TILINPÄÄTÖS Lasten ja nuorten palvelualue

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2017 Lasten ja nuorten lautakunta Hallintokatu 2, PL 41, Järvenpää Vaihde (09) v1

2 Vastuuhenkilö palvelualuejohtaja Marju Taurula Toiminta-ajatus / Tehtävät Edistää ja tukee lasten ja nuorten turvallista kasvua ja oppimista sekä vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Tehtävää toteutetaan järjestämällä varhaiskasvatusta ja perusopetusta sekä kasvun tuen ja perhesosiaalityön palveluja. Sitovat tavoitteet Suomi 100- juhlavuoden viettäminen ja osallistuminen juhlavuoden suunnitelmien toimeenpano Perusopetuksen Suomi 100 -tapahtumat painottuivat syksylle Kevään aikana osallistuttiin yhdessä Keravan ja Tuusulan kanssa Minun Tuusulanjärveni -kilpailuun. Erityisesti juhlavuosi huomioitiin koulujen monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä Itsenäisyyspäivän juhlissa, joita vietettiin mm. lauantaikoulupäivien merkeissä yhdessä huoltajien kanssa. Juhlavuotta juhlistettiin juhlalounaalla. Kartanon koulun musikaali satavuotiaalle Suomelle sekä Mankalan koulun Suomi 100- lahjakirja olivat muita esimerkkejä tavoista julistaa sadan vuoden itsenäisyyttä. Lisäksi 9. luokkalaiset osallistuivat kaupungin järjestämään itsenäisyyspäivänjuhlaan. Varhaiskasvatuksessa toteutettiin juhlavuodelle erillinen ohjelma mm. erilaisia tapahtumia ja yksiköissä Suomi 100-juhlaruokailu sekä kaikkiin yksiköihin teatteriesitys. Osa esityksistä siirtyi 2018 vuodelle. Elokuun puolessa välissä järjestettiin eri toimijoiden yhteistyönä Jannella ja Järvipuistossa Järvenpään Suomi 100- juhlaviikonloppu pikniktapahtumineen, ulkoilmadiskoineen ja -konsertteineen. Nuorten juhlan suunnittelu yhteistyössä nuorten ja eri toimijoiden kanssa sekä toteuttaminen lukuvuoden päätteeksi Nuorisopalvelujen johdolla ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa toteutettiin Nuorten Suomi tapahtuma ja konsertti koulujen päättäjäisviikonloppuna Rantapuistossa. Sopeutetaan toimintaa taloudellisiin resursseihin tehokkaalla palveluverkolla Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen valmistelu Palveluverkkoselvityksen valmistuminen siirtyi toimintakauden aikana tulleiden koulurakennusten sisäilmahaasteiden vuoksi kevääksi Keväällä laadittua palveluverkkoa joudutaan päivittämään esiin tulleiden muutoksien sekä uusien väestöennusteiden pohjalta. Palveluverkkosuunnitelma sovitetaan yhteen perusopetuksen verkon kanssa ja tuodaan päätöksentekoon keväällä

3 Perusopetuksen palveluverkkoselvityksen valmistelu Perusopetuksen kouluverkkoselvityksen ensimmäinen luonnos esiteltiin kaupungin hallituksen seminaarissa ja lautakunnan iltakoulussa huhtikuussa. Kesän aikana tehtyjen sisäilmaselvitysten alustavien tulosten pohjalta palveluverkkoa jouduttiin tarkastelemaan uudelleen. Uusi selvitystyö on aloitettu ja kaupungin väestösuunnitteet päivitetään alkuvuodesta Kouluverkko valmistellaan päätöksentekoon kevään 2018 aikana. Muut kaupungin palveluverkkosuunnitelmaan liittyvät erillisselvitykset; niiden valmisteluun osallistuminen Urheilukenttien keskitysselvitys on valmistunut ja siinä on esitetty Kinnarin pesäpallokentän siirtämistä Lepolaan, nykyisen keskuskentän eteläpuolelle. Kinnarin nykyisen pesäpallokentän sijalle suunnitellaan koulun kenttä ja lähiliikuntapaikka uuden Kinnarin koulun pihasuunnitteluun liittyen. Hyvinvointikampuksen suunnitteluun osallistuminen Suunnittelu ei ole tänä ajankohtana aktiivinen. Palveluverkkosuunnitelmassa arvioidaan uudelleen ympärivuorokautisen päiväkodin rakentamisajankohta. Ku-soten alueellisen toimintamallin valmisteluun osallistuminen Osallistuminen Ku-Lape työryhmän työskentelyyn Järvenpään kaupungin lasten ja nuorten palvelualueelta on osallistuttu Ku-Lape työryhmän työskentelyyn annetun aikataulun mukaisesti. Työskentelyssä on linjattu mm. Ku-tavoiteltavaa palveluverkkoa, tavoitteita, mittareita, prosesseja ja käynnistetty palveluverkkoselvityksiä. Lisäksi johdon toimesta on osallistuttu Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän järjestämissuunnitelman valmisteluun. Valmistelun eri vaiheista on tiedotettu esimiehiä ja henkilöstöä. Osallistuminen Lasten ja perheiden muutosohjelman maakuntatsoiseen kärkihankkeeseen ja siinä sovittujen tavoitteiden toteutuminen Palvelualueelta on nimetty edustajat Lape- muutosohjelman sekä KU-alueen että kaupungin omiin työryhmiin: Varhaiskasvatus, koulu ja oppilas/opiskeluhuolto lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena (Varko), Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen Perhekeskusmalliin (Peke) sekä Erityis- ja vaativamman tason palveluiden uudistaminen (Eva). Työskentely on edennyt sille asetetun aikataulun mukaisesti ja toimintakaudella on suunniteltu kuntien omia ja kuntien yhdessä toteutettavia ketteriä kokeiluja, jotka käynnistyvät/ovat jo käynnistyneet ja osin käynnistymässä

4 Varhaiskasvatuspalvelut on järjestetty varhaiskasvatuslain ja kaupungin linjausten mukaisesti sekä väestökehitystä vastaavasti Varhaiskasvatuspalveluissa olevien lasten määrä / osuus ikäluokasta (ikäluokat erikseen 0-2 v ja 3-6-v sekä yhteensä (n. 65 % 0-6-vuotiaista) Varhaiskasvatukseen osallistui yhteensä 2277 lasta, 66 % 0-6 vuotiaista eli hieman tavoitetta enemmän. Lapsimäärät ovat kasvaneet vuoden 2016 TP tasosta 140 lapsella eli 3 %: ja ollen 77 lasta ennustetta enemmän. Toimintaan osallistuneista lapsista oli alle kolmevuotiaita 456 eli 20 % ja yli kolmevuotiaita Alle kolmevuotiaiden ja yli kolmevuotiaiden osuus toteutui lähes suunnitellusti. Syykauden alkuvaiheessa oli alle kolmevuotiaita vajaat 50 lasta enemmän kuin vuoden lopulla. Toimintavuoden aikana lasten määrät ja ikäjakauma vaihtelevat, mikä haastaa henkilöstösuunnittelua. Varhaiskasvatuspalvelujen eri toimintamuotojen osuudet (%) Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa oli vuoden lopulla 20 tunnin osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa 303 lasta eli 13 % kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Heidän määränsä on kasvanut 161 lapsella vuodesta tuntiseen osaaikaiseen varhaiskasvatukseen osallistuvista oli alle kolmevuotiaita 33 lasta eli 11 %. ja yli kolmevuotiaita 270 lasta eli 89 %. Osa-aikaista 20 tunnin varhaiskasvatusta käyttää 18 % lapsista neljä tuntia joka päivä, 28 % lapsista 2,5 päivää viikossa ja loput 54 % käyttää palvelua työn mukaisesti. 20 tunnin varhaiskasvatusoikeus on selkeästi lisännyt osa-aikaista varhaiskasvatusta. Vuonna 2015 osapäiväisestä varhaiskasvatuksesta tehtiin 52 päätöstä, vuonna päätöstä ja vuoden 2017 loppuun mennessä 227 päätöstä. Alle kolmevuotiaiden osuus päätöksissä on kasvanut 56 %: iin, kun se oli vuonna 2015 vain 30 %. Kokonaismäärät päätöksissä ovat nelinkertaistuneet ja erityisesti alle kolmevuotiaiden osuus on kasvanut. 20 tuntia olevien päätösten ja sijoitusten määrien seuranta on haasteellista, koska päätöksen saatuaan lapsen sijoituksen laajuus saattaa vaihdella useamman kerran toimintakauden aikana. Varhaiskasvatuspalveluissa arvioidaan kevään aikana, miten joustavuuteen ja kasvavaan 20 h/vk tarpeeseen vastataan jatkossa. Yksityisten ja kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen osuus (yksityisen % - osuus kasvaa) sekä palvelusetelin osuus Järvenpääläisistä varhaiskasvatuksessa olevista 2277 lapsesta kunnallisissa päiväkodeissa oli 74 % (2016 TP 79 %), yksityisissä päiväkodeissa oli 21 % (2016 TP 16 %), kunnallisessa perhepäivähoidossa 2,5 % (2016TP 3 %) ja yksityisessä perhepäivähoidossa 2,5 % (2016 TP 2 %). Vuoden 2016 toteumaan verrattuna kasvua on ollut 140 lasta ja se on kohdistunut yksityiseen varhaiskasvatukseen. Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus 23,3% ja se on kasvanut 5,5 %, mutta se ei vielä aivan vastaa palveluverkon valtuustokauden tavoitetasoa eli 25 %:n osuutta. Perhepäivähoidossa oli 115 lasta, joka on 7 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna, kunnallisen osuus laski ja vastaavasti yksityinen osuus kasvoi. Palvelusetelipäiväkodeissa (7 yksikössä) oli yhteensä 271 lasta eli 57 % yksityisissä 3

5 päiväkodeissa olevista lapsista ja 12 % varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Palvelusetelin kohdalla ei ole vuoden 2016 johdon raportti vertailutietoa. Järvenpään varhaiskasvatussuunnitelman laadinnan käynnistyminen vuonna 2016 Varhaiskasvatussuunnitelman päivitys eteni suunnitellusti. Se laadittiin ja hyväksyttiin lautakunnassa sekä otettiin käyttöön koko Järvenpään varhaiskasvatuksessa alkaen, niin yksityisissä kuin kunnallisissa yksiköissä. Järvenpään perusopetuksen opetussuunnitelmien jalkauttaminen Opetussuunnitelmaa tukevien opetus- ja toimintaympäristöjen suunnittelu ja toteutuksen käynnistyminen Huomioitu mm. palveluverkkosuunnitelman ohessa perusopetuksen visiota kuvailtaessa. Testattu oppimisympäristöjen parantamista mm. Meidän koulu muotoilee hankkeen kautta. Yhteistyössä Mestaritoimintojen kanssa on suunniteltu ja toteutetaan oppimisympäristöjen monipuolistamista sekä parannustöitä. Yläkoulujen opetussuunnitelman käyttöönottaminen portaittain ( luokat syksyllä) Lanu ltk hyväksymän opetussuunnitelman käyttöönottaminen on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ja psyykkisen oireilun sekä erityisen tuen ja erityispalvelujen tarpeen väheneminen oikea-aikaisella tuella. Lastensuojelun sijoitustarpeen kasvun pysäyttäminen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen lasten määrän ja osuuden kehitys (tavoite: erityisen tuen osuus vähenee) Varhaiskasvatuksessa tehostetussa tuessa oli yhteensä 121 lasta/5,5% varhaiskasvatuksessa olevista (TP16: 122 lasta/ 5,5 %) ja erityisessä tuessa 19 lasta/ 0,9% varhaiskasvatuksessa olevista lapsista ( TP16: 51 lasta/ 2% ) Esiopetuksessa tehostetussa tuessa oli 43 lasta/8,3% esiopetuksessa olevista lapsista (TP16: 42 lasta /8,7% ) ja erityisessä tuessa 15 lasta/ 2,9% esiopetuksessa olevista lapsista ( TP lasta/ 4,8%) Tehostetun tuen lasten määrät ovat lähes vastaavalla tasolla kuin edellisinäkin vuosina, mutta erityisen tuen lasten määrät niin koko varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa oli laskeneet. Vuoden 2017 saavutettiin esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa ensimmäisen kerran tavoite, erityisen tuen osuus väheni. Perusopetuksessa erityisen tuen oppilaita oli tilastointipäivänä kouluissa yhteensä 447 (10,5% oppilaista), joista Juholan erityiskoulussa 98 oppilasta. Edellisen lukuvuoden päättyessä erityisen tuen oppilaita oli 441 (10,7% oppilaista). Erityisen tuen oppilaiden määrä on määrällisesti kasvanut 6 oppilaalla. 4

6 Tehostetun tuen oppilaita oli koulujen ilmoituksen mukaan ja edellisen lukuvuoden päättyessä 415, mikä on 6 oppilasta vähemmän. Edelleen on pyrkimys mahdollisen varhaiseen, oikea-aikaiseen ja oikeanlaiseen tukeen. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmäärien kehitys (perheneuvola nuorten mt- ja päihde erik.sh) luvut suoritetaulukossa Nuorten mielenterveys ja päihdepalvelujen matalan kynnyksen palvelun käyttö on kasvanut erilaisten mieliala-, ahdistuneisuus-. koulunkäynti-, käytös- ja kotipulmien vuoksi. Nuovossa oli raportointijaksolla asiakkaita 371, kasvun ollessa 94 asiakasta, 34 %, edelliseen vuoteen nähden (2016/277) ja vastaanottokäyntejä 3779, kasvun ollessa 1052 käyntiä, 38,6 %, edelliseen vuoteen nähden (2016/2727).Nuovon käynneistä sairaanhoitajalla 3431 (2016/2228) ja lääkärillä 348 (2016/344) yhteensä 3779 vastaanottokäyntiä (2016/2572). Erikoissairaanhoidossa nuorisopsykiatrian käyntimäärät, 3834 käyntiä, ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen nähden 624 käynnillä eli 19,4 % (2016/3210 käyntiä, 2015/4458, 2014/4090) ja potilasmäärä on 213 potilasta, jossa on kasvua 17 potilasta eli 8.7 % (2016/196, 2015/230, 2014/190). Perheneuvolan lapsiasiakkaita on ollut 500 (2016/685, joka sisältää konsultaatiot ja neuvolapsykologin lapsimäärät eli luvut eivät vertailukelpoisia) ja käyntimääriä on ollut 3815 (2016/3381). Käyntimäärät ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta 434 käynnillä kasvun ollessa n. 12,8 %. Perheneuvolan käyntimäärien nousu perustuu resurssin lisääntymiseen ja toimitilojen tasaantumiseen sekä valtakunnalliseen ilmiöön lasten psykiatristen ongelmien lisääntymisestä. Koko vuoden 2017 hoitotakuu Ka on 24,5 pv. Hoitotakuu on ollut aikaisemmin keskimäärin 31,5-20 pv. Hoitotakuu on toteutunut. Lainsäätäjän asettama hoitotakuu on 6 viikkoa. Myös lasten mielenterveyspalvelujen osalta suunta on ollut tavoitteesta poiketen kasvava lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidossa. Käyntejä oli 965, jossa oli 123 käyntiä edellistä vuotta enemmän eli kasvua 14,6 % (2016/ 842, 2015/709, 2014/425). Potilasmäärä on 119 potilasta, jossa on kasvua 28 potilasta eli 31% (2016/91, 2015/82, 2014/62). Peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon käytön suhde (tavoite: Esh - vähenee) Nuovossa oli vuonna 2017 lapsia 371 (2016/277) ja nuorten erikoissairaanhoidossa 213 eli suhde 1,7/1, joka on toivottuun suuntaan (2016/1,4/1). Perheneuvolan 0-12-vuotiaita lapsiasiakkaita oli 500 (2016/685) ja lasten erikoissairaanhoidossa oli 119 lasta (2016/91) eli suhde 4,2/1 (2016/5,3/1). Perheneuvolan asiakasmääriä ei voida kuitenkaan verrata vuoteen 2016, koska siihen 5

7 on laskettu mukaan konsultaatiot ja neuvolapsykologin lapsimäärä. neuvolapsykologi toimii perhekeskuksessa. Nyt Sekä lasten että nuorisopsykiatriassa käyttö on lisääntynyt. Ostopalveluna tuotettavassa matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluissa on runsasta käytön nousua, jota on lisännyt myös yhden uuden ikäluokan vuotiaiden nostaminen palvelun piiriin. Lastensuojelun asiakkaiden sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät sekä niiden suhteellinen osuus 0-17 vuotiaista, vertailutietona v.2013 (tavoite: ei kasva strategiakaudelle) Lastensuojelun asiakkaita raportointijaksolla on ollut 485 (419/4,1% TP 2016), suhteellinen osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on 4,6 % (0-20v). Asiakkaiden suhteellinen osuus on kasvanut 0,5 %-yksikköä. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on 94 ja jälkihuoltona sijaishuollossa olevia 11 nuorta yhteensä 105 (112 /TP 2016). Suhteellinen osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on 1,0 % (0-17v) (1,0% /2016) ja 1,0 % (0-20v) (1,0% /2016). Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat 7,9% (ei voi verrata; asiakkaat laskettiin eritavoin, ennen SHL lakia ) ja 1.1% (0-20 vuotiaiden suhteelliset osuudet). Uuteen Kuntaan valmistautuminen Kaupungin projektiin osallistuminen ja projektisuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toimeenpano Palvelualueen edustajat ovat osallistuneet asiaa valmisteleviin työryhmiin ja työpajoihin. Palvelualueella on työstetty hyvinvointitehtävän prosesseja. Alkuperäinen muutokset Muutettu TP 2017 Poikkeama, tot-% TA TA 2017 eur TOIMINTATUOTOT ,0% TOIMINTAKULUT ,9% TOIMINTAKATE ,1% 6

8 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUEEN PALVELUALUEJOHTAJAN KATSAUS Perustelut poikkeamalle en vuoden 2017 talousarviota muutettiin kolme kertaa. Ensimmäinen muutos liittyi entisen Nuorisotyö -yksikön määrärahojen siirtämiseen Lasten ja nuorten palvelualueelta Kasvun ja vanhemmuuden tuen avainalueelta Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueelle, jonne toiminta oli siirtynyt jo vuoden vaihteesta. Muut muutokset liittyivät pääosin kilpailukykysopimuksen vaikutusten aiheuttamiin muutoksiin sekä osin tilinpäätösennusteen mukaisiin muutoksiin. Palvelualueen toimintakate oli euroa, joka toteutui euroa (101,1 %) muutettua talousarviota suurempana. Toimintatuottoja kertyi euroa, mikä on euroa muutettua talousarviota enemmän (110 %) ja toimintakulut, euroa, ylittivät eurolla muutetun talousarvion (101,9 %). Toimintatuottojen suurin poikkeama oli perhesosiaalityössä, jonka tuottojen ylitys oli euroa eli 138,6 %, kun loppuvuodesta saatiin hallinto-oikeuden päätöksellä toisen kunnan maksamia huostaanoton ja sijaishuollon kertaluontoisia korvauksia. Myös Perusopetuksen tuotot ylittyivät n euroa muutetusta talousarviosta (116 %) ja toteutuivat lähes alkuperäisen talousarvion suuruisena lähinnä hanketuottojen kertymän vuoksi. Varhaiskasvatuksen toimintatuotot jäivät noin euroa (96,9 %) muutetusta talousarviosta lähinnä päivähoitomaksujen arvioitua pienemmän kertymän vuoksi. Merkittävin toimintakulujen ylitys oli Perusopetuksessa, euroa (102,6 %), pääosin sisäilmamuutoksiin liittyvien henkilöstökulujen ja väistötilojen ylimääräisten vuokrien sekä kaluste- ja materiaalihankintoja vuoksi. Varhaiskasvatuksen toimintakulut ylittyivät noin eurolla (101,5 %), mihin vaikutti henkilöstökulujen sijaiskulujen kasvu, sisäilmaan liittyvät muutokset sekä uusien henkilökohtaisten avustajien palkkaaminen. Päiväkodeissa lapsia oli arvioitua enemmän ja heistä noin puolet oli palvelusetelipäiväkodeissa, joten setelien käyttöä oli enemmän. Hoitoon tulevista lapsista oli alle kolmevuotiaita aiempaa enemmän, mikä lisäsi henkilöstön tarvetta. Esikunnan toimintakate ylittyi eurolla (105,8%) henkilöstökulujen ylitysten sekä palvelualueen kohdentamattomien kilpailukykymuutosten vuoksi. Järvenpään väestön voimakas kasvu on heijastunut sekä perusopetuksen oppilaiden että varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrien kasvuun. Perusopetuksessa oppilaita oli 120 enemmän kuin oli arvioitu. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrä (584) ylitti arvion yli sadalla lapsella, mutta toiminta on pysytty järjestämään kaikille tarvitseville. Varhaiskasvatuksessa lapsimäärät ovat kasvaneet edellisen vuoden tasosta 147 lapsella ja toteutuneet 115 lasta arvioitua suurempana. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Kuluva vuosi oli Suomi 100 -vuotta ja Järvenpää kaupunkina 50 vuotta - juhlavuosi, jota huomioitiin sekä päiväkodeissa että kouluissa laadittujen tapahtumasuunnitelmien mukaisesti erilaisin konsertein, esityksin ja itsenäisyyspäiväjuhlin sekä juhlalounain. Koulujen päättäjäisviikonloppuna järjestettiin Rantapuistossa nuorisopalveluiden johdolla nuorille Suomi 7

9 100 - juhla ja elokuussa oli eri toimijoiden yhteistyönä järjestämä koko kaupungin yhteinen Suomi 100- juhlaviikonloppu Jannella ja Rantapuistossa. Kuluneeseen vuoteen on vaikuttanut merkittävästi useissa kohteissa ja erityisesti kouluilla ilmenneet sisäilmaongelmat ja niiden tila- ja henkilöstöjärjestelyt. Kinnarin koulun oppilaita sijoitettiin jo kevätlukukaudella väliaikaisiin tiloihin ja syyslukukauden alusta oppilaat ovat esija alkuopetusta lukuun ottamatta sijoitettu Järvenpään Yhteiskoulun tiloihin ja sen pihalle hankittuihin siirtotiloihin. Vanha Kinnarin koulu on purettu ja uuden yhtenäiskoulun suunnittelu on edennyt tavoiteaikataulun mukaisesti allianssimallin toteutusvaiheeseen saakka. Syksyn alussa saatiin alustavia tuloksia Kyrölän koulun ja Ala-Kartanon sisäilmatutkimuksista. Niiden perustella jouduttiin myös osa näiden koulujen tiloista ottamaan pois käytöstä, tekemään tiivistyskorjauksia ja väliaikaisia tilajärjestelyjä sekä vuokraamaan osalle väistötiloja. Ulkopuolisilla teetettyjen rakennustutkimusten perustella todettiin, ettei kumpaakaan koulurakennusta peruskorjata ja käynnistettiin korvaavien ns. moduulikoulujen hankinta kesälle Järvenpään Yhteiskoulun Urheilukadun sisäilmaongelmia on myös tutkittu ja lausuntojen perustella koko kiinteistöstä tulee luopua kolmen vuoden sisällä. Tutkimustulosten perusteella osa tiloista on otettu pois käytöstä ja aloitettu osassa korjauksia. Voimakkaimmin oireileville oppilaille ja henkilöstölle, pääosin Kinnarista ja Kyrölästä sekä Järvenpään Yhteiskoulusta, kilpailutettiin siirtotila kiireellisenä hankintana loppuvuodesta. Tähän Kansakoulun kadun yksikön pihalle tulevaan tilaan päästään muuttamaan helmikuussa Kevään aikana valmistellut päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelmat jouduttiin keskeyttämään uusien sisäilmaselvitysten ja väestösunnitteen tarkistamisen vuoksi. Kaupungin uusi väestösuunnite saadaan vuoden 2018 alusta ja varhaiskasvatuksen sekä kouluverkon uudet suunnitelmat laaditaan kevään 2018 aikana. Myös muita sisäilmoihin liittyviä tilamuutoksia on jouduttu tekemään. Jampankaaren neuvola muutti toukokuussa Jampan ostoskeskukseen peruskorjattuihin tiloihin ja perheneuvola siirtyi ns. Apteekin talosta kesän alussa Aallopin taloon. Syksy on valmisteltu kaupungintalolla työskentelevän palvelualueen henkilöstön sekä Apteekin talossa sijaitsevan perhetyön yksikön siirtymistä Veron kanssa samaan kiinteistöön vuoden 2018 alusta. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma yläkoulujen osalta on otettu käyttöön porrastetusti 7. luokasta alkaen syksyllä Perusopetuksen opetussuunnitelmaan tehtiin syksyllä muutos koskien oppilaiden suojaamista väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Järvenpään alueen varhaiskasvatuspalveluissa on otettu käyttöön kaupungin uusi varhaiskasvatussuunnitelma. Varhaiskasvatuspalveluissa on menossa rakennemuutos, jossa 20 tunnin varhaiskasvatusoikeus on lisännyt osa-aikaisen varhaiskasvatuksen käyttöä merkittävästi, myös alle kolmevuotiaiden osuus on kasvanut. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönotto on edennyt suunnitellusti ja sen käyttöönotto on kasvattanut yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden 23,5 %: iin varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Palvelusetelin käyttöönotto on tuonut helpotusta muuttajaperheille. Syyskauden 2017 alusta lähtien on ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja esiopetus järjestetty ostopalveluna Folkhälsans Daghem i Träskändassa. Ainolan aseman läheisyydessä on elokuussa käynnistänyt toimintansa yksityinen Touhulan kuusiryhmäinen päiväkoti. 8

10 Koulujen sisäilmaongelmat ja väistötiloissa työskentely ovat vaikuttaneet myöskin opiskeluhuollon palveluihin. Keväällä palkattiin suunnitellusti kaksi psykologia lisää ja vahvistettiin hieman kuraattoripalveluja. Nuorten matalankynnyksen mielenterveys ja päihdepalvelujen (Nuovo) käyttö on myös lisääntynyt edellistä vuodesta erilaisten mieliala-, koulunkäynti-, käytös- ja päihdeongelmien/pulmien vuoksi. Palvelun resursseja lisättiin talousarvion muutoksella syksyllä Palvelutarvetta on lisännyt mm. uuden ikäluokan, vuotiaiden, tulo palvelun piiriin. Lasten- ja nuorisopsykiatrian lääkäritilanne on ollut vaikea ja erityisesti nuorten psykiatrian vaativaan hoitoon pääsy ei ole toteutunut odotetusti. Jatkettiin perheneuvolan lastenpsykiatrin palvelujen ostamista lähipalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Järvenpään porrastetun perhetyön mallin mukaisesti toiminnassa on painotettu pienten lasten perheitä tukevia ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja. Lapsiperheiden kotipalvelun tarve on ollut voimakkaassa kasvussa, samoin lasten kuntoutuspalvelujen mm. puheterapian tarve. MLL:n perhekeskuksen avoin toiminta Verson tilan yhteydessä on laajentunut. Kouluperhetyö on vakiintunut yhdeksi osaksi oppilaiden, vanhempien ja koulun edustajien tukimuotoa ja koulunperheohjaajat tekevät tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Sosiaalihuoltolain työskentelymuodoissa ovat asiakasmäärät nousseet ja resurssit ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Keväällä saatiin lupa palkata lisää kaksi sosiaalityötekijää lastensuojeluun. Palvelutarpeen arvioinneissa on asiakaslähtöistä viranomaisten välistä yhteistyötä edelleen tiivistetty eri tahojen kanssa. Palvelutarpeen arviointi on siirretty perhetyön yksikkö Tilkun palvelukokonaisuuteen ja perheohjaajien sisäistä työnjakoa muutettiin. Perhetyön yksilötyön asiakkuudet ovat kasvaneet merkittäväsi edellisestä vuodesta. Vaikka lastensuojeluilmoitusten määrä on vähentynyt hieman, on lastensuojelun asiakasmäärä (485) kasvanut edellisestä vuodesta. Yksin lastensuojelussa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-18 v) määrä on 94 ja jälkihuoltona sijaishuollossa olevien nuorten määrä on 11. Näiden sijoitettujen lasten ja nuorten yhteismäärä (105) toteutui hieman tavoitetta suurempana, mutta oli tavoitteen suuntaisesti pienentynyt edellisestä vuodesta kahdeksalla. Koko vuoden uusien sijoitusten kokonaismäärä (46) on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna, samoin hoitovuorokausien määrä. Eropalvelujen yhteistyötä perhekeskusten kanssa on kehitetty. Järvenpään perheoikeudellisen yksikön ja Hyvinkään seudullisen perheoikeudellisen yksikön yhdentymisselvitys on käynnistetty. Keski- Uudenmaan Sote-palvelualueen valmistelutyötä on jatkettu lasten ja perheiden palvelujen osalta sekä osallistuttu Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman maakunnalliseen kärkihankkeeseen, jonka työryhmät ovat jatkaneet valmistelua. Palvelualueen edustajat ovat osallistuneet myös Uuden Järvenpään ja sen strategian valmisteluun Henkilöstöraportin mukaan palvelualueen henkilötyövuosien toteuma oli 875 htv, kun tavoite on ollut 954,9 htv. Merkittävin alitus eli 45 htv. on ollut varhaiskasvatuksessa ja alituksia on ollut myös kasvun tuen ja perhesosiaalityön avainalueilla. 9

11 Arvio tulevasta kehityksestä Järvenpään voimakkaan väestökasvun jatkuminen ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nousu tulevat vaikuttamaan lähivuosien palvelutarpeeseen. Muutamissa kouluissa ja päiväkodeissa sisäilmahaasteet näyttävät edelleen jatkuvan ja useammassa kohteessa tullaan tekemään kuntokartoituksia, joiden tulokset huomioidaan palveluverkkoa päivitettäessä. Osa henkilöstöstä siirtyy työskentelemään Veron kanssa samaan taloon vuoden 2018 alusta. Tilakysymystä helpottaa kesällä käyttöön tulevat Kyrölän ja Ala-Kartanon uudet moduulikoulut, joissa on myös esiopetuksen tiloja. Kinnarin uuden koulun rakentaminen jatkuu ja Järvenpään uuden Yhteiskoulun sekä Hyvinvointikampuksen vuorohoitopäiväkodin suunnittelut käynnistyvät. Isona riskinä voi olla henkilöstön jaksaminen sisäilmahaasteiden, kiinteistöhaasteiden ja jatkuvien muutosten vaatimusten keskellä. Pätevän henkilöstön saaminen on haasteena osassa tehtäviä mm. lastentarhaopettajista, sosiaalityöntekijöistä ja osasta erityisopettajia on pulaa. Oppimisen tuen kehittämistyöllä ja henkilöstön koulutuksen kautta pyritään vastaamaan lisääntyneeseen ja monimuotoistuneeseen oppilaiden tuen tarpeeseen. Oppilas- ja opiskeluhuollon koulupsykologi- ja kuraattorityön resursoinnin riittävyyden arviointi tulee ajankohtaiseksi, kun lakimuutoksen myötä oikeus kuraattori- ja psykologipalveluihin laajentuu koskemaan kaikkia ammatillista perustutkintoa suorittavia ja valmentavassa koulutuksessa olevia opiskelijoilta. Nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuus pyritään takaamaan myös muutosvaiheissa ja Suomen Kotilääkäripalveluilta hankitaan Nuovon palveluita ostopalvelun optiolla vielä ajalle Vuoden alussa voimaan tulleen varhaiskasvatuksen asiakasmaksu-uudistuksen vaikutukset tullevat vähentämään varhaiskasvatuksen maksutuottoja vielä lähes euroa arvioitua enemmän. Uuden Järvenpään ja Kuuden Soten tulevan toiminnan valmistelua jatketaan kaupungin linjausten suuntaisesti. Selvitys ostetuista konsulttipalveluista Varhaiskasvatuksen johdon ja esimiesten sekä perusopetuksen johdon ja rehtoreiden esimieskouluttamiseen, työnohjaukseen ja johtamisjärjestelmän uudistamisessa käytettiin apuna Miska Oy:n kouluttajaa. Kustannukset olivat perusopetuksessa 6,600 euroa ja varhaiskasvatuksessa euroa. 10

12 Kuuma-hankkeiden toteutuminen Järvenpää oli vuonna 2017 puheenjohtajakuntana. Aiemmin aloitetut yhteiset TVT- hankkeet päättyivät alkuvuodesta eikä uusia merkittäviä hankkeita ole ollut. Perusopetus oli mukana Kuuma vaativa erityistuki - hankkeessa (Tuusulan vetämä), jossa kartoitettiin oppimisen tuen ja etenkin vaativan erityisen tuen resursseja sekä koulutettiin opettajia yhteistyössä naapurikuntien kanssa. 11

13 SUORITTEET TP 2016 KTA 2017 TP 2017 PERUSOPETUSPALVELUT Järvenpääläiset oppivelvollisuusikäiset Perusopetus Oppilasmäärä Toimintakate eur/oppilas (T) * ilman sisäisiä vuokria (T) * Aamu- ja iltapäivätoiminta toimintaan osallistuvat IP-toiminta, toimintakate eur/ip-kerholainen (T) * VARHAISKASVATUSPALVELUT kaikki lapset varhaiskasvatuksessa yht esiopetuksessa olevat Päiväkodit, lapsia päiväkodit lapsia yhteensä kunnalliset toimintakate euroa / lapsi (T) * muut päiväkodit (yhteensä) Perhepäivähoito, lapsia kunnalliset ostopalvelu Lasten kotihoidontuki (327,46 e/kk v.2012), lapsia (ka/v) KASVUN JA VANHEMMUUDEN TUEN PALVELUT Tuen ostopalvelukäynnit yhteensä Pienten lasten ja kouluikäisten palvelut Terveydenhuoltokäynnit Oppilashuoltopalvelujen käynnit Perheneuvola-käynnit yhteensä Perhekeskustoiminta, käynnit yhteensä PERHESOSIAALITYÖN PALVELUT Perhetyön yksikkö, asiakkaita yhteensä Lastensuojelun asiakkaita yhteensä Yksin kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 18-vuotiaat Jälkihuoltona sijaishuollossa olevat yli 18-vuotiaat Yhdessä vanhemman kanssa sijoitetut lapset (perhek., ensik perhehoidon hoitovuorokaudet / kaikki hoitovuorokaudet (28.185) (23.493) Sosiaalipäivystys suoritteita yhteensä (Jpään osuus) (3.735) (3.000) (2.997) Perheoikeudellinen yksikkö suoritteita yht. (Jpään os.) (1.840) ( 2.167) (1.824) 12