Lapuanjoen Hourunkosken virtaus- ja habitaattimallinnus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapuanjoen Hourunkosken virtaus- ja habitaattimallinnus"

Transkriptio

1 Liite 47. Hourunkosken ympäristövirtaamaselvitys. Anna Klobut (Fortum), Olli van der Meer (T:mi Olli van der Meer), Markku Lahti (Fortum) 2014 Lapuanjoen Hourunkosken virtaus- ja habitaattimallinnus Sisällys 1. Johdanto 2 2. Tutkimusalueen kuvaus 2 3. Maastomittaukset ja virtaus- ja elinympäristömallinnus 3 4. Tulokset WUA Virrannopeus ja syvyys Virtaama 0,21 m 3 /s Virtaama 0,5 m 3 /s Virtaama 1,0 m 3 /s Virtaama 2,0 m 3 /s Taimenen preferenssikartat Kutu Alle 10 cm:n poikanen kesällä Alle 10 cm:n poikanen talvella cm:n poikanen kesällä cm:n poikanen talvella Yli 15 cm:n poikanen kesällä Yli 15 cm:n poikanen talvella Aikuinen taimen kesällä Aikuinen taimen talvella Yhteenveto 29 Viitteet 29 1

2 1. Johdanto Lapuanjoen Hourunkosken luonnonuomaan virtaa vettä vähintään noin 210 l/s padon neulojen välistä vuotovirtaamana. Työn tarkoitus on tehdä ympäristövirtaamaselvityksen mallinnus Lapuan Hourunkosken luonnonuoman soveltuvuudesta taimenen elinympäristöksi. 2. Tutkimusalueen kuvaus Lapuanjoki on vedenlaadultaan tummaa ja hyvin ravinteikasta. Myös happamuus ja rehevyys ovat vedenlaadun ongelmia taimenen viihtyvyyden kannalta. Ravinne- ja orgaaninen kuormitus tulee pääosin maa-ja metsätalousalueilta (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2009). Lapuanjoen pääuoman pituus on 45 km, valuma-alueen pinta-ala 4122 km 2 ja virtaamat seuraavat: keskivirtaama 37m 3 /s, ylivirtaama 224 m 3 /s ja alivirtaama 4,0 m 3 /s (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2009). Hourunkoskessa sijaitsee voimalaitos ja säännöstelypato, joka ei aiheuta suurta virtaamanvaihtelua (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2009). Hourunkoski sijaitsee Lapuan keskustan tuntumassa, muutama kilometri itä-kaakkoon (kuva 1). Kuva 1. Mallinnusalue. Tarkempaan karttaan mallinnusalueen rajat on merkitty tummalla viivalla. 2

