KANSALAISTEN SÄHKÖISET ITSEHOITOPALVELUT-HANKE (KASIO)

Transkriptio

1 KANSALAISTEN SÄHKÖISET ITSEHOITOPALVELUT-HANKE (KASIO) Oulun omahoito kehitysosio & teknologiaterveyskeskus LOPPURAPORTTI Riikka Hirvasniemi Virpi Kanto

2 2 SISÄLTÖ HANKETIIVISTELMÄ 4 PROJECT SUMMARY 7 1 KASIO-HANKKEEN TAUSTA Omahoitopalvelun kehittäminen, rahoitus ja hankkeen rajaukset Hankkeen yhteys Oulun kaupungin strategioihin Ekat kansallinen koordinaatio 12 2 HANKKEEN TAVOITTEET 12 3 HANKKEEN TOTEUTUS Kehitysosio Omahoitopalvelun ydinpalvelujen kehittäminen Omahoitopalvelun tietosisällöt Omahoitopalvelun muiden tuotemoduuleiden kehittäminen Omahoitopalvelun käyttöönoton suunnittelu Omahoitopalvelun pilotointi Omahoitopalvelun ansaintalogiikan selvitystyö Koulutusosio Henkilökunnan perehdyttäminen / koulutus Investointi osio Teknologiaterveyskeskuksen fyysisen tuotetestausympäristön rakentaminen 22 4 HANKKEEN TULOKSET Kehitysosio Omahoitopalvelun ydinpalvelut Omahoitopalvelun tietosisällöt Omahoitopalvelun muut tuotemoduulit Omahoitopalvelun pilotoinnin tulokset Omahoitopalvelun ansaintalogiikka Koulutusosio Investointi-osio Ilmoittautumisteknologia Langattomat mittauslaitteet 30

3 3 4.4 Pilotoinnin arviointi KASIO-hankkeessa Henkilökunta Kansalaiset 32 5 HANKEORGANISAATIO JA TOIMIJOIDEN ROOLIT Hankehenkilöstö Johtoryhmän ja projektiryhmän toiminta Yhteistyöyritykset ja muut tukipalvelut Tutkimusyhteistyö 35 6 HANKKEEN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS 37 7 HANKKEEN VIESTINTÄ VUOSINA OMAHOITOPALVELUN ARVIOINTI Zef-arviointi Kyselylomake-arviointi Valt It:n kriteerien mukainen arviointi käytön osalta Omahoitopalvelun vaikuttavuuden arviointi Pro Gradu-tutkielmat 46 9 JATKOTOIMENPITEET 48 LÄHTEET 51

4 4 HANKETIIVISTELMÄ Hankkeen nimi: Kansalaisten sähköiset itsehoitopalvelut (KASIO); Oulun omahoito kehitysosio & teknologiaterveyskeskus Projektinumero: Toteuttava yksikkö: Oulun kaupunki / Sosiaali- ja terveystoimi Vastuullinen johtaja: Terveysjohtaja Keijo Koski Hanketyyppi: Yhteistyökumppanit: Toteutusaika: Tavoitteet: Yhteistyöhanke Mawell Oy, Coronaria Impact Oy, Coronaria Media Oy, ProWellness Oy, Kustannusosakeyhtiö Duodecim Oy, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja THL 1) Kehittää Omahoitopalvelua yhteistyössä yritysten kanssa ja ottaa käyttöön uusia tuotemoduuleita: ajanvaraus, maksamismenettely, suostumus, terveyskirjaston liittäminen osaksi palvelua (Duodecim), ilmoittautuminen ja laboratoriotietojen välittäminen. 2) Toteuttaa uusien tuotteiden tuote ja käyttötestaus ammattilais- ja/tai asiakasryhmillä. 3) Perehdyttää terveydenhuollon ammattilaiset toimimaan Omahoitotoimintamallin mukaiseen työskentelyyn. Palvelutuotannossa perehdytään prosessilähtöiseen työskentelyyn omahoitopalveluidean mukaisesti. 1.vaiheessa toimintamallin muutos koskee ehkäisevän työn ja kroonisten sairauksien järjestämistä, toimintakulttuurin muuttamista organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöiseen toimintaan. Tuetaan tehtävän jaon hallittua muutosta. 4) Asiakkaan valtuuttaminen: tarkennetaan käytössä olevat välineet ja menetelmät omahoitoa ohjaamaan ja tukemaan, jotta asiakas olisi aktiivinen toimija oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. 5) Rakentaa selkeä fyysinen testausympäristö Teknologiaterveyskeskus Kaakkuriin (investoinnit ja laitehankinnat). 6) Osallistua kansalliseen yhteistyöhön koordinaation kautta ja vaikuttaa aktiivisesti lainsäädännön muodostumiseen. Lisätä Omahoitopalvelun ulkoista ja sisäistä tiedotusta. Tulokset: Kehittämistyön tuloksena Omahoitopalvelu on koekäytössä Kaakkurin, Höyhtyän, Kontinkankaan ja Rajakylän terveysasemapiireissä ja se laajenee koskemaan kaikkia terveysasemia vuoden 2010 aikana. Yhteistyössä yritysten kanssa määriteltiin Omahoitoalustan palveluja. 1)Yritysyhteistyön tuloksena Omahoitopalveluun kehitettiin: a) Ajanvarauspalvelu, jonka kautta voi tehdä ajanvarauksia oman terveysaseman laboratorioon, vastaanottoon lääkärin tai sairaanhoitajan määräaikaistarkastuksiin, neuvolaan ja suunterveydenhuoltoon b) Laboratoriotulosnäyttöpalvelu, jonka avulla kuntalaiset voivat saada tietyt laboratoriotulokset omaan terveyskansioon c) Verkkoneuvontapalvelu, jonka kautta kuntalaiset voivat esittää terveydenhuollon ammattilaisille ei-kiireellisiä terveyteen tai sairauksien hoitoon liittyviä kysymyksiä d) Monipuolisia tietosisältöjä (Duodecim Oy), joista kuntalaiset saavat luotettavaa tietoa hyvinvoinnista, terveydestä ja sairauksien hoidosta e) Omahoitopalvelun mobiiliversio, joka on käytettävissä Nokia S60/80- sarjan päätelaitteilla ja se otettiin käyttöön keväällä 2008 f) ProWellness OmaHoidon kotimittausosioon verenohennushoito-välilehti, johon asiakkaat ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat merkitä P-TT- Inr- laboratorio- tai kotimittausarvon 2) Omahoitopalvelua pilotoitiin Teknologiaterveyskeskus Oulussa Pilotoinnilla saatiin kokemusta laaja-alaisesta tuotekehitystyöstä, jota hyödynnettiin Ote 2-rinnakkaishankkeessa kehitetyssä tuotetestausmallissa. Pilotointia arvioitiin terveyskeskuksen henkilökunnan ja kuntalaisten näkökulmasta.

