LUPAPÄÄTÖS Nro 78/09/1 Dnro PSY-2009-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 78/09/1 Dnro PSY-2009-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Vikajoen vesistön kalataloudellinen kunnostaminen, Rovaniemi ja Kemijärvi LUVAN HAKIJA Lapin työ- ja elinkeinokeskus Ruokasenkatu ROVANIEMI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Suunnitellut työt... 3 Kunnostuksen yleisohjeet... 3 Vikajoen pääuoma... 7 Töiden toteuttaminen ja kustannukset Arvio työajasta HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Kuormitus, vedenlaatu ja käyttökelpoisuus Kalasto ja kalastusolot Vesiliikenne ja alueen virkistyskäyttö Voimatalous ja säännöstely Alueen omistus- ja asutusolot HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Pohjaeläimet ja -kasvillisuus Taimen Harjus Työnaikaiset vaikutukset Arvio hankkeen tuottamista vahingoista yleisille ja yksityisille eduille HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset Vaatimukset Hakijan selitys Y M P Ä R I S TÖ L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Työkohteet ja niissä suoritettavat toimenpiteet Rakentamisaika Työnaikaisten haittojen minimointi Viimeistelytyöt Tarkkailu- ja kunnossapitomääräykset Aloittamis- ja valmistumisilmoitus Rajamerkkien siirtoa ja rajankäyntiä koskevien toimitusten hakeminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 41

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Lapin työ- ja elinkeinokeskus on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Vikajoen vesistön virta-alueiden kalataloudelliseen kunnostamiseen Rovaniemen ja Kemijärven kaupungeissa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ilmenevällä tavalla. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkien alueella olevan Vikajoen, Suontajanjoen, Kuorinkijoen, Naarmajoen, Hirvaskypäräojan, Hyypiönjoen, Pirttijoen, Kärväsjoen, Kurttajoen ja Misijoen virta-alueita on tarkoitus kunnostaa yhteensä noin 15,5 km:n matkalta. Kunnostettavien virta-alueita on 39 ja niiden pinta-ala on nykyisin noin 26,7 ha. Kunnostuksen seurauksena virta-alueiden pinta-ala kasvaa noin 3,7 ha. Kutualueiden kunnostamiseen käytetään seulottua soraa 300 m 3. Vikajoen vesistön uittosäännön kumoamistöinä tehtiin säästöpatojen ja muiden puisten uittorakenteiden purkamisia sekä kivisuisteiden osittaisia poistoja. Varsinaiset koskien kunnostukset olivat pääasiassa kosteiden muodostamisia ja muita kalan kulun parantamiseen tähtääviä toimia. Koskien kunnostuksissa ei 1970-luvulla kiinnitetty tarpeeksi huomiota eriikäisten arvokalojen tarvitsemien elinalueiden aikaansaamiseen. Tämän vuoksi 1970-luvulla kunnostettujen koskialueiden arvokalatiheydet eivät ole nousseet niiden potentiaalia vastaavalle tasolle. Perattujen ja osin jo uittosäännön kumoamisen yhteydessä vuonna 1977 kunnostettujen virta-alueiden kunnostamisen tarkoituksena on edesauttaa monipuolisen jokiluonnon säilymistä ja lisätä arvokalojen elin- ja lisääntymisalueita. Suunnitellut työt Kunnostuksen yleisohjeet Kosken kunnostaminen aloitetaan mahdollisuuksien mukaan kosken alaosasta ja edetään ylävirtaan. Tällöin veden samentuminen ei vaikeuta kunnostamistyötä ja koneen kuljettaja näkee kunnostetun alueen vedenkorkeuden muutoksen vaikutuksen kunnostettavalle alueelle. Kunnostuksen yhteydessä pohjasta irtoavan pohjasammaleen on mahdollista kiinnittyä jo kunnostetun virta-alueen kiviin ja tällöin pohjakasvillisuuden elpyminen ja leviäminen nopeutuu. Mikäli kunnostettavien koskialueiden pohjalla on pohjasammalta, osa pohjasta jätetään käsittelemättä, jotta pohjasammalen leviäminen kunnostettavalle alueelle nopeutuisi. Kivien asettelun helpottamiseksi kaivinkoneen kuljettaja käyttää polarisoivia aurinkolaseja, jotka poistavat osan vedenpinnan heijastuksesta. Työssä käytettävässä kaivinkoneessa on välppäkauha. Sen käyttö vähentää jokeen päätyvän kiintoaineen määrää, kun maa-ainesta voidaan siivi-

4 löidä erilleen siirrettävästä kivimateriaalista. Välppäkauha helpottaa yksittäisten kivien poimimista rannalta ja asettelua joen pohjaan. Suuri osa kivistä laitetaan uoman pohjalle siten, etteivät ne liiku veden virtauksen mukana. Yksittäin tai ryhmiin asetetut kivet kaivetaan osittain uoman pohjaan. Kynnysrakenteita tehtäessä kaivinkoneella kuljetaan kivikon yli, jolloin kivet iskostuvat uoman pohjaan. Koneissa käytetään kasviöljypohjaisia hydrauliikkaöljyjä. Kunnostettavista kohteista on hakemussuunnitelman liitteenä valokuvia. Taimenien lisääntymisalueet Taimen on vaativa laji kutupaikkansa ympäristöolosuhteiden suhteen. Lisääntymisalueiden virtausolosuhteet ja vesisyvyys tehdään taimenien kutupaikkavaatimukset täyttäviksi yksittäisillä kivillä, kiviryhmillä tai kivikynnyksillä. Kutualueiden ja yksittäisten kutupaikkojen pohjalle laitetaan soraa, jonka raekoko on 1 5 cm. Sora ei saa olla tasarakeista eikä teräväsärmäistä. Veden syvyys on cm talven alivirtaamakaudella, jolloin jäätyminen ei vahingoita mätiä. Lisääntymisalueilla pintavirran nopeus on 0,45 0,90 m/s ja sorakerroksen paksuus vähintään 20 cm. Kutualueelle sijoitetaan muutamia isoja kiviä, joiden antaman näkösuojan ansiosta alueelle muodostuu useampia taimenen kutureviirejä. Sopivaa kutupaikkaa valitessaan taimenet käyttävät hyväkseen myös kivien virtaa ohjaavaa vaikutusta. Kivet helpottavat myös mätiä suojaavan jääkannen muodostumista. Kutusoraikkojen hyviä sijoituspaikkoja ovat koskien niskat ja koskikynnysten ylävirranpuolet. Kosken yläosa on yleensä parempi kutusoraikon sijoitusalue kuin alaosa. Yksittäisten kutupaikkojen pinta-ala voi olla 0,5 3 m 2 ja niitä voi olla sopivissa kohdissa muun muassa isojen kivien väleissä. Kutusora ei pysy tasaleveissä ja jyrkissä koskissa. Kevättulvaa voidaan käyttää harkiten apuna soran siirtämisessä ja lajittelemisessa sopiviin paikkoihin. Levityspaikasta alavirtaan tulee olla selvä koskilaajentuma tai mutka, jonka sisäkaarteeseen soran on mahdollista kasautua. Taimenien poikastuotantoalueet Osa vastakuoriutuneista taimenen poikasista viettää ensimmäisen kasvukautensa kutualueella. Poissiirtyville tai virran mukana kulkeutuville poikasille tehdään kutualueiden välittömään läheisyyteen sopivia poikastuotantoalueita. Alueen pohjalle laitetaan halkaisijaltaan 1 10 cm:n suuruisia kiviä. Virran nopeus on 0,1 0,8 m/s ja vesisyvyys pienehkö, cm. Ranta syventyy loivasti keskiuomaan päin, jotta poikasille sopiva vesisyvyys olisi tarjolla kaikilla vedenkorkeuksilla. Sähkökoekalastuksissa on havaittu, että taimenen poikaset ovat ensimmäisellä kasvukaudella matalissa paikoissa, joissa on pientä kiveä ja vähän tai ei ollenkaan pohjakasvillisuutta. Soveliaissa paikoissa veden virtaus ulottuu kaikkialle eikä virrattomia alueita synny. Pienpoikasaluetta saadaan aikaan myös vuolaaseen koskeen kaivamalla uoman sivuun matalia poukamia, joissa virrannopeus on kohtuullinen ja pohja pientä kivikkoa. Myös sivu-uomiin on yleensä helppo muodostaa hyvät olosuhteet poikasten viihtymiselle. 4

5 Vanhemmat taimenen poikaset (1 3 vuotta) vaativat vaihtelevan kasvuympäristön, jossa on suojaa kivien väleissä, rantamuodostumien alla sekä puiden ja pensaiden varjossa. Elinalueilla on kiviä, joiden halkaisija on cm, ja pintavirran nopeus 0,5 0,8 m/s. Vanhemmat poikaset viihtyvät syvemmässä vedessä kuin ensimmäisen kasvukauden poikaset, mutta vesisyvyys on kuitenkin alle 80 cm. Myös suojaava pohjakasvillisuus on tärkeää. Edellä kuvatun kaltaisia poikastuotantoalueita syntyy, kun mahdollisimman suuri osa koskesta poistetuista kivistä palautetaan takaisin koskeen. Kiviä laitetaan joillekin alueille useaan kerrokseen. Veden virtausnopeuden ja syvyyden vaihtelua voidaan lisätä muodostamalla koskeen kynnysmäisiä rakenteita. Olemassa olevia pohjakasvillisuuslaikkuja pyritään säästämään. Kynnysrakennelmat Kynnysrakennelmat hidastavat kosken liian voimakasta virtausta ja muodostavat välialtaita (pooleja), joissa on vesisyvyyttä tarpeeksi, jotta isoimmatkin taimenet ja harjukset viihtyvät. Altaan yläosassa virtaus on nopeaa, mutta se vaimenee altaassa noin 0,2 0,3 metriin sekunnissa. Poolien vesisyvyys voi olla 0,5 2 m ja syvin kohta on usein heti koskikynnyksen vieressä. Kynnysten pituuden tulisi olla noin 2 3 kertaa uoman leveys. Kynnys ei ole koko korkeudeltaan tiivis, vaan se läpäisee virtausta yläosaltaan. Tällöin se tarjoaa runsaasti suojapaikkoja pohjaeläimistölle ja kaloille. Kynnysrakennelmia ei tehdä kaavamaisesti, vaan ne sulautetaan luontevasti koskimaisemaan. Parhaat kynnysten sijoituspaikat ilmenevät usein selvästi peratunkin kosken muodoissa. Kynnysrakennelmat eivät ole suoraan uoman poikki meneviä, saman kokoisista kivistä tehtyjä kivijonoja. Kynnyksiin käytettävä materiaali on eri kokoisia kiviä, joista muodostetaan leveähköjä, kuohuvia koskikynnyksiä. Kun peräkkäisten kynnysten matalimmat kohdat ovat eri kohdissa, virtaus saadaan mutkittelemaan. Kynnyksillä virtausta voidaan ohjata myös koskien ranta-alueille. Luonnonmukaisimman näköinen kynnys saadaan aikaan laittamalla harvakseltaan isoja lohkareita uoman yli ja täyttämällä lohkareiden välit pienemmillä kivillä ja soralla. Peräkkäisten kynnysten välinen etäisyys määräytyy kosken jyrkkyyden mukaan. Loivassa koskessa kynnyksiä on harvemmassa. Kynnyksiä voidaan käyttää jokijaksoilla, joiden kaltevuus on 0,3 1,5 %. Tätä kaltevammille tai kalliopohjaisille paikoille ei kynnyksiä voida ilman erikoisia tukirakennelmia tehdä. Virtauksen ohjaaminen Jokijaksoilla, joissa kaltevuus on alle 0,3 %, vältetään kynnys- /täyttörakenteiden käyttöä muualla kuin hidasvirtaisen jokijakson niskalla. Niskalle tehdyllä kynnyksellä saadaan suvannon vedenkorkeutta nostettua. Mikäli kynnys tehdään esimerkiksi keskelle nivaa, suuri osa nivan putouskorkeudesta keskittyy siihen ja virtakalojen elinympäristö saattaa jopa vähetä. Hidasvirtaisilla jokiosuuksilla virtausta ohjataan kynnysmäisillä rakenteilla, jotka ovat vähintään puolet uoman leveydestä, mutta eivät ulotu uoman poikki. Edellä mainituilla rakenteilla virtausnopeuteen saadaan vaihtelua ja usein nivaan syntyy syvempiä kohtia. Virtauksen syövyttävä vaikutus myös lajittelee joen pohja-ainesta ja pitää sorapohjaa puhtaana. Rantaviivan mutkittelu ja polveileminen monipuolistaa virtausrakennetta. Ne ovat myös 5

6 edellytyksenä pohja-aineksen lajittumiselle, joka aikaansaa muun muassa kutusoraikkoja. Kiviryhmät Kiviryhmillä saadaan vaihtelua uoman virran nopeuteen ja syvyyteen. Lisäksi uomaan muodostuu eroosio- ja kasaantumisalueita. Kiviryhmillä voidaan ohjata virtaa halutuille alueille esimerkiksi rantakasvillisuuden alle. Muutama vierekkäin asetettu lohkare tarjoaa kaloille enemmän suojaa kuin sama määrä kauaksi toisistaan aseteltuja kiviä. Lähekkäin asetetut kivet edesauttavat myös laajemman syvänteen muodostumista kuin yksittäiset kivet. Koskiin sijoitetaan maisemaan sopivasti yksittäisiä isoja kiviä tai lohkareita kostekiviksi. Yksittäin sijoitettavat kivet ovat suuria, jopa 0,6 1,5 m halkaisijaltaan. Suuri osa kivistä kaivetaan tasoon, jossa niiden yli virtaa vesi suurimman osan vuotta. Joidenkin kivien taakse voidaan tehdä 0,5 0,8 m syviä kuoppia. Kosteet ovat vuolaassa virrassa kalojen asentopaikkoja. Veden pintaa rikkovat kiviryhmät ja yksittäiset kivet edesauttavat jääkannen muodostumista ja siten vähentävät vesieliöstölle haitallista pohjan jäätymistä. Rakenteet estävät jääkannen laskeutumista pohjaan virtaaman vähetessä talvella. Hidasvirtaisissa nivoissa kiviryhmien ja yksittäisten kivien sijoittelu on keskeinen kunnostustapa ja niillä lisätään erityisesti isoimpien kalojen suojapaikkoja. Virtasyvänteet Kirkkaassa vedessä syvänteiden vesisyvyyden tulee olla noin 2 m, jotta ne olisivat kalojen suoja- ja talvehtimispaikkoja. Tummemmassa humuksen värjäämässä vedessä syvänteiden vesisyvyys voi olla cm. Syvännekuoppien pinta-ala voi olla muutamia aareja. Virtasyvennyksiin ei saa muodostua seisovan veden alueita. Syvänteet ovat muodoltaan maljamaisia ja niiden pintaan tulee käydä vedenpintaa rikkova virtaus tehostamaan suojaavaa vaikutusta. Puunrunkojen ja -kappaleiden käyttö kunnostusrakenteissa Joen tai puron uomassa oleva puuaines antaa suojaa taimenen poikasille ja pohjaeläimille. Etenkin pohjaeläinyhteisöjen kehittymiselle on tärkeää, että uomassa on elollista materiaalia pidättävää puuainesta. Kokonaisia puunrunkoja voidaan käyttää virtaa ohjailevina rakenteina. Puunrunkoja tai tukkeja käytettäessä varotaan, etteivät rakenteet aiheuta liiallista padotusta. Tukkien sijasta kivien väliin voidaan sijoittaa kiilaten pienempiä puunkappaleita. Pienetkin oksaiset puut keräävät tehokkaasti eloperäistä ainesta ja auttavat virran vietäväksi joutuneen vesisammaleen kiinnittymistä. Virran kuljettamista juurakoista muodostuneet ja virtaa patoavat rakenteet voidaan joissakin tapauksissa joutua purkamaan. Puuainesta ei tulisi kokonaan poistaa, vaan se tulisi sijoittaa uudelleen esimerkiksi uoman sivuille. Puun käyttö kunnostusrakenteina tai niiden osina on tärkeätä kaikissa virtavesissä. Maisemanhoito Kunnostamiseen käytettävien perkausmassojen alta paljastuvat maaalueet ja rantaluiskat maisemoidaan jokimaisemaan sopiviksi. Rannat muotoillaan loivapiirteisiksi ja maaston muotoon sopiviksi. Täyttöalueet liitetään nykyiseen maanpintaan siten, että maaston muoto jatkuu. Vettä ke- 6

7 räävät painanteet täytetään. Pituussuuntainen rantaviivan muotoileminen vaihtelevaksi on tärkeää, koska sillä voidaan vaikuttaa rannan virtausolosuhteisiin. Rantatörmän ei tarvitse olla joka kohdassa yhtä loiva. Rakentamisessa minimoidaan massojen liikuttelu. Kunnostuskohteesta poistuttaessa huolehditaan koneen- ja kaivujälkien siistimisestä ja tasoittamisesta. Työn aikana rikkoutuneet puut ja paljastuneet juurakot poistetaan. Kun rannoilta otetaan kunnostuskäyttöön kiviä, syntyneet kuopat ja kolot peitetään huolellisesti. 7 Vikajoen pääuoma Kunnostuskohteita on 25, kunnostettava pinta-ala on 21,2 ha ja pinta-ala kunnostettuna on 24,7 ha. Kunnostusosuus 1, Eniköngäs Koordinaatit: N , E , kunnostuskohteen pituus on 800 m ja putouskorkeus 11 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,48 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,6 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 1) Eniköngäs on Enijärven ja Kullelammen välisellä jokiosuudella. Uomaan on jätetty kriisiajan uittoväylä. Uomasta poistettua kiviainesta on havaittavissa rannoilla. Kunnostusosuudella on kolme tukittua sivu-uomaa. Taimenelle soveltuvia lisääntymisalueita on hyvin niukasti. Kunnostusosuudella uoman leveys on noin 4 12 metriä ja keskileveys on noin 6 metriä. Kunnostusosuudelle tehdään 4 5 taimenille soveltuvaa lisääntymisaluetta. Uomasta poistettua kiviainesta laitetaan uomaan muun muassa kostekiviksi. Missä pudotuskorkeutta on muuta koskialuetta enemmän, tehdään kynnysrakenteita. Kynnysrakenteiden pituus on 6 10 metriä. Vesittämällä tukitut sivu-uomat saadaan koskeen lisää taimenen pienpoikasille soveltuvaa elinympäristöä. Enikönkään niskan ja kosken puolivälin tienoilla kosken yli menevän sillan välisellä koskiosuudella, joka on noin 300 metriä pitkä, uomaan laitetaan yksittäisiä kostekiviä ja kiviryhmiä sekä tarvittaessa uoman pohjaa sorastetaan. Tälle koskiosuudelle ei tehdä uoman poikki meneviä kynnysrakennelmia, jotka nostaisivat mahdollisesti järven vedenkorkeutta. Esitetyillä kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutuksia Enijärven ali- tai keskiveden korkeuksiin. Kunnostusosuus 2, Venekoski Koordinaatit: N , E , kunnostuskohteen pituus on 80 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,03 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,04 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 2) Venekoski on noin 800 metriä alavirtaan Kullelammesta. Uoman leveys on noin 4 metriä. Kosken pohja on lohkareinen ja vesisammaleen peittämä. Koskea on perattu uiton helpottamista varten ja uomasta poistettua kiviainesta on rannoilla melko runsaasti. Kosken yläosalle on rakennettu metsäautotiesilta. Uomasta poistetusta kiviaineksesta tehdään koskeen kynnysrakennelmia ja kostekiviä. Venekosken niskan ja kosken yli menevän sillan väliselle noin 25 metriä pitkälle koskiosuudelle laitetaan yksittäisiä kostekiviä. Kosken niskalle ei si-

8 joiteta kostekiviä. Esitetyillä kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutuksia Kullelammen ali- tai keskiveden korkeuksiin. 8 Kunnostusosuus 3, Suontajanköngäs Koordinaatit: N , E , kunnostuskohteen pituus on 90 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,09 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,1 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 3) Suontajankönkään uoman leveys on 6 12 metriä. Kosken keskileveys on noin 10 metriä. Kosken yläosalla on jäljellä osia vanhasta padosta ja uittoruuhesta. Osa uittoruuhesta on edelleen uomassa. Uomasta pois-tettua kiviainesta on joen rannoilla ja kosken alaosalla uoman ylittää huonokuntoinen silta. Kunnostusosuudelle tehdään taimenille lisääntymis- ja poikasalueita. Kosket kivetään ja niihin tehdään muun muassa kynnysrakennelmia uomasta poistetusta kiviaineksesta. Uittoruuhen puuosat käytetään kosken kunnostamisessa hyödyksi. Osa uomassa olevasta uittoruuhen puuaineksesta voidaan siirtää käytettäväksi muille kunnostuskohteille. Kunnostusosuus 4, Majavakoski Koordinaatit: N , E , kunnostuskohteen pituus on 650 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,65 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,75 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 4) Noin metriä Suontajanjoen yhtymäkohdasta alavirtaan alkaa Majaniemen kohdalla virta-alue, jossa on 3 pientä koskijaksoa, joiden pituus on yhteensä noin 120 metriä. Uoman leveys on 7 20 metriä. Kosken keskileveys on noin 10 metriä. Uomasta poistettua kivimateriaalia on uoman reunoilla melko runsaasti. Kunnostusosuudelle tehdään 4 5 taimenille soveltuvaa lisääntymisaluetta. Uomasta poistetusta kiviaineksesta tehdään muun muassa kostekiviä ja taimenen erikokoisille poikasille soveltuvaa elinaluetta. Kunnostusosuus 5, Keskiköngäs Koordinaatit: N , E , kunnostuskohteen pituus on 180 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,27 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,32 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 5) Keskijärven ja Housulammen väliin sijoittuva Keskiköngäs on vuolasvirtainen. Kosken yläosalla on metsäautotiesilta. Kosken leveys on metriä. Kosken keskileveys on noin 17 metriä. Uomasta poistettu kiviaines on näkyvissä uoman reunoilla ja rannoilla. Kosken alaosalla on tukittuja sivuuomia. Koskeen tehdään taimenille soveltuvia lisääntymisalueita 3-4. Uomasta poistetusta kiviaineksesta tehdään koskeen kynnysrakennelmia ja kostekiviä. Taimenen pienpoikasille soveltuvia elinympäristöjä saadaan vesittämällä kosken alaosan tukitut sivu-uomat. Keskikönkään niskalta 30 metriä alavirtaan uomaan laitetaan vain yksittäisiä kostekiviä ja tarvittaessa uoman pohja sorastetaan. Esitetyillä kunnos-

9 tustoimenpiteillä ei ole vaikutuksia Keskijärven ali- tai keskiveden korkeuksiin. Kunnostusosuus 6, Housuniva Kunnostuskohteen pituus on 50 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,06 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,07 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 6) Housuniva sijaitsee noin 500 metriä alavirtaan Keskikönkäältä Housulammen ja Alajärven välissä. Nivan leveys on metriä. Uomasta poistettua kiviainesta on näkyvissä uoman reunoilla. Kunnostuskohde on pienitöinen. Nivaan laitetaan kostekiviä uomasta, jolloin nivan virtaukset saadaan monimuotoisemmiksi. Housuniva on nivamainen virta-alue. Housunivaan ei tehdä uoman poikkimeneviä kynnysrakennelmia, jotka mahdollisesti nostaisivat Housulammen vedenkorkeutta. Nivaan laitetaan kostekiviä ja kiviryhmiä. Esitetyillä kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutuksia Housulammen ali- tai keskiveden korkeuksiin. Kunnostusosuus 7, Korteköngäs Koordinaatit: N , E , kunnostuskohteen pituus on 230 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,46 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,6 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 7) Korteköngäs on noin 600 metriä alavirtaan Alajärven luusuasta. Koski on jyrkkäpiirteinen ja pohja on lohkareinen. Kosken uoman leveys noin 20 metriä. Vuoden 2006 ja 2008 inventoinneissa todettiin muun muassa taimenten lisääntymis- ja pienpoikasalueiden puuttuvan kunnostusosuudelta lähes kokonaan. Koskesta poistettua kiviainesta on havaittavissa uoman reunoilla. Kosken alaosalla on purkamaton noin 70 metriä pitkä suiste. Koskeen tehdään taimenille lisääntymisalueita 4 5. Kunnostusalueen yläosalle tehdään uoman poikki meneviä kynnysrakennelmia. Kosken keskija alaosa kivetään uomasta poistetulla kiviaineksella. Kosken alaosalla oleva suiste puretaan ja kuivilla olevat sivu-uomat vesitetään. Kortekönkäässä on runsaasti putouskorkeutta. Kosken pohja on pääosin isoja lohkareita. Kortekosken niskalta 50 metriä alavirtaan koskeen sijoitellaan yksittäisiä kostekiviä. Tällä osuudella uomaan ei tehdä kosken poikki meneviä kynnyksiä. Esitetyillä kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutuksia Alajärven ali- tai keskiveden korkeuksiin. 9 Kunnostusosuus 8, Jokkaköngäs Koordinaatit: N , E , kunnostuskohteen pituus on 100 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,15 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,2 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 8) Jokkaköngäs sijaitsee noin 550 metriä alavirtaan Kortekönkäältä. Uoman leveys on metriä. Koski on hyvin jyrkkäpiirteinen ja pohjassa on suuria lohkareita. Koskea on kunnostettu, mutta kiveäminen on jäänyt hyvin vajaaksi. Uomasta perattua kiviainesta on kosken rannoilla. Taimenille soveltuvat lisääntymis- ja pienpoikasalueet puuttuvat koskesta kokonaan.

10 10 Kosken yläosalle tehdään taimenille lisääntymisalueita. Kosken kivetystä täydennetään. Kunnostusalueen keskiosaan tehdään uoman poikki meneviä kynnysrakennelmia. Kunnostusosuus 9, Paloköngäs Kunnostuskohteen pituus on 150 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,26 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,34 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 9) Paloköngäs sijaitsee noin 500 metriä Jokkakönkäältä alavirtaan. Uoman leveys on metriä. Uomasta poistettua kiviainesta on uoman reunoilla. Kosken alaosalla on purkamaton suiste. Koskeen tehdään taimenille lisääntymisalueita 3 4. Uomasta poistetusta kiviaineksesta tehdään kunnostusosuudelle muun muassa kostekiviä ja taimenen erikokoisille poikasille soveltuvia poikaskivikoita. Niille kohdille kunnostusaluetta, joissa on putouskorkeutta muuta koskialuetta enemmän, tehdään uoman poikki meneviä kynnysrakenteita. Kynnysrakenteiden pituus on vähintään metriä. Kosken alaosalta puretaan suiste ja virtausta ohjataan tukittuihin sivu-uomiin. Kunnostusosuus 10, Kallioköngäs Kunnostuskohteen pituus on 120 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,24 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,29 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 10) Kotivaaran kupeessa oleva Kalliokoski sijaitsee Kalliosalmesta noin metriä ylävirtaan. Kosken keskileveys on noin 20 metriä. Koski on jyrkkäpiirteinen ja haarautuu alaosalla kahteen uomaan. Koski on kunnostettu, mutta siihen on jätetty kriisiajan uittoväylä. Uomasta poistettua kiviainesta on uoman reunoilla. Kosken alaosalla on purkamaton suiste. Kosken yläosalle tehdään taimenien lisääntymisalueita. Lisääntymisalueista alavirtaan tehdään uoman poikki meneviä kynnysrakennelmia. Koski kivetään alaosaltaan siten, että vettä riittää alivirtaaman aikana kumpaankin kosken alaosan haaraan. Läntinen haara on kallioinen ja lähes luonnontilainen ja siinä ei ole kunnostustarvetta. Kosken itäinen haara kivetään uomasta peratulla kiviaineksella ja alaosalla oleva suiste puretaan. Suisteen kiviaineksesta tehdään kosken itäisen haaran keskivaiheelle uoman poikki meneviä kynnysrakennelmia. Kalliokönkään niskalta 60 metriä alavirtaan päin olevalle koskiosuudelle tehdään pelkästään paikalle tuotavasta kivi/soramateriaalista taimenien lisääntymisalueita. Kutusoraikkoalueille sijoitetaan muutamia kostekiviä. Esitetyillä kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutuksia Heinulammen ali- tai keskiveden korkeuksiin.

11 11 Kunnostusosuus 11, Uuran niva Koordinaatit: N E, , kunnostuskohteen pituus on 130 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,32 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,35 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 11) Uuranjärven ja Ylimmäinen-Karvatin välinen jokiosuus on Uuranniva. Nivan keskileveys on noin 25 metriä. Nivaa on perattu ja uomasta poistettua kiviainesta on nivan rannoilla. Nivan yläosalla on siltarakennelma. Nivan yläosalle tehdään harjuksen lisääntymisalueita. Lisäksi uomaan laitetaan kostekiviä. Uuranniva on noin 25 metriä pitkä nivamainen virtapaikka. Nivaan ei tehdä uoman poikki meneviä kynnysrakennelmia. Nivaan tuodaan uoman pohjalle kutusoraa ja soraikkoalueille sijoitetaan yksittäisiä kostekiviä. Esitetyillä kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutuksia Uuranjärven ali- tai keskiveden korkeuksiin. Kunnostusosuus 12, Keskiniva Kunnostuskohteen pituus on 150 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,45 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,35 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 12) Keskiniva sijaitsee Keski-Karvatin ja Ala-Karvatin välissä. Niva on noin 150 metriä pitkä ja uoman keskileveys on noin 30 metriä. Nivaa on kivetty, mutta uomaan on jätetty kriisiajan uittoväylä. Niva on tasamatala ja kalojen viihtymisen kannalta liian suojaton. Alivirtaaman aikana suuri osa nivasta kuivuu, koska pääosa vedestä kerääntyy em. kriisiajan uittoväylään uoman oikealle puolelle. Nivan keskiosalle tehdään saari tai useita saarekkeita. Uomaa kivetään siten, että uoma syvenee rannoilta kohti nivan keskiosaa. Vesipinta-alaa kunnostusosuudella on noin m² ja kunnostusten myötä se pienenee noin m²:iin. Keskinivan putouskorkeus on pienehkö. Nivaan ei tehdä uoman poikki meneviä kunnostusrakenteita. Uomaan kaivetaan virtasyvänteitä ja pohjasta saadusta materiaalista tehdään tasamatalaan nivaan karikoita. Keskinivan niskan alueella ei tehdä kunnostamistoimenpiteitä. Esitetyillä kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutuksia Keski-Karvattijärven ali- tai keskiveden korkeuksiin. Kunnostusosuus 13, Karvattiköngäs Koordinaatit: N , E , kunnostuskohteen pituus on noin 150 m ja putouskorkeus 4 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,22 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,28 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 13) Karvattiköngäs sijaitsee noin 200 metriä Ala-Karvatin luusuasta alavirtaan. Koski on jyrkkäpiirteinen ja vuolas. Koskesta puuttuvat taimenen lisääntymisalueet lähes kokonaan. Uomasta poistettua kiviainesta on uoman reunoilla runsaasti. Uoman keskivaiheilla on pieni purkamaton suiste, joka tukkii sivu-uoman.