3 3. Maastomittaukset ja virtaus- ja elinympäristömallinnus Tilaaja suoritti virtaus- ja elinympäristömallinnusta varten tarpeelliset maastomittaukset. Näissä mitatttiin uoman topografiaa ja pohjan laatua. Vesirajoja ja veden pinnankorkeuksia mitattiin 0,21 ja 1,2 m 3 /s virtaamilla. Pohjan laadusta määritettiin karkein, yleisin ja toiseksi yleisin raekoko mukautetulla Wentworthin asteikolla. Maastomittausten perusteella laadittiin korkeusmalli. Mallin korkeustietoja täydennettiin valokuvien perusteella yhden sivu-uoman ja lähes uoman poikki kulkevan niemen kohdalla. Maastomittaustietojen perusteella laadittiin alueesta virtausmalli käyttäen DHI:n Mike3D-virtausmallia. Mallissa oli elementtejä vaakasuunnassa kpl ja pystysuunnassa 5 elementtikerrosta. Pienellä virtaamalla, 0,21-0,25 m 3 /s virtaus on kovin vähäistä verrattuna maastomittausten resoluutioon, uoman leveyteen ja kivikokoon. Tämän vuoksi mallin veden pinnankorkeutta korjattiin osassa aluetta mittauksia vastaavaksi ja käytettiin mallinnuksessa samaa tilannetta kuin jossa mittaukset oli suoritettu. Elinympäristömallinnus suoritettiin FISU-mallilla (Lahti 2009). Taimenen elinympäristövaatimukset, ns. preferenssikäyrät, on laadittu käyttäen monipuolista aineistoa, jotta käyristä on saatu mahdollisimman yleispätevät. Laajojen suomalaisten tutkimusten aineistoja on täydennetty tarvittaessa ulkomaisilla. Lähteitä ovat Heggenes (1990), Huusko ym. (2003), Louhi ym. (2008), Mäki-Petäys (2001), Mäki-Petäys & Huusko (2001), Mäki-Petäys ym. (1999), Mäki-Petäys (1999) ja Raleigh ym. (1986). 4. Tulokset 4.1. Soveltuvuudella painotettu pinta-ala (WUA) Kesätilanteessa (yhtenäiset viivat) virtaaman kasvu lisää taimenelle soveltuvaa elinympäristöä. Soveltuvan elinympäristön määrä on 0,21 kuution virtaamalla hyvin pieni (liite 1, kuva 2). Talvitilanteessa (katkoviivat) virtaaman kasvu ei aikuista taimenta lukuun ottamatta yksiselitteisesti lisää soveltuvan elinympäristön määrää (liite 1, kuva 2). Kutuun soveltuvaa elinympäristöä on vähän kaikissa virtaamatilanteissa (liite 1, kuva 2) WUA (m 2 ) Kutu Alle 10 cm, kesä Alle 10 cm, talvi cm, kesä cm, talvi Yli 15 cm, kesä Yli 15 cm, talvi Aikuinen, kesä Aikuinen, talvi Virtaama (m 3 /s ) Kuva 2. Soveltuvuudella painotetun pinta-alan (WUA) arvot (weighted usable area) neljällä eri virtaamalla. 3

4 4.2. Virtausnopeus ja syvyys Virtaama 0,21 m 3 /s Näin pienellä virtaamalla tutkimusalue on erittäin hitaasti virtaavaa aluetta ja ainoastaan yläosan pienellä alueella on nähtävissä pieni virta-alue (kuva 3.). Syvyys vielä pääosin riittää taimenen poikasille (kuva 4). Kuva 3. Virrannopeus mallinnusalueella 0,21 kuution virtaamalla. Kuva 4. Syvyys mallinnusalueella 0,21 kuution virtaamalla. 4

5 Virtaama 0,5 m 3 /s Puolen kuution virtaamalla alueen virrannopeus muuttuu lähes seisovasta vedestä hitaaksi virraksi (kuva 5) ja veden syvyys on pääosin cm. Muutama noin yhden metrin syvyinen monttu löytyy (kuva 6). Kuva 5. Virrannopeus mallinnusalueella 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 6. Syvyys mallinnusalueella 0,5 kuution virtaamalla. 5

6 Virtaama 1,0 m 3 /s Yhden kuution virtaamalla alue alkaa jo näyttää virralta. Yli 0,2 m/s nopeuksia ei kuitenkaan esiinny vielä kuin muutamissa paikoissa (kuva 7). Syvyys on taimenen kannalta edelleen sopivaa (kuva 8). Kuva 7. Virrannopeus mallinnusalueella 1,0 kuution virtaamalla. Kuva 8. Syvyys mallinnusalueella 1,0 kuution virtaamalla. 6

7 Virtaama 2,0 m 3 /s Kahden kuution virtaamalla alue on jo selvästi virtaavaa vettä: pääosin noin 0,2 m/s ja paikoitellen 0,3-0,4 m/s (kuva 9). Syvyys on suurimmaksi osaksi noin yhden metrin luokkaa (kuva 10). Kuva 9. Virrannopeus mallinnusalueella 2,0 kuution virtaamalla. Kuva 10. Syvyys mallinnusalueella 2,0 kuution virtaamalla. 7

8 4.3. Taimenen preferenssikartat Karttakuviin on vaalealla raidoituksella merkitty alue, joka on kuivilla kyseisellä virtaamalla Kutu Taimenen kudun rajoittavana (estävänä) tekijänä on sopivan kutusoran puute (kuva 11). Myös virrannopeudet ovat liian alhaisia kahdella pienimmällä mallinnusvirtaamalla (kuvat 12-20). Kuva 11. Mallinnusalueen kivikoon soveltuvuus taimenen kudulle. 8

9 Kuva 12. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen kudulle 0,21 kuution virtaamalla. Kuva 13. Mallinnusalueen virrannopeuden soveltuvuus taimenen kudulle 0,21 kuution virtaamalla. 9

10 Kuva 14. Mallinnusalueen syvyyden soveltuvuus taimenen kudulle 0,21 kuution virtaamalla. Kuva 15. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen kudulle 0,5 kuution virtaamalla. 10

11 Kuva 16. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen kudulle 1,0 kuution virtaamalla. Kuva 17. Mallinnusalueen virrannopeuden soveltuvuus taimenen kudulle 1,0 kuution virtaamalla. 11

12 Kuva 18. Mallinnusalueen syvyyden soveltuvuus taimenen kudulle 1,0 kuution virtaamalla. Kuva 19. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen kudulle 2,0 kuution virtaamalla. 12

13 Kuva 20. Mallinnusalueen virrannopeuden soveltuvuus taimenen kudulle 2,0 kuution virtaamalla Alle 10 cm:n poikanen kesällä Pienintä virtaamaa lukuunottamatta taimenen ensimmäisen kesän poikasille löytyy sopivaa kesähabitaattia tasaisesti koko alueelta. Ainoastaan muutama syvä hidasvirtainen alue näkyy kartoissa huonona habitaattina (kuvat 21-24). Kuva 21. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (alle 10 cm, kesä) 0,21 kuution virtaamalla. 13

14 Kuva 22. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (alle 10 cm, kesä) 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 23. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (alle 10 cm, kesä) 1,0 kuution virtaamalla. 14

15 Kuva 24. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (alle 10 cm, kesä) 2,0 kuution virtaamalla Alle 10 cm:n poikanen talvella Talvella taimenen poikaset hakeutuvat hidasvirtaisempiin ja syvempiin joen aluesiin. Hourunkoskella mallinnuksen perusteella pienimpää mallinnusvirtaamaa lukuun ottamatta pienille poikasille löytyy hyvin talvihabitaattia (kuvat 25-28, ks. myös kuva 2). Kuva 25. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (alle 10 cm, talvi) 0,21 kuution virtaamalla. 15

16 Kuva 26. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (alle 10 cm, talvi) 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 27. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (alle 10 cm, talvi) 1,0 kuution virtaamalla. 16

17 Kuva 28. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (alle 10 cm, talvi) 2,0 kuution virtaamalla cm:n poikanen kesällä Kun taimen kasvaa isommaksi, se hakeutuu kesällä kohtalaisen voimakkaaseen virtaan jossa on sopiva pohjanlaatu (suojapaikka). Hourunkoskessa tämä näkyy selvästi siten, että mitä suurempi virtaama sen enemmän poikasille sopivaa elinympäristöä (kuvat 29-32). Kuva 29. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (10-15 cm, kesä) 0,21 kuution virtaamalla. 17

18 Kuva 30. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (10-15 cm, kesä) 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 31. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (10-15 cm, kesä) 1,0 kuution virtaamalla. 18

19 Kuva 32. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (10-15 cm, kesä) 2,0 kuution virtaamalla cm:n poikanen talvella Talvihabitaattia on hyvin tarjolla pienintä virtaamaa lukuun ottamatta, koska veden syvyys ja virrannopeus (suhteellisen pieni kaikissa tapauksissa) on talvehtimiselle sopivaa (poikaset pyrkivät mahdollisimman pieneen energiankulutukseen) (kuvat 33-36). Kuva 33. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (10-15 cm, talvi) 0,21 kuution virtaamalla. 19

20 Kuva 34. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (10-15 cm, talvi) 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 35. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (10-15 cm, talvi) 1,0 kuution virtaamalla. 20

21 Kuva 36. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (10-15 cm, talvi) 2,0 kuution virtaamalla Yli 15 cm:n poikanen kesällä Iso poikanen on jo niin selvä koskimaisen alueen suosija, että Hourunkoskella virtaaman kasvu parantaa kesähabitaatin määrää suorassa suhteessa virtaamaan (kuva 2). Pienin mallinnusvirtaama ei tuo tämän kokoluokan poikaselle ollenkaan kunnollista habitaattia. Ero on todella iso muihin virtaamatilanteisiin verrattuna (kuvat 37-40). Kuva 37. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (yli 15 cm, kesä) 0,21 kuution virtaamalla. 21

22 Kuva 38. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (yli 15 cm, kesä) 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 39. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (yli 15 cm, kesä) 1,0 kuution virtaamalla. 22

23 Kuva 40. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (yli 15 cm, kesä) 2,0 kuution virtaamalla Yli 15 cm:n poikanen talvella Talvella isot poikaset suosivat syviä alueita eikä heikko virrannopeuskaan tee elinympäristöstä huonoa. Suurempi virtaama tuo syvyyttä lisää, mikä näkyy habitaatin laadun parantumisena (kuvat 41-44). Kuva 41. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (yli 15 cm, talvi) 0,21 kuution virtaamalla. 23

24 Kuva 42. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (yli 15 cm, talvi) 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 43. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (yli 15 cm, talvi) 1,0 kuution virtaamalla. 24

25 Kuva 44. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (yli 15 cm, talvi) 2,0 kuution virtaamalla Aikuinen taimen kesällä Aikuinen taimen viihtyy koskimaisessa elinympäristössä (tosin myös koskialueiden sisällä olevissa syvissä ja hidasvirtaisissa montuissa, ns. pooleissa). Mallinnuksessa voimakkaan virran suosiminen näkyy selvästi ja pienimmällä virtaamavaihtoehdolla ei alueelta löydy hyvää habitaattia (kuvat 45-48). Kuva 45. Mallinnusalueen soveltuvuus aikuiselle taimenelle (kesä) 0,21 kuution virtaamalla. 25

26 Kuva 46. Mallinnusalueen soveltuvuus aikuiselle taimenelle (kesä) 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 47. Mallinnusalueen soveltuvuus aikuiselle taimenelle (kesä) 1,0 kuution virtaamalla. 26

27 Kuva 48. Mallinnusalueen soveltuvuus aikuiselle taimenelle (kesä) 2,0 kuution virtaamalla Aikuinen taimen talvella Samat alueet kuin kesällä käyvät aikuiselle taimenelle myös talvihabitaatiksi (vrt. edellisen kappaleen kuvia kuviin 49-52). Myös aikuiselle soveltuvan talvihabitaatinhabitaatin määrä on lähellä kesätilannetta ja kasvaa lähes lineaarisesti virtaaman kasvaessa (kuva 2). Kuva 49. Mallinnusalueen soveltuvuus aikuiselle taimenelle (talvi) 0,21 kuution virtaamalla. 27

28 Kuva 50. Mallinnusalueen soveltuvuus aikuiselle taimenelle (talvi) 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 51. Mallinnusalueen soveltuvuus aikuiselle taimenelle (talvi) 1,0 kuution virtaamalla. 28

29 Kuva 52. Mallinnusalueen soveltuvuus aikuiselle taimenelle (talvi) 2,0 kuution virtaamalla. 5. Yhteenveto Virtausmallin perusteella habitaatin määrä kasvaa virtaaman kasvaessa kaikilla taimenen elinvaiheilla. Pienin mallinnusvirtaama tarjoaa taimenelle soveltuvaa habitaattia erittäin vähän. Taimenen kudulle soveltuvaa habitaattia saataisiin kutusoraikkoja tekemällä. Viitteet Heggenes, J Habitat utilization and preferences in brown trout (Salmo trutta) and juvenile Atlantic salmon (Salmo salar) in streams, Oslo, Agricultural University of Norway, Department of Nature Conservation. Huusko, A., Kreivi, P., Mäki-Petäys, A., Nykänen, M. &Vehanen, T Virtavesikalojen elinympäristövaatimukset. Perustietoa elinympäristömallisovelluksiin. Paltamo. (The habitat requirements of fluvial fish. base information for habitat model applications.) Kala- ja Riistaraportteja nro 284. Paltamo. 42 p. Lahti, M Two-Dimensional Aquatic Habitat Quality Modelling 2009 Dissertation for the degree of Doctor of Science in Technology, the Faculty of Engineering and Architecture, Helsinki University of Technology Dissertation in PDF format (ISBN ) [15724 KB] Dissertation is also available in print (ISBN ) Louhi, P., Mäki-Petäys, A. & Erkinaro, J Spawning habitat of Atlantic salmon and brown trout: general criteria and intragravel factors River Research and Applications 24: doi-link: /rra.1072 Länsi-Suomen ympäristökeskus. Vesienhoidon toimenpideohjelma Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen Mäki-Petäys, A Preference information database, general preference curves for brown trout, Finnish Game and Fisheries Research Institute, Oulu. Mäki-Petäys, A. & Huusko, A. (2001) Taimenen poikashabitaatit kesällä yleiskriteerit syvyydelle, virrannopeudelle ja kivikoolle. (Summertime habitat use by juvenile brown trout - generalized habitat suitability criteria for 29

30 depth, velocity and substrate.) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. (Finnish Game and Fisheries Research Institute.) Research report. 14 p. Mäki-Petäys, A., Muotka, T. & Huusko, A Densities of juvenile brown trout (Salmo trutta) in two subarctic rivers: a ssessing the predictive capability of habitat preference indices. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 56(8), From and also in Mäki-Petäys Mäki-Petäys, A Habitat Requirements of Juvenile Salmonids, doctoral thesis, A 322, The department of biology at the university of Oulu, Oulu. approx. 73 p. ISBN , ISSN Raleigh, R.F., Zuckerman, L.D. & Nelson, P.C Habitat suitability index models and instream flow suitability curves: brown trout, revised. U.S. Fish and Wildlife Service Biological Rep. 82 (10.124). 65 p. (First printed as: FWS/OBS-82/10.71, September 1984). Liite 1. Soveltuvuudella painotetun pinta-alan (WUA) arvot (weighted usable area) neljällä eri virtaamalla. Q (m 3 /s) 0,21 0,5 1 2 Kutu Alle 10 cm, kesä Alle 10 cm, talvi cm, kesä cm, talvi Yli 15 cm, kesä Yli 15 cm, talvi Aikuinen, kesä Aikuinen, talvi

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Mustionjoen virta-alueiden elinympäristömallinnus

Mustionjoen virta-alueiden elinympäristömallinnus Mustionjoen virta-alueiden elinympäristömallinnus Tekijät: Teppo Vehanen, Olli van der Meer, Ari Saura ja Jukka Rinne Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Raportti. Markku Lahti, Olli van der Meer, Anna Klobut

Raportti. Markku Lahti, Olli van der Meer, Anna Klobut 1 (24) ALA-KOITAJOEN ELINYMPÄRISTÖMALLINNUS 1 JOHDANTO Ala-Koitajoki on uhanalaisen Saimaan järvilohen lisääntymisaluetta. Kalojen elinolosuhteiden parantamiseksi koskia on kunnostettu ja kunnostettaneen

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

Virtavesikunnostusten vaikutukset jokiluonnon ja ekosysteemipalvelujen näkökulmasta

Virtavesikunnostusten vaikutukset jokiluonnon ja ekosysteemipalvelujen näkökulmasta Virtavesikunnostusten vaikutukset jokiluonnon ja ekosysteemipalvelujen näkökulmasta Maare Marttila Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Elinympäristökunnostukset Ensimmäiset kunnostukset 1970-luvulla,

Lisätiedot

LOHEN (Salmo salar) JA TAIMENEN (Salmo trutta) POIKASYMPÄRISTÖT, ELINTAVAT JA RAVINTO TALVELLA

LOHEN (Salmo salar) JA TAIMENEN (Salmo trutta) POIKASYMPÄRISTÖT, ELINTAVAT JA RAVINTO TALVELLA Kirjallisuuskatsaus LOHEN (Salmo salar) JA TAIMENEN (Salmo trutta) POIKASYMPÄRISTÖT, ELINTAVAT JA RAVINTO TALVELLA Ville Luolamo PIKES Oy (Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus) 2009 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...1

Lisätiedot

Raportti 1 (50) Service / Hydro and Wind Engineering / Markku Lahti, Heini Auvinen KOLLAJAN ALUEEN ELINYMPÄRISTÖMALLINNUS

Raportti 1 (50) Service / Hydro and Wind Engineering / Markku Lahti, Heini Auvinen KOLLAJAN ALUEEN ELINYMPÄRISTÖMALLINNUS Raportti 1 (5) Jakelu: Tarkastaja, pvm Hyväksyjä, pvm Korvaa KOLLAJAN ALUEEN ELINYMPÄRISTÖMALLINNUS 1 Johdanto...2 2 Käytetyt menetelmät...2 2.1 Mesohabitaattijaottelu...2 2.2 Mikrohabitaattitarkastelut...2

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1 Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu

Lisätiedot

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Kokemäenjoen nahkiaisselvitys -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Lähtötilanne suunnittelulle Voimalaitosten kalatalousmaksut Hoitosuunnitelma: tarpeellista selvittää nahkiaisen

Lisätiedot

Luonnonmukaiset ohitusuomat

Luonnonmukaiset ohitusuomat Luonnonmukaiset ohitusuomat - vaellusreittejä ja lisääntymisalueita rakennettuihin vesiin Jukka Jormola SYKE Vesistökunnostusverkosto Iisalmi 11.6.2014 Kalatierakenteet (Fish passage facilities, FAO/EIFAC)

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 2009

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 2009 Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 29 TYÖRAPORTTI 29.4.211 Juha Lilja 1. JOHDANTO Kalojen liikkeiden ja sijoittumisen

Lisätiedot

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja

Lisätiedot

Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa

Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa Jaakko Erkinaro, Panu Orell, Riina Huusko, Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Photo: Ville Vähä Kotimaisia merkintäkokeita 1980-90 -luvuilta

Lisätiedot

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu 1 Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina 2005-2007 - Istutusajankohdan ja koon vertailu Pekka Hyvärinen, Markku Hyvönen, Aarne Toivonen ja Pekka Korhonen Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Virtavesikalojen talvi - elämää muuttuvissa jääoloissa

Virtavesikalojen talvi - elämää muuttuvissa jääoloissa KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 316 Ari Huusko Petri Kreivi Virtavesikalojen talvi - elämää muuttuvissa jääoloissa Helsinki 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

VIRTAVESIKUNNOSTUSTEN VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA

VIRTAVESIKUNNOSTUSTEN VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA 1 VIRTAVESIKUNNOSTUSTEN VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA Pauliina Louhi Vesistökunnostusverkoston seminaari 2 MIKÄ ON KUNNOSTUKSEN TAVOITE? U.S. National Research Council (1992): Kunnostuksen avulla pyritään palauttamaan

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut

Lisätiedot

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Keski-Suomen kosket taimenen poikasten elinympäristönä

Keski-Suomen kosket taimenen poikasten elinympäristönä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 382 Timo Ruokonen Markku Raatikainen Pentti Valkeajärvi Keski-Suomen kosket taimenen poikasten elinympäristönä Jyväskylä 6 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 382 Timo Ruokonen

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko

Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko Kainuun kalantutkimus monipuoliset ja muunneltavat puitteet kokeelliseen tutkimukseen Tutkimusseminaari 10.4.2008 Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko Kuva: Mari

Lisätiedot

List of publications Jaakko Erkinaro. 1. Peer-reviewed articles in international journals and books

List of publications Jaakko Erkinaro. 1. Peer-reviewed articles in international journals and books 1 List of publications Jaakko Erkinaro 1. Peer-reviewed articles in international journals and books 1. Erkinaro, J., Shchurov, I.L., Saari, T. & Niemelä, E. 1994: Occurrence of Atlantic salmon parr in

Lisätiedot

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle 5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Virtavesikalojen elinympäristövaatimukset

Virtavesikalojen elinympäristövaatimukset KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 284 Ari Huusko Petri Kreivi Aki Mäki-Petäys Mari Nykänen Teppo Vehanen Virtavesikalojen elinympäristövaatimukset Perustietoa elinympäristömallisovelluksiin Paltamo 23 Julkaisija

Lisätiedot

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla

Lisätiedot

Dowstream passage at hydropower dams First steps in Finland

Dowstream passage at hydropower dams First steps in Finland Dowstream passage at hydropower dams First steps in Finland Jaakko Erkinaro et al. Natural Resources Institute Finland Kuva: Ville Vähä Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Four rivers in focus River Kemijoki

Lisätiedot

OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS

OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS Marko Talvensaari 11.5.2004 1. Yleistä Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivittämisen yhteydessä Oulun kaupunki halusi myös tutkia vedenkorkeuksia

Lisätiedot

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa. 26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen

Lisätiedot

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry Faculty of Agriculture and Forestry Promoting the sustainable use of bioresources by high level teaching based on scientific research Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and

Lisätiedot

AURAJOEN VESISTÖN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSTARVESELVITYS

AURAJOEN VESISTÖN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSTARVESELVITYS Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma 2012 Janne Tolonen AURAJOEN VESISTÖN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSTARVESELVITYS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala-

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture

Lisätiedot

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen

Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 328 Juha-Pekka Turkka Pasi Arkko Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen Helsinki 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015 Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta

Lisätiedot

Elämää soraikon ulkopuolella ja sisällä lohen ja taimenen kutupaikan valinta sekä mädin elinympäristövaatimukset

Elämää soraikon ulkopuolella ja sisällä lohen ja taimenen kutupaikan valinta sekä mädin elinympäristövaatimukset KALATUTKIMUKSIA FISKUNDERSÖKNINGAR 191 Pauliina Louhi Aki Mäki-Petäys Elämää soraikon ulkopuolella ja sisällä lohen ja taimenen kutupaikan valinta sekä mädin elinympäristövaatimukset Helsinki 003 Riista-

Lisätiedot

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Jorma Piironen, RKTL Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi

Lisätiedot

Kolmen helmen joet hanke

Kolmen helmen joet hanke Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen

Lisätiedot

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa Jukka Jormola SYKE Vaelluskalafoorumi 24.-25.4.2013 Joensuu RESTORE hankkeen taustaa European Centre for River Restoration ECRR - ideointi SYKE:n

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Tässä selvityksessä tarkasteltiin Ounasjoen lohikannan mahdollisia kehittymisnäkymiä 5

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Karjaanjoen vesistön ongelmia Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma

Lisätiedot

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus Kalatalouden ympäristöohjelma Pauliina Louhi Erikoistutkija pauliina.louhi@luke.fi Koskikunnostuksia jo 1970-luvun lopulta lähtien Tukinuitto ja muut perkaukset,

Lisätiedot

Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet

Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet 83(1-2007) Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet

Lisätiedot

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin

Lisätiedot

Simojoen nousulohien kaikuluotausseurannat

Simojoen nousulohien kaikuluotausseurannat RKTL:n työraportteja 14 /213 Simojoen nousulohien kaikuluotausseurannat vuosina 28 212 Tekijät: Erkki Jaala, Juha Lilja ja Ville Vähä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 213 RKTL:n työraportteja

Lisätiedot

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Kokemäenjoen siikatutkimukset Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi

Lisätiedot

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus

Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus Juha Rouvinen Kuopion Teho-Louhinta Oy 2012 Kannen kuvissa näkyy Pielisjokea Joensuun keskustassa Ilosaaren ympärillä. Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa

Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa Jenni Miettunen Pro gradu 2009 Ohjaaja: Prof. Heikki Roininen Biotieteiden tiedekunta Joensuun yliopisto Riekon

Lisätiedot

Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana

Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana Kuva Teuvo Järvenpää Timo Ruokonen Jyväskylän yliopisto timo.j.ruokonen@jyu.fi Rapu kala vuorovaikutukset Kilpailevat elinpaikoista lohi- ja pohjakalojen kanssa

Lisätiedot

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja

Lisätiedot

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

Lentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä

Lentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä Lentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä Sakari Toivakainen RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI 16.10.2014, Oulu. Clean Technologies

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA 41 Helsinki Rukkila V A K L A Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 66 Test report I'iiiv a 1.

Lisätiedot

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin?

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mikkeli Suomessa sorastusbuumi 2010-luvulla Lukuisia

Lisätiedot

Ympäristövirtaamien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla -kohteet ja eri etenemistavat-

Ympäristövirtaamien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla -kohteet ja eri etenemistavat- Ympäristövirtaamien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla -kohteet ja eri etenemistavat- Kimmo Aronsuu, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulu 12.6.2018 Ympäristövirtaaman

Lisätiedot

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille

Lisätiedot

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot