VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN. Sisältö. Suomessa kuntotestauksen pitäisi perustua. Kuntotestauksen hyvät käytännöt

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "19.3.2014 VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN. Sisältö. Suomessa kuntotestauksen pitäisi perustua. Kuntotestauksen hyvät käytännöt"

Transkriptio

1 Sisältö VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN Jussi Mikkola, KIHU Esa Hynynen, KIHU 1. Yleistä testaamisesta ja urheilijan testauksen erityispiirteitä 2. Video testin tekeminen ja mitä elimistössä tapahtuu nousevatehoisen testin aikana? 3. Kynnysanalyyseistä 4. Palaute & tulosten tulkintaa 5. Uusia analyysisuosituksia Suomessa kuntotestauksen pitäisi perustua Kuntotestauksen hyvät käytännöt LTS & Kuntotestausvaliokunta Kuntotestaus: Kuntotestaamisella tarkoitetaan ihmisen fyysisen kunnon perusominaisuuksien mittaamista ja arviointia Kokonaisvaltainen palveluprosessi, joka alkaa asiakkaan tarpeiden selvittämisestä ja jatkuu aina palautteeseen, liikuntaohjeisiin ja seurantaan saakka Laadittu asiantuntijoiden yhteistyönä (Osa suosituksista pohjautuu näyttöön perustuvaan tietoon ja säännöksiin, osa käytännön kokemukseen). 1

2 Kuntotestauksen hyvät käytännöt 1. Turvallisuus (riskikartoitus, ensiapuvalmius, lääkäri?) 2. Eettisyys (yksilön kunnioitus ja yksityisyyden suoja) 3. Henkilökunnalla asianmukainen, riittävä koulutus (suosituksena liikunta- tai terveydenhuoltoalan tutkinto) 4. Testausmenetelmät, -laitteet ja tilat (vakiointi, validius, toistettavuus) 5. Selkokielinen testikuvaus asiakkaalle & kirjallinen työohje testaajalle 6. Toiminta ennen testiä (esitiedot, selkeät valmistumis- ja suoritusohjeet) 7. Toiminta testin aikana (pöytäkirja, testin valvonta: laitteet & testattava!) 8. Toiminta testin jälkeen (suullinen ja kirjallinen palaute) 9. Tietojen tallennus ja tiedonvälitys (tietosuoja!) 10. Laadunhallinta sisäinen ja ulkoisen arvioinnin pohjalta Urheilijoiden testauksen erityispiirteitä MIKSI TESTATAAN: työkalu lajisuorituskyvyn ja siihen vaikuttavien ominaisuuksien seurannassa Mitataan lajisuorituksen kannalta oleellisia asioita LAJIANALYYSI taustalla OBJEKTIIVISUUS Onko kehitytty siinä mitä on harjoiteltu? Haetaan vastauksia ongelmatilanteisiin (fysiologiset - lääketieteelliset asiantuntijalääkäri) Testit liikennevaloina eli harjoituskontrollit toimiiko elimistö niin kuin pitääkin? Kasvatuksellinen merkitys nuori urheilija oppii tuntemaan omia fyysisiä ominaisuuksiaan, valmentaja valmennettavaansa etc. Toisaalta usein testipaketit/kauden testisuunnitelmat hyvinkin YKSILÖLLISESTI räätälöityjä lajinomaisia kenttätestejä - tulkinta voi olla haasteellista viitearvoja niukasti Urheilu-uran vaihe monesti ohjaa testejä: nuori vs. aikuishuippu perusominaisuuksista lajinomaisempaan testaukseen Ennen testiä ja testauksen aikana Suostumuslomake Elimistön tilan vakioiminen testitilanteeseen Harjoittelu, usein pari kevyempää päivää ennen ominaisuustestiä Uni Psyykkinen vireystila Ravinto, nestetasapaino, lääkitykset? Yleisterveys (flunssat etc.) Testaajan toiminta testaustilanteessa Testiaikainen palaute? Nopea jälkihoito alustava palaute 2

3 Esitieto- ja terveyskysely Maksimaalisen hapenottotestin perusidea Aerobisen energiantuotannon arvioimista mittaamalla hengityskaasuja ja ventilaatiota (siis mitataan hapenkulutusta) Elimistöä kuormitetaan nousevatehoisesti esim. juoksumatolla Elimistö pyrkii mukautumaan lisääntyneisiin energiantuottovaatimuksiin lisäämällä aerobista (hapenkulutus) ja anaerobista energiantuottoa Elimistössä tapahtuvia aineenvaihdunnallisia muutoksia pyritään seuraamaan mittaamalla Sydämen sykettä Kapillaariveren laktaattipitoisuutta Hengitysmäärää Sisään- ja uloshengitysilman O 2 -ja CO 2 -pitoisuutta Maitohapon lyhyt oppimäärä Anaerobisessa glykolyysissä syntynyt maitohappo hajoaa H + ja LA-ioneiksi Diffusoituvat ja siirtyvät lihaksesta vereen LA on substraatti, jota tuotetaan/eliminoidaan koko ajan Oksidaatio luurankolihaksissa, sydämessä ja munuaisissa Takaisin glukoosiksi maksassa H + aiheuttaa happamuutta, joka häiritsee lihasten suorituskykyä puskurointi bikarbonaattien avulla lisääntynyt CO 2 -pitoisuus VE kasvaa Kevyet kuormat, ala-alueet, PK-alue Energiantuotannossa käytetään tehokkaasti hyväksi sekä rasvoja että HH (rasvoja > HH) Laktaatin tuotto- ja eliminaatiotasapainossa Ventilaatio nousee lineaarisesti 3

4 keskialue eli VK Alussa laktaatti nousee perustasosta: LT 1 Hiilihydraattien osuus energiantuotannosta kasvaa (>70%) (hormonaalinen säätely, lisääntynyt nopeiden lihassolujen rekrytointi) Maitohapon tuotto ja eliminaatio kasvavat Ventilaation epälineaarinen nousu: H + puskurointi bikarbonaatin avulla CO 2 VE : VT1 Elimistön happamuus ei vielä juurikaan nouse ylä-alue eli MK Laktaatin tuotto/eliminaatio eivät pysy tasapainossa LA jyrkkään nousuun: LT 2 (LTP) Elimistön happamuus kasvaa VE lisääntyy nopeammin kuin VO 2 ja CO 2 : VT 2 (RCP) Hapenkulutus nousee maksimiinsa Kynnysanalyysien perustaa Kynnysten määrittäminen perustuu lihaksen energiaaineenvaihdunnassa tapahtuviin muutoksiin suoritustehon kasvaessa kynnyksillä tarkoitetaan nousevassa kuormituksessa määritettäviä intensiteettitasoja, joissa elimistössä tapahtuu huomattavia muutoksia. Kynnyksiä voisi luonnehtia myös siirtymäksi toiseen vaiheeseen. Määritykset tapahtuvat veren laktaattipitoisuuteen, hengityskaasuihin ja/tai sykkeeseen perustuen. Harjoittelun ohjelmoinnissa voidaan intensiteettijako tehdä kynnyksien mukaan. Laktaattikynnyksiä maailmalta onhan näitä Ainakin 25 erilaista Lactate Threshold concepts Aerobinen laktaattikynnys Ennen/kohdalla/sen jälkeen kun veren laktaattipitoisuus alkaa nousta lepo/perus tasosta 0,2/0,5/1,0 mm nousu lepo/perustasosta Laktaattiekvivalentin (La/VO 2 tai La/work intensity) minimi Anaerobinen laktaattikynnys Erilaisia tangentteja laktaattikäyrältä (mm. 45 ja 51 ) Maksimietäisyys alku- ja loppupisteen yhdistävältä suoralta (Dmax?) Maksimietäisyys LT Aer ja loppupisteen yhdistävältä suoralta (modified Dmax?) Toinen nousukohta (jyrkkenemiskohta?) Viimeinen piste ennen äkillistä, mutta pysyvää nousua (lactate turn point between LT Aer and VO 2max ) MLSS Ei käytännöllinen Faude et al (2009) Lactate Threshold Concepts, Sports Med 4

5 Laktaatti (mmol/l) Laktaattikynnykset; esimerkkejä Laktaatin kertymisen/kasautumisen alkupiste (OPLA / OBLA) Tietty laktaattipitoisuus (LT) 2,2 / 2,5 / 3 tai 4 mmol/l 1 mmol/l yli lepotason Laktaattikäyrän tangentin kulma (IAT) Aerobinen hengityskaasukynnys VCO 2 /VO 2 -käyrän ensimmäinen jyrkkenemiskohta (V-slope) (=) Ensimmäinen jyrkkenemiskohta hengitysosamäärässä VE/VO 2 -käyrän ensimmäinen nousukohta Uloshengitysilman happipitoisuuden nousun jyrkkenemiskohta Ensimmäinen jyrkkenemiskohta ventilaatiossa Anaerobinen hengityskaasukynnys Kuormitusperäinen hyperventilaatio Selvä jyrkkeneminen VE/VCO 2 suhteessa Respiratory compensation point Uloshengitysilman CO 2 pitoisuuden pieneneminen Toinen jyrkkenemiskohta VE/VO 2 suhteessa Hengityskaasukynnyksiä onhan näitäkin SYKE Bosquet et al. Sports Med; 32: , 2002 Meyer et al (2005) Submaximal Gas Exhange Parameters, Int J Sports Med Aunola koosti 1991 väitöskirjansa kynnyksiä tutkien ja päätyi käyttämään kynnysmäärityksissä veren laktaatissa havaittavia muutoksia yhdessä hengityskaasuissa havaittavien muutosten kanssa ei siis joko-tai vaan sekä-että Näitä kynnyksiä (aerobinen ja anaerobinen kynnys) on sittemmin käytetty yleisesti Suomessa myös Kuntotestauksen käsikirja (2004) ohjeistaa näiden käyttöön Kynnysanalyysit Suomessa Aerobinen kynnys (AerK) 1. Laktaattipitoisuuden ensimmäinen nousukohta perustasosta (ei alin kohta) 2. Ventilaation ensimmäinen lineaarisuudesta poikkeava muutoskohta suhteessa hapenkulutukseen 3. Ventilaatioekvivalentin (VE/VO 2 ) alin kohta 4. Jos em. kohdissa eroja, 1-kohta painotetussa asemassa, apuna La/VO 2 alin tai TrueO 2 ylin kohta Nummela (2004): Kuntotestauksen käsikirjassa (s. 66) 5

6 Anaerobinen kynnys (AnK) Suoran testin kynnysanalyysi ja harjoitusalueet 1. Laktaattipitoisuuden toinen jyrkempi nousukohta 2. Ventilaation lineaarisuudesta poikkeava muutoskohta suhteessa hiilidioksidin tuottoon AerK AnK 3. Ventilaatioekvivalenttien (VE/VO 2 ja VE/VCO 2 ) lineaarisuudesta poikkeava jyrkkä muutoskohta 4. Jos em. kohdissa eroja, 1-kohta painotetussa asemassa, apuna TrueO 2 jyrkkä laskukohta Rasva AV PK VK VO2max alue AnAer. Kap. Nummela (2004): Kuntotestauksen käsikirjassa (ss ) Urheilijan palautteessa huomioitava Testiajankohdan vaikutus (eri harjoituskaudet) vs. tulosten vertailu Testaajan, urheilijan ja valmentajan yhteistyö tulosten tulkinnassa korostuu Testaaja ei (välttämättä) ole valmentaja eri lajien valmennuskulttuurit Sekä kirjallinen palaute että yhteispalaverit Testaajan olisi hyvä tietää testattavan harjoittelusta palautteen laatu Vahvuudet vs. heikkoudet vaikutus harjoitteluun Viitearvot urheilija-aineistot pieniä ja ehkä vanhentuneita! Onko laji muuttunut? Toteutuneen harjoitusjakson tavoitteet vs. testi TULKINNASSA EI PIDÄ SORTUA NÄPERTELYYN Mikä oikeasti vaikuttaa lajin suorituskykyyn? Saatu tieto vs. laitteiden tarkkuus etc. Testitulosten tulkintaa Teoreettinen työ/maxnopeus kestävyyssuorituskyky Vaikuttaa VO 2MAX Submax VO 2 ~ Taloudellisuus Pitkäaikainen kestävyys = Aerk & AnK Voimantuotto-ominaisuudet (mattotesti ei kuvaa mutta MART/MAST kylläkin ) Huom! Teoreettisten töiden eri kaavat! Urheilijoilla pitäisi parantua kohti kilpailukautta (testaustapa vs. lajiharjoittelu kuitenkin vaikuttaa) Kynnystyöt vs. maksimityö vaikutus harjoitteluun RER (+LA, +happi%) analyysit kokonaisuus ratkaisee Submax kuormien vertailu eri testikertojen välillä - objektiivista Miten hengitys toimii (VE, Vt, BFr)? 6

7 Kyky tuottaa energiaa hapetusreaktioiden kautta VO 2MAX muodostuu Lihasten kyvystä käyttää happea energiantuotantoon Hengitys- ja verenkiertoelimistön hapenkuljetuskapasiteetista Aikuiskestävyysurheilijoilla muutokset pieniä (<5%) Kestävyysurheilijolla pitäisi parantua kohti kilpailukautta samoin kuin suorituskyvynkin ( määrä alas tehot ylös ) Testaustulosten tulkintaa: Maksimaalinen hapenottokyky VO 2MAX HARJOITTELU PERIMÄ SP LIHAS MASSAN MÄÄRÄ VO 2MAX IKÄ KUORMITUKSEN KESTO KUORMITUSMALLI LAJISPESIFI Testitulosten tulkintaa Kehonpainon vaikutukset tuloksiin Vaikutus: VO 2 (eco), LA, syke Erityisesti SK/hiihto (mäkimallit vs. nopeusmallit) Mikä vaikutus itse lajisuoritukseen: suorituskykyominaisuudet vs. millit VO 2MAX : millit vs. litrat vs. suorituskyky Välinelajit: pyöräily, hiihto, soutu Rataprofiilit ja matkat Hermolihasjärjestelmä vs. VO 2MAX Rajoittaako huonot voima/nopeusominaisuudet VO 2MAX :a? Esim. juoksu: mäkimalli vs. nopeusmalli Suorituksen taloudellisuus Koska alle anaerobisen kynnyksen teholla energia tuotetaan pääasiallisesti hapen avulla, voidaan hapenkulutusta submaksimaalisella työkuormalla (<AnK) käyttää taloudellisuuden mittarina Laji- ja nopeusspesifi ml/kg/km = VO 2 (ml/kg/min) / v (km/h) * 60 Juoksu: 180 ml/kg/km huippu, 200 ml/kg/km hyvä, Vrt. teoreettiseen = mitattu VO 2 (ml/kg/min) teor. VO 2 (ml/kg/min) Painon vaikutus! Harjoittelu ja juoksun taloudellisuus Paula Radcliffe Testitulosten muutos vuosina (19v 28v) vvo 2max 20,5 23,0 km/h (12%) VO 2max ml/kg/min (7%) LT 15,0 17,5 km/h (17%) RE ml/kg/km (13%) 3000m 8:51,78 8:26,97 (5%) vs. -03 Maks VO 2 (ml/kg/min) % Taloudellisuus (RE ml/kg/km) % VO2maks nopeus (km/h) % Maitohappokynnysnopeus (km/h) % Andy Jones BASES

8 Tulosten tulkintaa: ylikunnossako? ajautumisvaiheessa submaxvo 2, submaxla, submax syke, RER Suorituskyky laskee montun pohjalla Submax & Max LA, submax syke?, maxsyke Suorituskyky laskee dramaattisesti Yhteenveto Palautteesta Kuormakeskiarvot Tulosten tulkinta & harjoitusohjeet Maksimit ja kynnykset numeerisesti Vertailukuvaajia (syke, LA, VO2 etc) Kynnyskuvaaja Kuormakeskiarvoihin perustuvan kynnysanalyysiin liittyviä ongelmia/epätarkkuuksia Isohkot kuormanostot Analyysin sensitiivisyysongelmat Kynnysanalyysi kuormien väliin vs. objektiivisuus Erityisesti SK-testin ongelmatiikka Ventilaatiokynnykset osuvat usein nopeuden nostoihin koska työfrekvenssi (=askeltiheys) vaikuttaa ventilaatioon BxB-analyysi vs. kuormakeskiarvo-analyysi Maton pysäyttämisen tuomat ongelmat/vaikutus Pitääkö BxB-dataa silti keskiarvoistaa (moving avg)? Muutokset hengityskaasuissa, VE:ssa ja LA:ssa osuvat harvoin samaan pisteeseen kompromissit eli subjektiivinen tulkinta korostuu 8

Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia

Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Kuva: KIHU 55 KUNTOTESTAUS Teksti: JUSSI MIKKOLA Laadukkaan kuntotestauksen avulla voidaan löytää selityksiä tuloksen taustalle. Testaamisella voidaan suunnata

Lisätiedot

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-

Lisätiedot

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta

Lisätiedot

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä

Lisätiedot

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot

Lisätiedot

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus SPIROERGOMETRIAA LAJINOMAISESTI Kilpaurheilijoilla ns. mattotesti tarkoittaa portaittain maksimiin nousevaa kuormitusta, jonka

Lisätiedot

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

Kestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä

Kestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä 3.2. Kestävyysominaisuuksien mittaaminen Kestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä elimistön kykynä vastustaa väsymystä fyysisen kuormituksen aikana. Mikä on kestävyyssuoritusta rajoittava

Lisätiedot

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy www.tesku.fi tesku@tesku.fi Aluehallintoviraston toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015 Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen

Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Ari Nummela, Ph.D. Valmennusklinikka 15.12.2008 Viveca, Jyväskylä www.kihu.fi Voima- ja kestävyysharjoittelun

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä

NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä Teksti: ARI NUMMELA NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä MART-testi soveltuu etenkin juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen.

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova

Lisätiedot

Ohjelmisto-ominaisuudet:

Ohjelmisto-ominaisuudet: Fitware Pro 3 Fitware Pro on fyysisen suorituskyvyn mittaus, analysointi- ja seurantaohjelmisto terveyden ja liikunnan ammattilaisille Fitware Pro on pedakoginen, visuaalinen ja informatiivinen työkalu

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö

Lisätiedot

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42 HARJOITUSKOE, LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA - BIOLOGIAN KIRJALLINEN KOE 2016 Pisteytys: Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä. Vastaamatta jättämisesta saa 0 pistettä. Osa

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :

Lisätiedot

Aloittelevan kuntoilijan valmennus

Aloittelevan kuntoilijan valmennus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Aloittelevan kuntoilijan valmennus Ville Vesterinen, LitM SUL juoksukoulukoulutus Jyväskylä 24.1.2013 www.kihu.fi Kehityksen kulmakivet Harjoittelu

Lisätiedot

KUORMITUSSYKEMUUTOSTEN YHTEYS JUOKSUN TA- LOUDELLISUUTEEN YHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄ- VYYSHARJOITTELUN AIKANA

KUORMITUSSYKEMUUTOSTEN YHTEYS JUOKSUN TA- LOUDELLISUUTEEN YHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄ- VYYSHARJOITTELUN AIKANA KUORMITUSSYKEMUUTOSTEN YHTEYS JUOKSUN TA- LOUDELLISUUTEEN YHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄ- VYYSHARJOITTELUN AIKANA Reetta Juuti Biomekaniikan pro-gradu Syksy 2005 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07

SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KU Jyväskylä S- JEK 2006/07 Mikkola J, Vesterinen V, alkkari J, ummela A, ynynen E (KU) Mäkipää V, ietanen E (SL) Linnamo V, äkkinen K (JY) www.kihu.fi austaa sprinttihiihdosta

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 www.varala.fi TESTIPALAUTE. Ville Varala

Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 www.varala.fi TESTIPALAUTE. Ville Varala Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 TESTIPALAUTE Ville Varala 11.1.2014 Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 2 KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Ville Varala Syntymäaika:

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005 JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon

Lisätiedot

KESTÄVYYSSUORITUSKYKY, SUORITUKSEN RASITTAVUUS SEKÄ OHJELMAN RAKENNE JOUKKUEVOIMISTELUSSA

KESTÄVYYSSUORITUSKYKY, SUORITUKSEN RASITTAVUUS SEKÄ OHJELMAN RAKENNE JOUKKUEVOIMISTELUSSA KESTÄVYYSSUORITUSKYKY, SUORITUKSEN RASITTAVUUS SEKÄ OHJELMAN RAKENNE JOUKKUEVOIMISTELUSSA Päivi Rönkkö Kandidaatin tutkielmaseminaari VTE.A005 Kevät 2006 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn

Lisätiedot

Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki, 29.5.2016 Ohtonen, O & Mikkola J. MAASTOHIIHDON LAJIANALYYSI

Lisätiedot

Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus. 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet

Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus. 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet Paritehtävä: Lajianalyysi: Minkälaista kestävyyttä koripalloilija tarvitsee (aerobinen vs anaerobinen) Arvioikaa työjaksojen

Lisätiedot

MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE

MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE ANALYYSI KAUDESTA 2015-2016 SUUNNITELMAT KAUDELLE 2016-2017 Valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki 28.5.2016 Teemu Pasanen Miesten valmentaja RAKENNE Joukkue Leirityskalenteri

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari 24-25.5.2014 Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Maajoukkueella käytössä olleet harjoittelun kuormituksen / palautumisen

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

Testaaminen antaa kuntoilulle oikean suunnan ja auttaa tavoitteiden saavuttamisessa.

Testaaminen antaa kuntoilulle oikean suunnan ja auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Kuntotesti sopii niin aloittelijoillekuin huippuurheilijoille. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman

Lisätiedot

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Ari Nummela, LitT VAT6 14.8.2012 Liikuntakeskus Pajulahti www.kihu.fi Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

Energiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Energiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Energiantuottoteoria 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet ENERGIANTUOTTOTEORIA 1. Elimistön energiavarastot 2. Anaerobinen ja aerobinen energiantuotto 3. Energiavarastojen kuormittuminen ja palautuminen

Lisätiedot

KUORTANEEN URHEILUOPISTO AMMATTIVALMENTAJATUTKINTO LOPPUTYÖ: FYYSISEN KUNNON MITTAUS EPÄSUORA MENETELMÄ

KUORTANEEN URHEILUOPISTO AMMATTIVALMENTAJATUTKINTO LOPPUTYÖ: FYYSISEN KUNNON MITTAUS EPÄSUORA MENETELMÄ KUORTANEEN URHEILUOPISTO AMMATTIVALMENTAJATUTKINTO LOPPUTYÖ: FYYSISEN KUNNON MITTAUS EPÄSUORA MENETELMÄ Kai Olkkonen AmVT 5 Järviluomantie 33 63300 ALAVUS 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 FYYSISEN KUNTO 4 2.1.

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 7.10.2013 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3. Vuoristoharjoittelu Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.2014 Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET -

NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET - NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET - Luentomateriaalin nettiversio Jaana Sundberg Pajulahti 26.8.2016 Mitä kestävyyskunto on? à kykyä vastustaa väsymystä pitkäaikaisesti à elimistö kuljettaa

Lisätiedot

Testit 1,2,3,4 ja 5 suoritetaan elokuussa ja tarvittaessa myös huhti-toukokuussa

Testit 1,2,3,4 ja 5 suoritetaan elokuussa ja tarvittaessa myös huhti-toukokuussa Kiekko-Vantaa Itä ry TESTIPATTERI E2-D2 MIKSI TESTATAAN? - Pelaajien harjoittelumotivaation lisääminen - Yksilön kehittymisen seuraaminen - Ryhmän kehittymisen seuraaminen sekä vertailulukujen tarkasteleminen

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Naismaileriprojekti 2004 2005

Naismaileriprojekti 2004 2005 Jussi Mikkola 1, Tapani Keränen 1, Jouni Kykyri 2, Ari Nummela 1, Matti Salonen 1 ja Sirpa Vänttinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 2 Suomen Urheiluliitto Copyright 2007 KIHU Kaikki

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA

Lisätiedot

Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla

Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla Teksti: ARI NUMMELA Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla 22 LIIKUNTA & TIEDE 54 6 / 2017 Suorituksen taloudellisuutta kannattaa harjoittaa systemaattisesti. Se on kestävyyden

Lisätiedot

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta

Lisätiedot

Testausopin perusteet

Testausopin perusteet Testausopin perusteet Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto - 2006-2008 1 TESTAUSOPIN PERUSTEET Kurssin teemat Yleistä testaustoiminnasta Suomessa Antropometriset mittaukset Epäsuorat kestävyystestit Suorat

Lisätiedot

Danske Bank. Juoksukoulu

Danske Bank. Juoksukoulu Danske Bank Juoksukoulu Ohjelma Keskiviikko 21.1.2015, klo 17-18:30 Luento 30 min @Olympiastadion -Kestävyysharjoittelun osa-alueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmennusteorioista - Miten sovellan käytäntöön? Merkittäviä valmennusteorioita Adaptaatio- eli sopeutumisteoria elimistö sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO 2. LAPSEN JA NUOREN ELIMISTÖN KASVU JA KEHITYS; Antti Mero Kasvun yleispiirteet - kehonosien kasvu - pituus ja painokasvu Hermoston kehittyminen Lihaksiston kehittyminen

Lisätiedot

Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun

Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Ari Nummela Vuokatin urheiluopisto 28.6.2012 www.kihu.fi Milloin palata merenpinnan tasolle?

Lisätiedot

KENTTÄVARUSTUKSESSA SUORITETUN KÄVELYMARSSIN VAIKUTUS TAISTELIJAN MAKSIMAALISEEN FYYSISEEN SUORITUSKYKYYN

KENTTÄVARUSTUKSESSA SUORITETUN KÄVELYMARSSIN VAIKUTUS TAISTELIJAN MAKSIMAALISEEN FYYSISEEN SUORITUSKYKYYN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU KENTTÄVARUSTUKSESSA SUORITETUN KÄVELYMARSSIN VAIKUTUS TAISTELIJAN MAKSIMAALISEEN FYYSISEEN SUORITUSKYKYYN Pro Gradu Kadetti Tapani Lampinen Kadettikurssi 90. Jalkaväkilinja Maaliskuu

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ PYÖRÄILY

KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ PYÖRÄILY KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ PYÖRÄILY Näkökulmaa lajiin Lisenssiurheilijoita n. 650 000 maailmanlaajuisesti 189 kansakuntaa Olympialaisten kolmanneksi suurin laji Sekä urheilija- että mitalimäärällä

Lisätiedot

Fitware Professional. Polkupyöräergometritesti Ensimmäinen kuorma: Ikä testissä:

Fitware Professional. Polkupyöräergometritesti Ensimmäinen kuorma: Ikä testissä: Asiakastiedot Nimi: Villanen Joonas Syntymäaika: 18.12.1984 Sukupuoli: Mies Ikä: 30 Maksimaalisen hapenkulutuksen (VO2max) arviointi Testi: Polkupyöräergometritesti Testiprotokolla: Miehet (urheilija)

Lisätiedot

Fitware Professional 5/26/2015. - Palauteraportti kestävyyskuntotestistä - Assi Innokas 5/26/2015

Fitware Professional 5/26/2015. - Palauteraportti kestävyyskuntotestistä - Assi Innokas 5/26/2015 Palauteraportti kestävyyskuntotestistä Assi Innokas 5/26/2015 Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Innokas Assi Nainen Syntymäaika: 1/4/1975 Ikä: 40 Maksimaalisen hapenkulutuksen (VO2max) arviointi Testi: Polkupyöräergometritesti

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Palautumista seurataan myös urheilussa

Palautumista seurataan myös urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta

Lisätiedot

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006

Lisätiedot

Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky

Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky y Tapani Keränen Ervin Kade Helsinki 9.4.2008 www.kihu.fi Tavoitteet Tarkoituksena kehittää lajinomainen suorituskykytesti

Lisätiedot

psyykkisen suoritusvireen

psyykkisen suoritusvireen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Fysiologisen kuormituksen ja psyykkisen suoritusvireen seuranta taitoluistelussa Tommi Sipari, Ville Vesterinen + Virpi Horttana Huippu-urheilun

Lisätiedot

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voiman testaaminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voima on harjoittelulla helposti kehittyvä ominaisuus. Voima on

Lisätiedot

Aerobisen ja anaerobisen kynnyksen määrittäminen laskennallisesti juoksumattotestidatasta

Aerobisen ja anaerobisen kynnyksen määrittäminen laskennallisesti juoksumattotestidatasta Esko Niinimäki Aerobisen ja anaerobisen kynnyksen määrittäminen laskennallisesti juoksumattotestidatasta Tietotekniikan pro gradu -tutkielma 19. joulukuuta 2017 Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen

Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen Hämeenlinna, 9.2.2008 Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen Mikael Fogelholm, ETT, dosentti, yksikönjohtaja Suomen Akatemia, terveyden tutkimus 1 2/27/08 Huippulahjakkuus

Lisätiedot

Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY

Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY 3.10.2017 FILHA, reduced version Hapenoton rattaat rasituksessa O2 Kirjassa Sovijärvi A: Miksi hengästyn, Duodecim,2017 Modified

Lisätiedot

Tamro MedLab Oy. Fitware Pro Fit for health. Maksimaalinen hapenkulutus

Tamro MedLab Oy. Fitware Pro Fit for health. Maksimaalinen hapenkulutus Tamro MedLab Oy Fitware Pro Fit for health Maksimaalinen hapenkulutus Testaus ja analysointi Copyright Fitware Oy, 2004 Sisällysluettelo: Esipuhe..........................................................................................

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö Motorinen yksikkö = yksi liikehermosolu ja sen kaikki hermottomat lihassolut Yksi liikehermosolu (nopea/hidas) hermottaa aina samankaltaisia lihassoluja

Lisätiedot

Lähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.

Lähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. HARJOITUSOHJELMA 1 Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. Harjoitteet ovat kestoltaan hyvin samanpituisia siihen saakka kunnes pohjakunto on luotu vahvemmaksi

Lisätiedot

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,

Lisätiedot

HAPENOTTOKYVYN ARVIOINTIMENETELMIEN VERTAILU

HAPENOTTOKYVYN ARVIOINTIMENETELMIEN VERTAILU Opinnäytetyö (AMK) Fysioterapian koulutusohjelma 2011 Aatu Paananen, Anni Pura, Krista Reppanen HAPENOTTOKYVYN ARVIOINTIMENETELMIEN VERTAILU Uuden sykevälivaihteluun perustuvan testin ja UKKkävelytestin

Lisätiedot

INTERVALLIHARJOITTELUN JA KESTOJUOKSU- HARJOITTELUN VAIKUTUKSET MAKSIMAALISEEN HAPENOTTOKYKYYN JA JUOKSUN TALOUDELLISUUTEEN MIEHILLÄ JA NAISILLA

INTERVALLIHARJOITTELUN JA KESTOJUOKSU- HARJOITTELUN VAIKUTUKSET MAKSIMAALISEEN HAPENOTTOKYKYYN JA JUOKSUN TALOUDELLISUUTEEN MIEHILLÄ JA NAISILLA INTERVALLIHARJOITTELUN JA KESTOJUOKSU- HARJOITTELUN VAIKUTUKSET MAKSIMAALISEEN HAPENOTTOKYKYYN JA JUOKSUN TALOUDELLISUUTEEN MIEHILLÄ JA NAISILLA Heini Wennman Liikuntafysiologia LFY.A005 Kandidaatintutkielma

Lisätiedot

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä

Lisätiedot