Omahoito ja innovaatioympäristö terveydenhuoltopalveluille, toimintatavoille, tuotteille ja teknologiasovellutuksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omahoito ja innovaatioympäristö terveydenhuoltopalveluille, toimintatavoille, tuotteille ja teknologiasovellutuksille 1.9.2007 31.5."

Transkriptio

1 OTE 2 JA TTK-HANKE Omahoito ja innovaatioympäristö terveydenhuoltopalveluille, toimintatavoille, tuotteille ja teknologiasovellutuksille Loppuraportti

2 2 Loppuraportin on toimittanut Virpi Kanto. Raportin laadinnassa ovat olleet mukana Minna Angeria, Riikka Hirvasniemi, Kimmo Kääriäinen, Outi Sippola ja Marika Tähti. Kehittämistyössä mukana olleet hyvinvointiteknologiayritykset ja tutkimuslaitokset:

3 3 SISÄLLYS HANKETIIVISTELMÄ 5 1 PROJEKTIN TAUSTA Sähköisten terveyspalveluiden kehittämisen haasteet FinnWell ohjelma Hankkeen yhteys Oulun kaupungin strategioihin 8 2 PROJEKTIN TAVOITTEET Terveydenhuollon toimintatapojen kehittäminen Asiakaslähtöisen Omahoitopalvelun kehittäminen ja uusien moduleiden integroiminen Omahoitopalveluun Omahoitopalvelun pilotointi Teknologiaterveyskeskuksessa Teknologiaterveyskeskus Oulu: Työ- ja toimintaprosessit, tuotetestausmalli ja ansaintalogiikka 10 3 PROJEKTIN TOTEUTUS Omahoitopalvelun pilotointi Toiminta- ja tuotetestausmallin pilotointi Teknologiaterveyskeskuksen ansaintalogiikan selvitystyö 14 4 PROJEKTIN TULOKSET Uusien palvelujen kehittäminen ja liittäminen osaksi Omahoitopalvelua Omahoitopalvelun pilotoinnin tulokset Toiminta- ja tuotetestausmallin esittäminen Tuotetestausprosessin kulku Esimerkkitapauksia tuotetestauspalvelusta 24 5 PROJEKTIORGANISAATIO Projektihenkilöstö Projekti- ja johtoryhmä Sosiaali- ja terveystoimen ohjaava työryhmä Yhteistyöyritykset ja kumppanit Kansallinen HyväHoito-koordinaatio 28 6 PROJEKTIN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS 29

4 4 7 PROJEKTIN VIESTINTÄ VUOSINA PROJEKTIN ARVIOINTI Omahoitopalvelun pilotoinnin arviointi henkilökunnan näkökulmasta Omahoitopalvelun pilotoinnin arviointi asiakkaan näkökulmasta ValtIt-laatukriteeristön arviointi sisällön osalta Vaikuttavuuden arviointi Asiakastyytyväisyyskysely Zef-arvioinnit Pro Gradu-tutkielmat 38 9 JATKOTOIMENPITEET 39 LÄHTEET 41

5 5 HANKETIIVISTELMÄ Tulokset: Hankkeen nimi: Ote 2 ja Ttk; Omahoito ja innovaatioympäristö terveydenhuoltopalveluille, toimintatavoille, tuotteille ja teknologiasovellutuksille. Projektinumero: Toteuttava yksikkö: Oulun kaupunki Vastuullinen johtaja: Oulun kaupungin terveysjohtaja Keijo Koski Hanketyyppi: Yhteistyöhanke, osa Tekesin rahoittamaa Finnwell-ohjelman HyväHoito-kokonaisuutta. Yhteistyökumppanit: Mawell Oy, Coronaria Impact Oy, ProWellness Oy, OWI, Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu. HyväHoitokoordinaation kautta Espoon ja Turun kaupunki sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Toteutusaika: Tavoitteet: Terveydenhuollon toimintatapojen ja asiakaslähtöisen Omahoitopalvelun kehittäminen, uusien moduleiden integroiminen Omahoitopalveluun, Omahoitopalvelun pilotointi Teknologiaterveyskeskuksessa, Teknologiaterveyskeskuksen työ- ja toimintaprosessien sekä tuotetestausmallin kehittäminen ja tuotteistaminen. Projektissa kehitettiin, pilotoitiin ja arvioitiin sähköinen terveydenhuollon palvelukanava asiakkaille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Omahoitopalvelun kautta kuntalaiset saavat tietoa ja tukea terveyteen, hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja sairauksien hoitoon liittyen. Palvelu tukee asiakkaiden itsehoitoa ja toimii tärkeänä asiointikanavana entisen puhelimen ja käynnin rinnalla. Ajasta ja paikasta riippumaton palvelu nostaa Omahoitopalvelun arvoa ja sen käyttöä. Ammattilaisilla on käytössään uusi sähköinen työväline. Kehitettyjen ammattilaisten uusien työ- ja toimintaprosessien myötä on uudistettu terveydenhuollon toimintamalleja Oulun kaupungissa. Teknologiaterveyskeskus Kaakkurissa on kehitetty toiminta- ja tuotetestausmalli, jonka avulla edistetään terveysteknologian tuotteiden käytettävyyttä tulevaisuudessa. Tuotetestaustoimintaa ja -mallia tullaan hyödyntämään eri hallintokunnissa. Tuotetestausmallin tuotteistaminen on aloitettu. Onnistuneella rahoittajayhteistyöllä (Tekes, Oulun kaupunki ja STM) oli suuri merkitys projektin onnistumisen kannalta. Jatkotoimenpiteet: Oulun kaupunki kilpailuttaa Omahoitopalvelun syksyllä Tavoitteena on, että uusi kilpailutettu Omahoitopalvelu on käytössä jokaisella Oulun kaupungin terveysasemalla vuonna Omahoitopalvelu on pysyvä asiointikanava terveydenhuollossa Oulun kaupungissa. Myös tuotetestaustoimintaa kehitetään edelleen Kaakkurissa. Kilpailutettua Omahoitopalvelua tullaan hyödyntämään terveydenhuollon jatkohankkeissa (Pisara- ja Terveempi Pohjois- Suomi-hanke). Rahoitus: Rahoitus Ote Yhteensä Oulun kaupunki 51,08 % Tekes 48,92 % Yhteensä

6 6 1 PROJEKTIN TAUSTA 1.1 Sähköisten terveyspalvelujen kehittämisen haasteet Kansalliset suunnitelmat rakentavat terveydenhuollon toteuttamiseksi uudenlaisia sähköisiä terveyspalveluiden tuottamistapoja ammattilaisten käyttöön ja myös asiakkaiden/potilaiden kotiin. Palveluita ollaan siirtämässä verkkoon ja vastuutetaan asiakkaita/potilaita enemmän omahoitoon. Uudella palvelulla pyritään vapauttamaan terveydenhuollon resursseja hoitotyöhön ja parantamaan palvelujen laatua ja tehokkuutta. Kehitys tuo mukanaan uusia haasteita liittyen kysymyksiin hoitovastuusta, sähköisten palvelujen käytettävyydestä erilaisille asiakkaille sekä myös sähköisesti välitettävän tiedon ja ohjauksen laadusta. Sähköisiä asiointipalveluita kehittämällä pyritään ratkaisemaan haasteita palveluiden saatavuudessa, tehostamisessa ja laadussa. (Hyppönen & Niska 2008) Oulun kaupunki on asukkaallaan ( ) Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Oulussa on nuori ikärakenne, keski-ikä on 36,8 vuotta. Oulun seudun kunnista Oulun kaupunki on siirtynyt tilaaja-tuottajamalliin vuoden 2007 alusta. (Tietoa Oulusta ) Oulun kaupungissa on määritelty tilaaja-tuottajamalli siten, että tilaaja vastaa lain ja asetuksen mukaisesta palveluiden järjestämisestä kuntalaisille sekä vastaa asiakkaiden palveluiden saannista sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Tuottaja puolestaan tuottaa asiakaskohtaisen palvelun lakien ja asetusten sekä sopimusten mukaisesti. Oulu on huipputeknologian, lähinnä IT- ja hyvinvointiteknologian aloilla kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskus (Tietoa Oulusta 09-10). Tässä loppuraportissa kuvattavan Ote 2- ja Teknologiaterveyskeskushankkeen taustalla ovat Oulun kaupungin vahvat tahdonilmaisut toimia kansainvälisenä edelläkävijänä hyvinvointiteknologian käyttöönotossa ja kehityksessä. Uudenlainen sähköinen toimintamalli asettaa haasteita terveydenhuollon ammattilaisille. Hoitohenkilöstöllä on oltava kykyä arvioida ja käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa asiakaslähtöisesti. Lisäksi hoitohenkilöstön täytyy huomioida asiakkaan tietoyhteiskuntavalmiudet eli asiakkaalla käytettävissä olevat päätelaitteet ja verkkoyhteydet sekä osaaminen ja motivaatio käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa. (Leaffer & Gonda 2000, Staggers ym ) Asiakkaille suunnatulla ohjeistuksella on suuri merkitys, koska heidän edellytetään ottavan yhä suuremman vastuun omasta terveydestään. Myös tiedottaminen on tärkeää uuden teknologian käyttöönotossa. Lisäksi organisaatioiden tulee panostaa henkilökunnan koulutukseen siirryttäessä uusiin toimintamalleihin. (Liikanen 2002.) Teknologian käyttöönottoa voidaan kuvailla pitkäkestoiseksi ja vaativaksi prosessiksi, jonka kuluessa teknologia ja toiminta muotoutuvat (Hasu 2001, Hyppönen 2004). Ammattilaisen ja asiakkaan välisen sähköisen tiedonvaihdon kehittyviä järjestelmiä tai sovelluksia ovat sähköinen ajanvaraus sekä ratkaisut, joita on kehitetty tutkimuksiin ja hoitoon liittyvään tiedon vaihtoon asiakkaan kanssa terveydenhuollossa. Yleisiä sähköisiä palveluja

7 käyttämään tottuneet kansalaiset ovat alkaneet nopeasti omaksua tarjolle tulleita sähköisiä terveydenhuollon palveluja. (Winblad ym ) Terveydenhuollon tietoteknologia siirtyy osaksi ihmisen omaa arkea. Tästä hyvänä esimerkkinä on Oulun Omahoitopalvelu FinnWell-ohjelma Oulun Omahoito-hankekokonaisuus oli osa Tekesin FinnWell-ohjelmasta rahoitettua kansallista hankekokonaisuutta, jossa olivat mukana HUS:n, Espoon ja Turun terveydenhuollon osahankkeet. FinnWell-ohjelma on Tekesin Terveydenhuollon teknologiaohjelma vuosille Ohjelman kehittämistyön lähtökohtana nähdään teknologian mahdollisuudet parantaa terveyspalvelujen laatua ja tuottavuutta. Tämä vaatii toteutuakseen samanaikaisesti uusien toimintatapojen kehittämistä. (ks.lisätietoa Ote 2 ja Ttk-hanke oli jatkoa Ote 1-vaiheessa ( ) tapahtuneelle kehittämistyölle. Ote 1 vaiheessa yhdistettiin palvelumoduulit (käyttäjätietokanta, asiakaskäyttöliittymä, tunnistamismoduuli, oma terveyskortti, kysymys-vastaus-tietopankki, terveystieto-informaatiopankki, palveluhaku, palvelupistetietojärjestelmä; terveyspalvelut, konsultaatiokanava, Chat-käyttöliittymä, Aktiivinen omahoito-järjestelmä, terveysneuvonta sekä mukautetut ja selkokieliset sisällöt) teknologian kehityshankkeessa toteutettuun Omahoitopalvelualustaan, varmistettiin kokonaisuuden käytettävyys ja kehitettyjen sisällöllisten elementtien toimivuus. Asiakasprosessilähtöisyys ja käytettävyys sekä työprosessien muutokset kustannustehokkuuden näkökulmasta olivat pohjana Ote 2-vaiheen moduulien valinnoille ja jatkokehitystarpeille sekä uusien moduulien tilaamiselle Ote 2- väestötason koekäyttövaiheeseen liittyen. Ote 1-vaiheessa saavutetut tulokset (toimiva Omahoitopalvelualusta ja siihen rakennetut palvelukokonaisuudet) tukivat hyvinvointiteknologian edelleen kehittämistä ja terveydenhuollon palveluprosessien uudistamista sähköisiä palvelukanavia hyödyntämällä. Oulun Omahoito- ja Teknologiaterveyskeskus-hankekokonaisuus (Ote 2 ja Ttk) koostui Omahoitopalvelun jatkokehittämisestä, teknologiaterveyskeskus Kaakkurin prosessilähtöisen toiminta- ja testausprosessimallin rakentamisesta ja verkottumisesta. Tavoitteena oli myös muuttaa hoitohenkilöstön työ- ja toimintatapoja teknologiaterveyskeskus Kaakkurissa. Oulun Omahoito oli osallisena myös Tekesin FinnWell-ohjelmasta rahoitetussa kansallisessa hankekokonaisuudessa (HyväHoito-koordinaatio), jossa olivat Oulun kaupungin lisäksi mukana HUS-piirin, Espoon ja Turun terveydenhuollon osahankkeet. HyväHoito-koordinaation kautta mallinnettiin diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon liittyviä uusia sähköisesti tuettuja toimintamalleja. Espoon, Oulun, Turun ja HUS:n yhteistyön tavoitteina oli tuottaa aikaisempia tehokkaampia toimintatapoja pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn ja hoitoon sekä potilaiden aktiivisuuteen omassa hoidossaan. Erilliset hankkeet tukivat elämänkaaren kattavaa hoitomallia. Hankkeiden yhteistyön tavoitteena oli kunkin hankkeen erillistavoitteiden lisäksi tuottaa ratkaisuja, jotka vaikuttavat pitkäaikaissairauksien esiintyvyyteen ja hoidon

8 järjestämiseen. Tähän liittyvänä hankkeena Oulun kaupungin osalta oli OTE 2-hanke ( ), joka koostui Omahoitopalvelun jatkokehittämisestä aktiivisen omahoidon ja terveyteen liittyvien tietosisältöjen osalta Hankkeen yhteys Oulun kaupungin strategioihin Oulun kaupungin strategiat ovat tukeneet Ote 2 ja Ttk-hankkeen tavoitteita ja toteutumista koko hankkeen keston ajan. Tässä hankkeessa Oulun kaupungin kehittämistyön tavoitteet perustuvat sosiaali- ja terveyslautakunnan strategiaan kohdistuen asukkaiden hyvään ja itsenäiseen elämänhallintaan, terveyttä tukevien valintojen tekemiseen, yhtenäisen palveluverkon kehittämiseen sekä vaikuttavan ja taloudellisen palvelurakenteen muodostamiseen. Kehittämistyö nojautuu myös kaupunkistrategiaan, jonka tavoitteena on saada Oulun kaupunkiin uusinta teknologiaa hyödyntävä, asiakkaiden tarpeista lähtevä ja hyvinvointia edistävä yhteinen palveluverkosto. Kaupunkistrategian päämääränä on saada Ouluun korkeatasoinen koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä kansainvälistä huippua oleva innovaatioympäristö. Tavoitteena on myös olla kansainvälinen edelläkävijä asiakaslähtöisten hyvinvointiteknologiatuotteiden käyttäjänä ja kehittäjänä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. (ks. Oulun kaupungin talousarvio 2009) 2 PROJEKTIN TAVOITTEET Seuraavaksi kuvatut projektin tavoitteet perustuvat 09/2007 tehtyyn hankesuunnitelmaan (Niska ym. 2007). 2.1 Terveydenhuollon toimintatapojen kehittäminen Tavoitteet: Organisaation sisäisen (ammattilaisosio) ja ulkoisen (kuntalaisosio) toiminnan tehostamiseen perustuvan Omahoitopalvelun ja terveydenhuollon toimintatapojen kehittäminen Ote 1-vaiheen aikana kuvattujen teknologiaa hyödyntävien asiakas- ja palveluprosessien arviointi ja uudelleen muokkaaminen tarvittaessa. Uudelleen muokattavia asiakas- ja palveluprosesseja ovat: avoterveydenhuollon kiireellisten ja ei-kiireellisten vastaanottokäyntien asiakkaiden prosessit, äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaan prosessit, ennaltaehkäisevän asiakkaan prosessi, asiakkaiden yhteydenottoprosessi sekä laboratorioja röntgenasiakkaan prosessit. Uusien työprosessien kehittäminen ja muokkaaminen tapahtuu TTKOvalmennuskoulutuksen osana, joka jatkuu TTK:n aloitettua toimintansa.

9 9 2.2 Asiakaslähtöisen Omahoitopalvelun kehittäminen ja uusien moduuleiden integroiminen Omahoitopalveluun Tavoitteet: Projektin yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetään edelleen omahoitojärjestelmää, joka mukautuu käyttäjän tarpeisiin auttaen heitä selviytymään omahoitoa tukevista toiminnoista ja tarvittaessa tarjoamaan tukea. Selkeän ja oikein kohdentuvan asiakaskeskeisen Omahoitopalvelun kehittäminen, joka tukee sekä asiakkaan kykyä hoitaa omaa terveyttä että terveydenhuollon palvelutuotantoa. Palvelu on helppokäyttöinen ja palvelusta saatava tieto ohjaa asiakasta toimimaan itsenäisemmin. Kehittää Omahoitopalvelu, joka tukee palvelutuotannon laatua mahdollistaen terveydenhuollon palvelu- ja hoidonohjauksen laadun vakioitumisen ja paranemisen. Tämän myötä tiedonhallintaan käytettävä aika vähenee, jolloin aikaa voidaan lisätä asiakastyöhön. Omahoitopalvelun testaaminen ja toiminnallisuuden arviointi yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa Tietosuojaan/tietoturvaan liittyvien asioiden selkeä esittäminen Omahoitopalvelussa. Pilotoinnin aikana esiintulevien lainsäädännöllisten puutteiden esittäminen ja lainsäädännöstä vastaavan elimen informoiminen. Ote 1-vaiheessa kuvatun avoimen modulaarisuuden esiin saaminen palvelualustassa siten, että tieto modulista toiseen siirtyy saumattomasti. Kehitetään ja pilotoidaan Omahoitopalvelua Kaakkurin terveyskeskuksen henkilökunnan ja Kaakkurin väestön kanssa. Keskitytään Ote 1-vaiheessa koekäytettyjen modulien jatkotestaukseen ja kehittämiseen. Jatkokehitettäviä moduleita ovat olleet verkkohoitaja/- lääkäri, käyttöliittymä ja ylläpitotyökalut, kontekstin hallinta ja tunnistautuminen (Vetuma). Tavoitteena on testausvaiheen aikana arvioida uusien moduleiden integroimista palvelualustaan palveluntuottajan (Oulun kaupungin terveydenhuollon) näkökulmasta. Uusina moduleina palvelualustaan arvioinnin mukaan integroidaan asiakastyytyväisyys, 15D-mittaristo sekä ProWellnessin sisällöt. Yritysten kanssa yhteistyössä kehitetyn Omahoitopalvelun (alusta ja modulit) ja sen tuomien mahdollisuuksien vieminen kansalliseen levitykseen. Oulun kaupunki toimii kansallisella tasolla verkostoitumalla muiden kuntien kanssa ja yritysten roolina on itsenäisesti markkinoida tuotetta. Asiakaslähtöisen Omahoitopalvelun vaikuttavuuden arviointitutkimus. Tutkimuksella pyritään mittaamaan palvelun vaikutusta käyttäjän terveydentilaan ja terveydenhuollon peruspalveluiden käyttöön. Tutkimuksella selvitetään asiakkaiden halukkuutta Omahoitopalvelun käyttöön ja siihen liittyviä tekijöitä. Näissä vähimmäistavoitteena lähtötilannekartoitus.

10 Omahoitopalvelun pilotointi Teknologiaterveyskeskuksessa Tavoitteet: Omahoitopalvelualustan tarjoaminen koekäyttöön kuntalaisille. Koekäytön myötä tavoitellaan kuntalaisten kokemuksia Omahoitopalvelusta ja siitä, koetaanko se uudeksi terveydenhuollon palvelumuodoksi osana muita terveyspalveluita. Ote 1-vaiheessa kehitettyjen tuotteiden ja uusien Ote 2-vaiheessa kehitettyjen, alustaan liitettävien tuotteiden testaaminen. Pilotointisuunnitelman mukaan Omahoitopalvelun koekäytölle asetettiin seuraavat tavoitteet: 1 Selvittää Omahoito -palvelukokonaisuuden käyttökelpoisuus terveydenhuoltohenkilökunnan palveluprosessien tukena 2 Selvittää Omahoito -palvelukokonaisuuden käyttökelpoisuus kansalaisen aktiivisen terveyden edistämisen ja sairauksien hoidon seurannan tukena 3 Tunnistaa Omahoito -palvelukokonaisuuden ongelmat ja muutostarpeet käyttäjien näkökulmasta 4 Selvittää Omahoito -palvelun tekninen toimivuus 5 Määrittää Omahoito -palvelukokonaisuuden valmius laajempaan käyttöönottoon 2.4 Teknologiaterveyskeskus Oulu: työ- ja toimintaprosessit, tuotetestausmalli ja ansaintalogiikka Tavoitteet: Toiminnallisten ja asiakaslähtöisten palveluiden luominen Teknologiaterveyskeskus Kaakkuriin, joiden lähtökohtana on uusin teknologia. Tuotetestausympäristössä on käytössä pysyvä tuotetestausprosessimalli, joka mahdollistaa aidon testaus- ja tuotekehityksen hyvinvointialan yrityksille ja oppilaitoksille. Ote 1-hankkeen pohjalta rakennettujen asiakasprosessien ja TTKO-Vvalmennushankkeessa laadittujen terveydenhuollon henkilöstön työ- ja toimintaprosessien Teknologiaterveyskeskuksen toimintamallin muodostaminen. Yhteistyössä alueen yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten sekä TTKO-Vvalmennushankkeessa mukana olevien toimijoiden kanssa terveydenhuollon yhteisen tuotetestausprosessin toimintamallin rakentaminen, jossa huomioidaan yritysten ja julkisen sektorin erityistarpeet. Teknologiaterveyskeskuksen ansaintalogiikkamallin laatiminen / hankkiminen alan asiantuntijoita hyödyntäen.

11 11 3 PROJEKTIN TOTEUTUS 3.1 Omahoitopalvelun pilotointi Projektin Ote 2-vaihe käynnistyi Yhteistyössä yritysten (Mawell Oy, Coronaria Impact Oy ja ProWellness Oy) kanssa aloitettiin Omahoitopalvelun käyttöönoton pilotointisuunnitelman tekeminen. Ote 1-vaiheessa tehdyn esipilotoinnin palautteen pohjalta tehtiin muutoslistaa Omahoitopalvelusta syksyllä Muutokset koskivat käytettävyyttä ja käyttöliittymää. Henkilökunnan käyttöliittymää kehitettiin edelleen pilotoinnin jälkeen vastaamaan paremmin terveysaseman palveluita. Henkilökunnan käyttöliittymän uudelleensuunnittelussa pyrittiin noudattamaan käyttäjäkeskeisiä suunnitteluperiaatteita siten, että suunnittelutyössä oli jatkuvasti mukana henkilökunnan edustajia. Uusille moduuleille tehtiin hyväksyntätestaus hankkeen toimesta ja tarvittavat muutokset raportoitiin yrityksille joulukuussa Testauksesta jäivät pois asiakastyytyväisyys-osio ja 15D- mittaristo. Syksyn 2007 aikana kehitettiin ylläpitokäyttöliittymää vastamaan niitä tarpeita, joita Oulun Omahoitopalvelualustan ajan tasalla pitäminen vaatii. Ylläpitokäyttöliittymään tuotiin ominaisuuksia, joilla palvelusisältöjä ja tiedotteita voitiin tarpeen mukaan muuttaa, lisätä ja poistaa. Lisäksi ylläpitokäyttöliittymä mahdollisti henkilökunnan käyttäjätunnusten luomisen ja poistamisen sekä henkilökunnan tietojen (mm. hoitotiimi) muokkaamisen tarvittaessa. Uusista moduuleista Omahoitopalveluun liitettiin CDAC- moduli, joka on potilastietojen käyttöoikeuksien hallintaan. Lisäksi kontekstin hallinta ja tunnistautuminen (vetuma), käyttöliittymä ja ylläpitotyökalut sekä Prowellnesin moduulin uudet toiminnallisuudet liitettiin osaksi Omahoitopalvelua. Asiakastyytyväisyys- moduulin kysymykset määriteltiin ja moduuli liitettiin Omahoitopalveluun huhtikuussa 2008 ensimmäisen kerran. 15D-mittaristo liitettiin Omahoitopalveluun syksyllä Mittariston käyttö on ollut vähäistä siinä ilmenneiden teknisten ongelmien vuoksi. Pilotoinnin tulkinnan ja arvioinnin suorittivat Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden opiskelijat henkilökunnan näkökulmasta (STM:n rinnakkaishankkeen rahoitus) sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön opiskelijat kansalaisen näkökulmasta. Hankkeessa tehtiin toiminnallisia vaatimusmäärittelyjä kevään 2009 aikana. Vaatimusmäärittelyihin liittyen Timo Jokela Joticon Oy:stä arvioi ostopalveluna Omahoitopalvelua asiakkaiden ja henkilökunnan osalta käytettävyysnäkökulmasta. Henkilökunnan Omahoitopalvelun käyttökoulutus aloitettiin joulukuussa 2007 ja sitä jatkettiin 2008 alkuvuonna. Teknologiaterveyskeskuksen henkilökunta rekrytoitiin suhteellisen myöhäisessä vaiheessa, joten koulutukset oli mahdollista aloittaa vasta joulukuussa Kaakkurin terveysaseman henkilökunnan ja palveluesimiehen koulutus Omahoitopalvelukokonaisuuden pilotointia varten toteutettiin Oulun Omahoito- ja teknologiaterveyskeskushankkeen toimesta. Koulutuksesta vastasivat projektityöntekijät Outi Sippola, Riikka Hirvasniemi ja Maarit Salmi, jotka erikseen laaditun koulutussuunnitelman mukaisesti veivät tiedon terveyskeskushenkilökunnalle hallittuna ja ymmärrettävänä

12 kokonaisuutena. Yritykset perehdyttivät kukin omalta osaltaan kouluttajat Omahoitopalvelukokonaisuuden eri moduuleihin sekä antoivat tukea tarvittaessa. 12 Kaakkurin alueen kuntalaiskäyttäjille järjestettiin info-tilaisuus sekä koulutusta Kaakkurin asukastuvalla ja Kaakkurin koululla. Lisäksi kuntalaiskäyttäjillä oli mahdollisuus tutustua palveluun ja opetella sen käyttöä kuntalaisille järjestettävissä infotilaisuuksissa sekä pilotoinnin aikana Kaakkurin terveysasemalle jalkautuneiden Omahoito -hankkeen projektityöntekijöiden avustuksella esimerkiksi terveysaseman odotustiloissa ja Omahoito -huoneessa. Kaakkurin terveysaseman henkilökunta on informoinut ja ohjannut asiakkaita vastaanotolla palvelukokonaisuuden käyttöön ottamisessa ja hyödyntämisessä itsehoidon tukena. Omahoitopalvelun pilotointi suoritettiin välisenä aikana. Alkuperäistä pilotointiaikaa jatkettiin heinäkuusta 2008 syyskuun loppuun 2008 johtuen STM:n rinnakkaishankkeen palvelumodulien (ajanvaraus ja laboratoriotietonäyttö) myöhästymisestä. Projektityöntekijät Outi Sippola ja Riikka Hirvasniemi työskentelivät Kaakkurissa pilotoinnin alussa kaksi kuukautta tukien henkilökuntaa sekä asiakkaita Omahoitopalvelun käytössä. Henkilökunnan sekä asiakkaiden palautteiden perusteella pyrittiin kehittämään Omahoitopalvelua ja viestittämään yrityksille muutostarpeista. Lisäksi henkilökuntaa tuettiin asiakkaille suuntautuvassa markkinoinnissa tekemällä markkinointi- ja ohjemateriaalia Omahoitopalvelusta. Lisäkoulutusta sekä tukea annettiin henkilökunnalle ja palveluesimiehelle tarpeen mukaan pilotoinnin aikana. Kaakkurin terveysasemalle avo- sekä suunterveydenhuollon yksiköihin nimettiin Omahoitopalvelun vastuukäyttäjät. Heitä sekä molempia palveluesimiehiä tuettiin ylimääräisillä koulutuksilla sekä tapaamisilla, joissa käsiteltiin Omahoitopalvelun mahdollisuuksia henkilökunnan työprosessien kehittämisessä. Tavoitteena hankkeella oli muuttaa työ- ja toimintaprosesseja sekä ohjata henkilökuntaa hyödyntämään Omahoitopalvelua. Pilotoinnin aikana saadut palautteet sekä pilotoinnista tehty opiskelijatyö esiteltiin erikseen Kaakkurin terveysaseman avo- ja suunterveydenhuollon henkilöstölle loka- marraskuussa Toiminta- ja tuotetestausmallin pilotointi Teknologiaterveyskeskuksen toiminta - ja tuotestausmallin tekemiseen nimettiin työryhmä 2007 vuoden lopussa, jonka koordinoijaksi nimettiin Terhi Holappa Oulun ammattikorkeakoulusta. Koordinointi suoritettiin ostopalveluna. Työryhmään kuuluivat koordinoijan lisäksi Petri Heikkinen, Riikka Hirvasniemi, Eeva Kiuru, Kirsi Kivelä ja Jari Ohtonen. Toimintamallin määrittelyyn tehtiin suunnitelma, jonka mukaan kokonaisuutta lähdettiin kokoamaan. Työ eteni syksyn 2007 aikataulun mukaisesti vuoden loppupuolelle asti. Työryhmä tuotti Teknologiaterveyskeskuksen taustan lähtökohdat, tavoitteet ja perusmäärittelyt.

13 Kaakkurin terveysasemalle syksyllä 2007 suunnitellun toiminta- ja tuotetestausmallin jatkokehittäminen alkoi kevään 2008 aikana yhteistyössä Oulun Wellness-Instituutin kanssa. Työryhmään kuuluivat Aki Karjalainen, Eeva Kiuru, Riikka Hirvasniemi, Petri Heikkinen ja Minna Angeria. Työryhmän jäsenet työstivät käsikirjaa toiminta- ja tuotetestausmallin kehittämisen perustaksi. Ensimmäinen versio valmistui kesäkuun 2008 lopussa. Käsikirjaa työstettiin hankkeeseen palkatun tuotetestausasiantuntija Marika Tähden ( ) ja Kimmo Kääriäisen ( ) johdolla yhteistyössä TTK-henkilöstön kanssa vuosina Tuotetestauksen toimintamallin kehittämisessä oli mukana Ttk-katselmointityöryhmä, joka kokoontui säännöllisesti. Ttk-katselmointityöryhmässä oli mukana hankkeen työntekijöiden lisäksi Eija Palsinajärvi-Äikäs, Anne Niska, Janne Mustonen, Päivi Rintasaari, Aki Karjalainen ja Eeva Kiuru. 13 Teknologiaterveyskeskuksen virallinen nimi on Teknologiaterveyskeskus Oulu ja tuotetestauspalvelun nimi on TT Kaakkuri Tuotetestaus. Tuotetestauksen toimintamallin valmistuminen eteni suunnitellusti pilottien sekä henkilöstön työpanoksen avulla tuotetestausasiantuntijan johdolla. Teknologiaterveyskeskuksen alkuvaiheessa testaukseen tarvittavat tarpeelliseksi todetut dokumentaatiopohjat saatiin valmiiksi. Ostopalveluna lakimiehen kanssa laadittiin asiakkaiden kanssa tehtävä sopimuspohja ja sopimuspohjan katselmoi Oulun kaupungin hankintalakimies. Teknologiaterveyskeskuksen henkilöstön koulutus liittyen kliinisiin tutkimuksiin, niiden suunnitteluun ja läpiviemiseen suoritettiin myös ostopalveluna (Clinius Oy). Teknologiaterveyskeskuksen testauspalvelusta ja toiminnasta valmistui ensimmäinen versio yleisestä käsikirjasta. Käsikirjaa työstettiin yhdessä henkilökunnan kanssa ja se eteni hyvin. Käsikirjaan on kuvattu TT Kaakkuri tuotetestauspalvelun toiminnot. Vielä työn alla olevia kohtia ovat partnereiden kanssa tehtävät sopimukset ja malli Oulun kaupungin tarpeista tulevien testauskohteiden etenemisestä. Tuotetestauspalvelun viestintä ja markkinointisuunnitelmat sekä yleinen diaesitysmateriaali sekä englanniksi ja suomeksi tehtiin ostopalveluna hankkeen aikana. Ttk-markkinointimateriaali saatiin työstettyä ja palvelun visuaalinen ilme saatiin valmiiksi. Visuaalisen ilmeen ja markkinointimateriaalin tekemisessä oli ostopalveluna mukana Visualway. Markkinointimateriaalin sisältö muokattiin yhdessä TTK: n henkilökunnan sekä Eeva Kiurun ja Aki Karjalaisen kanssa. Testauspalvelun www-sivujen osoite on Tuotetestauspalvelun toiminnan kehittäminen lähti liikkeelle kolmella pilotilla. Pilotit alkoivat syksyllä 2008 ja kahden pilotin testaukset etenivät loppuun keväällä Pilotti 1 oli langaton verensokerimittari ja liittyi Oulun kaupungin SmartTouch-hankkeeseen. Pilotti valmistui ja se on raportoitu. Pilotit 2 ja 3 aloitettiin syksyllä 2008, mutta varsinaiset testit jatkuivat vuodelle 2009.

14 Pilotti 2 oli web-pohjaisen internet-palvelun konseptitestaus. Tähän internet-palveluun toteutettiin kaksi tuotetestausasiantuntijan suorittamaa asiantuntija-arviota. Toinen toteutettiin syksyllä 2008 ja toinen keväällä Lisäksi keväällä 2009 toteutettiin kolmen loppukäyttäjän käytettävyystestaus ja kymmenen loppukäyttäjän viikon mittainen testausjakso. Näistä testausjaksoista vastuullisena tekijänä oli tuotetestausasiantuntija. Kaikkien testausten tulokset raportoitiin asiakkaalle. Testausten lisäksi henkilökunta loi kysymyksiä palveluun. 14 Pilotti 3 oli digitaalinen kuvantamislaite, jolla voi kuvata mm. silmänpohjaa sekä ihomuutoksia. Marraskuussa 2008 järjestettiin iltapäivä, jolloin henkilökunnan edustajat pääsivät kokeilemaan laitteen käyttöä. Tämä testaus saatiin valmiiksi ja se raportoitiin asiakkaalle. Tuotteen pitempikestoinen käyttö toteutettiin keväällä Kaksi lääkäriä ja kaksi sairaanhoitajaa opastettiin käyttämään laitetta ja he saivat kaksi laitetta käyttöönsä seitsemän viikon ajaksi. Henkilökunnan kommentit tuotteen käytöstä koottiin ja raportoitiin asiakkaalle. Vuonna 2009 on testiin tulossa myös Competetive Health Services hankkeen kautta hoitosalkku. Tämän hoitosalkun testaus menee syksylle Teknologiaterveyskeskuksen ansaintalogiikan selvitystyö Teknologiaterveyskeskuksen tuotteistuksen suunnitteluun osallistuivat taloussihteerien (Sinikka Isokääntä ja Riitta Lahdenperä) lisäksi Teknologiaterveyskeskuksen henkilökunta. Tuotteistus aloitettiin hinnoittelemalla tilojen vuokraushinnat sekä kellottamalla aikaa mikä henkilökunnalla mennyt pilotteihin osallistumiseen. Pilotteihin kuluneen ajan ja hinnoitteluiden avulla laskettiin tuotetestauspiloteille esimerkkihinnat. Riitta Lahdenperä valmisteli kaksi erillistä mallia, joita käytetään tuotetestausmallin tuotteistamiseen. Ansaintalogiikkaselvitystyön mukaan testaustoiminnan laskutus yrityksiltä pohjautuu tuntipohjaiseen, omakustannusarvoon perustuvaan hinnoitteluun. Tarkoituksena on, että toiminnasta aiheutuvat kulut saadaan katettua, mutta katetta ei hintoihin ole sisällytetty. Testaustoiminnassa käytettävät resurssit ovat henkilökunnan tuotetestausasiantuntijan ja Kaakkurin terveysaseman henkilöstön työaika sekä muut terveysaseman resurssit (tilat, aineet ja tarvikkeet sekä palvelujen ostot). Nämä on huomioitu laskutushintoihin. Lisäksi hintoihin on sisällytetty osuus sekä tuottajan että tilaajan yhteisistä kustannuksista, kuten hallinnosta. Tuntihinnat on laskettu ammattinimikkeittäin avoterveydenhuoltoon ja suun terveydenhuoltoon. Avoterveydenhuollossa on laskettu lisäksi erikseen hinnat, jotka sisältävät laboratoriokustannukset, sekä hinnat ilman laboratoriokustannuksia. Röntgentutkimukset eivät sisälly hintoihin ja mikäli niitä sisältyy testaustoimintaan, ne laskutetaan yritykseltä erikseen. Teknologiaterveyskeskuksen palveluesimies ja tuotetestausasiantuntija tekevät esityksen tuotetestauksesta ja terveysjohtaja Keijo Koski tekee päätöksen tuotteen testaamisesta. Tuotetestausasiantuntija tekee ja hyväksyy yritykselle tehtävän tarjouksen. Tuotetestauksen markkinoinnissa käytetään kustannustehokkaita menetelmiä.

15 15 4 PROJEKTIN TULOKSET 4.1 Uusien palvelujen kehittäminen ja liittäminen osaksi Omahoitopalvelua CDA-moduli / Mawell Oy & Coronaria Impact Oy: CDA (Customer Data Acces) käyttäjätietokantaan toteutettiin Ote 2-vaiheessa uudistuksia siten, että tiedot ovat käyttäjätietokannassa rakenteisessa muodossa ja mahdollisimman joustavasti eri osajärjestelmien hyödynnettävissä. Lisäksi kuntalaisen tunnistamiseen ja osoitetietojen hakuun toteutettiin keväällä 2008 toiminnallisuus, jolla kuntalaisen nimi-, osoiteja terveysasematiedot saatiin käyttäjätietokantaan kirjautumisen yhteydessä Oulun kaupungin xcity väestötieto-järjestelmästä. Keväällä 2009 toiminnallisuutta muutettiin siten, että nimi- ja osoitetiedot saadaan laajan Vetuma sovelluskyselyn avulla Väestörekisterikeskuksen tietojärjestelmästä. Nimi-, osoite- ja terveysasematietojen avulla kuntalaisten viestit ja ajanvaraukset voidaan kohdistaa osoitteen perusteella lähimmälle terveydenhuollon hoitoyksikölle. Toteutuksen tavoitteeksi oli hankesuunnitelmassa määritelty, että kuntalainen voi tallentaa alkuvaiheessa terveystietojaan itse Omahoitopalveluun, mutta myöhemmin terveystiedot saadaan suoraan potilastietojärjestelmistä. Tavoitteeseen ei hankkeen aikana kuitenkaan päästy potilastietojärjestelmäintegraation puutteen vuoksi. Kontekstinhallinta ja tunnistautuminen (VETUMA) / Mawell Oy & Coronaria Impact Oy: Palveluun toteutettiin Ote2 vaiheen aikana kontekstinhallintapalvelu, joka hoitaa kirjautumisja käyttäjätietojen välittämistä eri osajärjestelmien välillä. ProWellness OmaHoito järjestelmän ja Omahoitoalustan välille toteutettiin rajapinta, jossa käyttäjän siirtyessä Omahoitopalvelusta ProWellness OmaHoitoon kuljetetaan käyttäjätiedot ProWellness OmaHoidon käyttäjätietokantaan. Ote2 vaiheessa toteutettiin ProWellness osion liittäminen Omahoitopalvelun kontekstinhallinta-palveluun ja aikaisempaa integroidumpi sisään kirjautuminen Omahoitoalustan kautta siten, että ProWellness OmaHoito palvelun käyttämiseksi kuntalaista ei tarvitse henkilökunnan toimesta erikseen rekisteröidä palvelun käyttäjäksi vaan kuka tahansa Omahoitopalveluun kirjautunut kuntalainen voi hyödyntää ProWellness OmaHoito järjestelmän toiminnallisuuksia. Lisäksi kirjautumistiedot välittyvät muutoksen jälkeen Omahoitopalvelun käyttäjätietokannasta kontekstinhallintapalvelun kautta suoraan ProWellness OmaHoitoon. Järjestelmä poimii kontekstinhallinnasta asiakkaan henkilötunnuksen ja nimen, ja perustaa kuntalaisen automaattisesti palvelun käyttäjäksi. Kuntalaisen tallentamat kotimittaustulokset ja tiedot eivät näy oletusarvoisesti henkilökuntakäyttäjille, vaan vain kuntalainen itse voi tarkastella omia mittaustulostietojaan. Lisäksi toteutettiin uusi Vetuma liitäntä kuntalaisen tunnistamiseen siten, että kuntalaisen on mahdollista kirjautua Omahoitopalveluun vain pankkitunnisteilla. Ote1 vaiheessa kuntalaisilla oli mahdollisuus kirjautua palveluun myös erillisillä VETUMA tasoisilla testikäyttäjän käyttäjätunnus-salasana pareilla, jotka kuitenkin poistettiin tietosuoja- ja hallintasyistä

16 käytöstä. Omaan terveyskansioon tallennettavat henkilötiedot saadaan VETUMA -tunnistuksen yhteydessä Väestörekisterikeskukselta. Käyttäjä ei voi muuttaa väestörekisterijärjestelmästä kirjautumisen yhteydessä haettuja omia henkilötietojaan, sillä tietojen muutokset eivät tallennu väestötietojärjestelmään. Muita kuin väestörekisterijärjestelmän kautta haettuja henkilötietojaan (esim. sähköpostiosoite ja puhelinnumero) käyttäjä voi muuttaa Omahoitopalvelussa. 16 Käyttöliittymä ja ylläpitotyökalut: Hankkeen aikana toteutettiin Omahoitopalvelun kuntalaisen ja henkilökunnan käyttöliittymien kokonaisvaltainen uudistaminen käytettävimmiksi. Erityisesti henkilökunnan käyttöliittymään toteutettiin uusia, paremmin käyttöä palvelevia ominaisuuksia, kuten pääsy kuntalaisen näkymään neuvonta- ja ohjaustilanteita varten. Toiminto mahdollistaa esimerkiksi pääsyn Omahoitopalvelun tietosisältöihin myös henkilökunnan käyttöliittymästä. Myös henkilökunnan tiedotteet osio uudistettiin siten, että henkilökuntakäyttäjän nähtävillä ovat kuntalaistiedotteet, ja sekä omaa, että kaikkia terveysasemia koskevat Omahoitopalveluun liittyvät tiedotteet kukin omissa osioissaan. Käyttäjätietokantaan ja Omahoitoalustan ylläpitokäyttöliittymään toteutettiin koekäytön laajentamista varten myös profiilirakenteiden muutoksia siten, että käyttäjä voidaan tunnistaa tietyn terveysasemapiirin alueella asuvaksi kuntalaiseksi tai liittää henkilökuntakäyttäjäksi tietylle terveysasemalle. Oma Terveyskansio / Coronaria Impact Oy & Mawell Oy: Oma terveyskansio on kuntalaiskäyttäjän henkilökohtainen profiili, johon tallennetaan käyttäjän omat henkilö- ja terveystiedot sekä omien terveyspalvelujen yhteystiedot. Lisäksi oman terveyskansio toimii rajapintana verkkoneuvojalle lähetetyille ja vastaanotetuille viesteille sekä ProWellness OmaHoito -palvelun mittausviestien kokoamispaikkana. Oma terveyskansio sisältää myös terveydenhuollon ajanvaraukseen sekä omien laboratoriotietojen välittämiseen liittyviä rajapintoja. Terveyskansio mahdollistaa myös henkilökohtaisesti tärkeän tiedon keräämisen yhteen paikkaan, jolloin tiedot ovat tarvittaessa helposti löydettävissä. Käyttäjä voi tallentaa terveyskansion omaan arkistoon artikkeleita, hoito-ohjeita sekä muuta Omahoitopalvelusta löytyvää sisältöä. Lisäksi käyttäjä voi tallentaa terveyskansioon käyttämiensä terveyspalveluiden yhteystietoja. Terveyskansion interaktiiviset palvelut (verkkoneuvojapalvelu, laboratoriotietonäyttö ja ajanvarauspalvelu) raportoidaan STM:n rinnakkaishankkeessa. Oman terveyskansion sisälle on kehitetty yhteistyössä Coronaria Impact Oy:n kanssa D2Dasiakkaan hoitopolkumalli. D2D-hoitopolkumallilla pyritään varhaisessa vaiheessa seulomaan korkeassa diabetesriskissä olevat henkilöt ja ohjaamaan heidät terveyspalvelujen piiriin. D2Dasiakkaan itsehoitoprosessi käynnistyy asiakkaan kirjautuessa verkkopankkitunnuksilla omaan terveyskansioon ja täyttää Diabetesliiton riskitestikyselyn. Asiakas tallentaa tuloksen omiin terveystietoihinsa ja hän voi tarkastella pisteiden mukaista hoitopolkua.

17 Asiakkaan diabetesriskipisteiden ollessa lievästi kohonneet (riskipisteet 7-14), asiakas voi tutustua Omahoitopalvelun tarjoamiin tietosisältöihin oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvissä asioissa, kuten saada tietoa elintapoihin vaikuttavista tekijöistä (painonhallinta, ruokavalio, liikunta ja päihteet). Tämä on tärkeää, koska elämäntapoja muuttamalla terveellisempään suuntaan voidaan merkittävästi vähentää diabetekseen sairastumisen riskiä. Omahoitopalvelu tarjoaa mahdollisuudet ja linkit, joiden kautta asiakas voi tehdä järjestelmällistä elintapamuutos-suunnitelmaa itsenäisesti. Tätä prosessia ovat tukemassa myös liikuntaviraston ja potilasjärjestöjen palvelut. 17 Asiakkaan riskipisteiden ollessa vähintään 15, on tärkeää ottaa yhteyttä terveyskeskukseen joko puhelimella tai Omahoitopalvelun verkkoneuvojan kautta vastaanottoajan saamiseksi. Ammattilainen ohjaa asiakasta tutustumaan Omahoitopalvelussa diabeteksen ehkäisyyn ja sairauteen liittyviin tietosisältöihin. Omahoitopalvelun riskitestin ja diabeteksen hoitoon liittyvien tietosisältöjen kautta potilas saa selkeän kuvan siitä, mitä kohonnut sairastavuusriski käytännössä tarkoittaa. Tietosisällöt antavat olennaista tukea diabeteksen hoitoon liittyvään päätöksentekoon ja ohjaavat potilasta terveyden edistämiseen. Potilaan diabetesriskin ollessa korkea, ensitapaamiset tehdään hoitokäytännön mukaisesti (hoitajalle 2 käyntiä, lääkärille 1 käynti, käynti laboratoriokokeissa). Näiden perusteella potilas ohjautuu jatkossa terveyttä ja sairauden hoitoa tukeviin palveluihin (esim. elintapa/painonhallintaryhmät). Mikäli potilaalla todetaan tyypin 2 diabetes, ohjataan hänet tyypin 2 diabeetikon hoitokäytännön piiriin, jossa Omahoitopalvelun mahdollisuuksia hyödynnetään hyvään hoitotasapainoon tähtäävien tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelman mukaan potilas käy vuosittain seurantakäynnillä joko hoitajalla tai lääkärillä ja häntä motivoidaan käyttämään Omahoitopalvelua korkeassa diabetesriskissä olevien ja todetun tyypin 2 diabeteksen hoidossa ja seurannassa. Tavoitteena on, että osa diabeteksen hoidon ja muiden pitkäaikaissairauksien seurantakäynneistä voidaan hoitaa sähköisesti Omahoitopalvelun kautta. Tällä pyritään palvelun laadun parantamiseen ja kustannustehokkuuteen pitkäaikaissairauksien hoidossa. Verkkolääkärit / Coronaria Impact Oy: Verkkolääkärit on kysymyspalsta, jossa erikoislääkärit sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat kansalaisten anonyymisti lähettämiin kysymyksiin. Erikoislääkärille kysymysten esittäminen toteutetaan Coronarian Verkkolääkärit -palvelun avulla. Käyttäjä kohdistaa kysymyksensä haluamalleen lääkärille tai muulle asiantuntijalle. Asiantuntijasta riippuen kysyminen on joko maksullista tai maksutonta. Kysymykset lähetetään nimettöminä. Kun asiantuntija on antanut vastauksensa, kysymys ja vastaus tulevat nähtäville käyttäjän omaan terveyskansioon sekä kaikkien käyttäjien nähtäville Verkkolääkärit -palveluun. Omahoito -palveluun verkkolääkärit -palvelu toteutetaan Coronarian Verkkoklinikka.fi -palvelun integraationa. Asiakastyytyväisyys / Coronaria Impact Oy: Asiakastyytyväisyysseuranta on palvelun laadun kehittämisen työväline. Asiakastyytyväisyyskyselyn avulla voidaan mitata avoterveydenhuollon asiakkaiden

18 tyytyväisyyttä Omahoitopalveluun. Asiakastyytyväisyyskysely on liitetty Omahoitopalvelun asiakkaiden terveyskansioon sekä henkilökunnan käyttöliittymään ja se näkyy niissä linkkinä. Molemmissa lomakkeissa on omat kysymykset. Asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset tallentuvat Coronaria Clinic järjestelmään, josta ne ovat haettavissa ja tarkasteltavissa. Saatuja vastauksia voidaan katsella analyysityökalun avulla, joka on liitetty henkilökunnan käyttöliittymään. Kyselyn valinnan avulla rajataan vastaukset koskemaan joko asiakkaiden tai henkilökunnan vastauksia. Vastauksia voidaan katsella joko yhteenvetoraporttinäkymästä, jossa näkyy kaikki vastaukset tai tiettyjen hakuehtojen mukaisesti D mittaristo / Coronaria Impact Oy: 15D -mittariston avulla voidaan tutkia tehtyjen hoitotoimenpiteiden vaikutusta potilaan elämänlaatuun ja samalla seurata kustannusvaikuttavuutta, terveyteen liittyvän elämänlaadun muutosta tai muutosta laatupainotetuissa elinvuosissa vaikuttavuusmittaria käyttäen. 15D - mittaristo on osa terveydenhuollon toimintaprosessien kehittämistä ja sillä pyritään selvittämään myös yksilö - ja ryhmänohjauksien vaikuttavuutta. 15D -lomakkeen liittäminen osaksi Omahoitopalvelua toteutettiin siten, että se voidaan tarvittaessa henkilökunnan toimesta linkittää täytettäväksi tietyille henkilöille omaan terveyskansioon. 15D -mittariston vastaukset tallentuvat Coronaria Clinic järjestelmään, josta ne ovat haettavissa ja tarkasteltavissa. Saatuja vastauksia/tuloksia voidaan katsella analyysityökalun avulla, joka on liitetty henkilökunnan käyttöliittymään. Tuloksia voidaan tarkastella joko yhteenvetonäkymästä, jossa näkyvät kaikki vastaukset, tiettyjen hakuehtojen mukaisesti tai tarkastella vain tietyn henkilön vastauksia. Tuloksia voidaan verrata joko 15D väestön tai omien asiakkaiden mukaisesti. Tulokset näkyvät myös graafina. ProWellness OmaHoito-järjestelmä / ProWellness Oy: Aktiivinen Omahoito -palvelukokonaisuus koostuu kuntalaiskäyttäjän osalta ProWellness OmaHoito -palvelumoduulin toiminnoista (taulukko 1). ProWellness Hoitojärjestelmä (asiantuntija-järjestelmä) ja OmaHoito -moduuli muodostavat kokonaisuuden, joka tukee potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa. OmaHoito -moduli mahdollistaa kuntalaiselle yhteydenpidon omaan lääkäriin tai hoitajaan sekä lisää hänen mahdollisuuksiaan osallistua omaan hoitoon erilaisia mittauksia tekemällä. ProWellness OmaHoito järjestelmän henkilökunnan käyttöliittymään toteutettiin Omahoitopalvelun kautta järjestelmää käyttäneiden kuntalaisten helpompi haku- ja rekisteröintiominaisuus ProWellness katselujonoon. Käyttäjän rekisteröintisivulla syötetään rekisteröitävän kuntalaisen henkilötunnus, jonka avulla voidaan hakea kuntalaisen tiedot rekisteröintilomakkeelle, mikäli tiedot löytyvät käyttäjätietokannasta. Lisäksi toteutettiin ProWellness OmaHoito järjestelmän kautta saapuneiden viestien notifikaatioiden tuominen Omahoitopalveluun omaan terveyskansioon. Kuntalaisen kirjautuessa Omahoitopalveluun kyselyrajapinnan avulla tarkistetaan, onko kuntalainen ProWellness OmaHoito palvelun käyttäjä sekä tarkistetaan, onko edellisen kirjautumiskerran jälkeen ProWellness OmaHoito

19 järjestelmän viestintämoduuliin tullut kuntalaiselle saapuneita viestejä. Mikäli on, saapuneiden viestien lukumäärä näytetään käyttäjälle Omahoitopalvelun yhteenvetosivulla. Lisäksi Oman terveyskansion etusivulle tuotiin linkki, jota klikkaamalla kuntalainen pääsee suoraan ProWellness OmaHoito -järjestelmän viestimoduuliin. Myös tallennetuista kotimittaustuloksista toteutettiin kyselyrajapinta ja notifikaatioiden esittäminen omaan terveyskansioon. Lähetetyistä kotimittaustuloksista viimeisin mittaustulos näkyy Oman terveyskansion yhteenvetosivulla. 19 Taulukko 1. ProWellness OmaHoito-modulin sisältö. Oma Terveys Terveyskortti: omien terveystietojen tallentaminen (mm. allergiat, rokotukset, lääkitykset) Terveysmittaukset: vastaanotolla ja laboratoriossa mitattujen arvojen tallentaminen Kotimittaukset Verensokeri-, PEF- ja verenpainearvojen tallentaminen käsin tai suoraan mittarista Omahoitopalveluun modeemin, tietokoneen tai matkapuhelimen välityksellä Mittaustietojen lähettäminen terveysasemalle lääkärille tai hoitajalle Painonhallinta Painonseuranta havainnollisesti ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti Oma painonhallintasuunnitelma ja sen toteutumisen seuranta graafien ja taulukoiden avulla Ravinto Mahdollisuus ruokapäiväkirjan pitämiseen Omaan jääkaappiin voi tallentaa ruoka-aineet niin että ne ovat helposti löydettävissä Päivittäisten aterioiden kerääminen ruokapäiväkirjaan Liikunta Mahdollisuus liikuntapäiväkirjan pitämiseen Yksilöity tieto liittyen liikunnan tasoon, aikaan, matkaan, sykkeeseen ja kulutettuun energiamäärään Viestinvälitys Viestien lähettäminen terveysaseman hoitajalle tai lääkärille ProWellness OmaHoitopalveluun Ryhmänohjausmalli / Ote 2- hanke ja Coronaria Impact Oy: Asiakaslähtöinen ryhmänohjausmalli on kehitetty vasta sairastuneiden tyypin 2 diabeetikoiden ja painonhallintaryhmien ohjaamiseen. Malli soveltuu hyvin myös muiden pitkäaikaissairauksiin liittyvien ryhmien ohjaamiseen. Asiakaslähtöisen ryhmänohjausmallin kehittäminen perustuu hoidonohjauksen kysynnän tarpeen lisääntymiseen Oulun kaupungissa, johon nykyisillä terveydenhuollon resursseilla ei pystytä vastaamaan. Asiakaslähtöinen ryhmänohjausmalli on tehty projektiin opinnäytetyönä ja se on hyväksytty pysyväksi toimintamalliksi Oulun kaupungissa. Ryhmänohjausmallissa käytetään Omahoitopalvelua välineenä asiakkaalle annettavassa ohjauksessa. Terveysasemien hoitajia tullaan perehdyttämään mallin mukaisen ryhmien ohjaamiseen. Ryhmät käynnistyvät kevään 2009 aikana. Mallia tullaan arvioimaan (zefarviointi) ja jatkokehittämään tulosten pohjalta. Uuden ryhmänohjausmallin avulla pyritään tehostamaan tyypin 2 diabeteksen hoitoa ja kohdentamaan terveydenhuollon resurssit tarkoituksen mukaisesti.

20 Mallin ryhmätapaamisiin liittyvät yleisöluennot ja mallin toteuttamisessa hyödynnetään Omahoitopalvelun käyttöä potilaan itsehoidon tukemisessa. Tavoitteena on, että ryhmäläiset täyttävät Omahoitopalvelussa esim. ruoka- ja liikuntapäiväkirjoja sekä merkitsevät omia mittaustuloksiaan omaan terveyskansioon. Tarkoituksena on, että ryhmäläiset voivat saada ohjausta itsehoitonsa tukemiseen ryhmän ohjaajilta Omahoitopalvelun viestikanavan kautta. Ryhmän toiminnassa hyödynnetään kolmannen sektorin (järjestöjen) tarjoamia palveluja (vertaistukiryhmät). Ryhmät käynnistyvät syksyn 2009 aikana, jonka jälkeen niistä kerätään arviointia. Ryhmänohjausmallia voidaan käyttää erilaisten potilasryhmien ohjaamisessa erilaisissa terveydenhuollon organisaatioissa Omahoitopalvelun pilotoinnin tulokset Omahoitopalvelua pilotoitiin Kaakkurin Teknologiaterveyskeskuksessa Seuraaviin taulukoihin (2-6) on koottu tilastotietoa pilotointiajan käyttäjämääristä, rekisteröityneistä käyttäjistä, ProWellness OmaHoidon kautta välitetyistä nettikontakteista ja suosituimmista sisällöistä. Taulukko 2. Omahoitopalveluun rekisteröityneet käyttäjät pilotointiajalla. Taulukko 3. Omahoitopalvelussa käynnit pilotointiaikana.

21 21 Taulukko 4. ProWellness OmaHoito-palvelun kautta välitetyt internet-kontaktit pilotointiajalla. ahoito.fi ältö 008 Taulukko 5. Omahoitopalvelun suosituimmat sisällöt pilotointiajalla. ( ) Sivun otsikko Näyttökerrat Etusivu Oma terveyskansio, kirjautuminen/yhteenveto Etusivu, henki lökunta Terveysongelmat, pääsivu Aktiivinen omahoito Terveyden yl läpito Terveyspalvelut Ajankohtaista Terveysneuvonta Oma terveyskansio, Omat tiedot 2043 Taulukko 6. Omahoitopalvelun suosituimmat aloitussivut pilotointiajalla ( ). Sivun otsikko Saapum iset Etusivu 6098 Oma terveyskansio, 1371 kirjautuminen/yhteenveto Terveysongelmat Terveysongelmat > Korva-, nenä- ja kurkkutaudit >> Nielutuleh dus 25 Terveysongelmat >Tulehdussairaudet >> Visva syylä Peräpukamat > Ruuansulatuselinten sairaudet >> Peräpukamat Terveysongelmat > Tuki- ja liikuntaelinsairaudet >> Välile vyn pullistuma Terveysongelmat > Ihotaudit >> Jalkasieni 84 Terveysongelmat > Hormoniriippuvaiset sairaudet >> Diabetes, tyyppi 2 56 Terveysongelmat > Ruuansulatuselinten sairaudet >> Peräpukamat

22 Tilastoinnin perusteella on nähtävissä, että Omahoitopalveluun rekisteröityneiden käyttäjien määrä kasvoi pilotointiaikana ( rekisteröitynyttä käyttäjää) ja palvelu koettiin sivustolla käyneiden lukumäärän perusteella kiinnostavaksi ( kävijää). ProWellness OmaHoidon kautta lähetettyjen viestien määrä oli suhteellisen tasainen, 06/2008 ja 07/2008 saapuneita viestejä oli vähän mutta syksyllä 2008 viestejä saapui ja niitä lähetettiin enemmän. Pilotointiaikana ProWellness OmaHoidon kautta välitettyjä viestejä oli yhteensä 147 (saapuneita 66 ja lähetettyjä 81). Suosituimmaksi sisältöalueeksi nousivat terveysongelmat palvelun etusivun ja oman terveyskansion lisäksi. Terveysongelmista käytiin eniten lukemassa tietoa korva-, nenä- ja kurkkutaudeista. 22 Omahoitopalvelun laajentumisen myötä (rinnakkaishanke KASIO, STM) Omahoitopalveluun on kirjautunut mennessä 1189 kuntalaista tilastojen mukaan kirjautuneista on naisia 67,5 % ja miehiä 32,5 %. Kirjautuneiden keski-ikä on 47 vuotta. Vanhin kirjautunut on 89 vuotias ja nuorin 17 vuotias. Omahoitopalvelun sivustoilla oli mennessä yhteensä kävijää. 4.3 Toiminta- ja tuotetestausmallin esittäminen Tuotetestauspalvelu on uusi palvelumuoto, joka tarjoaa tuotetestauspalvelua hyvinvointiteknologian yrityksille sekä tutkimus ja kehittämislaitoksille ja yksiköille. Kaakkurin teknologiaterveyskeskus aidossa perusterveydenhuollon ympäristössä on uusi palvelu, jolla haetaan kokemusta tuotetestauksesta perusterveydenhuollossa sekä kokemuksia yritysten ja julkisen sektorin yhteistyömalleista uusien terveydenhuollon innovaatioiden tuottamisessa ja käyttöönotossa. Tuotetestauspalvelulla edistetään terveysteknologian tuotteiden käytettävyyttä. Tuotetestauksen avulla voidaan merkittävästi parantaa tuotteiden toimivuutta käytännön hoitotilanteissa. Ammattilaisten antama arvio tuotteen käytettävyydestä ja soveltuvuudesta sekä vaadittavista ominaisuuksista on arvokasta palautetta tuotteen kehittäjälle. Toiminnan tavoitteena on saada terveydenhuollon tuotteiden kehittäjät ja käyttäjät tekemään varsinaisen tuotteen kehittämiseksi yhteistyötä. Perusterveydenhuollossa on jo pitkään tunnistettu tarve saada käyttöön tarkoituksenmukaisia tuotteita ja palveluita. Samaan aikaan yritykset ovat toivoneet voivansa tehdä tuotteistaan mahdollisimman käyttäjäystävällisiä. Eri ammattiryhmien edustajien tavoitteena on saada tuotetestauksen tuloksena entistä parempia tuotteita terveydenhuollon ammattilaisten ja kuntalaisten käyttöön. Terveysaseman ympäristö tarjoaa yritykselle paljon mahdollisuuksia kokeilla ja testata tuotteitaan simuloituun testiympäristöön verrattuna. Terveysaseman henkilöstön näkökulmasta on palkitsevaa ja mielekästä päästä vaikuttamaan terveydenhuollon työvälineisiin siinä vaiheessa kun muutokset ovat vielä mahdollisia. Palvelulla haetaan myös yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja sitä kautta uudenlaisia toimintamalleja ja innovaatioita yritysmaailman ja julkisen sektorin välille. Toiminnan odotetaan hyödyttävän molempia osapuolia sekä ennen kaikkea palveluita käyttäviä kuntalaisia.

23 Tuotetestauspalvelun asiakkaita voivat olla hyvinvointiteknologiayritykset, tutkimus- ja kehittämisyksiköt sekä terveydenhuollon palveluntuottajat. Palvelun avulla voidaan testata esim. tutkimus- ja diagnosointilaitetta, potilaan käytössä olevaa omahoitolaitetta, ohjelmistoa, koulutuskonseptia, palautelomaketta tai työasua. Tuotetestausmallia on kuvattu tuotetestaukseen tulevan yrityksen näkökulmasta. Yrityksen tulee itse rahoittaa tuotetestauksesta aiheutuvat kulut. Tuotetestausmalli pohjautuu yhden luukun periaatteeseen, mikä tarkoittaa sitä, että yritys ottaa yhteyttä yhteen henkilöön ja saa tätä kautta kattavan testauksen tuotteelleen. Tuotteen ei tarvitse olla valmis tuote, vaan testaukseen otetaan myös ideoita sekä palveluita Tuotetestausprosessin kulku Testattavan tuotteen tai idean omistava asiakas ottaa yhteyttä Tuotetestausasiantuntijaan ja tuotteen sopivuustestaus käydään läpi. Mikäli tuote ei sovi testattavaksi TT Kaakkurin tuotetestauspalvelussa, ohjataan asiakas tarvittaessa oikealle taholle. Tuotteen soveltuessa Ttk:ssa testattavaksi, aloitetaan alustavan testaussuunnitelman laatiminen. Testauksen suunnittelussa keskustellaan asiakkaiden ja henkilökunnan edustajien kanssa. Suunnitteluvaiheessa kootaan henkilökunnasta asiantunteva joukko tueksi testaukseen. Kun testauksen pääsisältö on valmis, selvitetään mitkä partnerit kulloinkin lähtevät testiin mukaan. Alustavan testaussuunnitelman pohjalta luodaan tarjoukset asiakkaalle. Tarjouksen hyväksynnän jälkeen tehdään alustava testaussuunnitelma ja testaussopimus toimitetaan allekirjoitettavaksi. Sopimusten teon jälkeen tarkennetaan testaussuunnitelmaa ja siirrytään toteutusvaiheeseen. Testaus suoritetaan testaussuunnitelman mukaisesti. Yksi tuotetestausprojekti voi sisältää useita testausvaiheita ja yhden vaiheen päätteeksi voidaan yritykselle toimittaa tulokset väliraportin muodossa. Testauksessa tulevien dokumenttien ja vaiheiden määrä esitetään testaussuunnitelmassa. Tuotetestausasiantuntija vastaa testausvaiheen toteutuksesta ja lopullisten tulosten analysoinnista. Terveydenhuollon ammattilaiset osallistuvat testaukseen asiantuntijoina sekä loppukäyttäjinä. Tuotetestausasiantuntija koostaa väli ja loppuraportit, sekä raportoi tulokset asiakkaan edustajille. Puolen vuoden kuluttua testauksen päättymisestä yrityksille lähetetään kysely missä selvitetään asiakastyytyväisyyttä ja tiedustellaan onko asiakas hyödyntänyt saamiaan tutkimustuloksia. (ks. Kuvio 1) Tuotetestausmalli sisältää yrityksille tarjottavan markkinointimateriaalin, markkinointi- ja viestintäsuunnitelman sekä tarvittavat dokumentit ja erilaiset tuotepaketit. Tuotetestauspalvelussa räätälöidään asiakkaille juuri heidän tarpeisiinsa sopiva tuotetestauspalvelupaketti. Paketit voivat vaihdella pienimuotoisesta ideantestauksesta laajamittaiseen kontekstuaaliseen arviointiin. Esimerkkejä räätälöitävistä peruspaketeista:

24 24 Valmiin tuotteen käytettävyystestaus Kehityksen alla olevan tuotteen prototyypin testaus Käyttöliittymien asiantuntija-arviointi Loppukäyttäjien haastattelu selvitys testattavasta tuotteesta Loppukäyttäjien kysely selvitys testattavasta tuotteesta Hinnoittelu, mistä hinnat koostuvat Kuvio 1. Tuotetestausprosessin päävaiheet Esimerkkitapauksia tuotetestauspalvelusta Web pohjaisen tuotteen konseptin testaus Palvelukonseptin testaus koostuu useammasta vaiheesta. Ensimmäiseen vaiheeseen liittyy käyttöliittymän asiantuntija-arvio, jossa kaksi käytettävyyden asiantuntijaa arvioi suunnitellun käyttöliittymän käytettävyyden. Tässä vaiheessa tuotteen selvimmät käytettävyyteen vaikuttavat ongelmat saadaan kartoitettua ja ne voidaan korjata ennen seuraavia testausvaiheita. Seuraava vaihe on käytettävyystestaus, missä kolme tärkeimmän käyttäjäryhmän edustajaa testaa tuotetta ennalta valittujen ja tuotteen toiminnan kannalta tärkeiden käyttötapauksien mukaan. Käyttötapaukset katsotaan aina yhdessä asiakkaan edustajan kanssa läpi. Käytettävyystestauksen yhteydessä loppukäyttäjille tehdään haastattelu. Itse käyttötapausten tekeminen videoidaan ja tulokset koostetaan videoinnista koostetun materiaalin pohjalta. Tässä vaiheessa saadaan tieto siitä miten tuotetta kannattaa parantaa, jotta se soveltuisi oikeille loppukäyttäjille mahdollisimman hyvin. Testauksen kolmas osio koostuu oikeiden loppukäyttäjien pitempiaikaisesta käytöstä. Tässä osassa

Oulun Omahoitopalvelu Projektijohtaja Minna Angeria Sosiaali- ja terveystoimi Oulun kaupunki

Oulun Omahoitopalvelu Projektijohtaja Minna Angeria Sosiaali- ja terveystoimi Oulun kaupunki 1 8.5.2010 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Omahoitohankekokonaisuus Oulun Omahoitopalvelu Projektijohtaja Minna Angeria Sosiaali- ja terveystoimi Oulun kaupunki 8.5.2010 Oulun kaupunki Sosiaali-

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Riikka Hirvasniemi TtM, kehittämiskoordinaattori Oulun kaupunki / hyvinvointipalvelut riikka.hirvasniemi@ouka.fi Suomen nuorin väestö Alle 15-vuotiaita

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Pilotointisuunnitelma

Pilotointisuunnitelma Pilotointisuunnitelma Oulun Omahoito Versio 1.2 Outi Sippola Jari Ohtonen Sosiaali- ja terveystoimi Oulun Omahoito- ja Teknologiaterveyskeskus -hanke Postiosoite: PL 37, 90015 Oulun kaupunki Käyntiosoite:

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Käyttöopas sähköisiin palveluihin

Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Käyttöopas sähköisiin palveluihin Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut Käyttöopas sähköisiin palveluihin 06.06.2016 1 Sisällys Asioi terveyspalveluissa sähköisesti!... 2 Tietoa palvelusta... 2 Käyttöoikeutesi... 2 Yhteystietosi...

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

Omasote kenen oma? Sähköinen hyvinvointi- ja asiointipalvelu asiakkaan tukena Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät Kajaanissa

Omasote kenen oma? Sähköinen hyvinvointi- ja asiointipalvelu asiakkaan tukena Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät Kajaanissa Omasote kenen oma? Sähköinen hyvinvointi- ja asiointipalvelu asiakkaan tukena 11.5.2017 Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät Kajaanissa Kristiina Taskinen erikoissuunnittelija, FM Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Shp:en ja Sote-johdon tapaaminen 5.5.2015 Tuula Heinänen Uudet Omahoitopalvelut 2 Mitä uutta? Korvaa nyt käytössä olevia yksittäisiä kuntakohtaisia ratkaisuja

Lisätiedot

Innovaatiosta käytäntöön katsaus Oulun Omahoitohankkeeseen

Innovaatiosta käytäntöön katsaus Oulun Omahoitohankkeeseen Innovaatiosta käytäntöön katsaus Oulun Omahoitohankkeeseen SelfCare of the city of Oulu from innovation to implementation Virpi Kanto, Riikka Hirvasniemi Kasio hanke / Oulun kaupunki virpi.kanto@ouka.fi

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Hoitosuunnitelmaan on kirjattu tärkeimmät hoidon tavoitteet, omahoitoa, lääkityksiä sekä seurantatutkimuksia koskevat asiat.

Hoitosuunnitelmaan on kirjattu tärkeimmät hoidon tavoitteet, omahoitoa, lääkityksiä sekä seurantatutkimuksia koskevat asiat. OMAHOITO Varkauden kaupunki tarjoaa asiakkailleen sähköisiä terveyspalveluita Omahoidon Terveyskansion välityksellä. Palvelun käyttö edellyttää sopimusta asiakkaan ja Varkauden kaupungin terveyskeskuksen

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano 2 18.5.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sotepalvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sähköisten palveluiden etuja: Palveluiden saavutettavuuden parantaminen 24/7 Palveluita kotisohvalta Palvelutarjoomon

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

KILPAILUTTAMO PALVELU

KILPAILUTTAMO PALVELU YLEISET KÄYTTÖEHDOT LAATIMALLA, ESIKATSELEMALLA, SELAAMALLA, LÄHETTÄMÄLLÄ, VASTAANOTTAMALLA TAI LUKEMALLA TARJOUSPYYNNÖN KILPAILUTTAMO:N WWW-SIVUILTA (MYÖHEMMIN PALVELU) SEN LAATIJA (MYÖHEMMIN ASIAKAS)

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

MIKÄ IHMEEN JYTE? 12 terveysasemaa. 332 sairaansijaa/tks

MIKÄ IHMEEN JYTE? 12 terveysasemaa. 332 sairaansijaa/tks Hyviskokemuksia ja kehittämisideoita Sote2020 seminaari Peurunka MIKÄ IHMEEN JYTE? Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus palvelee Jyväskylän, Muuramen, Hankasalmen ja Uuraisten kunnan asukkaita.

Lisätiedot

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia

Lisätiedot

Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua?

Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua? ASSI-hanke Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa 1.10.2012 30.8.2014 Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella

Lisätiedot

Virtuaalisairaala 2.0 -hanke PSHP:N HOITOTYÖN ESIMIESPÄIVÄ TIINA VIITALA

Virtuaalisairaala 2.0 -hanke PSHP:N HOITOTYÖN ESIMIESPÄIVÄ TIINA VIITALA Virtuaalisairaala 2.0 -hanke PSHP:N HOITOTYÖN ESIMIESPÄIVÄ 10.10.2017 TIINA VIITALA Virtuaalisairaala 2.0 Osa kansallisia kärkihankkeita Kärkihanke (STM) Palvelut asiakaslähtöisiksi Toimenpide 1: SoTe

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kansallinen ASPAtietojärjestelmä

Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Taustoitus Järjestäjien tarve yhteiselle asiakaspalautteen keräämisen järjestelmälle nousi esiin kevään selvityksessä Asiakaspalautetieto on myös osa kansallista sote-tietopohjaa

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Suomen Akatemia, Strateginen tutkimusneuvosto Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat ohjelma, 2016 2019 11.10.2017 1 7 työpakettia Monipuolista osaamista ja vahvaa

Lisätiedot

Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM)

Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM) Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM) anne.niska@ouka.fi 1 TERVEYDENHUOLLON SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN KAKSI ERI NÄKÖKULMAA

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Palvelusetelikokeilun laajentaminen hankeaihio. Projektipäällikkö Laura Vuorensola laura.vuorensola(a)ylasavonsote.

Palvelusetelikokeilun laajentaminen hankeaihio. Projektipäällikkö Laura Vuorensola laura.vuorensola(a)ylasavonsote. Palvelusetelikokeilun laajentaminen 2018 - hankeaihio Projektipäällikkö Laura Vuorensola laura.vuorensola(a)ylasavonsote.fi 040 632 5142 Käsitteet 1/2 Palvelusetelikokeilu perusterveydenhuollon (pth) valinnanvapauskokeilu,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

SÄHKÖINEN ASIOINTI JA PALVELUT

SÄHKÖINEN ASIOINTI JA PALVELUT SÄHKÖINEN ASIOINTI JA PALVELUT TERVEYSKESKUSTEN JOHDON NEUVOTTELUPÄIVÄT 9-10.2.2012 Keijo Koski 10.2.2012 Oulun kaupunki Kehittämisohjelmat Uusi Oulu asukasmäärä noin 187 500 (X/11) Oulu, Haukipudas, Kiiminki,

Lisätiedot

Kansalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä. Terveydenhuollon ATK päivät 2010 Maija Paukkala ESSHP

Kansalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä. Terveydenhuollon ATK päivät 2010 Maija Paukkala ESSHP Kansalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä Terveydenhuollon ATK päivät 2010 Maija Paukkala ESSHP KEKSI -hanke parantaa kansalaisen sähköisiä asiointimahdollisuuksia Yhteistyössä Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Info Jari Suhonen, THL OPER

Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Info Jari Suhonen, THL OPER Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Info 29.9.2015 Jari Suhonen, THL OPER Puolesta asioinnin tarve terveydenhuollossa Hyppönen, H., Hyry, J., Valta, K., Ahlgren,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa. Pirjo Valtonen Päivitetty

Henkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa. Pirjo Valtonen Päivitetty Henkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa Pirjo Valtonen Päivitetty 27.2.2018 Miksi henkilökohtainen budjetin pilotointi? Henkilökohtaisen budjetin pilotointihanketta haetaan Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

Omahoito Kaakkurin teknologiaterveyskeskus

Omahoito Kaakkurin teknologiaterveyskeskus Omahoito Kaakkurin teknologiaterveyskeskus Terveysakatemia Oulu 20.9.2010 vt. ayl Eila Erkkilä 20.9.2010 Oulun kaupunki Kaakkurin teknologiaterveyskeskus 2 Kaakkurin teknologiaterveyskeskus Oulun uusin

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Kansalaisten ja henkilöstön

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 9 2.1. Omat tiedostot:... 9 2.2. Omat seurannat... 10 2.3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

Hoitosuunnitelmaan on kirjattu tärkeimmät hoidon tavoitteet, omahoitoa, lääkityksiä sekä seurantatutkimuksia koskevat asiat.

Hoitosuunnitelmaan on kirjattu tärkeimmät hoidon tavoitteet, omahoitoa, lääkityksiä sekä seurantatutkimuksia koskevat asiat. OMAHOITO Varkauden kaupunki tarjoaa asiakkailleen sähköisiä terveyspalveluita Omahoidon Terveyskansion välityksellä. Palvelun käyttö edellyttää sopimusta asiakkaan ja Varkauden kaupungin terveyskeskuksen

Lisätiedot

earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014

earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014 earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014 Esityksen sisältö Potilastiedon arkiston tuotannon tilanne Kelan tarjoamat palvelut Yksityisen terveydenhuollon liittymisen tunnistetut

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen Pärjäin-pilotti Säröstä Pyrintöön Jani Koskinen Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman ja ICT 2015 -raportin esityksiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa,

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Rekisteriseloste. NettiRassi rekisteriseloste

Rekisteriseloste. NettiRassi rekisteriseloste Rekisteriseloste NettiRassi rekisteriseloste Versiot Hyväksytty Päivitys 1 Johtoryhmä 28.08.2014 2 14.9.2016 Rekisteriseloste SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. REKISTERIN NIMI... 1 2. REKISTERINPITÄJÄ... 1 3.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille 2 Sisällys 1 Verkkoneuvonnan käyttämiseen liittyvät tekniset vaatimukset... 3 2 Palveluun kirjautuminen: Uudet

Lisätiedot

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut:

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Hyvä hämeenlinnalainen! 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Terveydenhuoltolaki Luku 6 47 Henkilö voi

Lisätiedot

Kansallinen Genomistrategia - missä mennään? Espoo

Kansallinen Genomistrategia - missä mennään? Espoo Kansallinen Genomistrategia - missä mennään? Espoo 12.01.2015 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto tilaisuudesta Kommenttipuheenvuorot Aino-Liisa Oukka Minna Wilska-Sundström Mia Bengström Keskustelua visiosta

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Palvelukuvaus Omakannan Omatietovaranto

Palvelukuvaus Omakannan Omatietovaranto Palvelukuvaus Omakannan Omatietovaranto 24.10.2018 Kela, Kanta-palvelut Muutoshistoria Versio Muutos Tekijä PVM 1.0 Ensimmäinen julkaistava versio pilotointivaihetta varten 1.1 Päivitetty sisältöä vastaamaan

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta

Lisätiedot

ODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut

ODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut ODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut Projekti pähkinänkuoressa Hallitusohjelman ja Sotetieto hyötykäyttöön strategian kärkihanke Sosiaali- ja terveyspalvelujen perinteisen toimintamallin uudelleen muotoilu

Lisätiedot

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus PL 18 (Pohjoisranta 11 D) 28101 Pori Puh. (02) 620 5300 Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan www.prizz.fi/livinglab 1 (3) Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän,

Lisätiedot

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

Kysely- ja välityspalvelu

Kysely- ja välityspalvelu Palvelukuvaus 1 (5) Kysely- ja välityspalvelu Kysely- ja välityspalvelu on Kansaneläkelaitoksen (jäljempänä Kela) Kantapalvelujen ylläpitämä ja Kanta-palveluihin kuuluva tietojärjestelmäpalvelu, jonka

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus

Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus 1 Sähköisten palveluiden käytön aloittaminen 1. Mene www.tampere.fi -sivulle 2. Klikkaa Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Strategian kansalaisosion toimeenpanoryhmä

Strategian kansalaisosion toimeenpanoryhmä Strategian kansalaisosion toimeenpanoryhmä Ryhmän kokoonpano Teemupekka Virtanen, STM, pj Karri Vainio, Kuntaliitto, sihteeri Jari Numminen, Hämeenlinna Maija Paukkala, Esshp Kaisa Kostamo-Pääkkö, POSKE

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä

Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä Kuntamarkkinat, 12.9.2019 Neuvotteleva virkamies Suvi Savolainen Kunta- ja aluehallinto-osasto Digitalisaation kannustimen tavoitteet Kuntien toimintatapojen

Lisätiedot