POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma Nina Hirvonen Jenni Sutinen TYYPIN 2 DIABETEKSEN JA MUIDEN GLUKOOSIAINEENVAIH- DUNNAN HÄIRIÖIDEN SEULONTATUTKIMUS Opinnäytetyö Lokakuu 2008

2 OPINNÄYTETYÖ Lokakuu 2008 Bioanalytiikan koulutusohjelma Tikkarinne JOENSUU p. (013) Tekijät Nina Hirvonen ja Jenni Sutinen Nimeke Tyypin 2 diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden seulontatutkimus Toimeksiantaja Joensuun Työterveys Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka suurella osalla diabetesriskiryhmään kuuluvista voidaan glukoosirasituskokeella todeta tyypin 2 diabetes tai muu glukoosiaineenvaihdunnan häiriö. Riskiryhmään kuuluivat diabetesriskitestissä vähintään 12 riskipistettä saaneet ja aiemmin raskausdiabeteksen sairastaneet. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin raskausdiabeteksen yhteyttä tyypin 2 diabeteksen esiintymiseen. Kohderyhmänä olivat Joensuun Työterveyden PKSSK:n (Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) yksiköiden sairaanhoitaja-asiakkaat. Tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa aineistoa kerättiin diabetesriskitesti-kyselyllä ja raskausdiabetes-lisäkysymyksellä, joilla selvitettiin tutkittavien diabetesriskiä. Kyselyitä toimitettiin 185 operatiivisen hoitotyön osastojen sairaanhoitajalle, joista 122 vastasi. Vastausprosentti oli 66. Diabetesriskitestiin vastanneista poimittiin 12 ja yli 12 riskipistettä saaneet ja aiemmin raskausdiabeteksen sairastaneet henkilöt, joita oli yhteensä 21 eli 18 % koko tutkimusryhmästä. Toisessa vaiheessa riskiryhmään kuuluvat henkilöt kutsuttiin glukoosirasituskokeeseen, johon osallistui 16 henkilöä kutsutuista. Glukoosirasituskokeet toteutettiin Joensuun Työterveyden tiloissa huhtikuussa Tuloksia käsiteltiin SPSS tilasto-ohjelmalla ja esitettiin frekvensseinä ja prosentteina sekä havainnollistettiin taulukoina ja kuvioina. Glukoosirasituskokeisiin osallistuneista viidellä eli 31 %:lla voitiin epäillä glukoosiaineenvaihdunnan häiriötä. Kaikki, joilta löytyi glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, olivat yli 45-vuotiaita. Riskiryhmään kuuluvilla esiintyi yleisesti keskivartalolihavuutta ja ylipainoa. Tutkimuksessa ei havaittu raskausdiabeteksen yhteyttä tyypin 2 diabetekseen. Tutkimuksen perusteella glukoosiaineenvaihdunnanhäiriöitä on hyödyllistä seuloa työterveyshuollossa ensisijaisesti yli 45-vuotiailta. Kieli suomi Sivuja 50 Liitteet 13 Liitesivumäärä 19 Asiasanat diabetesriskitesti, ennaltaehkäisy, glukoosiaineenvaihdunnanhäiriö, glukoosirasituskoe, tyypin 2 diabetes

3 THESIS October 2008 Degree Programme in Biomedical Science Tikkarinne 9 FIN JOENSUU FINLAND Tel Authors Nina Hirvonen, Jenni Sutinen Title Screening for Type 2 Diabetes and other Glucose Metabolic Disorders Commissioned by Joensuu Occupational Health Care Abstract The purpose of the study was to investigate with the oral glucose tolerance test, how many of the subjects with the diabetes risk can be found to have type 2 diabetes or other glucose metabolic disorder. The group of risk consisted of those who had received 12 or more risk points in the type 2 diabetes risk test and of those who had earlier suffered from gestational diabetes. An additional objective of the study was to determine the connection of gestational diabetes to the occurrence of type 2 diabetes. The subjects of this study were the nurse-customers of the Joensuu Occupational Health Care at the units of PKSSK (North Karelia federation of municipalities on health care and social services; Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä). The study consisted of two phases. On the first phase the data were collected through the type 2 diabetes risk test and an additional question concerning gestational diabetes, which were designed to determine the diabetes risk of the subjects. The questionnaires were distributed to 185 nurses of operative nursing units, of whom 122 responded. The response rate was 66. Persons who received 12 or more risk points at the type 2 diabetes risk test or had earlier suffered from the gestational diabetes were gathered up, when a group of 21 persons was formed. This is 18 % of the whole research group. On the second phase the subjects belonging to the group of risk were invited to the oral glucose tolerance test, in which 16 persons participated. The oral glucose tolerance tests were conducted at the facilities of the Joensuu Occupational Health Care on April The data were processed by SPSS 16.0 statistics program and represented as frequencies and percentages, as well as illustrated through tables and figures. A glucose metabolic disorder could be suspected on five persons of the group of risk subjects, which is 31 %. All the subjects with a glucose metabolic disorder were over 45 years. Over-weight and abdominal obesity occurred widely among the group of risk. The study provided no connection between the gestational diabetes and type 2 diabetes. On the basis of the results of the study, it can be concluded that it is useful to screen glucose metabolic disorders primarily from over 45-year-old-customers at the Joensuu Occupational Health Care. Language Finnish Pages 50 Appendices 13 Pages of Appendices 19 Keywords Glucose metabolic disorder, oral glucose tolerance test, prevention, type 2 diabetes, type 2 diabetes risk test

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO TERVEEN ELIMISTÖN GLUKOOSIAINEENVAIHDUNTA TYYPIN 2 DIABETES JA SEN RISKITEKIJÄT Tyypin 2 diabetes sairautena Yleiset riskitekijät Insuliiniresistenssi Heikentynyt glukoosinsieto Metabolinen oireyhtymä Raskausdiabetes TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Diabeteksen ehkäisy haasteena DEHKO ja Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Diabeteksen Käypä hoito -suosituksen ohjeistus Aikaisemmat tutkimukset DIABETESRISKITESTI GLUKOOSIRASITUSKOE Glukoosirasituskokeen suoritus Laboratoriotutkimusprosessi Preanalyyttisia tekijöitä Näytteiden analysointi GOD-POD -menetelmällä Analysoinnin laadunvarmistus TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen kulku Aineiston käsittely TUTKIMUSTULOKSET Tutkittavien taustatiedot Riskiryhmän riskitekijät... 33

5 9.3 Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyminen Raskausdiabetes tyypin 2 diabeteksen riskitekijänä JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Pohdinta Jatkotutkimusaiheet LÄHTEET: LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Langerhansin solusaarekkeiden rakenne ja sijainti, sekä insuliinin rakenne Diabetesriskitesti Toimeksiantosopimus Tutkimuslupa Suostumuslomake Saatekirje Havaintomatriisi: Diabetesriskitesti ja lisäkysymys Kutsu glukoosirasituskokeeseen Tuloskirje Havaintomatriisi: Riskiryhmän riskipisteet ja glukoosirasituskokeiden tulokset Frekvenssitaulukot Regressio ja korrelaatio KoneLab 60 i ja HemoCue 201+ välillä Kontrolli- ja vertailunäytteet

6 6 1 JOHDANTO Diabeteksesta on tullut kansantauti, joka on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Tautia sairastavia on Suomessa tällä hetkellä noin , joista enemmistö sairastaa tyypin 2 diabetesta. Tämän lisäksi jopa noin suomalaista sairastaa tautia tietämättään, ja sairastavien osuuden epäillään lisääntyvän edelleen. Itä-Suomi on tyypin 2 diabetestilastojen kärjessä, kun taas esimerkiksi länsirannikolla sen esiintyvyys on vähäisintä. Suurimpina syinä alueellisiin eroihin ovat perintö- ja ympäristötekijät sekä elintavat. (Winell & Reunanen 2006, ) Lihavuuden lisääntyminen ja liikunnan vähäisyys sekä väestön ikääntyminen ovat pääasiallisia syitä tyypin 2 diabeteksen lisääntymiseen. Huomattavalla määrällä suomalaisista on alentunut glukoosinsieto, mikä on taudin merkittävä riskitekijä. (Winell & Reunanen 2006, 13; Saraheimo & Kangas 2006a, ) Raskausdiabeetikoilla on myös suurentunut riski sairastua tautiin, minkä vuoksi varhainen riskikartoitus on synnytyksen jälkeen aiheellinen (Raskausdiabeteksen Käypä Hoito -suositus 2008). Tyypin 2 diabeteksen yleisyyden ja nopean lisääntyvyyden vuoksi tulisi kiinnittää huomiota ennen kaikkea ennaltaehkäisyyn (Winell & Reunanen 2006, 13). Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät nykyään jopa 15 % koko terveydenhuollon menoista, ja kustannukset nousevat edelleen. Suurin osa menoista johtuu lisäsairauksista, jotka olisivat ehkäisyn avulla vältettävissä. (Diabeteksen käypähoitosuositus 2007a.) On mahdollista, että tyypin 2 diabeetikoilla esiintyy elinmuutoksia jo diabeteksen toteamishetkellä, koska diabetes on voinut olla silloin piilevänä jo useiden vuosien ajan (Ilanne-Parikka, Kangas, Kaprio & Rönnemaa 2006, 389). Ajoissa havaitut diabetestapaukset nopeuttavat hoidon ja elintapaohjauksen aloittamista, jolloin myös lisäsairauksien kehittymistä voidaan ennaltaehkäistä. Tämän vuoksi diabeteksen seulontatutkimukset ovatkin erityisen tärkeitä. Seulontamenetelmänä on suositeltavaa käyttää Kansaterveyslaitoksen kehittämää diabetesriskitestiä, jolla voidaan arvioida henkilön riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Glukoosiaineenvaihduntahäiriöiden selvittäminen tarkemmin edellyttää glu-

7 7 koosirasituskoetta, koska vain sen avulla saadaan selville oireeton, aiemmin diagnosoimaton, tyypin 2 diabetes ja heikentynyt glukoosinsieto. (Peltonen, Korpi-Hyövälti, Oksa, Puolijoki, Saltevo, Vanhala, Saaristo, Saarikoski, Sundvall & Tuomilehto 2006, ) Diabeteksen yleistyminen lisää seulontatutkimusten ja glukoosirasituskokeiden tarvetta, mikä on otettava huomioon myös kliinisten laboratorioiden toiminnassa. Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin Joensuun Työterveyden PKSSK:n (Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) yksiköiden sairaanhoitaja-asiakkaiden riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä glukoosiaineenvaihdunnanhäiriöiden esiintymistä heillä. Lisäksi työssä selvitettiin raskausdiabeteksen yhteyttä tyypin 2 diabeteksen syntyyn. Työ tehtiin Joensuun Työterveyden toimeksiantona, ja aloite siihen tuli Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen Diabetes-projektilta. Samalla annettiin tietoa työterveyshuollolle yhden ammattiryhmän riskistä sairastua tyypin 2 diabetekseen ja glukoosiaineenvaihdunnanhäiriöiden esiintymisestä heillä. Työn teoriaosuudessa käsitellään diabeteksen syitä ja ehkäisyä, ja siinä painotetaan vuonna 2007 julkaistua Diabeteksen Käypä hoito -suositusta sekä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmaa ( ). 2 TERVEEN ELIMISTÖN GLUKOOSIAINEENVAIHDUNTA Glukoosi eli rypälesokeri on hiilihydraatti, jota tarvitaan elämälle välttämättömään energia-aineenvaihduntaan. Sitä muodostuu ravinnon hiilihydraattien pilkkoutuessa elimistössä sekä maksan tuottamana. (Sacks 1999, 750.) Insuliini on hormoni, joka säätelee elimistön energia-aineenvaihduntaa. Sen päätehtävänä on glukoosiaineenvaihdunnan säätely, mutta se osallistuu myös rasvojen ja valkuaisaineiden aineenvaihdunnan säätelyyn. Insuliini vaikuttaa elimistössä veren glukoosipitoisuutta alentavasti siirtämällä glukoosia verestä lihas- ja rasvasolujen käyttöön. Maksa- ja hermosoluihin glukoosi pääsee siirtymään ilman insuliinin vaikutusta. (Kangas 2006a, ) Haiman Langerhansin saarekkeiden beetasolut tuottavat insuliinia. Se on proteiini ja rakentuu aminohappojen muodostamista A-ketjusta ja B-ketjusta, joita yhdistää kaksi rikkisiltaa. (Liite 1.) B-ketjun insuliinireseptoriin sitoutuvat aminohapot ovat insuliinivaiku-

8 8 tuksen kannalta kriittistä aluetta, koska tämän alueen yhdenkin aminohapon mutaatio tai rakenteen muutos heikentää insuliinin sitoutumista reseptoriin ja siten insuliinin vaikutusta. Aterian jälkeinen insuliinin eritys tapahtuu kahdessa eri vaiheessa (kuva 1), joista alkuvaihe on nopea, ja perustuu beetasoluissa jo valmiina olevan insuliinin eritykseen. Toisessa hitaammassa vaiheessa erittyvää insuliinia syntyy beetasoluissa. (Koivisto & Sipilä 2000, ) Normaalissa elimistössä insuliinin eritys ei lopu kokonaan paastonkaan aikana, vaan jatkuu kaiken aikaa, mikä on insuliinin peruseritystä. Siihen vaikuttaa mm. stressi ja ruumiillinen rasitus. (Kangas 2006a, ) KUVA 1. Insuliinin erittyminen terveellä ja tyypin 2 diabeetikolla (Saraheimo & Kangas 2006). Glukoosipitoisuuden säätelyyn elimistössä vaikuttaa ensisijaisesti insuliinin ja glukagonihormonin toiminnan vuorovaikutus. Glukagoni lisää maksan glukoosituotantoa, kun taas insuliini vähentää sitä. Veren glukoosipitoisuuden vaihtelu on insuliinierityksen tärkein säätelijä. Veren glukoosipitoisuuden noustessa haima alkaa tuottaa vereen insuliinia. Insuliinin erityksen lisääntyessä glukagonin erittyminen estyy ja loppuu viimein kokonaan. Veren glukoosipitoisuuden puolestaan laskiessa insuliinin eritys vähenee erittäin nopeasti, jolloin insuliinin maksan glukoosintuotantoa estävä vaikutus vähenee. Silloin myös glukagonin eritys kiihtyy ja maksan glukoosintuotanto lisääntyy varastoglukoosin hajotuksen ja glukoosin uudismuodostuksen avulla. Näin aterioiden välillä säilyy riittävä määrä glukoosia hermo-, lihas- ja maksasolujen toimintaa varten. (Kangas 2006b, 219.)

9 9 3 TYYPIN 2 DIABETES JA SEN RISKITEKIJÄT 3.1 Tyypin 2 diabetes sairautena Diabetes on glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, jolle on luonteenomaista kroonisesti suurentunut plasman paastoglukoosipitoisuus (IFG=Impaired Fasting Glycaemia). Hyperglykemia eli veren kohonnut glukoosipitoisuus voi johtua haiman insuliinia tuottavien solujen tuhoutumisesta ja siitä johtuvasta insuliinin puutteesta tai insuliiniresistenssistä, jolloin insuliinin vaikutus on heikentynyt, tai molemmista. Diabetekseen voi liittyä akuutteja ja kroonisia komplikaatioita sekä lisäsairauksia, kuten sydän- ja verisuonitautia. (Saraheimo & Kangas 2006c, 8; Diabeteksen käypähoitosuositus 2007a.) Muita merkittäviä lisäsairauksia voivat olla silmän verkkokalvosairaus eli retinopatia, munuaissairaus eli nefropatia sekä ääreishermoston häiriö eli neuropatia (Mustajoki 2007). Diabeteksen aiheuttamat valtimo- ja munuaistaudit lisäävät huomattavasti kuolleisuutta (Winell & Reunanen 2006, 48). Suomessa esiintyvistä diabetestapauksista suurin osa (noin 75 %) on tyypin 2 diabetesta (Saraheimo & Kangas 2006d, 13, 15). Useimmat sairastuvat tautiin yli 40 vuoden iässä, mutta tauti voi puhjeta nuoremmillakin. (Sacks 1999, 767.) Tauti on hyvin usein osa metabolista oireyhtymää, jolla tarkoitetaan eräiden sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden kasautumista (Vehmas 2006, 2733). Tyypin 2 diabetes todetaankin monesti vasta lisäsairauksien ilmaantuessa, koska se on yleensä pitkään oireeton tai vähäoireinen. Tauti on myös suvuittain esiintyvä voimakkaasti perinnöllinen sairaus. (Saraheimo & Kangas 2006d, 13, 15.) Elintavoilla on erittäin suuri merkitys taudin synnyssä, minkä vuoksi elintapamuutokset ovat tehokkain keino vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä. (Diabeteksen käypähoitosuositus 2007a.) 3.2 Yleiset riskitekijät Tyypin 2 diabetekselle altistavia tekijöitä ovat muun muassa ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriö, metabolinen oireyhtymä, liikunnan vähäisyys, korkea ikä, perinnölliset tekijät, raskausdiabetes, valtimosairaus, ja aikaisemmin todettu glukoosiaineenvaihdun-

10 10 nan häiriö. Myös sydäninfarktia, sepelvaltimotautia tai aivoinfarktia sairastavilla potilailla glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ovat tavallisia. (Diabeteksen käypähoitosuositus 2007a.) Keskivartaloon keskittynyt ylipaino on tyypin 2 diabetekselle suuresti altistava tekijä. Se aiheutuu ensisijaisesti vatsaonteloon kertyvästä rasvasta. Keskivartalolihavuuden mittarina käytetään vyötärönympärystä, jonka rajana on miehillä yli 94 cm ja naisilla yli 80 cm. (Saraheimo & Kangas 2006d, 17; Saraheimo & Kangas 2006e, 20.) Ylipainon mittarina taas käytetään painoindeksiä (BMI=Body Mass Index), joka kuitenkaan ei yksinään riitä kuvaamaan normaalipainoa tai lihavuutta, koska se ei erottele rasva- ja lihaskudoksesta johtuvaa ylipainoa, eikä ota huomioon rasvan jakautumista elimistössä (Lindström 2006, 20). Liikunnan vähäisyys myötävaikuttaa keskivartalolihavuuden ja yleensäkin ylipainon syntyyn, mutta se aiheuttaa myös verensokerin nousua. Riittävä liikunta taas lisää insuliiniherkkyyttä, mikä ehkäisee veren glukoosipitoisuuden liiallista nousua. Elintavoilla on suuri vaikutus tyypin 2 diabeteksen synnyssä. Runsas rasvojen käyttö, vähäinen kuitujen saanti, stressi, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö vähentävät insuliiniherkkyyttä. Myös ikääntymiseen liittyvällä lihaskudoksen vähentymisellä ja rasvakudoksen lisääntymisellä on vaikutusta insuliiniherkkyyden huononemiseen. (Saraheimo & Kangas 2006d, 17.) Epäedullisten elintapojen ja ympäristön muutosten lisäksi tyypin 2 diabeteksen syntyyn tarvitaan kuitenkin useiden riskigeenien yhteisvaikutus. Toisin sanoen geneettisen alttiuden omaavilla henkilöillä elämäntavat ja ympäristö ovat taudin synnyssä ratkaisevia tekijöitä. (Laakso 2007, 2196.) Tyypin 2 diabeteksen geneettinen tausta on kuitenkin hyvin monimuotoinen, mitä kuvastaa hyvin se, että vuosia jatkuneesta työstä huolimatta varmoja perinnöllisen taustan osoittavia geenejä ei ole löydetty. Kesällä 2006 julkaistussa islantilaisessa tutkimuksessa voitiin kuitenkin osoittaa uusi geeni, joka näytti liittyvän tyypin 2 diabetekseen. Noin puoli vuotta myöhemmin Lundin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa geenin voitiin osoittaa liittyvän tautiin myös suomalaisilla ja ruotsalaisilla. Tutkimuksessa havaittiin, että transkriptiotekijä 7 -kaltaisessa 2-geenissä (TCF7L2) tapahtuvat perinnölliset emäsparivaihtelut liittyvät tyypin 2 diabetekseen. (Orho- Melander 2006, 25.) Tyypin 2 diabeteksen geneettinen alttius on suhteellisen voimakas. Insuliiniresistenssin ollessa olennainen osa sitä, on insuliinin vaiku-

11 11 tusta sääteleviä geenejä tutkittu erityisen paljon. (Aula, Kääriäinen & Leisti 2002, ) Insuliiniresistenssi Insuliiniresistenssi eli insuliinin tehottomuus yhdessä vaihteleva-asteisen insuliinin erityksen häiriintymisen kanssa ovat tyypillisiä korkean veren glukoosipitoisuuden aiheuttajia tyypin 2 diabeteksessa. Siinä insuliinin teho heikkenee lihasja maksasoluissa sekä rasvakudoksessa. Kun insuliini ei enää vaikutakaan maksan glukoosintuotantoon estävästi, maksa alkaa tuottaa glukoosia liikaa. Sitä tapahtuu erityisesti yön aikana ja aterioiden välillä, mikä on täysin vastoin tarkoitusta. (Saraheimo & Kangas 2006d, 17.) Lisäksi haimankin toiminta on häiriintynyt, kun aterian jälkeinen insuliininerityksen ensivaihe on heikentynyt tai kokonaan loppunut (kuva 1). Tämä aiheuttaa veren glukoosipitoisuuden liiallisen nousun nimenomaan aterioiden jälkeen. (Saraheimo & Kangas 2006d, 17.) Insuliiniresistenssi aiheutuu liiallisesta rasvan määrästä elimistössä ja erityisesti vatsaontelon sisään kertyneestä rasvasta (Saraheimo & Kangas 2006e, 20), joten keskivartalolihavuuden vaikutus tulee tässäkin esille Heikentynyt glukoosinsieto Nimitystä heikentynyt glukoosinsieto (IGT=Impaired Glucose Tolerance) käytetään kuvaamaan verenglukoositasoja, jotka ovat normaalia korkeampia, mutta alempia kuin diabeteksessa. Heikentynyt glukoosinsieto on yhdistelmä insuliinin vähentyneestä erityksestä ja vähenneestä insuliiniherkkyydestä (insuliiniresistenssi). Siinä veren glukoosipitoisuus nousee glukoosirasituskokeessa annetun 75 gramman glukoosiannoksen nauttimisen jälkeen enemmän kuin normaalisti, mutta vähemmän kuin tyypin 2 diabeteksessa. Paastoglukoosiarvot ovat normaalit tai vähäisesti kohonneet. (International Diabetes Federation.) Heikentyneestä glukoosinsiedosta puhutaan silloin, kun glukoosirasituskokeessa kahden tunnin arvo on 7,8 11,0 mmol/l (Diabeteksen käypähoitosuositus 2007a).

12 12 On suuri riski, että heikentynyt glukoosinsieto kehittyy tyypin 2 diabetekseksi, joten sitä kutsutaankin usein nimellä prediabetes. Heikentyneessä glukoosinsiedossa, kuten myös tyypin 2 diabeteksessa, varhainen insuliinin erityksen väheneminen on seurausta haiman beetasolujen toiminnan häiriöistä. Ajan myötä korkeat veren glukoosipitoisuudet ovat myrkyllisiä beetasoluille, mikä johtaa niiden lisääntyneeseen tuhoutumiseen. Tämä puolestaan pahentaa glukoosiaineenvaihdunnan säätelyä edelleen. Heikentynyt glukoosinsieto yhdistetään yleensä metaboliseen oireyhtymään ja insuliiniresistenssiin, ja sen riskitekijät ovat samat kuin niissä. (International Diabetes Federation 2008.) Metabolinen oireyhtymä Metabolinen oireyhtymä on laajempi aineenvaihdunnan häiriö ja eri sairauksien yhteenliittymä, ja yhdistävänä tekijänä on insuliiniresistenssi (Saraheimo & Kangas 2006e, 20). Metabolisessa oireyhtymässä potilas on ylipainoinen, ja hänellä on lisäksi kohonnut verenpaine tai rasva-aineenvaihdunnan häiriö tai molemmat (Diabeteksen käypähoitosuositus 2007a). Rasva-aineenvaihdunnan häiriö ilmenee erityisesti korkeana plasman triglyseridipitoisuutena ja matalana HDL-kolesterolipitoisuutena. Lisäksi veren hyytymistaipumus lisääntyy, kihtiin liittyvä veren virtsahappopitoisuus kasvaa ja esiintyy mikroalbuminuriaa eli normaalista poikkeavasti valkuaista erittyy virtsaan vähäisesti. Tällaiset aineenvaihdunnan häiriöt altistavat tyypin 2 diabeteksen lisäksi myös suuresti sydänja verisuonisairauksille, etenkin sepelvaltimotaudille. (Saraheimo & Kangas 2006e, 20). Nämä taas toisaalta kuuluvat tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin. Metaboliselle oireyhtymälle ei ole kansainvälisesti hyväksyttyä yhtenäistä kuvausta. WHO:n mukaan metabolisen oireyhtymän kriteerit ovat seuraavat: Henkilöllä on glukoosi-intoleranssi, heikentynyt glukoosinsieto tai diabetes ja/tai insuliiniresistenssi, sekä vähintään kaksi seuraavista osatekijöistä: Heikentynyt glukoosinsäätely tai diabetes Insuliiniresistenssi Kohonnut verenpaine ( 140/90 mmhg)

13 13 Kohonneet plasman triglyseridit ( 1,7 mmol/l) ja/tai matala HDLkolesteroli (<0,9 mmol/l miehillä, <1,0 mmol/l naisilla) Keskivartalolihavuus (miehet: vyötärö-lantiosuhde >0,90, naiset >0,85) ja/tai painoindeksi >30 kg/m 2 ) Mikroalbuminuria (virtsaan erittyy albumiinia 20 µg/min tai albumiinikreatiinisuhde 30 mg/g). (Report of a WHO Consultation 1999, ) Raskausdiabetes Raskausdiabetes eli gestaatiodiabetes on raskauden aikana ensimmäisen kerran todettava glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, jonka diagnoosi perustuu kahden tunnin glukoosirasituskokeeseen (Teramo 2006, 383). Veren glukoosipitoisuudet mitataan yhden ja kahden tunnin jälkeen glukoosiliuoksen nauttimisesta (Raskausdiabeteksen Käypä Hoito -suositus 2008). Glukoosirasituskoe tulisi tehdä raskausviikoilla niille äideille, joilla on raskausdiabeteksen riskitekijöitä. Raskausdiabeteksen riskitekijöitä ovat ylipainon (BMI >25) lisäksi muun muassa aamuvirtsan glukoosipitoisuus, äidin ikä (yli 39-vuotias synnyttäjä) ja aikaisemmin syntynyt kookas lapsi eli sikiön makrosomia (paino yli g) (Teramo, Kaaja & Leinonen 2004, ) Raskausdiabeteksen aiheuttaa haiman beetasolujen kykenemättömyys reagoida riittävästi raskauden aikana lisääntyvään insuliiniresistenssiin, minkä seurauksena glukoosiaineenvaihdunta muuttuu poikkeavaksi. Raskausdiabetes on tunnettu riskitekijä myöhemmin puhkeavalle diabetekselle. (Saramies 2004, ) Loppuraskaudessa insuliiniresistenssi voimistuu kehon rasvamäärän kasvusta ja insuliiniherkkyyttä heikentävien hormonien erityksen lisääntymisestä raskauden aikana (Raskausdiabeteksen Käypä Hoito -suositus 2008). Yleensä veren glukoosipitoisuus palautuu ennalleen synnytyksen jälkeen, mutta ilman ennaltaehkäiseviä toimia jopa 30 %:lle puhkeaa myöhemmin tyypin 2 diabetes (Mustajoki 2007). Diabeteksen Käypä Hoito -suosituksen mukaan raskausdiabeteksen seulonta glukoosirasituskokeella tulisi kohdistaa suurimpaan osaan raskaana olevista,

14 14 vain pienen riskin omaavat voidaan jättää seulonnan ulkopuolelle. Pienen riskin omaavalla tarkoitetaan normaalipainoista alle 25-vuotiasta, jonka lähisukulaisilla ei ole tyypin 2 diabetesta tai alle 40-vuotiasta uudelleensynnyttäjää, jolla ei ole esiintynyt aiemmassa raskaudessa raskausdiabetesta eikä sikiön makrosomiaa ja BMI on alle 25 uuden raskauden alkaessa. Glukoosirasituskoe uusitaan synnytyksen jälkeen kaikille raskausdiabeteksen sairastaneille 6 12 kuukauden kuluttua synnytyksestä, ja seurantaa jatketaan tietyin väliajoin riippuen äidin diabetesriskitekijöistä ja glukoosirasituskokeen tuloksista. (Raskausdiabeteksen Käypä Hoito -suositus 2008.) 4 TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY 4.1 Diabeteksen ehkäisy haasteena Diabeteksen ehkäisy on merkittävä haaste koko terveydenhuoltojärjestelmälle, koska tyypin 2 diabeteksen esiintyminen johtaa lisäsairauksien, ennen kaikkea sydänsairauksien, määrän kasvuun (Laakso & Uusitupa 2007, 1439). Tämä puolestaan nostaa diabeetikon hoitokustannuksia jopa 24-kertaisiksi verrattuna niihin, joilla lisäsairauksia ei ole todettavissa (Kangas 2002, 82 83). Tyypin 2 diabeteksen ja siihen liittyvien lisäsairauksien ehkäisy on paras ja ainoa keino estää kustannusten liiallinen kasvaminen (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma 2004, 11). Elintapamuutokset ovat tehokkain tapa ehkäistä diabetesta tai siirtää sen puhkeaminen myöhemmäksi. Ylipaino, vyötärölihavuus, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio ovat riskitekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa elintapamuutoksilla. (Laakso & Uusitupa 2007, 1445.) Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma, DEHKO, on maamme kansallinen diabetes -ohjelma, jonka avulla on puututtu ensisijaisesti tyypin 2 diabeteksen aiheuttamien ongelmien torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn (DEHKO 2000, 10) DEHKO ja Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Diabetesliiton koordinoiman Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman painopistealueena on tyypin 2 diabeteksen ja sen aiheuttamien lisäsairauksien ehkäisy (DEHKO 2000, 9 10.) Tyypin 2 diabeteksen ehkäi-

15 15 syohjelma onkin laadittu DEHKON aloitteesta. Ehkäisyohjelman taustalla on muun muassa suomalaisesta diabeteksen ehkäisytutkimuksesta (Diabetes Prevention Study, DPS 2001) saatu tieto, jossa osoitettiin ensimmäisenä maailmassa, että tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä elintapamuutosten avulla. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman päätavoitteena on terveyden edistämisen organisaation ja ehkäisevän terveydenhuollon toimintojen kehittäminen siten, että eri tahot pyrkivät laajaan ja järjestelmälliseen yhteistyöhön lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisemiseksi. Diabeteksen ehkäisyohjelma sisältää kolme samanaikaisesti toteutettavaa strategiaa, joiden avulla pyritään saavuttamaan organisaatiota koskevat tavoitteet vuoteen 2010 mennessä. Nämä strategiat ovat väestöstrategia, korkean riskin strategia sekä varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia. Vuodesta 2010 lähtien tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn liittyvän toiminnan tulisi olla suunnitelmallista ja näyttöön perustuvaa sekä työterveyshuollossa että perusterveydenhuollossa. (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma , 13, 18, 20.) Väestöstrategian tavoitteena on tyypin 2 diabetekseen vaikuttavien riskitekijöiden ja metabolisen oireyhtymän ehkäisy. Strategia pyrkii edistämään koko väestön terveyttä ehkäisemällä ensisijaisesti lihavuutta, mikä onnistuu parhaiten muuttamalla ruokailutottumuksia terveellisimmiksi ja lisäämällä arkiliikuntaa. Lihavuuden ehkäisy edellyttää sekä yhteiskunnallisia että yksilöihin kohdistuvia toimenpiteitä. Yhteiskunnallisiin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa ravitsemus- ja liikunta-asiantuntemuksen lisääminen perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa sekä terveystarkastusten sisällön ja toteutuksen kehittäminen. Yksilöihin kohdistuvia toimenpiteitä ovat elintapaohjaus ja terveyden edistäminen viestinnän keinoin. Elintapaohjaukseen sisältyy ravitsemusohjaus, arkiliikuntaan painottuva liikuntaohjaus, painonhallintakurssit ja vertaistukiryhmät sekä tupakoinnin vähenemiseen tähtäävä ohjaus. Väestöstrategia kohdistuu kaikkiin ikäryhmiin. (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma , ) Korkean riskin strategian tavoitteena on ehkäistä tai siirtää diabeteksen puhkeamista henkilöillä, joilla on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Riskihenkilöt seulotaan arvioimalla henkilökohtainen diabetesriski diabetesriskitestin avulla. Riskitestissä yli 12 pistettä saaneet voidaan ohjata suoraan diabe-

16 16 testa ja sydän- ja verisuonisairauksia ehkäisevän toiminnan piiriin. Riskihenkilöille tehdään veren glukoosipitoisuuden seulonta glukoosirasituskokeella, kartoitetaan ja hoidetaan sydän- ja verisuonisairauksia, annetaan tehokasta ravitsemus- ja liikuntaohjausta sekä pyritään hoitamaan tehokkaasti lihavuutta. Tavoitteena on löytää jopa 70 % diagnosoimattomista diabeetikoista seulonnan avulla. (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma , 15, ) Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategian tavoitteena on saada vastasairastuneet diabeetikot hoitoon ja seurantaan mahdollisimman nopeasti. Elintapamuutosten avulla pyritään ehkäisemään sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma , ) Diabeteksen Käypä hoito -suosituksen ohjeistus Valtakunnallisessa Diabeteksen Käypä hoito -suosituksessa (2007) on ohjeistettu, mitä elämäntapamuutoksia pitäisi käytännössä tehdä tyypin 2 diabeteksen riskin pienentämiseksi. Mikäli henkilöllä on ylipainoa, jo 5 10 % painonpudotus on tehokas toimenpide diabeteksen ehkäisemiseksi. Kohtuullisen rasittavan liikunnan harrastaminen päivittäin vähintään 30 minuutin ajan ja tupakoinnin lopettaminen vähentävät myös diabeteksen riskiä. Lisäksi ruokavalioon tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tyydyttyneen, kovan rasvan käyttöä tulisi välttää, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että rasvaisten maito- ja lihavalmisteiden tilalla tulisi suosia vähärasvaisia tai rasvattomia valmisteita. Tyydyttymättömien, kasviöljypohjaisten rasvojen kohtuullinen käyttö on sitä vastoin sallittua. Lisäksi päivittäin pitäisi nauttia runsaasti kuitua sisältäviä tuotteita, kuten täysjyväleipää (vähintään 6 9 palaa/pv) sekä hedelmiä, marjoja ja kasviksia. (Diabeteksen Käypä hoito -suositus 2007a) 4.2 Aikaisemmat tutkimukset Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus DPS, Diabetes Prevention Study, 2001, osoitti ensimmäisenä maailmassa, että tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä ravinto- ja liikuntatottumuksia muuttamalla (Tuomilehto 2001, ). Tutkimusryhmän jäsen Jaana Lindström on tehnyt tästä tutkimuksesta väitöskirjan Helsingin yliopistossa: Prevention of type 2 diabetes with lifestyle interventi-

17 17 on emphasis on dietary composition and identification of high-risk individuals. Väitöskirjassa selvitettiin pitkäaikaistutkimuksella tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä elintapaohjauksen avulla suuren sairastumisriskin omaavilla henkilöillä. Tutkimukseen osallistui 522 vapaaehtoista. Tutkittavat olivat tutkimuksen alussa vuotiaita, ylipainoisia ja heillä oli todettu heikentynyt glukoosinsieto. Tutkittavat oli jaettu verrokkeihin, jotka saivat tutkimuksen alussa yleistä ravitsemus- ja liikuntaohjausta sekä interventioryhmään, jossa tutkittavat saivat säännöllistä ravitsemusasiantuntijan antamaa yksilöohjausta, sekä heitä ohjattiin lisäämään kaikenlaista fyysistä aktiivisuutta. Elintapaohjauksessa oli tavoitteena laihtuminen, rasvan määrän rajoittaminen ruokavaliossa, kuidun saannin ja liikunnan lisääminen. Kaikille osallistujille tehtiin vuosittain kahden tunnin glukoosirasituskoe diabeteksen toteamiseksi. Tutkimuksessa kävi ilmi, että interventioryhmäläiset saavuttivat verrokkeja useammin asetetut elintapatavoitteet. Tehostettua ohjausta saaneilla diabeteksen ilmaantuvuus oli 58 % pienempi kuin verrokeilla noin 3,2 vuoden seurannan aikana. Mitä useamman asetetuista elintapatavoitteista henkilö saavutti, sen epätodennäköisempää diabeteksen puhkeaminen oli. Lisäksi interventioryhmäläiset säilyttivät tavoite-elintavat verrokkeja paremmin myös interventioajan päätyttyä, mikä kävi ilmi keskimäärin kolmen vuoden jatkoseurannan aikana. (Lindström 2006, ) Dehkon 2D-hanke (D2D) on tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke, joka toteutettiin viidessä sairaanhoitopiirissä vuosina Osana tätä hanketta kolmen hankkeeseen kuuluvan sairaanhoitopiirin alueella (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa) suoritettiin väestötutkimus, jonka tavoitteena oli määrittää lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyyttä suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimus tehtiin vuotiaille naisille ja miehille. Tutkimuksen otos oli tutkittavaa, joista terveystarkastuksiin ja glukoosirasituskokeisiin osallistui henkilöä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että diabeteksen riskitekijät ylipaino, lihavuus ja vyötärölihavuus ovat yleisiä sekä naisten että miesten keskuudessa. Tyypin 2 diabetesta esiintyi aiemmin diagnosoidut diabetestapaukset mukaan lukien naisilla 11 % ja miehillä 16 %. Aiemmin diagnosoimatonta diabetesta esiintyi kaikissa ikäryhmissä vähintään yhtä paljon kuin diagnosoitua diabetesta. Glukoosiaineenvaihdunnanhäiriö todettiin yhteensä 33 %:lla naisista ja 42 %:lla miehistä. Tutkimuksen mukaan diagnosoimattomien diabeetikkojen osuus suo-

18 18 malaisesta väestöstä on suuri, mikä lisää taudin varhaisen tunnistamisen tarvetta. (Peltonen, Korpi-Hyövälti, Oksa, Puolijoki, Saltevo, Vanhala, Saaristo, Saarikoski, Sundvall & Tuomilehto 2006, ) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on julkaistu 2005 opinnäytetyö: Tyypin 2 diabeteksen sekä muiden glukoosiaineenvaihduntahäiriöiden seulonta Stora Enso Pankakoski Oy:n Enocell Oy:n työterveyshuollossa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että 8 %:lla kaikista tutkimukseen osallistuneista (n=131) epäiltiin glukoosiaineenvaihdunnanhäiriötä. Glukoosirasituskokeeseen osallistuneista 32 %:lla havaittiin glukoosiaineenvaihdunnanhäiriötä. (Muikku, Ryhänen & Väistö 2005, 26, 35.) Raskausdiabeteksen yhteyttä tyypin 2 diabetekseen on tutkittu muun muassa espanjalaisessa tutkimuksessa Diabetes and abnormal glucose tolerance in women with previous gestational diabetes. Tutkimuksessa seurattiin vuosina synnyttäneitä 696 raskausdiabeetikkoa 11 vuoden ajan. Kontrolliryhmänä (n=70) oli vastaavana ajankohtana synnyttäneet naiset, joilla oli normaali glukoosirasituskokeen tulos. Ensimmäinen kahden tunnin glukoosirasituskoe (75 g:n glukoosiannos) tehtiin kuusi viikkoa synnytyksestä tai imetyksen päätyttyä ja uusittiin viisi vuotta ensimmäisen kokeen jälkeen. Kuuden vuoden kuluttua 44 (6 %) oli sairastunut diabetekseen, 61:llä (9 %) todettiin heikentynyt glukoosinsieto, ja 25:llä (4 %) oli heikentynyt paastoglukoosi. 11 vuoden seurannassa riski sairastua diabetekseen oli raskausdiabeetikoilla 13,8 % ja kontrolliryhmällä 0 %. (Albareda, Caballero, Badell, Piquer, Ortiz, de Leiva & Corcoy 2003, (26), ) 5 DIABETESRISKITESTI Terveydenhuollon vastaanottokäyntien yhteydessä on suositeltavaa seuloa oireetonta tyypin 2 diabetesta sen yleisyyden vuoksi (Ilanne-Parikka 2006 (5), 9). Diabeteksen Käypä hoito -suosituksessa diabeteksen riskin arvioimiseksi ja riskiryhmien löytämiseksi suositellaan käytettäväksi Kansanterveyslaitoksen kehittämää Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomaketta (liite 2) eli diabetesriskitestiä (Diabeteksen Käypä hoito -suositus 2007a). Diabetesriskitestis-

19 19 sä on kahdeksan monivalintakysymystä, joiden vastaukset on pisteytetty. Yhteenlasketuista pisteistä nähdään, miten suuri riski henkilöllä on sairastua tyypin 2 diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana (taulukko 1). Mitä korkeamman pistemäärän lomakkeen täyttävä henkilö saa, sitä suurempi on hänen todennäköisyytensä sairastua tautiin. Maksimipistemäärä testissä on 26, minimipistemäärä 0. Lomakkeessa on myös kerrottu, mitä vastaaja voi tehdä itse pienentääkseen diabetesriskiään, ja milloin hänen kannattaisi hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma , ) TAULUKKO 1. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen riskipisteiden perusteella (Tyypin 2 diabeteksen arviointilomake). Riskitestin pistemäärä Sairastumisriski Alle 7 Pieni (arviolta yksi sadasta sairastuu) 7 11 Jonkin verran lisääntynyt (arviolta 1 25:sta sairastuu) Kohtalainen (arviolta joka kuudes sairastuu) Suuri (arviolta joka kolmas sairastuu) Yli 20 Hyvin suuri (arviolta puolet sairastuu) Diabetesriskitestin taustalla on FINRISKI-87- ja FINRISKI-92-tutkimuksista poimitut satunnaisotannat, jotka edustavat hyvin suomalaista väestöä. Näiltä henkilöiltä seurattiin diabetessairastavuutta Kansaneläkelaitoksen erityiskorvattavien lääkkeiden rekisterin ja sairaaloiden hoitorekisterin avulla vuoden 1997 loppuun asti. (Lindström & Tuomilehto 2002.) Logistisen regressiomallin avulla valittiin diabeteksen puhkeamista seuranta-aikana ennustavat tekijät. Malli kehitettiin 1987-kohortin pohjalta, ja vuoden 1992-kohortin avulla tarkistettiin muodostetun pisteytyksen toimivuutta. (Tuomilehto, Lindström & Peltonen 2004) Aikaisempien tutkimusten perusteella testiin valittiin muuttujiksi seitsemän diabetesriskiin selvästi vaikuttavaa tekijää, jotka pisteytettiin riskisuhteen perusteella. Näitä tekijöitä olivat ikä, painoindeksi, vyötärönympärys, verenpainelääkkeiden käyttö, aikaisempi kohonnut veren glukoosipitoisuus, liikuntasuositusten päivittänen täyttyminen sekä kasvisten, hedelmien ja marjojen päivittäinen käyttö. Lopulliseen riskitestiin otettiin mukaan myös sukulaisten sairastama diabetes,

20 20 jota alkuperäisessä aineistossa ei kysytty, mutta joka muiden tutkimusten perusteella viittaa mahdolliseen geneettiseen alttiuteen ja ennustaa selvästi diabetesta. (Lindström & Tuomilehto 2002.) Diabetesriskitestissä yli 15 pistettä saaneilla on suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Arviolta joka kolmas heistä sairastuu tautiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämän vuoksi riskitestissä kaikille yli 15 riskipistettä saaneille suositellaan tehtäväksi kahden tunnin glukoosirasituskoe (Ilanne-Parikka 2006, 9), jonka avulla voidaan saada selville aiemmin tunnistamaton tyypin 2 diabetes tai heikentynyt glukoosinsieto (Peltonen ym. 2006, 168). 6 GLUKOOSIRASITUSKOE 6.1 Glukoosirasituskokeen suoritus Poikkeavan glukoosiaineenvaihdunnan diagnoosi perustuu paastoglukoosinäytteen lisäksi oraaliseen kahden tunnin glukoosirasituskokeeseen (OGTT, Oral Glucose Tolerance Test), jossa laskimosta tai kapillaarista otetun veren tai useimmiten siitä erotetun plasman glukoosipitoisuus mitataan paaston jälkeen (0-näyte). Tämän jälkeen potilas juo 300 ml liuosta, joka sisältää 75 g glukoosia. (Saramies 2004, 19 21, 27.) Veren glukoosipitoisuus mitataan liuoksen nauttimisen jälkeen yhden (1 h näyte) ja kahden tunnin kuluttua (2 h näyte). Glukoosirasituskokeeseen tulevan henkilön tulee paastota vähintään kahdeksan tuntia ennen kokeen suorittamista. (Laboratorioliikelaitos ohjekirja 2006, 110.) Oraalinen kahden tunnin glukoosirasituskoe on diagnosoinnin standardi sekä heikentyneessä glukoosinsiedossa että diabeteksessa (Saramies 2004, 27). Sitä tulee käyttää diagnostisena testinä, koska se on ainoa tutkimus, jossa oireettomien henkilöiden heikentynyt glukoosinsieto tulee esille, ja koska pelkässä paastoglukoosikokeessa jää diagnosoimatta 30 % piilevästä diabeteksesta (Definition and diagnosis of diabetes mellitus and intermediate hyperglycemia 2006, 2). Glukoosirasituskokeessa diagnostiikan kriteereinä käytetään aikuisilla WHO:n diagnostisia diabeteksen glukoosiraja-arvoja laskimoveren plasmasta (taulukko 2) (Definition, Diagnosis and Classification of Diabetes Mellitus and its Complications 1999, 52).

21 21 TAULUKKO 2. WHO:n diagnostiset glukoosiraja-arvot (Definition, Diagnosis and Classification of Diabetes Mellitus and its Complications 1999, 52; Raskausdiabeteksen Käypä Hoito suositus 2008) Normaali glukoosinsieto Glukoosipitoisuus (mmol/l) Laskimoveren Kapillaarikokoveri plasma Laskimokokoveri Paastoglukoosiarvo < h:n arvo glukoosirasituskokeessa < Diabetes mellitus Paastoglukoosiarvo ja/tai 2 h:n arvo glukoosirasituskokeessa Heikentynyt glukoosinsieto Paastoglukoosiarvo < 7.0 < 6.1 < 6.1 2h:n arvo glukoosirasituskokeessa Kohonnut paastoglukoosi Paastoglukoosiarvo h:n arvo glukoosirasituskokeessa Raskausdiabetes < 7.8 < 7.8 < 6.7 Paastoglukoosiarvo 5,1 1 h:n arvo glukoosirasituskokeessa 10,0 2 h:n arvo glukoosirasituskokeessa 8,7 6.2 Laboratoriotutkimusprosessi Laboratoriotutkimus, kuten paastoglukoosin määritys, käsittää laboratoriotutkimusprosessin, joka sisältää preanalyyttisen, analyyttisen ja postanalyyttisen vaiheen (Laitinen 2004, 32). Tutkimuksen tarpeen selvittäminen, tutkimuksen pyytäminen, potilaan valmistaminen tutkimukseen, potilaan tunnistaminen, näytteenotto, sekä näytteen käsittely ja kuljetus ovat ennen näytteen analysointia

22 22 tapahtuvia eli preanalytiikkaan kuuluvia vaiheita (Makkonen & Tuokko 1997, 16, 168). Analysointivaiheeseen sisältyy potilasnäytteiden analysointi ja luotettavuuden varmistaminen laitteiden toimivuutta seuraamalla. Laboratoriotutkimusprosessin postanalyyttisiä vaiheita ovat tulosten tulkinta, tulosten luotettavuuden arviointi ja niiden hyödyntäminen potilaan hoitoa tai seurantaa varten. (Suomen bioanalyytikkoliitto ry 2005.) Laboratoriovirheistä suuri osa tapahtuu preanalyyttisessa vaiheessa. Ei-biologiset tekijät, kuten potilaan väärä tunnistaminen, sekä biologiset tekijät, kuten potilaan väärä asento näytteenotossa tai väärä näytteenottoaika, vaikuttavat kaikki laboratoriotuloksen luotettavuuteen (NCCLS 2003, 2.) Preanalyyttisia tekijöitä Potilaan valmistautuminen ja valmistaminen laboratoriotutkimuksiin ja näytteenottoon on merkittävä osa laboratoriotutkimusprosessia, ja vaikuttaa ratkaisevasti lopputuloksen luotettavuuteen (Tapola 2004, 22). Näytteenottoon valmistautumisella vakioidaan elimistön toimintoja, jotta eri kerroilla otettujen näytteiden tulokset olisivat keskenään vertailukelpoisia ja jotta tuloksia voidaan verrata viitearvoihin (Makkonen & Tuokko 1997, 16, 45, 168). Laboratoriotutkimuksen ja valmistautumisen onnistumiseksi potilaalle tulee antaa ohjeet tutkimuksen kulusta sekä tarvittavista ennakkovalmisteluista. Ohjeet on suositeltavaa antaa sekä suullisesti että kirjallisesti, ja näytteenottajan tulee varmistaa ennen näytteiden ottamista, että ohjeita on noudatettu. (Tapola 2004, ) Standardeissa, kuten Suomen Standardoimisliiton standardi SFS-EN ISO 15189, on runsaasti vaatimuksia preanalytiikan eri vaiheisiin, poikkeamien tunnistamiseen sekä niiden ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen liittyen. Lisäksi useat organisaatiot, kuten NCCLS (The National Committee for Clinical Laboratory Standards) ja WHO ovat laatineet julkaisuja ja suosituksia preanalyyttisista vaiheista. Diabetesta diagnosoitaessa potilaalta vaaditaan ehdotonta paastoa (Penttilä 2004a, 123). Paastoglukoosin määrityksessä käytetään yleisiä standardoituja paastonäytteenotto-ohjeita, jolloin näytteenotto tapahtuu paaston jälkeen aamulla klo 8 10 välillä. Paastoa ja tupakointikieltoa noudatetaan edellisestä il-

23 23 lasta klo 22:sta lähtien. Yön aikana on sallittua juoda korkeintaan lasillinen vettä. Lääkkeet, jotka eivät ole välttämättömiä, pitäisi jättää ottamatta näytteenottoa edeltävän vuorokauden aikana. Alkoholin nauttimista tulee välttää edellisenä päivänä, korkeintaan pullollinen olutta on sallittua nauttia. Näytteenottoaamuna tulee olla hereillä vähintään tunti ennen näytteenottoa, ja lisäksi tulee välttää fyysistä rasitusta. Verenkierron tasaamiseksi tulee istua vähintään 15 minuuttia ennen näytteenottoa. (Makkonen & Tuokko 1997, 17, 45.) Näytteenottotilanteessa näytteenottajan tulee tunnistaa potilas kysymällä henkilötiedot ja varmistaa, että näyteputkien tarroissa olevat tiedot täsmäävät potilaan antamien tietojen kanssa (Tuokko 2003, 14). Näytteenoton tekniikalla on vaikutusta preanalyyttiseen laatuun. Esimerkiksi kiristyssidettä ei tulisi käyttää laskimon etsimiseen kuin tarvittaessa, koska liiallinen kiristyssiteen käyttö nostaa laskimon hydrostaattista painetta. Tämä aiheuttaa veden ja siihen liuenneiden aineiden siirtymistä laskimon ulkopuolelle, jonka vuoksi kiristyssiteen avulla saatu näyte on väkevöitynyttä. (Pohjavaara, Malminiemi & Kouri 2003, ) Glukoosinäytteet suositellaan otettavaksi sitraattifluoridia sisältäviin näytteenottoputkiin, jolloin glykolyysiä eli glukoosin hajoamista ei pääse tapahtumaan. Sitraattifluoridiputkissa glukoosipitoisuus säilyy hyvin, joten sentrifugoinnin ei tarvitse tapahtua heti näytteenoton jälkeen (Helin 1999, 35). Sentrifugoitu ja eroteltu näyte säilyy jääkaapissa kolme vuorokautta. Pidempiaikaista säilytystä varten näyte on pakastettava. (Laboratoriokäsikirja , 163.) Näytteiden analysointi GOD-POD -menetelmällä Laskimokokoveren tai plasman glukoosipitoisuus määritetään fotometrisesti entsymaattisilla värireaktioilla (Penttilä 2004a, 123). Määritys voidaan tehdä glukoosioksidaasimenetelmällä, GOD-POD. Tällä menetelmällä tehty määritys on fotometrinen päätepistemittaus. Menetelmässä glukoosioksidaasi toimii glukoosin hapettajana ja peroksidaasientsyymi katalysoi värireaktiota. Glukoosioksidaasi hapettaa glukoosin glukonihapoksi, jolloin muodostuu vastaava määrä vetyperoksidia. (Reaktio 1)

24 24 Reaktio 1: Glukoosi + O 2 D-glukonaatti + H 2 O 2 Peroksidaasientsyymin katalysoimana, 4-aminoantipyriinin ja fenolin läsnä ollessa, vetyperoksidista muodostuu punaista kinoni-iminiä (reaktio 2). Reaktio 2: 2 H 2 O aminoantipyriini + fenoli Kinoni-imini + 4 H 2 O Muodostuneen värin voimakkuutta mitataan 510 nm:n aallonpituudella. Värin voimakkuus on suoraan verrannollinen näytteessä olevaan glukoosin määrään. (Thermo Electron Corporation 2005; Sacks 1999, ) Analysoinnin laadunvarmistus Laadunvarmistuksella tarkoitetaan sellaisten suunniteltujen ja järjestelmällisten laatujärjestelmän toimintojen joukkoa, joilla saavutetaan riittävä luottamus siihen, että riittävät laatuvaatimukset toteutuvat, ja niiden toimivuus voidaan tarvittaessa osoittaa (Eurachem-Suomi 1997, 36-37). Laboratorioilla täytyy olla sisäinen laadunohjausjärjestelmä, jolla tulosten laatutason saavuttaminen varmistetaan. Tulosten epävarmuuden määrittäminen silloin, kun se on aiheellista ja mahdollista, kuuluu laboratorion laadunvarmistukseen. Epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä voivat olla näytteenotto, näytteen valmistelu, näytteen osan valinta, kalibraattorit (eli tietyn pitoisuuden omaavat standardiliuokset), vertailumateriaalit, vaikuttavat suureet, käytetyt laitteet, ympäristötekijät, näytteen kunto ja suorittajan vaihtuminen. (Suomen Standardoimisliitto SFS 2007, 50.) Kliinisen laboratorion sisäistä laatua varmistetaan kontrolli- ja potilasnäytteiden avulla. Kontrollinäytteet eli tunnetun pitoisuuden omaavat näytteet analysoidaan samoin kuin potilasnäytteet ja niiden tuloksia verrataan määrättyihin tavoitearvoihin. Potilasnäytteiden tuloksia arvioidaan kontrollinäytteiden toiminnan perusteella. Tämä edellyttää sitä, että kontrollinäytteellä on tunnettu arvo ja että se on

25 25 stabiili. (Petersen & Dreyer 1994, 7 9; Sorto, Törmä & Kaihola 1996, 6.) Potilasnäytteitä voidaan käyttää laadunvarmistuksessa muun muassa eri menetelmien antamien tulosten vertailussa tai rinnakkaisten näytteiden analysoinnissa, jolloin voidaan selvittää menetelmän toistettavuutta. Sisäisen laadunohjauksen tavoitteena on päätellä kontrollinäytteiden tulosten perusteella, täytyykö analyysijärjestelmää korjata, voidaanko mittaussarjan potilastulokset hyväksyä sekä millainen on suoritustaso verrattuna analyyttisiin tai lääketieteellisiin laatutavoitteisiin. (Sorto ym. 1996, 6.) Laboratorioiden pitää osallistua laboratorioiden välisiin vertailuihin, kuten ulkoisiin laaduntarkkailukierroksiin (Suomen Standardoimisliitto SFS. 2007, 50). Ulkoisessa laadunarvioinnissa verrataan oman laboratorion tuloksia muiden laboratorioiden saamiin arvoihin, jolloin voidaan päätellä oman menetelmän tasoa. Suomessa ulkoisia laaduntarkkailukierroksia järjestää Labquality Oy. (Penttilä 2004b, 38.) Mikäli järjestelmällistä laboratorioiden välistä vertailuohjelmaa ei ole saatavissa, laboratorion tulee kehittää menettelytapa, jolla voidaan määrittää muilla keinoin arvioimattomien menetelmien hyväksyttävyyttä. Tämän menettelytavan tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ulkoista koestusmateriaalia, esimerkiksi laboratorioiden välillä vaihdettuja näytteitä. (Suomen Standardoimisliitto SFS 2007, ) 7 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tyypin 2 diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyyttä Joensuun Työterveyden PKSSK:n yksiköiden sairaanhoitaja-asiakkailta, joilla on diabetesriskikyselyn mukaan suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen tai jotka ovat aikaisemmin sairastaneet raskausdiabetesta. Tutkimuksessa selvitettiin myös raskausdiabeteksen yhteyttä tyypin 2 diabeteksen syntyyn. Samalla annettiin työterveyshuollolle tietoa yhden ammattiryhmän riskistä sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä glukoosiaineenvaihdunnanhäiriöiden esiintymisestä tässä ammattiryhmässä.

26 26 Tutkimusongelmina työssä olivat: 1. Kuinka suurella osalla diabetesriskitestissä 12 riskipistettä saaneista tai aiemmin raskausdiabeteksen sairastaneista Joensuun Työterveyden PKSSK:n yksiköiden sairaanhoitaja-asiakkaista on todettavissa tyypin 2 diabetes tai muu glukoosiaineenvaihdunnanhäiriö? 2. Todetaanko tutkimuksessa glukoosiaineenvaihdunnan häiriötä tai tyypin 2 diabetesta niiltä tutkittavilta, joilla on aiemmin todettu raskausdiabetes? 8 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 8.1 Tutkimuksen kohderyhmä Perusjoukkona tutkimuksessa oli Joensuun Työterveyden PKSSK:n yksiköiden 1022 sairaanhoitaja-asiakasta, johon on laskettu sairaanhoitajan koulutuksen saaneet (sairaanhoitajat, osastonhoitajat, apulaisosastonhoitajat ja kätilöt). Näistä valittiin otokseksi PKSSK:n operatiivisen hoitotyön kymmenen osaston sairaanhoitajat, joille diabetesriskikartoitus tehtiin. Kyseessä on harkinnanvarainen otos eli näyte, koska tutkittavat valittiin harkintaa käyttäen, eikä kaikilla perusjoukkoon kuuluvilla ollut mahdollisuutta osallistua tutkimukseen. Näytteen avulla voidaan saada luotettavia, perusjoukkoa edustavia tuloksia, kun aihealue ja perusjoukko tunnetaan, mutta tuloksia kannattaa tulkita tarkasti harkiten. (Vrt. Holopainen & Pulkkinen 2002, 34.) Tutkimukseen valittiin ainoastaan sairaanhoitajat koko terveydenhuoltohenkilökunnan sijaan, koska sairaanhoitajien määrä on muihin verrattuna suuri, ja he olivat kohderyhmänä parhaiten tavoitettavissa. Tutkimuksessa toisena tutkimusongelmana oli selvittää aiemmin sairastetun raskausdiabeteksen yhteyttä tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyteen, joten sairaanhoitajat olivat naisvaltaisen alan edustajina luonnollinen valinta.

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2008: 45 317 322 Tutkimusseloste Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA

AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA Petra Lundberg Sanna Piiroinen Sylvia Rovasalo Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Dehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007. Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan

Dehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007. Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Dehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007 Lisälehti

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Puheeksi ottaminen TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Dh Heli Varoma, TYKS sisätautien poliklinikka 020 15.4.2011 Tyypin 2 DIABETES Plasman paasto glukoosi 6 mmol/l tai alle normaali 6,1 6,9 mmol/l heikentynyt

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012 Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Liisa Kallio ja Tuula Virkanen-Sharsan RISKIL VAI ELINTAPAOHJAUSTAPAHTUMA TYÖTTÖMILLE TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISEMISEKSI

Liisa Kallio ja Tuula Virkanen-Sharsan RISKIL VAI ELINTAPAOHJAUSTAPAHTUMA TYÖTTÖMILLE TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISEMISEKSI Liisa Kallio ja Tuula Virkanen-Sharsan RISKIL VAI ELINTAPAOHJAUSTAPAHTUMA TYÖTTÖMILLE TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISEMISEKSI Hoitotyön koulutusohjelma 2016 RISKIL VAI ELINTAPAOHJAUSTAPAHTUMA TYÖTTÖMILLE TYYPIN

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden

Lisätiedot

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Kari Teramo HYKS:n Naistenklinikka Suomen Kätilöliitto, Tampere 3.4.2014 Alipainon, normaalipainon, ylipainon ja lihavuuden rajat --------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008 Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008 Linnéa Linko linnea.linko@utu.fi Sisäinen ja ulkoinen laadunvarmistus Sisäinen laadunvarmistus toistuvin välein tehtävät kontrollinäytteet (päivittäin,

Lisätiedot

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

KESKI-IKÄISTEN MIESTEN RISKI SAIRASTUA TYYPIN 2 DIABETEKSEEN SAIRAANHOITAJAN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ HOITOTYÖ

KESKI-IKÄISTEN MIESTEN RISKI SAIRASTUA TYYPIN 2 DIABETEKSEEN SAIRAANHOITAJAN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ HOITOTYÖ KESKI-IKÄISTEN MIESTEN RISKI SAIRASTUA TYYPIN 2 DIABETEKSEEN SAIRAANHOITAJAN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ HOITOTYÖ Nykänen Maija-Rönnmark Anni Opinnäytetyö, kevät 2007 Diak Etelä, Helsinki, Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Jenna Piironen Sanna Tukiainen RASKAUSDIABETES - ENSIOHJAUS NEUVOLASSA

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Jenna Piironen Sanna Tukiainen RASKAUSDIABETES - ENSIOHJAUS NEUVOLASSA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Jenna Piironen Sanna Tukiainen RASKAUSDIABETES - ENSIOHJAUS NEUVOLASSA Opinnäytetyö Tammikuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Tammikuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua

Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua Preanalytiikka Preanalyyttinen vaihe SFS-EN ISO 15189: 3.10 Tutkimusta edeltävät toimenpiteet Preanalyyttinen vaihe Kliinikon pyynnöstä käynnistetyt toimenpiteet/vaiheet

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP))

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP)) P7_TA(0)008 EU:n diabetesepidemian torjuminen Euroopan parlamentin päätöslauselma. maaliskuuta 0 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (0/9(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus

Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus Hyllyvä pylly näkökulmia naisen lihavuudesta 4.4.2014, Tampere Nina Peränen, KSSHP Materiaalissa hyödynnetty Käypä hoito suositustyöryhmän yhteistä luentomateriaalia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Korkean riskin strategia 2003 2010 2 TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMA Korkean riskin strategia Dehko-materiaalia: Diabetesliitto Diabeteskeskus Kirjoniementie 15

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa

15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa Sairaanhoitaja, Farmaseutti Susanna Hannikka Kohonnut verenpaine Kohonneet veren rasva-arvot Heikentynyt sokerinsieto

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle

Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle Tapani Ebeling OYS, Medisiininen tulosyksikkö 27.9.2011 1 Esityksen runko 2 Ongelma: Pandemia! N. ½ DM2-potilaista kuolee ennenaikaisesti, kardiovaskulaarisairauteen

Lisätiedot

Raskausdiabetes Elintavoilla kohti hyvinvointia

Raskausdiabetes Elintavoilla kohti hyvinvointia Ohjevihko raskausdiabeteksen ruokavaliohoidosta Lempäälän äitiys- ja lastenneuvolaan Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Lahdensivu, kevät 2015 Henna Mäkinen, Emmi Parviainen & Jenni

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

VAPAA-AJAN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA TIETÄMYS TYYPPI 2 DIABETEKSEN RISKITEKIJÖISTÄ: VIIDEN VUODEN SEURANTATUTKIMUS TYYPIN 2 DIABEETIKOILLA, KOHONNEET

VAPAA-AJAN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA TIETÄMYS TYYPPI 2 DIABETEKSEN RISKITEKIJÖISTÄ: VIIDEN VUODEN SEURANTATUTKIMUS TYYPIN 2 DIABEETIKOILLA, KOHONNEET VAPAA-AJAN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA TIETÄMYS TYYPPI 2 DIABETEKSEN RISKITEKIJÖISTÄ: VIIDEN VUODEN SEURANTATUTKIMUS TYYPIN 2 DIABEETIKOILLA, KOHONNEET GLUKOOSIARVOT OMAAVILLA JA EI-DIABEETIKOILLA Katja Kemppainen

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta

Joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta Joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta Suomessa on jo lähes 500 000 diabeetikkoa, eli noin joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta. Diabetes on voimakkaasti lisääntyvä kansansairaus, joka on saavuttanut

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot