KANSALAISTEN SÄHKÖISET ITSEHOITOPALVELUT-HANKE (KASIO)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALAISTEN SÄHKÖISET ITSEHOITOPALVELUT-HANKE (KASIO)"

Transkriptio

1 KANSALAISTEN SÄHKÖISET ITSEHOITOPALVELUT-HANKE (KASIO) Oulun omahoito kehitysosio & teknologiaterveyskeskus LOPPURAPORTTI Riikka Hirvasniemi Virpi Kanto

2 2 SISÄLTÖ HANKETIIVISTELMÄ 4 PROJECT SUMMARY 7 1 KASIO-HANKKEEN TAUSTA Omahoitopalvelun kehittäminen, rahoitus ja hankkeen rajaukset Hankkeen yhteys Oulun kaupungin strategioihin Ekat kansallinen koordinaatio 12 2 HANKKEEN TAVOITTEET 12 3 HANKKEEN TOTEUTUS Kehitysosio Omahoitopalvelun ydinpalvelujen kehittäminen Omahoitopalvelun tietosisällöt Omahoitopalvelun muiden tuotemoduuleiden kehittäminen Omahoitopalvelun käyttöönoton suunnittelu Omahoitopalvelun pilotointi Omahoitopalvelun ansaintalogiikan selvitystyö Koulutusosio Henkilökunnan perehdyttäminen / koulutus Investointi osio Teknologiaterveyskeskuksen fyysisen tuotetestausympäristön rakentaminen 22 4 HANKKEEN TULOKSET Kehitysosio Omahoitopalvelun ydinpalvelut Omahoitopalvelun tietosisällöt Omahoitopalvelun muut tuotemoduulit Omahoitopalvelun pilotoinnin tulokset Omahoitopalvelun ansaintalogiikka Koulutusosio Investointi-osio Ilmoittautumisteknologia Langattomat mittauslaitteet 30

3 3 4.4 Pilotoinnin arviointi KASIO-hankkeessa Henkilökunta Kansalaiset 32 5 HANKEORGANISAATIO JA TOIMIJOIDEN ROOLIT Hankehenkilöstö Johtoryhmän ja projektiryhmän toiminta Yhteistyöyritykset ja muut tukipalvelut Tutkimusyhteistyö 35 6 HANKKEEN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS 37 7 HANKKEEN VIESTINTÄ VUOSINA OMAHOITOPALVELUN ARVIOINTI Zef-arviointi Kyselylomake-arviointi Valt It:n kriteerien mukainen arviointi käytön osalta Omahoitopalvelun vaikuttavuuden arviointi Pro Gradu-tutkielmat 46 9 JATKOTOIMENPITEET 48 LÄHTEET 51

4 4 HANKETIIVISTELMÄ Hankkeen nimi: Kansalaisten sähköiset itsehoitopalvelut (KASIO); Oulun omahoito kehitysosio & teknologiaterveyskeskus Projektinumero: Toteuttava yksikkö: Oulun kaupunki / Sosiaali- ja terveystoimi Vastuullinen johtaja: Terveysjohtaja Keijo Koski Hanketyyppi: Yhteistyökumppanit: Toteutusaika: Tavoitteet: Yhteistyöhanke Mawell Oy, Coronaria Impact Oy, Coronaria Media Oy, ProWellness Oy, Kustannusosakeyhtiö Duodecim Oy, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja THL 1) Kehittää Omahoitopalvelua yhteistyössä yritysten kanssa ja ottaa käyttöön uusia tuotemoduuleita: ajanvaraus, maksamismenettely, suostumus, terveyskirjaston liittäminen osaksi palvelua (Duodecim), ilmoittautuminen ja laboratoriotietojen välittäminen. 2) Toteuttaa uusien tuotteiden tuote ja käyttötestaus ammattilais- ja/tai asiakasryhmillä. 3) Perehdyttää terveydenhuollon ammattilaiset toimimaan Omahoitotoimintamallin mukaiseen työskentelyyn. Palvelutuotannossa perehdytään prosessilähtöiseen työskentelyyn omahoitopalveluidean mukaisesti. 1.vaiheessa toimintamallin muutos koskee ehkäisevän työn ja kroonisten sairauksien järjestämistä, toimintakulttuurin muuttamista organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöiseen toimintaan. Tuetaan tehtävän jaon hallittua muutosta. 4) Asiakkaan valtuuttaminen: tarkennetaan käytössä olevat välineet ja menetelmät omahoitoa ohjaamaan ja tukemaan, jotta asiakas olisi aktiivinen toimija oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. 5) Rakentaa selkeä fyysinen testausympäristö Teknologiaterveyskeskus Kaakkuriin (investoinnit ja laitehankinnat). 6) Osallistua kansalliseen yhteistyöhön koordinaation kautta ja vaikuttaa aktiivisesti lainsäädännön muodostumiseen. Lisätä Omahoitopalvelun ulkoista ja sisäistä tiedotusta. Tulokset: Kehittämistyön tuloksena Omahoitopalvelu on koekäytössä Kaakkurin, Höyhtyän, Kontinkankaan ja Rajakylän terveysasemapiireissä ja se laajenee koskemaan kaikkia terveysasemia vuoden 2010 aikana. Yhteistyössä yritysten kanssa määriteltiin Omahoitoalustan palveluja. 1)Yritysyhteistyön tuloksena Omahoitopalveluun kehitettiin: a) Ajanvarauspalvelu, jonka kautta voi tehdä ajanvarauksia oman terveysaseman laboratorioon, vastaanottoon lääkärin tai sairaanhoitajan määräaikaistarkastuksiin, neuvolaan ja suunterveydenhuoltoon b) Laboratoriotulosnäyttöpalvelu, jonka avulla kuntalaiset voivat saada tietyt laboratoriotulokset omaan terveyskansioon c) Verkkoneuvontapalvelu, jonka kautta kuntalaiset voivat esittää terveydenhuollon ammattilaisille ei-kiireellisiä terveyteen tai sairauksien hoitoon liittyviä kysymyksiä d) Monipuolisia tietosisältöjä (Duodecim Oy), joista kuntalaiset saavat luotettavaa tietoa hyvinvoinnista, terveydestä ja sairauksien hoidosta e) Omahoitopalvelun mobiiliversio, joka on käytettävissä Nokia S60/80- sarjan päätelaitteilla ja se otettiin käyttöön keväällä 2008 f) ProWellness OmaHoidon kotimittausosioon verenohennushoito-välilehti, johon asiakkaat ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat merkitä P-TT- Inr- laboratorio- tai kotimittausarvon 2) Omahoitopalvelua pilotoitiin Teknologiaterveyskeskus Oulussa Pilotoinnilla saatiin kokemusta laaja-alaisesta tuotekehitystyöstä, jota hyödynnettiin Ote 2-rinnakkaishankkeessa kehitetyssä tuotetestausmallissa. Pilotointia arvioitiin terveyskeskuksen henkilökunnan ja kuntalaisten näkökulmasta.

