Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella
|
|
- Hannu-Pekka Koskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 9M PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella
2 9M PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella Sisältö 1 JOHDANTO IIJOEN EDUSTAN MERIALUEEN LUONNONOLOT Luonnonolot ja veden laatuun vaikuttavat tekijät Jokisuun ravinnepitoisuudet ja ainevirtaamat mereen Iin edustan merialueen ravinnepitoisuudet ARVIO KOLLAJAN ALTAAN VAIKUTUKSISTA Kollajan altaan vaikutus jokisuun virtaamiin ja ravinnepitoisuuksiin Vaikutus Raasakan virtaamiin Vaikutus jokisuun ravinnepitoisuuksiin ja ainevirtaamiin Vaikutus merialueen virtaamiin ja ravinnepitoisuuksiin Virtaukset jokisuulla ja rannikkoalueella Merialueen virtaukset Arvio vedenlaadun muutoksista merialueella Rannikkoalue Avomerialue Toteutusvaihtoehtojen välisistä eroista YHTEENVETO VIITTEET Pöyry Environment Oy FM Kari Kainua FM Heimo Vepsä Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Environment Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
3 1 1 JOHDANTO PVO-Vesivoima Oy laatii YVA-selvitystä suunnitellun Kollajan altaan ympäristövaikutuksista. Altaan vedenlaadun vaikutusarvioinneissa on noussut esille kysymys altaan mahdollisista vaikutuksista Iijoen edustan merialueen veden laatuun. YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa yhteysviranomainen esittikin, että vaikutustarkastelun on merialueella oltava esitettyä selvästi laajempi. PVO-Vesivoima Oy antoi Pöyry Environment Oy:lle toimeksiannon arvioida Kollajan altaan vaikutuksia merialueen tilaan arvioimalla Iijokisuun virtaamien ja ainepitoisuuksien muutoksia sekä muutoksen suuruutta ja vaikutusaluetta. Tarkastelun tulokset esitetään tässä raportissa, joka on samalla osa Kollajan altaan YVA:n taustamateriaalia. 2 IIJOEN EDUSTAN MERIALUEEN LUONNONOLOT 2.1 Luonnonolot ja veden laatuun vaikuttavat tekijät Iijoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on km 2 ja keskivirtaama luokkaa 180 m 3 /s. Pääuoman kokonaispituus on 340 km. Iijoen vedet purkautuvat Perämereen Iin kirkonkylän kohdalla. Joen suualueella sijaitsee muutamia yksittäisiä saaria (mm. Karhu, Rontti, Pirttikari), mutta pääosin joen edusta on avointa. Merialue on matalaa, 10m:n syvyyskäyrä on 5 km:n päässä jokisuulta. Joen pohjoispuolinen merialue on matalampaa, syvempien alueiden sijoittuessa jokisuulta lounaaseen. Kuva 1. Iijoen edustan merialue ja sen syvyyssuhteet.
4 Iijoen suurin fosforikuormittaja on maatalous, mutta typpikuormituksesta suurin osa tulee laskeuman mukana. Typen osalta suurimpia pistekuormittajia ovat taajamat, turvetuotanto ja kalankasvatuslaitokset (kuva 2). Vesi on laadultaan lähinnä mesotrofista, humuspitoista ja väriltään ruskeaa. Pääuoma on luokiteltu käyttökelpoisuusluokkaan hyvä. 2 Kuva 2. Iijoen valuma-alueen fosfori- ja typpikuormitus (lähde: ympäristöhallinnon www-sivut) 2.2 Jokisuun ravinnepitoisuudet ja ainevirtaamat mereen Iijoen veden laatua on seurattu säännöllisesti jokisuulla Raasakan voimalaitoksen kohdalla. Vuodesta 1971 alkaen on vedenlaatuhavaintoja ympäristöhallinnon tietokantaa kertynyt 541 kpl. Mittaustulosten mukaan Iijoen fosforipitoisuus on vaihdellut ko. jaksolla (vv ) µg/l välillä keskiarvon ollessa 26 µg/l (kuva 3) Kok.P 100 ug/l Kuva 3. Iijoen kokonaisfosforipitoisuus Raasakan voimalaitoksen kohdalla vuodesta 1971 alkaen. Ko. jaksolla vuodenajoittaiset fosforin keskiarvopitoisuudet olivat: kesä ( ) syksy ( ) talvi ( ) kevät ( ) 24 µg/l 22 µg/l 18 µg/l 35 µg/l
5 Vastaavasti veden typpipitoisuudet vaihtelivat ko. jaksolla µg/l välillä (kuva 4), keskiarvon ollessa 541 µg/l Kok.N ug/l Kuva 4. Iijoen kokonaistyppipitoisuus Raasakan voimalaitoksen kohdalla vuodesta 1971 alkaen. Vuodenajoittaiset typen keskiarvopitoisuudet olivat: kesä ( ) syksy ( ) talvi ( ) kevät ( ) 376 µg/l 372 µg/l 382 µg/l 449 µg/l Vuosina Raasakan vuorokausivirtaamat ovat vaihdelleet m 3 /s välillä (kuva 5) Raasakka Q (m 3 /s) Kuva 5. Raasakan virtaamat vuosina Virtaamat sisältävät myös tulvauoman juoksutukset eli mereen purkautuvan vesimäärän.
6 4 Hydrologisen vuosikirjan (Hyvärinen ja Korhonen 2003) mukaan Raasakan keskivirtaamat ovat olleet: Talvi (joulu-maaliskuu) 99 m 3 /s Kevät (huhti-toukokuu) 369 m 3 /s Kesä (kesä-elokuu) 186 m 3 /s Syksy (syys-marraskuu) 158 m 3 /s Käyttämällä keskimääräisiä kuukausipitoisuuksia ja -virtaamia, saadaan Iijoen mereen kuljettamiksi ravinnemääriksi, ainevirtaamiksi: Kuukausi Virtaama Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N m 3 /s ug/l ug/l kg/d kg/d t/kk t/kk 1 94, , Vuosi Laskelman mukaan Iijoesta purkautuu Perämereen fosforia keskimääräisenä vuonna noin 144 t eli noin 395 kg/d ja typpeä t eli noin kg/d. 2.3 Iin edustan merialueen ravinnepitoisuudet Iin edustan merialueen vedenlaatua on seurattu säännöllisesti talvella ja kesällä mm. havaintopaikalla OUVY 11 (kuva 6). Talvella merialueella ravinteikkaimmat jokivedet virtaavat kevyempinä murtoveden päällä makeavesikerrospatjana. Ilmiö näkyy kuvassa 6 ravinnepitoisuuksien talvisina piikkeinä. Pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus on 10 viime vuoden aikana ollut 13 µg/l ja typpipitoisuus 387 µg/l. Kuva 6. Havaintopaikan OUVY 11 sijainti.
7 5 Kok.P 1 m ug/l elo.87 touko.90 tammi.93 loka.95 heinä.98 huhti.01 tammi.04 loka.06 heinä.09 Kok.N 1 m ug/l elo.87 touko.90 tammi.93 loka.95 heinä.98 huhti.01 tammi.04 loka.06 heinä.09 Kuva 6. Merialueen pintaveden (1 m) kokonaisravinnepitoisuuksia vuodesta Veden vertikaalinen kerrostuneisuus talvella näkyy hyvin fosforipitoisuuksien jakaumassa; talvella jokivettä runsaasti sisältävän pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus on noin 18 µg/l, kun 5 m:n syvyydessä murtovedenpitoisuus on 8 µg/l (kuva 7). Kesällä pitoisuudet ovat varsin tasaisia koko vesikerroksessa Syvyys, m Pitoisuus,ug/l > 20 Talvi Kesä Kuva 7. Kokonaisfosforipitoisuuden vertikaalijakauma havaintopaikalla OUVY-11 vuosien havaintojen perusteella esitettynä.
8 3 ARVIO KOLLAJAN ALTAAN VAIKUTUKSISTA Kollajan altaan vaikutus jokisuun virtaamiin ja ravinnepitoisuuksiin Kollajan allas vaikuttaa alapuolisen Iijoen virtaamiin sekä ainepitoisuuksiin. Muutokset heijastuvat myös mereen purkautuvissa vesi- ja ainemäärissä. Tarkemmin altaan aiheuttamia muutoksia on käsitelty Kollajan altaan veden laatuennusteessa (Pöyry Environment 2009) Vaikutus Raasakan virtaamiin Kollajan allasta täytettäessä allas leikkaa Iijoen virtaamia, kun taas allasta tyhjennettäessä se lisää Iijoen virtaamia. Talvella allasta tyhjennetään ja tehdään tilaan kevään tulvavesille. Allas siten lisää hieman talven virtaamia ja leikkaa kevään tulvahuippua. Vaikutusta pääuoman virtaamiin on esitetty kuvassa 8 altaan tulo- lähtövirtaamien erotuksena keskimääräisenä vesivuotena. Kollajan lisäys/leikkaus m3/s Kuva 8. Kollajan altaan vaikutus Iijoen pääuoman virtaamiin keskimääräisenä vesivuonna. Allas lisää kevättalvella Iijoen virtaamia luokkaa m 3 /s, tulvahuippua allas hetkellisesti leikkaa m 3 /s. Muutokset heijastuvat aikalailla suoraan kuvassa 5 esitettyihin Raasakan virtaamiin Vaikutus jokisuun ravinnepitoisuuksiin ja ainevirtaamiin Kollajan altaan vedenlaatuarviossa on laskettu kuukausittaisia jokisuun kokonaisravinnepitoisuusmuutoksia. Vaihtoehdossa A fosforipitoisuus kasvaa vuosikeskiarvona noin 4 µg/l ) ja typpipitoisuus noin 35 µg/l. Pitoisuuksien muutoksia on esitetty kuvassa 9. Todellisuudessa pitoisuudet ovat hieman pienempiä, sillä laskelmissa Kollajan altaan ja jokisuun välillä ei ole huomioitu pitoisuuksia pienentävää sedimentaatiota.
9 16 µg/l Raasakka, KokP v M µg/l Raasakka, KokN v Kuva 9. Jokisuun ravinnepitoisuuden muutoksia vaihtoehdossa A tekojärvi- ja voimalaitoskäyttö (Pöyry Environment 2008). Käyttämällä em. Raasakan virtaamia ja virtaaman ja pitoisuuden muutoksia, Kollajan allas muuttaa jokisuulta mereen purkautuvia ainemääriä keskimääräisenä vuonna (1984) jaksolla 4-15 vuotta seuraavasti: Kuukausi Virtaama Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N m 3 /s ug/l ug/l kg/d kg/d t/kk t/kk 1 24,6 5, , ,2 3, , ,9 4, , ,7 2, , ,2 1, , ,2 6, , ,2 3, , ,4 3, , ,6 2, , ,1 7, , ,0 0, , ,4 3, ,4 46 Vuosi 15,8 174 Kollajan allas lisäisi Iijokisuun vuotuista fosforivirtaamaa 144 tonnista 160 tonniin eli noin 16 tonnia. Määrä on noin 11 % ainevirtaamasta. Heinä-elokuussa lisäys on noin 2,7 tonnia.
10 8 3.2 Vaikutus merialueen virtaamiin ja ravinnepitoisuuksiin Virtaukset jokisuulla ja rannikkoalueella Jokisuun ja sen lähialueen virtauksia ja ravinnepitoisuuksien muutoksia arvioitiin matemaattisella virtaus- ja vedenlaatumallilla käyttäen alueelle tyypillisiä virtaama- ja tuulitietoja. Laskennat on tehty vuosien 4-15 kuormitusarvoilla (vuotta altaan rakentamisen jälkeen). Tarkemmin mallia ja sen ominaisuuksia on esitelty Kollajan altaan veden laatuarviossa (Pöyry Environment 2008). Jokisuulta Iijoen vedet suuntautuvat vallitsevien merivirtausten mukaisesti. Vallitseva virtaussuunta taipuu pohjoiseen, mutta virtaukset vaihtelevat tuulensuunnan ja ilmanpainevaihteluiden mukana hyvinkin nopeasti. Kuvassa 10 on esitetty vedenlaatu- ja virtausmallilla laskettu tyypillinen virtauskenttä jokisuulla ja sen edustan merialueella. Jokisuulla virtausnopeudet ovat luokkaa 5 cm/s. Kuva 10. Tyypillinen jokisuun lähialueen virtauskenttä. Virtausnopeudet esitetty värein. Tuuli on kyseisessä tilanteessa kääntymässä lounaasta pohjoiseen Merialueen virtaukset Laajojen merialueiden mallinnukseen syvällisesti perehtynyt YVA Oy on laatinut koillisen Perämeren alueelle kolmiulotteisen virtaus- ja vedenlaatumallin. Malli on tarkoitettu merialueen ekosysteemi- ja vedenlaatumallinnukseen ja se on käytössä ko. alueen velvoitetarkkailujen raportoinnissa. Ko. mallin laskelmien mukaan koillisella Perämerellä (Kemi-Oulu) kulkee virtaus lounaistuulella yleispiirteisesti rannikkoa myötäillen kohti pohjoista kunnes suuntautuu Karsikon korkeudella kohti ulkomerta. Ulkomerellä virtaus kääntyy kohti länttä kunnes lähempänä Ruotsin rannikkoa kääntyy etelään. 3D-mallilla virtaus Hailuodon pohjoispuolella on suuntautunut itään kohti rannikkoa (kuva 11). Lasketut virtausnopeudet 5 m/s tuulella pinnasta pohjaan laskettuna keskiarvona ovat Iin edustalla cm/s. Pintakerroksessa (0-1 metriä) nopeudet ovat suurempia, cm/s. Laitakarin-Maakrunnin välinen matalikko kääntää syvemmällä tapahtuvan virtauksen kohti länttä nopeuden ollessa noin 10 cm/s (kuva 11).
11 Luoteistuulella virtauksen suunta Perämeren koillisrannikolla on käänteinen, kohti etelää, ja nopeudet ovat pienempiä kuin lounaistuulella (syvyyskeskiarvona 4-8 cm/s). Merialueella virtaukset ovat suhteellisen nopeita, jolloin avovesikaudella vesien laimentuminen on nopeaa ja tehokasta. Vesien päävirtaussuunta on pohjoiseen, mutta avovesikaudella tilanteet vaihtelevat hyvinkin nopeasti laajan merialueen paineolojen ja tuulten suuntien vaihdellessa. Talvella sen sijaan kerrostuminen ja jääpeite estävät sekoittumista, jolloin jokivedet kulkeutuvat pintakerroksessa selvästi kesää laajemmalle alueelle. Kollajan altaan vaikutukset vesimääriin ovat sen verran vähäisiä, että niillä ei ole vaikutusta jokisuun tai merialueen virtausnopeuksiin ja suuntiin, vaan muutokset mahtuvat luonnollisen vaihtelun sisälle. 9
12 10 Kuva 11. YVA Oy:n laatiman Koillisen Perämeren 3D-mallilla lasketut virtaukset lounais- (ylh.) ja luoteistuulella (kerrosnopeuksien vertikaalikeskiarvoja) Arvio vedenlaadun muutoksista merialueella Rannikkoalue Laskennallisesti jääpeitekautena vaihtoehdossa A keskimääräisenä vesivuotena (1984) Kollajan altaan aiheuttama ravinnevirtaamien muutos näkyy merialueella koko vesimassan keskiarvona kuvissa esitetyllä tavalla. Laskentatuloksia tulkittaessa on huomioitava, että jääpeiteaikana jokivedet kerrostuvat kappaleessa 2.3 esitetyllä tavalla, jota 2D-malli ei kuvaa (malli kuvaa vesimassan keskimääräistä liikettä pinnasta pohjaan). Näin ollen todellisuudessa pintakerroksen ravinnepitoisuuksien kasvut merialueella ovat suurempia ja vaikutusalue laajempi kuin kuvissa esitetyt laskelmat.
13 11 Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Kuva 12. 2D-mallilla laskettuja kokovesimassan kokonaisfosforipitoisuuden muutoksia jääpeiteaikana.
14 12 Jokisuulla fosforipitoisuudet kasvavat jääpeiteaikana noin 2-4 µg/l. Huomioiden kerrostuminen voidaan arvioida, että 1-2 µg/l ulkokehä on lähes kaksinkertainen laskennallisiin arvoihin verrattuna. Jokivesikerroksessa fosforipitoisuustaso kasvaa nykyisestä noin µg/l tasolta lähelle 20 µg/l. Murtovesikerroksessa eli alle 5 m:n syvyydessä vaikutuksia ei juuri ole. Talvella jää/lumipeite estää valon tunkeutumisen veteen, joten ravinteet ovat inaktiivisia eivätkä juuri vaikuta levästön määrään tai laatuun. Keväällä toukokuussa Kollajan vaikutukset ovat vähäisiä ja hukkuvat tulvavesien vaikutukseen (kuva 13). Toukokuu Kuva 13. 2D-mallilla laskettuja kokovesimassan kokonaisfosforipitoisuuden muutoksia toukokuussa. Kesällä vesien sekoittuminen on tehokkaampaa kuin jääpeiteaikana. Kokonaisfosforipitoisuus nousee aivan jokisuulla 1-2 µg/l (kuva 14), tämän ulkopuolella vaikutukset ovat alle 1 µg/l. Pohjoisessa matalalla rannikkoalueella vaikutusalue on hieman laajempi kuin jokisuun eteläpuolella. Merellä fosforipitoisuudet ovat tasoa 13 µg/l, joten 1 µg/l nousu merkitsee pitoisuustasoa 14 µg/l. Vastaavasti typpipitoisuudet kasvavat keväällä jääpeiteaikana allasta tyhjennettäessä jokisuulla noin µg/l (kuva 14). Jokisuun ulkopuolella jokivesikerroksessa pitoisuuden kasvuksi arvioidaan 5-10 µg/l. Toukokuussa Kollajan vaikutus ei juuri heijastu merialueen typpipitoisuuksiin. Kesäkuukausina typpipitoisuudet kasvavat luokkaa 5-10 µg/l ja hieman kauempana taso on 2-4 µg/l. Kesäaikainen typpipitoisuus on merellä tasoa 390 µg/l, joten puhutaan noin 400 µg/l pitoisuustasosta. Merialueella, esim. 10 cm/s virtausnopeus, tarkoittaa nopeutta noin 8,5 km vuorokaudessa eli jokivedet kulkeutuvat nopeasti pois lähialueelta. Samalla vesien sekoittuminen avovesikaudella on tehokasta. Planktisen levästön kehittyminen vaatii aikaa vähintäänkin useita vuorokausia, joten planktinen levästö ei jokisuun läheisyydessä ehdi reagoida ravinnemäärien kasvuun. Muutos voi hellejaksoina lähinnä näkyä erilaisilla pinnoilla kasvavan perifytonlevästön määrän lievänä kasvuna, jotka paremmin voivat hyödyntää ohivirtaavan veden ravinnepitoisuuksien muutoksia.. Jokiuomassa kasvaneen jokiveden sisältämän levästön määrä heijastuu myös jokisuun rehevyydessä, mutta jokivesien sekoittuessa nopeasti meren vesimassoihin, merkitys on vähäinen. Vaikutukset muihin vedenlaatusuureisiin arvioidaan merialueella vähäisiksi. Muutokset näkyvät lähinnä altaan rakentamisen jälkeisinä vuosina selvimmin jääpeiteajan jokivesikerroksessa humus ja sameusarvojen nousuna. Yleisestikin heti altaan rakentamisen jälkeen ovat vaikutukset vedenlaadussa ovat voimakkaampia, kun taas altaan järvittyessä ja luonnonmukaistuessa, vaikutukset myös merialueella palautuvat kohti nykytilaa.
15 Kesäkuu Heinäkuu 9M Elokuu Syyskuu Lokakuu Kuva 14. 2D-mallilla laskettuja kokovesimassan kokonaisfosforipitoisuuden muutoksia avovesikaudella
16 Marraskuu Joulukuu 9M Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Kuva 15. 2D-mallilla laskettuja kokovesimassan kokonaistyppipitoisuuden muutoksia jääpeiteaikana.
17 Toukokuu Kesäkuu 9M Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Kuva 16. 2D-mallilla laskettuja kokovesimassan kokonaistyppipitoisuuden muutoksia avovesikaudella
18 Avomerialue 16 Avomerellä liikkuvat vesimassat ovat suuria. Vesimääriä voidaan kuvata laskemalla, että esim. 10 cm/s virtausnopeus tarkoittaa sitä, että merellä poikkialan x 10 m läpi liikkuu vettä noin m 3 /s. Nämä vesimäärät sekoittavat avovesikaudella nopeasti pienet ravinnemäärien lisäykset, eikä vaikutusten arvioida ulottuvan avomerialueelle Toteutusvaihtoehtojen välisistä eroista Vaihtoehdossa B altaan juoksutukset kesäaikana ovat pieniä ja sitä kautta muutokset Iijoen veden laadussa selvästi pienempiä kuin vaihtoehdossa A. B vaihtoehdossa fosforipitoisuudet jokiuomassa nousevat noin 1 µg/l ja typpipitoisuus noin 10 µg/l, joten merialueella vaikutukset jäävät selvästi A vaihtoehtoa vähäisimmiksi. 4 YHTEENVETO Laskelmien perusteella Kollajan altaan vaikutusalueeksi Iijoen edustalla voidaan karkeasti arvioida alue, jossa fosforipitoisuuden kesäajan keskiarvo nousee yli 0,75 µg/l. Tämän alueen pinta-ala on noin 50 km 2 (kuva 17). Laskennat on tehty vuosien 4-15 (vuotta altaan rakentamisen jälkeen) kuormitusarvoilla keskimääräisenä vesivuonna. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että mallilaskelmia ei ole kalibroitu eikä verifioitu, joten tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia. Jokisuulta Iijoen vedet suuntautuvat vallitsevien merivirtausten mukaisesti. Vallitseva virtaussuunta taipuu pohjoiseen, mutta virtaukset vaihtelevat tuulensuunnan ja ilmanpainevaihteluiden mukana hyvinkin nopeasti. YVA Oy:n laatimien 3D mallilaskelmien mukaan koillisella Perämerellä (Kemi-Oulu) kulkee virtaus lounaistuulella yleispiirteisesti rannikkoa myötäillen kohti pohjoista kunnes suuntautuu Karsikon korkeudella kohti ulkomerta. Ulkomerellä virtaus kääntyy kohti länttä kunnes lähempänä Ruotsin rannikkoa kääntyy etelään. Kesällä vesien sekoittuminen on tehokkaampaa kuin jääpeiteaikana. Kesällä kokonaisfosforipitoisuus nousee aivan jokisuulla 1-2 µg/l, tämän ulkopuolella vaikutukset ovat alle 1 µg/l. Kesäkuukausina typpipitoisuudet kasvavat luokkaa 5-10 µg/l ja hieman kauempana taso on 2-4 µg/l. Pohjoisessa matalalla rannikkoalueella vaikutusalue on hieman laajempi kuin jokisuun eteläpuolella. Talvella jää/lumipeite estää valon tunkeutumisen veteen, joten ravinteet ovat inaktiivisia eivätkä juuri vaikuta levästön määrään tai laatuun.
19 17 Ravinnepitoisuuksien kasvut merialueella ovat sen verran pieniä, että vaikutusten arvioidaan jäävän kohtuullisen vähäisiksi ja ilmenevän lähinnä loppukesällä. Muissa vedenlaatusuureissa vaikutus näkyy lähinnä altaan alkuvaiheessa merialueen jokivesikerroksessa. Kok. P Kok. N Kuva 17. Laskennalliset keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuuden nousut kesä - elokuussa.
20 18 5 VIITTEET Hyvärinen V., & Korhonen J Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 599. Helsinki Pöyry Environment 2008: Kollajan altaan vedenlaatu ennuste. Raportti. Oulu 2009.
KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo
LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS, LIITE 5 1111188-2 16.3.217 Draft 2. KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo Lupahakemuksen täydennys, kohta 48 Täydennys mallinnusraporttiin 1 Korkeimmat pitoisuudet 216 kesällä
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
TALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat
17.1.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Laimennuslaskelmat 1 Pöyry Finland Oy Kari Kainua, FM Heimo Vepsä, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
LisätiedotSelkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena
Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Arto Inkala, YVA Oy Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Helminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Maria Kämäri, Rauman kaupunki
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 Liite L1: Sijoituspaikan valinta Versio 2, 30.11.2016 Hannu Lauri, YVA Oy Suunnitellun biotuotetehtaan jätevesi-
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotHailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla
16T-12.2 1 Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti v3, 22.1.2018 2 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KUORMITUKSET 1
LisätiedotRovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009
LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotRUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotVesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla
Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotTYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001
Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
Lisätiedot1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Markus Kankainen, Jari Niukko, Antti Kause, Lauri Niskanen 29.3.2019, Kalapäivät, Caribia, Turku 1 Kalankasvatuksen vaikutukset 1. Miten ilmastonmuutoksen
LisätiedotTALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA
KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.7.211 Maakunnan talousarvio 211 ja toimintasuunnitelma 211 214 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 29.11.21 74. Käyttösuunnitelma
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta Raasakan luonnonuoman veden laatuun
9M68196 21.1.29 PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta Raasakan luonnonuoman veden laatuun 9M68149 PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta Raasakan luonnonuoman veden laatuun
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotYLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, kesäkuu 2010 (26.5 17.6.2010) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE
LisätiedotYLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotKollajan altaan vedenlaatuennuste
1 9M67217 27.2.29 PVO-Vesivoima Oy Kollajan altaan vedenlaatuennuste RAPORTTI 1 Kollajan altaan vedenlaatu ennuste Sisältö 1 TAUSTATIEDOT JA TOIMEKSIANTO 3 2 KÄYTETYT MALLINNUSTYÖKALUT 3 3 SUUNNITELLUN
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotVertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa
Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden
LisätiedotTUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 274/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotMustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.
Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.
LisätiedotHAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA
HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan
LisätiedotKokkolan merialueen yhteistarkkailu
Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu
LisätiedotYLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys-lokakuu 2011 (14.9. 6.10.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus
LisätiedotESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI
ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI Laitospaikka sijaitsee Kihdin pohjoispuolen vesimuodostumassa, joka ekologisen luokituksen mukaan on Saaristomeren ainoa hyvään tilaan luokiteltu vesimuodostuma.
LisätiedotLittoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta
1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja-
LisätiedotBEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot
Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Suomi BEVIS hankealueet A. Engqvist Ruotsi Monikansallisessa BEVIS-hankkeessa on vuosina 2004-2007 laadittu työkaluja, joita voidaan käyttää yhteisten vesiensuojelutoimenpiteiden
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
LisätiedotYLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotYmpäristön tila alkuvuonna 2013
NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa
LisätiedotLemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ
16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotMustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus
MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN
LisätiedotYLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, maaliskuu 2012 (5.3. 29.3.2012) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013 HYDRO-POHJANMAA hanke / SeAMK ja Oamk Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä SIIKAJOKI Perustettu
LisätiedotSuon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen
Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun Markku Koskinen 11. helmikuuta 2008 1 Tulokset Tulokset on jaettu mitattuihin pitoisuuksiin ja laskettuihin huuhtoumiin. Pitoisuudet on edelleen jaettu
LisätiedotYLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVäkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)
indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotVäkiluku ja sen muutokset 31.12.2013
KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun
LisätiedotONKAMAANJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
ONKAMAANJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 279/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT
JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotLaskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin
Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Maiju Kosunen TASO hankkeen Loppuseminaari, 11.11.2013 Jyväskylä 1 Virtaama Pitoisuus Kuukausikeskiarvomenetelmä Kuukausikeskiarvomenetelmässä
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotHAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA
LisätiedotYLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 (29.3.-4.4.2017) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden kuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy
LisätiedotYLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
Lisätiedot