Lapuanjoen Hourunkosken virtaus- ja habitaattimallinnus
|
|
- Sari Hukkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liite 47. Hourunkosken ympäristövirtaamaselvitys. Anna Klobut (Fortum), Olli van der Meer (T:mi Olli van der Meer), Markku Lahti (Fortum) 2014 Lapuanjoen Hourunkosken virtaus- ja habitaattimallinnus Sisällys 1. Johdanto 2 2. Tutkimusalueen kuvaus 2 3. Maastomittaukset ja virtaus- ja elinympäristömallinnus 3 4. Tulokset WUA Virrannopeus ja syvyys Virtaama 0,21 m 3 /s Virtaama 0,5 m 3 /s Virtaama 1,0 m 3 /s Virtaama 2,0 m 3 /s Taimenen preferenssikartat Kutu Alle 10 cm:n poikanen kesällä Alle 10 cm:n poikanen talvella cm:n poikanen kesällä cm:n poikanen talvella Yli 15 cm:n poikanen kesällä Yli 15 cm:n poikanen talvella Aikuinen taimen kesällä Aikuinen taimen talvella Yhteenveto 29 Viitteet 29 1
2 1. Johdanto Lapuanjoen Hourunkosken luonnonuomaan virtaa vettä vähintään noin 210 l/s padon neulojen välistä vuotovirtaamana. Työn tarkoitus on tehdä ympäristövirtaamaselvityksen mallinnus Lapuan Hourunkosken luonnonuoman soveltuvuudesta taimenen elinympäristöksi. 2. Tutkimusalueen kuvaus Lapuanjoki on vedenlaadultaan tummaa ja hyvin ravinteikasta. Myös happamuus ja rehevyys ovat vedenlaadun ongelmia taimenen viihtyvyyden kannalta. Ravinne- ja orgaaninen kuormitus tulee pääosin maa-ja metsätalousalueilta (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2009). Lapuanjoen pääuoman pituus on 45 km, valuma-alueen pinta-ala 4122 km 2 ja virtaamat seuraavat: keskivirtaama 37m 3 /s, ylivirtaama 224 m 3 /s ja alivirtaama 4,0 m 3 /s (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2009). Hourunkoskessa sijaitsee voimalaitos ja säännöstelypato, joka ei aiheuta suurta virtaamanvaihtelua (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2009). Hourunkoski sijaitsee Lapuan keskustan tuntumassa, muutama kilometri itä-kaakkoon (kuva 1). Kuva 1. Mallinnusalue. Tarkempaan karttaan mallinnusalueen rajat on merkitty tummalla viivalla. 2
3 3. Maastomittaukset ja virtaus- ja elinympäristömallinnus Tilaaja suoritti virtaus- ja elinympäristömallinnusta varten tarpeelliset maastomittaukset. Näissä mitatttiin uoman topografiaa ja pohjan laatua. Vesirajoja ja veden pinnankorkeuksia mitattiin 0,21 ja 1,2 m 3 /s virtaamilla. Pohjan laadusta määritettiin karkein, yleisin ja toiseksi yleisin raekoko mukautetulla Wentworthin asteikolla. Maastomittausten perusteella laadittiin korkeusmalli. Mallin korkeustietoja täydennettiin valokuvien perusteella yhden sivu-uoman ja lähes uoman poikki kulkevan niemen kohdalla. Maastomittaustietojen perusteella laadittiin alueesta virtausmalli käyttäen DHI:n Mike3D-virtausmallia. Mallissa oli elementtejä vaakasuunnassa kpl ja pystysuunnassa 5 elementtikerrosta. Pienellä virtaamalla, 0,21-0,25 m 3 /s virtaus on kovin vähäistä verrattuna maastomittausten resoluutioon, uoman leveyteen ja kivikokoon. Tämän vuoksi mallin veden pinnankorkeutta korjattiin osassa aluetta mittauksia vastaavaksi ja käytettiin mallinnuksessa samaa tilannetta kuin jossa mittaukset oli suoritettu. Elinympäristömallinnus suoritettiin FISU-mallilla (Lahti 2009). Taimenen elinympäristövaatimukset, ns. preferenssikäyrät, on laadittu käyttäen monipuolista aineistoa, jotta käyristä on saatu mahdollisimman yleispätevät. Laajojen suomalaisten tutkimusten aineistoja on täydennetty tarvittaessa ulkomaisilla. Lähteitä ovat Heggenes (1990), Huusko ym. (2003), Louhi ym. (2008), Mäki-Petäys (2001), Mäki-Petäys & Huusko (2001), Mäki-Petäys ym. (1999), Mäki-Petäys (1999) ja Raleigh ym. (1986). 4. Tulokset 4.1. Soveltuvuudella painotettu pinta-ala (WUA) Kesätilanteessa (yhtenäiset viivat) virtaaman kasvu lisää taimenelle soveltuvaa elinympäristöä. Soveltuvan elinympäristön määrä on 0,21 kuution virtaamalla hyvin pieni (liite 1, kuva 2). Talvitilanteessa (katkoviivat) virtaaman kasvu ei aikuista taimenta lukuun ottamatta yksiselitteisesti lisää soveltuvan elinympäristön määrää (liite 1, kuva 2). Kutuun soveltuvaa elinympäristöä on vähän kaikissa virtaamatilanteissa (liite 1, kuva 2) WUA (m 2 ) Kutu Alle 10 cm, kesä Alle 10 cm, talvi cm, kesä cm, talvi Yli 15 cm, kesä Yli 15 cm, talvi Aikuinen, kesä Aikuinen, talvi Virtaama (m 3 /s ) Kuva 2. Soveltuvuudella painotetun pinta-alan (WUA) arvot (weighted usable area) neljällä eri virtaamalla. 3
4 4.2. Virtausnopeus ja syvyys Virtaama 0,21 m 3 /s Näin pienellä virtaamalla tutkimusalue on erittäin hitaasti virtaavaa aluetta ja ainoastaan yläosan pienellä alueella on nähtävissä pieni virta-alue (kuva 3.). Syvyys vielä pääosin riittää taimenen poikasille (kuva 4). Kuva 3. Virrannopeus mallinnusalueella 0,21 kuution virtaamalla. Kuva 4. Syvyys mallinnusalueella 0,21 kuution virtaamalla. 4
5 Virtaama 0,5 m 3 /s Puolen kuution virtaamalla alueen virrannopeus muuttuu lähes seisovasta vedestä hitaaksi virraksi (kuva 5) ja veden syvyys on pääosin cm. Muutama noin yhden metrin syvyinen monttu löytyy (kuva 6). Kuva 5. Virrannopeus mallinnusalueella 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 6. Syvyys mallinnusalueella 0,5 kuution virtaamalla. 5
6 Virtaama 1,0 m 3 /s Yhden kuution virtaamalla alue alkaa jo näyttää virralta. Yli 0,2 m/s nopeuksia ei kuitenkaan esiinny vielä kuin muutamissa paikoissa (kuva 7). Syvyys on taimenen kannalta edelleen sopivaa (kuva 8). Kuva 7. Virrannopeus mallinnusalueella 1,0 kuution virtaamalla. Kuva 8. Syvyys mallinnusalueella 1,0 kuution virtaamalla. 6
7 Virtaama 2,0 m 3 /s Kahden kuution virtaamalla alue on jo selvästi virtaavaa vettä: pääosin noin 0,2 m/s ja paikoitellen 0,3-0,4 m/s (kuva 9). Syvyys on suurimmaksi osaksi noin yhden metrin luokkaa (kuva 10). Kuva 9. Virrannopeus mallinnusalueella 2,0 kuution virtaamalla. Kuva 10. Syvyys mallinnusalueella 2,0 kuution virtaamalla. 7
8 4.3. Taimenen preferenssikartat Karttakuviin on vaalealla raidoituksella merkitty alue, joka on kuivilla kyseisellä virtaamalla Kutu Taimenen kudun rajoittavana (estävänä) tekijänä on sopivan kutusoran puute (kuva 11). Myös virrannopeudet ovat liian alhaisia kahdella pienimmällä mallinnusvirtaamalla (kuvat 12-20). Kuva 11. Mallinnusalueen kivikoon soveltuvuus taimenen kudulle. 8
9 Kuva 12. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen kudulle 0,21 kuution virtaamalla. Kuva 13. Mallinnusalueen virrannopeuden soveltuvuus taimenen kudulle 0,21 kuution virtaamalla. 9
10 Kuva 14. Mallinnusalueen syvyyden soveltuvuus taimenen kudulle 0,21 kuution virtaamalla. Kuva 15. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen kudulle 0,5 kuution virtaamalla. 10
11 Kuva 16. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen kudulle 1,0 kuution virtaamalla. Kuva 17. Mallinnusalueen virrannopeuden soveltuvuus taimenen kudulle 1,0 kuution virtaamalla. 11
12 Kuva 18. Mallinnusalueen syvyyden soveltuvuus taimenen kudulle 1,0 kuution virtaamalla. Kuva 19. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen kudulle 2,0 kuution virtaamalla. 12
13 Kuva 20. Mallinnusalueen virrannopeuden soveltuvuus taimenen kudulle 2,0 kuution virtaamalla Alle 10 cm:n poikanen kesällä Pienintä virtaamaa lukuunottamatta taimenen ensimmäisen kesän poikasille löytyy sopivaa kesähabitaattia tasaisesti koko alueelta. Ainoastaan muutama syvä hidasvirtainen alue näkyy kartoissa huonona habitaattina (kuvat 21-24). Kuva 21. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (alle 10 cm, kesä) 0,21 kuution virtaamalla. 13
14 Kuva 22. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (alle 10 cm, kesä) 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 23. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (alle 10 cm, kesä) 1,0 kuution virtaamalla. 14
15 Kuva 24. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (alle 10 cm, kesä) 2,0 kuution virtaamalla Alle 10 cm:n poikanen talvella Talvella taimenen poikaset hakeutuvat hidasvirtaisempiin ja syvempiin joen aluesiin. Hourunkoskella mallinnuksen perusteella pienimpää mallinnusvirtaamaa lukuun ottamatta pienille poikasille löytyy hyvin talvihabitaattia (kuvat 25-28, ks. myös kuva 2). Kuva 25. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (alle 10 cm, talvi) 0,21 kuution virtaamalla. 15
16 Kuva 26. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (alle 10 cm, talvi) 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 27. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (alle 10 cm, talvi) 1,0 kuution virtaamalla. 16
17 Kuva 28. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (alle 10 cm, talvi) 2,0 kuution virtaamalla cm:n poikanen kesällä Kun taimen kasvaa isommaksi, se hakeutuu kesällä kohtalaisen voimakkaaseen virtaan jossa on sopiva pohjanlaatu (suojapaikka). Hourunkoskessa tämä näkyy selvästi siten, että mitä suurempi virtaama sen enemmän poikasille sopivaa elinympäristöä (kuvat 29-32). Kuva 29. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (10-15 cm, kesä) 0,21 kuution virtaamalla. 17
18 Kuva 30. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (10-15 cm, kesä) 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 31. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (10-15 cm, kesä) 1,0 kuution virtaamalla. 18
19 Kuva 32. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (10-15 cm, kesä) 2,0 kuution virtaamalla cm:n poikanen talvella Talvihabitaattia on hyvin tarjolla pienintä virtaamaa lukuun ottamatta, koska veden syvyys ja virrannopeus (suhteellisen pieni kaikissa tapauksissa) on talvehtimiselle sopivaa (poikaset pyrkivät mahdollisimman pieneen energiankulutukseen) (kuvat 33-36). Kuva 33. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (10-15 cm, talvi) 0,21 kuution virtaamalla. 19
20 Kuva 34. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (10-15 cm, talvi) 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 35. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (10-15 cm, talvi) 1,0 kuution virtaamalla. 20
21 Kuva 36. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (10-15 cm, talvi) 2,0 kuution virtaamalla Yli 15 cm:n poikanen kesällä Iso poikanen on jo niin selvä koskimaisen alueen suosija, että Hourunkoskella virtaaman kasvu parantaa kesähabitaatin määrää suorassa suhteessa virtaamaan (kuva 2). Pienin mallinnusvirtaama ei tuo tämän kokoluokan poikaselle ollenkaan kunnollista habitaattia. Ero on todella iso muihin virtaamatilanteisiin verrattuna (kuvat 37-40). Kuva 37. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (yli 15 cm, kesä) 0,21 kuution virtaamalla. 21
22 Kuva 38. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (yli 15 cm, kesä) 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 39. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (yli 15 cm, kesä) 1,0 kuution virtaamalla. 22
23 Kuva 40. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (yli 15 cm, kesä) 2,0 kuution virtaamalla Yli 15 cm:n poikanen talvella Talvella isot poikaset suosivat syviä alueita eikä heikko virrannopeuskaan tee elinympäristöstä huonoa. Suurempi virtaama tuo syvyyttä lisää, mikä näkyy habitaatin laadun parantumisena (kuvat 41-44). Kuva 41. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (yli 15 cm, talvi) 0,21 kuution virtaamalla. 23
24 Kuva 42. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (yli 15 cm, talvi) 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 43. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (yli 15 cm, talvi) 1,0 kuution virtaamalla. 24
25 Kuva 44. Mallinnusalueen soveltuvuus taimenen poikaselle (yli 15 cm, talvi) 2,0 kuution virtaamalla Aikuinen taimen kesällä Aikuinen taimen viihtyy koskimaisessa elinympäristössä (tosin myös koskialueiden sisällä olevissa syvissä ja hidasvirtaisissa montuissa, ns. pooleissa). Mallinnuksessa voimakkaan virran suosiminen näkyy selvästi ja pienimmällä virtaamavaihtoehdolla ei alueelta löydy hyvää habitaattia (kuvat 45-48). Kuva 45. Mallinnusalueen soveltuvuus aikuiselle taimenelle (kesä) 0,21 kuution virtaamalla. 25
26 Kuva 46. Mallinnusalueen soveltuvuus aikuiselle taimenelle (kesä) 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 47. Mallinnusalueen soveltuvuus aikuiselle taimenelle (kesä) 1,0 kuution virtaamalla. 26
27 Kuva 48. Mallinnusalueen soveltuvuus aikuiselle taimenelle (kesä) 2,0 kuution virtaamalla Aikuinen taimen talvella Samat alueet kuin kesällä käyvät aikuiselle taimenelle myös talvihabitaatiksi (vrt. edellisen kappaleen kuvia kuviin 49-52). Myös aikuiselle soveltuvan talvihabitaatinhabitaatin määrä on lähellä kesätilannetta ja kasvaa lähes lineaarisesti virtaaman kasvaessa (kuva 2). Kuva 49. Mallinnusalueen soveltuvuus aikuiselle taimenelle (talvi) 0,21 kuution virtaamalla. 27
28 Kuva 50. Mallinnusalueen soveltuvuus aikuiselle taimenelle (talvi) 0,5 kuution virtaamalla. Kuva 51. Mallinnusalueen soveltuvuus aikuiselle taimenelle (talvi) 1,0 kuution virtaamalla. 28
29 Kuva 52. Mallinnusalueen soveltuvuus aikuiselle taimenelle (talvi) 2,0 kuution virtaamalla. 5. Yhteenveto Virtausmallin perusteella habitaatin määrä kasvaa virtaaman kasvaessa kaikilla taimenen elinvaiheilla. Pienin mallinnusvirtaama tarjoaa taimenelle soveltuvaa habitaattia erittäin vähän. Taimenen kudulle soveltuvaa habitaattia saataisiin kutusoraikkoja tekemällä. Viitteet Heggenes, J Habitat utilization and preferences in brown trout (Salmo trutta) and juvenile Atlantic salmon (Salmo salar) in streams, Oslo, Agricultural University of Norway, Department of Nature Conservation. Huusko, A., Kreivi, P., Mäki-Petäys, A., Nykänen, M. &Vehanen, T Virtavesikalojen elinympäristövaatimukset. Perustietoa elinympäristömallisovelluksiin. Paltamo. (The habitat requirements of fluvial fish. base information for habitat model applications.) Kala- ja Riistaraportteja nro 284. Paltamo. 42 p. Lahti, M Two-Dimensional Aquatic Habitat Quality Modelling 2009 Dissertation for the degree of Doctor of Science in Technology, the Faculty of Engineering and Architecture, Helsinki University of Technology Dissertation in PDF format (ISBN ) [15724 KB] Dissertation is also available in print (ISBN ) Louhi, P., Mäki-Petäys, A. & Erkinaro, J Spawning habitat of Atlantic salmon and brown trout: general criteria and intragravel factors River Research and Applications 24: doi-link: /rra.1072 Länsi-Suomen ympäristökeskus. Vesienhoidon toimenpideohjelma Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen Mäki-Petäys, A Preference information database, general preference curves for brown trout, Finnish Game and Fisheries Research Institute, Oulu. Mäki-Petäys, A. & Huusko, A. (2001) Taimenen poikashabitaatit kesällä yleiskriteerit syvyydelle, virrannopeudelle ja kivikoolle. (Summertime habitat use by juvenile brown trout - generalized habitat suitability criteria for 29
30 depth, velocity and substrate.) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. (Finnish Game and Fisheries Research Institute.) Research report. 14 p. Mäki-Petäys, A., Muotka, T. & Huusko, A Densities of juvenile brown trout (Salmo trutta) in two subarctic rivers: a ssessing the predictive capability of habitat preference indices. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 56(8), From and also in Mäki-Petäys Mäki-Petäys, A Habitat Requirements of Juvenile Salmonids, doctoral thesis, A 322, The department of biology at the university of Oulu, Oulu. approx. 73 p. ISBN , ISSN Raleigh, R.F., Zuckerman, L.D. & Nelson, P.C Habitat suitability index models and instream flow suitability curves: brown trout, revised. U.S. Fish and Wildlife Service Biological Rep. 82 (10.124). 65 p. (First printed as: FWS/OBS-82/10.71, September 1984). Liite 1. Soveltuvuudella painotetun pinta-alan (WUA) arvot (weighted usable area) neljällä eri virtaamalla. Q (m 3 /s) 0,21 0,5 1 2 Kutu Alle 10 cm, kesä Alle 10 cm, talvi cm, kesä cm, talvi Yli 15 cm, kesä Yli 15 cm, talvi Aikuinen, kesä Aikuinen, talvi
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu
LisätiedotKymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009
Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...
LisätiedotMustionjoen virta-alueiden elinympäristömallinnus
Mustionjoen virta-alueiden elinympäristömallinnus Tekijät: Teppo Vehanen, Olli van der Meer, Ari Saura ja Jukka Rinne Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotRaportti. Markku Lahti, Olli van der Meer, Anna Klobut
1 (24) ALA-KOITAJOEN ELINYMPÄRISTÖMALLINNUS 1 JOHDANTO Ala-Koitajoki on uhanalaisen Saimaan järvilohen lisääntymisaluetta. Kalojen elinolosuhteiden parantamiseksi koskia on kunnostettu ja kunnostettaneen
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
LisätiedotTAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI
Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotMätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013
RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014
LisätiedotVirtavesikunnostusten vaikutukset jokiluonnon ja ekosysteemipalvelujen näkökulmasta
Virtavesikunnostusten vaikutukset jokiluonnon ja ekosysteemipalvelujen näkökulmasta Maare Marttila Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Elinympäristökunnostukset Ensimmäiset kunnostukset 1970-luvulla,
LisätiedotLOHEN (Salmo salar) JA TAIMENEN (Salmo trutta) POIKASYMPÄRISTÖT, ELINTAVAT JA RAVINTO TALVELLA
Kirjallisuuskatsaus LOHEN (Salmo salar) JA TAIMENEN (Salmo trutta) POIKASYMPÄRISTÖT, ELINTAVAT JA RAVINTO TALVELLA Ville Luolamo PIKES Oy (Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus) 2009 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...1
LisätiedotRaportti 1 (50) Service / Hydro and Wind Engineering / Markku Lahti, Heini Auvinen KOLLAJAN ALUEEN ELINYMPÄRISTÖMALLINNUS
Raportti 1 (5) Jakelu: Tarkastaja, pvm Hyväksyjä, pvm Korvaa KOLLAJAN ALUEEN ELINYMPÄRISTÖMALLINNUS 1 Johdanto...2 2 Käytetyt menetelmät...2 2.1 Mesohabitaattijaottelu...2 2.2 Mikrohabitaattitarkastelut...2
LisätiedotMätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013
Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotKIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan
LisätiedotHuleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1
Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu
LisätiedotKokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus
Kokemäenjoen nahkiaisselvitys -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Lähtötilanne suunnittelulle Voimalaitosten kalatalousmaksut Hoitosuunnitelma: tarpeellista selvittää nahkiaisen
LisätiedotLuonnonmukaiset ohitusuomat
Luonnonmukaiset ohitusuomat - vaellusreittejä ja lisääntymisalueita rakennettuihin vesiin Jukka Jormola SYKE Vesistökunnostusverkosto Iisalmi 11.6.2014 Kalatierakenteet (Fish passage facilities, FAO/EIFAC)
LisätiedotMaanpinnan kallistumien Satakunnassa
Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna
LisätiedotOulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 2009
Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 29 TYÖRAPORTTI 29.4.211 Juha Lilja 1. JOHDANTO Kalojen liikkeiden ja sijoittumisen
LisätiedotMaastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja
LisätiedotPoikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa
Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa Jaakko Erkinaro, Panu Orell, Riina Huusko, Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Photo: Ville Vähä Kotimaisia merkintäkokeita 1980-90 -luvuilta
LisätiedotCarlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu
1 Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina 2005-2007 - Istutusajankohdan ja koon vertailu Pekka Hyvärinen, Markku Hyvönen, Aarne Toivonen ja Pekka Korhonen Riista- ja kalatalouden
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotVirtavesikalojen talvi - elämää muuttuvissa jääoloissa
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 316 Ari Huusko Petri Kreivi Virtavesikalojen talvi - elämää muuttuvissa jääoloissa Helsinki 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika
LisätiedotVIRTAVESIKUNNOSTUSTEN VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA
1 VIRTAVESIKUNNOSTUSTEN VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA Pauliina Louhi Vesistökunnostusverkoston seminaari 2 MIKÄ ON KUNNOSTUKSEN TAVOITE? U.S. National Research Council (1992): Kunnostuksen avulla pyritään palauttamaan
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotVaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL
Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut
LisätiedotParhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät
Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi
LisätiedotHarjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto
Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotSUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS
SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO
LisätiedotKeski-Suomen kosket taimenen poikasten elinympäristönä
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 382 Timo Ruokonen Markku Raatikainen Pentti Valkeajärvi Keski-Suomen kosket taimenen poikasten elinympäristönä Jyväskylä 6 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 382 Timo Ruokonen
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotHopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko
Kainuun kalantutkimus monipuoliset ja muunneltavat puitteet kokeelliseen tutkimukseen Tutkimusseminaari 10.4.2008 Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko Kuva: Mari
LisätiedotList of publications Jaakko Erkinaro. 1. Peer-reviewed articles in international journals and books
1 List of publications Jaakko Erkinaro 1. Peer-reviewed articles in international journals and books 1. Erkinaro, J., Shchurov, I.L., Saari, T. & Niemelä, E. 1994: Occurrence of Atlantic salmon parr in
Lisätiedot5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle
5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotVarsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotJOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
LisätiedotHÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotVirtavesikalojen elinympäristövaatimukset
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 284 Ari Huusko Petri Kreivi Aki Mäki-Petäys Mari Nykänen Teppo Vehanen Virtavesikalojen elinympäristövaatimukset Perustietoa elinympäristömallisovelluksiin Paltamo 23 Julkaisija
LisätiedotRovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009
LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla
LisätiedotDowstream passage at hydropower dams First steps in Finland
Dowstream passage at hydropower dams First steps in Finland Jaakko Erkinaro et al. Natural Resources Institute Finland Kuva: Ville Vähä Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Four rivers in focus River Kemijoki
LisätiedotOULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS
OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS Marko Talvensaari 11.5.2004 1. Yleistä Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivittämisen yhteydessä Oulun kaupunki halusi myös tutkia vedenkorkeuksia
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
Lisätiedot2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta
Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotBuilding Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)
Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction
LisätiedotHaritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma
Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen
LisätiedotFaculty of Agriculture and Forestry. Forestry
Faculty of Agriculture and Forestry Promoting the sustainable use of bioresources by high level teaching based on scientific research Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and
LisätiedotAURAJOEN VESISTÖN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSTARVESELVITYS
Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma 2012 Janne Tolonen AURAJOEN VESISTÖN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSTARVESELVITYS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala-
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotJuankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotJärvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 328 Juha-Pekka Turkka Pasi Arkko Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen Helsinki 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika
LisätiedotHANKKEEN KUVAUS 29.4.2015
Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta
LisätiedotElämää soraikon ulkopuolella ja sisällä lohen ja taimenen kutupaikan valinta sekä mädin elinympäristövaatimukset
KALATUTKIMUKSIA FISKUNDERSÖKNINGAR 191 Pauliina Louhi Aki Mäki-Petäys Elämää soraikon ulkopuolella ja sisällä lohen ja taimenen kutupaikan valinta sekä mädin elinympäristövaatimukset Helsinki 003 Riista-
LisätiedotJorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi
Jorma Piironen, RKTL Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotSaarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen
LisätiedotRESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa
RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa Jukka Jormola SYKE Vaelluskalafoorumi 24.-25.4.2013 Joensuu RESTORE hankkeen taustaa European Centre for River Restoration ECRR - ideointi SYKE:n
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotLohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta
Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Tässä selvityksessä tarkasteltiin Ounasjoen lohikannan mahdollisia kehittymisnäkymiä 5
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotVirtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus
Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus Kalatalouden ympäristöohjelma Pauliina Louhi Erikoistutkija pauliina.louhi@luke.fi Koskikunnostuksia jo 1970-luvun lopulta lähtien Tukinuitto ja muut perkaukset,
LisätiedotKymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet
Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet 83(1-2007) Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet
LisätiedotALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
LisätiedotSimojoen nousulohien kaikuluotausseurannat
RKTL:n työraportteja 14 /213 Simojoen nousulohien kaikuluotausseurannat vuosina 28 212 Tekijät: Erkki Jaala, Juha Lilja ja Ville Vähä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 213 RKTL:n työraportteja
LisätiedotKokemäenjoen siikatutkimukset
Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotPIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004
1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotPielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus
Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus Juha Rouvinen Kuopion Teho-Louhinta Oy 2012 Kannen kuvissa näkyy Pielisjokea Joensuun keskustassa Ilosaaren ympärillä. Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotVÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA
VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotRiekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa
Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa Jenni Miettunen Pro gradu 2009 Ohjaaja: Prof. Heikki Roininen Biotieteiden tiedekunta Joensuun yliopisto Riekon
LisätiedotTäplärapu siian ja muikun mädin saalistajana
Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana Kuva Teuvo Järvenpää Timo Ruokonen Jyväskylän yliopisto timo.j.ruokonen@jyu.fi Rapu kala vuorovaikutukset Kilpailevat elinpaikoista lohi- ja pohjakalojen kanssa
LisätiedotSuunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014
Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja
LisätiedotSäännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotLohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut
Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotLentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä
Lentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä Sakari Toivakainen RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI 16.10.2014, Oulu. Clean Technologies
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotFinnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA
41 Helsinki Rukkila V A K L A Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 66 Test report I'iiiv a 1.
LisätiedotSoraa vai sivu-uomia virtavesiin?
Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mikkeli Suomessa sorastusbuumi 2010-luvulla Lukuisia
LisätiedotYmpäristövirtaamien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla -kohteet ja eri etenemistavat-
Ympäristövirtaamien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla -kohteet ja eri etenemistavat- Kimmo Aronsuu, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulu 12.6.2018 Ympäristövirtaaman
LisätiedotIijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017
Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille
LisätiedotKunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset
Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
Lisätiedot