KANKAAN YHTEISJÄRJESTELYMALLI vaikutusten arviointi

Transkriptio

1 KANKAAN YHTEISJÄRJESTELYMALLI vaikutusten arviointi

2 Johdon tiivistelmä 1 Toimeksianto Kangas on Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke, jossa kunnianhimoinen kaupunkisuunnittelu, älykäs kaupunkiympäristö ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuisen keskustan laajenemisalueen. Kankaan alue on kokonaisuudessaan noin 50 hehtaarin laajuinen, ja kaupunki omistaa maa-alasta noin 30 hehtaaria. Koko kaupunginosaan voi toteutua rakentamista noin 5000 asukkaalle ja 2000 työpaikalle. KYTKIN-hankkeessa luodaan hallintomalli asumisen ja työskentelyn tukipalveluiden toteutukseen, jonka osa-alueita ovat: yhteispihat, jätehuolto, tietoliikenneverkko, alueellinen palveluyhtiö, pysäköinti, väestönsuoja ja energiaratkaisu. Nämä osa-alueet jäsennettiin tässä vaikutusarvioinnissa uudelleen kolmeen laajempaan kokonaisuuteen, jotka ovat palveluyhtiö, pysäköintiratkaisu ja energiaratkaisu. Palveluyhtiön vastuulla on jätteenkeräys, ICT-ratkaisut ja yhteispihat. Pysäköintiratkaisun pääajatuksena on keskitetty ja hallittu pysäköinti, joka yhdistää pysäköinnin ja väestönsuojien rakenteelliset ja hallinnolliset ratkaisut. Energiaratkaisussa kehitetään paikallisista olosuhteista lähtevä kokonaisuus, jolla toteutetaan ja ylläpidetään rakennuksiin integroitavat aurinkopaneelit ja alueellinen sähköverkko. Hallintomalli ja siihen liittyvät rakenteelliset ratkaisut on kuvattu erikseen jokaista mallin osa-aluetta käsittelevässä luvussa. Konsultin toimeksiantona oli arvioida KYTKIN-hankkeessa syntyvän hallintomallin taloudellisia, juridisia ja verotuksellisia vaikutuksia sekä ympäristövaikutuksia, sosiaalisia ja terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Konsulttina toimivat KPMG oy AB ja WSP. Raporttia on päivitetty kaupungin toimesta ,

3 Johdon tiivistelmä 2 Työvaiheet ja menetelmät Työ on laadittu monialaisena asiantuntija-arviona, jossa yhdistyy kokemus taloudellisista verotuksellisista sekä juridisista vaikutusarvioinnista sekä kaavoituksesta, kestävän yhdyskunnan suunnittelusta, rakentamistaloudesta sekä liikennesuunnittelusta ja jätehuollosta. Työ on tehty pääosin kirjallisen aineiston pohjalta ja aineistoa on täydennetty paikallisten asiantuntijoiden (Jyväskylän kaupungin, pysäköintiyhtiön sekä Jyväskylän Energian edustajien) haastatteluilla. Työtä ovat ohjanneet Jyväskylän kaupungilta Tanja Oksa ja Anne Sandelin. Arvioinnin tueksi järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa kaksi työpajaa, joihin osallistui noin 20 Kankaan aluekehityshankkeen sidosryhmien edustajaa. Ensimmäisessä työpajassa käytiin läpi hallintomallia kokonaisuutena sekä sille asetettuja tavoitteita. Toisessa työpajassa käytiin läpi konsultin laatimaa loppuraporttiluonnosta sekä hallintomallin juridista rakennetta ja siihen liittyviä taloudellisia ja verotuksellisia kysymyksiä. Erityisesti jälkimmäinen puolen työpäivän mittainen työpaja oli ympäristö-, sosiaalisten-, terveydellisten ja turvallisuuden vaikutusarvioinnin kannalta tärkeä. Lisäksi konsultti mallensi palveluyhtiön ja Mustaverkko Oy:n tuloksen, taseen- ja kassavirrat. Lähtöaineisto ja haastattelut Toimeksiannon lähtötietoina konsultti tutustui seuraaviin selvityksiin: Kankaan tulevaisuuden pysäköintiratkaisujen esiselvitys Kankaan alueen pysäköinnin tarkastelu Kankaan alueen pysäköintiratkaisujen edistäminen Kankaan alueen aurinkokaavaselvitys luonnos Alueen rakentamisen, energiankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta vuoteen Kuituinfran toteutusmalli luonnos Kankaan alueen jätehuoltovaihtoehtojen vertailu Kankaan alueen väestönsuojaselvitys Toimeksiannon aikana konsultti haastatteli Jyväs-Parkki Oy Seppo Muhonen ja Hannu Leskinen Jyväskylän Energia: Janne Pirttimäki ja Kari Kautto Helsingin Energia: Atte Kallio Arabian Palvelu Oy: Jarmo Malkakorpi Skanska Rakennus Oy, YIT Rakennus Oy, SRV Rakennus Oy ja NCC Rakennus Oy

4 Johdon tiivistelmä 3 Palveluyhtiö Kankaan alueen palveluyhtiö hallinnoi ja ylläpitää alueen yhteispiha-alueita sekä jätehuoltojärjestelmää. Lisäksi palveluyhtiö hallinnoi alueen tietoliikenneverkkoa ja huolehtii siihen liittyvästä maksuliikenteestä tietoliikenneverkon omistajan Mustaverkko Oy:n lukuun. Palveluyhtiö vuokraa pihaalueet Jyväskylän kaupungilta, mutta omistaa jätteenkeräysjärjestelmät ja yhteispihoille rakennettavat tai sijoitettavat laitteistot ja kalusteet Taloudellisen mallinnuksen perustella näyttäisi siltä, että keskitetyllä piha- ja jätehuoltoratkaisulla päästään kohtuullisen alhaisiin käyttömaksuihin ja viime kädessä asukkaille edulliseen tilanteeseen, jossa hoitovastike jää alueellista keskitasoa alemmas. Mustaverkko Oy:n kassavirtalaskelmien mukaan tietoliikenneverkon investoinneilla päästään Kankaan alueen rakentumisen aikana melko hyviin tuottoihin. Mustaverkko Oy:n kannattavuus ja tulevaisuuden osingonmaksukyky huomioiden Jyväskylän kaupungin tulisi pohtia, mikä on kaupungin näkökulmasta tehokkain tapa tulouttaa tietoliikenneverkosta saatavat tuotot ja millä periaatteella Jyväskylän yliopisto ja ammattikorkeakoulu tulevat yhtiön osakkaiksi Mustaverkko Oy:n osakkailla on tarkoituksena seurata tietoliikenneverkon toimintaa sekä kerätä tietoja joita voidaan hyödyntää tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Yleisesti voidaan sanoa, että Mustaverkko Oy:n tutkimus- ja tuotekehitys tarkoituksessa keräämä tieto ei muodosta henkilörekisteriä, silloin kun tieto on alueellista tai taloyhtiökohtaista. Jos kuitenkin tietoa halutaan kerätä yksittäisten kotitalouksien tarkkuudella Henkilötietolaki tulee mitä todennäköisemmin sovellettavaksi. Mustaverkko Oy:n osakkaiden tulisi kuitenkin vielä erikseen tarkistaa Henkilötietolain soveltuvuus ja sen asettamat vaatimukset, kun on selvillä tarkka tieto siitä, mitä tietoja ja missä laajuudessa niitä on alueella tarkoitus kerätä Lähtökohtaisesti palveluyhtiö katsotaan ainakin osasta toiminnastaan arvonlisäverovelvolliseksi. On suositeltavaa, että palveluyhtiön arvonlisäverovelvollisuuden laajuudesta haettaisiin verohallinnolta ennen toiminnan aloittamista kirjallinen ennakkokannanotto, jossa linjataan mitkä toiminnat katsotaan yhtiön verolliseksi liiketoiminnaksi

5 Johdon tiivistelmä 4 YHTEISPIHAT ympäristö- ja ilmastovaikutukset Hyvää Huonoa Riskit ja haasteet Kävelyä ja pyöräilyä suosiva vaikutus Hulevesien hallinnan helpottuminen Parempi mikroilmasto, jos pihoilla paljon vehreyttä ja puita Kiinteistöjen eriävien intressien hallinta? Investointiaikana riski ei- kenellekään kuuluvasta huolenpidosta? Toteutus-kustannusten ositus vaiheittain? turvallisuus ja toiminnallisuus Paljon mahdollisuuksia suunnitteluun eri käyttäjäryhmille Pihojen yhtenäinen laatutaso Toisaalta pihojen tasapäisyys? Kiinteistöjen eriävien tavoitteiden yhteensovittaminen Mahdollisesti näköyhteyden puute asunnoista leikkipaikkoihin sosiaaliset vaikutukset Laajemmat harrastusalueet, suuremmat kokonaisuudet Mahdollisuus eri käyttäjäryhmien tarpeiden huomiointiin Asukkaiden vähäinen vaikutusmahdollisuus pihoihin? Ristiriitaiset ja eriaikaiset intressit eri yhteispihoilla vaikutukset rakentamistalouteen Isompien kokonaisuuksien rakentaminen edullisempaa (säästöpotentiaali n. 10 % perinteiseen verrattuna) Kevyemmät rakenteet (säästöpotentiaali n. 3 % perinteiseen verrattuna) Toteuttaminen edellyttää vaiheittaisia investointeja, jotka on vaikea osittaa eri osapuolille ( riskipotentiaali n. 5 %)

6 Johdon tiivistelmä 5 JÄTTEENKERÄYS ympäristö- ja ilmastovaikutukset Hyvää Huonoa Riskit ja haasteet Mahdollisuus useamman jätejakeen keräämiseen Jätehuoltoliikenteen vähentyminen vähentää päästöjä Jätteiden tehokkaampi hyödyntäminen ilman välivarastointia Väärin lajitellut jätteet pilaavat suhteessa perinteiseen malliin isompien jäte-erien hyödyntämisen? Estävätkö määräykset asumisen ja yritysten jätehuollon yhteensovittamisen? Väärin lajitellut jätteet? Jätehuollon oikeuden-mukainen kustannusten jako? turvallisuus ja toiminnallisuus Tehokkaampi maankäyttö ja mahdollisuudet uusille toiminnoille Jätehuoltoliikenteen vähentyminen parantaa turvallisuutta Asumisen ja yritysten jätehuollon yhteensovittaminen? sosiaaliset vaikutukset Piha-alueilta vapautuva tila voidaan käyttää asukas- ja harrastustoimintaan Jäteautojen harveneminen vähentää melu-, haju- ja päästöhaittoja Etäisyydet jätepisteille haasteellisia ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille vaikutukset rakentamistalouteen Piha-alueen kevyempi mitoitus mahdollistuu ja rakentaminen tulee edullisemmaksi (säästöpotentiaali n. 5 % perinteiseen verrattuna) Kuilujen tms. rakentaminen lisää investointikustannuksia (riskipotentiaali n. 10 %) Erillisen jätevaraston rakentaminen lisää investointikustannuksia hieman (riskipotentiaali n. 10 %)

7 Johdon tiivistelmä 6 ICT-RATKAISU ympäristö- ja ilmastovaikutukset Hyvää Huonoa Riskit ja haasteet Resurssien säästyminen yhteisellä infralla Mahdollisuus tietoverkkoa hyödyntäville innovatiivisille palveluille Mahdollisuus etätöihin ja virtuaalikokouksiin Rinnakkaisten järjestelmien aiheuttama sekavuus käyttäjille? turvallisuus ja toiminnallisuus Mahdollisuudet monipuolisiin toiminnallisuuksiin ja palveluihin Parempi turvallisuus katutöiden vähentyessä WLAN-verkon puute? Verkon riittävän kapasiteetin varmistaminen myös tulevaisuuden tarpeita varten sosiaaliset vaikutukset Mahdollisuus kilpailuttaa operaattoreita Potentiaali monipuolisille innovatiivisille palveluille Positiivinen imago kehitysalustana ja edelläkävijänä Mahdolliset vikatilanteet ja asiakaspalvelun puute vaikutukset rakentamistalouteen Operaattorikilpailutus mahdollistuu paremmin (säästöpotentiaali n. 10 %) Kulutuksen ja tarpeen mukainen hinnoittelu mahdollistuu (säästöpotentiaali n. 5 %) Reaaliaikaisen tiedon hyödyntämismahdollisuus jo rakennusaikana (säästöpotentiaali n. 2 %) Investoinnit maksavat hieman, mutta takaisinmaksuaika on lyhyt (riskipotentiaali n. 2 %)

8 Johdon tiivistelmä 7 Pysäköintiratkaisu Jyväs-Parkki Oy investoi ja rakennuttaa parkkilaitokset sisältäen väestönsuojatilat. Lisäksi Jyväs-Parkki Oy huoltaa, ylläpitää ja operoi pysäköintilaitoksia niin, että pysäköintihallit ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä.kun pysäköintiratkaisu järjestetään keskitetysti, voidaan sopia noudatettavaksi eri velvoitepaikkanormia kuin hajautetussa ratkaisussa. Tämä pienentää alueella tarvittavien pysäköintipaikkojen kokonaismäärää ja lisää rakentamisen kerrosneliömetrimääriä. Alueelle rakennettavien kiinteistöjen tonttikauppojen ja/tai kaavoituksen ehtona on, että perustettavat asunto-osakeyhtiöt ja kiinteistöyhtiöt ostavat itsensä vapaaksi velvoitepaikkavelvoitteesta ostamalla velvoitepaikkansa Jyväs-Parkki Oy:ltä. Asukkaiden ja tietyin edellytyksin myös yritysten on mahdollista lunastaa itselleen pysäköintioikeus, joka ei kuitenkaan oikeuta pysäköimään nimettyyn paikkaan. Asukkaiden ja alueen yritysten voivat myös vuokrata kuukausittaista pysäköintioikeutta, joka toimii samalla periaatteella, mutta on hinnaltaan korkeampi. Vierailijat voivat pysäköidä mikäli pysäköintilaitoksissa on vapaata tilaa ja joutuvat maksamaan normaalia aikaan sidottua maksua Tämän hetkisen tiedon valossa pysäköintioikeuden voidaan olettaa käyvän lainan vakuutena, siinä määrin kun se on siirrettävissä ja myytävissä eteenpäin, ottaen lisäksi huomioon Jyväs-Parkin velvollisuuden lunastaa myymättömät pysäköintioikeudet. Pysäköintioikeutta koskevan Jyväs-Parkin antaman sitoumuksen sisältö ja sen vakuuskelpoisuus tulisi kuitenkin tarkistaa pankkien kanssa, siinä vaiheessa kun lopulliset päätökset pysäköintioikeuden siirtokelpoisuuden sekä Jyväs-Parkin takaisinostovelvollisuuden juridisista periaatteista on tehty. Haastattelemamme rakennusliikkeet suhtautuivat kriittisesti pysäköintioikeuksien myymiseen asuntomyynnin yhteydessä. Erityisesti rakennusliikkeiden suhtautuivat skeptisesti pysäköintioikeuden ja vuoropysäköinnin toimivuuteen sekä Jyväs-Parkki Oy:n rooliin monopoliasemassa toimivana operaattorina. Lisäksi laitospaikoitusta pidettiin kalliina ratkaisuna, joka väistämättä näkyy asuntojen hinno9issa korottavana tekijänä. Keskitetyn pysäköintiratkaisun onnistumisen takaamiseksi olisi hyvä tarkistaa pysäköintioikeuksien kaupallinen kysyntä esimerkiksi markkinavuoropuhelun tai tutkimuksen kautta. Lisäksi pysäköintioikeuden kapalliset perusteet tulisi selvittää ja sopia asuntorakennuttajien kanssa edeltä käsin, jotta pysäköintioikeuksien markkinointi ja myynti olisi mahdollisimman tehokasta ja asuntojen ja pysäköintioikeuksien hinnat selvästi erotettu toisistaan. Lyhytaikainen paikoitus ja liiketilojen paikoitus ( alv-velvolliset ja muut alv-hakeutumiseen oikeuttavat käyttäjät ) on saatavissa verolliseksi ja arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaksi toiminnaksi. Sitä vastoin asuntorakentamiseen liittyvien paikoituslaitoksien asuinpaikoituksen arvonlisäverollisuuteen on viimeaikaisessa julkaistussa oikeuskäytännössä ja tiedossamme olevassa verotuskäytännössä suhtauduttu kriittisesti, erityisesti silloin kun kyseessä on kaupallinen operaattori, joka harjoittaa pysäköintitoimintaa myös kyseisen pysäköintilaitoksen ulkopuolella. Kankaan alueen paikoituslaitosten alv-kohtelu on taloudellisesti merkittävä kysymys. Riskinä on, että pysäköinti-investointeihin sisältyvää arvonlisäveroa ei voida vähentää ainakaan asukaspysäköinnin osalta. Toisaalta viimeaikainen lopputulokseltaan negatiivinen julkaistu oikeus- ja verotuskäytäntö ei koske olosuhteiltaan täysin verrattavaa tilannetta. Jatkosuunnittelu on suositeltavaa. Verokohtelun varmistaminen Verohallinnolta haettavalla ennakkokannanotolla lienee välttämätöntä, jos arvonlisäverotukselliset riskit halutaan sulkea pois kokonaan ja saavuttaa etukäteen oikeusvarmuus vähennysoikeuden laajuudesta

9 Johdon tiivistelmä 8 PYSÄKÖINTI ympäristö- ja ilmastovaikutukset turvallisuus ja toiminnallisuus Hyvää Huonoa Riskit ja haasteet Vähemmän ilmansaasteita Isompi kevyen liikenteen osuus Tehokkaampi maankäyttö Turvalliset ja viihtyisät katutilat kaikille Mahdollisuus laajentaa viherympäristöä Viihtyisämpi ja turvallisempi jalankulkuympäristö Katujen monipuolisemmat käyttömahdollisuudet Rakennusten pihojen uudet mahdollisuudet Etäisyys ja vaihtuva auton sijainti voi vaikeuttaa arjen toimintoja Rakenteellinen pysäköinti vaatii resursseja Yhteiskäyttöautojen tarjonta alueella Pysäköintijärjestelmän ymmärrettävyys ja parkkikuri sisältävät viestinnällisiä haasteita Vuoropysäköinnin mitoituksen toimivuus sosiaaliset vaikutukset Edullisemmat asunnot ei-autonomistajille Parempi tietoisuus pysäköinnin ja autoilun kustannuksista Hyötyliikunnan määrän lisääntyminen Mahdollisesti kallis autoa tarvitseville pienituloisille vaikutukset rakentamistalouteen Investointikustannukset pienenevät keskitetyn pysäköintiratkaisun ja vuoropysäköinnin ansiosta (säästöpotentiaali n. 35 %) Kulut kohdistuvat tarpeen mukaan (säästöpotentiaali n. 2 %) Rakenteellinen pysäköinti vaatii etupainotteisesti investointeja (riskipotentiaali n. 2 %)

10 Johdon tiivistelmä 9 VÄESTÖNSUOJAT ympäristö- ja ilmastovaikutukset turvallisuus ja toiminnallisuus Hyvää Huonoa Riskit ja haasteet Tehostaa hieman maankäyttöä Vapauttaa rakennusten pohjakerroksen tiloja muihin käyttötarkoituksiin Suunnittelussa vähemmän rajoittavia elementtejä Turvallisuusriskit pienenevät: keskitetty väestönsuoja on todennäköisesti paremmassa käyttövalmiudessa kriisitilanteen alkaessa Väestönsuojat on rakennettava etupainotteisesti pysäköintilaitosten yhteydessä sosiaaliset vaikutukset Maantasokerroksen julkisivu on mahdollista suunnitella elävämmäksi ja avoimemmaksi vaikutukset rakentamistalouteen Investointikustannukset pienenevät väestönsuojan ja pysäköinnin yhdistämisellä Väestönsuojatilat tulevat aktiiviseen käyttöön

11 Hallintomalli

12 Hallintomallin viitekehys Kankaan hallintomalli Kankaan hallintomallilla tarkoitetaan Kankaan alueen aluerakentamishankkeen hallintomallia Kankaan hallintomalli KYTKIN-hankkeen tavoitteena on luoda yhtenäinen ratkaisu alueen pysäköintipaikoille, väestönsuojille, pihoille, jätteenkeräyspisteille, tietoliikenneverkoille sekä uusiutuvan energian tuotantolaitoksille niin, että viranomaismääräysten asettamat velvoitteet täytetään tehokkaasti ja asuinpinta-ala alueella voidaan optimoida Pysäköinti- ja väestönsuojaratkaisut tulevat muodostamaan oman itsenäisen kokonaisuutensa, jossa toteutus- ja ylläpitovastuu tulee olemaan Jyväskylän kaupungin omistamalla parkkiyhtiöllä, Jyväs-Parkki Oy:llä Energiaratkaisun toteuttaminen tulee olemaan alueen asuntorakennuttajien, kiinteistökehittäjien sekä Jyväskylän Energia Oy:n vastuulla, jolla on myös ylläpitovastuu laitteistosta Pysäköintiratkaisu Keskitetty pysäköintilaitos Väestönsuoja Palveluyhtiö Yhteispihat Jätteenkeräysratkaisu Energiaratkaisu Aurinkoenergian tuotanto Yhteispihat ja jätteenkeräysjärjestelmät toteuttavat asuntorakennuttajat ja kiinteistökehittäjät. Palveluyhtiö tulee puolestaan järjestämää yhteispihojen, jätteenkeräyksen sekä tietoliikenneverkon huollon ja ylläpidon ICT-ratkaisu

13 Hallintomallin tavoitteet Jyväskylän kaupunki on tehnyt useita Kankaan alueen kehittämiseen liittyviä selvityksiä, joista tälle sivulle on koottu hallintomallin osa-alueille asetetut tavoitteet. Tavoitteita on täydennetty toimeksiantoon sisältyneessä ensimmäisessä työpajassa. Pysäköinti Operoija ja ylläpitäjä on kokenut toimija Pysäköinti on keskitetty ratkaisu, joka hyödyntää työpaikkojen, palveluiden ja asuntojen vuoropysäköintiä ja nimeämättömiä paikkoja, jolloin piha-alueilta vapautuu tilaa muille toiminnoille Asumisen ja pysäköinnin kustannukset on erotettu toisistaan Käyttökustannukset on kohdistettu käyttäjille Väestönsuojat Väestösuojat on keskitetty pysäköinnin yhteyteen Osaava taho suunnittelee ja rakentaa väestönsuojat sekä hallinnoi ja vastaa niiden käytöstä ja ylläpidosta Väestönsuojat on mitoitettu perustuen todelliseen käyttöön Jätteenkeräys Ratkaisu on toiminnallinen Jätehuoltoliikenne alueella on minimoitu Asumisen ja yritysten jätehuolto on yhteensovitettu Ratkaisu on teknisesti toimiva alustavasti syväkeräysjärjestelmä täydennettynä soveltuvin osin Ratkaisu on juridisesti kestävä ICT-ratkaisut Tietoliikenneoperaattoreilla on yhdenmukainen mahdollisuus ostaa tietoliikenneverkon siirtokapasiteettiä Kankaan alueella Yhteistyö teleoperaattorien ja palveluyhtiön välillä on toimiva Alueelle tuodaan älypalveluita, joiden palvelusisällöillä on vahva kytkentä alueen työpaikkatavoitteeseen sekä alueen yrittäjyyden edistämiseen Ratkaisu on taloudellisesti kannattava kaikille osapuolille Investoinnit ja käyttökustannukset katetaan tietoliikenneverkon siirtokapasiteetin myynnillä Yhteispihat Ratkaisu on toiminnallinen Ratkaisu on hybridirakenne, joka muodostaa alueelle kokoontumispaikkoja huomioiden käyttäjien synergiaedut (asuminen/palvelut/työpaikat) Maapohja säilyy kaupungin omistuksessa joka vuokraa sen ylläpidosta ja kustannuksista vastaavalle palveluyhtiölle Kiinteistöhuollossa saavutetaan mittakaavaedut - tehokkuus, laatu ja edullisuus asukkaalle Energiaratkaisut Lämmön, sähkön ja veden käyttö on tehokasta Alueella on toimivat älykkäät verkkoratkaisut, joilla voidaan mitata energian ja veden kulutusta Energiaratkaisu muodostaa taloudellisen yhtälön, joka hyödyttää kaikkia ja tarjoaa Kankaan asukkaille puhdasta lähienergiaa Kiinteistökohtaiset energiantuotantolaitteet ovat alan osaajan omistuksessa Alueella on energiatehokas kaukojäähdytys, jota hyödynnetään talokohtaisesti

14 Palveluyhtiö

15 Palveluyhtiön kuvaus Palveluyhtiö Jätteenkeräysjärjestelmä Yhteispihat ICT-ratkaisu Investointi Asuntorakennuttajat ja kiinteistökehittäjät rahoittavat investoinnin järjestelmään kerrosneliömetrien suhteessa Palveluyhtiö rakennuttaa jätteenkeräysjärjestelmän Omistus Syväkeräysjärjestelmä jää valmistuttuaan palveluyhtiön omistukseen Asuntorakennuttajat ja kiinteistökehittäjät rahoittavat investoinnit yhteispihojen infraan kerrosneliömetrien suhteessa Palveluyhtiö rakennuttaa yhteispihat ja hankkii niille sijoitettavat järjestelmät, laitteistot ja kalusteet Yhteispihojen maa-alueet ovat pysyvästi Jyväskylän kaupungin omistuksessa Jyväskylän kaupunki vuokraa maapohjan palveluyhtiölle pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella Yhteispihoille rakennettavat tai sijoitettavat järjestelmät, laitteistot ja kalusteet ovat palveluyhtiön omistuksessa Kaupunki rahoittaa tietoliikenneverkkoinvestoinnin Kaupunki rakentaa tietoliikenneverkon vesijohto-, viemäri-, tieliikenne-, ja vastaavan infran rakentamisen yhteydessä Valokuitukaapeli siirretään Mustaverkko Oy:n omistukseen sen valmistuessa Mustaverkko Oy:n osakkaat ovat Jyväskylän kaupungin lisäksi Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) Jyväskylän yliopisto ja JAMK ostavat osuutensa Jyväskylän kaupungilta erikseen sovittavalla summalla Palvelut Palveluyhtiö huoltaa ja ylläpitää jätteenkeräysjärjestelmää Palveluyhtiö huoltaa ja ylläpitää yhteispihoja Mustaverkko Oy myy tietoliikenneverkon siirtokapasiteettia operaattoreille, jotka tarjoavat laajakaistapalveluita suoraan asukkaille ja yrityksille Palveluyhtiö hoitaa ICT:hen liittyvän hallinnoinnin ja maksuliikenteen Mustaverkko Oy:n lukuun Loppukäyttäjät ja maksajat Asukkaat ja yritykset rahoittavat jätejärjestelmäinvestoinnit asuntojen ja kiinteistöjen hinnassa Asukkaat ja yritykset maksavat hoitovastiketta asuntoosakeyhtiölle ja kiinteistöyhtiöille, jotka maksavat vastikkeet yhteispihojen ylläpidon osalta käyttömaksuna edelleen palveluyhtiölle Asukkaat ja yritykset maksavat hoitovastiketta asunto-osakeyhtiölle ja kiinteistöyhtiöille, jotka maksavat vastikkeet yhteispihojen ylläpidon osalta käyttömaksuna edelleen palveluyhtiölle Asukkaat solmivat sopimuksen tietoliikennepalveluista valitsemansa operaattorin kanssa Mustaverkko Oy kerää Kankaan alueesta tietoa tutkimus- ja tuotekehityksen tarpeisiin ( Living Lab )

16 Palveluyhtiön kuvaus Omistus Palveluyhtiön rooli Palvelut Jyväskylän kaupunki, JAMK, Jyväskylän yliopisto Omistus Mustaverkko Oy ICT-Ratkaisu Palvelusopimus verkon hallinnoinnista sekä laskutuksen järjestämisestä Asuntorakennuttajat /kiinteistökehittäjät Palveluyhtiö Omapääoma ja hoitovastike Palvelusopimus Palveluyhtiö hallinnoi ja ylläpitää Kankaan alueen Yhteispiha-alueita sekä Syväkeräysjärjestelmää Lisäksi palveluyhtiö hallinnoi tietoliikenneverkkoa ja huolehtii siihen liittyvästä maksuliikenteestä Mustaverkko Oy:n lukuun, sisältävät: Operaattorien laskutuksen siirtokapasiteetin käyttämisestä Valokuituverkon huollon ja ylläpidon Alueellisen peruspalvelun kilpailuttamisen Maksu siirto-kapasiteetin käyttämisestä Palvelusopimus Operaattorit Kiinteistöhuolto Jätteenkeräys Käyttäjät Yhteispihat Jätekuilu Internet-lasku Hoitovastike Asiakkaat Asukkaat

17 Jätteenkeräys Kankaan alueella on tavoitteena toteuttaa jätteenkeräys käyttäjänäkökulmat, alueen viihtyisyys ja turvallisuus huomioiden siten, että jätehuoltoliikenne alueelle on mahdollisimman vähäistä. Lähtökohtana on alueellinen, keskitetty syväkeräysjärjestelmä täydennettynä soveltuvin osin puristin- tms. ratkaisulla. Talokohtaisen jätehuollon sijaan pyritään kohti suurempia yksiköitä. Näin piha-alueita vapautuu jätekatosten ja niiden huoltoväylien poistuessa ja jäteautoliikenne erityisesti piha- ja ydinalueella vähenee. Palveluyhtiö tekee investoinnit ja perii kustannukset asunto- ja kiinteistöyhtiöiltä. Palveluyhtiö huoltaa, ylläpitää ja hankkii palvelut. Uudenlaisen jätehuoltomallin haasteita ovat mm. ovat asumisen ja yritysten jätehuollon yhteensovittamiseen liiittyvä lainsäädäntö ja sen soveltamisesta aiheutuvat tulkintaepäselvyydet. Lainsäädännössä lähtökohtana on yritysten ja asumisen jätehuollon eriyttäminen, jonka taustalla on kustannusten jakautuminen tuottajaperiaatteella

18 Jätteenkeräys Yleiskuvaus Palveluyhtiö vuokraa maa-alueet kaupungilta pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella. Palveluyhtiö omistaa syväkeräysjärjestelmän, jonka se tilaa urakkasopimuksella rakentajalta/toimittajalta. Asuntorakennuttajat/kiinteistökehittäjät rahoittavat jätteenkeräyksen investoinnit toteutuneiden kerrosneliömetrien suhteessa. Palveluyhtiön käyttökustannukset katetaan asunto- /kiinteistöyhtiöiden kuukausittain suorittamilla käyttömaksuilla, jonka perustana on kustannusten jakaminen toteutuneiden kerrosneliömetrien mukaisessa suhteessa. Käyttömaksun vahvistaa palveluyhtiön yhtiökokous, osakkaiden välillä solmitun osakassopimuksen mukaisesti. Palveluyhtiö solmii palvelusopimuksen jätteenkeräyksestä jäteyhtiön kanssa sekä syväkeräysjärjestelmän huollosta ja ylläpidosta huoltoyhtiön kanssa. Esitetty toteutusmalli Jyväskylän kaupunki Maanvuokrasopimus Omistus Palveluyhtiö Syväkeräysjärjestelmä Asuntorakennuttajat /kiinteistökehittäjät Rahoitus- ja huoltovastike / vuokra Asukkaat / yritykset Palvelusopimus jätteenkeräyksestä Urakkasopimus, huolto ja ylläpito Jäteyhtiö Rakentaja

19 Jätteenkeräys Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen (1/2) Perinteisesti kiinteistöt ovat järjestäneet itse jätteenkeräyksen, jolloin kullakin kiinteistöllä on erilliset jätteenkeräyspisteet ja keräysastiat eri jätejakeille. Myös jätteenkuljetukseen on varattava riittävät tilat. Mikäli jätteenkeräys toteutetaan Kankaalle ehdotetun mallin mukaisesti hyödyntämällä syväkeräysjärjestelmää ja keskittämällä jätteenkeräystä pisteitä, vapautuu piha-alueita muuhun käyttöön. Keskitetyn keräyksen etuna on myös, että jäteauton pysähdyksiä voidaan vähentää ja näin rajoittaa jäteautoliikenteestä aiheutuvia päästöjä ja muuta haittaa. Syväkeräysjärjestelmä mahdollistaa myös suurempien erien keräämisen yhteen, mikä mahdollistaa esimerkiksi tehokkaamman kierron jätteen syntypaikalta hyödynnettäväksi tai loppukäsittelyyn ilman erillistä koontia ja varastointia, vähentäen myös tätä kautta jätteen kuljetuksesta syntyviä päästöjä. Syväkeräysjärjestelmä edellyttää kuitenkin edelleen keräysastioiden tyhjentämistä, eli jäteautoliikennettä tulee olemaan jonkin verran alueella. Keräyspisteiden sijoittumista tulisi optimoida siten, että asukkaat kokevat niiden sijaitsevan riittävän lähellä, ja toisaalta ne sijoittuvat kohtiin, joissa jäteauton on helppoa pysähtyä ja suorittaa tyhjennys. Alustavassa jätehuoltovaihtoehtojen vertailussa syväkeräysjärjestelmällä kerättäviä jakeita ovat kuivajäte, biojäte, keräyskartonki ja paperi. Lasin ja metallin keräys sekä suurikokoisen pahvin ja kuivajätteen keräys on esitetty toteutettavaksi sijoittamalla alueelle neljä näille varattua keräyspistettä. Uusia jätehuoltoon liittyviä vaatimuksia tulevat olemaan Jyväskylän alueelle suunniteltu energiajätteen erilliskeräyksen järjestäminen viimeistään vuoteen 2015 mennessä, sekä muovin keräyksen siirtyminen tuottajavastuun piiriin. Näillä on erilliskeräyksen järjestämisen lisäksi myös sekajätteen määrää vähentävä vaikutus. Myös näiden jakeiden keräykseen tulisi varautua järjestelmän suunnittelussa. Kerättävien jakeiden osalta näyttää siltä, että alustavassa jätehuoltovaihtoehtojen vertailussa on lähdetty liikkeelle erityisesti putkikeräyksen vaatimuksista, koska kerättävien jakeiden määrä on rajattu neljään jakeeseen. Jätteiden keskitetty syväkeräys mahdollistaa myös useamman kuin neljän jätejakeen keräämisen yhdessä pisteessä. Jyväskylän jätehuoltomääräysten mukaan 10 huoneiston ja sitä isompien kiinteistöjen tulee järjestää biojätteen, kuivajätteen, keräyslasin, keräysmetallin ja keräyskartongin keräys. Muiden kuin asuinkiinteistöjen osalta tulee järjestää edellä mainittujen jakeiden ja lisäksi muiden hyödyntämiskelpoisten jakeiden keräys. Alustavassa jätehuoltovaihtoehtojen vertailussa esitetyn mallin sijaan lasin ja metallin keräyksen sijoittamista keskitettyjen keräyspisteiden yhteyteen tulisi miettiä, jotta asukkaat voivat toimittaa kaikki kerättävät jakeet yhdellä vientikerralla. Näin vältytään erilliseen hyötyjätepisteeseen suuntautuvilta kuljetuksilta ja kierrätys tehdään asukkaille helpoksi. Hyötyjätteiden kerääminen samassa pisteessä muun kotitalousjätteen kanssa myös vähentää sekajätteen määrää ja edistää materiaalien hyödyntämistä ja kierrätystä

20 Jätteenkeräys Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen (2/2) Keskitetyn jätteenkeräyksen haasteena on kuitenkin alueen pysyminen siistinä, kun useampi kiinteistö käyttää samaa jätepistettä, jolloin mahdollisia väärinkäytöksiä on vaikeampi kohdistaa. Asianmukaisen käytön edistämiseksi tulisi myös miettiä, miten varmistetaan että keräysastioita käyttävät vain käyttöön oikeutetut käyttäjät. Säiliöiden tyhjennyksestä tulee sopia yhteisesti, huomioiden riittävän tiheä tyhjennysväli säiliöiden mitoituksen suhteen. Asukkaille tulee myös tarjota riittävästi ohjeistusta siitä, mitä jakeita mihinkin säiliöön kerätään, sillä vääriin säiliöihin sijoitetut materiaalit saattavat pilata koko jäte-erän hyödyntämismahdollisuudet. Lisäksi on huolehdittava, että jätteidenkeräyspisteet ovat helposti saavutettavissa kaikista alueen kiinteistöistä. Asumisen ja yritysten jätehuollon yhteensovittaminen toisaalta tukee mahdollisuuksia kerätä useampia hyötykäyttöön kerättäviä jakeita, mutta järjestelmän osalta tulisi tarkkaan miettiä, miten kustannukset kohdennetaan käyttäjille. Erityisesti kalleimman eli kaatopaikalle vietävän jätteen määrän osalta olisi tärkeää määritellä tarkkaan kustannusten jakautuminen, jotta sekä kotitalouksilla että yrityksillä olisi motivaatio vähentää kaatopaikalle päätyvää jätettä. Mikäli kierrätysmahdollisuuksia lisäämällä voidaan vähentää jätteen määrää, tulisi sen myös näkyä alhaisempina jätehuollon kustannuksina. Asumisen ja yritysten jätehuollon yhteensovittaminen pitäisi määräyksistä riippumatta saada onnistumaan ainakin toimistojätteen osalta, sillä jäte on hyvin samantyyppistä kuin kotitalousjäte. Alueelle mahdollisesti sijoitettavan tuotannon jätteet ja ravintoloiden ym. elintarvikejätteet voivat sen sijaan tuottaa vaikeuksia. Esimerkiksi ravintoloiden tuottama rasvajäte tai pienleipomoiden taikinajäte eivät sovellu suoranaisesti biojätteeseen, vaan ne vaativat oman lajittelun ja erikoiskäsittelynsä. Usein myös yritysten sisältämät jätteet ovat laadultaan puhtaampia ja näin ollen helpommin kierrätettäviä tai käytettävissä uudelleen raaka-aineena. Lähitulevaisuudessa nähtävissä tarve kerätä kaikkiaan seitsemää - kahdeksaa eri jätejaetta. Jätejakeet voisivat olla sekajätteen ja biojätteen lisäksi kartonki, paperi, lasi, metalli, tekstiili ja energiajäte. Lähellä sijaitseva energiajätteen erilliskeräyspiste voi vähentää kuluttajapakkausten keräyspisteisiin menevää osuutta ja samalla lisää keskitetyn mallin jätehuoltokustannuksia. Keskitetyn jätehuollon etuna voisi olla myös oma kuluttajapakkauksien kierrätyspiste energiajätteen erilliskeräyksen lisäksi. Etuna tässä on se, että kuluttajapakkauksien kierrätyspiste olisi periaatteessa maksuton toisin kuin energiajätteen erilliskeräyspiste. Palveluyhtiö voi tarjota asuntoalueen rakennusvaiheessa myös mahdollisuuden rakennusjätteiden optimaaliseen lajitteluun. Myös puutarhajäte voitaisiin ohjata pois biojätevirrasta ja järjestää kyseiselle jakeelle erillinen keräyspiste. Jatkossa on syytä selvittää, soveltuuko syväkeräysjärjestelmä näiden keräämiseen asuinalueilla