Tutkintovaatimukset , , ja Tutkintorakenne

Transkriptio

1 OKL/Laitosneuvosto Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa Teknisluonteisia korjauksia johtajan päätöksellä (C8/2012) ja dekaanin päätöksellä (543/HLa/2012) Kirjallisuusmuutoksia OKL/Laitosneuvosto ja dekaanin päätös DP298/Hla/ Muutoksia OKL/Laitosneuvosto Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto ERITYISPEDAGOGIIKKA SIVUAINEENA Biämnestudier specialpedagogik / Minor subject studies in special education Tutkintovaatimukset , , ja Tutkintorakenne ERITYISPEDAGOGIIKKA SIVUAINEENA tai ERILLISINÄ OPINTOINA RAKENNE Ep Erityispedagogiikan perusopinnot 25op op AI AII AIII Ep 1.1 Erityispedagogiikan peruskurssi x Ep 1.2 Oppimisen haasteet x Ep 2.1 Syrjäytyminen x Ep 2.2 Tuen tarve x Ep 3.1 Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet A x Ep 3.2 Valinnainen tutkimusmenetelmäkirjallisuus (3) x Ea Erityispedagogiikan aineopinnot 35op op Ea 1.3 Oppimisen tausta x Ea 1.4 Lukitaidot ja kommunikaatio x Ea 1.5 Matematiikka x Ea 1.6 Käyttäytymisen haasteet** ** Ea 2.3 Erityispedagogiikan perusteet** ** x** Ea 3.2 Määrälliset tutkimusmenetelmät I* x Ea 3.3 Laadulliset tutkimusmenetelmät I * x Ea 3.4 Proseminaari x Es Erityispedagogiikan syventävät opinnot 40op op Es 1.7 Kehitys ja arviointi* x Es 1.9 Oppimisen tukeminen Es Aistivammaisuus* x Es Ymmärtämisen haasteet x Es 3.5 Syventävät tutkimusmenetelmät 10op Es Määrälliset tutkimusmenetelmät II tai * x Es Laadulliset tutkimusmenetelmät II * (4) x Es Valinnaiset 2 menetelmäopintojaksoa** 6** x 1 1

2 Es 3.6 Syventävien opintojen tutkielma ja seminaari x 2 Erityispedagogiikan opinnot koostuvat sisällöllisesti kolmesta, toisiaan saumattomasti täydentävästä kokonaisuudesta, jotka on nimetty akseleiksi. Akselit ovat ne kolme ydinosaamisen aluetta, joita opinnoissa pyritään vahvistamaan. Akseli I pitää sisällään jaksoja, jotka käsittelevät opetettavuuteen ja koulutettavuuteen liittyviä teemoja perus-, aine- ja syventävien opintojen tasolla. Akseli II sisältää erityispedagogiikan ja yhteiskunnan kohtaamiseen liittyviä sisältöjä. Akselissa III keskitytään tutkimusmenetelmiin ja opinnäytteiden tekemiseen. Sekä perus-, aine- että syventäviin opintoihin kuuluu opintoja kaikista akseleista. * muutokset edelliskauteen, ** uusi jakso Ep Erityispedagogiikan perusopinnot Grundkurs i specialpedagogik / Basic studies in special education Laajuus: 25 op Tunniste: Tavoitteet: Perusopinnoissa opiskelija tuntee erityispedagogiikan tieteenalana ja käytännön toimintana. Hän perehtyy tieteenalan määrittelyyn, sovellusalueisiin, alaan liittyvään lainsäädäntöön ja tieteenalan historiallisen kehitykseen. Hän tutustuu käytännössä opetukseen, opetussuunnitelmiin ja kuntoutukseen erilaisissa yhteyksissä. Lisäksi opiskelija perehtyy erityispedagogiikan ja kuntoutuksen yhteiseen ainekseen, vammaisuuden sosiaaliseen malliin ja erityispedagogiikkaan tukitoimena, joka pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisen osallistumisen toteutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Opiskelija hankkii perusvalmiudet tutkimusmenetelmien käyttöön. Opintokokonaisuus arvioidaan asteikolla 0 5. Akseli I Opetettavuus ja koulutettavuus Ep 1.1 Erityispedagogiikan peruskurssi Grundkurs i specialpedagogik / Basic course in special education Laajuus: 6 op Tunniste: Opiskelija saa yleiskäsityksen erityispedagogiikasta tieteenalana ja käytännön toimintana. Hän tuntee tieteenalan määritelmän, sovellusalueet, alaan liittyvän lainsäädännön ja tieteenalan historiallisen kehityksen. Hän tutustuu käytännössä opetukseen, opetussuunnitelmiin ja kuntoutukseen erilaisissa yhteyksissä. Tutustutaan erityispedagogiikan peruskäsitteisiin ja sisältöihin. Oppimateriaali ja kirjallisuus: 2

3 Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, UY., Savolainen H. & Vehmas S. (2009). Erityispedagogiikan perusteet. WSOY. 221 s. ja Ainutkertainen oppija. (2009). Toim. Ikonen, O. & Krogerus, A. PS-kustannus. 244 s. ja Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa (tai uudempi laitos), toim. Jahnukainen M.. Lastensuojelun Keskusliitto. 437 s. ja Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö. (2011). Toim. Kokkonen T. 900 s. tai FINLEXtietokanta, ( Edeltävät opinnot: - Hyväksytty suoritus edellyttää kontaktiopetukseen osallistumista ja luentoihin sekä kolmeen kirjaan perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista. Lisäksi opiskelija osallistuu opintokäynteihin ja laatii niistä oppimispäiväkirjan ja suorittaa lakitehtävät itsenäisesti. Opintojakso arvioidaan asteikolla Ep 1.2 Oppimisen haasteet Inlärningens utmaningar / Challenges of learning Laajuus: 6 op Tunniste: Opiskelija perehtyy lasten ja nuorten erityiskasvatukseen ja erityisopetuksen uuteen järjestämismalliin. Opiskelija tutustuu lukemisen ja kirjoittamisen oppimisvaikeuksiin sekä kommunikoinnin haasteisiin ja niihin kohdistuviin interventioihin. Perehdytään oppimisvaikeuksiin ja opetuksen järjestämiseen. Erityisopetuksen strategia. (2007). Opetusministeriö. 94 s. Saatavana internetistä: ja Uusitalo-Malmivaara, L. (2009). Lukemisen vaikeuden kuntoutus ensiluokkalaisilla kolme pedagogista interventiota. 229 s. Yliopistopaino. Saatavana internetistä: Malmivaara&scope=&rpp=10&sort_by=0&order=DESC&submit=Hae ja Meidän koulu keinoja työrauhan ja hyvän ilmapiirin saavuttamiseen. (2009). toim. Saloviita, T.. PS-kustannus. 202 s. ja Launonen, K. (2007). Vuorovaikutus kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Kehitysvammaliitto. 176 s. ja yksi seuraavista: Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen T Autismin kirjo ja kuntoutus. PS-kustannus. 445 s. tai Kehitysvammaisuus. (2009 tai uudempi laitos). Toim. Kaski, M., Manninen, A. & Pihko, H. WSOYPro. 378 s. tai 3

4 4 Kieli, kuulo ja oppiminen. (2002 tai uudempi laitos). toim. Takala, M. & Lehtomäki, E. Finnlectura. 289 s. Edeltävät opinnot: - Hyväksytty suoritus edellyttää viiteen kirjaan perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Akseli II Erityispedagogiikka ja yhteiskunta Ep 2.1 Syrjäytyminen Marginalisering / Marginalization Laajuus: 5 op Tunniste: Tavoitteet: Opintojaksolla perehdytään erityispedagogiikan ja kuntoutuksen yhteiseen ainekseen, vammaisuuden erilaisiin malleihin ja erityispedagogiikkaan tukitoimena, joka pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisen osallistumisen toteutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Jaksolla tutustutaan kiusaamista ehkäiseviin interventioihin ja nuorisorikollisuuden problematiikkaan. Tarkastellaan syrjäytymistä yhteiskunnallisena ilmiönä ja yksilön näkökulmasta. Lasten ja nuorisopsykiatria. (toim). Moilanen, I., Räsänen, E., Tamminen T., Almqvist, F., Piha, J. & Kumpulainen, K. ym. (3. uud. painos 2004 tai myöhempi painos) Luvut I ja III. Duodecim s. ja s. ja Salmivalli, C. (2010). Koulukiusaamiseen puuttuminen (2. uud. painos). PS-kustannus. 165 s. ja Kriminaalipsykologia. (2008). toim. Haapasalo, J.. PS-kustannus. 287 s. ja Lapsiperheiden hyvinvointi. (2009). toim. Lammi-Taskula, J., Karvonen, S. & Ahlström, S. THL. 242 s. Saatavana internetistä: Hyväksytty suoritus edellyttää neljään kirjaan perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Ep 2.2 Tuen tarve Behov av specialpedagogiskt stöd / Special educational needs Laajuus: 5 op Tunniste:

5 Opiskelija perehtyy erityiskasvatukseen eri ikävaiheissa ja saa käsityksen erilaisista kasvua ja kehitystä haittaavista tekijöistä. Hän tutustuu monikulttuurisuuteen, varhaisen puuttumisen periaatteisiin ja funktionaalis-ekologiseen työskentelytapaan. Käsitellään eri ikävaiheiden tuen tarvetta. Lindh, R. & Sinkkonen, H.-M. (2009). Koulusta selviytyminen. WSOY. 208 s. ja Määttä, P. & Rantala, A. (2010). Tavallisen erityinen lapsi. Yhdessä tekemisentoimintamalleja. PS-kustannus. 259 s. ja Erityispedagogiikka ja kouluikä. (2010). Toim. Takala, M. Palmenia. 250 s. ja Korkeamäki, J Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. 112 s. ja yksi seuraavista: Arvonen, A., Katva, L. & Nurminen A. (2010). Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. PS-kustannus. 224 s. tai Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet. (2009). toim. Nissilä, L. & Sarlin H.-M. Opetushallitus. 184 s. tai Maahanmuutto ja sukupolvet toim. Martikainen, T. & Haikkola, L. Nuorisotutkimusseura. 299 s. Hyväksytty suoritus edellyttää viiden kirjan suorittamista kirjallisuuskuulustelussa. Opintojakso arvioidaan asteikolla Akseli III Tutkimusmenetelmät Ep 3.1 Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet Introduktion till pedagogisk forskning / Introduction to educational research Tunniste: A61146 Kohderyhmä: Kaikki opettajakoulutuslaitoksen kasvatustieteen pää- ja sivuaineopiskelijat Opiskelija ymmärtää kasvatustieteellisen tutkimusprosessin rakennetta, tutkimuksen ongelmanasettelua sekä menetelmällisiä ratkaisuja. Opiskelija ymmärtää tieteellisen tiedon merkityksen, kasvatustieteellisen tutkimuksen tieteenfilosofisia perusteita sekä tieteellisen tutkimisen perusteet ja kasvatustieteellisen tutkimuksen peruskäsitteitä. Tarkastellaan kasvatustieteellisen tiedon metodologisia perusteita, tiedon luonteeseen, merkitykseen ja tuottamiseen liittyviä periaatteita. Metsämuuronen, J. (2003). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Methelp. Luvut I ja III Edeltävät opinnot: - Opintojakso arvioidaan asteikolla

6 6 Sivuaineopiskelija, jonka omaan pääaineeseen sisältyy opintojakso Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet (3 op) tai vastaava suoritus, voi suorittaa tutkimusmenetelmäjakson (Ep 3.1) sijaan kirjatentin tai itsenäiset tehtävät Ep 3.2 Valinnainen tutkimusmenetelmäkirjallisuus, ks. alla. Ep 3.2 Valinnainen tutkimusmenetelmäkirjallisuus: Valbara studier i pedagogisk forskning / Optional educational research studies, valinnaisena vain sivuaineopinnoissa Tunniste: Metsämuuronen, J. (2003). Pienten aineistojen analyysi parametrittomien menetelmien perusteet ihmistieteissä. Methelp, 268 s. ja Hirsjärvi, S & Hurme, H. (2011). Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Yliopistopaino Kustannus. 213 s. Hyväksytty suoritus edellyttää kahteen kirjaan perustuvien itsenäisten tehtävien laadinta. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Ea Erityispedagogiikan aineopinnot Ämnestudier i specialpedagogik / Intermediate studies in special education Laajuus: sivuaine 35 op Tunniste: Edeltävät opinnot: Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op Tavoitteet: Aineopinnoissa opiskelija syventää perusopinnoissa oppimaansa. Hän ymmärtää, mitä tarkoitetaan erilaisilla oppimisvaikeuksilla. Opiskelija oppii myös tunnistamaan käytöshäiriöitä ja ymmärtää niiden taustalla olevia syitä. Hän saa valmiuksia tunnistaa erilaisia oppimisen vaikeuksia ja toteuttaa erilaisia interventioita. Opiskelija saa tietoa, miten vuorovaikutusta voidaan kehittää ja mitä se merkitsee sekä aikuisten että lasten välisissä suhteissa. Hän oppii käyttämään vuorovaikutustaitoja pedagogisia tavoitteita edistävästi. Opiskelija ymmärtää tieteen tekemisen lähtökohdat, tieteellisen tiedon luonteen, tieteen eettiset ongelmat sekä ihmistieteiden ja luonnontieteiden välisen suhteen. Opiskelija syventää valmiuksiaan sekä laadullisten että määrällisten tutkimusmenetelmien käytössä. Suoritustapa: Opiskelija suorittaa aineopintoihin kuuluvat kurssit osallistumalla kirjallisuuskuulusteluun tai laatimalla esseet (esseekysymykset ja tentaattorit löytyvät Almasta). Poikkeuksena Ea 2.3 Erityispedagogiikan perusteet (69243), Ea 3.2 Määrälliset tutkimusmenetelmät I ( ), Ea 3.3 Laadulliset tutkimusmenetelmät I ( ) ja Ea 3.4 Proseminaaritutkielma ja proseminaari (69450). Opintokokonaisuus arvioidaan asteikolla 0 5 Akseli I Opetettavuus ja koulutettavuus 6

7 7 Ea 1.3 Oppimisen tausta (aik. Oppimisen neurokognitiivinen tausta I) Bakgrund i inlärning / Aspects of learning Laajuus: 4 op Tunniste: (työtapa 2) Opiskelija saa perustietoa kehityksen muovautuvuudesta elämänkaaren eri vaiheissa, kuitenkin painottuen lapsuuteen ja nuoruuteen. Opiskelija saa psykologista tietoa siitä, miten ympäristö muokkaa ihmisaivojen toimintaa. Opiskelija saa lisää valmiuksia ymmärtää miksi tunteiden säätely on olennaista kehityksessä ja oppimisessa. Opintojaksossa käsitellään kehitystä ja oppimista lähtökohtana aivojen plastisiteetti. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Hämäläinen, H., Laine, M., Aaltonen, O., & Revonsuo, A. (toim.) (2006). Mieli ja Aivot. Kognitiivisen neurotieteen oppikirja. Luvut 4 9 (sivut ). Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskus. Turun yliopisto. 242 s. lleris, K. (2009). Contemporary theories of learning. Learning theorists in their own words. Routledge. 231 s. Coch, D., Dawson, G., & Fisher, K. W. (ed) (2007). Human behavior, learning and developing brain. Atypical development. The Guilford Press. 355 s. Schaffer, H. R. (2010). Key concepts in developmental psychology. SAGE. 230 s. Ajoitus: Periodit 1,2,3,4 Hyväksytty suoritus edellyttää kolmen kirjan (Mieli ja Aivot, luvut 4 9 ja kaksi muuta kirjaa) suorittamista kirjallisuuskuulustelussa tai määrättyinä esseetehtävinä. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Ea 1.4 Lukitaidot ja kommunikaatio (aik. Kommunikaatio ja Lukitaidot erikseen) Dyslexi och Kommunikation/ Dyslexia and Communication Laajuus: 7 op Koodi: (työtapa 2) Opiskelija saa tietoa normaalista ja poikkeavasta kielen kehityksestä ja ymmärtää, mistä lukutaito koostuu. Hän saa tietoa mitä tarkoitetaan luetun ymmärtämisellä ja lukemisen ja kirjoittamisen oppimisvaikeudella. Hän tutustuu lukemaan ja kirjoittamaan opettamiseen, lukivaikeuden ja tekstin ymmärtämisvaikeuden teoreettiseen taustaan, diagnosointiin ja interventiomenetelmiin. Opiskelija oppii arvioimaan ja tukemaan lapsen kielen kehitystä yleisellä tasolla sekä saa tietoa puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä. Opiskelija oppii tunnistamaan kommunikaation ongelmia ja saa tietoa kuntoutuksen perusteista, artikulaatiohäiriöistä ja niiden korjaamismenetelmistä. Opintojaksossa tarkastellaan kommunikaation kehitystä ja sen tukemista. Perehdytään lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehitykseen, valmiuksien arviointiin ja taitojen tukemiseen. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Amsel, E. & J. P. Byrnes, J. P. (eds.). (2002). Language, literacy and cognitive development. Development and Consequences of symbolic communication. LEA. 257 s. 7

8 Baron-Cohen, S. (2008). Autism and Asperger Syndrome. Oxford University press. 127 s. Bogdashina, O. (2005). Communication Issues in Autism and Asperger Syndrome. Do we speak the same language? Jessica Kingsley Publishers. 265 s. Kamhi, A. & Catts, H. (2011). Language and reading disabilities.3 rd edition. Pearson Education. Luvut 1-4; 6-7. Loukusa, S. & Paavola, L. (toim.) (2011). Lapset kieltä käyttämässä. Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt. PS-kustannus. 324 s. Lukivaikeudesta lukitaitoon. (2006). Takala, M. & Kontu, E. Yliopistopaino Kustannus. Palmenia-sarja. 250 s. Mäkinen, M. (2002). Puheen palat ja sanan salat. Acta Universitatis Tamperensis; 902, Tampereen yliopisto, Tampere s. Ilmestynyt myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 222, Tampereen yliopisto ISBN , ISSN X, Oates, J. & Grayson, A. (2004). Cognitive and Language Development in Children. Luvut 4-8. Blackwell Publishing Ltd. 170 s. (luvut 1-2,5-6,8) Psykologia 2-3/2011. Teemanumero: Lukivaikeus, sivut s. Uusitalo-Malmivaara, L. (2009). Lukemisen vaikeuden kuntoutus ensiluokkalaisilla. Kolme pedagogista interventiota. Tutkimuksia 303. Hyväksytty suoritus edellyttää kolmen pakollisen kirjan (Takala&Kontu, Loukusa, Kamhi), Psykologia-lehden dysleksia-artikkeleiden ja kahden valinnaisen kirjan suorittamista kirjallisuuskuulustelussa tai määrättyinä esseetehtävinä. Opintojakso arvioidaan asteikolla Ea 1.5 Matematiikka Matematik / Mathematics Tunniste: 69316( työtapa 2) Opiskelija oppii ymmärtämään matemaattisten taitojen kehittymistä ja siinä esiintyviä oppimisen vaikeuksia. Hän tutustuu ilmiön teoreettiseen taustaan, tunnistamiseen, arviointiin ja interventiomenetelmiin. Opintojaksossa perehdytään matemaattisten taitojen kehitykseen eri ikävaiheissa. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Berch, D.B. & Mazzocco M.M.M. (2009). Why is math so hard for some children? The nature and origins of mathematical learning difficulties. Paul Brookes, Baltimore. 440 s. Dowker, A. (ed) (2008). Mathematical Difficulties Psychology and Intervention. Elsevier. 244 s. muu luennoitsijan osoittama ajankohtainen materiaali. Hyväksytty suoritus edellyttää kahden kirjan (Berch, Dowker) ja luennoitsijan osoittaman ajankohtaisen materiaalin suorittamista kirjallisuuskuulustelussa tai määrättyinä esseetehtävinä. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Ea 1.6 Käyttäytymisen haasteet (sivuaineessa uusi jakso) 8

9 9 Beteendets utmaningar / Challenges in behaviour sivuaineopinnoissa Tunniste: (työtapa 2) Tavoitteet: Opiskelija osaa erotella sopeutumisvaikeuksia, jotka liittyvät kehitys-, persoonallisuus- ja ympäristötekijöihin. Opiskelijalla on valmiuksia oppilaiden sopeutumisvaikeudet huomioon ottaen suhteuttaa omaa opettajuuttaan oppilaan pedagogisen tilan edellyttämällä tavalla. Opiskelija perehtyy erityispedagogiseen tutkimukseen ja kykenee sen perusteella arvioimaan ja ennustamaan oppilaiden kehitystä. Lisäksi opiskelijalla on valmiuksia kehittää oppimateriaalia ja uusia opetustapoja erityisopetukseen sekä organisoida yhteistyötä suunniteltaessa erityisopetuksen järjestelyjä. Opintojaksossa tarkastellaan haasteellisen käyttäytymisen ilmenemismuotoja ja syitä eri ympäristöissä. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Algozzine, R. F., Daunic, A., & Smith, S., W.( 2010). Preventing problem behaviours: Schoolwide Programs and Classroom Practices. SAGE company. 248 s. Bundy, A. C., Lane, S. J., & Murray, E. A. (2002). Sensory Integration, Theory and Practice. Part II, luvut Sivut Davis Company. 225 s. Cairns, R. B. & Cairns, B. D. (1994). Lifelines and Risks. Pathways of youth in our time. Cambridge University press. 273 s. Clough, P., Garner, P., Pardeck, J.T., & Yuen, F.K.O. (Eds). Handbook of Emotional & Behavioural Difficulties. Osat I ja III, sivut ja Sage. 247 s. Danforth, S. & Smith, J.T. (2005). Engaging Troubling Students. A constructivist approach. Corwin Press. 292 s. Herbert, M. (2003). Typical and Atypical Development. From conception to adolescence. BPS Blackwell. 387 s. Kazdin, A. E. (2001). Behavior Modification in Applied Settings. 5th or 6th edition. Brooks/Cole. 465 s. Reducing Behavior Problems in the Elementary School Classroom, IES Practice Guide, What works clearinghouse. 87 s. Sinkkonen, H-M. (2007). Kadonneet pojat. Monitapaustutkimus ESY-poikien kompleksisesta koulu-urasta ja elämänkulusta. Yliopistopaino. 134 s. Sinkkonen, J. & Kalland, M. (2011). Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. WSOY. 325 s. Wade, B. & Moore, M. (1993). Experiencing Special Education. What young people with special needs can tell us? University Press. 184 s. Hyväksytty suoritus edellyttää kolmen kirjan (Clough et al tai Kazdin, Reducing Behaviour tai Sinkkonen&Kalland) suorittamista kirjallisuuskuulustelussa tai määrättyinä esseetehtävinä. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Ea 2.3 Erityispedagogiikan perusteet (uusi jakso) Grunderna i specialpedagogik / Foundations of Special Education Tunniste:

10 Erityispedagogiikan peruskäsitteiden laaja esittely, jossa selvitetään systemaattisesti tieteenalan käsitteiden kehitystä, tutkimustuloksia ja niiden merkitystä erityisopetukselle. Opintojaksossa tarkastellaan erityispedagogiikan tieteenalan keskeisiä tutkimus- ja sovellusalueita. Suoritetaan kolme teosta seuraavista: Vehmas, S. (2005). Vammaisuus. Johdatus historian, teoriaan ja etiikkaan. Yliopistokustannus. 214 s. L. Florian (ed).(2007). The SAGE Handbook of Special Education. Osat (Sections) I, II ja IV. SAGE. 329 s. Daniels, H. & Hedegaard, M. (eds.) (2010). Vygotsky and Special Needs Education. Rethinking Support for Children and Schools. Continuum. 230 s. Fletcher, J. M., Lyon, G. R., Fuchs, L.S., & Barnes, M.A. (2007). Learning disabilities. From identification to intervention. The Guilford Press. 274 s. Kirk, S., Gallagher, J., Coleman, M. & Anastasiow, N. (2012) (13. ed.) Educating Exceptional Children. WadsworthPublishing. 401 s. Edeltävät opinnot: Erityispedagogiikan perusopinnot, aineopinnot muilta osin Hyväksytty suoritus edellyttää johdantoluentoon osallistumista ja kolmeen kirjaan perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista. Opintojakso arvioidaan asteikolla Akseli III Tutkimusmenetelmät ja opinnäytteet Ea 3.2 Määrälliset tutkimusmenetelmät 1 Kvantitativa forskningsmetoder / Quantitative research methods Laajuus: 4 op Tunniste: Kohderyhmä: Kaikki opettajankoulutuslaitoksen kasvatustieteen pää- ja sivuaineopiskelijat Tavoitteet: Opiskelija osaa valita tutkimukseensa sopivat menetelmät ja laatia tutkimussuunnitelman. Opiskelija oppii PASW-ohjelman käytön perusteet ja osaa suorittaa sillä analyyseja. Opiskelija saa tietoa myös parametrittomista tutkimusmenetelmistä. Tavoitteena on lisäksi, että opiskelija saa valmiuden kvantitatiivisten tutkimusraporttien analyyttiseen lukemiseen. Opiskelija saa tietoa määrällisistä perusanalyysimenetelmistä (esimerkiksi ristiintaulukointi, t-testi, ANOVA, korrelaatioanalyysi, reliabiliteettianalyysi). Opintojaksossa tarkastellaan määrällisten tutkimusmenetelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia opinnäytetöihin sekä harjoitellaan määrällisten tutkimustulosten analyysiä, esittämistä, tulkintaa ja kriittistä tarkastelua. Oppimateriaali ja kirjallisuus: yksi teos alla olevista Nummenmaa, L Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tammi. Luvut 1-16, 20 (yht. 286s.) tai Komulainen, E. & Karma, K Tilastollisen kuvauksen perusteet käyttäytymistieteissä. Helsingin yliopisto: Kasvatustieteen laitos [ ] tai 10

11 Karma, K. & Komulainen, E Käyttäytymistieteiden tilastomenetelmienjatkokurssi. Luku II, Tilastollinen päätöksenteko, s Helsingin yliopisto: Kasvatustieteen laitos [ ] Edeltävät opinnot: Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Lisätietoja: 11 Ea 3.3 Laadulliset tutkimusmenetelmät 1 Kvalitativa forskningsmetoder / Qualitative research methods Tunniste: Kohderyhmä: Kaikki opettajankoulutuslaitoksen kasvatustieteen pää- ja sivuaineopiskelijat Tavoitteet: Opiskelija saa tietoa laadullisista aineistonkeruu- ja analyysimenetelmistä (esimerkiksi tapaustutkimus, toimintatutkimus, etnografinen tutkimus, eläytymismenetelmä, kvalitatiivinen sisällön analyysi). Opiskelija osaa valita tutkimukseensa sopivat menetelmät ja laatia laadullisen tutkimussuunnitelman. Opiskelija saa valmiuden laadullisten tutkimusraporttien analyyttiseen lukemiseen. Perehdytään laadullisiin tutkimusmenetelmiin. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eskola, J. & Suoranta, J. (2001). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere. 5.painos. Edeltävät opinnot: Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Lisätietoja: Ea 3.4 Proseminaaritutkielma ja proseminaari Proseminariearbete (inkl. seminarium) / Proseminar thesis (incl. seminar) Laajuus: 8 op Tunniste: Opiskelija oppii käyttämään itsenäisesti erilaisia tiedonhankintalähteitä ja oppii soveltamaan tietoa erityispedagogiseen, ongelmakeskeiseen tutkimustyöhön. Hän pystyy osallistumaan tieteelliseen keskusteluun ja oppii laatimaan tutkimusraportin. Hirsjärvi, S.; Remes, P. & Sajavaara, P. (2004). Tutki ja kirjoita. Jyväskylä: Gummerus. 415 s. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn kahden lukukauden ajan ja proseminaaritutkielman hyväksymistä. Tutkielman arvioi ja hyväksyy proseminaarin ohjaaja. Tutkielman tekemisen ohjeet ovat erityispedagogiikan verkkosivuilla intranet Almassa. Tutkielma arvioidaan asteikolla 0 5. Kahden lukukauden työskentely arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Es Erityispedagogiikan syventävät opinnot Fördjupade studier i specialpedagogik / Advanced studies in special education 11

12 Laajuus: sivuaine 40 op Tunniste: Edeltävät opinnot: Erityispedagogiikan aineopinnot 35 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää, että opiskelu, oppiminen, kehitys ja opetus tapahtuvat aina jossain yhteydessä ja yhteisössä. Yksilön kehittyminen ilmenee yhteisön tasolla sosialisaationa ja päivähoidossa tai koulussa erityisesti instituutiourana. Nämä tapahtumat eriytyvät yhtäältä instituution (päiväkoti, koulu) ja ryhmän tasolla ja toisaalta erilaisten määrittäjien (kuten sukupuolen, vammaisuuden, perheen koulutuksen ja henkilön sosiaalisen tilanteen) mukaan. Opiskelija perehtyy erilaisiin teoreettisiin malleihin mm. sosiologian, koulutussosiologian ja psykologian alueelta, joiden avulla hän voi ymmärtää oppimisen ja kehityksen kontekstuaalisuutta. Opiskelija laajentaa osaamistaan tutkimusmenetelmien käytössä ja hankkii menetelmien sovellutustaidon ja riittävät valmiudet jatko-opiskeluun. Opintokokonaisuus arvioidaan asteikolla 0 5 Akseli I Opetettavuus ja koulutettavuus Es 1.7 Kehitys ja arviointi (aik. Oppimisen neurokognitiivinen tausta II) Utveckling och evaluaering/ Development and evaluation Laajuus: 4 op Koodi: (työtapa 2) Opiskelija syventää tietoaan arvioinnista tieteellisenä ja ammatillisena toimintana. Opiskelija osaa laatia seulan, testin tai oppimistestin sekä asennetestejä, analysoida niiden psykometriset ominaisuudet, tuntee ja osaa arvioida diagnostista päätöksentekoa. Opiskelija yhdistää arvioinnin vaikuttaviin ratkaisuihin ja keinoihin. Miten laaditaan seula, testi, oppimistesti sekä muunlaisia mittareita ja asteikkoja, miten niiden tilastotieteelliset perusominaisuudet tulee selvittää, miten tulosten luotettavuus otetaan huomioon opetuksellisessa päätöksenteossa sekä miten tulosten seuraukset tunnistetaan ja punnitaan. Florian, L. & McLaughlin, M. J. (2008). Disability classification in education: issues and perspectives. Corwin Press. 277 s. Gardner, J. (2006). Assessment and learning. SAGE. 230 s. Harlen, W. (2007). Assessment of learning. SAGE. 164 s. Salvia, J. & Ysseldyke, S. with Bolt, S. (2009). Assessment in special and inclusive education. 11 th ed. Osat 1, 2 ja 5, sivut sekä Cengage Learning. 276 s.tai muu luennoitsijan kanssa erikseen sovittava kirjallisuus. Suzuki, L. A. & Joseph G. Ponterotto, J. G. (2008). Handbook of multicultural assessment: clinical, psychological, and educational applications. [ei sivuja ]. John Wiley. 557 s. Oheiskirjallisuus: American Educational Research Association, American Psychological Association, National Council on Measurement in Education, Joint Committee on Standards for Educational and Psychological Testing (U.S.) Standards for educational and psychological testing ICD

13 Edeltävät opinnot: Oppimisen tausta tai Oppimisen neurokognitiivinen tausta I Hyväksytty suoritus edellyttää kolmeen kirjaan (Salvia et al. tai muu luennoitsijan kanssa erikseen sovittava kirjallisuus sekä kaksi muuta kirjaa) perustuvaan kirjallisuuskuulusteluun osallistumista tai määrättyjen esseetehtävien laatimista. Opintojakso arvioidaan asteikolla Es 1.9 Oppimisen tukeminen Att stödja inlärning / Supporting learning Laajuus: 6 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu erilaisiin näkökulmiin kuulo- ja näkövammaisuudesta (mm. kielellisen vähemmistön näkökulma) sekä kehitysvammaisuuden ja lahjakkuuden kirjoon. Alan teorioiden ja tutkimusten avulla tutustutaan erilaisiin oppimisympäristöihin ja opetusmenetelmiin, jotka tukevat yksilöllistä ja motivoitunutta oppimista. Es Aistivammaisuus (aik. Aistivammat ja viittomat) Syn- och hörselskadade / Visual and hearing impairments Koodi: (työtapa 2) Opiskelija ymmärtää aistivamman haasteet kommunikoinnin ja itsenäisen osallistumisen kannalta, sekä aistivamman tuomat pedagogiset vaatimukset. Hän saa perustiedot viittomakielestä ja viitotusta suomen kielestä. Tutustutaan kuulo- ja näkövammaisuuteen pedagogiselta kannalta ja harjoitellaan viittomisen alkeita. Bishop, V. E. (2004). Teaching visually impaired children. 3rd. edition. Charles C. Thomas Publisher. 352 s. Ferrell, K. A. & Spungin, S. J. (2011). Reach Out and Teach: Helping Your Child Who Is Visually Impaired Learn and Grow. AFB Press. Marschark, M. & Hauser, P. C. (2008). Deaf Cognition. Foundations and outcomes. Oxford University press. 454 s. Spencer, P. E. & Marschark, M. (2010). Evidence-Based Practice in Educating Deaf and Hard-of-Hearing Students (Professional Perspectives on Deafness: Evidence and Applications). Oxford University Press. 244 s. Punch, R. & Hyde, M Children with cochlear implants in Australia: Educational settings, supports and outcomes. Journal of Deaf Studies and Deaf Education 15 (4), JA kaksi muuta luennoitsijan osoittamaa ajankohtaista artikkelia. Takala, M. & Kontu E. (toim.). (2006). Näkökulmia näkövammaisten opetukseen. PSkustannus. 258 s. Hyväksytty suoritus edellyttää kolmen kirjan (Takala&Kontu sekä kaksi valinnaista kirjaa) tai kahden kirjan ja kolmen artikkelin (Takala&Kontu ja yksi valinnainen kirja sekä Punch& Hyde ja muut luennoitsijan osoittamat ajankohtaiset artikkelit) suorittamista kirjallisuuskuulustelussa tai määrättyinä esseetehtävinä. Opintojakso arvioidaan asteikolla

14 14 Es Ymmärtämisen haasteet Inlärningens problematik / Challenges of understanding Koodi: (työtapa 2) Opiskelija perehtyy kehityksen ääripäihin: lahjakkuuden ja kehitysvammaisuuden edellyttämiin pedagogisiin erityistarpeisiin. Opiskelija ymmärtää vammaisuuteen liittyvän määrittelyn muutoksen. Kurssilla käsitellään vammaisuutta ja lahjakkuutta sekä pohditaan erilaisia pedagogisia ratkaisuja ja kuntoutuksen malleja. Balchin, T., Hymer, B. & Matthews, D., J. (2009). The Routledge The International Companion to Gifted Education. (valikoiduin osin suuntautumisen mukaan). Routledge. 150 s. Ciancialo, A. T. & Sternberg, R. J. (2004). Intelligence. A brief history. Wiley-Blackwell. 170 s. Eriksson, S. (2008). Erot, erilaisuus ja elinolot vammaisten arkielämä ja itsemäärääminen. Kehitysvammaliitto. 178 s. Frith, U. (2003). Autism - Explaining the Enigma. UK: Blackwell. 223 s. Hodapp, R. M. (2009) International Review of Research in Mental Retardation.Volume 38. Academic Press. 311 s. Hotulainen, R. (2010). Asiantuntijuuden ja huippusuoritusten kehittymisestä. In: Project for Development of Gifted and Talent's Education in Finland : Tietoa lahjakkuudesta. Opetushallitus, verkkojulkaisu ( s. Matson, J. L. (2007). Handbook of Assessment in Persons with Intellectual Disability. Academic Press. 462 s. Närhi, V., Seppälä, H., & Kuikka, P. (2010). Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. NMI. 195 s. Hyväksytty suoritus edellyttää kolmen kirjan (Närhi et al ja kaksi valinnaista) suorittamista kirjallisuuskuulustelussa tai määrättyinä esseetehtävinä. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Akseli III Tutkimusmenetelmät ja opinnäytteet Es 3.5 Syventävät tutkimusmenetelmät Fördjupade forskningsmetoder / Advanced research methods Laajuus: 10 op Tunniste: Opiskelija syventää tietoja tutkimusmenetelmien itsenäisestä käytöstä ja soveltamisesta sekä pieniin aineistoihin että laajoihin seuranta- ja evaluaatiotutkimuksiin. Hän hallitsee yhden tilasto-ohjelman (Statwiev, SPSS tai vastaava). Erityispedagogiikan menetelmien luento pyritään järjestämään vuosittain. Erikoisluennon aihepiiri on vaihtuva, ja se voi olla laadullinen tai määrällinen. Se voi käsitellä esimerkiksi testiteoriaa, pitkittäistutkimuksen analyysimenetelmiä, grounded theorya tai tapaustutkimusta. 14

15 Syventävissä menetelmäopinnoissa opiskelija valitsee joko Määrälliset tutkimusmenetelmät 2 TAI Laadulliset tutkimusmenetelmät 2 JA lisäksi menetelmätarjottimelta kaksi valinnaista syventävää menetelmäopintojaksoa. Es Määrälliset tutkimusmenetelmät 2 Metodpraxis / Practicing research methods Laajuus: 4 op Tunniste: Kohderyhmä: Kaikki opettajankoulutuslaitoksen pääaineopiskelijat Opiskelija ymmärtää määrällisen tutkimusprosessin rakenteen ja raportoinnin periaatteet sekä monimuuttujamenetelmien perusteet. Opiskelija saa valmiuksia olennaisten monimuuttujamenetelmien (mm. useampisuuntainen ANOVA, MANOVA, MANCOVA, eksploratiivinen ja konfirmatorinen faktorianalyysi, regressioanalyysi) käyttöön opinnäytteissä sekä osaa soveltaa ja laajentaa oppimaansa myös muihin monimuuttujamenetelmiin. Erityisenä painotuksena ovat analyysimenetelmien poikittaistutkimussovellukset. Opintojaksossa syvennytään erityisesti määrällisen aineiston analyysin tekemiseen liittyviin kysymyksiin. Opintojakson luo myös perustan ymmärtää tilastollisia monimuuttujamenetelmiä, joissa tarkoituksena on havaintoaineiston informaation tiivistäminen jonkin mallin avulla. Opintojaksolla on tarkoitus käsitellä tutkielmaan liittyvää määrällistä materiaalia. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Nummenmaa, L. (2008). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tammi. Osat 4 ja 5 (luvut 17-23). TAI Metsämuuronen, J. (2011). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Tutkijalaitos. 4. korjattu laitos, e-kirja 1. painos. International Methelp Oy. Luvut JA Cohen, L., Manion, L. & Morrison, K. (2007). 6 th ed. Research methods in education. Routledge. Lisäksi opintojakson vastuuhenkilön kanssa sovittavat artikkelit (yhteensä enintään 50 sivua). Edeltävät opinnot: Määrälliset tutkimusmenetelmät 1. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. tai Es Laadulliset tutkimusmenetelmät 2 Laajuus: 4 op Tunniste: Kohderyhmä: Kaikki opettajankoulutuslaitoksen pääaineopiskelijat Opiskelija ymmärtää laadullisen tutkimuksen metodologiset erityispiirteet, laadullisen tutkimuksen erilaisia suuntauksia ja laadullisen tutkimusprosessin analyysin ja raportoinnin periaatteet. Opiskelijalla on kurssin jälkeen valmiuksia toteuttaa laadullisen tutkimusaineiston analyysi ja raportointi. Syvennytään laadulliseen tutkimusotteeseen. Opitaan toteuttamaan laadullinen analyysi ja raportoimaan se. Oppimateriaali ja kirjallisuus: 15 15

16 Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2002). Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Tammi. TAI Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen, M. (toim.) (2010). Haastattelun analyysi. Vastapaino. JA Roth, W.-M. (2005). Doing qualitative research: Praxis of methods. Sense Publishers. Lisäksi opintojakson vastuuhenkilön kanssa sovittavat artikkelit (yhteensä enintään 50 sivua). Edeltävät opinnot: Laadulliset tutkimusmenetelmät 1 Opintojakso arvioidaan asteikolla Es Syventävien opintojen menetelmätarjotin Menetelmätarjottimella on sekä laadullisia että määrällisiä opintokokonaisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija syventää opintokokonaisuuden avulla menetelmätietoaan valitsemastaan aiheesta. Oma aineisto on monella jaksolla välttämätön. Opiskelija valitsee menetelmäopintoja laitoksen tarjottimelta kuuden opintopisteen verran eli kaksi opintojaksoa. Laajuus: 6 op Opiskelija perehtyy oman tutkimuksensa tai kiinnostuksensa kannalta olennaisiin tutkimusmenetelmiin. Opiskelija avartaa ymmärrystään erilaisista tutkimusmenetelmistä. Opiskelija kehittää tieteellistä lukutaitoaan. Perehdytään tiettyyn tutkimusmenetelmään ja sen käyttöön. Tutustutaan ko. menetelmällä tehtyihin tutkimuksiin. Menetelmätarjottimella on sekä laadullisia että määrällisiä opintokokonaisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija syventää opintokokonaisuuden avulla menetelmätietoaan valitsemastaan aiheesta. Oma aineisto on monella jaksolla välttämätön. Opiskelija valitsee menetelmäopintoja laitoksen tarjottimelta kuuden opintopisteen verran eli kaksi opintojaksoa. Erityispedagogiikan yksikkö: Narratiivinen ja case-lähtöinen tutkimus Narrativ och fallstudie forskning / Narrative and case-research Tunniste: Opiskelija saa käsityksen narratiivisen tutkimuksen perusteista ja lähtökohdista ja tutustuu tapaustutkimukseen vaihe vaiheelta. Hän perehtyy erityyppisiin narratiivisiin lähestymistapoihin ja saa valmiuden toteuttaa itse narratiivisen tutkimuksen. Kurssilla sivutaan diskurssianalyysiä ja opastetaan tapaustutkimusen tekemisessä. 16

17 Kurssilla käsitellään narratiivisen ja tapaustutkimuksen eri tapoja valmiiden tutkimusten ja omien datojen avulla. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Andrews, M., Squire, C. & Tamboukou, M. (eds.) Doing Narrative Research. Corwall: Sage. JA Laine, M., Bamberg, J. & Jokinen P. (toim.) Tapaustutkimuksen taito. Helsinki: Gaudeamus. JA Luennoitsijan kanssa sovittavia artikkeleita n. 50 sivua Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopintojen menetelmäopinnot sekä Laadulliset tutkimusmenetelmät 2 Opintojakso arvioidaan asteikolla Monimuuttujamenetelmät Metod Practicum / Method Practikum Tunniste: Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopintojen menetelmäopinnot sekä Määrälliset tutkimusmenetelmät 2. Opiskelija perehtyy praktikumissa monimuuttujamenetelmien (mm. MANOVA, MANCOVA, eksploratiivinen ja konfirmatorinen faktorianalyysi, regressioanalyysi, rakenneyhtälömallinus) käyttöön ja osaa soveltaa niitä opinnäytetöissään. Erityisenä painotuksena ovat analyysimenetelmien pitkittäistutkimussovellukset. Nummenmaa, L. (2006). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät (ss , ). Tammi. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Luokanopettajankoulutuksen yksikkö: Mixed methods Monimenetelmäisen tutkimuksen metodologia kasvatustieteessä Mixed metoder / Mixed Methods Tunniste: Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopintojen menetelmäopinnot Opiskelija perehtyy monimenetelmäisen tutkimuksen kehitykseen sosiaalitieteissä sekä erilaisten menetelmien yhdistämisen tieteenfilosofisiin perusteisiin. Opiskelija ymmärtää monimenetelmäisen tutkimuksen lähtökohtia ja toteuttamistapoja sekä saa valmiuksia monimenetelmäisen tutkimuksen keskeisten käsitteiden käyttämiseen. Opiskelija saa valmiuksia kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen yhdistämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla sekä monimenetelmäisen tutkimuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kurssilla käsitellään mixed methods -tutkimuksen keskeistä kirjallisuutta sekä suunnitellaan ja arvioidaan monimenetelmäisiä tutkimusasetelmia. 17

18 Creswell, J. W. & Plano Clark, V.L. (2011). Designing and Conducting Mixed Methods Research. 2 nd edition. Sage, Thousand Oaks. JA Tashakkori, A. & Teddlie, C. (2003). Handbook of Mixed Methods in Social & Behavioral Research. Sage, Thousand Oaks. Lisäksi opintojakson vastuuhenkilön kanssa sovittavat artikkelit. Opintojakso arvioidaan asteikolla Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät På svenska / In English Tunniste: Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopintojen menetelmäopinnot sekä Laadulliset tutkimusmenetelmät 2 Opiskelija saa laajan käsityksen taidekasvatuksen tutkimuksen lähtökohdista ja tutkimusparadigmoista. Opiskelija perehtyy sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen periaatteisiin sekä niiden sovelluksiin, mahdollisuuksiin ja erityskysymyksiin taito ja taidekasvatuksen kontekstissa. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5 Hannula, M., Suoranta, J. & Vadén, T. (2005). Artistic Research Theories, Methods and Practices. Academy of Fine Arts. Göteborg University. Cosmoprint Oy. Hickman, R. (eds.) (2005). Research in arts and design education: issues and exemplars. Intellect Books. Leavy, P. (2009). Method meets art: Arts-based research practice. Guilford Press. Valikoituja artikkeleita seuraavista tai vastaavista tieteellisistä lehdistä: Arts Education Policy Review British Journal of Music Education Crafts Drama. Nordisk dramapedagogisk tidskrift International Journal of Education through Art International Journal of Technology & Design Education Journal of Physical Education, Recreation and Dance Oheiskirjallisuus: Prosser, J. (ed.) (1998). Image-based research. Falmer Press. Sullivan, G. (2010). Art practice as research: Inquiry in visual arts. Sage, Thousand Oaks. Anttila, P. (2005). Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Artefakta 16. Akatiimi Oy. Irwin, R. & de Cosson, A. (Eds.) (2004). A/r/tography: Rendering Self Through Arts-Based Living Inquiry. Pacific Educational Press. Prosser, J. (ed.) (1998). Image-based research. Falmer Press. Sullivan, G. (2010). Art practice as research: Inquiry in visual arts. Sage, Thousand Oaks. Selton-Green & Sinker, R. (ed.) (2000). Evaluating creativity. Routledge. Thomas, J. & Nelson, J. (2001). Research methods in physical activity. 3 rd edition. Laadullisten aineistojen diskursiiviset analyysimenetelmät Diskursiva analysmetoder för kvalitativ data / Discursive methods for analyzing qualitative data 18

19 Tunniste: Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopintojen menetelmäopinnot sekä Laadulliset tutkimusmenetelmät 2 Opiskelija tutustuu diskursiivisiin analyysimenetelmiin kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Opiskelija oppii käsittelemään ja analysoimaan puhe- ja vuorovaikutusaineistoja. Opiskelija ymmärtää diskursiivisesti tuotetun tutkimustiedon luonteen. Opiskelijalla on valmiuksia käyttää diskurssianalyysia tai keskustelunanalyysia tutkimuksen toteuttamisessa. Tarkastellaan diskurssianalyysia ja keskustelunanalyysia analyysimenetelminä. Käsitellään laadullisten puhe- ja vuorovaikutusaineistojen analyysiprosessin eri vaiheita aineiston keräämisestä ja esikäsittelystä ja analyysista tulosten raportointiin. Tarkastellaan diskursiivisten analyysimenetelmien teoreettisia, metodologisia ja ontologisia perusteita. Pietikäinen, S. & Mäntynen, A. (2009). Kurssi kohti diskurssia. Vastapaino. Tainio, L. (Toim.) (2007). Vuorovaikutusta luokkahuoneessa. Näkökulmana keskustelunanalyysi. Gaudeamus. Opintojakso arvioidaan asteikolla Video oppimisen ja opetuksen tutkimuksessa Video i forskning om lärande och lärning / Video in researching teaching and learning Tunniste: Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopintojen menetelmäopinnot. Opiskelija ymmärtää videoaineistoon perustuvan tutkimuksen elinkaaren ja vaiheet sekä videoaineiston rajoituksia ja mahdollisuuksia tutkimuksessa. Opiskelija perehtyy videotutkimuksen menetelmien ja toimintatapojen teoreettisiin ja metodologisiin perusteisiin. Opiskelija ymmärtää videoaineistoon liittyviä tutkimuseettisiä erityiskysymyksiä. Opiskelijalla on valmiuksia suunnitella ja toteuttaa tutkimuksen tarkoitukseen sopiva videoaineiston kerääminen, käsitellä ja analysoida kerättyä videoaineistoa sekä esittää tutkimuksen tuloksia tutkimusraportissa. Käsitellään videotutkimuksen elinkaari aineiston keräämisestä ja sen esikäsittelystä ja analyysista tulosten raportointiin. Esitellään ja pohditaan videotutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Heath, C., Hindmarsh, J., & Luff, P. (2010). Video in Qualitative Research. Analysing Social Interaction in Everyday Life. SAGE Publications Ltd. Derry, S., Pea, R., Barron, B., Engle, R., Erickson, F., Goldman, R., Hall, R., Koschmann, T., Lemke, J., Sherin, M., & Sherin, B. (2010). Conducting Video Research in the Learning Sciences: Guidance on Selection, Analysis, Technology, and Ethics. Journal of the Learning Sciences, 19 (pp. 3 53). Opintojakso arvioidaan asteikolla

20 20 Konfirmatorinen faktorianalyysi På svenska?/ Confirmatory factor analysis (CFA) Tunniste: Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopintojen menetelmäopinnot sekä Määrälliset tutkimusmenetelmät 2. Opiskelija saa hyvät valmiudet konfirmatorisen faktorianalyysin käyttöön opinnäytetyössään. Opiskelija hahmottaa eksploratiivisen ja konfiramatorisen faktorianlyysin erot sekä ymmärtää näiden kahden menetelmän tieteenfilosofisen perustan. Syvennytään eksploratiivisen ja konfirmatorisen faktorianlyysin eroihin. Kurssin keskeisempänä asiana on testattavissa olevan faktorimallin rakentaminen sekä sen sopivuuden ja riittävyyden arviointi. Luodaan perusta ymmärtää rakenneyhtälömalleja, joissa tarkoituksena on havaintoaineiston informaation tiivistäminen jonkin mallin avulla. Käsitellään tutkielmaan liittyvää määrällistä materiaalia. Metsämuuronen, J. (2011). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Tutkijalaitos. 4. korjattu laitos, e-kirja 1.painos. International Methelp Oy. Soveltuvin osin. Byman, R. (2004). Rakenneyhtälömallit kasvatustieteellisessä tutkimuksessa: erikoistapauksena konfirmatorinen faktorianalyys. Teoksessa P. Kansanen & K. Uusikylä (Toim.), Opetuksen tutkimuksen monet menetelmät (ss ). PS-kustannus. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Rakenneyhtälömallintaminen På svenska?/ Structural equation modeling (SEM) Tunniste: Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopintojen menetelmäopinnot sekä Määrälliset tutkimusmenetelmät 2 Opiskelija ymmärtää miten rakenneyhtälömalleja muodostetaan ja miten niitä testataan. Opiskelija oppii tunnistamaan rakenneyhtälömalleissa yleisimmin esiintyvät ongelmat, mistä ne johtuvat ja mitä niille voidaan tehdä. Syvennytään siihen, mitä rakenneyhtälömallintamisella tarkoitetaan ja milloin sitä käytetään esimerkiksi regressio-, polku- tai perinteisen faktorianalyysin sijaan. Perehdytään siihen, miten rakenneyhtälömalleja muodostetaan ja miten niitä testataan. Opitaan tutkimaan, millainen rakenneyhtälömalli sopii aineistoon ja miten tuloksia tulee tulkita. Metsämuuronen, J. (2011). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Tutkijalaitos. 4. korjattu laitos, e-kirja 1.painos. International Methelp Oy. Soveltuvin osin. Byrne, B. M. (2010). Structural Equation Modeling With AMOS: Basic Concepts, Applications, and Programming. Second Edition (Multivariate Applications Series). Taylor & Francis. TAI Byrne, B.M. (2011). Structural Equation Modeling with Mplus: Basic Concepts, Applications, and Programming (Multivariate Applications Series). Taylor & Francis. TAI 20

21 21 Byrne, B.M. (1998). Structural equation modeling with LISREL, PRELIS,and SIMPLIS: Basic concepts, applications and programming. Mahwah, N. J.: L. Erlbaum Associates. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Parametrittomat tutkimusmenetelmät På svenska? / Nonparametric Statistics Tunniste: Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopintojen menetelmäopinnot sekä Määrälliset tutkimusmenetelmät 2. Opiskelija oppii hahmottamaan parametristen ja parametrittomien tutkimusmenetelmien erota sekä oppii tunnistamaan tutkimustilanteet, joissa on syytä käyttää parametrittomia tutkimusmenetelmiä. Opiskelija oppii keskeisimpien parametrittomien testien käytön. Syvennytään tunnistamaan tutkimustilanteet, joissa on syytä käyttää parametrittomia tutkimusmenetelmiä. Opitaan keskeisimpien parametrittomien testien käyttö sekä niiden tulosten tulkinta. Käsitellään tutkielmaan liittyvää määrällistä ja laadullista materiaalia. Metsämuuronen, J. (2011). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Tutkijalaitos. 4. korjattu laitos, e-kirja 1.painos. International Methelp Oy. Soveltuvin osin. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Kvalitatiivisten muuttujien tilastollinen analyysi På svenska? / Statistical analysis of qualitative data Tunniste: Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopintojen menetelmäopinnot sekä Määrälliset tutkimusmenetelmät 2. Opiskelija oppii analysoimaan kvalitatiivisia muuttujia tilastollisin menetelmin. Opitaan keskeisimpien kvalitatiivisille muuttujille soveltuvien tilastollisten tunnuslukujen käyttö. Saadaan valmiuksia ristiintaulukoinnin, elaboraation ja korrespondenssianalyysin hyödyntämiseen omassa opinnäytetyössä. Käsitellään tutkielmaan liittyvää laadullista materiaalia. Metsämuuronen, J. (2011). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Tutkijalaitos. 4. korjattu laitos, e-kirja 1.painos. International Methelp Oy. Soveltuvin osin. Opintojakso arvioidaan asteikolla

22 22 Visuaaliset tutkimusmenetelmät Visuella forskningsmetoder / Visual research methods Tunniste: Kohderyhmä: syventävien opintojen opiskelijat sekä jatko-opiskelijat Edeltävät opinnot: Kasvatustieteen aineopinnot Opiskelijalla on valmiudet käyttää visuaalisia menetelmiä tutkimusaineistojen tuottamisessa ja tulkinnassa. Opiskelija saa valmiuksia soveltaa visuaalisia menetelmiä omassa opetustyössään. Käsitellään erityyppisiä visuaalisia menetelmiä (esim. valokuvia, elokuvia ja piirroksia) osana ihmistieteellisen tutkimuksen metodologiaa ja siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Toteutetaan pienimuotoinen visuaalisen aineiston analyysi- ja tulkintatehtävä. Oheikirjallisuus: Rose, G. (2007). Visual methodologies. An introduction to the interpretation of visual materials. Sage. 278 s. (toinen tai uudempi painos). Stanczak, G. C. (toim.) (2007). Visual research methods. Image, society, and representation. Sage. 376 s. Thomson, P. (toim.) (2008). Doing visual research with children and young people. Routledge. 217 s. Lisäksi kurssilla käytetään oheismateriaalina ajankohtaisia metodiartikkeleita. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Lapsinäkökulma ja lapsuudentutkimus - tutkimuslähtökohtia, metodeja, metodologiaa ja käytäntöä Barnperspektiv och barndomsforskning / Child perspective and childhood research Tunniste: Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopintojen menetelmäopinnot Opiskelija perehtyy lapsinäkökulmaiseen lapsi- ja lapsuudentutkimukseen, sen erilaisiin menetelmiin ja tutkimuskäytäntöihin. Opiskelija kehittää taitoja huomioida lasinäkökulmaa tutkimusprosessin eri vaiheissa. Tarkastellaan lapsi- ja lapsuudentutkimuksen menetelmiä, metodologiaa ja tutkimuskäytäntöjä erityisesti lapsinäkökulmasta. Eritellään lapsi- ja lapsuudentutkimuksen tutkimusetiikkaa ja sen asettamia vaatimuksia lapsia koskevassa tutkimuksessa. Pohditaan, miten tutkimusta voidaan tehdä lasten kanssa (lapset tutkijoina). Kokeillaan lapsinäkökulmaisen tutkimuksen tekemistä harjoitusten avulla. Ajankohtaisia artikkeleita ja tutkimuskirjallisuutta (150 sivua), joka sovitaan kurssin alussa (mm. lehdistä Kasvatus, Childhood ja European Early Childhood Education Research Journal). 22