5 5 3) Omahoitopalvelun käyttöönottoa tuettiin laajalla koulutuskokonaisuudella, joka muodostui käyttökoulutuksesta ja asiantuntijoiden toteuttamasta muutoskoulutuksesta sekä verkkoneuvontakoulutuksesta. Koulutuksen tuloksena neljän eri terveysasemapiirin henkilökunnalla on valmiudet käyttää Omahoitopalvelua ja ohjata kuntalaisia sen käytössä. Muutoskoulutuksella tuettiin toimintatapojen muuttumista organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöiseen toimintatapaan ja annettiin esimiehille tukea ja valmiuksia muutosprosessin läpiviemiseen. Lääkäreille järjestettiin myös erikseen oma työpaja muutoskoulutukseen liittyen. Muutoskoulukseen osallistui yhteensä noin 400 terveydenhuollon ammattilaista Oulun kaupungin terveysasemilta ja suunterveydenhuollosta sekä keskitetyistä palveluista. 4) Hankkeessa testattiin asiakkaan valtuuttamisprosessia. Alaikäisen lapsen vanhemmalla on mahdollisuus tehdä ajanvaraus lastenneuvolaan sekä hammashoitolaan lasten määräaikaistarkastuksiin, mikäli vanhemmalle ajanvaraaminen on erikseen sallittu. Testauksen myötä Oulun kaupungilla on tulevaisuudessa toimintaedellytykset asiakkaan valtuuttamiseen. 5) Kuntalaisilla on mahdollisuus ilmoittautua Teknologiaterveyskeskus Oulun aulassa olevalla itsepalvelupäätteellä. Teknologiaterveyskeskuksen omahoitohuoneeseen hankittiin kuntalaisten käyttöön langatonta teknologiaa (mm. verenpaine-, inr- ja pef-mittari sekä vaaka), joista mittaustieto välittyy suoraan Aktiivisen OmaHoidon-osioon kuntalaisen niin halutessa. Kaakkurin terveysasemapiirin asukkailla on mahdollisuus saada langattomia mittauslaitteita, joita voidaan käyttää myös mobiilisti kotikäytössä, mikäli se on hoidon kannalta tarpeellista. Hankitut investoinnit tukevat Omahoitopalvelun käyttöä ja mahdollistavat omahoidon lisääntymisen. Teknologiaterveyskeskukseen investoitiin myös tuotetestaustoimintaa tukevia laitteita (tietokoneita, videotykki, kämmentunnisteita, videokamera, sanelunauhuri ja tulostin) ja sinne on palkattu tuotetestausasiantuntija, joka vastaa hankkeen aikaisten investointiosion tulosten ylläpidosta. Omahoitopalveluun laadittiin ansaintalogiikka, jonka tuloksena todettiin Omahoitopalvelun tuovan ajallista säästöä hoitotyöhön, mikäli palvelu olisi integroitu perustietojärjestelmään. 6) KASIO-hankkeen aikana osallistuttiin kansalliseen sähköisten palvelujen kehittämistyöhön ekat-hankkeen kautta, jossa Oulun kaupungilla oli koordinaatiovastuu. Hankkeesta saadut hyvät käytännöt ja kokemukset on viety tiedoksi kansalliseen kehittämistyöhön. Muutosprosessin tukemiseksi Omahoitopalvelusta on tiedotettu laajasti sisäisen ja ulkoisen viestinnän kautta. Tiedottamisen myötä kuntalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuus Omahoitopalvelusta ja valmiudet käyttää palvelua ovat lisääntyneet Oulun kaupungissa ja myös kansallisesti. Jatkotoimenpiteet: Omahoitopalvelu on ylläpitovaiheessa maaliskuun loppuun 2010 saakka ja palvelun ylläpitäjänä toimii sovelluskoordinaattori Tuula Tähtinen palvelutuotannosta. Hankkeessa on laadittu kilpailutusta varten toiminnalliset vaatimusmäärittelyt. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi yhdessä tietohallinnon kanssa kilpailuttaa Omahoitopalvelun loppuvuodesta Tavoitteena on, että uusi kilpailutettu Omahoitopalvelu on kaikkien oululaisten käytössä vuoden 2010 aikana. Omahoitopalvelun ylläpito, tuleva kilpailutus ja Teknologiaterveyskeskus Oulussa olevan itseilmoittautumispisteen kustannukset on huomioitu vuoden 2010 talousarvioon. Tuotetestaustoimintaa jatketaan Teknologiaterveyskeskuksen kautta yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Kilpailutettua Omahoitopalvelua hyödynnetään Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen keväällä 2009 käynnistyneissä Pisara- ja TERO-Terveempi Oulu-hankkeissa, joissa kehitetään uusia toimintamalleja pitkäaikaissairauksien hoitoon ja terveyden edistämiseen. Lisätietoa: Loppuraportti on kokonaisuudessaan luettavissa Oulun kaupungin kehittämishankesivustolta ( sekä Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen intranetistä (Akkuna).

6 6 Rahoitus: Rahoitus Yht. STM 62,5 % , , , ,27 Ouka , , , ,76 Yhteensä , , , ,03

7 7 PROJECT SUMMARY Project name: Electronic health care services for the public (KASIO), Oulu Self-Care Services development section and Technology Health Centre Project number: Implementer: The City of Oulu / Social and Health Services Director in charge: Mr Keijo Koski, Health Director Project type: In cooperation with: Co-operation project Mawell Oy, Coronaria Impact Oy, Coronaria Media Oy, ProWellness Oy, Duodecim Medical Publications Ltd., Oulu University of Applied Sciences, the University of Oulu and National Institute for Health and Welfare Implementation period: 1 April 2007 to 30 November 2009 Objectives: 1) To develop Self-Care Services in co-operation with companies and introduce new product modules: booking, payment procedures, approval, integration of Health Library (Duodecim) to other services, check-in practices and laboratory test results. 2) To implement product and user testing of new products on selected professional and/or client groups. 3) To induce health care professionals to work practices complying with Self- Care approach. When producing services, we focus on process-oriented working methods in accordance with the self-care service vision. In the first phase, the change of approach relates to preventive work and organisation of chronic illnesses shifting the focus of operational culture from organisation-oriented approach to client-oriented one. Support for controlled change in task division. 4) Authorisation of the client: definition of available tools and methods to guide and support self-care in order to enhance client-activity in promoting his or her health and wellbeing. 5) To build functional physical test environment in Technology Health Centre Kaakkuri (investments and equipment purchases). 6) To participate in national co-operation through co-ordination and actively affect formation of legislation. To increase the internal and external communication of Self-Care Services. Results: As a result of the development process, Self-Care Services are in demonstration use in Kaakkuri, Höyhtyä, Kontinkangas and Rajakylä Health Centre catchment areas with the project extending to all health centres by the end of Self-Care Platform services were defined in cooperation with various enterprises. 1) As a result of corporate cooperation, Self-Care Services were developed as follows: a) Appointment booking service to make appointments for health centre laboratory, surgery to see a doctor or nurse for a periodic medical examination, mother and baby clinic and dental clinic. b) Laboratory test result display service, which forwards client s test results to his or her personal health file. c) Net advice service, through which residents can make health care professionals non-urgent enquiries about health and treatment of illnesses. d) Versatile information (by Duodecim Medical Publications Ltd.), providing residents with reliable information about wellbeing, health and treatment of illnesses. e) The mobile version of Self-Care Services, which was introduced early in 2008, is accessible to Nokia series S60/80 mobile devices. f) The home monitoring section of Prowellness Self-Care includes a worksheet for anticoagulation therapy to which the patient or health care professional may enter laboratory or home monitored INR values. 2) Self-Care Services were piloted at Technology Health Centre Oulu between 4 February 2008 and 30 September Piloting provided