5 5 3) Omahoitopalvelun käyttöönottoa tuettiin laajalla koulutuskokonaisuudella, joka muodostui käyttökoulutuksesta ja asiantuntijoiden toteuttamasta muutoskoulutuksesta sekä verkkoneuvontakoulutuksesta. Koulutuksen tuloksena neljän eri terveysasemapiirin henkilökunnalla on valmiudet käyttää Omahoitopalvelua ja ohjata kuntalaisia sen käytössä. Muutoskoulutuksella tuettiin toimintatapojen muuttumista organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöiseen toimintatapaan ja annettiin esimiehille tukea ja valmiuksia muutosprosessin läpiviemiseen. Lääkäreille järjestettiin myös erikseen oma työpaja muutoskoulutukseen liittyen. Muutoskoulukseen osallistui yhteensä noin 400 terveydenhuollon ammattilaista Oulun kaupungin terveysasemilta ja suunterveydenhuollosta sekä keskitetyistä palveluista. 4) Hankkeessa testattiin asiakkaan valtuuttamisprosessia. Alaikäisen lapsen vanhemmalla on mahdollisuus tehdä ajanvaraus lastenneuvolaan sekä hammashoitolaan lasten määräaikaistarkastuksiin, mikäli vanhemmalle ajanvaraaminen on erikseen sallittu. Testauksen myötä Oulun kaupungilla on tulevaisuudessa toimintaedellytykset asiakkaan valtuuttamiseen. 5) Kuntalaisilla on mahdollisuus ilmoittautua Teknologiaterveyskeskus Oulun aulassa olevalla itsepalvelupäätteellä. Teknologiaterveyskeskuksen omahoitohuoneeseen hankittiin kuntalaisten käyttöön langatonta teknologiaa (mm. verenpaine-, inr- ja pef-mittari sekä vaaka), joista mittaustieto välittyy suoraan Aktiivisen OmaHoidon-osioon kuntalaisen niin halutessa. Kaakkurin terveysasemapiirin asukkailla on mahdollisuus saada langattomia mittauslaitteita, joita voidaan käyttää myös mobiilisti kotikäytössä, mikäli se on hoidon kannalta tarpeellista. Hankitut investoinnit tukevat Omahoitopalvelun käyttöä ja mahdollistavat omahoidon lisääntymisen. Teknologiaterveyskeskukseen investoitiin myös tuotetestaustoimintaa tukevia laitteita (tietokoneita, videotykki, kämmentunnisteita, videokamera, sanelunauhuri ja tulostin) ja sinne on palkattu tuotetestausasiantuntija, joka vastaa hankkeen aikaisten investointiosion tulosten ylläpidosta. Omahoitopalveluun laadittiin ansaintalogiikka, jonka tuloksena todettiin Omahoitopalvelun tuovan ajallista säästöä hoitotyöhön, mikäli palvelu olisi integroitu perustietojärjestelmään. 6) KASIO-hankkeen aikana osallistuttiin kansalliseen sähköisten palvelujen kehittämistyöhön ekat-hankkeen kautta, jossa Oulun kaupungilla oli koordinaatiovastuu. Hankkeesta saadut hyvät käytännöt ja kokemukset on viety tiedoksi kansalliseen kehittämistyöhön. Muutosprosessin tukemiseksi Omahoitopalvelusta on tiedotettu laajasti sisäisen ja ulkoisen viestinnän kautta. Tiedottamisen myötä kuntalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuus Omahoitopalvelusta ja valmiudet käyttää palvelua ovat lisääntyneet Oulun kaupungissa ja myös kansallisesti. Jatkotoimenpiteet: Omahoitopalvelu on ylläpitovaiheessa maaliskuun loppuun 2010 saakka ja palvelun ylläpitäjänä toimii sovelluskoordinaattori Tuula Tähtinen palvelutuotannosta. Hankkeessa on laadittu kilpailutusta varten toiminnalliset vaatimusmäärittelyt. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi yhdessä tietohallinnon kanssa kilpailuttaa Omahoitopalvelun loppuvuodesta Tavoitteena on, että uusi kilpailutettu Omahoitopalvelu on kaikkien oululaisten käytössä vuoden 2010 aikana. Omahoitopalvelun ylläpito, tuleva kilpailutus ja Teknologiaterveyskeskus Oulussa olevan itseilmoittautumispisteen kustannukset on huomioitu vuoden 2010 talousarvioon. Tuotetestaustoimintaa jatketaan Teknologiaterveyskeskuksen kautta yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Kilpailutettua Omahoitopalvelua hyödynnetään Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen keväällä 2009 käynnistyneissä Pisara- ja TERO-Terveempi Oulu-hankkeissa, joissa kehitetään uusia toimintamalleja pitkäaikaissairauksien hoitoon ja terveyden edistämiseen. Lisätietoa: Loppuraportti on kokonaisuudessaan luettavissa Oulun kaupungin kehittämishankesivustolta (www.ouka.fi/kehittamishankkeet) sekä Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen intranetistä (Akkuna).

6 6 Rahoitus: Rahoitus Yht. STM 62,5 % , , , ,27 Ouka , , , ,76 Yhteensä , , , ,03

7 7 PROJECT SUMMARY Project name: Electronic health care services for the public (KASIO), Oulu Self-Care Services development section and Technology Health Centre Project number: Implementer: The City of Oulu / Social and Health Services Director in charge: Mr Keijo Koski, Health Director Project type: In cooperation with: Co-operation project Mawell Oy, Coronaria Impact Oy, Coronaria Media Oy, ProWellness Oy, Duodecim Medical Publications Ltd., Oulu University of Applied Sciences, the University of Oulu and National Institute for Health and Welfare Implementation period: 1 April 2007 to 30 November 2009 Objectives: 1) To develop Self-Care Services in co-operation with companies and introduce new product modules: booking, payment procedures, approval, integration of Health Library (Duodecim) to other services, check-in practices and laboratory test results. 2) To implement product and user testing of new products on selected professional and/or client groups. 3) To induce health care professionals to work practices complying with Self- Care approach. When producing services, we focus on process-oriented working methods in accordance with the self-care service vision. In the first phase, the change of approach relates to preventive work and organisation of chronic illnesses shifting the focus of operational culture from organisation-oriented approach to client-oriented one. Support for controlled change in task division. 4) Authorisation of the client: definition of available tools and methods to guide and support self-care in order to enhance client-activity in promoting his or her health and wellbeing. 5) To build functional physical test environment in Technology Health Centre Kaakkuri (investments and equipment purchases). 6) To participate in national co-operation through co-ordination and actively affect formation of legislation. To increase the internal and external communication of Self-Care Services. Results: As a result of the development process, Self-Care Services are in demonstration use in Kaakkuri, Höyhtyä, Kontinkangas and Rajakylä Health Centre catchment areas with the project extending to all health centres by the end of Self-Care Platform services were defined in cooperation with various enterprises. 1) As a result of corporate cooperation, Self-Care Services were developed as follows: a) Appointment booking service to make appointments for health centre laboratory, surgery to see a doctor or nurse for a periodic medical examination, mother and baby clinic and dental clinic. b) Laboratory test result display service, which forwards client s test results to his or her personal health file. c) Net advice service, through which residents can make health care professionals non-urgent enquiries about health and treatment of illnesses. d) Versatile information (by Duodecim Medical Publications Ltd.), providing residents with reliable information about wellbeing, health and treatment of illnesses. e) The mobile version of Self-Care Services, which was introduced early in 2008, is accessible to Nokia series S60/80 mobile devices. f) The home monitoring section of Prowellness Self-Care includes a worksheet for anticoagulation therapy to which the patient or health care professional may enter laboratory or home monitored INR values. 2) Self-Care Services were piloted at Technology Health Centre Oulu between 4 February 2008 and 30 September Piloting provided

8 8 experience from an extensive development process, which was implemented in a product testing model developed by a parallel project called Ote 2. Piloting was assessed from the personnel s and residents viewpoint. 3) The launch of Self-Care Services was supported by an extensive training programme combining end-user training as well as change management and net advice training carried out by a team of experts. As a result, the personnel in four health centres are competent to implement Self-Care Services and provide advice to residents. Change management training supported the change of practices when replacing the organization-oriented approach with a customer-oriented one and also provided the management with support and competence to carry out the change process. A workshop was organised for doctors in relation to change management training. Approximately 400 health care professionals in Oulu City health and dental care and centralised services participated in the change management training. 4) The project tested client authorisation process. The parent of a minor has an opportunity to book appointments with child welfare clinic and dental clinic for periodic medical examination, if he or she has access to booking information. With the testing process, the City of Oulu gained a future facility for client authorisation. 5) The residents have an opportunity to check in through the self-service terminal at the entrance hall in the Technology Health Centre Oulu. At the self-care room in the Technology Health Centre, clients have an opportunity to implement wireless technology (e.g. blood pressure monitor, scales, INR meter and PEF meter) which forwards the measurements directly to the Active Self-Care file if the client so wishes. Residents in the Kaakkuri Health Care catchment area can also implement the mobile use of wireless tools at their home if that would be necessary for their treatment. The investments acquired enhance the use of Self-Care Services and enable more active selfcare. Furthermore, equipment promoting testing activities was invested in the Technology Health Centre (computers, a video projector, palm print identifiers, a video camera, Dictaphone and printer) and a product testing specialist was employed to process the results in the investment section during the project. Profit Generation Programme was produced for Self-Care Services; the results indicate time saving which could be directed towards care if the service was integrated in the basic data system. 6) During the KASIO project, the team participated in a national e-service development programme through ekat Project where the City of Oulu shouldered the responsibility for coordination. Very good practices and experience gained from the project were forwarded to the parties working on national development programme. Information about Self-Care Services has been widely distributed through internal and external communication channels in support of the change process. With the information, residents and health care professionals awareness of Self-Care Services and their competence to implement the services have been enhanced not only in Oulu, but also on national level. Further measures: Self-Care Services will remain in the maintenance stage until the end of March 2010 with Ms Tuula Tähtinen, Application Coordinator from service provision, as the maintenance programmer. Functional requirement description was prepared for future competitive tendering during the project. Oulu Social and Health Services in co-operation with IT Administration Services shall organise competitive tendering for Self-Care Services in the fourth quarter of Once the tendering is completed, the goal is to launch new Self-Care Services for the use of all Oulu residents by the end of Self-Care Services maintenance, future competitive tendering and the costs of the self-service check-in kiosk in the Technology Heath Centre Oulu were entered in the 2010 budget. Product testing will continue in the Technology Health Centre in cooperation with enterprises and research

9 9 institutes. Self-Care Services will be implemented in two Oulu Social and Health Services projects, Pisara and TERO - Healthier Oulu, which were initiated in the first half of 2009 and develop new approaches for the treatment of long-term illnesses and health promotion. Further information: The final report is available in Finnish in the City of Oulu Development Projects site (www.ouka.fi/kehittamishankkeet) and in the Oulu Social and Health Services intranet (Akkuna). Financing: Financing Total Ministry of Social Affairs and Health 62,5 % , , , ,27 City of Oulu , , , ,76 Total , , , ,03

10 10 1 KASIO-HANKKEEN TAUSTA 1.1 Omahoitopalvelun kehittäminen, rahoitus ja hankkeen rajaukset Kansallisten suunnitelmien mukaan suomalaisen terveydenhuollon tärkeä kehittämisen painopiste on sähköisten asiointipalvelujen rakentamisessa (Iivari & Ruotsalainen 2007). Terveydenhuoltoon ollaan rakentamassa uudenlaisia sähköisiä terveyspalveluja ammattilaisten käyttöön ja myös asiakkaiden kotiin. Tarkoituksena on vastuuttaa asiakkaita enemmän omahoitoon. Uusilla terveyspalveluilla pyritään vapauttamaan terveydenhuollon resursseja hoitotyöhön ja parantamaan palvelujen laatua ja tehokkuutta. Kehitys tuo mukanaan uusia haasteita liittyen kysymyksiin hoitovastuusta, sähköisten palvelujen käytettävyydestä erilaisille asiakkaille sekä myös sähköisesti välitettävän tiedon ja ohjauksen laadusta. (Hyppönen & Niska 2008) Terveydenhuollon sähköisiä palveluja on kehitetty viime vuosina erilaisissa kehittämishankkeissa. Teknologian hyödyntämishankkeiden onnistuminen edellyttää hankkeiden tiivistä liittämistä arkityöhön ja sen keskeisiin kehittämishaasteisiin. (Hyppönen 2004.) Omahoitohankekokonaisuuden lähtökohtana oli kehittää nykyistä terveyspalvelujärjestelmää ja tukea kuntalaisten asemaa ja vastuuta terveyspalveluiden käyttäjänä. Omahoitopalvelua ryhdyttiin suunnittelemaan, jotta Oulun kaupunki pystyisi vastaamaan palvelujärjestelmän tuleviin haasteisiin. Omahoitohankkeilla oli korkeat elinkeinopoliittiset tavoitteet, joiden mukaan kehitettiin sosiaali- ja terveystoimen palveluita ja niiden kustannustehokkuutta Oulun alueella (ks. Oulun kaupunki; Sosiaali-ja terveyslautakunta, Pöytäkirja , 66). Omahoitohankekokonaisuuden kehittämistyön taustalla vaikutti Oulun kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon strateginen näkemys siitä, että Oulun kaupungin sosiaali- ja terveydenhuolto on vuonna 2015 kansainvälinen edelläkävijä asiakaslähtöisten hyvinvointiteknologiatuotteiden käyttäjänä ja kehittäjänä. (OTE1-projektin asettamispäätös 174 SOTE 5310/2003). Oulun kaupungin siirtyminen tilaaja-tuottajamalliin vuoden 2007 alusta toi haasteita omahoitohankkeiden kehittämistyöhön. Mallin mukaan tilaaja vastaa lain ja asetuksen mukaisesta palveluiden järjestämisestä kuntalaisille sekä vastaa asiakkaiden palveluiden saannista sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Tuottaja puolestaan tuottaa asiakaskohtaisen palvelun lakien ja asetusten sekä sopimusten mukaisesti. (Tietoa Oulusta 09-10). Kansalaisten sähköiset itsehoitopalvelut hanke (KASIO hanke) on ollut osa Oulun Omahoitohankekokonaisuutta, jossa rinnakkaishankkeena oli mukana Tekesin rahoittama

11 11 OTE2 ja Ttk-hanke ( ). KASIO-hanke käynnistyi keväällä 2007 sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen terveyshankkeen rahoituksella. Omahoitopalvelun kehittämistyötä on tehty vuosina yhteistyössä yritysten (Mawell Oy, Coronaria Media Oy, Coronaria Impact Oy, Prowellness Oy) ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa (Oulu Wellness Instituuttisäätiö, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, THL, Kustannusosakeyhtiö Duodecim Oy). Omahoitohankekokonaisuudessa kehitetty Omahoitopalvelu on uusi kansallisesti palkittu terveydenhuollon internet-pohjainen palvelu, joka tukee monipuolisesti asiakkaan omahoitoa. Palvelun avulla on mahdollista saada terveyteen liittyvää luotettavaa informaatiota, neuvontaa ja ohjausta helposti ajasta ja paikasta riippumatta. Luotettavat tietosisällöt toimivat ammattilaisten hoidonohjauksen tukena. Asiakkaalla on käytössään oma terveyskansio, joka vaatii kirjautumisen verkkopankkitunnuksilla. Terveyskansio on asiakkaan itse hallinnoima ja sen kautta on mahdollista tehdä ajanvarauksia, katsella omia laboratoriotuloksia, tallentaa omia henkilökohtaisia terveystietoja sekä lähettää terveyteen liittyviä kysymyksiä omalle terveysasemalle. Omahoitopalvelun tavoitteena on tukea asiakkaan voimaantumista ja saada hänet aktiiviseksi toimijaksi hoitoprosessissa yhteistyössä ammattilaisen kanssa. Omahoitopalvelu on tällä hetkellä koekäytössä Oulun kaupungin neljässä eri terveysasemapiirissä. Noin kolmasosalla oululaisista on mahdollisuus käyttää palvelun kirjautumista vaativia osioita. Omahoitopalvelu kilpailutetaan syksyllä 2009 ja se on kaikkien oululaisten käytössä vuoden 2010 aikana. Kasio-hankkeen kehittämistyön taustalla vaikutti olennaisesti omahoitohankekokonaisuuden ensimmäinen hanke, OTE 1 ( ) sekä Tekesin rinnakkaishanke Ote 2 ja Ttk ( ). OTE 1-hankkeessa tapahtui Omahoitopalvelun alkukehitys ja siinä yhdistettiin palvelumoduulit (käyttäjätietokanta, asiakaskäyttöliittymä, tunnistamismoduli, oma terveyskortti, kysymys-vastaustietopankki, terveystietoinformaatiopankki, palveluhaku, palvelupistetietojärjestelmä; terveyspalvelut, konsultaatiokanava, chat-käyttöliittymä, Aktiivinen omahoitojärjestelmä, terveysneuvonta sekä mukautetut ja selkokieliset sisällöt) teknologian kehityshankkeessa toteutettuun Omahoitopalvelualustaan sekä varmistettiin kokonaisuuden käytettävyys ja kehitettyjen sisällöllisten elementtien toimivuus. OTE 1-vaiheessa saavutetut tulokset tukivat hyvinvointiteknologian edelleen kehittämistä ja terveydenhuollon palveluprosessien uudistamista sähköisiä palvelukanavia hyödyntämällä. Tämä toimi taustana Kasiohankkeen moduulien valinnoille ja jatkokehitystarpeille. Oulun Omahoito- ja Teknologiaterveyskeskus-hankekokonaisuus (Ote 2 ja Ttk) koostui Omahoitopalvelun jatkokehittämisestä, teknologiaterveyskeskus Kaakkurin prosessilähtöisen toiminta- ja testausprosessimallin rakentamisesta ja verkottumisesta.

12 12 Tavoitteena oli myös muuttaa hoitohenkilöstön työ- ja toimintatapoja teknologiaterveyskeskus Kaakkurissa. 1.2 Hankkeen yhteys Oulun kaupungin strategioihin Oulun kaupunki on edistänyt erilaisilla tietoyhteiskuntahankkeilla, kehittämisalustoilla sekä pilotoinneilla mobiili- ja verkkopalveluiden kehittymistä ja integraatiota. KASIO-hankkeen taustalla ovat Oulun kaupungin vahvat tahdonilmaisut toimia kansainvälisenä edelläkävijänä hyvinvointiteknologian käyttöönotossa ja kehityksessä. Lisäksi palvelurakenteiden kehittäminen ja asiakaslähtöisyys on nostettu esiin kaupungin palveluja elinkeinopoliittisissa strategioissa. Oulun kaupungin terveydenhuollon strategisena tavoitteena on luoda toimenpiteitä ja palveluita, joiden avulla asukkaille on mahdollisuus hyvään itsenäiseen elämänhallintaan. Toimenpiteiden ja palvelurakenteiden kehittämisellä on pyritty tukemaan asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. KASIOhankkeen tavoitteet ja toteutus suunniteltiin vastaamaan kaupungin strategioita. (ks. Talousarvio 2009 ja suunnitelma ) 1.3 Ekat kansallinen koordinaatio KASIO-hanke kuului laajaan ekat-koordinaatioon, jossa Oulun kaupunki koordinoi seitsemää kansalaisen sähköisiä palveluita kehittävää hanketta. KASIO-hanke oli yhtenä osahankkeena koordinaatiossa, jonka puitteissa tehtiin kansallisen tason kehitystä tukevaa määrittelytyötä liittyen ajanvaraukseen, suostumusten hallintaan ja valtuuttamiseen. Lisäksi koordinaatio järjesti verkostoyhteistyötä tukevia työpajoja ja seminaareja. EKatkoordinaation hankkeissa kerättiin vaatimuksia sähköisten palveluiden arkkitehtuurin määrittelyn pohjaksi. Oulun kaupungissa ekat-koordinaatioon kuuluvassa KASIOhankkeessa keskityttiin erityisesti ajanvarauspalvelun ja kansalaisen omahoitoa tukevien palveluiden kehittämiseen. Koordinaation tavoitteena oli yhdistää eri alueiden kehittämishankkeiden tulokset sekä mallintaa ja arvioida niissä muodostuneet hyvät käytännöt. EKat-koordinaatiohankkeista on koottu yhteinen loppuraportti (liite 1), joka löytyy sosiaali- ja terveysministeriön internet-sivustolta (ks. Valkeakari S. (toim.) 2009) 2 HANKKEEN TAVOITTEET Seuraavaksi kuvatut KASIO hankkeen tavoitteet perustuvat 11/2007 tehtyyn hankesuunnitelmaan (Niska ym. 2007).

13 13 Kasio-hankkeen tavoitteet: Kehittää Omahoitopalvelua yhteistyössä yritysten kanssa ja ottaa käyttöön uusia tuotemoduuleita: ajanvaraus, maksamismenettely, suostumus, terveyskirjaston liittäminen osaksi palvelua (Duodecim), ilmoittautuminen ja laboratoriotietojen välittäminen. Toteuttaa uusien tuotteiden tuote ja käyttötestaus ammattilais ja/tai asiakasryhmillä. Perehdyttää terveydenhuollon ammattilaiset toimimaan Omahoito-toimintamallin mukaiseen työskentelyyn. Palvelutuotannossa perehdytään prosessilähtöiseen työskentelyyn omahoitopalveluidean mukaisesti. 1.vaiheessa toimintamallin muutos koskee ehkäisevän työn ja kroonisten sairauksien järjestämistä, toimintakulttuurin muuttamista organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöiseen toimintaan: tehtävän jaon hallittu muutos. Asiakkaan valtuuttaminen: tarkennetaan käytössä olevat välineet ja menetelmät omahoitoa ohjaamaan ja tukemaan, jotta asiakas olisi aktiivinen toimija oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Rakentaa selkeä fyysinen testausympäristö Teknologiaterveyskeskus Kaakkuriin (investoinnit ja laitehankinnat). Osallistua kansalliseen yhteistyöhön koordinaation kautta ja vaikuttaa aktiivisesti lainsäädännön muodostumiseen. Lisätä Omahoitopalvelun ulkoista ja sisäistä tiedotusta. 3 HANKKEEN TOTEUTUS Seuraavaksi kuvataan projektin toteutus hankesuunnitelman mukaisesti jaettuna kehitys-, koulutus- ja investointiosioihin. Kehitysosion päätavoitteena oli Omahoitopalvelukokonaisuuden jatkokehittäminen uusien palvelumoduulien avulla. Kehitysosioon kuuluivat myös uusien palvelumoduulien pilotointi sekä ansaintalogiikan selvittäminen. Koulutusosiossa perehdytettiin terveydenhuollon henkilökunta Omahoitopalvelun toimintamallin mukaiseen työskentelyyn ja investointiosiossa rakennettiin testausympäristö kansalaisten omahoitoa ja terveydenhuollon prosesseja tukeville teknologioille.

14 Kehitysosio Omahoitopalvelun ydinpalvelujen kehittäminen KASIO-hanke käynnistyi projektihenkilökunnan rekrytoinnilla huhtikuussa 2007 ja henkilöstö aloitti työskentelyn elokuussa. Toukokuussa 2007 käynnistettiin yhteistyöyritysten (Coronaria Impact Oy, Mawell Oy ja Prowellness Oy) kanssa neuvottelut uusien palvelumoduulien tuottamisesta. Syksyllä 2007 määriteltiin yhteistyössä em. yhteistyöyritysten, projektihenkilökunnan ja Kaakkurin terveysaseman henkilökunnan kanssa Omahoitopalvelun ydinpalveluita sekä niihin liittyviä prosesseja (ajanvaraus, laboratoriotulosnäyttö, verkkoneuvontapalvelu) sekä tietosisältöihin, maksamiseen, suostumuksen hallintaan, mobiili integraatioihin ja muihin tuotemoduuleihin liittyviä asioita. Määrittelytyötä tehtiin intensiivisesti koko syksyn ajan ja hankesuunnitelmassa esitettyjen palvelujen määrittelytyö Omahoitopalvelun pilotoinnin aloittamiseksi saatiin tehtyä määräajassa. Ajanvaraus Neuvotteluja nettiajanvarauspalvelun toteuttamisesta osaksi Omahoitopalvelua käytiin TietoEnator Oy:n ja Mawell Oy:n kanssa vuosina Ajanvarausjärjestelmän kehittämisen lähtökohtana oli integraatio perustietojärjestelmä Efficaan. Integraation vaatimat kehittämistyön kustannukset ja pitkä toteutusaika nousivat kuitenkin perustietojärjestelmään integroitavan nettiajanvarauspalvelun hankinnan esteeksi, joten nettiajanvarauspalvelu päätettiin toteuttaa kehittämishankkeessa perustietojärjestelmästä irrallisena ratkaisuna käyttökokemusten keräämiseksi ja tarkempien toiminnallisten vaatimusten kartoittamiseksi. Nettiajanvarauspalvelun Omahoitopalveluun toimitti Mawell Oy. Koekäytön aikaiset nettiajanvarauspalvelut määriteltiin yhteistyössä Kaakkurin terveysaseman henkilökunnan kanssa. Kun koekäyttöaluetta päätettiin Kaakkurin kokeilun jälkeen laajentaa koskemaan myös Höyhtyän terveysasemapiiriä, toteutettiin ratkaisuun paremmin laajenemista tukevia muutoksia. Alkuperäinen toteutus oli tehty vain yhden terveysaseman alueella tapahtuvaa kokeilua varten, joten laajennusvaiheessa järjestelmään tehtiin konfiguraatiomuutoksia, joiden avulla palvelu skaalautui paremmin usean eri terveysaseman tarpeisiin. Konfiguraatiomuutokset liittyivät järjestelmän toiminnalliseen arkkitehtuuriin sekä muutoksiin, joiden avulla kuntalaisen ajanvaraukset voidaan ohjata osoitteen perusteella lähimmän terveysaseman palveluihin. Lisäksi toteutettiin muutos, jonka avulla laboratorioajanvaraus on kaikille omahoitopalvelun käyttäjille aina oletusarvoisesti mahdollinen ilman, että sitä tarvitsee kuntalaiselle henkilökunnan käyttöliittymästä erikseen sallia. Omahoitopalvelun nettiajanvarausjärjestelmä otettiin koekäyttöön

15 15 Laboratoriotulosnäyttö Laboratoriotulosten välittämisestä käytiin neuvotteluja sekä TietoEnator Oy:n että Mawell Oy:n kanssa TietoEnator oli aiemmin toimittanut Oulun kaupungille tekstiviestipalvelun osana Effica perustietojärjestelmää, minkä avulla olisi ollut mahdollista välittää mm. laboratoriotuloksiin ja jonotustietoihin liittyviä lyhyitä tekstiviestejä potilaille. TietoEnatorilla olemassa oleva ratkaisu ei kuitenkaan vastannut niitä vaatimuksia, joita Omahoitohankkeessa oli tulosten välittämiselle omaan terveyskansioon määrittelyvaiheessa asetettu. Määrittelytyötä jatkettiin Mawell Oy:n kanssa, joka toteutti yhteistyössä MyLab Oy:n kanssa 18 Kaakkurin terveysaseman hoitohenkilökunnan kanssa valitun laboratoriotuloksen vastausten välittymisen kansalaisen omaan terveyskansioon (B-LA, P- CRP, P-TT-INR, FP-GLUK, B-GHB-A1C, FP-KOL, FP-KOL-HDL, FP-TRIGLY, FP-KOL-LDL, P-K, P-NA, P-KREA, P-ALAT, P-AFOS, P-GT, S-BIL, P-CA, U-HCG-O). Välitettävät laboratoriotulokset valittiin huomioiden erityisesti Omahoitopalvelun kehittämistoiminnan kohderyhmänä olevien pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy ja hoidonohjaus. Laboratoriotulosnäyttöön toteutettiin myös ominaisuus, jonka avulla kuntalainen tai henkilökunta voi lähettää kysymyksiä tai kommentteja laboratoriotuloksiin liittyen. Laboratoriotulosnäyttö toteutettiin osaksi kansalaisen terveyskansiota ja otettiin koekäyttöön Verkkoneuvontapalvelu Syksyllä 2007 OTE1 vaiheessa koekäytettyä Mawell S7 tuoteryhmään kuuluvaa NetNurse- / verkkoneuvontapalvelua kehitettiin KASIO-hankkeessa vastaamaan paremmin Kaakkurin koekäytön palvelulle asettamia vaatimuksia. Palveluun määriteltiin ja toteutettiin palveluvalinta, jossa kuntalainen voi valita, haluaako hän lähettää viestin oman terveysasemansa vastaanotolle, neuvolaan tai hammashoitolaan. Lisäksi vastaanotolle lähetettyjen viestien kohdentumiseksi toteutettiin ominaisuus, jonka avulla vastaanotolle lähetetyt viestit ohjautuvat osoitteen perusteella oikean väestövastuualueen palvelujonoon (esim. kaak1-kaak5) ja neuvolaan sekä hammashoitolaan lähetetyt viestit omiin palvelujonoihinsa. Lisäksi kuntalaisen laboratoriotulosnäytön kautta lähettämät kysymykset ohjautuvat omaan terveysasemakohtaiseen viestijonoonsa. Laboratoriotuloksiin liittyville suoraviesteille toteutettiin NetNurse järjestelmään myös oma tallennuspaikkansa. Verkkoneuvontapalvelu otettiin koekäyttöön Keväällä 2009 määriteltiin ja toteutettiin Kaakkurin koekäytön aikana saadun palautteen perusteella verkkoneuvontapalvelun henkilökunnan käyttöliittymään käyttöliittymämuutoksia, joiden tavoitteena oli nopeuttaa ja helpottaa viestien käsittelyn organisointia. Toteutetuilla muutoksilla katsottiin olevan olennaista merkitystä viestien

16 16 käsittelyn helpottamiseksi yksikön sisällä. Uudet ominaisuudet saatiin käyttöön huhtikuussa Omahoitopalvelun tietosisällöt Omahoitopalvelun tietosisältöjä työstettiin yhteistyössä Terve Suomi portaalin ja terveyskirjasto.fi toimijoiden kanssa keväällä Yhteistyö THL:n kanssa liittyen tietosisältöjen tuomiseksi Omahoitopalveluun hiipui Terve Suomi portaalin kehitysvaiheesta johtuen. Syksyllä 2008 toteutettiin Duodecimin terveyskirjaston itsehoitoa tukevien artikkelien tuominen Omahoitopalveluun Duodecimin ja Coronaria Impact Oy:n yhteistyönä. Coronaria Impact Oy toteutti Duodecimin artikkelien tuomiseen liittyvän rajapinnan ja rakensi artikkelien tuomisen/poistamisen mahdollistavan ominaisuuden osaksi Omahoitoalustan ylläpitotyökalua. Samanaikaisesti Omahoitopalveluun lisättiin terveyskirjasto.fi hakukone. Omahoitopalvelun rakenteen kehittämisessä ja tietosisältöjen hyödyntämisessä tehtiin yhteistyötä terveysasemien henkilökunnan kanssa. Omahoitopalveluun tuodut artikkelit valittiin hankkeen projektityöntekijän ja terveysasemien henkilökunnan toimesta. Omahoitopalveluun määriteltiin uusia tietosisältöjä neuvolatoimintaan ja suun terveyteen liittyen. Uudet ominaisuudet otettiin käyttöön talvella Omahoitoalustaan integroitiin KASIO hankkeen aikana uusia tietopalveluita. Näitä ovat lääkeopas, hoitoon liittyvien tutkimusten ja mittausten hakutoiminnot, apteekkihaku, keskustelufoorumi sekä terveysasemahaku. Lääkeopas on lääketietokeskuksen ylläpitämä tietokanta, josta käyttäjä voi hakea yleisimmin käytettyjä lääkkeitä ja niiden käyttöohjeita. Hoitoon liittyvien tutkimusten ja mittausten hakutoiminnoilla on mahdollista katsella esim. erilaisiin laboratoriokokeisiin tai muihin tutkimuksiin liittyviä selitteitä. Apteekkihaun avulla käyttäjä voi hakea haluamansa apteekin yhteystietoja eri hakuperustein. Toteutusta muutettiin siten, että Omahoitopalvelussa listataan oletusarvoisesti Oulun alueen apteekit, jolloin hakutoimintoa ei tarvitse erikseen niiden osalta suorittaa. Maksuttomaan phpbb2 sovellukseen pohjautuva keskustelufoorumi integroitiin Omahoitopalveluun syksyllä Keskustelufoorumia oli tarkoitus käyttää esimerkiksi ryhmäohjausten tukena ja kansalaisten vapaana anonyyminä terveyden ja sairauksien hoidon vertaistukikanavana. Keskustelufoorumi poistettiin kuitenkin käytöstä keväällä 2008 tietoturvaongelmien vuoksi. Terveysasemahaulla löytyy lähin asuinosoitetta vastaava terveysasema.

17 Omahoitopalvelun muiden tuotemoduulien kehittäminen Mobiili-integraatiot (Coronaria Impact Oy) Keväällä 2008 Omahoitopalvelusta määriteltiin ja toteutettiin yksinkertainen, selainpohjainen mobiiliversio. Neuvotteluja käytiin syksyllä 2007 ja keväällä 2008 Coronaria Median sekä Plenwaren kanssa. Palvelusta haluttiin kuitenkin tarjotun, päätelaitteeseen asennettavan sovelluspohjaisen ratkaisun sijaan selainpohjainen ratkaisu, jolloin toteuttajaksi tuli Coronaria Impact Oy. XHTML pohjainen, esimerkiksi Nokia S60/S80 sarjan päätelaitteilla toimiva mobiiliversio otettiin käyttöön keväällä ProWellness-moduulin jatkokehittely Omahoitopalvelun pilottivaiheen aikana Teknologiaterveyskeskus Oulun henkilökunnalta tuli ideoita ProWellness-moduulin jatkokehittämiseen. Mm. INR-välilehden puuttuminen nähtiin suurena puutteena. INR-välilehden koettiin helpottavan hoitajien työtä, jolloin hoitajat pystyivät laittamaan TT-INR-arvot ja verenohennushoitoon liittyvän lääkitysohjeen suoraan kotimittausosioon. Tämän lisäksi henkilökunta halusi muutoksia astma-sivulle PEF-lisämittausten osalta. Uusia toiminnallisuuksia määriteltiin kevään 2009 aikana yhdessä henkilökunnan ja ehit Oy:n kanssa, koska tarkoituksena oli myös ottaa käyttöön langattomia INR-laitteita. Kaakkurin henkilökunta koulutettiin toukokuussa 2009 päivitetyn ProWellness OmaHoidon uusiin toiminnallisuuksiin. Kesäkuussa 2009 henkilökunnan kirjallisissa palautteissa ilmeni tarvetta jatkokehittelylle, jotka toteutettiin heinäkuun 2009 aikana. Maksaminen (Coronaria Impact Oy) Sähköiseen maksamiseen liittyvä määrittelytyö toteutettiin yhdessä Coronaria Impact Oy:n kanssa. Neuvotteluja edellytyksistä toteuttaa terveydenhuollon asiakasmaksujen (terveysasema- ja erilaiset todistusmaksut) maksamisen moduuli kansalaisen omaan terveyskansioon käytiin Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä Oulun Konttorin maksuliikenteestä vastaavan henkilöstön kanssa syksyllä Oulun kaupungin asiakasmaksujen sähköistämiseen liittyvän määrittelytyön, haasteellisen hankeaikataulun sekä tietojärjestelmäuudistusten keskeneräisyyden vuoksi maksamisen moduulia ei kuitenkaan ollut edellytyksiä toteuttaa hankkeen aikana. Suostumuksen hallinta Hankkeessa neuvoteltiin yhteistyössä palvelun toteutukseen osallistuneiden yritysten, että Oulussa toteutetun kuntalaisportaalin (OmaOulu) asiantuntijoiden kanssa suostumuksenhallintaan liittyvien toimintojen toteuttamisesta Omahoitopalveluun. Eräänlaista suostumusta omien tietojen tarkastelulle kokeiltiin Omahoitopalvelussa siten,

18 18 että kuntalaisella on mahdollisuus määritellä terveyskansion asetuksissa, salliiko hän hoitohenkilökunnan pääsyn tarkastelemaan oman terveyskansionsa sisältämiä tietoja tarvittaessa esimerkiksi laboratoriotuloksiin liittyvien suoraviestien lähettämiseksi. Lisäksi verkkoneuvojan viestin lähettämisen yhteydessä kuntalainen voi määritellä, suostuuko hän siihen, että viestin vastaamisen tukena voidaan käyttää Oulun kaupungin terveysasemien perustietojärjestelmästä löytyviä aikaisempia potilastietoja, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa viestiin vastaamiseen. Hankkeen aikana terveydenhuollon ajantasainen lainsäädäntö ei kuitenkaan antanut mahdollisuuksia suostumustenhallintaan liittyvien ominaisuuksien ja rajapintojen tarkemmalle määrittelylle ja toteuttamiselle, koska kansallinen suostumustenhallinnan määrittelytyö alkoi KuntaIT:n ja STM:n tasolla vasta syksyllä KASIO-hankkeen suostumuksen pilotointi on tuottanut arvokasta tietoa kansalliseen kehittämistyöhön. Kipumittarit Lapin ja Oulun yliopisto ovat kehittäneet langatonta järjestelmää subjektiiviseen kivunarviointiin vuodesta 2005 lähtien. Kivunarvioinnin langaton järjestelmä koostui potilaan päätelaitteesta, matkapuhelimen hoitajasovelluksesta ja hallintasovelluksesta sekä tukiasemasta ja sitä testattiin kuuden eri organisaation hoitoprosessissa, jossa Oulun kaupungin avoterveydenhuolto oli yhtenä testaajana. Testauksen yhteydessä tutkittiin järjestelmän soveltuvuutta kivun hoitoon ja kivun hallintaan sekä järjestelmän helppokäyttöisyyttä ja käyttäjäkokemusta hoitohenkilökunnan ja koekäyttäjien näkökulmasta. Oulun kaupungin tavoitteena oli saada käyttäjäkokemuksia kivunarviointijärjestelmän mahdollisesta liittämisestä Omahoitopalveluun. Oulun kaupunki ei ottanut langatonta kivunarviointijärjestelmää käyttöön palvelun keskeneräisyyden vuoksi. Web-lomakkeet Web-lomakkeisiin liittyvää yhteistyötä tehtiin Oulun kaupungin AmIE-hankkeen vanhustyön toimijoiden sekä Mawell Oy:n kanssa. Yhteistyösuunnitelmana oli liittää kehitetty sähköinen hyvinvointiprofiili-haastattelulomake osaksi Omahoitopalvelua. Sähköisen hyvinvointiprofiilin kehittäminen AmIE-hankkeessa oli Omahoitohankkeen aikana keskeneräinen sekä prosessimoottorin puuttuminen Omahoitopalvelusta vaikutti siihen, ettei hyvinvointiprofiilia voitu teknologisesti ja käyttäjien kannalta järkevällä tavalla toteuttaa osaksi Omahoitopalvelua.

19 Omahoitopalvelun käyttöönoton suunnittelu Omahoitopalvelun laajenemiseen liittyvää käyttöönottosuunnitelmaa (liite 2) alettiin työstää kaikille Oulun kaupungin terveysasemille syksyllä 2008 hankkeen ja yhteistyöyritysten kanssa. Käyttöönottosuunnitelman rinnalla työstettiin myös viestintäsuunnitelmaa yhdessä yhteistyöyritysten kanssa. Viestintäsuunnitelman tavoitteena oli luoda käytänteet Omahoitopalvelun ulkoiseen ja sisäiseen viestintään. Käyttöönottosuunnitelman mukaisesti Omahoitopalvelun koekäyttö laajeni Höyhtyän terveysasemalle joulukuussa 2008 sekä Kontinkankaan ja Rajakylän terveysasemille maaliskuussa Omahoitopalvelun koekäyttö päätettiin toteuttaa loppuun näillä neljällä terveysasemapiirillä eikä koekäyttöä laajennettu koskemaan koko Oulun kaupungin väestöä. Syynä tähän oli Omahoitopalvelun tuleva kilpailutus ja siihen liittyvän määrittelytyön toteuttaminen hankkeessa. Omahoitopalvelun koekäytön laajeneminen loppui maaliskuussa 2009 ja palvelu siirtyi ylläpitovaiheeseen Hankkeen ylläpitovaiheessa tehtiin Omahoitopalvelun kilpailutukseen liittyviä toiminnallisia vaatimusmäärittelyjä. Vaatimusmäärittelyihin ovat osallistuneet hankkeen työntekijöiden lisäksi myös Omahoitopalvelun vastuukäyttäjät ja avoterveydenhuollon lääkärit. Määrittelytyössä hyödynnettiin myös asiantuntijapalveluita sekä Omahoitopalvelun koulutuskokonaisuudesta saatuja vapaita palautteita. Omahoitopalvelu kilpailutetaan loppusyksyllä 2009 Oulun kaupungin sosiaali ja terveystoimen ja tietohallinnon toimesta. Tavoitteena on, että Omahoitopalvelu on käytössä kaikilla oululaisilla ja jokaisella Oulun kaupungin terveysasemalla vuoden 2010 aikana Omahoitopalvelun pilotointi Omahoitopalvelun ydinpalvelujen määrittelytyön jälkeen laadittiin vuodenvaihteessa yhteistyössä yritysten ja OTE2 rinnakkaishankkeen kanssa pilotointisuunnitelma (liite 3). Pilotointisuunnitelman mukaan Omahoitopalvelun koekäytölle asetettiin seuraavat tavoitteet: 1. Selvitetään Omahoitopalvelun käyttökelpoisuus terveydenhuoltohenkilökunnan palveluprosessien tukena. 2. Selvitetään Omahoitopalvelun käyttökelpoisuus kansalaisen aktiivisen terveyden edistämisen ja sairauksien hoidon seurannan tukena. 3. Tunnistetaan Omahoitopalvelun ongelmat ja muutostarpeet käyttäjien näkökulmasta. 4. Selvitetään Omahoitopalvelun tekninen toimivuus.

20 20 5. Määritetään Omahoitopalvelun valmius laajempaan käyttöönottoon. Omahoitopalvelun pilotointi suoritettiin välisenä aikana. Ajanvarauksen ja laboratoriotietonäytön pilotointi aloitettiin johtuen näiden palvelumoduleiden kehitys- ja integrointityöhön liittyvistä viivästyksistä. Projektityöntekijät työskentelivät Kaakkurissa pilotoinnin alussa kaksi kuukautta tukien henkilökuntaa sekä asiakkaita Omahoitopalvelun käytössä. Henkilökunnan sekä asiakkaiden palautteiden perusteella pyrittiin kehittämään Omahoitopalvelua ja viestittämään yrityksille muutostarpeista. Lisäksi henkilökuntaa tuettiin asiakkaille suuntautuvassa markkinoinnissa tekemällä markkinointi- ja ohjemateriaalia Omahoitopalvelusta. Lisäkoulutusta sekä tukea annettiin henkilökunnalle ja palveluesimiehelle tarpeen mukaan pilotoinnin aikana. Pilotoinnin aikana saadut palautteet sekä pilotoinnista tehty opiskelijatyö esiteltiin erikseen Kaakkurin terveysaseman avo- ja suunterveydenhuollon henkilöstölle loka- marraskuussa Tilaisuudessa syntyneen keskustelun ja arviointitulosten pohjalta Omahoitopalvelua jatkokehitettiin. Arviointitulokset esitettiin sosiaali ja terveystoimen tuottajajohdolle Omahoitopalvelun ansaintalogiikan selvitystyö Omahoitopalvelun ansaintalogiikkaa työstettiin taloushallinnon asiantuntijoiden johdolla vuosien ajan ja määrittelytyö valmistui loppusyksystä Omahoitopalvelun ansaintalogiikka koskee ydinpalveluiden tuotteistamista ja siinä laadittiin prosessikuvaukset eri työtavoista Kaakkurin terveysaseman toimintatapojen mukaisesti. Kuvaukset laadittiin sekä entisen toimintamallin (esim.puhelinajanvaraus) että Omahoitopalvelun (esim. nettiajanvaraus) mukaisista työtavoista. Kuvausten pohjalta tehtiin työajan seuranta, jonka perusteella vertailtiin eri toimintatapojen kustannuksia. Kuvaukset tehtiin haastattelemalla terveysaseman henkilökuntaa syksyn 2008 aikana. Prosessikuvauksia tarkennettiin kesän ja syksyn 2009 aikana. Työajan seuranta sekä toimintatapojen ja kustannusten vertailu laadittiin syksyn 2008 prosessikuvausten perusteella. Kuvaukset laadittiin ajanvaraus-, laboratoriotulosten ilmoittamis- ja viestikanava-prosesseista. Prosessikuvausten perusteella tehtiin työajan seuranta Kaakkurin terveysasemalla helmikuussa Seurantaan osallistui yhteensä 14 henkilöä (2 lääkäriä, 3 sairaanhoitajaa, 7 terveydenhoitajaa sekä yksi lähihoitaja ja terveyskeskusavustaja) vastaanottotoiminnasta ja terveysneuvonnasta. Seurantaa varten tehtiin lomakepohja prosessikuvausten perusteella. Henkilöt seurasivat itse eri työvaiheisiin käyttämäänsä työaikaa 1-2 päivän ajan ja merkitsivät ajan minuutteina lomakkeelle. Seurannassa

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM)

Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM) Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM) anne.niska@ouka.fi 1 TERVEYDENHUOLLON SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN KAKSI ERI NÄKÖKULMAA

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Innovaatiosta käytäntöön katsaus Oulun Omahoitohankkeeseen

