ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUS-, AINE- JA ERITYISPEDAGOGIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT SIVUAINEOPINTOINA TAI ERILLISINÄ OPINTOINA

Transkriptio

1 ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUS-, AINE- JA ERITYISPEDAGOGIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT SIVUAINEOPINTOINA TAI ERILLISINÄ OPINTOINA Tutkintovaatimukset , , , Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op Erityispedagogiikan peruskurssi Syrjäytyminen ja mielenterveys Tuen tarve Oppimisen haasteet Tieteellisen ajattelun perusteet opetuksen ja oppimisen 5 kontekstissa (opettajankoulutuslaitoksen yhteisiä opintoja) Erityispedagogiikan aineopinnot 35 op Aistit ja kommunikaatio Aivot ja oppiminen Luki-taidot ja -vaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Käyttäytymisen haasteet Tutkimusmenetelmät I Proseminaaritutkielma ja proseminaari Erityispedagogiikan syventävät opinnot 40 op Yksilölliset erot kehityksessä ja oppimisessa Oppimisen arviointi ja interventiot erityispedagogiikassa Erityispedagogiikka ja yhteiskunta Määrälliset tutkimusmenetelmät II TAI Laadulliset tutkimusmenetelmät II Syventävien opintojen tutkielma ja seminaari 20 1

2 Ep Erityispedagogiikan perusopinnot Grundkurs i specialpedagogik Basic studies in special education Tunniste: Laajuus: 25 op Osaamistavoite: Perusopinnoissa opiskelija tuntee erityispedagogiikan tieteenalana ja käytännön toimintana. Hän perehtyy tieteenalan määrittelyyn, sovellusalueisiin, alaan liittyvään lainsäädäntöön ja tieteenalan historialliseen kehitykseen. Hän tutustuu käytännössä opetukseen, opetussuunnitelmiin ja kuntoutukseen erilaisissa yhteyksissä. Lisäksi opiskelija perehtyy erityispedagogiikan ja kuntoutuksen yhteiseen ainekseen, vammaisuuden sosiaaliseen malliin ja erityispedagogiikkaan tukitoimena, joka pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisen osallistumisen toteutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Opiskelija hankkii perusvalmiudet tutkimusmenetelmien käyttöön. Opintokokonaisuuden arvosana lasketaan siihen kuuluvien opintojaksojen opintopistemäärällä painotettuna keskiarvona asteikolla 0-5. Arvosanaa laskettaessa ei huomioida hyväksytty/hylätty -arvioituja opintojaksoja. Erityispedagogiikan peruskurssi Grundkurs i spesialpedagogik Introduction to Finnish special education Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan perusopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan pää- ja sivuaineopiskelijat ymmärtää erityispedagogiikan osana käyttäytymistieteitä ja tietää erityispedagogiikan lähitieteet tutustuu käytännön erityispedagogiikan toteutukseen hahmottaa erityiskasvatuksen historialliset vaiheet tuntee Suomen erityisopetusjärjestelmän kaikenikäisten oppijoiden osalta tutustuu lukemisvaikeuksiin ja tarkkavaisuuden ongelmiin tuntee erityispedagogiikkaan liittyvän lainsäädännön pääpiirteet Opintojakso sisältää erityispedagogiikan ja -kasvatuksen historiaa Suomen erityisopetusjärjestelmän kuvauksen opintokäynnit erityispedagogisiin kohteisiin koulu-, sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, UY., Savolainen H. & Vehmas S. (2009). Erityispedagogiikan perusteet. WSOY. 221 s. Koulu- sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö. FINLEX-tietokanta, ( 2

3 Suoritustavat ja arviointi: Luento-opetus, opintokäynnit (4 kpl) + lakitehtävä + luentotentti + kirjatentti. Kirjallisuus ja luennot tentitään ja arvioidaan asteikolla 0 5; kirja tentitään monivalintatenttinä ja luennot muunlaisena tenttinä, molemmat oppimisympäristö Moodlessa. Opintokäynnit raportoidaan lyhyesti ja lakitehtävät arvioidaan (hylätty hyväksytty) oppimisympäristö Moodlessa. Syrjäytyminen ja mielenterveys Utslagning och mental hälsa Marginalization and mental health Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan perusopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan pää- ja sivuaineopiskelijat perehtyy lasten- ja nuorisopsykiatriaan niin, että hän ymmärtää keskeiset käsitteet ja diagnoosit ymmärtää koulukiusaamista ilmiönä ja saa valmiuksia estää sitä tutustuu kriminologian perusteisiin ja yhteiskuntatieteelliseen syrjäytymiskeskusteluun ymmärtää, miten mielenterveyden ongelmat, koulukiusaaminen ja rikollisuus ovat osa syrjäytymiseksi kutsuttua ilmiötä Opintojaksossa käsitellään lasten- ja nuorisopsykiatriaa koulukiusaamista kriminologian perusteita yhteiskuntatieteellistä näkökulmaa syrjäytymiseen Kumpulainen, K., Aronen, E., Ebeling, H, Laukkanen, E. ym. (toim.) (2016). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim, n. 600 s. Soveltuvin osin. Salmivalli, C. (2010). Koulukiusaamiseen puuttuminen. (2. uud. painos). PS-kustannus. 165 s. Haapasalo, J. (2008). Kriminaalipsykologia. PS-kustannus. s ja s Reivinen & Vähäkylä (toim.) (2013). Ketä kiinnostaa lasten ja nuorten syrjäytyminen. Gaudeamus, s ja s Luento-opetus ja kirjallisuus, omatoiminen ryhmätyöskentely (OTR). Opintojakson arvosana muodostuu ryhmissä suoritettavan tehtävän arvosanan sekä yksilötentin arvosanan keskiarvon perusteella asteikolla 0-5. Tuen tarve Behov av stöd Special education needs Tunniste:

