AGNICO EAGLE FINLAND OY Rikastushiekka-altaan (NP3) patosortuman vahingonvaara-arvio
|
|
- Elina Järvenpää
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PATOSORTUMAN VESISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI AGNICO EAGLE FINLAND OY Rikastushiekka-altaan (NP3) patosortuman vahingonvaara-arvio Patosortuman vesistövaikutusten arviointi
2 2 COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
3 Sisältö 3 1 JOHDANTO JA TOIMEKSIANTO TAUSTATIEDOT JA MURTUMAHYPOTEESI ARVIO PATOSORTUMAN VESISTÖVAIKUTUKSISTA PATOSORTUMAN AIHEUTTAMA KUORMITUS VAIKUTUS SEURUJOEN VEDENLAATUUN Murtuman aiheuttaman tulva-altaan vedenlaatu Tulva-altaan kuormitus Seurujokeen Purkuvesistön veden laatu patosortuman jälkeen Arvioinnin perusteet Arvio purkuveden ainepitoisuuksien nousuista patosortuman jälkeen VAIKUTUS SEURUJOEN JA LOUKISEN KALASTOON YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET Pöyry Finland Oy Kari Kainua, FM Heimo Vepsä, FM Eero Taskila, FM Jaakko Saukkoriipi, FT Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
4 1 JOHDANTO JA TOIMEKSIANTO Agnico Eagle Finland Oy (AEF Oy) on toimittanut patoturvallisuusviranomaiselle rikastushiekka-altaan (NP3) patosortuman vahingonvaaraselvityksen lokakuussa Patoviranomaisen lausunnon mukaan vahingonvaaraselvitystä tulee täydentää ympäristövaikutusten arvioinnin osalta. Täydennyksessä tulee arvioida millainen vaikutus sortumalla on Seurujoen vedenlaatuun ja kalastoon. AEF Oy antoi Pöyry Finland Oy:lle toimeksiannon täydentää vahingonvaaraselvitystä veden laadun ja kalaston osalta. Vaadittu täydennys esitetään tässä raportissa. 4 2 TAUSTATIEDOT JA MURTUMAHYPOTEESI Kaivoksen vierestä virtaavan Seurujoen (Kuva 2-1) valuma-alueen koko valuma-alueen alarajalla on 307 km2 ja järvisyys 0,3 %. Seurujoki laskee Loukiseen (valuma-alue suulla on F = 1717 km2 ja järvisyys L = 1,1 %), joka puolestaan yhtyy Ounasjokeen Levitunturin kohdalla. Kuva 2-1. Kittilän kaivosalueen vieressä virtaava Seurujoki lokakuussa Vahingonvaaraselvityksen (Geobotnia 2013) liitteenä olevassa Insinööritoimisto Pekka Leiviskän patosortumaa simuloivassa tulva-aaltolaskennassa on lähtötietoina käytetty seuraavia murtumahypoteesiin liittyviä lähtöolettamuksia: vuotolähtöinen murtuma murtuma-aukko muodostuu niin korkeaksi, että kaikki vapaa vesi purkautuu altaasta altaan tyhjentymisen kuluva aika on noin 50 min purkautuva vesimäärä on m 3, josta vesistöön purkautuva vesimäärä on noin 1,3 milj. m 3 maksimivirtaama vuodon aikana on 670 m 3 /s murtuma-aukko sijaitsee pääpadon pohjois-eteläsuuntaisella laidalla
5 Laskennan tulosten mukaan tulva-aalto leviää Seurujoen yli ja Seurujoessa vesi lähtee purkautumaan sekä vastavirtaan pohjoiseen että myötävirtaan etelään. Vesi leviää joen molemmin puolin noin metrin päähän uomasta. Seurujokea pitkin virtaava tulvavesi jatkaa Punikkikuusikon ja Koskenkuusikon välistä länteen osan kulkiessa Kuoksuojaa pitkin luoteeseen. Vahingonvaaraselvityksessä on arvioitu, että murtumassa alle 30 % tulvavedestä jää kaivosalueelle päätyen Rouravaaran avolouhokseen, osan imeytyessä maahan. Seurujokeen päättyväksi vesimääräksi on arvioitu noin 1,3 milj. m 3. Osa vedestä, alle 10 %, purkautuu Leppäojan kautta suoraan Loukiseen. Leppäoja sijaitsee kaivoksen itä-/kaakkoispuolella. Seurujoessa tulvaveden korkeus saavuttaa maksimikorkeutensa noin 4,4 tunnin kuluttua murtumasta. Syntyvän tulva-altaan muoto ja koko selviää kuvasta (Kuva 2-2). Väkevänivan kohdalla (PL 1, Kuva 2-2) tulva-altaan alaosalla tulvaveden virtaamamaksimi on noin 125 m 3 /s (Kuva 2-3), kun mallinnuksessa taustavirtaamana on käytetty 30 m 3 /s. 5
6 6 PL 1 Kuva 2-2. Patomurtumasta syntyvä tulva-allas, laskentapoikkialat ja tulva-aallon leviäminen (Leiviskä 2013).
7 7 Kuva 2-3. Vedenkorkeus ja virtaama alimmalla laskentapoikkialalla PL 1 (Leiviskä 2013). Poikkialan sijainti selviää kuvasta (Kuva 2-2).
8 3 ARVIO PATOSORTUMAN VESISTÖVAIKUTUKSISTA Patosortuman aiheuttama kuormitus Patosortumassa purkautuu nopeasti 2 milj. m 3 vettä rikastusaltaasta, josta Seurujokeen päätyy noin 1,3 milj. m 3 ja suoraan Loukiseen noin 0,1 milj. m 3. Osa vedestä jää kaivosalueelle esim. Rouravaaran käytöstä poistettuun avolouhokseen. Suurimmat tulvaaallon aiheuttamat virtausnopeudet ylittävät paikoin nopeuden 2,0 m/s. Tasaisilla suoalueilla virtausnopeudet ovat yleensä tasoa 0,5 0,8 m/s. Suuret virtausnopeudet erodoivat veteen sekä rikastushiekkaa että altaan ulkopuolista maa-ainesta. Maaaineksen määrä riippuu paljolti mihin vuoden aikaan murtuma tapahtuu; maan ollessa jäässä ainesmäärä on pienempiä kuin sula-aikana. Maa-aineksen erodoituminen nostaa veden kiintoainepitoisuutta ja sameutta, joka heijastuu myös muihin vedenlaatusuureisiin (väri, COD Mn, ravinteet jne.). Erodoituvan rikastushiekan määrän voidaan arvioida olevan purkautumisajankohdasta riippumaton sen sijaitessa sulana vesikerroksen alla. Rikastushiekka-altaan vesi on rikastushiekan kalkkikäsittelystä johtuen emäksistä. Vesi on myös suolapitoista sisältäen erityisesti sulfaattia. Suolapitoisuus havaitaan rikastushiekka-altaan veden kohonneena sähkönjohtavuutena. Happitilanne altaassa on säilynyt tarkkailutulosten perusteella kohtuullisena. Kaivosvesille tyypillisesti vedessä on myös runsaasti typpeä, mutta fosforipitoisuus on pieni. Malmiperäisiä alkuaineita vedessä on saostuksen jälkeenkin vielä luonnonvesiin verrattuna runsaasti, mm. antimonia, arseenia, nikkeliä ja sinkkiä (Taulukko 3-1). Taulukko 3-1. Rikastushiekka-altaan veden laatutietoja Sameus ph Sähkönj. Happi Kiintoaine COD Cr Kloridi Sulfaatti Kok.N Kok.P Alumiini Antimoni Arseeni Kupari Magnesium Mangaani Natrium Nikkeli Rauta Sinkki NTU ms/m % mg/l mgo2/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Keskiarvo 1,2 8, ,3 25, , ,4 71 6,9 Min 0,2 7, ,0 25, , ,9 11 5,7 Max 7,0 8, ,0 26, , ,2 n Rikastushiekka sisältää myös luonnollisesti haitallisiksi ja vaarallisiksi aineiksi luokiteltuja alkuaineita, joiden määriä on esitetty taulukossa (Taulukko 3-2) (Geobotnia 2013). Rikastushiekalle tehtyjen liukoisuustestien perusteella (SFS-EN ) veteen liukeni erityisesti arseenia, antimonia, sulfaattia ja seleeniä (Labtium 2014). Liukoisuustesteissä liuenneiden alkuaineiden pitoisuuksia on esitetty taulukossa (Taulukko 3-3). Taulukko 3-2. Rikastushiekan sisältämät haitalliset ja vaaralliset aineet (Geobotnia 2013).
9 Taulukko 3-3. Kaksivaiheisen ravistelutestin liuospitoisuuksia (Labtium 2014). 9 Suure Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 1 Vaihe 2 ph 8,61 8,97 9,3 9,6 8,39 8,79 8,89 9,08 8,89 9,09 8,44 8,86 As [mg/l] 0,05 0,04 9,3 6 0,1 0, ,1 0,09 0,09 Ni [mg/l] 0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Pb [mg/l] <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,0002 0,0002 <0,0002 <0,002 Sb [mg/l] 0,02 0,02 0,2 0,08 0,03 0,04 0,2 0,09 0,1 0,08 0,02 0,02 Se [mg/l] 0,01 <0,005 0,05 0,02 0,02 <0,005 0,05 0,03 0,05 0,04 0,02 0,007 SO 4 [mg/l] Patosortumatilanteessa haitta-aineita päätyy ympäristöön sekä liuenneena että rikastushiekan mukana. Alkuaineiden liukoisuus rikastushiekasta on voimakkaan riippuvainen vallitsevista ympäristöolosuhteista. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että haitta-aineiden liukoisuus muuttuu ympäristön ph- sekä hapettumispelkistysolosuhteiden muuttuessa. Yleisesti voidaan todeta, että metallien liukoisuus rikastushiekasta kasvaa yleensä ympäröivän veden happamoituessa. Redox-herkkien metallien, kuten raudan ja mangaanin osalta liukoisuus kasvaa myös ympäröivien olosuhteiden muuttuessa hapettavista pelkistäviksi. Eräiden alkuaineiden, kuten vanadiinin liukoisuuden on havaittu kuitenkin kasvavan neutraaleissa ja emäksissä olosuhteissa. Edellä esitettyjen rikastushiekka-altaan veden laatutietojen (Taulukko 3-1) perusteella arvioidut rikastushiekka-altaan (2 milj. m 3 ) ainekuormat on esitetty taulukossa (Taulukko 3-4). Taulukko 3-4. Arvio rikastushiekka-altaassa olevista ainekuormista. Aine kg Kiintoaine Sulfaatti Kok.N Kok.P 57 Alumiini 52 Antimoni 87 Arseeni 267 Kupari 6 Magnesium Mangaani Natrium Nikkeli 73 Rauta 141 Sinkki Vaikutus Seurujoen vedenlaatuun Murtuman aiheuttaman tulva-altaan vedenlaatu Altaan murtuessa vesimassat purkautuvat voimalla Seurujoen uomaan ja noin 4-5 tunnissa on muodostunut kuvan (Kuva 2-2) mukainen tulva-allas. Altaan vedenlaatu muodostuu altaasta purkautuvan veden, virtauksen mukana edoroituneen rikastushiekan sekä maa-aineksen sekä Seurujoen ja sen sivupurojen vesien laadusta. Kaivoksen kohdalla Seurujoen keskivirtaama vesistömallista poimittuna on jaksolla ollut 4,4 m 3 /s ja MNQ 2,2 m 3 /s (Kuva 3-1).
10 10 Kuva 3-1. Seurujoen virtaamatietoja kaivoksen kohdalla vesistömallista poimittuna. Keskivirtaamatilanteessa 4 tunnin aikana syntyneeseen tulva-altaaseen purkautuu laimentavia Seurujoen yläpuolisia vesiä noin m 3 eli alle 5 % tulva-altaan vesimäärästä, joten altaan vedenlaatuun Seurujoen puhtaammilla vesillä ei ole kovin suurta merkitystä purkualueiden välitöntä läheisyyttä lukuun ottamatta. Seurujoen kohdalle syntyvän tulva-altaan kiintoaine-, metalli- ja ravinnepitoisuuksien suuruusluokkia on arvioitu taulukossa (Taulukko 3-5) rikastushiekka-altaan veden laatutietojen (Taulukko 3-1) ja rikastushiekan ainepitoisuuksien (Taulukko 3-2) perusteella olettaen, että rikastushiekkaa sortumassa erodoituu veteen (2 milj. m 3 ) hienoaineksena noin 1 % liikkeelle lähtevän hiekan kokonaismäärästä. Vahingonvaaraselvityksessä (Geobotnia 2013) on arvioitu, että vuotolähtöisessä murtumassa NP3-altaasta veden mukana purkautuvan rikastushiekan määrä voisi olla suurimmillaan noin m 3, ja sen on arvioitu leviävän noin m:n päähän padosta ( m 3, tn). Maanpinnasta erodoituvalla aineksella on arvioitu olevan vaikutusta vain kiintoaine-, sameus ja ravinnemääriin. Taulukko 3-5. Arvio tulva-altaan veden kiintoaine-, metalli- ja ravinnepitoisuuksien suuruusluokista. Muuttuja Pitoisuus Kiintoaine 100 mg/l Arseeni 300 µg/l Alumiini 900 µg/l Antimoni 50 µg/l Kupari 30 µg/l Mangaani 1500 µg/l Nikkeli 50 µg/l Sinkki 15 µg/l Typpi 55 mg/l Fosfori 70 µg/l Sulfaatti mg/l
11 3.2.2 Tulva-altaan kuormitus Seurujokeen Kuvan (Kuva 2-3) perusteella on karkeasti arvioitu syntyvän tulva-altaan (1,3 milj. m 3 ) tyhjentymiseen kuluvaksi ajaksi noin 7 8 tuntia (Kuva 3-2). Alle 10 % kuormituksesta kohdistuu suoraan Loukiseen. Purkautuvan vesimäärän ja arvioidun tulva-altaan vedenlaadun perusteella vesistöön purkautuu mm. kiintoainetta 138 t, sulfaattia noin 2 milj. kg, typpeä 76 t, arseenia 415 kg ja antimonia ja nikkeliä 69 kg (Kuva 3-3). 11 Kuva 3-2. Tulva-altaan tyhjentyminen arvioidulla nettoulosvirtaamalla.
12 12 Kuva 3-3. Arvio Seurujokeen purkautuvista kiintoaine-, metalli-, ravinne ja sulfaattimääristä.
13 3.2.3 Purkuvesistön veden laatu patosortuman jälkeen Arvioinnin perusteet Tulva-altaan vesien laimentumista ja kulkeutumista arvioitiin 3D-vesistömallin EFDC (Environmental Fluid Dynamics Code) avulla. Malli on eräs vesistöjen kuormitussietokyvyn arviointiin tarkoitettujen suositeltujen mallien joukossa Yhdysvalloissa. Laskenta suoritettiin vakiovirtaamilla vesistön keskivirtaama- ja keskialivirtaamatilanteissa (Taulukko 3-6). Taulukko 3-6. Laskennassa käytettyjä keski- (MQ) ja keskialivirtaamia (MNQ). m 3 /s MNQ MQ Seurujoki Lintula Loukinen (+Rourajoki) Kapsajoki Ounasjoki Patosortumatilanteessa muodostuvan altaan veden laimentumista ja kulkeutumista arvioitiin käyttäen edellä kuvattua purkautumista ja purkautuvan veden ainepitoisuutena vakiopitoisuutta. Näin voitiin laskea tulva-altaan vesien prosenttiosuudet eri vesistön pisteissä. Vesien viipymät vesireitillä ovat lyhyitä, joten luontaista ainepoistumaa ei arvioitu vesistössä tapahtuvan merkittävissä määrin. Prosenttiosuuksien perusteella laskettiin syntyvät ainepitoisuudet. Laskennassa taustapitoisuutena käytettiin arvoa nolla, jolloin laskelma kuvaa patosortuman aiheuttamaa ainepitoisuuden lisäystä, joka lisätään luontaisen taustapitoisuuden päälle. Purkuvesistöalueen gradientti laadittiin Maanmittauslaitoksen 10 m:n korkeusmallista (Kuva 3-4). Uoman morfometria arvioitiin karkeasti ilmakuvista. Kuva 3-4. Mallissa käytetty purkuvesistön pituusprofiili Arvio purkuveden ainepitoisuuksien nousuista patosortuman jälkeen Patosortuman aiheuttama virtaamalisäys, maksimi yli 100 m 3 /s, nostaa pienehkön purkuvesistön alkuosan virtaamat hetkellisesti hyvin korkeiksi. Kuten kuvan (Kuva 3-1) nykytilasta voidaan havaita, Seurujoessa kaivoksen kohdalla patosortuma keskivirtaama (MQ) ja keskialivirtaamatilanteissa (MNQ) nostaa virtaamat sekä veden korkeudet vastaamaan hetkellisiä kevättulvan aikaisia virtaamahuippuja ja yliveden korkeuksia.
14 Mikäli patosortuma tapahtuisi esimerkiksi kevät- tai syysylivirtaamien aikana, virtaamat ja vedenkorkeudet voisivat jopa kaksinkertaistua, jolloin vedenkorkeudet nousisivat paljon yli normaalien kevätmaksimien. Sen sijaan suuret valumat laimentaisivat vesiä tehokkaammin. Talvella merkittävä osa virtaamasta tapahtuisi jääkannen päällä sekoittuen veteen vasta aukiolevien koskijaksojen kohdalla. MQ- ja MNQ-tilanteiden erot eivät ole kovin suuria johtuen tulva-altaan suuresta vesimäärästä suhteessa vesistön virtaamiin. MNQ-tilanteessa pitoisuudet ovat hieman suurempia ja pulssin kesto pidempi. Kuten prosenttiosuuksista (Kuva 3-5) ilmenee, vaikutus pienenee ja tulva-aallon viipymä kasvaa jokisuuta kohden. Tulva-altaan alapuolella Seurujoessa osuus on 100 % ja Loukisen suulla ennen Ounasjokea noin kolmannes tästä, mikä tarkoittaa, että tulvavesien pitoisuudet ovat laimentuneet kolmasosaan lähtötilanteeseen verrattuna. 14 Kuva 3-5. Patomurtuma-altaan vesien osuus eri laskentapisteissä. Kuvan (Kuva 3-5) mukaisilla prosenttiosuuksilla laskettuna purkuvesistön haittaainepitoisuudet nousevat kuvan (Kuva 3-6) mukaisesti.
15 15 Kuva 3-6. Arseeni-, antimoni- ja nikkeli sekä typpi- ja sulfaattipulssien aiheuttamat laskennalliset pitoisuusnousut vesistössä MQ ja MNQ-tilanteissa. Päästöpulssi laimenee vesistössä siten, että pitoisuusnousut arseenin osalta ovat ennen Ounasjokea tasolla µg/l, Ounasjoessa pulssi laimenee tasolle 15 µg/l. Vastaavasti antimonin ja nikkelin nousut ovat noin kuusi kertaa pienempiä. Sulfaattipitoisuudet nousevat vesistössä hetkellisesti hyvin korkeiksi, tasolle mg/l. Seurujoessa patosortuma-altaan kohdalla pitoisuudet ovat käytännössä samat kuin purkautuvan veden ainepitoisuudet ja ennen Loukista laimentuminen on vähäistä. Loukisen suulla pitoisuudet ovat laimentuneet noin kolmannekseen
16 lähtötasosta. Suuret virtaamat ja tulva-altaan suuret kiintoainepitoisuudet samentuvat vettä tuntuvasti, kiintoainepitoisuuksien ollessa kymmeniä milligrammoja litrassa. Purkuvesistössä ei ole järvialtaita tai niin suuria suvantoja, että vesistössä tapahtuisi merkittävää kerrostumista. Patosortuman jälkeen tulva-alueelle voi jäädä maaperään kynnysarvoja ylittäviä metallipitoisuuksia, jolloin joudutaan varautumaan mahdollisesti maaperän puhdistustoimenpiteisiin Vaikutus Seurujoen ja Loukisen kalastoon Seurujoella ja Loukisella v tehtyjen sähkökoekalastusten mukaan jokien koskikalasto on ollut pääasiassa taimenta, harjusta, mutua ja simppuja (Pöyry Finland Oy 2012 ja Ramboll Finland Oy 2015). Näiden lisäksi on esiintynyt satunnaisesti madetta, ahventa, haukea ja 10-piikkiä. Keskimääräiset taimentiheydet ovat olleet molemmilla joilla pieniä, ja ne ovat vaihdelleet eri vuosina ilman yksisuuntaista kehitystä. Yksittäisissä kohteissa taimentiheys on ollut Seurujoella ajoittain hyvä, mikä on johtunut kesänvanhojen luonnonpoikasten suurehkosta tiheydestä. Harjusta, joka on ollut lähes täysin kesänvanhaa luonnonpoikasta, on esiintynyt Seurujoen koealoilla vain pienin tiheyksin. Loukisella taimen- ja harjustiheydet ovat olleet pienempiä kuin Seurujoella. Seurujokeen ja Loukiseen istutetaan Kittilän kaivoksen velvoitteena vuosittain kpl 1-vuotiasta taimenta. Lisäksi Loukiseen istutetaan pohjasiikaa ja järvitaimenta Kemijoen voimatalousrakentamisen velvoitehoitona. Kirjanpitokalastajien saalis Seurujoella ja Loukisella on ollut v pääasiassa harjusta, taimenta ja haukea (Pöyry Finland Oy 2013 ja Ramboll Finland Oy 2014). Näiden lisäksi on saatu merkittävästi myös siikaa (Loukisesta) ja ahventa sekä vähän madetta ja särkeä. Taimenen sekä harjuksen osuus oli v keskimäärin noin kolmannes ja hauen osuus vajaa viidennes kokonaissaaliista. Kalastajakohtainen vuosisaalis oli kalastuksen luonne ja määrä huomioon ottaen varsin hyvä eli kg. Kalastus on tapahtunut pääasiassa verkoilla, heittovavoilla ja pilkkiongilla. Näiden lisäksi on käytetty vähän katiskoja ja mato-onkia. Kuivasalmen, Kiistalan, Lintulan ja Rouravaaran alueen rakennetuille kiinteistöille tehdyn kalastustiedustelun mukaan (Pöyry Finland Oy 2013) selvitysalueella kalasti v yhteensä 40 taloutta. Kalastus Seurujoella ja Loukisella oli pääasiassa verkko-, heittovapa- katiska- ja pilkkikalastusta. Kaikkia pyydyksiä käytettiin eniten Seurujoen alapuolisella Loukisella, jossa kalastajamääräkin oli suurin. Kalastus keskittyi pilkkimistä ja madekoukkukalastusta lukuun ottamatta kesään touko-lokakuulle. Selvitysalueen kokonaissaalis oli 1,1 t, josta harjusta oli vajaa puolet, taimenta reilu viidennes ja haukea vajaa viidennes. Näiden lisäksi saatiin vähän siikaa, ahventa, madetta ja särkeä. Kalastajien määrä, pyyntiponnistus ja kokonaissaalis on alueella vähentynyt v jälkeen. Vesistövaikutusarvion mukaan patosortuman lyhytaikainen päästöimpulssi nostaa Seurujoen ja Loukisen haitta-ainepitoisuuksia huomattavasti. Seurujoessa alumiinipitoisuus nousee enimmillään tasolle 900 µg/l, arseenipitoisuus tasolle 300 µg/l sekä nikkelipitoisuus tasolle 50 µg/l. Sulfaattipitoisuus nousee Seurujoessa hetkellisesti hyvin korkeaksi jopa tasolle mg/l ja Loukisessa tasolle mg/l. Loukisen suulla pitoisuudet ovat laimentuneet noin kolmannekseen lähtötasosta. Nikusen ym. (2000) mukaan LC 50 -arvo (pitoisuus, jossa puolet koeyksilöistä menehtyy) kirjolohelle on alumiinin osalta 560 µg/l, nikkelin osalta 50 µg/l ja arseenin osalta 550
17 µg/l. Siten pitoisuudet nousevat Seurujoessa hetkellisesti varsinkin alumiinin ja nikkelin osalta kaloille letaalille tasolle. Lisäksi metallien yhteisvaikutus lisää niiden haitallisuutta. Kirjolohella tehtyjen altistuskokeiden mukaan neljän vuorokauden LC 50 - arvo sulfaatille oli veden kovuudesta riippuen mg/l (Singleton 2000). Hopealohien mätimunien kuolleisuus kasvoi vesissä, joissa sulfaattipitoisuus oli mg/l (Singleton 2000). Sulfaatin osalta pitoisuudet nousevat päästöimpulssin aikana kaloille letaalille tasolle Seurujoella ja sen alapuolisella Loukisella. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että huolimatta päästöimpulssin lyhyestä kestosta metalli- ja sulfaattipitoisuudet kohoavat päästöimpulssin aikana Seurujoessa ja pääosin myös sen alapuolisessa Loukisessa kaloille letaalille tasolle, joten eri kuormitteiden yhteisvaikutuksesta kalakuolemat ovat todennäköisiä. Isompien kalojen osalta voi esiintyä myös kalojen karkottumista alavirtaan. Mikäli päästöimpulssi tapahtuu talviaikaan, on todennäköistä, että myös taimenen mädin hautoutuminen epäonnistuu. 17
18 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 18 Vahingonvaaraselvityksen liitteenä olevassa tulva-aaltolaskennassa on lähtötietoina käytetty vuotolähtöistä murtumaa, jossa kaikki vapaa vesi (2 milj. m 3 ) purkautuu altaasta noin 50 minuutissa. Murtumassa alle 30 % tulvavedestä jää kaivosalueelle. Laskennan tulosten mukaan tulva-aalto leviää Seurujoen yli ja Seurujoessa vesi lähtee purkautumaan sekä vastavirtaan pohjoiseen että myötävirtaan etelään. Seurujoessa tulvaveden korkeus saavuttaa maksiminsa noin 4,4 tunnin kuluttua murtumasta. Väkevänivan kohdalla tulva-altaan alaosalla tulvaveden virtaamamaksimi on noin 100 m 3 /s. Suurimmat tulva-aallon aiheuttamat virtausnopeudet ylittävät paikoin nopeuden 2,0 m/s. Suuret virtausnopeudet erodoivat veteen sekä rikastushiekkaa että altaan ulkopuolista maa-ainesta. Rikastushiekka-altaan vesi on emäksistä ja suuresta sulfaattipitoisuudesta johtuen sen suolapitoisuus on korkea. Kaivosvesille tyypillisesti vedessä on typpeä, mutta fosforipitoisuus on pieni. Malmiperäisiä alkuaineita vedessä on saostuksen jälkeenkin vielä luonnonvesiin verrattuna runsaasti, mm. antimonia, arseenia, nikkeliä ja sinkkiä. Purkautuvan vesimäärän ja arvioidun tulva-altaan veden laadun perusteella vesistöön purkautuu mm. kiintoainetta 138 t, sulfaattia noin 2 milj. kg, typpeä 76 t, arseenia 415 kg ja antimonia ja nikkeliä 69 kg. Patosortuman aiheuttama virtaamalisäys, maksimi yli 100 m 3 /s, nostaa pienehkön purkuvesistön yläosan virtaamat hetkellisesti hyvin korkeiksi. Seurujoessa kaivoksen kohdalla patosortuma keskivirtaama (MQ) ja keskialivirtaamatilanteissa (MNQ) nostaa virtaamat sekä vedenkorkeudet vastaamaan hetkellisiä kevättulvan aikaisia virtaamahuippuja ja yliveden korkeuksia. Mikäli patosortuma tapahtuisi esimerkiksi kevät- tai syysylivirtaamien aikana, virtaamat ja vedenkorkeudet voisivat jopa kaksinkertaistua, jolloin veden korkeudet nousisivat paljon yli normaalien kevätmaksimien. Päästöpulssi laimenee vesistössä siten, että pitoisuusnousut arseenin osalta ovat ennen Ounasjokea luokkaa µg/l, Ounasjoessa pulssi laimenee tasolle 15 µg/l. Vastaavasti antimonin ja nikkelin nousut ovat noin kuusi kertaa pienempiä. Sulfaattipitoisuudet nousevat vesistössä hetkellisesti hyvin korkeiksi, tasolle mg/l. Seurujoessa patosortuma-altaan kohdalla pitoisuudet ovat käytännössä samat kuin purkautuvan veden ainepitoisuudet, ja ennen Loukista laimentuminen on vähäistä. Loukisen suulla pitoisuudet ovat laimentuneet noin kolmannekseen lähtötasosta. Suuret virtaamat ja tulva-altaan suuret kiintoainepitoisuudet samentuvat vettä tuntuvasti, pitoisuudet kymmeniä mg litrassa. Purkuvesistössä ei ole järvialtaita tai niin suuria suvantoja, että vesistössä tapahtuisi merkittävää kerrostumista. Metalli- ja/tai sulfaattipitoisuudet nousevat päästöimpulssin aikana Seurujoella ja Loukisella kaloille letaalille tasolle, joten kalakuolemat ovat todennäköisiä. Patosortuman jälkeen tulva-alueelle voi jäädä maaperään kynnysarvoja ylittäviä metallipitoisuuksia, jolloin joudutaan varautumaan mahdollisesti maaperän puhdistustoimenpiteisiin.
19 5 VIITTEET Nikunen, E., Leinonen, R., Kemiläinen, B. & Kultamaa, A Environmental properties of chemicals. Volyme 1. Environment Guide 71. Finnish Environment Institute, Helsinki. Pöyry Finland Oy Agnico-Eagle Finland Oy. Kittilän kaivoksen vesistö- ja kalataloustarkkailu v Pöyry Finland Oy Agnico-Eagle Finland Oy. Kittilän kaivoksen vesistö- ja kalataloustarkkailu v Ramboll Finland Oy Agnico-Eagle Finland Oy. Kittilän kaivoksen vesistö- ja kalataloustarkkailu. Vuosiraportti Ramboll Finland Oy Agnico-Eagle Finland Oy. Kittilän kaivoksen kalataloustarkkailun sähkökoekalastukset vuonna Singleton, H Ambient Water Quality Guidelines for Sulphate. Tecnical Appendix Ministry of Environment, Lands and Parks. Province of British Columbia (BC MELP). 19
AGNICO EAGLE FINLAND OY Rikastushiekka-altaan (NP4) patosortuman vahingonvaara-arvio
LIITE 2 PATOSORTUMAN VESISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 27.2.2018 AGNICO EAGLE FINLAND OY Rikastushiekka-altaan (NP4) patosortuman vahingonvaara-arvio Patosortuman vesistövaikutusten arviointi 2 COPYRIGHT PÖYRY
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat
17.1.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Laimennuslaskelmat 1 Pöyry Finland Oy Kari Kainua, FM Heimo Vepsä, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotKITTILÄN KAIVOS VESIVARASTOALTAAN VAHINGONVAARA- SELVITYS
Vastaanottaja Agnico Eagle Finland Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.11.2015 KITTILÄN KAIVOS VESIVARASTOALTAAN VAHINGONVAARA- SELVITYS KITTILÄN KAIVOS VESIVARASTOALTAAN VAHINGONVAARA-SELVITYS Tarkastus
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015
Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotKAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo
LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS, LIITE 5 1111188-2 16.3.217 Draft 2. KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo Lupahakemuksen täydennys, kohta 48 Täydennys mallinnusraporttiin 1 Korkeimmat pitoisuudet 216 kesällä
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotHailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla
16T-12.2 1 Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti v3, 22.1.2018 2 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KUORMITUKSET 1
LisätiedotYmpäristövaliokunnan kuulemistilaisuus
KITTILÄN KAIVOKSEN NP3 RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN VUOTO Ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus 26.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Kittilän kaivoksen rikastushiekka-allas alueen ilmakuva 2. Vuotopaikka NP3-altaan
LisätiedotLietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotAsiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND
113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),
LisätiedotTalvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella
Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu
1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotSysmäjärvi - Heposelän alueen yhteistarkkailu elokuu 2019
1 / 3 Vulcan Hautalampi LAUSUNTO 3156 Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokummun kaupunki Liperin kunta Viinijärven kalalaitos 1.10.2019 Tiedoksi: GTK Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sysmäjärvi - Heposelän
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotLähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia
1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen
LisätiedotTalvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan
Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 Liite L1: Sijoituspaikan valinta Versio 2, 30.11.2016 Hannu Lauri, YVA Oy Suunnitellun biotuotetehtaan jätevesi-
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotMUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus
MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen
LisätiedotRUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan
LisätiedotÍ%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2
113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015
HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4
LisätiedotVesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla
Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 2.12.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015 Kaivoksesta
Lisätiedot8 YMPÄRISTÖN NYKYTILA
62 8 YMPÄRISTÖN NYKYTILA 8.1 Ilmasto ja ilmanlaatu Kittilän kaivoksen alue kuuluu Suomen kylmimpiin seutuihin. Lumipeite on maassa lokakuun lopusta toukokuun puoliväliin. Vuoden keskilämpötila Kittilän
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu
1(3) Endomines Oy 14.12.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 11.12.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu 2015 Toiminnanharjoittajan
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu
1(3) Endomines Oy 14.7.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus
LisätiedotRaahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila.
13. Kuvaus (sanallinen yhteenveto) hankkeen vaikutusalueen ympäristön ja vesistön tilasta sekä kalastosta ja kalastuksesta ja tilan kehittymisestä sen jälkeen, kun kaivoksen vesiä on alettu johtamaan purkuputken
LisätiedotTERRAFAMEN VESIENHALLINNAN YVA-MENETTELY KLO KAJAANIN KAUPUNGIN KIRJASTO
TERRAFAMEN VESIENHALLINNAN YVA-MENETTELY 8.9.2016 KLO 18-20 KAJAANIN KAUPUNGIN KIRJASTO HANKKEEN TAUSTA Vaasan hallinto-oikeus (VHO) antoi 28.4.2016 päätöksen koskien Nuasjärven purkuputkea ja Oulujoen
LisätiedotKevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja
LisätiedotÍ%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen
LisätiedotIIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014
VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotJärvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli
Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi arvo arvo arvo Lämpötila C 6 10,7 15,1 6 9,4 12,5 6 8,3 11,0 Sameus FTU 6 0,4 0,6 6
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotTERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN
LisätiedotVesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit
1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 10.12.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotTalvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus
Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus 2010 15.5.2013 Vuosittain Kolmisopesta otettavan raakaveden määrä: 2009 2010 2011 2012 1-4/2013 Kolmisoppi m3/a 1 360 042 3 149 317 3 136
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi- ja helmikuulta 2015
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi-
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotLittoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta
1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotAhosuon turvetuotantoalueen YVA
VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotKaivosten alapuolisten vesistöjen mallinnus, konsultin näkökulma
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Kaivosten alapuolisten vesistöjen mallinnus, konsultin näkökulma, Pöyry Finland Oy Miksi mallinnusta tarvitaan? Kaivoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotVattenfall Sähköntuotanto Oy
Vattenfall Sähköntuotanto Oy Venetpalon voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 28.12.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu helmikuu 2016
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 17.3.2016 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu 2015 - helmikuu 2016
LisätiedotMaija Taka Pienvesitapaaminen
Maija Taka Pienvesitapaaminen 19.6.2017 Tavoitteet Tavoitteena siirtyä kuvailusta tilastolliseen mallintamiseen 1. Tärkeimmät vedenlaatua säätelevät valumaaluetekijät 2. Bioottisille vasteille tärkeimmät
LisätiedotSaarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen
Lisätiedot16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy
16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys-, loka- ja marraskuulta 2014
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 12.12.2014 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys-, loka- ja marraskuulta
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotSelvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen
17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu helmikuu 2016
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 17.3.2016 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu 2015 - helmikuu
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotKeskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit
1 (1) Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit Terrafame on laatinut vuonna 2017 Kainuun ELY-keskukselle esityksen siitä, miten keskusvedenpuhdistamoa tarkkaillaan (käyttötarkkailu keskuspuhdistamon
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY
KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotArvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella
9M608194 15.1.2009 PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella 9M608149 PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 IIJOEN EDUSTAN
Lisätiedot