Innovaatiosta käytäntöön katsaus Oulun Omahoitohankkeeseen Innovaatiosta käytäntöön katsaus Oulun Omahoitohankkeeseen SelfCare of the city of Oulu from innovation to implementation Virpi Kanto, Riikka Hirvasniemi Kasio hanke / Oulun kaupunki virpi.kanto@ouka.fi

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Shp:en ja Sote-johdon tapaaminen 5.5.2015 Tuula Heinänen Uudet Omahoitopalvelut 2 Mitä uutta? Korvaa nyt käytössä olevia yksittäisiä kuntakohtaisia ratkaisuja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Palautepalvelut. Salla Sainio

Palautepalvelut. Salla Sainio Palautepalvelut Salla Sainio 22.4.2013 1 Mitä kehitetään ja kenelle? Kansalliset asiakaspalautekyselyt: luodaan Suomeen asteittain yhtenäiset asiakaspalautekyselyt ensimmäisenä neuvoloihin ja suun terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Sustainable well-being

Sustainable well-being Mitä kuluttajat ajattelevat geenitesteistä? Biopankit osaksi hoito- ja elintapasuosituksia Sustainable well-being Subtitle Name Date 0.0.2015 Tuula Tiihonen, Johtava asiantuntija, Sitra, Hyvinvoinnin palveluoperaattori

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Omahoitopalvelut muutos hoitoprosesseissa

Omahoitopalvelut muutos hoitoprosesseissa Omahoitopalvelut muutos hoitoprosesseissa Eila Erkkilä, hyl Terveydenhuollon laatupäivä 25.3.2015 Suomen nuorin väestö Keski-ikä on 37,4 vuotta Asukasluku 196 361 (1.1.2015) alle 18 23 % 18-64 63 % yli

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6) Sosiaalilautakunta Sosj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6) Sosiaalilautakunta Sosj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (6) 70 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tea Vikstedtin ym. sähköistä ajanvarausjärjestelmää koskevasta aloitteesta HEL 2011-007003

Lisätiedot

Tietojohtamisen käyttöönotto. osiaali_ja_terveyspalveluiden_tieto johtamisen_kasikirja.pdf

Tietojohtamisen käyttöönotto.  osiaali_ja_terveyspalveluiden_tieto johtamisen_kasikirja.pdf Tietojohtamisen käyttöönotto http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/s osiaali_ja_terveyspalveluiden_tieto johtamisen_kasikirja.pdf Tietojohtamisen malli = asiakasanalyysi ja hyvinvointi-indikaattorit Asiakasanalyysi

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa 1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta

Lisätiedot

Minunterveyteni.fi lisäarvollisia terveyspalveluja kuntalaisille. Case Hämeenlinna. Ilona Rönkkö Palvelusuunnittelija Hämeenlinnan terveyspalvelut

Minunterveyteni.fi lisäarvollisia terveyspalveluja kuntalaisille. Case Hämeenlinna. Ilona Rönkkö Palvelusuunnittelija Hämeenlinnan terveyspalvelut Minunterveyteni.fi lisäarvollisia terveyspalveluja kuntalaisille Case Hämeenlinna 8.10.2015 Ilona Rönkkö Palvelusuunnittelija Hämeenlinnan terveyspalvelut 8.10.2015 Hämeenlinnassa on lähes 68 000 asukasta

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Building a Pyramid Project Workshop, of April, Larissa, Greece

Building a Pyramid Project Workshop, of April, Larissa, Greece Building a Pyramid Project Workshop, 15-17 of April, Larissa, Greece Nuorelta yrittäjältä vaadittavien tietojen, taitojen ja kompetenssien tunnistaminen ja niiden kehittäminen opetuksessa Özerk Göker Pyramid

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio Kansallinen organisoituminen - KanTa-työnjako ja ohjausmalli Anne Kallio kehittämispäällikkö i äällikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset tiedonhallintahankkeet KanTa-palvelut eresepti earkisto ekatselu

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano 2 18.5.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sotepalvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki 23.4.2013 Hankepäällikkö, TtM Minna Angeria 22.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Info Jari Suhonen, THL OPER

Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Info Jari Suhonen, THL OPER Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Info 29.9.2015 Jari Suhonen, THL OPER Puolesta asioinnin tarve terveydenhuollossa Hyppönen, H., Hyry, J., Valta, K., Ahlgren,

Lisätiedot

INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme

INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme INNOCASE projekti no. 2012-1-PL1-LEO05-27456 Projektin rahoittaa Euroopan Kommissio/ Lifelong

Lisätiedot

Ubicom tulosseminaari

Ubicom tulosseminaari ITEA2 project #11011 2012 2015 Ubicom tulosseminaari Pertti Kortejärvi, Pohto Oy Helsinki 03.10.2013 Taustaa ja tavoitteita Nykyisin monien systeemien (teollisuusautomaatio, kommunikaatioverkot, jne.)

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Ohry

virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Ohry virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Ohry 13.10.2015 virtu.fi -sähköiset palvelut lappilaisille Hankeaika: 1.9.2014 31.8.2017 Rahoitus: Saatu rahoitus 587

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Siun soten ja kunnan yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä

Siun soten ja kunnan yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä Siun soten ja kunnan yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä Kehittämisjohtaja Anu Niemi, Siun sote Työkokous kuntien hyvinvoinnin edistämisen toimijoille Joensuu 19.10.2016 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Osa II OUGF / 12.5.2004 c Sisält ltö Mitä uutta? Yleistä lisensoinnista Lisensointiin liittyviä ongelmia Hankinnassa muistettavia asioita

Lisätiedot

JARI PORRASMAA

JARI PORRASMAA Genomitieto terveydenhuollossa - ajatuksia kokonaisarkkitehtuurista 11.11.2014 JARI PORRASMAA Kokonaisarkkitehtuuri? (VM et al) TOIMINTA prosessit palvelut TIETO käsitteet tietomallit TIETO- JÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020 YHTEENVETO Sote-integraatio workshop Peurunka 6.10.2014 Markku Puro Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote 2020 Mistä olemassa olevasta voidaan luopua tai mitä voidaan vähentää? Mikä on vähemmän tärkeää

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

AVAUS-hanke Viestintäsuunnitelma. päivitetty

AVAUS-hanke Viestintäsuunnitelma. päivitetty AVAUS-hanke Viestintäsuunnitelma päivitetty 100215 JOHDANTO Hyvinvoinnin tarjotin Potilastietojärjestelmäkokonaisuus Tavoitteena: Lisätä kansalaisten ja ammattilaisten ymmärrystä tulevaisuuden hyvinvointipalveluista.

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta 2009 2013 Ex tutkimusjohtaja Juhani Pekkola, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Yhteiskunta perustuu luottamukseen

Lisätiedot

Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Käyttöopas sähköisiin palveluihin

Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Käyttöopas sähköisiin palveluihin Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut Käyttöopas sähköisiin palveluihin 06.06.2016 1 Sisällys Asioi terveyspalveluissa sähköisesti!... 2 Tietoa palvelusta... 2 Käyttöoikeutesi... 2 Yhteystietosi...

Lisätiedot

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa 30.5.2007 Maritta Korhonen 24.03.2013 1 Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnettävälle tietoteknologialle asettaa erityisvaatimuksia

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Terveydenhuollon johtavat kuvantamisen, omahoidon ja johtamisen ratkaisut Suomessa

Terveydenhuollon johtavat kuvantamisen, omahoidon ja johtamisen ratkaisut Suomessa Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 29.5.2007 Terveydenhuollon johtavat kuvantamisen, omahoidon ja johtamisen ratkaisut Suomessa Timo Koistinen Mawell Oy Terveydenhuollon haasteet 2 Lisääntyvä tarve terveydenhuollon

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot