KANSALAISTEN SÄHKÖISET ITSEHOITOPALVELUT-HANKE (KASIO)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALAISTEN SÄHKÖISET ITSEHOITOPALVELUT-HANKE (KASIO)"

Transkriptio

1 KANSALAISTEN SÄHKÖISET ITSEHOITOPALVELUT-HANKE (KASIO) Oulun omahoito kehitysosio & teknologiaterveyskeskus LOPPURAPORTTI Riikka Hirvasniemi Virpi Kanto

2 2 SISÄLTÖ HANKETIIVISTELMÄ 4 PROJECT SUMMARY 7 1 KASIO-HANKKEEN TAUSTA Omahoitopalvelun kehittäminen, rahoitus ja hankkeen rajaukset Hankkeen yhteys Oulun kaupungin strategioihin Ekat kansallinen koordinaatio 12 2 HANKKEEN TAVOITTEET 12 3 HANKKEEN TOTEUTUS Kehitysosio Omahoitopalvelun ydinpalvelujen kehittäminen Omahoitopalvelun tietosisällöt Omahoitopalvelun muiden tuotemoduuleiden kehittäminen Omahoitopalvelun käyttöönoton suunnittelu Omahoitopalvelun pilotointi Omahoitopalvelun ansaintalogiikan selvitystyö Koulutusosio Henkilökunnan perehdyttäminen / koulutus Investointi osio Teknologiaterveyskeskuksen fyysisen tuotetestausympäristön rakentaminen 22 4 HANKKEEN TULOKSET Kehitysosio Omahoitopalvelun ydinpalvelut Omahoitopalvelun tietosisällöt Omahoitopalvelun muut tuotemoduulit Omahoitopalvelun pilotoinnin tulokset Omahoitopalvelun ansaintalogiikka Koulutusosio Investointi-osio Ilmoittautumisteknologia Langattomat mittauslaitteet 30

3 3 4.4 Pilotoinnin arviointi KASIO-hankkeessa Henkilökunta Kansalaiset 32 5 HANKEORGANISAATIO JA TOIMIJOIDEN ROOLIT Hankehenkilöstö Johtoryhmän ja projektiryhmän toiminta Yhteistyöyritykset ja muut tukipalvelut Tutkimusyhteistyö 35 6 HANKKEEN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS 37 7 HANKKEEN VIESTINTÄ VUOSINA OMAHOITOPALVELUN ARVIOINTI Zef-arviointi Kyselylomake-arviointi Valt It:n kriteerien mukainen arviointi käytön osalta Omahoitopalvelun vaikuttavuuden arviointi Pro Gradu-tutkielmat 46 9 JATKOTOIMENPITEET 48 LÄHTEET 51

4 4 HANKETIIVISTELMÄ Hankkeen nimi: Kansalaisten sähköiset itsehoitopalvelut (KASIO); Oulun omahoito kehitysosio & teknologiaterveyskeskus Projektinumero: Toteuttava yksikkö: Oulun kaupunki / Sosiaali- ja terveystoimi Vastuullinen johtaja: Terveysjohtaja Keijo Koski Hanketyyppi: Yhteistyökumppanit: Toteutusaika: Tavoitteet: Yhteistyöhanke Mawell Oy, Coronaria Impact Oy, Coronaria Media Oy, ProWellness Oy, Kustannusosakeyhtiö Duodecim Oy, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja THL 1) Kehittää Omahoitopalvelua yhteistyössä yritysten kanssa ja ottaa käyttöön uusia tuotemoduuleita: ajanvaraus, maksamismenettely, suostumus, terveyskirjaston liittäminen osaksi palvelua (Duodecim), ilmoittautuminen ja laboratoriotietojen välittäminen. 2) Toteuttaa uusien tuotteiden tuote ja käyttötestaus ammattilais- ja/tai asiakasryhmillä. 3) Perehdyttää terveydenhuollon ammattilaiset toimimaan Omahoitotoimintamallin mukaiseen työskentelyyn. Palvelutuotannossa perehdytään prosessilähtöiseen työskentelyyn omahoitopalveluidean mukaisesti. 1.vaiheessa toimintamallin muutos koskee ehkäisevän työn ja kroonisten sairauksien järjestämistä, toimintakulttuurin muuttamista organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöiseen toimintaan. Tuetaan tehtävän jaon hallittua muutosta. 4) Asiakkaan valtuuttaminen: tarkennetaan käytössä olevat välineet ja menetelmät omahoitoa ohjaamaan ja tukemaan, jotta asiakas olisi aktiivinen toimija oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. 5) Rakentaa selkeä fyysinen testausympäristö Teknologiaterveyskeskus Kaakkuriin (investoinnit ja laitehankinnat). 6) Osallistua kansalliseen yhteistyöhön koordinaation kautta ja vaikuttaa aktiivisesti lainsäädännön muodostumiseen. Lisätä Omahoitopalvelun ulkoista ja sisäistä tiedotusta. Tulokset: Kehittämistyön tuloksena Omahoitopalvelu on koekäytössä Kaakkurin, Höyhtyän, Kontinkankaan ja Rajakylän terveysasemapiireissä ja se laajenee koskemaan kaikkia terveysasemia vuoden 2010 aikana. Yhteistyössä yritysten kanssa määriteltiin Omahoitoalustan palveluja. 1)Yritysyhteistyön tuloksena Omahoitopalveluun kehitettiin: a) Ajanvarauspalvelu, jonka kautta voi tehdä ajanvarauksia oman terveysaseman laboratorioon, vastaanottoon lääkärin tai sairaanhoitajan määräaikaistarkastuksiin, neuvolaan ja suunterveydenhuoltoon b) Laboratoriotulosnäyttöpalvelu, jonka avulla kuntalaiset voivat saada tietyt laboratoriotulokset omaan terveyskansioon c) Verkkoneuvontapalvelu, jonka kautta kuntalaiset voivat esittää terveydenhuollon ammattilaisille ei-kiireellisiä terveyteen tai sairauksien hoitoon liittyviä kysymyksiä d) Monipuolisia tietosisältöjä (Duodecim Oy), joista kuntalaiset saavat luotettavaa tietoa hyvinvoinnista, terveydestä ja sairauksien hoidosta e) Omahoitopalvelun mobiiliversio, joka on käytettävissä Nokia S60/80- sarjan päätelaitteilla ja se otettiin käyttöön keväällä 2008 f) ProWellness OmaHoidon kotimittausosioon verenohennushoito-välilehti, johon asiakkaat ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat merkitä P-TT- Inr- laboratorio- tai kotimittausarvon 2) Omahoitopalvelua pilotoitiin Teknologiaterveyskeskus Oulussa Pilotoinnilla saatiin kokemusta laaja-alaisesta tuotekehitystyöstä, jota hyödynnettiin Ote 2-rinnakkaishankkeessa kehitetyssä tuotetestausmallissa. Pilotointia arvioitiin terveyskeskuksen henkilökunnan ja kuntalaisten näkökulmasta.

5 5 3) Omahoitopalvelun käyttöönottoa tuettiin laajalla koulutuskokonaisuudella, joka muodostui käyttökoulutuksesta ja asiantuntijoiden toteuttamasta muutoskoulutuksesta sekä verkkoneuvontakoulutuksesta. Koulutuksen tuloksena neljän eri terveysasemapiirin henkilökunnalla on valmiudet käyttää Omahoitopalvelua ja ohjata kuntalaisia sen käytössä. Muutoskoulutuksella tuettiin toimintatapojen muuttumista organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöiseen toimintatapaan ja annettiin esimiehille tukea ja valmiuksia muutosprosessin läpiviemiseen. Lääkäreille järjestettiin myös erikseen oma työpaja muutoskoulutukseen liittyen. Muutoskoulukseen osallistui yhteensä noin 400 terveydenhuollon ammattilaista Oulun kaupungin terveysasemilta ja suunterveydenhuollosta sekä keskitetyistä palveluista. 4) Hankkeessa testattiin asiakkaan valtuuttamisprosessia. Alaikäisen lapsen vanhemmalla on mahdollisuus tehdä ajanvaraus lastenneuvolaan sekä hammashoitolaan lasten määräaikaistarkastuksiin, mikäli vanhemmalle ajanvaraaminen on erikseen sallittu. Testauksen myötä Oulun kaupungilla on tulevaisuudessa toimintaedellytykset asiakkaan valtuuttamiseen. 5) Kuntalaisilla on mahdollisuus ilmoittautua Teknologiaterveyskeskus Oulun aulassa olevalla itsepalvelupäätteellä. Teknologiaterveyskeskuksen omahoitohuoneeseen hankittiin kuntalaisten käyttöön langatonta teknologiaa (mm. verenpaine-, inr- ja pef-mittari sekä vaaka), joista mittaustieto välittyy suoraan Aktiivisen OmaHoidon-osioon kuntalaisen niin halutessa. Kaakkurin terveysasemapiirin asukkailla on mahdollisuus saada langattomia mittauslaitteita, joita voidaan käyttää myös mobiilisti kotikäytössä, mikäli se on hoidon kannalta tarpeellista. Hankitut investoinnit tukevat Omahoitopalvelun käyttöä ja mahdollistavat omahoidon lisääntymisen. Teknologiaterveyskeskukseen investoitiin myös tuotetestaustoimintaa tukevia laitteita (tietokoneita, videotykki, kämmentunnisteita, videokamera, sanelunauhuri ja tulostin) ja sinne on palkattu tuotetestausasiantuntija, joka vastaa hankkeen aikaisten investointiosion tulosten ylläpidosta. Omahoitopalveluun laadittiin ansaintalogiikka, jonka tuloksena todettiin Omahoitopalvelun tuovan ajallista säästöä hoitotyöhön, mikäli palvelu olisi integroitu perustietojärjestelmään. 6) KASIO-hankkeen aikana osallistuttiin kansalliseen sähköisten palvelujen kehittämistyöhön ekat-hankkeen kautta, jossa Oulun kaupungilla oli koordinaatiovastuu. Hankkeesta saadut hyvät käytännöt ja kokemukset on viety tiedoksi kansalliseen kehittämistyöhön. Muutosprosessin tukemiseksi Omahoitopalvelusta on tiedotettu laajasti sisäisen ja ulkoisen viestinnän kautta. Tiedottamisen myötä kuntalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuus Omahoitopalvelusta ja valmiudet käyttää palvelua ovat lisääntyneet Oulun kaupungissa ja myös kansallisesti. Jatkotoimenpiteet: Omahoitopalvelu on ylläpitovaiheessa maaliskuun loppuun 2010 saakka ja palvelun ylläpitäjänä toimii sovelluskoordinaattori Tuula Tähtinen palvelutuotannosta. Hankkeessa on laadittu kilpailutusta varten toiminnalliset vaatimusmäärittelyt. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi yhdessä tietohallinnon kanssa kilpailuttaa Omahoitopalvelun loppuvuodesta Tavoitteena on, että uusi kilpailutettu Omahoitopalvelu on kaikkien oululaisten käytössä vuoden 2010 aikana. Omahoitopalvelun ylläpito, tuleva kilpailutus ja Teknologiaterveyskeskus Oulussa olevan itseilmoittautumispisteen kustannukset on huomioitu vuoden 2010 talousarvioon. Tuotetestaustoimintaa jatketaan Teknologiaterveyskeskuksen kautta yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Kilpailutettua Omahoitopalvelua hyödynnetään Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen keväällä 2009 käynnistyneissä Pisara- ja TERO-Terveempi Oulu-hankkeissa, joissa kehitetään uusia toimintamalleja pitkäaikaissairauksien hoitoon ja terveyden edistämiseen. Lisätietoa: Loppuraportti on kokonaisuudessaan luettavissa Oulun kaupungin kehittämishankesivustolta (www.ouka.fi/kehittamishankkeet) sekä Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen intranetistä (Akkuna).

6 6 Rahoitus: Rahoitus Yht. STM 62,5 % , , , ,27 Ouka , , , ,76 Yhteensä , , , ,03

7 7 PROJECT SUMMARY Project name: Electronic health care services for the public (KASIO), Oulu Self-Care Services development section and Technology Health Centre Project number: Implementer: The City of Oulu / Social and Health Services Director in charge: Mr Keijo Koski, Health Director Project type: In cooperation with: Co-operation project Mawell Oy, Coronaria Impact Oy, Coronaria Media Oy, ProWellness Oy, Duodecim Medical Publications Ltd., Oulu University of Applied Sciences, the University of Oulu and National Institute for Health and Welfare Implementation period: 1 April 2007 to 30 November 2009 Objectives: 1) To develop Self-Care Services in co-operation with companies and introduce new product modules: booking, payment procedures, approval, integration of Health Library (Duodecim) to other services, check-in practices and laboratory test results. 2) To implement product and user testing of new products on selected professional and/or client groups. 3) To induce health care professionals to work practices complying with Self- Care approach. When producing services, we focus on process-oriented working methods in accordance with the self-care service vision. In the first phase, the change of approach relates to preventive work and organisation of chronic illnesses shifting the focus of operational culture from organisation-oriented approach to client-oriented one. Support for controlled change in task division. 4) Authorisation of the client: definition of available tools and methods to guide and support self-care in order to enhance client-activity in promoting his or her health and wellbeing. 5) To build functional physical test environment in Technology Health Centre Kaakkuri (investments and equipment purchases). 6) To participate in national co-operation through co-ordination and actively affect formation of legislation. To increase the internal and external communication of Self-Care Services. Results: As a result of the development process, Self-Care Services are in demonstration use in Kaakkuri, Höyhtyä, Kontinkangas and Rajakylä Health Centre catchment areas with the project extending to all health centres by the end of Self-Care Platform services were defined in cooperation with various enterprises. 1) As a result of corporate cooperation, Self-Care Services were developed as follows: a) Appointment booking service to make appointments for health centre laboratory, surgery to see a doctor or nurse for a periodic medical examination, mother and baby clinic and dental clinic. b) Laboratory test result display service, which forwards client s test results to his or her personal health file. c) Net advice service, through which residents can make health care professionals non-urgent enquiries about health and treatment of illnesses. d) Versatile information (by Duodecim Medical Publications Ltd.), providing residents with reliable information about wellbeing, health and treatment of illnesses. e) The mobile version of Self-Care Services, which was introduced early in 2008, is accessible to Nokia series S60/80 mobile devices. f) The home monitoring section of Prowellness Self-Care includes a worksheet for anticoagulation therapy to which the patient or health care professional may enter laboratory or home monitored INR values. 2) Self-Care Services were piloted at Technology Health Centre Oulu between 4 February 2008 and 30 September Piloting provided

8 8 experience from an extensive development process, which was implemented in a product testing model developed by a parallel project called Ote 2. Piloting was assessed from the personnel s and residents viewpoint. 3) The launch of Self-Care Services was supported by an extensive training programme combining end-user training as well as change management and net advice training carried out by a team of experts. As a result, the personnel in four health centres are competent to implement Self-Care Services and provide advice to residents. Change management training supported the change of practices when replacing the organization-oriented approach with a customer-oriented one and also provided the management with support and competence to carry out the change process. A workshop was organised for doctors in relation to change management training. Approximately 400 health care professionals in Oulu City health and dental care and centralised services participated in the change management training. 4) The project tested client authorisation process. The parent of a minor has an opportunity to book appointments with child welfare clinic and dental clinic for periodic medical examination, if he or she has access to booking information. With the testing process, the City of Oulu gained a future facility for client authorisation. 5) The residents have an opportunity to check in through the self-service terminal at the entrance hall in the Technology Health Centre Oulu. At the self-care room in the Technology Health Centre, clients have an opportunity to implement wireless technology (e.g. blood pressure monitor, scales, INR meter and PEF meter) which forwards the measurements directly to the Active Self-Care file if the client so wishes. Residents in the Kaakkuri Health Care catchment area can also implement the mobile use of wireless tools at their home if that would be necessary for their treatment. The investments acquired enhance the use of Self-Care Services and enable more active selfcare. Furthermore, equipment promoting testing activities was invested in the Technology Health Centre (computers, a video projector, palm print identifiers, a video camera, Dictaphone and printer) and a product testing specialist was employed to process the results in the investment section during the project. Profit Generation Programme was produced for Self-Care Services; the results indicate time saving which could be directed towards care if the service was integrated in the basic data system. 6) During the KASIO project, the team participated in a national e-service development programme through ekat Project where the City of Oulu shouldered the responsibility for coordination. Very good practices and experience gained from the project were forwarded to the parties working on national development programme. Information about Self-Care Services has been widely distributed through internal and external communication channels in support of the change process. With the information, residents and health care professionals awareness of Self-Care Services and their competence to implement the services have been enhanced not only in Oulu, but also on national level. Further measures: Self-Care Services will remain in the maintenance stage until the end of March 2010 with Ms Tuula Tähtinen, Application Coordinator from service provision, as the maintenance programmer. Functional requirement description was prepared for future competitive tendering during the project. Oulu Social and Health Services in co-operation with IT Administration Services shall organise competitive tendering for Self-Care Services in the fourth quarter of Once the tendering is completed, the goal is to launch new Self-Care Services for the use of all Oulu residents by the end of Self-Care Services maintenance, future competitive tendering and the costs of the self-service check-in kiosk in the Technology Heath Centre Oulu were entered in the 2010 budget. Product testing will continue in the Technology Health Centre in cooperation with enterprises and research

9 9 institutes. Self-Care Services will be implemented in two Oulu Social and Health Services projects, Pisara and TERO - Healthier Oulu, which were initiated in the first half of 2009 and develop new approaches for the treatment of long-term illnesses and health promotion. Further information: The final report is available in Finnish in the City of Oulu Development Projects site (www.ouka.fi/kehittamishankkeet) and in the Oulu Social and Health Services intranet (Akkuna). Financing: Financing Total Ministry of Social Affairs and Health 62,5 % , , , ,27 City of Oulu , , , ,76 Total , , , ,03

10 10 1 KASIO-HANKKEEN TAUSTA 1.1 Omahoitopalvelun kehittäminen, rahoitus ja hankkeen rajaukset Kansallisten suunnitelmien mukaan suomalaisen terveydenhuollon tärkeä kehittämisen painopiste on sähköisten asiointipalvelujen rakentamisessa (Iivari & Ruotsalainen 2007). Terveydenhuoltoon ollaan rakentamassa uudenlaisia sähköisiä terveyspalveluja ammattilaisten käyttöön ja myös asiakkaiden kotiin. Tarkoituksena on vastuuttaa asiakkaita enemmän omahoitoon. Uusilla terveyspalveluilla pyritään vapauttamaan terveydenhuollon resursseja hoitotyöhön ja parantamaan palvelujen laatua ja tehokkuutta. Kehitys tuo mukanaan uusia haasteita liittyen kysymyksiin hoitovastuusta, sähköisten palvelujen käytettävyydestä erilaisille asiakkaille sekä myös sähköisesti välitettävän tiedon ja ohjauksen laadusta. (Hyppönen & Niska 2008) Terveydenhuollon sähköisiä palveluja on kehitetty viime vuosina erilaisissa kehittämishankkeissa. Teknologian hyödyntämishankkeiden onnistuminen edellyttää hankkeiden tiivistä liittämistä arkityöhön ja sen keskeisiin kehittämishaasteisiin. (Hyppönen 2004.) Omahoitohankekokonaisuuden lähtökohtana oli kehittää nykyistä terveyspalvelujärjestelmää ja tukea kuntalaisten asemaa ja vastuuta terveyspalveluiden käyttäjänä. Omahoitopalvelua ryhdyttiin suunnittelemaan, jotta Oulun kaupunki pystyisi vastaamaan palvelujärjestelmän tuleviin haasteisiin. Omahoitohankkeilla oli korkeat elinkeinopoliittiset tavoitteet, joiden mukaan kehitettiin sosiaali- ja terveystoimen palveluita ja niiden kustannustehokkuutta Oulun alueella (ks. Oulun kaupunki; Sosiaali-ja terveyslautakunta, Pöytäkirja , 66). Omahoitohankekokonaisuuden kehittämistyön taustalla vaikutti Oulun kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon strateginen näkemys siitä, että Oulun kaupungin sosiaali- ja terveydenhuolto on vuonna 2015 kansainvälinen edelläkävijä asiakaslähtöisten hyvinvointiteknologiatuotteiden käyttäjänä ja kehittäjänä. (OTE1-projektin asettamispäätös 174 SOTE 5310/2003). Oulun kaupungin siirtyminen tilaaja-tuottajamalliin vuoden 2007 alusta toi haasteita omahoitohankkeiden kehittämistyöhön. Mallin mukaan tilaaja vastaa lain ja asetuksen mukaisesta palveluiden järjestämisestä kuntalaisille sekä vastaa asiakkaiden palveluiden saannista sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Tuottaja puolestaan tuottaa asiakaskohtaisen palvelun lakien ja asetusten sekä sopimusten mukaisesti. (Tietoa Oulusta 09-10). Kansalaisten sähköiset itsehoitopalvelut hanke (KASIO hanke) on ollut osa Oulun Omahoitohankekokonaisuutta, jossa rinnakkaishankkeena oli mukana Tekesin rahoittama

11 11 OTE2 ja Ttk-hanke ( ). KASIO-hanke käynnistyi keväällä 2007 sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen terveyshankkeen rahoituksella. Omahoitopalvelun kehittämistyötä on tehty vuosina yhteistyössä yritysten (Mawell Oy, Coronaria Media Oy, Coronaria Impact Oy, Prowellness Oy) ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa (Oulu Wellness Instituuttisäätiö, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, THL, Kustannusosakeyhtiö Duodecim Oy). Omahoitohankekokonaisuudessa kehitetty Omahoitopalvelu on uusi kansallisesti palkittu terveydenhuollon internet-pohjainen palvelu, joka tukee monipuolisesti asiakkaan omahoitoa. Palvelun avulla on mahdollista saada terveyteen liittyvää luotettavaa informaatiota, neuvontaa ja ohjausta helposti ajasta ja paikasta riippumatta. Luotettavat tietosisällöt toimivat ammattilaisten hoidonohjauksen tukena. Asiakkaalla on käytössään oma terveyskansio, joka vaatii kirjautumisen verkkopankkitunnuksilla. Terveyskansio on asiakkaan itse hallinnoima ja sen kautta on mahdollista tehdä ajanvarauksia, katsella omia laboratoriotuloksia, tallentaa omia henkilökohtaisia terveystietoja sekä lähettää terveyteen liittyviä kysymyksiä omalle terveysasemalle. Omahoitopalvelun tavoitteena on tukea asiakkaan voimaantumista ja saada hänet aktiiviseksi toimijaksi hoitoprosessissa yhteistyössä ammattilaisen kanssa. Omahoitopalvelu on tällä hetkellä koekäytössä Oulun kaupungin neljässä eri terveysasemapiirissä. Noin kolmasosalla oululaisista on mahdollisuus käyttää palvelun kirjautumista vaativia osioita. Omahoitopalvelu kilpailutetaan syksyllä 2009 ja se on kaikkien oululaisten käytössä vuoden 2010 aikana. Kasio-hankkeen kehittämistyön taustalla vaikutti olennaisesti omahoitohankekokonaisuuden ensimmäinen hanke, OTE 1 ( ) sekä Tekesin rinnakkaishanke Ote 2 ja Ttk ( ). OTE 1-hankkeessa tapahtui Omahoitopalvelun alkukehitys ja siinä yhdistettiin palvelumoduulit (käyttäjätietokanta, asiakaskäyttöliittymä, tunnistamismoduli, oma terveyskortti, kysymys-vastaustietopankki, terveystietoinformaatiopankki, palveluhaku, palvelupistetietojärjestelmä; terveyspalvelut, konsultaatiokanava, chat-käyttöliittymä, Aktiivinen omahoitojärjestelmä, terveysneuvonta sekä mukautetut ja selkokieliset sisällöt) teknologian kehityshankkeessa toteutettuun Omahoitopalvelualustaan sekä varmistettiin kokonaisuuden käytettävyys ja kehitettyjen sisällöllisten elementtien toimivuus. OTE 1-vaiheessa saavutetut tulokset tukivat hyvinvointiteknologian edelleen kehittämistä ja terveydenhuollon palveluprosessien uudistamista sähköisiä palvelukanavia hyödyntämällä. Tämä toimi taustana Kasiohankkeen moduulien valinnoille ja jatkokehitystarpeille. Oulun Omahoito- ja Teknologiaterveyskeskus-hankekokonaisuus (Ote 2 ja Ttk) koostui Omahoitopalvelun jatkokehittämisestä, teknologiaterveyskeskus Kaakkurin prosessilähtöisen toiminta- ja testausprosessimallin rakentamisesta ja verkottumisesta.

12 12 Tavoitteena oli myös muuttaa hoitohenkilöstön työ- ja toimintatapoja teknologiaterveyskeskus Kaakkurissa. 1.2 Hankkeen yhteys Oulun kaupungin strategioihin Oulun kaupunki on edistänyt erilaisilla tietoyhteiskuntahankkeilla, kehittämisalustoilla sekä pilotoinneilla mobiili- ja verkkopalveluiden kehittymistä ja integraatiota. KASIO-hankkeen taustalla ovat Oulun kaupungin vahvat tahdonilmaisut toimia kansainvälisenä edelläkävijänä hyvinvointiteknologian käyttöönotossa ja kehityksessä. Lisäksi palvelurakenteiden kehittäminen ja asiakaslähtöisyys on nostettu esiin kaupungin palveluja elinkeinopoliittisissa strategioissa. Oulun kaupungin terveydenhuollon strategisena tavoitteena on luoda toimenpiteitä ja palveluita, joiden avulla asukkaille on mahdollisuus hyvään itsenäiseen elämänhallintaan. Toimenpiteiden ja palvelurakenteiden kehittämisellä on pyritty tukemaan asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. KASIOhankkeen tavoitteet ja toteutus suunniteltiin vastaamaan kaupungin strategioita. (ks. Talousarvio 2009 ja suunnitelma ) 1.3 Ekat kansallinen koordinaatio KASIO-hanke kuului laajaan ekat-koordinaatioon, jossa Oulun kaupunki koordinoi seitsemää kansalaisen sähköisiä palveluita kehittävää hanketta. KASIO-hanke oli yhtenä osahankkeena koordinaatiossa, jonka puitteissa tehtiin kansallisen tason kehitystä tukevaa määrittelytyötä liittyen ajanvaraukseen, suostumusten hallintaan ja valtuuttamiseen. Lisäksi koordinaatio järjesti verkostoyhteistyötä tukevia työpajoja ja seminaareja. EKatkoordinaation hankkeissa kerättiin vaatimuksia sähköisten palveluiden arkkitehtuurin määrittelyn pohjaksi. Oulun kaupungissa ekat-koordinaatioon kuuluvassa KASIOhankkeessa keskityttiin erityisesti ajanvarauspalvelun ja kansalaisen omahoitoa tukevien palveluiden kehittämiseen. Koordinaation tavoitteena oli yhdistää eri alueiden kehittämishankkeiden tulokset sekä mallintaa ja arvioida niissä muodostuneet hyvät käytännöt. EKat-koordinaatiohankkeista on koottu yhteinen loppuraportti (liite 1), joka löytyy sosiaali- ja terveysministeriön internet-sivustolta (ks. Valkeakari S. (toim.) 2009) 2 HANKKEEN TAVOITTEET Seuraavaksi kuvatut KASIO hankkeen tavoitteet perustuvat 11/2007 tehtyyn hankesuunnitelmaan (Niska ym. 2007).

13 13 Kasio-hankkeen tavoitteet: Kehittää Omahoitopalvelua yhteistyössä yritysten kanssa ja ottaa käyttöön uusia tuotemoduuleita: ajanvaraus, maksamismenettely, suostumus, terveyskirjaston liittäminen osaksi palvelua (Duodecim), ilmoittautuminen ja laboratoriotietojen välittäminen. Toteuttaa uusien tuotteiden tuote ja käyttötestaus ammattilais ja/tai asiakasryhmillä. Perehdyttää terveydenhuollon ammattilaiset toimimaan Omahoito-toimintamallin mukaiseen työskentelyyn. Palvelutuotannossa perehdytään prosessilähtöiseen työskentelyyn omahoitopalveluidean mukaisesti. 1.vaiheessa toimintamallin muutos koskee ehkäisevän työn ja kroonisten sairauksien järjestämistä, toimintakulttuurin muuttamista organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöiseen toimintaan: tehtävän jaon hallittu muutos. Asiakkaan valtuuttaminen: tarkennetaan käytössä olevat välineet ja menetelmät omahoitoa ohjaamaan ja tukemaan, jotta asiakas olisi aktiivinen toimija oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Rakentaa selkeä fyysinen testausympäristö Teknologiaterveyskeskus Kaakkuriin (investoinnit ja laitehankinnat). Osallistua kansalliseen yhteistyöhön koordinaation kautta ja vaikuttaa aktiivisesti lainsäädännön muodostumiseen. Lisätä Omahoitopalvelun ulkoista ja sisäistä tiedotusta. 3 HANKKEEN TOTEUTUS Seuraavaksi kuvataan projektin toteutus hankesuunnitelman mukaisesti jaettuna kehitys-, koulutus- ja investointiosioihin. Kehitysosion päätavoitteena oli Omahoitopalvelukokonaisuuden jatkokehittäminen uusien palvelumoduulien avulla. Kehitysosioon kuuluivat myös uusien palvelumoduulien pilotointi sekä ansaintalogiikan selvittäminen. Koulutusosiossa perehdytettiin terveydenhuollon henkilökunta Omahoitopalvelun toimintamallin mukaiseen työskentelyyn ja investointiosiossa rakennettiin testausympäristö kansalaisten omahoitoa ja terveydenhuollon prosesseja tukeville teknologioille.

14 Kehitysosio Omahoitopalvelun ydinpalvelujen kehittäminen KASIO-hanke käynnistyi projektihenkilökunnan rekrytoinnilla huhtikuussa 2007 ja henkilöstö aloitti työskentelyn elokuussa. Toukokuussa 2007 käynnistettiin yhteistyöyritysten (Coronaria Impact Oy, Mawell Oy ja Prowellness Oy) kanssa neuvottelut uusien palvelumoduulien tuottamisesta. Syksyllä 2007 määriteltiin yhteistyössä em. yhteistyöyritysten, projektihenkilökunnan ja Kaakkurin terveysaseman henkilökunnan kanssa Omahoitopalvelun ydinpalveluita sekä niihin liittyviä prosesseja (ajanvaraus, laboratoriotulosnäyttö, verkkoneuvontapalvelu) sekä tietosisältöihin, maksamiseen, suostumuksen hallintaan, mobiili integraatioihin ja muihin tuotemoduuleihin liittyviä asioita. Määrittelytyötä tehtiin intensiivisesti koko syksyn ajan ja hankesuunnitelmassa esitettyjen palvelujen määrittelytyö Omahoitopalvelun pilotoinnin aloittamiseksi saatiin tehtyä määräajassa. Ajanvaraus Neuvotteluja nettiajanvarauspalvelun toteuttamisesta osaksi Omahoitopalvelua käytiin TietoEnator Oy:n ja Mawell Oy:n kanssa vuosina Ajanvarausjärjestelmän kehittämisen lähtökohtana oli integraatio perustietojärjestelmä Efficaan. Integraation vaatimat kehittämistyön kustannukset ja pitkä toteutusaika nousivat kuitenkin perustietojärjestelmään integroitavan nettiajanvarauspalvelun hankinnan esteeksi, joten nettiajanvarauspalvelu päätettiin toteuttaa kehittämishankkeessa perustietojärjestelmästä irrallisena ratkaisuna käyttökokemusten keräämiseksi ja tarkempien toiminnallisten vaatimusten kartoittamiseksi. Nettiajanvarauspalvelun Omahoitopalveluun toimitti Mawell Oy. Koekäytön aikaiset nettiajanvarauspalvelut määriteltiin yhteistyössä Kaakkurin terveysaseman henkilökunnan kanssa. Kun koekäyttöaluetta päätettiin Kaakkurin kokeilun jälkeen laajentaa koskemaan myös Höyhtyän terveysasemapiiriä, toteutettiin ratkaisuun paremmin laajenemista tukevia muutoksia. Alkuperäinen toteutus oli tehty vain yhden terveysaseman alueella tapahtuvaa kokeilua varten, joten laajennusvaiheessa järjestelmään tehtiin konfiguraatiomuutoksia, joiden avulla palvelu skaalautui paremmin usean eri terveysaseman tarpeisiin. Konfiguraatiomuutokset liittyivät järjestelmän toiminnalliseen arkkitehtuuriin sekä muutoksiin, joiden avulla kuntalaisen ajanvaraukset voidaan ohjata osoitteen perusteella lähimmän terveysaseman palveluihin. Lisäksi toteutettiin muutos, jonka avulla laboratorioajanvaraus on kaikille omahoitopalvelun käyttäjille aina oletusarvoisesti mahdollinen ilman, että sitä tarvitsee kuntalaiselle henkilökunnan käyttöliittymästä erikseen sallia. Omahoitopalvelun nettiajanvarausjärjestelmä otettiin koekäyttöön

15 15 Laboratoriotulosnäyttö Laboratoriotulosten välittämisestä käytiin neuvotteluja sekä TietoEnator Oy:n että Mawell Oy:n kanssa TietoEnator oli aiemmin toimittanut Oulun kaupungille tekstiviestipalvelun osana Effica perustietojärjestelmää, minkä avulla olisi ollut mahdollista välittää mm. laboratoriotuloksiin ja jonotustietoihin liittyviä lyhyitä tekstiviestejä potilaille. TietoEnatorilla olemassa oleva ratkaisu ei kuitenkaan vastannut niitä vaatimuksia, joita Omahoitohankkeessa oli tulosten välittämiselle omaan terveyskansioon määrittelyvaiheessa asetettu. Määrittelytyötä jatkettiin Mawell Oy:n kanssa, joka toteutti yhteistyössä MyLab Oy:n kanssa 18 Kaakkurin terveysaseman hoitohenkilökunnan kanssa valitun laboratoriotuloksen vastausten välittymisen kansalaisen omaan terveyskansioon (B-LA, P- CRP, P-TT-INR, FP-GLUK, B-GHB-A1C, FP-KOL, FP-KOL-HDL, FP-TRIGLY, FP-KOL-LDL, P-K, P-NA, P-KREA, P-ALAT, P-AFOS, P-GT, S-BIL, P-CA, U-HCG-O). Välitettävät laboratoriotulokset valittiin huomioiden erityisesti Omahoitopalvelun kehittämistoiminnan kohderyhmänä olevien pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy ja hoidonohjaus. Laboratoriotulosnäyttöön toteutettiin myös ominaisuus, jonka avulla kuntalainen tai henkilökunta voi lähettää kysymyksiä tai kommentteja laboratoriotuloksiin liittyen. Laboratoriotulosnäyttö toteutettiin osaksi kansalaisen terveyskansiota ja otettiin koekäyttöön Verkkoneuvontapalvelu Syksyllä 2007 OTE1 vaiheessa koekäytettyä Mawell S7 tuoteryhmään kuuluvaa NetNurse- / verkkoneuvontapalvelua kehitettiin KASIO-hankkeessa vastaamaan paremmin Kaakkurin koekäytön palvelulle asettamia vaatimuksia. Palveluun määriteltiin ja toteutettiin palveluvalinta, jossa kuntalainen voi valita, haluaako hän lähettää viestin oman terveysasemansa vastaanotolle, neuvolaan tai hammashoitolaan. Lisäksi vastaanotolle lähetettyjen viestien kohdentumiseksi toteutettiin ominaisuus, jonka avulla vastaanotolle lähetetyt viestit ohjautuvat osoitteen perusteella oikean väestövastuualueen palvelujonoon (esim. kaak1-kaak5) ja neuvolaan sekä hammashoitolaan lähetetyt viestit omiin palvelujonoihinsa. Lisäksi kuntalaisen laboratoriotulosnäytön kautta lähettämät kysymykset ohjautuvat omaan terveysasemakohtaiseen viestijonoonsa. Laboratoriotuloksiin liittyville suoraviesteille toteutettiin NetNurse järjestelmään myös oma tallennuspaikkansa. Verkkoneuvontapalvelu otettiin koekäyttöön Keväällä 2009 määriteltiin ja toteutettiin Kaakkurin koekäytön aikana saadun palautteen perusteella verkkoneuvontapalvelun henkilökunnan käyttöliittymään käyttöliittymämuutoksia, joiden tavoitteena oli nopeuttaa ja helpottaa viestien käsittelyn organisointia. Toteutetuilla muutoksilla katsottiin olevan olennaista merkitystä viestien

16 16 käsittelyn helpottamiseksi yksikön sisällä. Uudet ominaisuudet saatiin käyttöön huhtikuussa Omahoitopalvelun tietosisällöt Omahoitopalvelun tietosisältöjä työstettiin yhteistyössä Terve Suomi portaalin ja terveyskirjasto.fi toimijoiden kanssa keväällä Yhteistyö THL:n kanssa liittyen tietosisältöjen tuomiseksi Omahoitopalveluun hiipui Terve Suomi portaalin kehitysvaiheesta johtuen. Syksyllä 2008 toteutettiin Duodecimin terveyskirjaston itsehoitoa tukevien artikkelien tuominen Omahoitopalveluun Duodecimin ja Coronaria Impact Oy:n yhteistyönä. Coronaria Impact Oy toteutti Duodecimin artikkelien tuomiseen liittyvän rajapinnan ja rakensi artikkelien tuomisen/poistamisen mahdollistavan ominaisuuden osaksi Omahoitoalustan ylläpitotyökalua. Samanaikaisesti Omahoitopalveluun lisättiin terveyskirjasto.fi hakukone. Omahoitopalvelun rakenteen kehittämisessä ja tietosisältöjen hyödyntämisessä tehtiin yhteistyötä terveysasemien henkilökunnan kanssa. Omahoitopalveluun tuodut artikkelit valittiin hankkeen projektityöntekijän ja terveysasemien henkilökunnan toimesta. Omahoitopalveluun määriteltiin uusia tietosisältöjä neuvolatoimintaan ja suun terveyteen liittyen. Uudet ominaisuudet otettiin käyttöön talvella Omahoitoalustaan integroitiin KASIO hankkeen aikana uusia tietopalveluita. Näitä ovat lääkeopas, hoitoon liittyvien tutkimusten ja mittausten hakutoiminnot, apteekkihaku, keskustelufoorumi sekä terveysasemahaku. Lääkeopas on lääketietokeskuksen ylläpitämä tietokanta, josta käyttäjä voi hakea yleisimmin käytettyjä lääkkeitä ja niiden käyttöohjeita. Hoitoon liittyvien tutkimusten ja mittausten hakutoiminnoilla on mahdollista katsella esim. erilaisiin laboratoriokokeisiin tai muihin tutkimuksiin liittyviä selitteitä. Apteekkihaun avulla käyttäjä voi hakea haluamansa apteekin yhteystietoja eri hakuperustein. Toteutusta muutettiin siten, että Omahoitopalvelussa listataan oletusarvoisesti Oulun alueen apteekit, jolloin hakutoimintoa ei tarvitse erikseen niiden osalta suorittaa. Maksuttomaan phpbb2 sovellukseen pohjautuva keskustelufoorumi integroitiin Omahoitopalveluun syksyllä Keskustelufoorumia oli tarkoitus käyttää esimerkiksi ryhmäohjausten tukena ja kansalaisten vapaana anonyyminä terveyden ja sairauksien hoidon vertaistukikanavana. Keskustelufoorumi poistettiin kuitenkin käytöstä keväällä 2008 tietoturvaongelmien vuoksi. Terveysasemahaulla löytyy lähin asuinosoitetta vastaava terveysasema.

17 Omahoitopalvelun muiden tuotemoduulien kehittäminen Mobiili-integraatiot (Coronaria Impact Oy) Keväällä 2008 Omahoitopalvelusta määriteltiin ja toteutettiin yksinkertainen, selainpohjainen mobiiliversio. Neuvotteluja käytiin syksyllä 2007 ja keväällä 2008 Coronaria Median sekä Plenwaren kanssa. Palvelusta haluttiin kuitenkin tarjotun, päätelaitteeseen asennettavan sovelluspohjaisen ratkaisun sijaan selainpohjainen ratkaisu, jolloin toteuttajaksi tuli Coronaria Impact Oy. XHTML pohjainen, esimerkiksi Nokia S60/S80 sarjan päätelaitteilla toimiva mobiiliversio otettiin käyttöön keväällä ProWellness-moduulin jatkokehittely Omahoitopalvelun pilottivaiheen aikana Teknologiaterveyskeskus Oulun henkilökunnalta tuli ideoita ProWellness-moduulin jatkokehittämiseen. Mm. INR-välilehden puuttuminen nähtiin suurena puutteena. INR-välilehden koettiin helpottavan hoitajien työtä, jolloin hoitajat pystyivät laittamaan TT-INR-arvot ja verenohennushoitoon liittyvän lääkitysohjeen suoraan kotimittausosioon. Tämän lisäksi henkilökunta halusi muutoksia astma-sivulle PEF-lisämittausten osalta. Uusia toiminnallisuuksia määriteltiin kevään 2009 aikana yhdessä henkilökunnan ja ehit Oy:n kanssa, koska tarkoituksena oli myös ottaa käyttöön langattomia INR-laitteita. Kaakkurin henkilökunta koulutettiin toukokuussa 2009 päivitetyn ProWellness OmaHoidon uusiin toiminnallisuuksiin. Kesäkuussa 2009 henkilökunnan kirjallisissa palautteissa ilmeni tarvetta jatkokehittelylle, jotka toteutettiin heinäkuun 2009 aikana. Maksaminen (Coronaria Impact Oy) Sähköiseen maksamiseen liittyvä määrittelytyö toteutettiin yhdessä Coronaria Impact Oy:n kanssa. Neuvotteluja edellytyksistä toteuttaa terveydenhuollon asiakasmaksujen (terveysasema- ja erilaiset todistusmaksut) maksamisen moduuli kansalaisen omaan terveyskansioon käytiin Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä Oulun Konttorin maksuliikenteestä vastaavan henkilöstön kanssa syksyllä Oulun kaupungin asiakasmaksujen sähköistämiseen liittyvän määrittelytyön, haasteellisen hankeaikataulun sekä tietojärjestelmäuudistusten keskeneräisyyden vuoksi maksamisen moduulia ei kuitenkaan ollut edellytyksiä toteuttaa hankkeen aikana. Suostumuksen hallinta Hankkeessa neuvoteltiin yhteistyössä palvelun toteutukseen osallistuneiden yritysten, että Oulussa toteutetun kuntalaisportaalin (OmaOulu) asiantuntijoiden kanssa suostumuksenhallintaan liittyvien toimintojen toteuttamisesta Omahoitopalveluun. Eräänlaista suostumusta omien tietojen tarkastelulle kokeiltiin Omahoitopalvelussa siten,

18 18 että kuntalaisella on mahdollisuus määritellä terveyskansion asetuksissa, salliiko hän hoitohenkilökunnan pääsyn tarkastelemaan oman terveyskansionsa sisältämiä tietoja tarvittaessa esimerkiksi laboratoriotuloksiin liittyvien suoraviestien lähettämiseksi. Lisäksi verkkoneuvojan viestin lähettämisen yhteydessä kuntalainen voi määritellä, suostuuko hän siihen, että viestin vastaamisen tukena voidaan käyttää Oulun kaupungin terveysasemien perustietojärjestelmästä löytyviä aikaisempia potilastietoja, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa viestiin vastaamiseen. Hankkeen aikana terveydenhuollon ajantasainen lainsäädäntö ei kuitenkaan antanut mahdollisuuksia suostumustenhallintaan liittyvien ominaisuuksien ja rajapintojen tarkemmalle määrittelylle ja toteuttamiselle, koska kansallinen suostumustenhallinnan määrittelytyö alkoi KuntaIT:n ja STM:n tasolla vasta syksyllä KASIO-hankkeen suostumuksen pilotointi on tuottanut arvokasta tietoa kansalliseen kehittämistyöhön. Kipumittarit Lapin ja Oulun yliopisto ovat kehittäneet langatonta järjestelmää subjektiiviseen kivunarviointiin vuodesta 2005 lähtien. Kivunarvioinnin langaton järjestelmä koostui potilaan päätelaitteesta, matkapuhelimen hoitajasovelluksesta ja hallintasovelluksesta sekä tukiasemasta ja sitä testattiin kuuden eri organisaation hoitoprosessissa, jossa Oulun kaupungin avoterveydenhuolto oli yhtenä testaajana. Testauksen yhteydessä tutkittiin järjestelmän soveltuvuutta kivun hoitoon ja kivun hallintaan sekä järjestelmän helppokäyttöisyyttä ja käyttäjäkokemusta hoitohenkilökunnan ja koekäyttäjien näkökulmasta. Oulun kaupungin tavoitteena oli saada käyttäjäkokemuksia kivunarviointijärjestelmän mahdollisesta liittämisestä Omahoitopalveluun. Oulun kaupunki ei ottanut langatonta kivunarviointijärjestelmää käyttöön palvelun keskeneräisyyden vuoksi. Web-lomakkeet Web-lomakkeisiin liittyvää yhteistyötä tehtiin Oulun kaupungin AmIE-hankkeen vanhustyön toimijoiden sekä Mawell Oy:n kanssa. Yhteistyösuunnitelmana oli liittää kehitetty sähköinen hyvinvointiprofiili-haastattelulomake osaksi Omahoitopalvelua. Sähköisen hyvinvointiprofiilin kehittäminen AmIE-hankkeessa oli Omahoitohankkeen aikana keskeneräinen sekä prosessimoottorin puuttuminen Omahoitopalvelusta vaikutti siihen, ettei hyvinvointiprofiilia voitu teknologisesti ja käyttäjien kannalta järkevällä tavalla toteuttaa osaksi Omahoitopalvelua.

19 Omahoitopalvelun käyttöönoton suunnittelu Omahoitopalvelun laajenemiseen liittyvää käyttöönottosuunnitelmaa (liite 2) alettiin työstää kaikille Oulun kaupungin terveysasemille syksyllä 2008 hankkeen ja yhteistyöyritysten kanssa. Käyttöönottosuunnitelman rinnalla työstettiin myös viestintäsuunnitelmaa yhdessä yhteistyöyritysten kanssa. Viestintäsuunnitelman tavoitteena oli luoda käytänteet Omahoitopalvelun ulkoiseen ja sisäiseen viestintään. Käyttöönottosuunnitelman mukaisesti Omahoitopalvelun koekäyttö laajeni Höyhtyän terveysasemalle joulukuussa 2008 sekä Kontinkankaan ja Rajakylän terveysasemille maaliskuussa Omahoitopalvelun koekäyttö päätettiin toteuttaa loppuun näillä neljällä terveysasemapiirillä eikä koekäyttöä laajennettu koskemaan koko Oulun kaupungin väestöä. Syynä tähän oli Omahoitopalvelun tuleva kilpailutus ja siihen liittyvän määrittelytyön toteuttaminen hankkeessa. Omahoitopalvelun koekäytön laajeneminen loppui maaliskuussa 2009 ja palvelu siirtyi ylläpitovaiheeseen Hankkeen ylläpitovaiheessa tehtiin Omahoitopalvelun kilpailutukseen liittyviä toiminnallisia vaatimusmäärittelyjä. Vaatimusmäärittelyihin ovat osallistuneet hankkeen työntekijöiden lisäksi myös Omahoitopalvelun vastuukäyttäjät ja avoterveydenhuollon lääkärit. Määrittelytyössä hyödynnettiin myös asiantuntijapalveluita sekä Omahoitopalvelun koulutuskokonaisuudesta saatuja vapaita palautteita. Omahoitopalvelu kilpailutetaan loppusyksyllä 2009 Oulun kaupungin sosiaali ja terveystoimen ja tietohallinnon toimesta. Tavoitteena on, että Omahoitopalvelu on käytössä kaikilla oululaisilla ja jokaisella Oulun kaupungin terveysasemalla vuoden 2010 aikana Omahoitopalvelun pilotointi Omahoitopalvelun ydinpalvelujen määrittelytyön jälkeen laadittiin vuodenvaihteessa yhteistyössä yritysten ja OTE2 rinnakkaishankkeen kanssa pilotointisuunnitelma (liite 3). Pilotointisuunnitelman mukaan Omahoitopalvelun koekäytölle asetettiin seuraavat tavoitteet: 1. Selvitetään Omahoitopalvelun käyttökelpoisuus terveydenhuoltohenkilökunnan palveluprosessien tukena. 2. Selvitetään Omahoitopalvelun käyttökelpoisuus kansalaisen aktiivisen terveyden edistämisen ja sairauksien hoidon seurannan tukena. 3. Tunnistetaan Omahoitopalvelun ongelmat ja muutostarpeet käyttäjien näkökulmasta. 4. Selvitetään Omahoitopalvelun tekninen toimivuus.

20 20 5. Määritetään Omahoitopalvelun valmius laajempaan käyttöönottoon. Omahoitopalvelun pilotointi suoritettiin välisenä aikana. Ajanvarauksen ja laboratoriotietonäytön pilotointi aloitettiin johtuen näiden palvelumoduleiden kehitys- ja integrointityöhön liittyvistä viivästyksistä. Projektityöntekijät työskentelivät Kaakkurissa pilotoinnin alussa kaksi kuukautta tukien henkilökuntaa sekä asiakkaita Omahoitopalvelun käytössä. Henkilökunnan sekä asiakkaiden palautteiden perusteella pyrittiin kehittämään Omahoitopalvelua ja viestittämään yrityksille muutostarpeista. Lisäksi henkilökuntaa tuettiin asiakkaille suuntautuvassa markkinoinnissa tekemällä markkinointi- ja ohjemateriaalia Omahoitopalvelusta. Lisäkoulutusta sekä tukea annettiin henkilökunnalle ja palveluesimiehelle tarpeen mukaan pilotoinnin aikana. Pilotoinnin aikana saadut palautteet sekä pilotoinnista tehty opiskelijatyö esiteltiin erikseen Kaakkurin terveysaseman avo- ja suunterveydenhuollon henkilöstölle loka- marraskuussa Tilaisuudessa syntyneen keskustelun ja arviointitulosten pohjalta Omahoitopalvelua jatkokehitettiin. Arviointitulokset esitettiin sosiaali ja terveystoimen tuottajajohdolle Omahoitopalvelun ansaintalogiikan selvitystyö Omahoitopalvelun ansaintalogiikkaa työstettiin taloushallinnon asiantuntijoiden johdolla vuosien ajan ja määrittelytyö valmistui loppusyksystä Omahoitopalvelun ansaintalogiikka koskee ydinpalveluiden tuotteistamista ja siinä laadittiin prosessikuvaukset eri työtavoista Kaakkurin terveysaseman toimintatapojen mukaisesti. Kuvaukset laadittiin sekä entisen toimintamallin (esim.puhelinajanvaraus) että Omahoitopalvelun (esim. nettiajanvaraus) mukaisista työtavoista. Kuvausten pohjalta tehtiin työajan seuranta, jonka perusteella vertailtiin eri toimintatapojen kustannuksia. Kuvaukset tehtiin haastattelemalla terveysaseman henkilökuntaa syksyn 2008 aikana. Prosessikuvauksia tarkennettiin kesän ja syksyn 2009 aikana. Työajan seuranta sekä toimintatapojen ja kustannusten vertailu laadittiin syksyn 2008 prosessikuvausten perusteella. Kuvaukset laadittiin ajanvaraus-, laboratoriotulosten ilmoittamis- ja viestikanava-prosesseista. Prosessikuvausten perusteella tehtiin työajan seuranta Kaakkurin terveysasemalla helmikuussa Seurantaan osallistui yhteensä 14 henkilöä (2 lääkäriä, 3 sairaanhoitajaa, 7 terveydenhoitajaa sekä yksi lähihoitaja ja terveyskeskusavustaja) vastaanottotoiminnasta ja terveysneuvonnasta. Seurantaa varten tehtiin lomakepohja prosessikuvausten perusteella. Henkilöt seurasivat itse eri työvaiheisiin käyttämäänsä työaikaa 1-2 päivän ajan ja merkitsivät ajan minuutteina lomakkeelle. Seurannassa

Oulun Omahoitopalvelu Projektijohtaja Minna Angeria Sosiaali- ja terveystoimi Oulun kaupunki

Oulun Omahoitopalvelu Projektijohtaja Minna Angeria Sosiaali- ja terveystoimi Oulun kaupunki 1 8.5.2010 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Omahoitohankekokonaisuus Oulun Omahoitopalvelu Projektijohtaja Minna Angeria Sosiaali- ja terveystoimi Oulun kaupunki 8.5.2010 Oulun kaupunki Sosiaali-

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Riikka Hirvasniemi TtM, kehittämiskoordinaattori Oulun kaupunki / hyvinvointipalvelut riikka.hirvasniemi@ouka.fi Suomen nuorin väestö Alle 15-vuotiaita

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Innovaatiosta käytäntöön katsaus Oulun Omahoitohankkeeseen

Innovaatiosta käytäntöön katsaus Oulun Omahoitohankkeeseen Innovaatiosta käytäntöön katsaus Oulun Omahoitohankkeeseen SelfCare of the city of Oulu from innovation to implementation Virpi Kanto, Riikka Hirvasniemi Kasio hanke / Oulun kaupunki virpi.kanto@ouka.fi

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

EKAT ( E-KANSALAISEN TERVEYS) KOORDINAATIOHANKE 1.4.2007-31.8.2009 STM

EKAT ( E-KANSALAISEN TERVEYS) KOORDINAATIOHANKE 1.4.2007-31.8.2009 STM EKAT ( E-KANSALAISEN TERVEYS) KOORDINAATIOHANKE 1.4.2007-31.8.2009 STM 1 EKAT HANKKEEN KESKEISET TAVOITTEET ja TOIMINNAT S-palvelut: koordinointi, yhtenäiset mittarit, hyvät käytännöt ja yhteistyö ajatuksella

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Pilotointisuunnitelma

Pilotointisuunnitelma Pilotointisuunnitelma Oulun Omahoito Versio 1.2 Outi Sippola Jari Ohtonen Sosiaali- ja terveystoimi Oulun Omahoito- ja Teknologiaterveyskeskus -hanke Postiosoite: PL 37, 90015 Oulun kaupunki Käyntiosoite:

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

SÄHKÖINEN ASIOINTI JA PALVELUT

SÄHKÖINEN ASIOINTI JA PALVELUT SÄHKÖINEN ASIOINTI JA PALVELUT TERVEYSKESKUSTEN JOHDON NEUVOTTELUPÄIVÄT 9-10.2.2012 Keijo Koski 10.2.2012 Oulun kaupunki Kehittämisohjelmat Uusi Oulu asukasmäärä noin 187 500 (X/11) Oulu, Haukipudas, Kiiminki,

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen Viro egovernment Jukka Lehtonen Viro verkossa Click Click to to edit edit Master Master subtitle subtitle style style Internet-yhteys perusoikeuksia, käyttäjiä 76 % asukkaista 98% alle 35-vuotiaista käyttää

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Omahoito ja innovaatioympäristö terveydenhuoltopalveluille, toimintatavoille, tuotteille ja teknologiasovellutuksille 1.9.2007 31.5.

Omahoito ja innovaatioympäristö terveydenhuoltopalveluille, toimintatavoille, tuotteille ja teknologiasovellutuksille 1.9.2007 31.5. OTE 2 JA TTK-HANKE Omahoito ja innovaatioympäristö terveydenhuoltopalveluille, toimintatavoille, tuotteille ja teknologiasovellutuksille 1.9.2007 31.5.2009 Loppuraportti 2 Loppuraportin on toimittanut

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright

Lisätiedot

OULUN OMAHOITOPALVELUN KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA

OULUN OMAHOITOPALVELUN KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA OULUN OMAHOITOPALVELUN KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA 19.8.2008 Muutoshistoria 19.8.2008 Outi Sippola Versio 1.0 Sosiaali- ja terveystoimi Oulun omahoito- ja teknologiaterveyskeskus -hanke Postiosoite: PL 37,

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Omahoitopalvelut muutos hoitoprosesseissa

Omahoitopalvelut muutos hoitoprosesseissa Omahoitopalvelut muutos hoitoprosesseissa Eila Erkkilä, hyl Terveydenhuollon laatupäivä 25.3.2015 Suomen nuorin väestö Keski-ikä on 37,4 vuotta Asukasluku 196 361 (1.1.2015) alle 18 23 % 18-64 63 % yli

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Sustainable well-being

Sustainable well-being Mitä kuluttajat ajattelevat geenitesteistä? Biopankit osaksi hoito- ja elintapasuosituksia Sustainable well-being Subtitle Name Date 0.0.2015 Tuula Tiihonen, Johtava asiantuntija, Sitra, Hyvinvoinnin palveluoperaattori

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

MIKÄ IHMEEN JYTE? 12 terveysasemaa. 332 sairaansijaa/tks

MIKÄ IHMEEN JYTE? 12 terveysasemaa. 332 sairaansijaa/tks Hyviskokemuksia ja kehittämisideoita Sote2020 seminaari Peurunka MIKÄ IHMEEN JYTE? Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus palvelee Jyväskylän, Muuramen, Hankasalmen ja Uuraisten kunnan asukkaita.

Lisätiedot

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Projektikoordinaattori Minna Vänskä, Helsingin yliopisto Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät To 1.10.2009 6.10.2009 1 Sähköisiä palveluja asiakkaille Opintojen haku

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Levitys ja tulosten hyödyntäminen

Levitys ja tulosten hyödyntäminen Levitys ja tulosten hyödyntäminen Levitys & tulosten hyödyntäminen Dissemination (levitys) = Spreading the word about the project successes and outcomes as far as possible. Exploitation (tulosten hyödyntäminen)

Lisätiedot

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto)

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) Hankkeen vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) TOI-hanketyöpaja 24.11.2011 Adobe connect pro -koulutus Levityksestä Dissemination is not about spreading information to a vaguely defined

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet

Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-410-6 11.5.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Kansalaisen ajanvaraus Päijät-Hämeessä -hanke

Kansalaisen ajanvaraus Päijät-Hämeessä -hanke Kansalaisen ajanvaraus Päijät-Hämeessä -hanke Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti, 20.5.2008 Projektipäällikkö Minna Huovila Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä HANKKEEN TAUSTAA Merkittävät muutokset

Lisätiedot

Kansalaislähtöinen äitiyshuollon ratkaisu CGI ja Mediware yhteistyönä

Kansalaislähtöinen äitiyshuollon ratkaisu CGI ja Mediware yhteistyönä SOTE-uudistuksen(kin) kestävä äitiyshuollon järjestelmä Kansalaislähtöinen äitiyshuollon ratkaisu CGI ja Mediware yhteistyönä Yhteinen lupauksemme Tutkimme tarjoamiamme tuotteiden yhteistoiminnallisuuden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Kansalaisten ja henkilöstön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia. Paikkatietoseminaari 12.2.2014

OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia. Paikkatietoseminaari 12.2.2014 OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia Paikkatietoseminaari 12.2.2014 Sisältö OmaOulu-asiointialustan kehitys kehittämisstrategia 2006 2013 Perustana tietohallintostrategia (2006) kehittämisstrategia

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen Lapinlahden kunnan perusterveydenhuollossa

Sähköisen asioinnin kehittäminen Lapinlahden kunnan perusterveydenhuollossa ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Sähköisen asioinnin kehittäminen

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita

Lisätiedot

Kotihoidon toiminnanohjaushanke

Kotihoidon toiminnanohjaushanke Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 154 14.8.2013 252 Kotihoidon toiminnanohjaushanke Asianro 777/05.05.00/2013 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

Lisätiedot

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Matti Eskola, FinnMedi Oy, 13.10.2010 Muutkin toimialat ovat kansainvälistyneet - miksi muka myös terveys- ja hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Tiedon Omahoito integroituna Hyvikseen. Henna Granqvist 14.10.2014 Tietohallintokoordinaattori

Tiedon Omahoito integroituna Hyvikseen. Henna Granqvist 14.10.2014 Tietohallintokoordinaattori Tiedon Omahoito integroituna Hyvikseen Henna Granqvist 14.10.2014 Tietohallintokoordinaattori Taustaa Tuotekehitetty yhdessä toimittajan kanssa Uusina ominaisuuksina Omahoito 1.2:ssa Integraatio Hyvikseen

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

SENAATTILA uudistuu keväällä 2015

SENAATTILA uudistuu keväällä 2015 SENAATTILA uudistuu keväällä 2015 Senaatti-kiinteistöt yhtenäistää sähköisiä asiointikanaviaan vaiheittain keväästä 2015 alkaen. Senaattila.fi -osoite laajentuu sähköisen asioinnin palvelueteiseksi, jonka

Lisätiedot

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015. Valtuustoseminaari 25.5.2015

Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015. Valtuustoseminaari 25.5.2015 Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015 Valtuustoseminaari 25.5.2015 Kati Kallimo, Perusturva Esko Eriksson, Jyväskylän Tilapalvelu Raili Kuosmanen, Haahtela

Lisätiedot

Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant

Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant Keravan kaupungin tietotekniikan palvelukeskus Henkilöstö: noin 30 hlö Asiakkaat: Järvenpään, Keravan ja Mäntsälän kunnat Työasemia: noin

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare 2013

Helsinki Region Infoshare 2013 Helsinki Region Infoshare 2013 Apps4Finland 2012 Ville Meloni & Petri Kola Forum Virium Helsinki 1 Suomalainen tietoyhteiskunta 2012? Tietoyhteiskunnan kehittäminen Kansalaiset vaativat avoimuutta Rohkeita

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Taltioni osuuskunta Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Painopiste Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Taltioni Potilastiedot Taltioni Ennaltaehkäisy Akuutti

Lisätiedot

Miksi mobiilioppiminen?

Miksi mobiilioppiminen? we mobilize change Miksi mobiilioppiminen? Pääsy Metodi Tulos Työryhmät Rajallinen Intensiiviset 1-2 päivää, sitten unohdus Vaihteleva Kasvokkain tapahtuva ohjaaminen Rajallinen Henkilökohtainen kouluttaja

Lisätiedot