4 Tyyppi: Erityispedagogiikan perusopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan pää- ja sivuaineopiskelijat ymmärtää, miten sosiaalityö, päiväkoti ja koulu voivat tukea tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria Opintojaksossa käsitellään tuen tarpeen kirjoa koulussa päivähoitoa lasten ja vanhempien tukena lastensuojelua tuen tarjoajana Jahnukainen M. (toim.) (2012). Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Tampere: Vastapaino (pois lukien s ) 404 s. Määttä, P. & Rantala, A. (2010.) Tavallisen erityinen lapsi. Jyväskylä: PS-kustannus. 250 s M. Takala (toim.). (2010). Erityispedagogiikka ja kouluikä. Palmenia. Gaudeamus. Arvonen, A., Katva, L. & Nurminen A. (2010). Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. PSkustannus. 224 s. 250 s Suoritetaan tenttinä oppimisympäristö Moodlessa Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Oppimisen haasteet Svårigheter i inlärning Learning disabilities Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan perusopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan pää- ja sivuaineopiskelijat tuntee oppimisvaikeuksien ja kehityshäiriöiden kirjon tuntee kielellisen erityishäiriön, matematiikan oppimisvaikeudet, tarkkaavaisuusongelmat ja lukemisen vaikeudet pääpiirteittäin tuntee joko autismiin, kehitysvammaisuuteen tai kuuloon liittyvät oppimisvaikeudet Opintojaksossa käsitellään kielellistä erityisvaikeutta matematiikan oppimisvaikeuksia tarkkaavaisuusongelmia lukemisen vaikeuksia 4

5 autismia, kehitysvammaisuutta tai kuulovammaisuutta/kuurous Aro, M., Aro, T., Koponen, T., & Viholainen, H. (2012). Oppimisvaikeudet. Teoksessa M. Jahnukainen (toim.), Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa ( ). Tampere: Vastapaino Kucian, K. & von Aster, M. (2014). Developmental dyscalculia. European Journal of Pediatrics, 174, 1 13 Peltomaa, K. (2014). Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 487, s Räsänen, P. (2012). Laskemiskyvyn häiriö eli dyskalkulia. Duodecim, 128(11), Siiskonen, T. (2010). Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen. Jyväskylä Studies in Education and Social Sciences 386. Jyväskylä: University of Jyväskylä. (s eli luvut ) Toinen seuraavista: Dufva, V. & Koivunen, M. (toim.) (2012). ADHD: diagnosointi, hoito ja hyvä arki. Jyväskylä: PSkustannus. 293 s., soveltuvin osin tai Parker, H. C. (2005). The ADHD handbook for schools: effective strategies for identifying and teaching students with attention-deficit/hyperactivity disorder. E-kirja, 260 s., soveltuvin osin. Launonen, K. (2007). Vuorovaikutus kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Kehitysvammaliitto. 176 s. Yksi seuraavista: Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen T Autismin kirjo ja kuntoutus. PS-kustannus. 445 s. tai Kaski, M., Manninen, A. & Pihko, H. (toim.) (2009). Kehitysvammaisuus. WSOY 378 s. tai Takala, M. & Lehtomäki, E. (toim.) (2002). Kieli, kuulo ja oppiminen. Finnlectura. 289 s. Opintojakso suoritetaan yhdellä laajalla tai useammalla suppeammalla opettajan ohjeistamalla kirjallisella tehtävällä (yhteensä n. 12 sivua), joissa edellytetään tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä (mm. lähdeviitteet ja -luettelo). Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Tieteellisen ajattelun perusteet opetuksen ja oppimisen kontekstissa Vetenskapliga grunder i forskning om lärande och lärning Scientific thinking in the context of education Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan perusopinnot (opettajankoulutuslaitoksen yhteisiä opintoja) Kohderyhmä: Erityispedagogiikan pää- ja sivuaineopiskelijat on saanut valmiuksia kasvatustieteen historiallisen rakentumisen, tieteenfilosofisten perusteiden ja yhteiskunnallisen merkityksen tarkasteluun. osaa eritellä arkiajattelua ja tieteellistä ajattelua ja ymmärtää tieteellisen tiedon rakentumisen. ymmärtää erilaisia kasvatuspäämääriä ja niiden taustalla vaikuttavia kasvatustieteellisiä painotuksia sekä ymmärtää kasvatustieteellistä tutkimusta ja sen peruskäsitteitä. ymmärtää kasvatustieteellistä tutkimusprosessia, tutkimuksen ongelmanasettelua sekä menetelmällisiä ratkaisuja. 5

6 on saanut valmiuksia akateemiseen opiskeluun ja pedagogiseen ajatteluun, erityisesti oman käyttöteorian alustavaan tiedostamiseen Opintojaksossa käsitellään Opintojaksossa tarkastellaan kasvatustiedettä monitieteisenä järjestelmänä. Opintojaksossa tarkastellaan kasvatustieteellisen tiedon metodologisia perusteita, tiedon luonteeseen, merkitykseen ja tuottamiseen liittyviä periaatteita. Oppimateriaali ja Kirjallisuus: Siljander, P. (2014). Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen: Peruskäsitteet ja pääsuuntaukset. Vastapaino:Tampere. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2014). Tutki ja kirjoita. Tammi. Luku II (s ) Oheiskirjallisuus: Metsämuuronen, J. (2003 tai uudempi painos). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: International Methelp oy. Luvut 1 ja 3. Luentokurssi Arviointi koostuu luentoihin ja kirjallisuuteen perustuvasta tentistä, joka arvioidaan asteikolla 0-5. Erityispedagogisen tutkimuksen perusteet Introduktion till spesialpedagogisk forskning Introduction to research in special education Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan perusopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on niille opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet Tieteellisen ajattelun perusteet opetuksen ja oppimisen kontekstissa 5 op osana tutkintoaan ja haluavat samaan tutkintoon erityispedagogiikan perusopintokokonaisuuden 25 op. ymmärtää erityispedagogisen tutkimusprosessin rakennetta, tutkimuksen ongelmanasettelua sekä menetelmällisiä ratkaisuja ymmärtää tieteellisen tiedon merkityksen, kasvatustieteellisen/erityispedagogisen tutkimuksen tieteenfilosofisia perusteita sekä tieteellisen tutkimisen perusteet ja käyttäytymistieteiden tutkimuksen peruskäsitteitä. Opintojaksossa tarkastellaan erityispedagogisen tiedon metodologisia perusteita, tiedon luonteeseen, merkitykseen ja tuottamiseen liittyviä periaatteita tutustutaan erityispedagogisiin tutkimuksiin ja arvioidaan niitä metodologian näkökulmasta Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan oppimisympäristö Moodlessa verkkokeskusteluina ja essee-tehtävillä. Kirjallisuus: 6

7 Kaksi opettajan valitsemaa erityispedagogista tutkimusta (esim. väitöskirjaa) Metsämuuronen, J. (2003). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Methelp. Luvut I ja III Heikkinen, H. L. T., Huttunen R.; Niglas, K. &Tynjälä, P. (2006). Kartta kasvatustieteen maastosta. Kasvatus 36(5), , (+ artikkeliin liittyvät kommentit/vastalauseet) Opintojakso arvioidaan asteikolla

8 Ea Erityispedagogiikan aineopinnot Ämnestudier i specialpedagogik Intermediate studies in special education Tunniste: Laajuus: sivuaine 35 op Edeltävät opinnot: Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op Aineopinnoissa opiskelija syventää perusopinnoissa oppimaansa. Hän ymmärtää, mitä tarkoitetaan erilaisilla oppimisvaikeuksilla. Opiskelija ymmärtää haasteellisen käyttäytymisen taustalla olevia syitä ja oppii puuttumaan tilanteisiin rakentavasti. Opiskelija saa tietoa, miten vuorovaikutusta voidaan kehittää ja mitä se merkitsee sekä aikuisten että lasten välisissä suhteissa. Hän oppii käyttämään vuorovaikutustaitoja pedagogisia tavoitteita edistävästi. Opiskelija ymmärtää tieteellisen tiedon tuottamisen lainalaisuudet ja pohtii tieteen eettisiä ongelmia sekä ihmistieteiden ja luonnontieteiden välistä suhdetta. Opiskelija syventää valmiuksiaan sekä laadullisten että määrällisten tutkimusmenetelmien käytössä. Hän saa valmiuksia tunnistaa erilaisia oppimisen vaikeuksia ja toteuttaa erilaisia interventioita. Opintokokonaisuuden arvosana lasketaan siihen kuuluvien opintojaksojen opintopistemäärällä painotettuna keskiarvona asteikolla 0-5. Arvosanaa laskettaessa ei huomioida hyväksytty/hylätty -arvioituja opintojaksoja. Aistit ja kommunikaatio Perception and Communication Communication and perception Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan aineopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan pää- ja sivuaineopiskelijat sekä erillisiä erityisopettajan opintoja suorittavat saa tietoa normaalista ja poikkeavasta kielen kehityksestä oppii arvioimaan ja tukemaan lapsen kielen kehitystä sekä saa tietoa puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä oppii tunnistamaan kommunikaation ongelmia ja saa tietoa kuntoutuksen perusteista, artikulaatiohäiriöistä ja niiden korjaamismenetelmistä ymmärtää aistivammojen haasteet kommunikoinnin ja itsenäisen osallistumisen kannalta saa perustietoja viittomakielestä ja viitotusta suomen kielestä sekä näkövammaisen opastamisesta Opintojaksossa käsitellään normaalia ja poikkeavaa kielenkehitystä sekä kehityksen tukemista perehdytään kuulo- ja näkövamman tuomiin haasteisiin Listasta valitaan yksi kommunikaatiota, yksi kuulovammaisuutta ja yksi näkövammaisuutta käsittelevä teos sekä lisäksi 1-2 opettajan osoittamaa uutta artikkelia. Takala, M., & Kontu, E. (toim.). (2006). Näkökulmia näkövammaisten opetukseen. Jyväskylä: PS-kustannus. 258 s. (uusin painos) 8

9 Ferrell, K. A. & Spungin, S. J. (2011). Reach out and teach: helping your child who is visually impaired learn and grow. New York: AFB Press. Bishop, V. E. (2004). Teaching visually impaired children. 3rd edition. Springfield: C. C. Thomas. 352 s. Takala, M. & Lehtomäki, E. (toim.) (2015). Kieli, kuulo ja oppiminen kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus. Helsinki: Finn Lectura. (uusin painos) Spencer, P. E. & Marschark, M. (2010). Evidence-based practice in educating deaf and hard-of-hearing students. Professional perspectives on deafness: evidence and applications. Oxford; New York: Oxford University Press. 244 s. Luennot ja ryhmät Opintokokonaisuuden kokonaisarvosana muodostuu tentistä, jossa suoritetaan luennot sekä kirjallisuus. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Aivot ja oppiminen Brain and learning Hjärn och inläring Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan aineopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan pää- ja sivuaineopiskelijat sekä erillisiä erityisopettajan opintoja suorittavat ymmärtää aivojen muovautuvan toiminnan ja oppimisen välisen yhteyden ymmärtää oppimisen jatkuvana ja vuorovaikutuksellisena prosessina ymmärtää oppimisvaikeudet kehityksellisenä ja moniulotteisena ilmiönä osaa tunnistaa aktiivisen oppimisprosessin merkkejä tai niiden puuttumisia käyttäytymisessä ymmärtää aikuisen antaman myönteisen tuen merkityksen lapsille ja nuorille Opintojaksossa käsitellään aivojen toiminnan perusperiaatteita keskushermoston kehitystä ja aivotoiminnan muovautuvuutta aivojen muovautuvuuden tukemista oppimisvaikeuksien diagnostiikkaan liittyviä erityiskysymyksiä aikuisen vastuuta myönteisen oppimisympäristön rakentumisessa Sajaniemi, N., Suhonen, E., Nislin, M., & Mäkelä, J. (2015). Stressin säätely kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. Jyväskylä: PS-kustannnus. Luennot Luentoihin ja kirjallisuuteen pohjautuva tentti. Opintojakso arvioidaan asteikolla

10 Käyttäytymisen haasteet Beteendets utmaningar Challenges in behaviour Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan aineopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan pää- ja sivuaineopiskelijat sekä erillisiä erityisopettajan opintoja suorittavat osaa erotella sopeutumisvaikeuksia, jotka liittyvät kehitys-, persoonallisuus- ja ympäristötekijöihin osaa ottaa opetuksessaan oppilaiden sopeutumisvaikeudet huomioon ja reflektoida omaa toimintaansa perehtyy erityispedagogiseen tutkimukseen ja kykenee sen perusteella arvioimaan, ennustamaan ja tukemaan oppilaiden kehitystä osaa kehittää oppimateriaalia ja uusia opetustapoja erityisopetukseen sekä organisoida yhteistyötä suunniteltaessa erityisopetuksen järjestelyjä Opintojaksossa käsitellään haasteellisen käyttäytymisen ilmenemismuotoja ja syitä eri ympäristöissä positiivisen pedagogiikan periaatteita ja oppilaan vahvuuksien tunnistamista oppilaan vahvuuksista lähteviä pedagogisia ratkaisuja erilaisia interventioita, joilla vahvistetaan lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja Algozzine, R. F., Daunic, A., & Smith, S. W. (2010). Preventing problem behaviors: Schoolwide programs and classroom practices. Thousand Oaks: Corwin Press. 248 s. Clough, P., Garner, P., Pardeck, J.T., & Yuen, F.K.O. (toim.) (2005). Handbook of emotional & behavioural difficulties. Osat I ja III, sivut ja London: Sage. 247 s. Kazdin, A. E. (2013). Behavior modification in applied settings. 5 th, 6 th, or 7 th edition. Long Grave: Waveland Press. 465 s. Reducing behavior problems in the elementary school classroom, IES practice guide, What works clearinghouse. 87 s. Seligman, M. E., Ernst, R. M., Gillham, J., Reivich, K., & Linkins, M. (2009, May 27). Positive education: Positive psychology and classroom interventions. Oxford review of education, 35(3), Sinkkonen, J. & Kalland, M. (toim.) (2011). Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Helsinki: WSOYpro. 325 s. Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) (2014). Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus. Wade, B., & Moore, M. (1993). Experiencing special education. What young people with special educational needs can tell us. Buckingham: Open University Press. 184 s. Hyväksytty suoritus edellyttää ryhmä/kontaktiopetukseen osallistumista sekä luentoihin ja kolmeen kirjaan tai artikkeliin perustuvan tentin suorittamista. Reducing Behaviour Problems on pakollinen teos, jonka lisäksi tentitään joko 1) Clough ym. sekä Uusitalo-Malmivaara (toim.) tai Seligman ym., 2) Kazdin tai 3) kaksi luennoitsijan määräämää artikkelia. Opintojakso arvioidaan asteikolla

11 Luki-taidot ja -vaikeudet Läskunskaper och svårigheter Reading skills and reading difficulties Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan aineopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan pää- ja sivuaineopiskelijat sekä erillisiä erityisopettajan opintoja suorittavat saa tietoa lukemaan ja kirjoittamaan oppimista ja luki-vaikeutta ennustavista tekijöistä oppii arvioimaan ja tukemaan lukemisen ja kirjoittamisen tarkkuutta sekä sujuvuutta oppii miten luetun ymmärtämistä kehitetään ja mitä tarkoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen oppimisvaikeudella on perehtynyt luki-vaikeuden ja tekstinymmärtämisvaikeuden teoreettiseen taustaan, diagnosointiin ja interventiomenetelmiin osaa tukea lukemisen motivaatiota Opintojaksossa käsitellään lukemisen ja kirjoittamisen oppimisvaikeuksia lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen menetelmiä erityispedagogisesta näkökulmasta perehdytään lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehitykseen, valmiuksien ja vaikeuksien arviointiin ja taitojen tukemiseen. Takala, M., & Kontu, E. (2006). Luki-vaikeudesta luki-taitoon. Palmenia-sarja. Helsinki: Yliopistopaino. 250 s. (uusin painos) Kamhi, A., & Catts, H. (2012). Language and reading disabilities.3rd edition. Boston: Pearson. Luvut 1-4; 6-7. Ketonen, R. (2010). Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen. Jyväskylä studies in education, psychology and social research. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Uusitalo-Malmivaara, L. (2009). Lukemisen vaikeuden kuntoutus ensiluokkalaisilla: kolme pedagogista interventiota. Tutkimuksia / Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, soveltavan kasvatustieteen laitos 303. Helsinki: Helsingin yliopisto artikkelia kurssin opettajan valinnan mukaan. Oheiskirjallisuus: Psykologia 2-3/2011. Teemanumero: Lukivaikeus, sivut s. Hyväksytty suoritus edellyttää kontaktiopetukseen osallistumista ja luentoihin ja/tai kirjallisuuteen perustuvan kuulustelun tai esseen suorittamista. Teos Takala & Kontu (toim.) on pakollinen, jonka lisäksi suoritetaan jokin toinen kirjallisuuslistan teoksista. Opintokokonaisuuden kokonaisarvosana muodostuu tentistä jossa suoritetaan luennot sekä kirjallisuus. Opintojakso arvioidaan asteikolla

12 Matemaattiset oppimisvaikeudet Matematisk Inlärningssvårigheter Mathematical learning difficulties Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan aineopinnot Kohderyhmä: Erityispedagogiikan pää- ja sivuaineopiskelijat sekä erillisiä erityisopettajan opintoja suorittavat ymmärtää matemaattisten taitojen tavallista ja poikkeavaa kehitystä oppii ymmärtämään matemaattisia oppimisvaikeuksia ja niihin liittyvää arviointia sekä interventiotutkimusta syventää osaamistaan matematiikan oppimisvaikeuksista ja niihin liittyvistä taustatekijöistä (esim. kognitiiviset tekijät, ympäristölliset tekijät) Opintojaksossa käsitellään matemaattisten taitojen tavallista ja poikkeavaa kehitystä keskiössä on ymmärtää matemaattisia oppimisvaikeuksia ja niihin liittyviä taustatekijöitä (esim. kognitiiviset tekijät, ympäristön vaikutus). matemaattisiin oppimisvaikeuksiin liittyviä arviointimenetelmiä ja interventiotutkimusta Vaihtoehto 1: Berch, D., & Mazzocco, M.M.M (toim.) (2007). Why is math so hard for some children? The nature and origins of mathematical learning difficulties and disabilities. Baltimore, Paul H. Brookes. 441 s. JA Chinn, S. (toim.) (2015). The Routledge international handbook of dyscalculia and mathematical learning difficulties. London: Routledge. 419 s. Vaihtoehto 2: Gersten, R., & Newman-Gonchar, R. (toim.) (2011). Understanding RTI in mathematics: Proven methods and applications. Baltimore, Paul H. Brookes. 219 s. JA Henry, L. (2012). The development of working memory in children. Los Angeles: Sage. 384 s. Vaihtoehto 3: Price, G.R., & Ansari, D. (2013). Dyscalculia: Characteristics, causes and treatments. Numeracy, 6(1), Jordan, N., Glutting, J., & Ramineni, C. (2010). The importance of number sense to mathematics achievement in first and third grades. Learning and individual differences, 20(2), LeFevre, J-A., Berrigan, L., Vendetti, C., Kamawar, D., Bisanz, J., Skwarchuk, S-L., & Smith-Chant, B. L. (2013). The role of executive attention in acquisition of mathematical skills for children in grades 2 through 4. Journal of experimental child psychology, 114(2), Korhonen, J., Linnanmäki, K., & Aunio, P. (2013). Learning difficulties, academic well-being and educational dropout: A person-centered approach. Learning and individual differences, 31, Toll, S. W.M., & Van Luit, J.E.H. (2012). Early numeracy intervention for low-performing kindergartners. Journal of early intervention, 34(4), Gersten, R., Beckmann, S., Clarke, B., Foegen, A., Marsh, L., Star, J. R., & Witzel, B. (2009). Assisting students struggling with mathematics: Response to Intervention (RtI) for elementary and middle schools (NCEE ). Washington, DC: National Center for Education Evaluation and Regional Assistance, Institute of Education Sciences, U.S. Department of Education. Retrieved from 12

13 Hyväksytty suoritus edellyttää luentoihin ja kirjallisuuteen perustuvan kirjallisuuskuulustelun ja opintojaksolla annettavien omatoimisten tehtävien suorittamista. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Tutkimusmenetelmät I 5 op Forskningsmetoder I Research methods I Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan aineopinnot (opettajankoulutuslaitoksen yhteisiä opintoja) Kohderyhmä: Erityispedagogiikan pääaine- ja sivuaineopiskelijat osaa lukea määrällisiä ja laadullisia tutkimusraportteja analyyttisesti ja osaa soveltaa osaamistaan. Opiskelija osaa laatia tutkimussuunnitelman ja valita tutkimukseensa sopivat tutkimusmenetelmät. Määrällisiin tutkimusmenetelmiä käsittelevässä osassa opiskelija ymmärtää ilastollisen päätöksenteon perusteita tunnistaa tilastollisiin aineistohankintamenetelmiä osaa tilastollisen kuvauksen perusteita ja mittaamista sekä tutustuu tilastollisiin perusanalyysimenetelmiin Laadulliset tutkimusmenetelmiä käsittelevässä osassa opiskelija ymmärtää laadullisen tutkimuksen perusteista ja tutustuu aineistonhankinta- ja analyysitapoihin osaa laadullisen tutkimuksen raportoinnin perusteet Perehdytään määrällisiin ja laadullisiin tutkimusmenetelmiin. Määrällisten tutkimusmenetelmien osuus: Komulainen, E., & Karma, K. (2002). Tilastollisen kuvauksen perusteet käyttäytymistieteissä. Helsingin yliopisto: Kasvatustieteen laitos ( Karma, K., & Komulainen, E. (2002). Käyttäytymistieteiden tilastomenetelmien jatkokurssi. Luku II, Tilastollinen päätöksenteko, s Helsingin yliopisto: Kasvatustieteen laitos ( Oheismateriaalit: Opetusvideot Kvantiblogi-sivustolla: ( Field, A. (2009). Discovering statistics Using SPSS (3rd Ed.). Dubai: Oriental press (s ). Laadullisten tutkimusmenetelmien osuus: Eskola, J., & Suoranta, J. (2001). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 5. Painos Vastapaino. 268 s. Luentokurssi ja kirjallinen tentti tai oppimispäiväkirja 13

14 Arvostelu koostuu: yleisestä tentistä, jossa tentitään sekä määrällinen että laadullinen kirjallisuus tai vaihtoehtoisesti määrällisten tutkimusmenetelmien tentistä ja laadullisten tutkimusmenetelmien oppimispäiväkirjasta. (Suoritustavasta päättää kurssin opettaja.) Arvosteluasteikko on: yleinen asteikko 0 5 Proseminaaritutkielma ja seminaari Proseminariearbete (inkl. seminarium) Proseminar thesis (incl. seminar) Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan aineopinnot, sivuaine Kohderyhmä: Erityispedagogiikan sivuaineopiskelijat oppii käyttämään itsenäisesti erilaisia tiedonhankintalähteitä ja oppii soveltamaan tietoa erityispedagogiseen, ongelmakeskeiseen tutkimustyöhön pystyy osallistumaan tieteelliseen keskusteluun ja oppii laatimaan tutkimusraportin opiskelija laatii proseminaaritutkielman ja osallistuu aktiivisesti seminaarityöskentelyyn Hirsjärvi, S.; Remes, P. & Sajavaara, P. (2004 tai uud.). Tutki ja kirjoita. Jyväskylä: Gummerus. 415 s. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn yhden lukukauden ajan ja proseminaaritutkielman hyväksyttävää suoritttanusta. Tutkielman arvioi ja hyväksyy proseminaarin ohjaaja. Tutkielman tekemisen ohjeet ovat erityispedagogiikan verkkosivuilla intranet Flammassa Tutkielma arvioidaan asteikolla 0 5. Yhden lukukauden työskentely arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Es Erityispedagogiikan Erityispedagogiikan syventävät opinnot Fördjupade studier i specialpedagogik Advanced studies in special education Tunniste: Laajuus: sivuaine 40 op Tyyppi: Erityispedagogiikan syventävät opinnot Edeltävät opinnot: Erityispedagogiikan aineopinnot 35 op Erityispedagogiikan syventävissä opinnoissa lisätään osaamista yksilöiden kehityksestä, arvioinnista ja tukemisesta ympäristön osana. Tämän lisäksi syvennetään ymmärrystä yhteiskunnallisista ilmiöistä ja eettisistä kysymyksistä. Opinnoissa kehitytään kohti kansainvälistä ammattilaisuutta. Opiskelija kasvaa kohti itsenäistä tutkijan työtä. 14

15 Opintokokonaisuuden arvosana lasketaan siihen kuuluvien opintojaksojen opintopistemäärällä painotettuna keskiarvona asteikolla 0-5. Arvosanaa laskettaessa ei huomioida hyväksytty/hylätty -arvioituja opintojaksoja. Yksilölliset erot kehityksessä ja oppimisessa Individuella skillnader i utveckling och inlärning Individual differences in learning and development Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan syventävät opinnot, sivuaine Kohderyhmä: Erityispedagogiikan pää- ja sivuaineopiskelijat ymmärtää lasten ja nuorten kognitiivista, motorista ja sosiaalis-emotionaalista kehitystä laaja-alaisesti Opintojaksossa käsitellään: laaja-alaisesti lasten ja nuorten tavallista ja poikkeavaa kehitystä (l. atypical and typical development). riskikehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja sen dynamiikkaa (l. at risk development) Kirjallisuus Bjorklund, D. (2012). Children s Thinking. Cognitive development and individual learning differences. 5th edition. Wadsworth Cengage Learning. (661 pages) Swanson, H., Harris, K., & Graham, S. (2013). Handbook of Learning Disabilities. 2nd edition. Guilford Press. (pages 716) Tai luennoitsijan valitsema artikkelikokoelma. Artikkelit käsittelevät monipuolisesti lapsen ja nuoren kognitiivista, motorista ja sosiaalis-emotionaalista kehitystä sekä riskikehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja sen dynamiikkaa. Luennot, omatoimista työskentelyä ja tentti (tai muu luennoitsijan ilmoittama suoritustapa). Hyväksytty suoritus edellyttää luentoihin ja kirjallisuuteen perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista. Tämän lisäksi tulee kurssilla annettavat omatoimiset tehtävät suorittaa. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Oppimisen arviointi ja interventiot erityispedagogiikassa Utvärdering av inlärning och interventioner inom specialpedagogik Assessment and interventions in special education Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan syventävät opinnot, sivuaine Kohderyhmä: Erityispedagogiikan pää- ja sivuaineopiskelijat lla 15

16 on syvällistä tietoa arvioinnista ja interventio-ohjelmista sekä niihin liittyvistä tutkimuksista Arviointiosassa: keskitytään lasten ja nuorten kehityksen monipuoliseen arviointiin (l. kognitiivinen, motorinen ja sosiaalisemotionaalinen kehitys). syvennytään mittariston kehittämiseen, tulosten tulkintaan ja siitä tehtäviin päätelmiin tarkastellaan arvioinnin monipuolisuuden vaatimuksia tutkimuksessa ja opetuksen arjessa. o tutustutaan kansallisiin ja kansainvälisiin oppimiseen ja opetusta kuvaaviin tai siihen liittyviin aineistoihin ja analyysimenetelmiin. o tarkastellaan kansainvälisiä uusia trendejä oppimisen arvioinnissa Interventio-osassa: perehdytään interventio-ohjelmien suunnitteluun, toteutukseen ja vaikuttavuuden arviointiin. syvennetään ajattelun kriittisyyttä ja ymmärrystä eettisesti kestävästä tutkimusotteesta interventio-ohjelmien ja tutkimustulosten arvioinnin avulla. syvennetään ymmärrystä tutkimukseen perustuvista opetuksen menetelmistä (esim. uskomushoidot vs. tutkimukseen perustuvat interventio-ohjelmat). Goldstein, S. & Naglieri, J. (2013). Interventions for autism spectrum disorders. Translating science to practice. (e-kirja) Griffin, P. & Care E. (Eds.) (2015). Assessment and Teaching of 21st Century Skills Methods and approach. Dordrecht: Springer. Hammersley, M. (2013). The myth of research-based policy and practice. London; Sage. Salvia, J., Ysseldyke, S. & Bolt (2009). Assessment in special and inclusive education. Cenage Learning. Tai luennoitsijan valitsema artikkelikokoelma. Artikkelit käsittelevät monipuolisesti lasten ja nuorten kehityksen arviointia, interventio-ohjelmien suunnittelua, toteutusta ja vaikuttavuuden arviointia sekä eettisesti kestävää pedagogiikkaa ja tutkimusotetta. Luennot, omatoimista työskentelyä ja tentti (tai muu luennoitsijan ilmoittama suoritustapa) Hyväksytty suoritus edellyttää luentoihin ja kirjallisuuteen perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista. Tämän lisäksi tulee opintojaksolla annettavat omatoimiset tehtävät suorittaa. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Erityispedagogiikka ja yhteiskunta Specialpedagogik och samhället Special Education and Society Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan syventävät opinnot, sivuaine Kohderyhmä: Erityispedagogiikan pää- ja sivuaineopiskelijat tuntee erityispedagogiikan historiallisen ja koulutuspoliittisen kehityksen pääpiirteet tuntee erityispedagogisten järjestelmien tutkimusta ja sovellusalueita eri maissa tunnistaa ajankohtaisia erityispedagogiikkaan liittyviä yhteiskunnallisia ilmiöitä 16

17 Opintojaksossa käsitellään: erityispedagogiikan historiaa ja koulutuspolitiikkaa vertailevaa erityispedagogisten järjestelmien tutkimusta koulutuspolitiikan ja -historian sekä kansainvälisten virtausten merkitystä erityispedagogiikan käytäntöjen muovaajana ajankohtaisia erityispedagogiikkaan liittyviä yhteiskunnallisia keskusteluita ja ilmiöitä Richarson, J.G. & Powell, J.W. (2011).Comparing Special Education. Origins to Contemporary Paradoxes. Stanford University Press. 360 s. Danforth, S. (2009). The incomplete child. An intellectual history of learning disabilities. Peter Lang. 301 s. Jahnukainen, M., Kontu, E., Thuneberg, H. & Vainikainen, M-L. (toim.) (2015). Erityisopetuksesta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Suomen kasvatustieteellinen seura. 205 s. Tai luennoitsijan valitsema artikkelikokoelma. Artikkelit käsittelevät monipuolisesti erityispedagogiikan historiallista ja koulutuspoliittista kehitystä, erityispedagogisten järjestelmien tutkimusta ja sovellusalueita eri maissa sekä ajankohtaisia erityispedagogiikkaan liittyviä yhteiskunnallisia keskusteluita ja ilmiöitä. Luennot, omatoimista työskentelyä ja tentti tai muu luennoitsijan ilmoittama suoritustapa. Hyväksytty suoritus edellyttää luentoihin osallistumista ja kirjallisuuteen perehtymistä tai muun luennoitsijan ilmoittaman tehtävän tai kirjallisuuskuulustelun suorittamista. Tämän lisäksi opiskelijan tulee suorittaa opintojaksolla annettavat omatoimiset tehtävät. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Syventävät tutkimusmenetelmät Fördjupade forskningsmetoder Advanced research methods Tunniste: Laajuus: 10 op Tavoite: Opiskelija syventää tietoja tutkimusmenetelmien itsenäisestä käytöstä ja soveltamisesta sekä pieniin aineistoihin että laajoihin seuranta- ja evaluaatiotutkimuksiin. Hän hallitsee yhden tilasto-ohjelman (Statwiev, SPSS tai vastaava). Erityispedagogiikan menetelmien luento pyritään järjestämään vuosittain. Erikoisluennon aihepiiri on vaihtuva, ja se voi olla laadullinen tai määrällinen. Se voi käsitellä esimerkiksi testiteoriaa, pitkittäistutkimuksen analyysimenetelmiä, grounded theorya tai tapaustutkimusta. Syventävissä menetelmäopinnoissa opiskelija valitsee joko Määrälliset tutkimusmenetelmät 2 TAI Laadulliset tutkimusmenetelmät 2 JA lisäksi menetelmätarjottimelta kaksi valinnaista syventävää menetelmäopintojaksoa. Määrälliset tutkimusmenetelmät 2 Metodpraxis, Kvantitativa forskningsmetoder 2 Practicing research methods, Quantitative research methods 2 Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan syventävät opinnot (opettajankoulutuslaitoksen yhteisiä opintoja) 17

18 Kohderyhmä: Erityispedagogiikan sivuaineopiskelijat ymmärtää määrällisen tutkimusprosessin rakenteen ja raportoinnin periaatteet. ymmärtää olennaisten ei-parametristen testien käyttöä. ymmärtää keskeisimpien monimuuttujamenetelmien (mm. useampisuuntainen varianssianalyysi, faktorianalyysi, regressioanalyysi) käyttöä. Opintojaksossa perehdytään erityisesti määrällisen aineiston analyysin tekemiseen liittyviin kysymyksiin. Opintojakson luo myös perustan ymmärtää tilastollisia monimuuttujamenetelmiä, joissa tarkoituksena on havaintoaineiston informaation tiivistäminen mallin avulla. Metsämuuronen, J. (2011). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 4. korjattu laitos, e-kirja 1. painos. Tutkijalaitos. Helsinki: International Methelp Oy. Luvut JA Cohen, L., Manion, L. & Morrison, K. (2007). Research methods in education (6 th ed. tai uudempi). New York: Routledge. Lisäksi opintojakson vastuuhenkilön kanssa sovittavat artikkelit (yhteensä enintään 50 sivua). Oheiskirjallisuus: Field, A. (2009). Discovering statistics Using SPSS (3rd Ed.). Dubai: Oriental press (s ). Luennot ja harjoitukset sekä arvioitava kurssityö Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. TAI Laadulliset tutkimusmenetelmät 2 (Oodikoodi ) Metodpraxis, Kvalitativa forskningsmetoder 2 Practicing research methods, Qualitative research methods 2 Tunniste: Tyyppi: Erityispedagogiikan syventävät opinnot (opettajankoulutuslaitoksen yhteisiä opintoja) Kohderyhmä: Erityispedagogiikan sivuaineopiskelijat ymmärtää laadullisen tutkimuksen metodologiset erityispiirteet, laadullisen tutkimuksen erilaisia suuntauksia ja laadullisen tutkimusprosessin analyysin ja raportoinnin periaatteet. saa valmiuksia toteuttaa laadullisen tutkimusaineiston analyysiin ja raportointiin. Syvennytään laadullisen tutkimuksen lähestymistapoihin ja menetelmällisiin erityispiirteisiin. Opitaan toteuttamaan laadullinen analyysi ja raportoimaan se. Ruusuvuori, J., Nikander, P., & Hyvärinen, M. (toim.) (2010). Haastattelun analyysi. Tampere: 18

19 Vastapaino. Seale, C., Gobo, G., Gubrium, J.F., & Silverman D. (Eds.) (2007). Qualitative Research Practice. London & Thousand Oaks: SAGE. Lisäksi opintojakson vastuuhenkilön kanssa sovittavat artikkelit (yhteensä enintään 60 sivua). Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää oman pro gradun menetelmällisten valintojen pohtimista ja prosessin kirjoittamista. Arviointi koostuu kirjallisesta lopputehtävästä tai tentistä. Arviointiasteikko on 0 5. Es Syventävien opintojen tutkielma ja seminaari Biämneavhandling ( ink. forskningseminarium) Minor subject thesis (incl.research seminar) Tunniste: Laajuus: 20 op Tyyppi: Erityispedagogiikan syventävät opinnot, sivuaine Kohderyhmä: Erityispedagogiikan sivuaineopiskelijat Opiskelija laatii tutkimussuunnitelman, tutustuu aiheensa keskeisiin lähteisiin ja aiempiin tuloksiin kerää ja käsittelee empiirisen tai teoreettisen aineiston ja kirjoittaa tieteellisen tutkielman oppii seminaarissa tai tutkimusryhmässä tieteellisen toiminnan periaatteet ja saa valmiudet laatia itse tieteellisen tutkielman Opiskelija laatii syventävien opintojen tutkielman. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista seminaari- tai tutkimusryhmän työskentelyyn ja syventävien opintojen tutkielman laatimista. Työn ohjaaja arvioi ja hyväksyy syventävien opintojen tutkielman. Tutkielma arvioidaan asteikolla 0 5. Työskentely seminaarissa arvioidaan hyväksytty hylätty. 19