MUISTIO Liite

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTE- RIÖ Vanhempi hallitussihteeri Kirsi Hyttinen MUISTIO Liite VALTIONEUVOSTON ASETUS JULKISESTA TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVE- LUSTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN VÄLIAIKAISESTA MUUTTAMISESTA 1 Perustelut Nykyisessä noususuhdanteessa osaavan työvoiman saatavuudesta on muodostumassa keskeinen kasvun ja kestävän talouskehityksen este. Jopa 40 prosenttia yrityksistä on kuluvana vuonna kokenut ongelmia työvoiman saatavuudessa. Vaikka työllisyystilanne on parantunut, pidempään työttömänä olleiden työttömyys on pysynyt edelleen korkealla. Pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti budjettiriihessä elokuussa 2018 toimenpiteistä, joilla työllisyyttä voidaan edistää lyhyellä aikavälillä. Kohtaantoongelman lieventämiseksi ja palkkatuen käytön lisäämiseksi erityisesti yrityksissä ehdotetaan otettavaksi käyttöön määräaikaisena kokeiluna uusi, elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle maksettava työllistämispalkkio. Työllistämispalkkiolla on tarkoitus edistää niiden vaikeasti työllistyvien työttömien työnhakijoiden työllistämistä, jotka eivät noususuhdanteesta huolimatta ole päässeet vakituiseen ansiotyöhön. Työllistämispalkkiosta säädettäisiin asetuksella julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 12 luvun 10 :ään sisältyvän asetuksenantovaltuuden nojalla. Edellä mainitun lainkohdan mukaan työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai työ- ja elinkeinotoimisto voi valtion talousarvion rajoissa osoittaa tai myöntää työllisyysmäärärahoja valtion virastolle ja laitokselle, kunnalle, kuntayhtymälle, muulle yhteisölle, säätiölle tai sosiaaliselle yritykselle työllisyyspoliittisena avustuksena toimintaan, jolla parannetaan työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia ja edistetään heidän työllistymistään, sekä muuhun työllisyyden edistämiseen. Pykälän 2 momentin mukaan työllisyyspoliittisesta avustuksesta ja työllisyysmäärärahojen käyttämisestä muuhun työllisyyden edistämiseen säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Luvun 6 otsikko. Lukuun lisättäisiin väliaikaisesti työllistämispalkkiota koskeva 17 a, joten asetuksen 6 luvun otsikko muutettaisiin vastaamaan luvun väliaikaista sisältöä. 17 a. Työllistämispalkkio elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle. Pykälä olisi uusi. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin edellytyksistä, joilla työja elinkeinotoimisto voisi myöntää työllistämispalkkion. Työllistämispalkkio voitaisiin myöntää elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle, joka palkkaa työntekijän toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Elinkeinotoimintaa

2 harjoittavalla työnantajalla tarkoitettaisiin tässä yhteydessä samaa kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa. Jos työnantaja, kuten yhdistys harjoittaa sekä elinkeinotoimintaa että muuta toimintaa, voitaisiin palkkio myöntää ainoastaan silloin, kun palkkaaminen tapahtuu elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan työllistämispalkkion myöntämisen edellytyksenä olisi, että työnantajalle on myönnetty palkkatuki sen työntekijän palkkauskustannuksiin, jonka työllistämisestä palkkio myönnettäisiin. Työllistämispalkkion myöntäminen edellyttäisi, että palkkatuettu työ kyseisen työnantajan palveluksessa on alkanut aikaisintaan 1 päivänä syyskuuta Lisäksi edellytettäisiin, että palkkatuki on myönnetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 8 :n 1 momentin 2, 3 tai 4 kohdan perusteella sellaisen työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin, joka on ollut työtön joko 12 kuukautta välittömästi palkkatuen myöntämistä edeltävän 14 kuukauden aikana tai 24 kuukautta edeltävän 28 kuukauden aikana. Palkkatuki voitaisiin myöntää myös silloin, kun palkkatuen myöntämisen perusteena on henkilön vamma tai sairaus, joka alentaa tuottavuutta olennaisesti sekä pysyvästi tai pysyväisluonteisesti tarjolla olevassa tehtävässä. Edellä mainitut reunaehdot varmistaisivat, että työllistämispalkkio kohdentuisi edistämään pitkään työttömänä olleiden tai osatyökykyisten työttömien työllistymistä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 8 :n 1 momentin 2 kohdan perusteella työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea enintään 40 prosenttia palkkauskustannuksista sellaisen henkilön palkkauskustannuksiin, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta välittömästi palkkatuen myöntämistä edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 8 :n 1 momentin 3 kohdan nojalla palkkatuen määrä voi olla enintään 50 prosenttia palkkauskustannuksista, jos tuella palkattava on ollut työtön vähintään 24 kuukautta välittömästi palkkatuen myöntämistä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Jos tuella palkattavalla on vamma tai sairaus, joka olennaisesti sekä pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä, palkkatukea voidaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 8 :n 1 momentin 4 kohdan nojalla myöntää enintään 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Koska palkkatuki käytännössä myönnetään enimmäismäärän suuruisena, olisi työllistämispalkkioon mahdollisuus silloin, kun palkkatuki on myönnetty 40 tai 50 prosentin suuruisena elinkeinotoiminnan harjoittajaa koskevin ehdoin joko valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla tai de minimis -tukena. Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaisesti työllistämispalkkion myöntäminen edellyttäisi, että työntekijän työaika työsopimuksen mukaan on enemmän kuin 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Alalla sovellettavalla kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajalla tarkoitettaisiin työehtosopimuksen mukaista säännöllistä enimmäistyöaikaa tai, jos alalla ei ole työehtosopimusta, työaikalain mukaista enimmäistyöaikaa, joka on enintään 40 tuntia viikossa. Vaadittava työaika vastaisi työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettua kokoaikatyön määritelmää. Työllistämispalkkio maksettaisiin siten työllistymisestä sellaiseen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, jonka ajalta henkilöllä ei työsuhteen työajan perusteella olisi oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen. 2

3 Työnantaja ja työntekijä voisivat solmia toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen heti palkkatuetun työsuhteen alkaessa. Työllistämispalkkio voitaisiin myöntää myös silloin, kun työnantaja ja työntekijä palkkatukijakson aikana muuttavat määräaikaisen työsopimuksen toistaiseksi voimassa olevaksi. Momentin 3 kohdan mukaan kuitenkin edellytettäisiin, että myös työsuhteen tulee alkaa palkkatukijakson aikana tai välittömästi sen päättymisestä lukien. Palkkatukijakson päättymisen jälkeen solmittu työsopimus ei oikeuttaisi työllistämispalkkioon, eikä myöskään työsopimus, jossa työ olisi sovittu alkavaksi vasta palkkatukijakson päättymisen jälkeen. Lisäksi 4 kohdan mukaan edellytettäisiin, että työsuhde olisi voimassa työllistämispalkkiota haettaessa. Työnantajalla ei siten olisi oikeutta palkkioon ennen työsuhteen alkamista eikä tilanteessa, jossa työsuhde olisi päättynyt jo ennen palkkiota koskevan hakemuksen jättämistä. Pykälän 2 momentin mukaan työllistämispalkkion määrä olisi kiinteä kertapalkkio, jonka suuruus olisi euroa. Työllistämispalkkio myönnettäisiin de minimis tukena eli vähämerkityksisenä tukena. De minimis tuki on määritelty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 3 :n 1 momentin 8 kohdassa. De minimis tukeen sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettua komission asetusta (EU) N:o 1407/2013. Jäsenvaltion yhdelle yritykselle myöntämän vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ei saa olla yli euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana. Edellä mainitusta poiketen maanteiden tavarankuljetuspalveluja tarjoaville yrityksille tuen enimmäismäärä on rajattu euroon. Tukiviranomaisen on ennen de minimis - tuen myöntämistä selvitettävä yrityksen kuluvan ja kahden aikaisemman verovuoden aikana saamat muut de minimis tuet. Tukea ei voida myöntää, jos tukien yhteismäärä ylittää vähämerkityksisen tuen rajan. Edellä tarkoitetun niin sanotun yleisen de minimis asetuksen sijasta maatalouden alkutuotannossa noudatetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annettua komission asetusta (EU) N:o 1408/2013 ja kalastus- ja vesiviljelyssä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla annettua komission asetusta (EU) N:o 717/2014. Työllistämispalkkiota ei kohdennettaisi mihinkään tiettyihin kustannuksiin, vaan työnantaja voisi käyttää palkkion haluamallaan tavalla. Työllistämispalkkion ei siten katsota kohdistuvan tuella palkatun työntekijän palkkauskustannuksiin, eikä sitä otettaisi huomioon tuella palkatun palkkauskustannuksiin kohdistuvana tukena arvioitaessa EU:n valtiontukisäännösten mukaista tukien kasautumista. Työllistämispalkkiota haettaisiin työ- ja elinkeinotoimistolta. Säännös asiasta olisi 3 momentissa. Vaikka kysymys olisi harkinnanvaraisesta palkkiosta, tarkoitus on, että lähtökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimisto myöntäisi palkkion aina asetuksessa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Momentissa säädettäisiin myös hakemuksen toimittamisen määräajasta. Koska kysymys on lyhyestä määräaikaisesta kokeilusta, työllistämispalkkion hakemista varten ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa verkkoasiointipalvelua, vaan palkkiota haettaisiin paperihakemuksella. Työantajan tulisi antaa hakemuksessa tarvittavat tiedot 3

4 muun muassa työsuhteesta sekä tiedot kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana saamistaan de minimis tuista. Tarvittaessa työ-ja elinkeinotoimisto voisi pyytää työnantajaa esittämään työsopimuksen. Jos tuen myöntämisen edellytykset täyttyisivät, työ- ja elinkeinotoimisto siirtäisi myöntöpäätöksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle (jäljempänä KEHA-keskus) maksatusta varten. Työllistämispalkkion takaisinperintään sovellettaisiin valtionavustuslakia (688/2001). Jos esimerkiksi jälkikäteen kävisi ilmi, että työnantaja on palkkiota hakiessaan antanut vääriä tietoja, joilla on ollut olennainen vaikutus palkkion saamiseen, KEHA-keskuksen tulisi ryhtyä toimiin palkkion takaisinperimiseksi. 2 Vaikutukset Työllistämispalkkio rahoitettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön momentilta (Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut, siirtomääräraha 2v.). Arviona on, että ajalla voisi alkaa tai ennen vuoden 2019 vaihdetta alkaneita jaksoja päättyä elinkeinotoimintaan katsottavissa tehtävissä 40 tai 50 prosentin palkkatuella noin jaksoa. Arvio perustuu vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon tilastotietoihin. Lisäksi arviossa on huomioitu, että työsuhteen täytyy olla kokoaikainen. Ennen vuoden alkua alkaneita ja ensimmäisen puolivuotiskauden aikana päättyneitä jaksoja edellä mainitussa arviossa on noin Tilastotieto on esitetty arviona vaihteluvälillä, koska osa tiedoista on muodostettu oletuksilla jaksojen jakaumista. Arviolta noin prosenttia edellä tarkoitetuista palkkatukijaksoista myönnettäisiin aiempiin tilastotietoihin perustuen määräaikaisiin työsuhteisiin. Näin ollen arviolta noin alkavista jaksoista olisi sellaisia, että niiden pohjalla oleva työsuhde olisi ilman palkkiota sovittu toistaiseksi voimassa olevaksi. Lisäksi päättyvistä jaksoista osa voi päättyä määräaikaisen työsuhteen jatkamiseen toistaiseksi voimassaolevana. Tilastotiedoista ei ole saatavissa luotettavaa tietoa siitä, kuinka yleistä tämä on nykyisin. Joukon arvioidaan olevan pieni, koska kolme kuukautta palkkatukijakson jälkeen noin 10 prosenttia kohderyhmästä on töissä avoimilla työmarkkinoilla. Seurantapisteessä tuntemattomien osuus (noin 20 prosenttia) on kuitenkin huomattava. Jos oletetaan, että toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen solmisi noin 10 prosenttia jakson päättäneistä, olisi palkkion piirissä ilman palkkion kannustinvaikutuksia arviolta noin jaksoa. Arviossa on oletettu, että noin 40 prosenttia puolen vuoden aikana aloitetuista jaksoista päättyy asetuksen voimassa olon aikana. Palkkion tavoitteena on kannustaa työnantajia solmimaan toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita palkkatukijaksojen alkaessa tai jaksojen aikana. Palkkio otettaisiin käyttöön kokeiluluontoisesti puolen vuoden ajaksi. Koska palkkio olisi uusi ja työnantajien palkkauspäätöksiin vaikuttaa myös moni muukin tekijä kuin taloudellinen kannustin, ei palkkion kannustinvaikutuksia pystytä tarkemmin arvioimaan. Palkkion suuruus vastaa reilun puolentoista kuukauden palkkakustannusta keskimääräisen palkkatuella työllistetyn palkkauskustannuksista. Palkkiota maksetaan tilanteessa, jossa työnantaja palkkaa henkilön toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen, joten kannustinvaikutuksen arvioidaan olevan suhteellisen vähäinen. Mikäli noin 100 tapauksessa työsuhde solmittaisiin toistaiseksi voimassa olevaksi palkkion kannustinvaikutuksen johdosta, 4

5 palkkiota maksettaisiin arviolta noin jaksosta ja palkkioita maksettaisiin yhteensä noin 5 6,4 miljoonaa euroa. Arvio perustuu lukuisiin epävarmoihin oletuksiin ja maksettavan palkkion määrä voi asettua jollekin muulle tasolle. Palkkatuen tarkoitus on parantaa työttömän työnhakijan ammatillista osaamista ja edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Palkkio voi kannustaa osaa työnantajista solmimaan työnhakijan kanssa toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen. Tällöin työnhakijan mahdollisuudet hyötyä palkkatuesta paranevat. Työllistyminen samalle työnantajalle, jonka palveluksessa palkkatuettu työ on ollut, vähentää palkkatukijakson jälkeisen ajan työttömyyttä ja vähentää oletettavasti riskiä joutua uudelleen työttömäksi, koska työnantaja ja työntekijä ovat jo toisilleen tuttuja. Palkkio otettaisiin käyttöön kokeiluluonteisesti, koska sen positiivisten kannustinvaikutusten toteutuminen on nykyisten tilastotietojen pohjalta epävarmaa ja palkkioon liittyy edellä kuvattuja vuotovaikutuksia. Työllistämispalkkio lisäisi jonkin verran työ- ja elinkeinotoimistojen työmäärää. Palkkiota koskevien hakemusten käsittelyn lisäksi työtä aiheuttaisivat työnantajien ja työnhakijoiden mahdolliset palkkiota koskevat tiedustelut. Työja elinkeinotoimistot voisivat jo palkkatukipäätöksen yhteydessä informoida työllistämispalkkion mahdollisuudesta niitä työnantajia, joilla palkkatukipäätöksen perusteella voisi olla oikeus työllistämispalkkioon, jos työsopimus solmitaan tai muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Työllistämispalkkio lisäisi jonkin verran myös KEHA-keskuksen työtä, sillä se hoitaisi palkkion teknisen maksamisen sekä mahdolliset takaisinperintätoimet. Työ- ja elinkeinohallinnolle aiheutuvan työmärän lisäystä ei kuitenkaan arvioida merkittäväksi. Kokeilun päättymisen jälkeen on tarkoitus selvittää työllistämispalkkiosta saadut kokemukset sekä arvioida, onko palkkiolla vaikutusta heikommassa asemassa olevien työllistymisen edistämisessä. Tällöin myös arvioidaan, onko palkkion käyttämistä tarkoituksenmukaista jatkaa. 3 Asian valmistelu Asetusehdotus on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä. Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto valtiovarainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, työ- ja elinkeinotoimistoilta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta (KEHA-keskus), Oikeuskanslerinvirastolta, Akava ry:ltä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:ltä, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta, Suomen Yrittäjät ry:ltä, Suomen Kuntaliitolta, Työttömien Keskusjärjestö ry:ltä ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ltä. Lausuntoja saatiin 22 kappaletta, minkä lisäksi valtiovarainministeriö ilmoitti, ettei sillä ole huomautettavaa esitykseen, ja Akava ry, ettei sillä ole lausuttavaa. Tahoista, joilta lausuntoa pyydettiin, lausunnon jätti antamatta KEHA-keskus sekä yhdeksän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta ja kuusi työ- ja elinkeinotoimistoa. Pyydettyjen lausuntojen lisäksi lausunnon antoi Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. 5

6 Lausunnon antaneet suhtautuivat kokeiluun periaatteessa myönteisesti. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry ilmoitti kuitenkin kannattavansa esitystä vain sillä edellytyksellä, että palkkio voidaan maksaa yhdistystoimijoille ilman elinkeinotoiminnan harjoittamisen vaatimusta. Myös Työttömien Keskusjärjestö ry, Suomen Kuntaliitto ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry esittivät, että palkkio tulisi voida myöntää myös muille työnantajille kuin elinkeinotoiminnan harjoittajille. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus puolestaan katsoivat, että palkkion myöntäminen tulisi rajoittaa pelkästään yrityksiin. Työllistämispalkkion yhtenä tavoitteena on lisätä palkkatuen käyttöä yrityksissä, missä se on tutkitusti vaikuttavinta. Edellä mainitun vuoksi työllistämispalkkion laajentamista koskemaan myös sellaisia työnantajia, jotka eivät harjoita elinkeinotoimintaa, ei katsota tarkoituksenmukaiseksi. Kohderyhmä, jonka palkkaamisesta työllistämispalkkio maksettaisiin, nähtiin oikeaksi. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry totesi, että palkkio tulisi voida maksaa myös osa-aikaisesta työsuhteesta, jos työllistettävä on osatyökykyinen. Työllistämispalkkion myöntämisedellytyksissä lausunnonantajien huomiota kiinnitti erityisesti se, ettei työsuhteen kestolle ole asetettu vähimmäisvaatimusta. Useampi lausunnonantaja esitti, että edellytyksenä tulisi olla, että työsuhde on kestänyt vähintään koeajan. Sosiaali- ja terveysministeriö totesi, että asetusmuistiossa tulisi käsitellä mahdollisia takaisinperintätilanteita ja sitä, minkälaisia väärinkäytöstilanteita palkkio mahdollisesti voi aiheuttaa. Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mukaan palkkiota ei pitäisi periä takaisin esimerkiksi tilanteessa, jossa työsuhde päättyy koeaikana. Työllistämispalkkion edellytyksenä on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, joten työsuhteen kestolle ei ole tarkoituksenmukaista asettaa vähimmäiskestoa. Työsopimuslaki (55/2001) sääntelee ne ehdot, joiden täyttyessä työnantaja voi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen. Asetusehdotusta on kuitenkin muutettu lausuntokierroksen jälkeen lisäämällä 1 momenttiin 4 kohta, jossa palkkion myöntämisen edellytykseksi asetettaisiin vaatimus työsuhteen voimassa olosta palkkiota haettaessa. Muutamat lausunnonantajat pitivät kokeilun kestoa erittäin lyhyenä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK totesi, että on mahdollista, ettei kyseisessä ajassa saada riittävästi tietoa palkkion toimivuudesta. Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto SAK ry, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto esittivät, että kokeilun tulisi olla vuoden mittainen. Kokeilun kesto perustuu budjettiriihessä tehtyyn päätökseen ja sen taustalla olevaan kansliapäällikkötyöryhmän mietintöön, joten kokeilun kestoa ei ole esitetty pidennettäväksi. Oikeuskanslerinvirasto totesi lausunnossaan, että muistiossa olisi tarpeen selostaa tarkemmin, millä tavoin ehdotettava palkkio täyttää Euroopan Unionin lainsäädännön mukaisen de minimis tuen vaatimukset. Muistiota on täydennetty tältä osin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen lausunnoissa todettiin tiedotus ja viestintä kokeilun onnistumisen kannalta olennaisiksi ja toivottiin valtakunnallista viestintäkampanjaa. Työ- ja elinkeinopalveluiden tunnettuutta on tarkoitus lisätä vuoden 2019 alussa käynnistyvällä viestintäkampanjalla. Tässä yhteydessä on tarkoitus tiedottaa myös työllis- 6

7 tymispalkkiosta. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry ja Suomen Kuntaliitto edellyttivät, että kokeilusta tulee tehdä seurantatutkimus. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja työ- ja elinkeinotoimistot esittivät arvionaan, että työllistämispalkkioon liittyvät tehtävät tulevat lisäämään työ- ja elinkeinotoimistojen työtä jopa merkittävästi. Hakemusten käsittelyn lisäksi palkkio aiheuttaa kyselyjä ja lisää tarvetta neuvonnalle ja ohjaukselle. Myös paperisten hakemusten nähtiin lisäävän työmäärää, koska hakemukset täytetään lausunnonantajien kokemuksen perusteella usein puutteellisesti. 4 Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019 ja olemaan voimassa 30 päivään kesäkuuta Työllistämispalkkio voitaisiin myöntää ja maksaa asetuksen voimassa olon päättymisen jälkeenkin, jos toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on alkanut kesäkuun 2019 loppuun mennessä ja muut myöntämisen edellytykset täyttyvät. Asetusta sovellettaisiin ainoastaan niihin työsopimuksiin, jotka asetuksen voimassaollessa solmitaan tai muutetaan toistaiseksi voimassa oleviksi. Jos palkkatuettu työ olisi alkanut ennen asetuksen voimaantuloa, edellyttäisi työllistämispalkkion maksaminen, että työsopimus muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi asetuksen voimassaollessa. Asetusta ei siis sovellettaisi niihin työsopimuksiin, jotka olisi solmittu tai muutettu toistaiseksi voimassa oleviksi ennen asetuksen voimaantuloa. 7