8 8 experience from an extensive development process, which was implemented in a product testing model developed by a parallel project called Ote 2. Piloting was assessed from the personnel s and residents viewpoint. 3) The launch of Self-Care Services was supported by an extensive training programme combining end-user training as well as change management and net advice training carried out by a team of experts. As a result, the personnel in four health centres are competent to implement Self-Care Services and provide advice to residents. Change management training supported the change of practices when replacing the organization-oriented approach with a customer-oriented one and also provided the management with support and competence to carry out the change process. A workshop was organised for doctors in relation to change management training. Approximately 400 health care professionals in Oulu City health and dental care and centralised services participated in the change management training. 4) The project tested client authorisation process. The parent of a minor has an opportunity to book appointments with child welfare clinic and dental clinic for periodic medical examination, if he or she has access to booking information. With the testing process, the City of Oulu gained a future facility for client authorisation. 5) The residents have an opportunity to check in through the self-service terminal at the entrance hall in the Technology Health Centre Oulu. At the self-care room in the Technology Health Centre, clients have an opportunity to implement wireless technology (e.g. blood pressure monitor, scales, INR meter and PEF meter) which forwards the measurements directly to the Active Self-Care file if the client so wishes. Residents in the Kaakkuri Health Care catchment area can also implement the mobile use of wireless tools at their home if that would be necessary for their treatment. The investments acquired enhance the use of Self-Care Services and enable more active selfcare. Furthermore, equipment promoting testing activities was invested in the Technology Health Centre (computers, a video projector, palm print identifiers, a video camera, Dictaphone and printer) and a product testing specialist was employed to process the results in the investment section during the project. Profit Generation Programme was produced for Self-Care Services; the results indicate time saving which could be directed towards care if the service was integrated in the basic data system. 6) During the KASIO project, the team participated in a national e-service development programme through ekat Project where the City of Oulu shouldered the responsibility for coordination. Very good practices and experience gained from the project were forwarded to the parties working on national development programme. Information about Self-Care Services has been widely distributed through internal and external communication channels in support of the change process. With the information, residents and health care professionals awareness of Self-Care Services and their competence to implement the services have been enhanced not only in Oulu, but also on national level. Further measures: Self-Care Services will remain in the maintenance stage until the end of March 2010 with Ms Tuula Tähtinen, Application Coordinator from service provision, as the maintenance programmer. Functional requirement description was prepared for future competitive tendering during the project. Oulu Social and Health Services in co-operation with IT Administration Services shall organise competitive tendering for Self-Care Services in the fourth quarter of Once the tendering is completed, the goal is to launch new Self-Care Services for the use of all Oulu residents by the end of Self-Care Services maintenance, future competitive tendering and the costs of the self-service check-in kiosk in the Technology Heath Centre Oulu were entered in the 2010 budget. Product testing will continue in the Technology Health Centre in cooperation with enterprises and research

9 9 institutes. Self-Care Services will be implemented in two Oulu Social and Health Services projects, Pisara and TERO - Healthier Oulu, which were initiated in the first half of 2009 and develop new approaches for the treatment of long-term illnesses and health promotion. Further information: The final report is available in Finnish in the City of Oulu Development Projects site ( and in the Oulu Social and Health Services intranet (Akkuna). Financing: Financing Total Ministry of Social Affairs and Health 62,5 % , , , ,27 City of Oulu , , , ,76 Total , , , ,03

10 10 1 KASIO-HANKKEEN TAUSTA 1.1 Omahoitopalvelun kehittäminen, rahoitus ja hankkeen rajaukset Kansallisten suunnitelmien mukaan suomalaisen terveydenhuollon tärkeä kehittämisen painopiste on sähköisten asiointipalvelujen rakentamisessa (Iivari & Ruotsalainen 2007). Terveydenhuoltoon ollaan rakentamassa uudenlaisia sähköisiä terveyspalveluja ammattilaisten käyttöön ja myös asiakkaiden kotiin. Tarkoituksena on vastuuttaa asiakkaita enemmän omahoitoon. Uusilla terveyspalveluilla pyritään vapauttamaan terveydenhuollon resursseja hoitotyöhön ja parantamaan palvelujen laatua ja tehokkuutta. Kehitys tuo mukanaan uusia haasteita liittyen kysymyksiin hoitovastuusta, sähköisten palvelujen käytettävyydestä erilaisille asiakkaille sekä myös sähköisesti välitettävän tiedon ja ohjauksen laadusta. (Hyppönen & Niska 2008) Terveydenhuollon sähköisiä palveluja on kehitetty viime vuosina erilaisissa kehittämishankkeissa. Teknologian hyödyntämishankkeiden onnistuminen edellyttää hankkeiden tiivistä liittämistä arkityöhön ja sen keskeisiin kehittämishaasteisiin. (Hyppönen 2004.) Omahoitohankekokonaisuuden lähtökohtana oli kehittää nykyistä terveyspalvelujärjestelmää ja tukea kuntalaisten asemaa ja vastuuta terveyspalveluiden käyttäjänä. Omahoitopalvelua ryhdyttiin suunnittelemaan, jotta Oulun kaupunki pystyisi vastaamaan palvelujärjestelmän tuleviin haasteisiin. Omahoitohankkeilla oli korkeat elinkeinopoliittiset tavoitteet, joiden mukaan kehitettiin sosiaali- ja terveystoimen palveluita ja niiden kustannustehokkuutta Oulun alueella (ks. Oulun kaupunki; Sosiaali-ja terveyslautakunta, Pöytäkirja , 66). Omahoitohankekokonaisuuden kehittämistyön taustalla vaikutti Oulun kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon strateginen näkemys siitä, että Oulun kaupungin sosiaali- ja terveydenhuolto on vuonna 2015 kansainvälinen edelläkävijä asiakaslähtöisten hyvinvointiteknologiatuotteiden käyttäjänä ja kehittäjänä. (OTE1-projektin asettamispäätös 174 SOTE 5310/2003). Oulun kaupungin siirtyminen tilaaja-tuottajamalliin vuoden 2007 alusta toi haasteita omahoitohankkeiden kehittämistyöhön. Mallin mukaan tilaaja vastaa lain ja asetuksen mukaisesta palveluiden järjestämisestä kuntalaisille sekä vastaa asiakkaiden palveluiden saannista sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Tuottaja puolestaan tuottaa asiakaskohtaisen palvelun lakien ja asetusten sekä sopimusten mukaisesti. (Tietoa Oulusta 09-10). Kansalaisten sähköiset itsehoitopalvelut hanke (KASIO hanke) on ollut osa Oulun Omahoitohankekokonaisuutta, jossa rinnakkaishankkeena oli mukana Tekesin rahoittama

11 11 OTE2 ja Ttk-hanke ( ). KASIO-hanke käynnistyi keväällä 2007 sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen terveyshankkeen rahoituksella. Omahoitopalvelun kehittämistyötä on tehty vuosina yhteistyössä yritysten (Mawell Oy, Coronaria Media Oy, Coronaria Impact Oy, Prowellness Oy) ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa (Oulu Wellness Instituuttisäätiö, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, THL, Kustannusosakeyhtiö Duodecim Oy). Omahoitohankekokonaisuudessa kehitetty Omahoitopalvelu on uusi kansallisesti palkittu terveydenhuollon internet-pohjainen palvelu, joka tukee monipuolisesti asiakkaan omahoitoa. Palvelun avulla on mahdollista saada terveyteen liittyvää luotettavaa informaatiota, neuvontaa ja ohjausta helposti ajasta ja paikasta riippumatta. Luotettavat tietosisällöt toimivat ammattilaisten hoidonohjauksen tukena. Asiakkaalla on käytössään oma terveyskansio, joka vaatii kirjautumisen verkkopankkitunnuksilla. Terveyskansio on asiakkaan itse hallinnoima ja sen kautta on mahdollista tehdä ajanvarauksia, katsella omia laboratoriotuloksia, tallentaa omia henkilökohtaisia terveystietoja sekä lähettää terveyteen liittyviä kysymyksiä omalle terveysasemalle. Omahoitopalvelun tavoitteena on tukea asiakkaan voimaantumista ja saada hänet aktiiviseksi toimijaksi hoitoprosessissa yhteistyössä ammattilaisen kanssa. Omahoitopalvelu on tällä hetkellä koekäytössä Oulun kaupungin neljässä eri terveysasemapiirissä. Noin kolmasosalla oululaisista on mahdollisuus käyttää palvelun kirjautumista vaativia osioita. Omahoitopalvelu kilpailutetaan syksyllä 2009 ja se on kaikkien oululaisten käytössä vuoden 2010 aikana. Kasio-hankkeen kehittämistyön taustalla vaikutti olennaisesti omahoitohankekokonaisuuden ensimmäinen hanke, OTE 1 ( ) sekä Tekesin rinnakkaishanke Ote 2 ja Ttk ( ). OTE 1-hankkeessa tapahtui Omahoitopalvelun alkukehitys ja siinä yhdistettiin palvelumoduulit (käyttäjätietokanta, asiakaskäyttöliittymä, tunnistamismoduli, oma terveyskortti, kysymys-vastaustietopankki, terveystietoinformaatiopankki, palveluhaku, palvelupistetietojärjestelmä; terveyspalvelut, konsultaatiokanava, chat-käyttöliittymä, Aktiivinen omahoitojärjestelmä, terveysneuvonta sekä mukautetut ja selkokieliset sisällöt) teknologian kehityshankkeessa toteutettuun Omahoitopalvelualustaan sekä varmistettiin kokonaisuuden käytettävyys ja kehitettyjen sisällöllisten elementtien toimivuus. OTE 1-vaiheessa saavutetut tulokset tukivat hyvinvointiteknologian edelleen kehittämistä ja terveydenhuollon palveluprosessien uudistamista sähköisiä palvelukanavia hyödyntämällä. Tämä toimi taustana Kasiohankkeen moduulien valinnoille ja jatkokehitystarpeille. Oulun Omahoito- ja Teknologiaterveyskeskus-hankekokonaisuus (Ote 2 ja Ttk) koostui Omahoitopalvelun jatkokehittämisestä, teknologiaterveyskeskus Kaakkurin prosessilähtöisen toiminta- ja testausprosessimallin rakentamisesta ja verkottumisesta.

12 12 Tavoitteena oli myös muuttaa hoitohenkilöstön työ- ja toimintatapoja teknologiaterveyskeskus Kaakkurissa. 1.2 Hankkeen yhteys Oulun kaupungin strategioihin Oulun kaupunki on edistänyt erilaisilla tietoyhteiskuntahankkeilla, kehittämisalustoilla sekä pilotoinneilla mobiili- ja verkkopalveluiden kehittymistä ja integraatiota. KASIO-hankkeen taustalla ovat Oulun kaupungin vahvat tahdonilmaisut toimia kansainvälisenä edelläkävijänä hyvinvointiteknologian käyttöönotossa ja kehityksessä. Lisäksi palvelurakenteiden kehittäminen ja asiakaslähtöisyys on nostettu esiin kaupungin palveluja elinkeinopoliittisissa strategioissa. Oulun kaupungin terveydenhuollon strategisena tavoitteena on luoda toimenpiteitä ja palveluita, joiden avulla asukkaille on mahdollisuus hyvään itsenäiseen elämänhallintaan. Toimenpiteiden ja palvelurakenteiden kehittämisellä on pyritty tukemaan asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. KASIOhankkeen tavoitteet ja toteutus suunniteltiin vastaamaan kaupungin strategioita. (ks. Talousarvio 2009 ja suunnitelma ) 1.3 Ekat kansallinen koordinaatio KASIO-hanke kuului laajaan ekat-koordinaatioon, jossa Oulun kaupunki koordinoi seitsemää kansalaisen sähköisiä palveluita kehittävää hanketta. KASIO-hanke oli yhtenä osahankkeena koordinaatiossa, jonka puitteissa tehtiin kansallisen tason kehitystä tukevaa määrittelytyötä liittyen ajanvaraukseen, suostumusten hallintaan ja valtuuttamiseen. Lisäksi koordinaatio järjesti verkostoyhteistyötä tukevia työpajoja ja seminaareja. EKatkoordinaation hankkeissa kerättiin vaatimuksia sähköisten palveluiden arkkitehtuurin määrittelyn pohjaksi. Oulun kaupungissa ekat-koordinaatioon kuuluvassa KASIOhankkeessa keskityttiin erityisesti ajanvarauspalvelun ja kansalaisen omahoitoa tukevien palveluiden kehittämiseen. Koordinaation tavoitteena oli yhdistää eri alueiden kehittämishankkeiden tulokset sekä mallintaa ja arvioida niissä muodostuneet hyvät käytännöt. EKat-koordinaatiohankkeista on koottu yhteinen loppuraportti (liite 1), joka löytyy sosiaali- ja terveysministeriön internet-sivustolta (ks. Valkeakari S. (toim.) 2009) 2 HANKKEEN TAVOITTEET Seuraavaksi kuvatut KASIO hankkeen tavoitteet perustuvat 11/2007 tehtyyn hankesuunnitelmaan (Niska ym. 2007).

13 13 Kasio-hankkeen tavoitteet: Kehittää Omahoitopalvelua yhteistyössä yritysten kanssa ja ottaa käyttöön uusia tuotemoduuleita: ajanvaraus, maksamismenettely, suostumus, terveyskirjaston liittäminen osaksi palvelua (Duodecim), ilmoittautuminen ja laboratoriotietojen välittäminen. Toteuttaa uusien tuotteiden tuote ja käyttötestaus ammattilais ja/tai asiakasryhmillä. Perehdyttää terveydenhuollon ammattilaiset toimimaan Omahoito-toimintamallin mukaiseen työskentelyyn. Palvelutuotannossa perehdytään prosessilähtöiseen työskentelyyn omahoitopalveluidean mukaisesti. 1.vaiheessa toimintamallin muutos koskee ehkäisevän työn ja kroonisten sairauksien järjestämistä, toimintakulttuurin muuttamista organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöiseen toimintaan: tehtävän jaon hallittu muutos. Asiakkaan valtuuttaminen: tarkennetaan käytössä olevat välineet ja menetelmät omahoitoa ohjaamaan ja tukemaan, jotta asiakas olisi aktiivinen toimija oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Rakentaa selkeä fyysinen testausympäristö Teknologiaterveyskeskus Kaakkuriin (investoinnit ja laitehankinnat). Osallistua kansalliseen yhteistyöhön koordinaation kautta ja vaikuttaa aktiivisesti lainsäädännön muodostumiseen. Lisätä Omahoitopalvelun ulkoista ja sisäistä tiedotusta. 3 HANKKEEN TOTEUTUS Seuraavaksi kuvataan projektin toteutus hankesuunnitelman mukaisesti jaettuna kehitys-, koulutus- ja investointiosioihin. Kehitysosion päätavoitteena oli Omahoitopalvelukokonaisuuden jatkokehittäminen uusien palvelumoduulien avulla. Kehitysosioon kuuluivat myös uusien palvelumoduulien pilotointi sekä ansaintalogiikan selvittäminen. Koulutusosiossa perehdytettiin terveydenhuollon henkilökunta Omahoitopalvelun toimintamallin mukaiseen työskentelyyn ja investointiosiossa rakennettiin testausympäristö kansalaisten omahoitoa ja terveydenhuollon prosesseja tukeville teknologioille.

14 Kehitysosio Omahoitopalvelun ydinpalvelujen kehittäminen KASIO-hanke käynnistyi projektihenkilökunnan rekrytoinnilla huhtikuussa 2007 ja henkilöstö aloitti työskentelyn elokuussa. Toukokuussa 2007 käynnistettiin yhteistyöyritysten (Coronaria Impact Oy, Mawell Oy ja Prowellness Oy) kanssa neuvottelut uusien palvelumoduulien tuottamisesta. Syksyllä 2007 määriteltiin yhteistyössä em. yhteistyöyritysten, projektihenkilökunnan ja Kaakkurin terveysaseman henkilökunnan kanssa Omahoitopalvelun ydinpalveluita sekä niihin liittyviä prosesseja (ajanvaraus, laboratoriotulosnäyttö, verkkoneuvontapalvelu) sekä tietosisältöihin, maksamiseen, suostumuksen hallintaan, mobiili integraatioihin ja muihin tuotemoduuleihin liittyviä asioita. Määrittelytyötä tehtiin intensiivisesti koko syksyn ajan ja hankesuunnitelmassa esitettyjen palvelujen määrittelytyö Omahoitopalvelun pilotoinnin aloittamiseksi saatiin tehtyä määräajassa. Ajanvaraus Neuvotteluja nettiajanvarauspalvelun toteuttamisesta osaksi Omahoitopalvelua käytiin TietoEnator Oy:n ja Mawell Oy:n kanssa vuosina Ajanvarausjärjestelmän kehittämisen lähtökohtana oli integraatio perustietojärjestelmä Efficaan. Integraation vaatimat kehittämistyön kustannukset ja pitkä toteutusaika nousivat kuitenkin perustietojärjestelmään integroitavan nettiajanvarauspalvelun hankinnan esteeksi, joten nettiajanvarauspalvelu päätettiin toteuttaa kehittämishankkeessa perustietojärjestelmästä irrallisena ratkaisuna käyttökokemusten keräämiseksi ja tarkempien toiminnallisten vaatimusten kartoittamiseksi. Nettiajanvarauspalvelun Omahoitopalveluun toimitti Mawell Oy. Koekäytön aikaiset nettiajanvarauspalvelut määriteltiin yhteistyössä Kaakkurin terveysaseman henkilökunnan kanssa. Kun koekäyttöaluetta päätettiin Kaakkurin kokeilun jälkeen laajentaa koskemaan myös Höyhtyän terveysasemapiiriä, toteutettiin ratkaisuun paremmin laajenemista tukevia muutoksia. Alkuperäinen toteutus oli tehty vain yhden terveysaseman alueella tapahtuvaa kokeilua varten, joten laajennusvaiheessa järjestelmään tehtiin konfiguraatiomuutoksia, joiden avulla palvelu skaalautui paremmin usean eri terveysaseman tarpeisiin. Konfiguraatiomuutokset liittyivät järjestelmän toiminnalliseen arkkitehtuuriin sekä muutoksiin, joiden avulla kuntalaisen ajanvaraukset voidaan ohjata osoitteen perusteella lähimmän terveysaseman palveluihin. Lisäksi toteutettiin muutos, jonka avulla laboratorioajanvaraus on kaikille omahoitopalvelun käyttäjille aina oletusarvoisesti mahdollinen ilman, että sitä tarvitsee kuntalaiselle henkilökunnan käyttöliittymästä erikseen sallia. Omahoitopalvelun nettiajanvarausjärjestelmä otettiin koekäyttöön

15 15 Laboratoriotulosnäyttö Laboratoriotulosten välittämisestä käytiin neuvotteluja sekä TietoEnator Oy:n että Mawell Oy:n kanssa TietoEnator oli aiemmin toimittanut Oulun kaupungille tekstiviestipalvelun osana Effica perustietojärjestelmää, minkä avulla olisi ollut mahdollista välittää mm. laboratoriotuloksiin ja jonotustietoihin liittyviä lyhyitä tekstiviestejä potilaille. TietoEnatorilla olemassa oleva ratkaisu ei kuitenkaan vastannut niitä vaatimuksia, joita Omahoitohankkeessa oli tulosten välittämiselle omaan terveyskansioon määrittelyvaiheessa asetettu. Määrittelytyötä jatkettiin Mawell Oy:n kanssa, joka toteutti yhteistyössä MyLab Oy:n kanssa 18 Kaakkurin terveysaseman hoitohenkilökunnan kanssa valitun laboratoriotuloksen vastausten välittymisen kansalaisen omaan terveyskansioon (B-LA, P- CRP, P-TT-INR, FP-GLUK, B-GHB-A1C, FP-KOL, FP-KOL-HDL, FP-TRIGLY, FP-KOL-LDL, P-K, P-NA, P-KREA, P-ALAT, P-AFOS, P-GT, S-BIL, P-CA, U-HCG-O). Välitettävät laboratoriotulokset valittiin huomioiden erityisesti Omahoitopalvelun kehittämistoiminnan kohderyhmänä olevien pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy ja hoidonohjaus. Laboratoriotulosnäyttöön toteutettiin myös ominaisuus, jonka avulla kuntalainen tai henkilökunta voi lähettää kysymyksiä tai kommentteja laboratoriotuloksiin liittyen. Laboratoriotulosnäyttö toteutettiin osaksi kansalaisen terveyskansiota ja otettiin koekäyttöön Verkkoneuvontapalvelu Syksyllä 2007 OTE1 vaiheessa koekäytettyä Mawell S7 tuoteryhmään kuuluvaa NetNurse- / verkkoneuvontapalvelua kehitettiin KASIO-hankkeessa vastaamaan paremmin Kaakkurin koekäytön palvelulle asettamia vaatimuksia. Palveluun määriteltiin ja toteutettiin palveluvalinta, jossa kuntalainen voi valita, haluaako hän lähettää viestin oman terveysasemansa vastaanotolle, neuvolaan tai hammashoitolaan. Lisäksi vastaanotolle lähetettyjen viestien kohdentumiseksi toteutettiin ominaisuus, jonka avulla vastaanotolle lähetetyt viestit ohjautuvat osoitteen perusteella oikean väestövastuualueen palvelujonoon (esim. kaak1-kaak5) ja neuvolaan sekä hammashoitolaan lähetetyt viestit omiin palvelujonoihinsa. Lisäksi kuntalaisen laboratoriotulosnäytön kautta lähettämät kysymykset ohjautuvat omaan terveysasemakohtaiseen viestijonoonsa. Laboratoriotuloksiin liittyville suoraviesteille toteutettiin NetNurse järjestelmään myös oma tallennuspaikkansa. Verkkoneuvontapalvelu otettiin koekäyttöön Keväällä 2009 määriteltiin ja toteutettiin Kaakkurin koekäytön aikana saadun palautteen perusteella verkkoneuvontapalvelun henkilökunnan käyttöliittymään käyttöliittymämuutoksia, joiden tavoitteena oli nopeuttaa ja helpottaa viestien käsittelyn organisointia. Toteutetuilla muutoksilla katsottiin olevan olennaista merkitystä viestien

16 16 käsittelyn helpottamiseksi yksikön sisällä. Uudet ominaisuudet saatiin käyttöön huhtikuussa Omahoitopalvelun tietosisällöt Omahoitopalvelun tietosisältöjä työstettiin yhteistyössä Terve Suomi portaalin ja terveyskirjasto.fi toimijoiden kanssa keväällä Yhteistyö THL:n kanssa liittyen tietosisältöjen tuomiseksi Omahoitopalveluun hiipui Terve Suomi portaalin kehitysvaiheesta johtuen. Syksyllä 2008 toteutettiin Duodecimin terveyskirjaston itsehoitoa tukevien artikkelien tuominen Omahoitopalveluun Duodecimin ja Coronaria Impact Oy:n yhteistyönä. Coronaria Impact Oy toteutti Duodecimin artikkelien tuomiseen liittyvän rajapinnan ja rakensi artikkelien tuomisen/poistamisen mahdollistavan ominaisuuden osaksi Omahoitoalustan ylläpitotyökalua. Samanaikaisesti Omahoitopalveluun lisättiin terveyskirjasto.fi hakukone. Omahoitopalvelun rakenteen kehittämisessä ja tietosisältöjen hyödyntämisessä tehtiin yhteistyötä terveysasemien henkilökunnan kanssa. Omahoitopalveluun tuodut artikkelit valittiin hankkeen projektityöntekijän ja terveysasemien henkilökunnan toimesta. Omahoitopalveluun määriteltiin uusia tietosisältöjä neuvolatoimintaan ja suun terveyteen liittyen. Uudet ominaisuudet otettiin käyttöön talvella Omahoitoalustaan integroitiin KASIO hankkeen aikana uusia tietopalveluita. Näitä ovat lääkeopas, hoitoon liittyvien tutkimusten ja mittausten hakutoiminnot, apteekkihaku, keskustelufoorumi sekä terveysasemahaku. Lääkeopas on lääketietokeskuksen ylläpitämä tietokanta, josta käyttäjä voi hakea yleisimmin käytettyjä lääkkeitä ja niiden käyttöohjeita. Hoitoon liittyvien tutkimusten ja mittausten hakutoiminnoilla on mahdollista katsella esim. erilaisiin laboratoriokokeisiin tai muihin tutkimuksiin liittyviä selitteitä. Apteekkihaun avulla käyttäjä voi hakea haluamansa apteekin yhteystietoja eri hakuperustein. Toteutusta muutettiin siten, että Omahoitopalvelussa listataan oletusarvoisesti Oulun alueen apteekit, jolloin hakutoimintoa ei tarvitse erikseen niiden osalta suorittaa. Maksuttomaan phpbb2 sovellukseen pohjautuva keskustelufoorumi integroitiin Omahoitopalveluun syksyllä Keskustelufoorumia oli tarkoitus käyttää esimerkiksi ryhmäohjausten tukena ja kansalaisten vapaana anonyyminä terveyden ja sairauksien hoidon vertaistukikanavana. Keskustelufoorumi poistettiin kuitenkin käytöstä keväällä 2008 tietoturvaongelmien vuoksi. Terveysasemahaulla löytyy lähin asuinosoitetta vastaava terveysasema.

17 Omahoitopalvelun muiden tuotemoduulien kehittäminen Mobiili-integraatiot (Coronaria Impact Oy) Keväällä 2008 Omahoitopalvelusta määriteltiin ja toteutettiin yksinkertainen, selainpohjainen mobiiliversio. Neuvotteluja käytiin syksyllä 2007 ja keväällä 2008 Coronaria Median sekä Plenwaren kanssa. Palvelusta haluttiin kuitenkin tarjotun, päätelaitteeseen asennettavan sovelluspohjaisen ratkaisun sijaan selainpohjainen ratkaisu, jolloin toteuttajaksi tuli Coronaria Impact Oy. XHTML pohjainen, esimerkiksi Nokia S60/S80 sarjan päätelaitteilla toimiva mobiiliversio otettiin käyttöön keväällä ProWellness-moduulin jatkokehittely Omahoitopalvelun pilottivaiheen aikana Teknologiaterveyskeskus Oulun henkilökunnalta tuli ideoita ProWellness-moduulin jatkokehittämiseen. Mm. INR-välilehden puuttuminen nähtiin suurena puutteena. INR-välilehden koettiin helpottavan hoitajien työtä, jolloin hoitajat pystyivät laittamaan TT-INR-arvot ja verenohennushoitoon liittyvän lääkitysohjeen suoraan kotimittausosioon. Tämän lisäksi henkilökunta halusi muutoksia astma-sivulle PEF-lisämittausten osalta. Uusia toiminnallisuuksia määriteltiin kevään 2009 aikana yhdessä henkilökunnan ja ehit Oy:n kanssa, koska tarkoituksena oli myös ottaa käyttöön langattomia INR-laitteita. Kaakkurin henkilökunta koulutettiin toukokuussa 2009 päivitetyn ProWellness OmaHoidon uusiin toiminnallisuuksiin. Kesäkuussa 2009 henkilökunnan kirjallisissa palautteissa ilmeni tarvetta jatkokehittelylle, jotka toteutettiin heinäkuun 2009 aikana. Maksaminen (Coronaria Impact Oy) Sähköiseen maksamiseen liittyvä määrittelytyö toteutettiin yhdessä Coronaria Impact Oy:n kanssa. Neuvotteluja edellytyksistä toteuttaa terveydenhuollon asiakasmaksujen (terveysasema- ja erilaiset todistusmaksut) maksamisen moduuli kansalaisen omaan terveyskansioon käytiin Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä Oulun Konttorin maksuliikenteestä vastaavan henkilöstön kanssa syksyllä Oulun kaupungin asiakasmaksujen sähköistämiseen liittyvän määrittelytyön, haasteellisen hankeaikataulun sekä tietojärjestelmäuudistusten keskeneräisyyden vuoksi maksamisen moduulia ei kuitenkaan ollut edellytyksiä toteuttaa hankkeen aikana. Suostumuksen hallinta Hankkeessa neuvoteltiin yhteistyössä palvelun toteutukseen osallistuneiden yritysten, että Oulussa toteutetun kuntalaisportaalin (OmaOulu) asiantuntijoiden kanssa suostumuksenhallintaan liittyvien toimintojen toteuttamisesta Omahoitopalveluun. Eräänlaista suostumusta omien tietojen tarkastelulle kokeiltiin Omahoitopalvelussa siten,

18 18 että kuntalaisella on mahdollisuus määritellä terveyskansion asetuksissa, salliiko hän hoitohenkilökunnan pääsyn tarkastelemaan oman terveyskansionsa sisältämiä tietoja tarvittaessa esimerkiksi laboratoriotuloksiin liittyvien suoraviestien lähettämiseksi. Lisäksi verkkoneuvojan viestin lähettämisen yhteydessä kuntalainen voi määritellä, suostuuko hän siihen, että viestin vastaamisen tukena voidaan käyttää Oulun kaupungin terveysasemien perustietojärjestelmästä löytyviä aikaisempia potilastietoja, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa viestiin vastaamiseen. Hankkeen aikana terveydenhuollon ajantasainen lainsäädäntö ei kuitenkaan antanut mahdollisuuksia suostumustenhallintaan liittyvien ominaisuuksien ja rajapintojen tarkemmalle määrittelylle ja toteuttamiselle, koska kansallinen suostumustenhallinnan määrittelytyö alkoi KuntaIT:n ja STM:n tasolla vasta syksyllä KASIO-hankkeen suostumuksen pilotointi on tuottanut arvokasta tietoa kansalliseen kehittämistyöhön. Kipumittarit Lapin ja Oulun yliopisto ovat kehittäneet langatonta järjestelmää subjektiiviseen kivunarviointiin vuodesta 2005 lähtien. Kivunarvioinnin langaton järjestelmä koostui potilaan päätelaitteesta, matkapuhelimen hoitajasovelluksesta ja hallintasovelluksesta sekä tukiasemasta ja sitä testattiin kuuden eri organisaation hoitoprosessissa, jossa Oulun kaupungin avoterveydenhuolto oli yhtenä testaajana. Testauksen yhteydessä tutkittiin järjestelmän soveltuvuutta kivun hoitoon ja kivun hallintaan sekä järjestelmän helppokäyttöisyyttä ja käyttäjäkokemusta hoitohenkilökunnan ja koekäyttäjien näkökulmasta. Oulun kaupungin tavoitteena oli saada käyttäjäkokemuksia kivunarviointijärjestelmän mahdollisesta liittämisestä Omahoitopalveluun. Oulun kaupunki ei ottanut langatonta kivunarviointijärjestelmää käyttöön palvelun keskeneräisyyden vuoksi. Web-lomakkeet Web-lomakkeisiin liittyvää yhteistyötä tehtiin Oulun kaupungin AmIE-hankkeen vanhustyön toimijoiden sekä Mawell Oy:n kanssa. Yhteistyösuunnitelmana oli liittää kehitetty sähköinen hyvinvointiprofiili-haastattelulomake osaksi Omahoitopalvelua. Sähköisen hyvinvointiprofiilin kehittäminen AmIE-hankkeessa oli Omahoitohankkeen aikana keskeneräinen sekä prosessimoottorin puuttuminen Omahoitopalvelusta vaikutti siihen, ettei hyvinvointiprofiilia voitu teknologisesti ja käyttäjien kannalta järkevällä tavalla toteuttaa osaksi Omahoitopalvelua.

19 Omahoitopalvelun käyttöönoton suunnittelu Omahoitopalvelun laajenemiseen liittyvää käyttöönottosuunnitelmaa (liite 2) alettiin työstää kaikille Oulun kaupungin terveysasemille syksyllä 2008 hankkeen ja yhteistyöyritysten kanssa. Käyttöönottosuunnitelman rinnalla työstettiin myös viestintäsuunnitelmaa yhdessä yhteistyöyritysten kanssa. Viestintäsuunnitelman tavoitteena oli luoda käytänteet Omahoitopalvelun ulkoiseen ja sisäiseen viestintään. Käyttöönottosuunnitelman mukaisesti Omahoitopalvelun koekäyttö laajeni Höyhtyän terveysasemalle joulukuussa 2008 sekä Kontinkankaan ja Rajakylän terveysasemille maaliskuussa Omahoitopalvelun koekäyttö päätettiin toteuttaa loppuun näillä neljällä terveysasemapiirillä eikä koekäyttöä laajennettu koskemaan koko Oulun kaupungin väestöä. Syynä tähän oli Omahoitopalvelun tuleva kilpailutus ja siihen liittyvän määrittelytyön toteuttaminen hankkeessa. Omahoitopalvelun koekäytön laajeneminen loppui maaliskuussa 2009 ja palvelu siirtyi ylläpitovaiheeseen Hankkeen ylläpitovaiheessa tehtiin Omahoitopalvelun kilpailutukseen liittyviä toiminnallisia vaatimusmäärittelyjä. Vaatimusmäärittelyihin ovat osallistuneet hankkeen työntekijöiden lisäksi myös Omahoitopalvelun vastuukäyttäjät ja avoterveydenhuollon lääkärit. Määrittelytyössä hyödynnettiin myös asiantuntijapalveluita sekä Omahoitopalvelun koulutuskokonaisuudesta saatuja vapaita palautteita. Omahoitopalvelu kilpailutetaan loppusyksyllä 2009 Oulun kaupungin sosiaali ja terveystoimen ja tietohallinnon toimesta. Tavoitteena on, että Omahoitopalvelu on käytössä kaikilla oululaisilla ja jokaisella Oulun kaupungin terveysasemalla vuoden 2010 aikana Omahoitopalvelun pilotointi Omahoitopalvelun ydinpalvelujen määrittelytyön jälkeen laadittiin vuodenvaihteessa yhteistyössä yritysten ja OTE2 rinnakkaishankkeen kanssa pilotointisuunnitelma (liite 3). Pilotointisuunnitelman mukaan Omahoitopalvelun koekäytölle asetettiin seuraavat tavoitteet: 1. Selvitetään Omahoitopalvelun käyttökelpoisuus terveydenhuoltohenkilökunnan palveluprosessien tukena. 2. Selvitetään Omahoitopalvelun käyttökelpoisuus kansalaisen aktiivisen terveyden edistämisen ja sairauksien hoidon seurannan tukena. 3. Tunnistetaan Omahoitopalvelun ongelmat ja muutostarpeet käyttäjien näkökulmasta. 4. Selvitetään Omahoitopalvelun tekninen toimivuus.

20 20 5. Määritetään Omahoitopalvelun valmius laajempaan käyttöönottoon. Omahoitopalvelun pilotointi suoritettiin välisenä aikana. Ajanvarauksen ja laboratoriotietonäytön pilotointi aloitettiin johtuen näiden palvelumoduleiden kehitys- ja integrointityöhön liittyvistä viivästyksistä. Projektityöntekijät työskentelivät Kaakkurissa pilotoinnin alussa kaksi kuukautta tukien henkilökuntaa sekä asiakkaita Omahoitopalvelun käytössä. Henkilökunnan sekä asiakkaiden palautteiden perusteella pyrittiin kehittämään Omahoitopalvelua ja viestittämään yrityksille muutostarpeista. Lisäksi henkilökuntaa tuettiin asiakkaille suuntautuvassa markkinoinnissa tekemällä markkinointi- ja ohjemateriaalia Omahoitopalvelusta. Lisäkoulutusta sekä tukea annettiin henkilökunnalle ja palveluesimiehelle tarpeen mukaan pilotoinnin aikana. Pilotoinnin aikana saadut palautteet sekä pilotoinnista tehty opiskelijatyö esiteltiin erikseen Kaakkurin terveysaseman avo- ja suunterveydenhuollon henkilöstölle loka- marraskuussa Tilaisuudessa syntyneen keskustelun ja arviointitulosten pohjalta Omahoitopalvelua jatkokehitettiin. Arviointitulokset esitettiin sosiaali ja terveystoimen tuottajajohdolle Omahoitopalvelun ansaintalogiikan selvitystyö Omahoitopalvelun ansaintalogiikkaa työstettiin taloushallinnon asiantuntijoiden johdolla vuosien ajan ja määrittelytyö valmistui loppusyksystä Omahoitopalvelun ansaintalogiikka koskee ydinpalveluiden tuotteistamista ja siinä laadittiin prosessikuvaukset eri työtavoista Kaakkurin terveysaseman toimintatapojen mukaisesti. Kuvaukset laadittiin sekä entisen toimintamallin (esim.puhelinajanvaraus) että Omahoitopalvelun (esim. nettiajanvaraus) mukaisista työtavoista. Kuvausten pohjalta tehtiin työajan seuranta, jonka perusteella vertailtiin eri toimintatapojen kustannuksia. Kuvaukset tehtiin haastattelemalla terveysaseman henkilökuntaa syksyn 2008 aikana. Prosessikuvauksia tarkennettiin kesän ja syksyn 2009 aikana. Työajan seuranta sekä toimintatapojen ja kustannusten vertailu laadittiin syksyn 2008 prosessikuvausten perusteella. Kuvaukset laadittiin ajanvaraus-, laboratoriotulosten ilmoittamis- ja viestikanava-prosesseista. Prosessikuvausten perusteella tehtiin työajan seuranta Kaakkurin terveysasemalla helmikuussa Seurantaan osallistui yhteensä 14 henkilöä (2 lääkäriä, 3 sairaanhoitajaa, 7 terveydenhoitajaa sekä yksi lähihoitaja ja terveyskeskusavustaja) vastaanottotoiminnasta ja terveysneuvonnasta. Seurantaa varten tehtiin lomakepohja prosessikuvausten perusteella. Henkilöt seurasivat itse eri työvaiheisiin käyttämäänsä työaikaa 1-2 päivän ajan ja merkitsivät ajan minuutteina lomakkeelle. Seurannassa