Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella"

Transkriptio

1 9M PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella

2 9M PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella Sisältö 1 JOHDANTO IIJOEN EDUSTAN MERIALUEEN LUONNONOLOT Luonnonolot ja veden laatuun vaikuttavat tekijät Jokisuun ravinnepitoisuudet ja ainevirtaamat mereen Iin edustan merialueen ravinnepitoisuudet ARVIO KOLLAJAN ALTAAN VAIKUTUKSISTA Kollajan altaan vaikutus jokisuun virtaamiin ja ravinnepitoisuuksiin Vaikutus Raasakan virtaamiin Vaikutus jokisuun ravinnepitoisuuksiin ja ainevirtaamiin Vaikutus merialueen virtaamiin ja ravinnepitoisuuksiin Virtaukset jokisuulla ja rannikkoalueella Merialueen virtaukset Arvio vedenlaadun muutoksista merialueella Rannikkoalue Avomerialue Toteutusvaihtoehtojen välisistä eroista YHTEENVETO VIITTEET Pöyry Environment Oy FM Kari Kainua FM Heimo Vepsä Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Environment Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 1 JOHDANTO PVO-Vesivoima Oy laatii YVA-selvitystä suunnitellun Kollajan altaan ympäristövaikutuksista. Altaan vedenlaadun vaikutusarvioinneissa on noussut esille kysymys altaan mahdollisista vaikutuksista Iijoen edustan merialueen veden laatuun. YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa yhteysviranomainen esittikin, että vaikutustarkastelun on merialueella oltava esitettyä selvästi laajempi. PVO-Vesivoima Oy antoi Pöyry Environment Oy:lle toimeksiannon arvioida Kollajan altaan vaikutuksia merialueen tilaan arvioimalla Iijokisuun virtaamien ja ainepitoisuuksien muutoksia sekä muutoksen suuruutta ja vaikutusaluetta. Tarkastelun tulokset esitetään tässä raportissa, joka on samalla osa Kollajan altaan YVA:n taustamateriaalia. 2 IIJOEN EDUSTAN MERIALUEEN LUONNONOLOT 2.1 Luonnonolot ja veden laatuun vaikuttavat tekijät Iijoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on km 2 ja keskivirtaama luokkaa 180 m 3 /s. Pääuoman kokonaispituus on 340 km. Iijoen vedet purkautuvat Perämereen Iin kirkonkylän kohdalla. Joen suualueella sijaitsee muutamia yksittäisiä saaria (mm. Karhu, Rontti, Pirttikari), mutta pääosin joen edusta on avointa. Merialue on matalaa, 10m:n syvyyskäyrä on 5 km:n päässä jokisuulta. Joen pohjoispuolinen merialue on matalampaa, syvempien alueiden sijoittuessa jokisuulta lounaaseen. Kuva 1. Iijoen edustan merialue ja sen syvyyssuhteet.

4 Iijoen suurin fosforikuormittaja on maatalous, mutta typpikuormituksesta suurin osa tulee laskeuman mukana. Typen osalta suurimpia pistekuormittajia ovat taajamat, turvetuotanto ja kalankasvatuslaitokset (kuva 2). Vesi on laadultaan lähinnä mesotrofista, humuspitoista ja väriltään ruskeaa. Pääuoma on luokiteltu käyttökelpoisuusluokkaan hyvä. 2 Kuva 2. Iijoen valuma-alueen fosfori- ja typpikuormitus (lähde: ympäristöhallinnon www-sivut) 2.2 Jokisuun ravinnepitoisuudet ja ainevirtaamat mereen Iijoen veden laatua on seurattu säännöllisesti jokisuulla Raasakan voimalaitoksen kohdalla. Vuodesta 1971 alkaen on vedenlaatuhavaintoja ympäristöhallinnon tietokantaa kertynyt 541 kpl. Mittaustulosten mukaan Iijoen fosforipitoisuus on vaihdellut ko. jaksolla (vv ) µg/l välillä keskiarvon ollessa 26 µg/l (kuva 3) Kok.P 100 ug/l Kuva 3. Iijoen kokonaisfosforipitoisuus Raasakan voimalaitoksen kohdalla vuodesta 1971 alkaen. Ko. jaksolla vuodenajoittaiset fosforin keskiarvopitoisuudet olivat: kesä ( ) syksy ( ) talvi ( ) kevät ( ) 24 µg/l 22 µg/l 18 µg/l 35 µg/l

5 Vastaavasti veden typpipitoisuudet vaihtelivat ko. jaksolla µg/l välillä (kuva 4), keskiarvon ollessa 541 µg/l Kok.N ug/l Kuva 4. Iijoen kokonaistyppipitoisuus Raasakan voimalaitoksen kohdalla vuodesta 1971 alkaen. Vuodenajoittaiset typen keskiarvopitoisuudet olivat: kesä ( ) syksy ( ) talvi ( ) kevät ( ) 376 µg/l 372 µg/l 382 µg/l 449 µg/l Vuosina Raasakan vuorokausivirtaamat ovat vaihdelleet m 3 /s välillä (kuva 5) Raasakka Q (m 3 /s) Kuva 5. Raasakan virtaamat vuosina Virtaamat sisältävät myös tulvauoman juoksutukset eli mereen purkautuvan vesimäärän.

6 4 Hydrologisen vuosikirjan (Hyvärinen ja Korhonen 2003) mukaan Raasakan keskivirtaamat ovat olleet: Talvi (joulu-maaliskuu) 99 m 3 /s Kevät (huhti-toukokuu) 369 m 3 /s Kesä (kesä-elokuu) 186 m 3 /s Syksy (syys-marraskuu) 158 m 3 /s Käyttämällä keskimääräisiä kuukausipitoisuuksia ja -virtaamia, saadaan Iijoen mereen kuljettamiksi ravinnemääriksi, ainevirtaamiksi: Kuukausi Virtaama Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N m 3 /s ug/l ug/l kg/d kg/d t/kk t/kk 1 94, , Vuosi Laskelman mukaan Iijoesta purkautuu Perämereen fosforia keskimääräisenä vuonna noin 144 t eli noin 395 kg/d ja typpeä t eli noin kg/d. 2.3 Iin edustan merialueen ravinnepitoisuudet Iin edustan merialueen vedenlaatua on seurattu säännöllisesti talvella ja kesällä mm. havaintopaikalla OUVY 11 (kuva 6). Talvella merialueella ravinteikkaimmat jokivedet virtaavat kevyempinä murtoveden päällä makeavesikerrospatjana. Ilmiö näkyy kuvassa 6 ravinnepitoisuuksien talvisina piikkeinä. Pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus on 10 viime vuoden aikana ollut 13 µg/l ja typpipitoisuus 387 µg/l. Kuva 6. Havaintopaikan OUVY 11 sijainti.

7 5 Kok.P 1 m ug/l elo.87 touko.90 tammi.93 loka.95 heinä.98 huhti.01 tammi.04 loka.06 heinä.09 Kok.N 1 m ug/l elo.87 touko.90 tammi.93 loka.95 heinä.98 huhti.01 tammi.04 loka.06 heinä.09 Kuva 6. Merialueen pintaveden (1 m) kokonaisravinnepitoisuuksia vuodesta Veden vertikaalinen kerrostuneisuus talvella näkyy hyvin fosforipitoisuuksien jakaumassa; talvella jokivettä runsaasti sisältävän pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus on noin 18 µg/l, kun 5 m:n syvyydessä murtovedenpitoisuus on 8 µg/l (kuva 7). Kesällä pitoisuudet ovat varsin tasaisia koko vesikerroksessa Syvyys, m Pitoisuus,ug/l > 20 Talvi Kesä Kuva 7. Kokonaisfosforipitoisuuden vertikaalijakauma havaintopaikalla OUVY-11 vuosien havaintojen perusteella esitettynä.

8 3 ARVIO KOLLAJAN ALTAAN VAIKUTUKSISTA Kollajan altaan vaikutus jokisuun virtaamiin ja ravinnepitoisuuksiin Kollajan allas vaikuttaa alapuolisen Iijoen virtaamiin sekä ainepitoisuuksiin. Muutokset heijastuvat myös mereen purkautuvissa vesi- ja ainemäärissä. Tarkemmin altaan aiheuttamia muutoksia on käsitelty Kollajan altaan veden laatuennusteessa (Pöyry Environment 2009) Vaikutus Raasakan virtaamiin Kollajan allasta täytettäessä allas leikkaa Iijoen virtaamia, kun taas allasta tyhjennettäessä se lisää Iijoen virtaamia. Talvella allasta tyhjennetään ja tehdään tilaan kevään tulvavesille. Allas siten lisää hieman talven virtaamia ja leikkaa kevään tulvahuippua. Vaikutusta pääuoman virtaamiin on esitetty kuvassa 8 altaan tulo- lähtövirtaamien erotuksena keskimääräisenä vesivuotena. Kollajan lisäys/leikkaus m3/s Kuva 8. Kollajan altaan vaikutus Iijoen pääuoman virtaamiin keskimääräisenä vesivuonna. Allas lisää kevättalvella Iijoen virtaamia luokkaa m 3 /s, tulvahuippua allas hetkellisesti leikkaa m 3 /s. Muutokset heijastuvat aikalailla suoraan kuvassa 5 esitettyihin Raasakan virtaamiin Vaikutus jokisuun ravinnepitoisuuksiin ja ainevirtaamiin Kollajan altaan vedenlaatuarviossa on laskettu kuukausittaisia jokisuun kokonaisravinnepitoisuusmuutoksia. Vaihtoehdossa A fosforipitoisuus kasvaa vuosikeskiarvona noin 4 µg/l ) ja typpipitoisuus noin 35 µg/l. Pitoisuuksien muutoksia on esitetty kuvassa 9. Todellisuudessa pitoisuudet ovat hieman pienempiä, sillä laskelmissa Kollajan altaan ja jokisuun välillä ei ole huomioitu pitoisuuksia pienentävää sedimentaatiota.

9 16 µg/l Raasakka, KokP v M µg/l Raasakka, KokN v Kuva 9. Jokisuun ravinnepitoisuuden muutoksia vaihtoehdossa A tekojärvi- ja voimalaitoskäyttö (Pöyry Environment 2008). Käyttämällä em. Raasakan virtaamia ja virtaaman ja pitoisuuden muutoksia, Kollajan allas muuttaa jokisuulta mereen purkautuvia ainemääriä keskimääräisenä vuonna (1984) jaksolla 4-15 vuotta seuraavasti: Kuukausi Virtaama Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N m 3 /s ug/l ug/l kg/d kg/d t/kk t/kk 1 24,6 5, , ,2 3, , ,9 4, , ,7 2, , ,2 1, , ,2 6, , ,2 3, , ,4 3, , ,6 2, , ,1 7, , ,0 0, , ,4 3, ,4 46 Vuosi 15,8 174 Kollajan allas lisäisi Iijokisuun vuotuista fosforivirtaamaa 144 tonnista 160 tonniin eli noin 16 tonnia. Määrä on noin 11 % ainevirtaamasta. Heinä-elokuussa lisäys on noin 2,7 tonnia.

10 8 3.2 Vaikutus merialueen virtaamiin ja ravinnepitoisuuksiin Virtaukset jokisuulla ja rannikkoalueella Jokisuun ja sen lähialueen virtauksia ja ravinnepitoisuuksien muutoksia arvioitiin matemaattisella virtaus- ja vedenlaatumallilla käyttäen alueelle tyypillisiä virtaama- ja tuulitietoja. Laskennat on tehty vuosien 4-15 kuormitusarvoilla (vuotta altaan rakentamisen jälkeen). Tarkemmin mallia ja sen ominaisuuksia on esitelty Kollajan altaan veden laatuarviossa (Pöyry Environment 2008). Jokisuulta Iijoen vedet suuntautuvat vallitsevien merivirtausten mukaisesti. Vallitseva virtaussuunta taipuu pohjoiseen, mutta virtaukset vaihtelevat tuulensuunnan ja ilmanpainevaihteluiden mukana hyvinkin nopeasti. Kuvassa 10 on esitetty vedenlaatu- ja virtausmallilla laskettu tyypillinen virtauskenttä jokisuulla ja sen edustan merialueella. Jokisuulla virtausnopeudet ovat luokkaa 5 cm/s. Kuva 10. Tyypillinen jokisuun lähialueen virtauskenttä. Virtausnopeudet esitetty värein. Tuuli on kyseisessä tilanteessa kääntymässä lounaasta pohjoiseen Merialueen virtaukset Laajojen merialueiden mallinnukseen syvällisesti perehtynyt YVA Oy on laatinut koillisen Perämeren alueelle kolmiulotteisen virtaus- ja vedenlaatumallin. Malli on tarkoitettu merialueen ekosysteemi- ja vedenlaatumallinnukseen ja se on käytössä ko. alueen velvoitetarkkailujen raportoinnissa. Ko. mallin laskelmien mukaan koillisella Perämerellä (Kemi-Oulu) kulkee virtaus lounaistuulella yleispiirteisesti rannikkoa myötäillen kohti pohjoista kunnes suuntautuu Karsikon korkeudella kohti ulkomerta. Ulkomerellä virtaus kääntyy kohti länttä kunnes lähempänä Ruotsin rannikkoa kääntyy etelään. 3D-mallilla virtaus Hailuodon pohjoispuolella on suuntautunut itään kohti rannikkoa (kuva 11). Lasketut virtausnopeudet 5 m/s tuulella pinnasta pohjaan laskettuna keskiarvona ovat Iin edustalla cm/s. Pintakerroksessa (0-1 metriä) nopeudet ovat suurempia, cm/s. Laitakarin-Maakrunnin välinen matalikko kääntää syvemmällä tapahtuvan virtauksen kohti länttä nopeuden ollessa noin 10 cm/s (kuva 11).

11 Luoteistuulella virtauksen suunta Perämeren koillisrannikolla on käänteinen, kohti etelää, ja nopeudet ovat pienempiä kuin lounaistuulella (syvyyskeskiarvona 4-8 cm/s). Merialueella virtaukset ovat suhteellisen nopeita, jolloin avovesikaudella vesien laimentuminen on nopeaa ja tehokasta. Vesien päävirtaussuunta on pohjoiseen, mutta avovesikaudella tilanteet vaihtelevat hyvinkin nopeasti laajan merialueen paineolojen ja tuulten suuntien vaihdellessa. Talvella sen sijaan kerrostuminen ja jääpeite estävät sekoittumista, jolloin jokivedet kulkeutuvat pintakerroksessa selvästi kesää laajemmalle alueelle. Kollajan altaan vaikutukset vesimääriin ovat sen verran vähäisiä, että niillä ei ole vaikutusta jokisuun tai merialueen virtausnopeuksiin ja suuntiin, vaan muutokset mahtuvat luonnollisen vaihtelun sisälle. 9

12 10 Kuva 11. YVA Oy:n laatiman Koillisen Perämeren 3D-mallilla lasketut virtaukset lounais- (ylh.) ja luoteistuulella (kerrosnopeuksien vertikaalikeskiarvoja) Arvio vedenlaadun muutoksista merialueella Rannikkoalue Laskennallisesti jääpeitekautena vaihtoehdossa A keskimääräisenä vesivuotena (1984) Kollajan altaan aiheuttama ravinnevirtaamien muutos näkyy merialueella koko vesimassan keskiarvona kuvissa esitetyllä tavalla. Laskentatuloksia tulkittaessa on huomioitava, että jääpeiteaikana jokivedet kerrostuvat kappaleessa 2.3 esitetyllä tavalla, jota 2D-malli ei kuvaa (malli kuvaa vesimassan keskimääräistä liikettä pinnasta pohjaan). Näin ollen todellisuudessa pintakerroksen ravinnepitoisuuksien kasvut merialueella ovat suurempia ja vaikutusalue laajempi kuin kuvissa esitetyt laskelmat.

13 11 Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Kuva 12. 2D-mallilla laskettuja kokovesimassan kokonaisfosforipitoisuuden muutoksia jääpeiteaikana.

14 12 Jokisuulla fosforipitoisuudet kasvavat jääpeiteaikana noin 2-4 µg/l. Huomioiden kerrostuminen voidaan arvioida, että 1-2 µg/l ulkokehä on lähes kaksinkertainen laskennallisiin arvoihin verrattuna. Jokivesikerroksessa fosforipitoisuustaso kasvaa nykyisestä noin µg/l tasolta lähelle 20 µg/l. Murtovesikerroksessa eli alle 5 m:n syvyydessä vaikutuksia ei juuri ole. Talvella jää/lumipeite estää valon tunkeutumisen veteen, joten ravinteet ovat inaktiivisia eivätkä juuri vaikuta levästön määrään tai laatuun. Keväällä toukokuussa Kollajan vaikutukset ovat vähäisiä ja hukkuvat tulvavesien vaikutukseen (kuva 13). Toukokuu Kuva 13. 2D-mallilla laskettuja kokovesimassan kokonaisfosforipitoisuuden muutoksia toukokuussa. Kesällä vesien sekoittuminen on tehokkaampaa kuin jääpeiteaikana. Kokonaisfosforipitoisuus nousee aivan jokisuulla 1-2 µg/l (kuva 14), tämän ulkopuolella vaikutukset ovat alle 1 µg/l. Pohjoisessa matalalla rannikkoalueella vaikutusalue on hieman laajempi kuin jokisuun eteläpuolella. Merellä fosforipitoisuudet ovat tasoa 13 µg/l, joten 1 µg/l nousu merkitsee pitoisuustasoa 14 µg/l. Vastaavasti typpipitoisuudet kasvavat keväällä jääpeiteaikana allasta tyhjennettäessä jokisuulla noin µg/l (kuva 14). Jokisuun ulkopuolella jokivesikerroksessa pitoisuuden kasvuksi arvioidaan 5-10 µg/l. Toukokuussa Kollajan vaikutus ei juuri heijastu merialueen typpipitoisuuksiin. Kesäkuukausina typpipitoisuudet kasvavat luokkaa 5-10 µg/l ja hieman kauempana taso on 2-4 µg/l. Kesäaikainen typpipitoisuus on merellä tasoa 390 µg/l, joten puhutaan noin 400 µg/l pitoisuustasosta. Merialueella, esim. 10 cm/s virtausnopeus, tarkoittaa nopeutta noin 8,5 km vuorokaudessa eli jokivedet kulkeutuvat nopeasti pois lähialueelta. Samalla vesien sekoittuminen avovesikaudella on tehokasta. Planktisen levästön kehittyminen vaatii aikaa vähintäänkin useita vuorokausia, joten planktinen levästö ei jokisuun läheisyydessä ehdi reagoida ravinnemäärien kasvuun. Muutos voi hellejaksoina lähinnä näkyä erilaisilla pinnoilla kasvavan perifytonlevästön määrän lievänä kasvuna, jotka paremmin voivat hyödyntää ohivirtaavan veden ravinnepitoisuuksien muutoksia.. Jokiuomassa kasvaneen jokiveden sisältämän levästön määrä heijastuu myös jokisuun rehevyydessä, mutta jokivesien sekoittuessa nopeasti meren vesimassoihin, merkitys on vähäinen. Vaikutukset muihin vedenlaatusuureisiin arvioidaan merialueella vähäisiksi. Muutokset näkyvät lähinnä altaan rakentamisen jälkeisinä vuosina selvimmin jääpeiteajan jokivesikerroksessa humus ja sameusarvojen nousuna. Yleisestikin heti altaan rakentamisen jälkeen ovat vaikutukset vedenlaadussa ovat voimakkaampia, kun taas altaan järvittyessä ja luonnonmukaistuessa, vaikutukset myös merialueella palautuvat kohti nykytilaa.

15 Kesäkuu Heinäkuu 9M Elokuu Syyskuu Lokakuu Kuva 14. 2D-mallilla laskettuja kokovesimassan kokonaisfosforipitoisuuden muutoksia avovesikaudella

16 Marraskuu Joulukuu 9M Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Kuva 15. 2D-mallilla laskettuja kokovesimassan kokonaistyppipitoisuuden muutoksia jääpeiteaikana.

17 Toukokuu Kesäkuu 9M Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Kuva 16. 2D-mallilla laskettuja kokovesimassan kokonaistyppipitoisuuden muutoksia avovesikaudella

18 Avomerialue 16 Avomerellä liikkuvat vesimassat ovat suuria. Vesimääriä voidaan kuvata laskemalla, että esim. 10 cm/s virtausnopeus tarkoittaa sitä, että merellä poikkialan x 10 m läpi liikkuu vettä noin m 3 /s. Nämä vesimäärät sekoittavat avovesikaudella nopeasti pienet ravinnemäärien lisäykset, eikä vaikutusten arvioida ulottuvan avomerialueelle Toteutusvaihtoehtojen välisistä eroista Vaihtoehdossa B altaan juoksutukset kesäaikana ovat pieniä ja sitä kautta muutokset Iijoen veden laadussa selvästi pienempiä kuin vaihtoehdossa A. B vaihtoehdossa fosforipitoisuudet jokiuomassa nousevat noin 1 µg/l ja typpipitoisuus noin 10 µg/l, joten merialueella vaikutukset jäävät selvästi A vaihtoehtoa vähäisimmiksi. 4 YHTEENVETO Laskelmien perusteella Kollajan altaan vaikutusalueeksi Iijoen edustalla voidaan karkeasti arvioida alue, jossa fosforipitoisuuden kesäajan keskiarvo nousee yli 0,75 µg/l. Tämän alueen pinta-ala on noin 50 km 2 (kuva 17). Laskennat on tehty vuosien 4-15 (vuotta altaan rakentamisen jälkeen) kuormitusarvoilla keskimääräisenä vesivuonna. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että mallilaskelmia ei ole kalibroitu eikä verifioitu, joten tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia. Jokisuulta Iijoen vedet suuntautuvat vallitsevien merivirtausten mukaisesti. Vallitseva virtaussuunta taipuu pohjoiseen, mutta virtaukset vaihtelevat tuulensuunnan ja ilmanpainevaihteluiden mukana hyvinkin nopeasti. YVA Oy:n laatimien 3D mallilaskelmien mukaan koillisella Perämerellä (Kemi-Oulu) kulkee virtaus lounaistuulella yleispiirteisesti rannikkoa myötäillen kohti pohjoista kunnes suuntautuu Karsikon korkeudella kohti ulkomerta. Ulkomerellä virtaus kääntyy kohti länttä kunnes lähempänä Ruotsin rannikkoa kääntyy etelään. Kesällä vesien sekoittuminen on tehokkaampaa kuin jääpeiteaikana. Kesällä kokonaisfosforipitoisuus nousee aivan jokisuulla 1-2 µg/l, tämän ulkopuolella vaikutukset ovat alle 1 µg/l. Kesäkuukausina typpipitoisuudet kasvavat luokkaa 5-10 µg/l ja hieman kauempana taso on 2-4 µg/l. Pohjoisessa matalalla rannikkoalueella vaikutusalue on hieman laajempi kuin jokisuun eteläpuolella. Talvella jää/lumipeite estää valon tunkeutumisen veteen, joten ravinteet ovat inaktiivisia eivätkä juuri vaikuta levästön määrään tai laatuun.

19 17 Ravinnepitoisuuksien kasvut merialueella ovat sen verran pieniä, että vaikutusten arvioidaan jäävän kohtuullisen vähäisiksi ja ilmenevän lähinnä loppukesällä. Muissa vedenlaatusuureissa vaikutus näkyy lähinnä altaan alkuvaiheessa merialueen jokivesikerroksessa. Kok. P Kok. N Kuva 17. Laskennalliset keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuuden nousut kesä - elokuussa.

20 18 5 VIITTEET Hyvärinen V., & Korhonen J Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 599. Helsinki Pöyry Environment 2008: Kollajan altaan vedenlaatu ennuste. Raportti. Oulu 2009.

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS, LIITE 5 1111188-2 16.3.217 Draft 2. KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo Lupahakemuksen täydennys, kohta 48 Täydennys mallinnusraporttiin 1 Korkeimmat pitoisuudet 216 kesällä

Lisätiedot

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat

TALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat 17.1.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Laimennuslaskelmat 1 Pöyry Finland Oy Kari Kainua, FM Heimo Vepsä, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

Lisätiedot

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Arto Inkala, YVA Oy Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Helminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Maria Kämäri, Rauman kaupunki

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 Liite L1: Sijoituspaikan valinta Versio 2, 30.11.2016 Hannu Lauri, YVA Oy Suunnitellun biotuotetehtaan jätevesi-

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla

Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla 16T-12.2 1 Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti v3, 22.1.2018 2 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KUORMITUKSET 1

Lisätiedot

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Markus Kankainen, Jari Niukko, Antti Kause, Lauri Niskanen 29.3.2019, Kalapäivät, Caribia, Turku 1 Kalankasvatuksen vaikutukset 1. Miten ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.7.211 Maakunnan talousarvio 211 ja toimintasuunnitelma 211 214 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 29.11.21 74. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta Raasakan luonnonuoman veden laatuun

PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta Raasakan luonnonuoman veden laatuun 9M68196 21.1.29 PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta Raasakan luonnonuoman veden laatuun 9M68149 PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta Raasakan luonnonuoman veden laatuun

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, kesäkuu 2010 (26.5 17.6.2010) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Kollajan altaan vedenlaatuennuste

Kollajan altaan vedenlaatuennuste 1 9M67217 27.2.29 PVO-Vesivoima Oy Kollajan altaan vedenlaatuennuste RAPORTTI 1 Kollajan altaan vedenlaatu ennuste Sisältö 1 TAUSTATIEDOT JA TOIMEKSIANTO 3 2 KÄYTETYT MALLINNUSTYÖKALUT 3 3 SUUNNITELLUN

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 274/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys-lokakuu 2011 (14.9. 6.10.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus

Lisätiedot

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI Laitospaikka sijaitsee Kihdin pohjoispuolen vesimuodostumassa, joka ekologisen luokituksen mukaan on Saaristomeren ainoa hyvään tilaan luokiteltu vesimuodostuma.

Lisätiedot

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta 1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja-

Lisätiedot

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Suomi BEVIS hankealueet A. Engqvist Ruotsi Monikansallisessa BEVIS-hankkeessa on vuosina 2004-2007 laadittu työkaluja, joita voidaan käyttää yhteisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Lisätiedot

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta

Lisätiedot

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013 Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, maaliskuu 2012 (5.3. 29.3.2012) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013 Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013 HYDRO-POHJANMAA hanke / SeAMK ja Oamk Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä SIIKAJOKI Perustettu

Lisätiedot

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun Markku Koskinen 11. helmikuuta 2008 1 Tulokset Tulokset on jaettu mitattuihin pitoisuuksiin ja laskettuihin huuhtoumiin. Pitoisuudet on edelleen jaettu

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e) indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

ONKAMAANJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

ONKAMAANJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS ONKAMAANJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 279/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Maiju Kosunen TASO hankkeen Loppuseminaari, 11.11.2013 Jyväskylä 1 Virtaama Pitoisuus Kuukausikeskiarvomenetelmä Kuukausikeskiarvomenetelmässä

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 (29.3.-4.4.2017) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden kuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot