Valtiovarainministeriö MINVA VM

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö MINVA VM EUS Viite Asia ECOFIN neuvosto , Bryssel Tiivistelmä Suomea kokouksissa edustaa valtiovarainministeri Petteri Orpo. Itävallan puheenjohtajuuskauden työohjelma Juuri aloittanut EU:n puheenjohtajamaa Itävalta esittelee tulevan puolivuotiskautensa ohjelman. Puheenjohtajuuskausi on Itävallalle kolmas. Ecofinsektorin rahoituspalveluaiheista työohjelmassa nostetaan esille erityisesti pankkiunionin loppuunsaattaminen ja pääomamarkkinaunionin kehittäminen, sekä FinTechtoimintasuunnitelma. Talouspolitiikan koordinaatioon liittyen Itävalta toteaa, että vakaus ja kasvusopimuksen sääntöjen noudattamista on edelleen tarpeen vahvistaa. Talous ja rahaliitto EMU:n uudistamisessa on puolestaan tärkeää keskittyä niihin toimiin, jotka tuovat aitoa lisäarvoa EU:n vakauteen, kestävyyteen ja lähentymiseen. Veroasioissa Itävalta korostaa tarvetta toimille, jotka suojaavat verokilpailulta, veropetoksilta ja veronkierrolta. Lisäksi on tarpeen uudistaa verolainsäädäntöä vastaamaan globalisaation ja uusien teknologioiden tuomiin haasteisiin. Itävalta huolehtii myös, että kuluvan vuoden EUtalousarvion toimeenpano, sekä seuraavan vuoden talousarvion valmistelu noudattaa hyvän ja tehokkaan varainhoidon periaatteita. Suomi tukee Itävallan puheenjohtajuuskauden ohjelmaa. Yleinen käännetty verovelvollisuus arvonlisäverotuksessa Ecofinneuvostossa on tarkoitus vaihtaa näkemyksiä komission ehdotuksesta koskien yleistä käännettyä verovelvollisuutta arvonlisäverotuksessa. Asia on esillä Tšekin pyynnöstä. Ehdotus koskee tilapäisesti sovellettavaa yleistä käännettyä verovelvollisuutta yritysten välisissä kotimaisissa liiketoimissa. Ehdotuksen taustalla on joidenkin jäsenvaltioiden (erityisesti Tšekin) pyyntö sallia petosten torjumiseksi ottaa käyttöön yleinen käännetty verovelvollisuus, jota sovellettaessa ostaja maksaa arvonlisäveron myyjän puolesta. Suomi on suhtautunut epäillen ehdotukseen, joka aiheuttaa petosten siirtymisriskin muihin jäsenvaltioihin. Puheenjohtajan viimeisimmässä kompromissiehdotuksessa on kuitenkin menty oikeaan suuntaan. Yleisen käännetyn verovelvollisuuden järjestelmään pääsyn soveltamiskriteerejä on tiukennettu, se on määräaikainen ja ajallisesti rajoitettu. Suomi on valmis hyväksymään kyseisen kompromissiehdotuksen. Asia oli esillä Ecofinneuvostossa myös , mutta siitä ei päästy yksimielisyyteen Ranskan, Kyproksen ja Slovenian vastustuksesta johtuen. Muut asiat

2 2(22) Ecofinissä hyväksytään myös EU:n yhteiset linjaukset Buenos Airesissa heinäkuuta pidettävään G20maiden valtiovarainministerikokoukseen, sekä mahdollisesti keskustellaan kesäkuun Eurooppaneuvoston tuloksista. Lisäksi neuvostossa on tarkoitus hyväksyä muodollisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoon kuuluvat maakohtaiset suositukset. Aamiaisaiheina on euroryhmän raportointi ja taloustilanne. Euroryhmän jälkeen kokoontuu Euroopan vakausmekanismin (EVM) hallintoneuvosto, jonka odotetaan hyväksyvän Kreikan rahoitustukiohjelman viimeisen väliarvion yhteydessä päivitetty täydentävä yhteisymmärryspöytäkirja. Euroryhmä Ecofinneuvostoa edeltävänä päivänä kokoontuvan euroryhmän asialistalla on kesäkuun eurohuippukokouksen seuranta, komission kesän talousennuste, euroalueen finanssipolitiikan viritys, sekä Irlannin ja Espanjan ohjelmien jälkeinen valvonta.

3 Asialista: 3(22) 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen 2. (mahd.) Akohtien luettelon hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo Lainsäädäntöasiat 3. ALV Yleinen käännetty verovelvollisuus s. 4 = Näkemysten vaihto 4. Muut asiat Eilainsäädäntöasiat 5. Itävallan puheenjohtajuuskauden työohjelma s. 9 = Näkemysten vaihto 6. (mahd.) Eurooppaneuvoston seuranta s. 12 = Näkemysten vaihto 7. G20kokous yhteiset linjaukset (terms of reference) s. 14 = Hyväksyminen Torstai :00 Euroryhmä s. 17 Perjantai :00 Ecofinaamiainen

4 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM VO Parkkola Tommi JULKINEN 4(22) Asia ECOFINneuvosto , Bryssel; 3. ALV Yleinen käännetty verovelvollisuus Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus U 4/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Asia on esillä kokouksessa Tšekin pyynnöstä näkemysten vaihtamiseksi. Siitä keskusteltiin viimeksi ECOFINkokouksessa poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Asiasta ei tuolloin kuitenkaan päästy yksimielisyyteen. Komission antama ehdotus koskee tilapäisesti sovellettavaa yleistä käännettyä verovelvollisuutta yritysten välisissä kotimaisissa liiketoimissa. Ehdotuksen taustalla on joidenkin jäsenvaltioiden (erityisesti Tšekin) pyyntö sallia petosten torjumiseksi ottaa käyttöön yleinen käännetty verovelvollisuus, jota sovellettaessa ostaja maksaa arvonlisäveron myyjän puolesta Veropetosten vastainen taistelu on tärkeää ja sitä tulee edelleenkin tehostaa. Keinojen suhteen Suomi pitää parhaana valvonnan, hallinnollisen yhteistyön ja tietojenvaihdon parantamista, koska nämä toimenpiteet voidaan kohdistaa nimenomaan petoksellista toimintaa harjoittaviin. Tämän vuoksi Suomi tukee komission toimintasuunnitelmaa hallinnollisen yhteistyön parantamiseksi, sääntöjen vapaaehtoisen noudattamisen lisäämiseksi ja verohallintojen toiminnan tehostamiseksi. Suomi on suhtautunut epäillen ehdotukseen tilapäisen yleisen käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottamisesta. Ehdotettu mekanismi aiheuttaa petosten siirtymisriskin muihin jäsenvaltioihin tilanteessa, jossa menettelyä soveltavan jäsenvaltion valvontajärjestelmät eivät toimi asianmukaisesti. Lisäksi on vaarana, että järjestelmän soveltaminen leviää hallitsemattomasti EU:ssa.

5 Pääasiallinen sisältö 5(22) Puheenjohtajan viimeisimmässä kompromissiehdotuksessa (WK 8770/18 REV 1) on kuitenkin menty oikeaan suuntaan. Yleisen käännetyn verovelvollisuuden järjestelmään pääsyn soveltamiskriteerejä on tiukennettu. Mikäli mekanismin soveltaminen aiheuttaa häiriöitä sisämarkkinoille, tätä koskevat luvat voidaan kumota. Ehdotettu menettely on määräaikainen ja ajallisesti rajoitettu. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Suomi on valmis hyväksymään kyseisen kompromissiehdotuksen. 1. Ehdotuksen tausta Yksi komission toimintasuunnitelmassa COM(2016) 148 ilmoitetuista keskeisistä toimista on vankan yhtenäisen EU:n alvalueen luominen. Tämä edellyttää lopullisen alvjärjestelmän käyttöönottoa EU:n sisäisessä yritysten välisessä (B2B) rajat ylittävässä kaupassa. Komissio on syksyllä 2017 ja keväällä 2018 antanut tähän verotusvaihtoehtoon perustuvat lainsäädäntöehdotukset COM(2017) ja COM(2018) 329. Komissio on samanaikaisesti työstänyt kiireellisesti tarvittavia toimenpiteitä alvpetosten torjumiseksi ja alvvajeeseen puuttumiseksi. Alvvaje on noussut lähes 160 miljardiin euroon, josta osan muodostavat rajat ylittävistä petoksista vuosittain aiheutuvat noin 50 miljardin euron tulonmenetykset. Tietyt jäsenvaltiot ovat laajalle levinneisiin karusellipetoksiin puuttumiseksi pyytäneet lupaa ottaa väliaikaisesti käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismi, joka poikkeaa nykyisen alvjärjestelmän yleisperiaatteista siltä osin kuin on kyse erissä suoritettavia maksuja koskevasta järjestelmästä. Karusellipetokset johtuvat etenkin nykyisestä yhteisöluovutuksia koskevasta verovapaudesta, jonka perusteella tavaroita voi hankkia arvonlisäverotta. Monet toimijat osallistuvat veropetoksiin siten, että ne eivät tilitä veroviranomaisille tällaisten tavaroiden edelleen myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa. Verovelvollisilla ostajilla on kuitenkin oikeus verovähennykseen. Samat tavarat voidaan luovuttaa useita kertoja siten, että tehdään uudelleen verovapaita yhteisöluovutuksia. Samanlaisia karusellipetoksia voi tapahtua myös palvelukaupassa. Käännetyllä verovelvollisuudella poistettaisiin mahdollisuus tämän tyyppisiin veropetoksiin siten, että verovelvollinen ostaja olisi velvollinen maksamaan arvonlisäveron. Komissio on toimintasuunnitelmassaan suhtautunut torjuvasti yleiseen käännettyyn verovelvollisuuteen keskipitkän aikavälin tavoitteena, mutta ilmoittanut voivansa harkita mahdollisuutta sallia sen käyttö väliaikaisesti. 2. Ehdotuksen keskeinen sisältö

6 6(22) Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltio voisi tietyin edellytyksin ottaa käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin. Siinä veronmaksuvelvollinen on verovelvollinen, joka vastaanottaa sellaisia tavaroiden luovutuksia ja palveluiden suorituksia, jotka ylittävät euron kynnysarvon laskua kohden. Jäsenvaltion, joka haluaa ottaa käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden, olisi täytettävä seuraavat edellytykset: a) jäsenvaltion arvonlisäverovaje on ennakoidusta alvkertymästä prosentteina ilmaistuna vähintään 5 prosenttiyksikköä yhteisön arvonlisäverovajeen mediaania suurempi; b) jäsenvaltiossa tehtävien karusellipetosten osuus on suurempi kuin 25 prosenttia sen arvonlisäverovajeen kokonaismäärästä; c) jäsenvaltio toteaa, että muut valvontatoimenpiteet eivät ole riittäviä karusellipetosten torjumiseksi sen alueella. Myös naapurijäsenvaltioiden olisi voitava käyttää yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, jos niihin kohdistuu vakava riski petosten siirtymisestä niiden alueelle sen vuoksi, että kyseisen mekanismin soveltamiseen on myönnetty lupa toisessa jäsenvaltiossa, ja muut valvontatoimenpiteet eivät riitä torjumaan petosriskiä. Edellytyksenä olisi, että: a) kyseisellä jäsenvaltiolla on yhteinen raja sellaisen jäsenvaltion kanssa, joka on saanut luvan soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia; b) jäsenvaltio toteaa, että on olemassa vakava riski petosten siirtymisestä sen alueelle, koska naapurijäsenvaltiolle on myönnetty lupa soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia; c) jäsenvaltio toteaa, että muut valvontatoimenpiteet eivät ole riittäviä petosten torjumiseksi sen alueella. Jäsenvaltioiden, jotka päättävät soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, olisi otettava käyttöön erityisiä verovelvollisiin sovellettavia sähköisiä raportointivelvoitteita, jotta voidaan varmistaa mekanismin tehokas toiminta ja soveltamisen valvonta. Jäsenvaltioiden, jotka päättävät soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, olisi pyydettävä tähän komission lupa ja toimitettava asiaa koskevat tiedot, jotta komissio voi arvioida kyseisen pyynnön. Yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismilla saattaa olla odottamattomia vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan, koska petokset siirtyisivät mahdollisesti toisiin jäsenvaltioihin, jotka eivät sovella mekanismia. Tämän vuoksi komission olisi voitava varotoimenpiteenä kumota kaikki täytäntöönpanopäätökset, joilla hyväksytään mekanismin soveltaminen. Koska tällaisen mekanismin vaikutuksista ei voida tietää tarkasti, se olisi rajattava ajallisesti. Ehdotuksen mukaan mekanismia voisi soveltaa saakka.

7 7(22) 3. Komission arvio ehdotuksen vaikutuksista Komission mukaan yleinen väliaikainen käännetty verovelvollisuus tarjoaisi lyhytaikaisen ratkaisun jäsenvaltioille, joissa karusellipetoksia tehdään erityisen paljon. Ehdotus minimoi sisämarkkinoille aiheutuvat kielteiset vaikutukset vähentämällä petosten siirtymistä jäsenvaltioiden välillä. Sisämarkkinoille aiheutuviin kielteisiin vaikutuksiin varauduttaisiin mahdollisuudella käyttää turvalauseketta. Komissio arvioi ehdotuksen vähentävän karusellipetoksia järjestelmää soveltavassa jäsenvaltiossa sekä rajoittavan petosten siirtymistä toiseen jäsenvaltioon. Tämä kuitenkin riippuu jäsenvaltion kyvystä valvoa järjestelmän soveltamista. Riittämätön valvonta voi aiheuttaa uusien petosmuotojen syntymistä. Komissio ei pysty arvioimaan ehdotetun järjestelmän lopullisia vaikutuksia petoksiin ilman aiempaa kokemusta järjestelmän soveltamisesta. Verohallinnoille aiheutuvien hallinnollisten kustannusten määrä ja kehitys riippuu hallintojen tehokkuudesta ja niiden automatisoitujen järjestelmien tasosta. Yrityksille aiheutuvat hallinnolliset kustannukset lisääntyvät lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Yritysten tulisi osata toimia sekä käännetyn verovelvollisuuden että normaalisääntöjen mukaisissa tilanteissa (mahdollisesti eri jäsenvaltioissa) ja myös mukauttaa järjestelmänsä tämän mukaisesti. Sekä verohallinnoille että yrityksille aiheutuisi kustannuksia yleiseen käännettyyn verovelvollisuuteen siirtymisestä sekä edelleen järjestelmän purkamisesta ja normaalimenettelyyn palaamisesta. Järjestelmää soveltavien jäsenvaltioiden naapurimaille voi aiheutua lisäkustannuksia mm. valvonnasta ja veropetosten omalle alueelleen siirtymisen torjumisesta. 4. Asian käsittely Asiaa on käsitelty neuvoston verotustyöryhmässä 26.1., 22.2., 8.3., 21.3., 4.4. ja , ECOFINneuvostossa ja korkean tason verotyöryhmässä Neuvoston oikeudellinen yksikkö on antanut asiasta lausunnon, jonka mukaan ehdotus ei tietyiltä osin täytä suhteellisuusperiaatteen vaatimuksia eikä vaatimusta siitä, että sisämarkkinoille aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Asia oli viimeksi esillä ECOFINneuvostossa , jossa pyrittiin poliittiseen yhteisymmärrykseen. Viimeisimmässä kompromissitekstissä ehdotettiin mm. seuraavia lisäkriteerejä menettelyyn hakevalle jäsenvaltiolle:

8 8(22) Jäsenvaltion tulisi osoittaa, mitä valvontakeinoja se on käyttänyt karusellipetosten torjumiseksi, minkä vuoksi keinot eivät ole olleet tehokkaita, ja miksi hallinnollinen yhteistyö on osoittautunut tehottomaksi. Jäsenvaltion tulisi osoittaa, että yleisen käännetyn verovelvollisuuden käyttöön ottamisesta saatavat hyödyt (sääntöjen noudattaminen, verotulot) ovat vähintään 25 % suuremmat kuin järjestelmän käyttöön ottamisesta yrityksille ja verohallinnoille aiheutuvat hallinnolliset kustannukset. Jäsenvaltion tulisi osoittaa, että yrityksille ja verohallinnoille ei aiheudu menettelyn käyttöön ottamisesta korkeampia kustannuksia kuin muiden valvontakeinojen käyttämisestä. Lisäksi naapurijäsenvaltioita koskeva komission ehdotuksen Art. 199c kohta 2 poistettaisiin, sillä se ei ole suhteellisuusperiaatteen mukainen eikä täytä SEUT 27 artiklan vaatimusta mahdollisimman vähäisten markkinahäiriöiden aiheuttamisesta. Kokouksessa ei päästy yksimielisyyteen Ranskan, Kyproksen ja Slovenian vastustuksesta johtuen. 5. Nyt esillä olevat asiat Asia on esillä ECOFINneuvoston kokouksessa Tšekin pyynnöstä näkemysten vaihtamiseksi. Puheenjohtaja ei ole toimittanut uutta kokousasiakirjaa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUTsopimus) 113 artikla (yksimielinen päätöksenteko) Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei vielä käsitelty Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU9 jaosto (verotus) kirjallinen menettely , EUministerivaliokunta kirjallinen menettely , , , , Suuri valiokunta (SuVP 31/2016 vp) U 4/2017 vp Valtiovarainvaliokunta (VaVP 6/2017 vp) Suuri valiokunta (SuVP 7/2017 vp), , , ,

9 9(22) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotettu poikkeusmenettely olisi valinnainen eikä siten toteutuessaan edellyttäisi kansallisen arvonlisäverolainsäädännön muuttamista. Asia ei kuulu Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Komission ehdotukseen ei sisälly riittävän yksityiskohtaisia taloudellisia arvioita ehdotuksen vaikutuksista. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajan viimeisin taustaasiakirja WK 8770/18 REV 1 Neuvoston oikeudellisen yksikön lausunto 9155/17 FISC 106 Komission direktiiviehdotus COM(2016) 811 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO, hallitusneuvos Tommi Parkkola, p tommi.parkkola@vm.fi EUTORItunnus EU/2016/1828 Liitteet Viite

10 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM EUS Haanpää Tiina(VM) JULKINEN 10(22) Asia ECOFIN neuvosto , Bryssel; 5. Itävallan puheenjohtajuuskauden työohjelma Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Uusi EU:n puheenjohtajamaa Itävalta esittelee tulevan puolivuotiskautensa ohjelman. Puheenjohtajuuskausi on Itävallalle kolmas ja kauden pääteemat ovat EU:n ulkorajojen turvallisuus, digitalisaation tuoma kilpailukyky, sekä LänsiBalkanin maiden EUlähentyminen. Itävallan jälkeen puheenjohtajuus siirtyy Romanialle, jonka jälkeen vuorossa on Suomi (heinäjoulukuu 2019). Suomi tukee Itävallan puheenjohtajuuskauden työohjelmaa. Ecofinsektorin asioiden osalta Itävalta toteaa, että edistymistä on tapahtunut mm. makrotason ja rakenteellisten heikkouksien korjaamisessa, sekä talous ja rahaliiton rakenteiden vahvistamisessa. Uusi puheenjohtaja kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että monia haasteita on vielä olemassa. Näistä työohjelmassa nostetaan esille erityisesti monien jäsenmaiden matala työllisyys ja korkeat velkatasot. Lisäksi monissa paikoissa järjestämättömien luottojen tasot ovat yhä liian korkealla, vaikka tasot ovatkin yleisesti ottaen laskeneet. Itävalta toteaa, että talouskasvu tarjoaa nyt mahdollisuuksia vahvistaa kestävyyttä. Tosin lisätoimia tarvitaan, jotta kasvu, työllisyys ja investoinnit lisääntyvät. Itävallan tavoitteena ovat konkreettiset tulokset, tai ainakin merkittävä edistyminen keskeisimpien hankkeiden osalta. Hankkeista uusi puheenjohtaja nostaa ohjelmassaan esille erityisesti pankkiunionin loppuunsaattamisen ja pääomamarkkinaunionin kehittämisen. Pankkiunionin osalta riskejä vähentävissä toimissa edistyminen on ennakkoehtona keskustelujen aloittamiselle

11 11(22) riskienjakamisesta. Tämä liittyy erityisesti yhteisen talletussuojan, sekä yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn luomiseen Euroopan vakausmekanismin yhteyteen. Itävalta nostaa ohjelmassaan esille myös komission FinTechtoimintasuunnitelman. Talouspolitiikan koordinaatioon liittyen Itävalta toteaa, että vakaus ja kasvusopimuksen sääntöjen noudattamista on edelleen tarpeen vahvistaa. Talous ja rahaliitto EMU:n uudistamisessa on puolestaan tärkeää keskittyä niihin toimiin, jotka tuovat aitoa lisäarvoa EU:n vakauteen, kestävyyteen ja lähentymiseen. Itävalta tulee puheenjohtajana jatkamaan vuoropuhelua komission joulukuussa 2017 julkaisemien ehdotusten ja Bulgarian puheenjohtajuuskauden saavutusten pohjalta. Veroasioissa olennaista on tehokas, oikeudenmukainen ja läpinäkyvä verojärjestelmä, joka osaltaan edistää kasvua ja työllisyyttä. Itävalta korostaa tarvetta toimille, jotka suojaavat verokilpailulta, veropetoksilta ja veronkierrolta. Lisäksi on tarpeen uudistaa verolainsäädäntöä vastaamaan globalisaation ja uusien teknologioiden tuomiin haasteisiin. Digitalouden verotuksessa puheenjohtaja haluaa ottaa vahvat ja selkeät kannat suhteessa kansainvälisiin kumppaneihin. Itävalta kiinnittää erityistä huomiota kokonaisratkaisuihin G20:ssä, OECD:ssä ja EU:ssä tehdyn työn valossa. Työtä jatketaan myös yhteisen yritysveropohjan osalta. Välilliseen verotukseen liittyen Itävallan tavoitteena on edistyä monissa käynnissä olevissa hankkeissa arvonlisäverojärjestelmän modernisoimiseksi, jotta sisämarkkinat, veropetosten ehkäisy, sekä verohallintojen tiivis yhteistyö vahvistuvat entisestään. Itävalta huolehtii myös, että kuluvan vuoden EUtalousarvion toimeenpano, sekä seuraavan vuoden talousarvion valmistelu noudattaa hyvän ja tehokkaan varainhoidon periaatteita. Vuoden 2019 talousarvion valmistelu noudattaa helmikuussa 2018 Ecofinissä sovittuja periaatteita, jotka vaativat mm. huolellista budjetointia, sekä riittäviä marginaaleja vastaamaan ennakoimattomiin haasteisiin. Uusi puheenjohtaja huolehtii tarvittavista toimenpiteistä, jotta yhteisymmärrys Euroopan parlamentin kanssa löytyy. Keskustelu EU:n budjetista sisältää myös neuvotteluja omien varojen tulevaisuudesta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU artikla 16, kohta 9 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Valtiovarainministeriö. EUministerivaliokunnan kirjallinen menettely

12 Eduskuntakäsittely 12(22) Suuri valiokunta 5.7. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Programme of the Austrian Presidency 1 July 31 December Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/EUS, Finanssisihteeri Tiina Haanpää, p , etunimi.sukunimi@vm.fi EUTORItunnus EU/2018/1212 Liitteet Viite

13 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM EUS Ikonen Susanna(VM) (22) Asia ECOFIN neuvosto , Bryssel; 6. (mahd.) Eurooppaneuvoston seuranta Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Ecofinneuvostossa on mahdollisesti esillä kesäkuun Eurooppaneuvoston seuranta. Eurooppaneuvostossa hyväksyttiin päätelmät. Päätelmien sisällöstä pääosa on muita kuin Ecofinneuvoston sektorilla valmisteltavia asioita. Ecofinneuvoston sektorin asioita ovat eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisten suositusten vahvistaminen sekä verotuksen liittyvät kysymykset. Eurohuippukokouksesta hyväksyttiin erilliset päätelmät. Suomi hyväksyy eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset. Suomi pitää komission maakohtaisia suosituksia yleisesti ottaen oikeaan osuvina. Ne tukevat monelta osin hallituksen pyrkimyksiä tervehdyttää julkista taloutta ja viedä läpi keskeisiä rakenneuudistuksia. Veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastainen taistelu on tärkeää ja sitä tulee edelleen tehostaa. Suomi pitää digitaalisen talouden verotuskysymyksiä merkittävinä ja ajankohtaisina. On tärkeää varmistaa, että myös digitaalisen talouden kohdalla yritystoiminnasta maksetaan veroa siellä, missä arvo syntyy. Työtä tulee jatkaa globaalilla tasolla, jotta digitaalisen talouden verotuskysymyksiin saavutettaisiin yhtenäinen ratkaisu. Komission ehdotuksia arvioitaessa tulisi ottaa huomioon kilpailukyvyn turvaaminen sekä niiden vaikutus Suomen verotuottoihin. Suomi tukee EU:n arvonlisäverojärjestelmän uudistamista ja kehittämistä sisämarkkinoiden toimivuuden tehostamiseksi kohti nykyistä yksinkertaisempaa, tehokkaampaa, vakaampaa ja paremmin petoksilta suojattua järjestelmää.

14 Kesäkuun Eurooppaneuvostossa esillä oli muuttoliike, turvallisuus ja puolustus, innovaatiot, monivuotinen rahoituskehys ja ulkosuhteet. Lisäksi järjestettiin 50 artiklan mukainen Eurooppaneuvosto ja eurohuippukokous. Eurohuippukokouksen seurantakeskustelu käydään euroryhmän kokouksessa. Eurooppaneuvoston päätelmissä työllisyyteen, kasvuun ja kilpailukykyyn liittyen vahvistettiin eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvät maakohtaiset suositukset, jotta neuvostossa vuoden 2018 ohjausjakso voidaan saattaa loppuun. Reilun ja tehokkaan verotuksen varmistamista pidetään edelleen prioriteettina. Veronkierron ja veropetosten vastaista taistelua tulee edelleen edistää voimakkaasti sekä globaalilla tasolla (OECD) sekä EU:ssa. Samalla on todellinen tarve sopeuttaa verotusjärjestelmä digitaaliseen aikaan. Neuvoston tulisi sen vuoksi viedä eteenpäin työtä liittyen komission digiveroehdotuksiin. Työtä tulisi jatkaa myös ALV:n verotulojen tehokkaan keräämisen varmistamiseksi ml. nopea edistyminen liittyen komission ehdotuksiin lyhyen tähtäimen toimiksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunnan kirjallinen menettely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 14(22) Asiakirjat Eurooppaneuvoston päätelmät Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/EUS Finanssineuvos Susanna Ikonen, p VM/VO Lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola, p

15 VM/VO Erityisasiantuntija Maija Skyttä, p etunimi.sukunimi@vm.fi 15(22) EUTORItunnus EU/2018/1211 Liitteet Viite

16 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM KVR Jaakkola Eeli(VM) JULKINEN 16(22) Asia ECOFINneuvosto , Bryssel; 7. EU:n yhteiset linjaukset (terms of reference) Buenos Airesin G20 valtiovarainministerien ja keskuspankkiirien kokoukseen Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Ecofinissä hyväksytään EU:n yhteiset linjaukset (Terms of Reference) Buenos Airesissa heinäkuuta pidettävään G20 maiden kokoukseen. Suomi voi hyväksyä ehdotetut yhteiset linjaukset. Argentiinan G20puheenjohtajuuskausi alkoi 1. joulukuuta Nyt hyväksyttävänä on ohje kolmanteen viidestä ministeritason kokouksesta Argentiinan puheenjohtajuuskaudella. Maailmantalouden kasvu jatkuu vahvana, mutta samaan aikaan myös riskit ovat kasvaneet. Tästä syystä EU:n yhteisissä linjauksissa korostetaan, että nykyisessä hyvässä taloustilanteessa tulee palauttaa rahoituspuskurit aiemmalle tasolle ja turvata pitkän aikavälin osallistava kasvu kestävän julkisen talouden ja rakennemuutosten kautta. EU vahvistaa sitoumuksensa maailmantalouden avoimuuden, sääntöperusteisuuden ja taloudellisen yhteistyön tukemiseen. G20:tä kehotetaan jatkamaan taistelua kaikkia protektionismin muotoja vastaan, sääntöperusteisen multilateralismin ja avointen markkinoiden puolesta. EU tukee kansainvälistä yhteistyötä Maailman kauppajärjestö WTO:n uudistamiseksi ja toteaa vastaavansa Yhdysvaltojen asettamiin tariffeihin WTO:n sääntöjen puitteissa. Jotta teknologisesta kehityksestä hyötyvät kaikki, tarvitaan politiikkatoimia ja kansainvälistä yhteistyötä. EU kehottaa G20:tä

17 17(22) painottamaan kattavia ja koherentteja politiikkapaketteja teknologiseen kehitykseen liittyen, edistämään kilpailua markkinoilla ja kehittämään digitalisaation taloudellisten vaikutusten mittaamista. EU pyrkii myös kansainväliseen yhteistyöhön tällä alueella, erityisesti kansainvälisen verotuksen suhteen. EU tukee Argentiinan pyrkimystä parantaa infrastruktuurin asemaa sijoituskohteena, jolloin yksityistä rahoitusta olisi mahdollista kanavoida hankkeisiin nykyistä enemmän. Työn tulisi nyt edetä maaliskuussa sovitun tiekartan mukaisesti (Roadmap to Infrastructure as an Asset Class), painottaen erityisesti hankkeiden valmistelua, datan laadun parantamista sekä riskien vähentämistä huomioiden maakohtaiset olosuhteet. EU jakaa tähän liittyen kokemuksiaan Euroopan investointisuunnitelman toteuttamisesta. EU kokee tärkeäksi digitaalisen talouden verotukseen liittyvien haasteiden ratkaisemisen. OECD:ssä on käynnissä selvitystyö, jonka pohjalta pyritään muodostamaan globaaleja ratkaisuja. Tavoitteena on löytää kunnianhimoisia, tehokkaita ja toimivia globaaleja ratkaisuja sovittavaksi viimeistään vuonna EU kehottaa G20:tä tehostamaan myös verotuksen läpinäkyvyyteen liittyvää työtä. EU tukee rahoitusmarkkinoiden sääntelyn pitämistä G20 prioriteettina, ja on sitoutunut G20 kontekstissa sovittujen sääntelyreformien täytäntöönpanoon. Rahoitusvakausneuvoston (FSB) työ rahoitusmarkkinoiden sääntelyn muutosten vaikutuksista toivotetaan tervetulleeksi. EU tukee myös vahvasti kestävään rahoitukseen liittyvää työtä. EU tukee kansainvälisen valuutta ja rahoituskomitean (IMFC) ja G20 päämiesten sitoumusta vahvistaa globaalia rahoitusturvaverkkoa (Global Financial Safety Net, GFSN). EU on sitoutunut vahvaan, kiintiöpohjaiseen ja riittävästi resursoituun Kansainväliseen valuuttarahastoon turvaverkon keskiössä. EU tukee myös G20 työtä velkojen läpinäkyvyyteen ja velkakestävyyteen liittyen ja kehottaa kaikkia G20 jäseniä noudattamaan vuonna 2017 sovittuja velkakestävyyden takaamiseen pyrkiviä periaatteita (Operational Guidelines on Sustainable Financing). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Valtiovarainministeriö, EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely

18 Eduskuntakäsittely 18(22) SuV Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat EU terms of reference for the G20 Finance Ministers and Central Bank Governors meeting on 1922 July 2018 in Buenos Aires, Argentina Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/KVR, finanssiasiantuntija Eeli Jaakkola, p EUTORItunnus EU/2018/0355 Liitteet Viite

19 19(22) VALTIOVARAINMINISTERIÖ EUS, KVR, RMO, KO EURORYHMÄ , Bryssel Euroryhmän kokouksessa käsitellään alustavan asialistan mukaan seuraavia asioita: Kesäkuun eurohuippukokouksen seuranta Pankkiunionin osalta eurohuippukokouksessa päätettiin, että 1) työ tarkemman tiekartan laatimiseksi kohden poliittisia neuvotteluja yhteisestä talletussuojasta (EDIS) tulisi alkaa, noudattaen kaikkia vuoden 2016 tiekartan elementtejä asianmukaisessa järjestyksessä; 2) Euroopan vakausmekanismi (EVM) toimii yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelynä. Euroryhmä valmistelee

20 20(22) varautumisjärjestelyn tarkemman aiesopimusluonnoksen (terms of reference) joulukuuhun 2018 mennessä. EVM:n osalta eurohuippukokouksessa sovittiin myös sen kehittämisestä käytyjen keskustelujen jatkamisesta. Tavoitteena on saada EVM:n toiminnan ja välineiden kehittämisestä sopu joulukuun huippukokouksessa. Jäsenvaltioiden näkemykset poikkeavat vielä melko selvästi toisistaan yksityiskohtien osalta, vaikka tiettyä lähentymistä onkin tapahtunut. Suomen näkemyksen mukaan EVM:n tulisi saada entistä itsenäisempi rooli rahoitustukiohjelmien suunnittelussa, toimeenpanossa ja valvonnassa. Suomen keskeinen tavoite on uskottavien velkajärjestelymenettelyiden luominen. Suomelle on niin ikään keskeistä, että päätöksenteko tapahtuu yksimielisesti EVM:n jäsenien kesken ja että EVM:n pääomarakenne ja kapasiteetti säilyvät nykyisellään. Suomi ei näe tarvetta siirtää EVM:a osaksi EU:n oikeuskehikkoa. Lisäksi eurohuippukokous linjasi, että euroryhmä jatkaa keskusteluja muista asioista, jotka on mainittu euroryhmän puheenjohtajan kirjeessä eurohuippukokoukselle. Kirjeessä on mm. nostettu esiin mahdolliset instrumentit kilpailukyvyn, konvergenssin ja vakauden lisäämiseksi EMU:ssa. Tällaisten instrumenttien osalta euromailla on eriäviä näkemyksiä. Suomen EMU:n kehittämistä koskevat peruskannat on linjattu valtiopäiväasiakirjassa E 80/2017 vp. Eurohuippukokous palaa näihin asioihin joulukuussa Komission kesän talousennuste Euroryhmä keskustelee taloustilanteesta euroalueella. Komissio on julkaisemassa kesäennusteen ennakkotietojen mukaan 12. heinäkuuta. Kyseessä on uusi tuote, joka muistuttaa tämänvuotista talviennustetta, ts. pitää sisällään ainoastaan makroennusteen mutta ei julkisen talouden ennustetta. Euroalueen finanssipolitiikan viritys Euroryhmä keskustelee euroalueen finanssipolitiikan virityksestä vuonna Keskustelu pohjustaa jäsenmaiden vuotuista alustavien talousarviosuunnitelmien laadintaa. Euroalueen talous on Euroopan finanssipoliittisen neuvoston (European Fiscal Board, EFB) mukaan vahvistunut sille tasolle, että nyt olisi syytä kerryttää ylimääräisiä puskureita tulevaisuuden varalle. EFB suosittaakin finanssipolitiikan kiristämistä vuonna Komissio kuitenkin suosittaa edelleen finanssipolitiikan virityksen pysyvän neutraalina. Komission mukaan maat, joilla on vakaus ja kasvusopimuksen puitteissa tilaa, tulisi elvyttää samalla kun muut harjoittavat sopeutustoimia. Suomi jakaa EFB:n näkemyksen vastasyklisen eli kiristävän finanssipolitiikan harjoittamisesta hyvinä taloudellisina aikoina.

21 Irlannin ohjelman jälkeinen valvonta 21(22) Euroryhmä saa tilannekatsauksen Irlannin ohjelman jälkeisen yhdeksännen valvontakäynnin tuloksista. Komissio ja Euroopan keskuspankki suorittivat valvontakäynnin Irlantiin Euroopan vakausmekanismi osallistui tarkkailijana. Rahoitustukea saanut maa on ohjelman jälkeisessä valvonnassa, kunnes 75 % euromaiden sille myöntämästä rahoitustukilainasta on maksettu takaisin. Valvontakäynnit toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Irlannin tukiohjelma päättyi joulukuussa Irlannin talouskasvu jatkuu vahvana. Hyvä työmarkkinatilanne tukee kotimaista kysyntää. Keskeiset riskit liittyvät ulkoisiin tekijöihin ja erityisesti epävarmuuteen, joka liittyy Britannian EU:sta eroamisen käytännön seurauksiin taloudelle, samoin kuin muutoksiin, joihin suuret monikansalliset yritykset saattavat päätyä kansainvälisen verotusympäristön ja kauppapolitiikan muuttuessa. Kotimaassa riskit liittyvät ensisijaisesti asuntojen hintakehitykseen alueilla, joilla työpaikkoja on tarjolla. Rakentaminen ei kasvualueilla ole pysynyt kasvaneen kysynnän tahdissa ja vuokrataso on jälleen kohonnut korkeaksi. Järjestämättömien asuntolainojen määrä on sen sijaan saatu laskuun ja luotonanto on piristymässä. Espanjan ohjelman jälkeinen valvonta Euroryhmä saa tilannekatsauksen Espanjan ohjelman jälkeisen yhdeksännen valvontakäynnin tuloksista. Komissio ja Euroopan keskuspankki suorittivat valvontakäynnin Espanjaan Euroopan vakausmekanismi osallistui tarkkailijana. Rahoitustukea saanut maa on ohjelman jälkeisessä valvonnassa, kunnes 75 % euromaiden sille myöntämästä rahoitustukilainasta on maksettu takaisin. Valvontakäynnit toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Espanja irtautui tukiohjelmastaan tammikuussa Espanjan talous on hyvässä kasvussa. Kestävää kasvua uhkaavina riskeinä nähdään työttömyyden ohella niin julkisen kuin yksityisenkin velan suuri määrä. Pankkisektorin tervehtyminen on jatkunut, ja järjestämättömien luottojen määrä on laskenut jo lähelle EU:n keskiarvoa. Espanjalaispankit ovat parantaneet liiketoimintamallejaan ja yleisesti ottaen niiden likviditeettitilanne on hyvä.

22 22(22) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi