ja keskustelutilaisuus 13. 2 2008 Järvenpää Juha Saurama Toiminnanjohtaja Järvenpään Kehäkarhut
LisätiedotLiite nro 29 75 11.12.2012 5.19.4 LIIKUNTA / GOLFVALMENNUS (LIG)
Liite nro 29 75 11.12.2012 5.19.4 LIIKUNTA / GOLFVALMENNUS (LIG) Opetuksen tavoitteet Valmennuksen tavoitteena on tukea ja kannustaa nuoren urheilijan uraa tukemalla hänen henkistä, fyysistä ja sosiaalista
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotNuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja
Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn
Lisätiedot18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela
Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha
LisätiedotOminaisuuksien kehittäminen
Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien
LisätiedotHyvä harjoittelu seminaarit 2009
Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus
LisätiedotPELAAJAPOLKU E1 - D2
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotLuku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua
197 Valmennuksen osa-alueet Asia Avainasiat tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet Avainasiat omassa toiminnassasi Vahvuutesi avainasioissa Kehittämiskohteesi
LisätiedotNOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA
NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0
LisätiedotRoad Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008
Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden
LisätiedotSISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKAHARJOITTELU 3. VOIMAHARJOITTELU 4. NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU 5. KESTOHARJOITTELU 6. LIIKKUVUUS 7.
1 LAJINA MOUKARINHEITTO SEKÄ VALMENTAUTUMINEN HEITTOLAJEIHIN Toni Mäenpää SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKAHARJOITTELU 3. VOIMAHARJOITTELU 4. NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU 5. KESTOHARJOITTELU 6. LIIKKUVUUS
LisätiedotKausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY
Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1 K1 ryhmässä luistelevat ovat iältään vähintään 10 vuotiaita Valmenus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta,
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,
LisätiedotHarjoittelu
Harjoittelu 11.4.2016 1 Harjoittelu Lajiharjoittelu vs muu harjoittelu Määrä Laatu Tarkoituksenmukaisuus Muu harjoittelu tukee lajiharjoittelua ja siinä tarvittavia ominaisuuksia sekä luo edellytyksiä
LisätiedotAlppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko
Alppikoulujen terveiset Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Rukan Alppikoulu lyhyesti Toiminta aloitettu 1995 Tavoite on kilpaurheilun ja koulun yhdistäminen Joka vuosi noin 20-25
LisätiedotFyysinen harjoittelu
Fyysinen harjoittelu 2 KOULUTUKSET VOK-1 -KOULUTUSTEN LÄPIVIRTAUSTEEMAT MONIPUOLISUUS LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA ILMAPIIRI JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT TURVALLISUUS Koulutuksen sisältö Harjoitusmäärien ja elinjärjestelmien
Lisätiedot1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu
1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua
LisätiedotJuoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016
Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Yleisesti: Juoksukouluharjoitukset pidetään kerran viikossa ja harjoitus on tarkoitettu tukemaan lapsen muuta harjoittelua. Ryhmässä liikkuvat lapset kuuluvat JKU:n
LisätiedotTaitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan
Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -
LisätiedotKEVÄÄN HARJOITUSAJAT
KEVÄÄN HARJOITUSAJAT 1.1-31.5.2017 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 18:00-19:00
LisätiedotSISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO
SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO 2. LAPSEN JA NUOREN ELIMISTÖN KASVU JA KEHITYS; Antti Mero Kasvun yleispiirteet - kehonosien kasvu - pituus ja painokasvu Hermoston kehittyminen Lihaksiston kehittyminen
LisätiedotK1E ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY
K1E ryhmä 2016-2017 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1E Valmennus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta, ryhmäopetus yhdessä K1S tai K1A+K1K ryhmän kanssa. K1E luistelijat kilpailevat
LisätiedotSKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso
SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi
LisätiedotNUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET -
NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET - Luentomateriaalin nettiversio Jaana Sundberg Pajulahti 26.8.2016 Mitä kestävyyskunto on? à kykyä vastustaa väsymystä pitkäaikaisesti à elimistö kuljettaa
LisätiedotK1A ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY
K1A ryhmä 2016-2017 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1A Valmennus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta, ryhmäopetus yhdessä K1E / K1S ryhmän kanssa Luistelijat kilpailevat aluenoviisit,
LisätiedotPajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen
Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot
LisätiedotOSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS
OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja
LisätiedotLepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.
VALMENNUSOHJE 2015-2016 PERUSKUNTOKAUSI 1 ESIMERKKIVIIKOT 40-43 Ikä: 11-15v kestovoima, Kestävyys (nopeuskestävyyspohja / peruskestävyys), yleistaitavuus, passiivinen liikkuvuus Nopeus, aktiivinen liikkuvuus
LisätiedotPELAAJAPOLKU D1 - C2
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA
Lisätiedot25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA
Voiman testaaminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voima on harjoittelulla helposti kehittyvä ominaisuus. Voima on
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU HIIHDOSSA VARALA
VOIMAHARJOITTELU HIIHDOSSA VARALA 4.5.2019 MIHIN HYVÄ VALMENNUS PERUSTUU ELI OTA SELVÄÄ - Liikemallit - Käytettävät lihakset - Nivelkulmat - Lihastyötavat - Voimantuottoajat - Energiantuottomekanismit
LisätiedotSompion koulun liikuntapainotusluokka
Sompion koulun liikuntapainotusluokka Kohderyhmä Liikuntaluokalle otetaan oppilaita koko Keravan kaupungin alueelta. Ulkokuntalaisia voidaan ottaa vain, jos keravalaisia hakijoita ei ole riittävästi aloituspaikkoihin
LisätiedotMiten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste
Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste Miten tulla nopeaksi pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Urheilijan ikävaiheeseen sopivaa harjoittelua nopeuden
LisätiedotVoimaharjoittelu. Muista harjoittelussa:
Voimaharjoittelu Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen voimaharjoittelu luo perustan myöhemmälle lisäpainojen kanssa tehtävälle voimaharjoittelulle. Voimaharjoitteita voidaan myös sulavasti sekoittaa lajiharjoittelun
LisätiedotYHDEN HARJOITUSKERRAN FYSIOLOGIA LTV 2 4.12.2013 1
YHDEN HARJOITUSKERRAN FYSIOLOGIA LTV 2 4.12.2013 1 FYSIOLOGIAN PERUSTEITA YLEISTÄ ELIMISTÖN KASVUSTA JA KYPSYMISESTÄ Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien
LisätiedotKoripalloilijan nopeusharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet
Koripalloilijan nopeusharjoittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Parikeskustelu Mitä koripalloilijan nopeusharjoittelu on sinulle käytännössä? 368 - Työkalu nopeusharjoitteluun Toiminnallisen nopeusharjoittelun
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu ja arviointi
Harjoittelun suunnittelu ja arviointi KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien
LisätiedotEspoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 HARJOITTELU ERI IKÄKAUSILLA... 4 3 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 5 3.1 PERUSKESTÄVYYS... 5 3.2 VAUHTIKESTÄVYYS...
LisätiedotHerkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet
Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet Herkkyyskaudet Harjoittelun suunnittelun pohjana herkkyyskausiajattelu Mitä kannattaa harjoitella minkäkin
LisätiedotTERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!
TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri
Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö Motorinen yksikkö = yksi liikehermosolu ja sen kaikki hermottomat lihassolut Yksi liikehermosolu (nopea/hidas) hermottaa aina samankaltaisia lihassoluja
LisätiedotHarjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi
Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Aikaa kuluu yksilöllisesti Voidaan tehdä osina Harjoituslomake ja kynä Tavoitteet Lajin ja urheilijan psyykkisten taitojen ja niiden kehittämistarpeen analyysi
LisätiedotLähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.
HARJOITUSOHJELMA 1 Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. Harjoitteet ovat kestoltaan hyvin samanpituisia siihen saakka kunnes pohjakunto on luotu vahvemmaksi
LisätiedotKuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.
Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian
LisätiedotPesäpallon oheisharjoittelun kuormittavuus ja rytmittäminen
Pesäpallon oheisharjoittelun kuormittavuus ja rytmittäminen Lajinkehittämistyö PLVT9 Sampo Pasanen Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Fyysiset ominaisuudet... 3 3. Pesäpallossa erityisesti tarvittavia fyysisiä
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö
LisätiedotValmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
LisätiedotVALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto
VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Juha Isolehto Jyväskylä, 22.03.2014 VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Esityksen sisältö: 1. HARJOITTELU PERUSTUU LAJIANALYYSIIN LIIKEANALYYSI, KILPAILU ANALYYSI, SUORITUSKYKYANALYYSI,
LisätiedotTAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA
TAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA Jarkko Mäkinen 1 Nopeus Taekwondossa tarvitaan kaikkia nopeuden osa-alueita reaktionopeudesta ja räjähtävästä nopeudesta liike- ja suunnanmuutosnopeuteen. Näitä myös harjoitellaan
LisätiedotNOPEUS. Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä.
Mitä nopeus on? 1. Määritelmä = Nopeus on voimaa, jota taito hallitsee. NOPEUS VOIMA TAITO Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä. 2. Määritelmä = Nopeus on hermolihasjärjestelmän
LisätiedotKUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA
LisätiedotSompion koulun liikuntaluokka
KERAVAN KASVATUS- JA OPETUSTOIMI Sompion koulu Aleksis Kiven tie 18 04200 Kerava Sompion koulun liikuntaluokka Kohderyhmä Liikuntaluokalle otetaan oppilaita koko Keravan kaupungin alueelta. Ulkokuntalaisia
LisätiedotKoripalloilijan voimaharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet
Koripalloilijan voimaharjoittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Parikeskustelu Minkälaista voimaa koripalloilija tarvitsee? Miten sitä harjoitellaan 368 - Työkalu voimaharjoitteluun Voiman osa-alueet
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät
LisätiedotPELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU C1 - B KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO KILPAJOUKKUEET HARRASTEJOUKKUEET VALMENNUS/TAVOITTEET KOULUTETTU VALMENNUS VAT/JVK/NVK KILPAILULLINEN
LisätiedotSPL Taitavuus / Leikkimaailma
Lasten ja nuorten fyysinen harjoittelu NOPEA, TAITAVA, KETTERÄ SPL Taitavuus / Leikkimaailma SPL/ Aika ja paikka Fyysinen Taitava, ketterä, nopea Jalkapallo on monipuolinen laji, jolla voidaan kehittää
LisätiedotKuormituksen ja palautumisen seuranta osana urheiluakatemian arkivalmennusta
Kuormituksen ja palautumisen seuranta osana urheiluakatemian arkivalmennusta Jere Ahonen LitM, Liikuntafysiologi Varalan Urheiluopisto, Tampereen urheiluakatemia jere.ahonen@varala.fi OKM-kehityshankkeen
LisätiedotKARHU-KISSAT. Pojasta Pelimieheksi
KARHU-KISSAT Pojasta Pelimieheksi Ikä: 4-6 vuotta Koulu: päiväkoti Herkkyyskausi: tasapaino, taito/tekniikka, notkeus, ketteryys Toimintaa ohjaa: leikit luistimilla, haasteelliset tehtävät Henkiset ja
LisätiedotLyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot
Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Valmistautumisen ja kilpailemisen valmiuksien tavoitteita Tutustuminen omiin, valmistautumiseen
LisätiedotVoima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen
Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Ari Nummela, Ph.D. Valmennusklinikka 15.12.2008 Viveca, Jyväskylä www.kihu.fi Voima- ja kestävyysharjoittelun
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotMODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET
MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET Mitä tarkoi*aa oikeanlainen voima ja nopeus pöytätenniksessä Fysiikkaharjoi*elun ydinkohdat Pelaajan fyysiset ominaisuudet Voiman eri osa- alueet Voimaharjoi*elu
LisätiedotURHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen?
URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen? Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Sisältö 1. Valmentajan
LisätiedotOT-OHJELMA VKO 25-28
OT-OHJELMA VKO 25-28 Alku intro 10-11 viikkoa on rakennettu pohjia yhdessä. Perustukset on nyt kunnossa, nyt on sinun aika päättää rupeatko rakentamaan taloa valmiille pohjille vai jämähdätkö perustuksiin??
Lisätiedot256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN
256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi
LisätiedotSuunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015
Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun
LisätiedotKokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet
Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen
LisätiedotIRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto
IRONMAN-TESTI Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto Johdanto Ironman-testipatteristo perustuu Norjan Hiihtoliiton ja Olympiatoppenin käyttämään testistöön ja sen ohjeistukseen (Ironman Testbatteriene,
LisätiedotAMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä
Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm
LisätiedotTehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala
Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,
LisätiedotKilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen
Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen
LisätiedotSYKSYN HARJOITUSAJAT
SYKSYN HARJOITUSAJAT 28.8. - 17.12.2017 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 17:30-18:30 JUNIORIT
Lisätiedot