12 Kunnostusosuudelle tehdään taimenien lisääntymisalueita 2 3. Uomasta poistetusta kiviaineksesta tehdään koskeen kostekiviä. Niille kohdille kunnostusosuutta, joissa on putouskorkeutta enemmän kuin muualla koskialueella, tehdään uoman poikki meneviä kynnysrakenteita. Kynnysrakenteiden pituus on metriä. Vesittämällä tukittu sivu-uoma saadaan koskialueelle lisää taimenen pienpoikasten elinalueita. Karvattiköngäs on jyrkkä ja vuolasvirtainen koski. Kosken niskalta 30 metriä alavirtaan olevalle koskiosuudelle ei tehdä uoman poikki meneviä kunnostusrakenteita. Tälle osuudelle sijoitetaan yksittäisiä kostekiviä. Esitetyillä kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutuksia Ala-Karvattijärven ali- tai keskiveden korkeuksiin. Kunnostusosuus 14, Heinukoski Kunnostuskohteen pituus on 60 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,09 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,11 ha. Heinukosken uoman keskileveys on noin 15 metriä. Uomasta poistettua kiviainesta on uoman reunoilla melko runsaasti. Kosken yläosalle tehdään lohikalojen lisääntymisalueita. Uomasta poistettua kiviainesta laitetaan koskeen kostekiviksi. Kunnostusosuus 15, Alaniva Koordinaatit: N , E , kunnostuskohteen pituus on 100 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,3 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,31 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 14) Alaniva sijaitsee noin 300 metriä Kielijärvestä ylävirtaan. Uoman keskileveys on noin 30 metriä. Nivassa on purkamaton suiste. Nivan yläosalle tehdään lohikalojen lisääntymisalue. Suiste puretaan ja kiviä asetellaan nivaan kostekiviksi. Kunnostusosuus 16, Kieliköngäs Koordinaatit: N , E , kunnostuskohteen pituus on 600 m ja putouskorkeus 10 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,12 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,13 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 15) Kieliköngäs alkaa Kielijärven luusuasta. Jyrkkäpiirteisen kosken uoma on lohkareinen ja kallioinen. Kosken alaosalla on purkamaton suiste. Uoman alaosalla on myös kaksi sivu-uomaa, jotka on osittain tukittu suisteella. Kielikönkäällä on erinomainen taimenen poikasympäristö, mutta taimenen lisääntymisalueet puuttuvat lähes kokonaan. Kosken yläosalle tehdään taimenien lisääntymisalueita. Kosken alaosan suiste puretaan ja sivu-uomat vesitetään. Kosken niskalta 200 metriä alavirtaan uomaan tehdään vain taimenien lisääntymisalueita. Ne tehdään paikalle tuotavasta kivi/soramateriaalista. Uomaan ei tehdä tällä koskiosuudelle uoman poikki meneviä kunnostusrakenteita. Esitetyillä kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutuksia Kielijärven ali- tai keskiveden korkeuksiin. 12

13 13 Kunnostusosuus 17, Suuksankosket Koordinaatit: N , E , kunnostuskohteen pituus on 350 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,9 ha ja kunnostuksen jälkeen 1,17 ha. Kunnostusosuudella on kolme koskijaksoa, joiden yhteispituus on noin 350 metriä. Uoman keskileveys koskiosuuksilla on noin 25 metriä. Uomasta poistettua kiviainesta on koskien rannoilla. Koskista puuttuvat taimenien lisääntymis- ja pienpoikasalueet lähes kokonaan. Koskiin tehdään taimenille lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Kynnysrakennelmat tehdään kohtiin, joissa on putouskorkeutta muuta koskialuetta enemmän. Kynnysrakennelmien pituus on vähintään 20 metriä. Pirttijärven luusuasta lähtevälle koskijaksolle, jonka pituus on noin 100 metriä, ei tehdä uoman poikki meneviä kynnysrakenteita. Tälle koskijaksolle tehdään taimenen lisääntymisalueita paikalle tuotavasta sorasta. Lisäksi koskijaksolle sijoitetaan yksittäisiä kostekiviä ja kiviryhmiä. Alemmille koskijaksoille tehtävät koskikynnykset tehdään siten, että niistä ei aiheudu vedenkorkeuden nousua Pirttijärvessä. Esitetyillä kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutuksia Pirttijärven ali- tai keskiveden korkeuksiin. Kunnostusosuus 18, Köyryköngäs Kunnostuskohteen pituus on 170 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,38 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,5 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 16) Kosken yläosan yli on rakennettu Vian kylästä Vanttauskoskelle kulkevan tien silta. Sillalta alavirtaan noin 20 m uoman oikealle puolelle laskee kalankasvatuslaitoksen poistovesikanava. Koski on hyvin rännimäinen. Taimenelle soveltuvia lisääntymis- ja pienpoikasalueita ei ole. Uoman molemmilla rannoilla on koskesta perattua kiviainesta. Kosken niska-alueella ja kosken puolivälissä sekä kalankasvatuslaitoksen kanavassa Köyrykönkään ja maantien välissä on soraistuksen jälkeen potentiaalisia taimenen lisääntymis- ja pienpoikasalueita. Kosken niskaosalla uoman oikealla rannalla ei ole kunnostamistarvetta. Kosken niskalla oleva suistesaari puretaan noin 10 metrin matkalta ja kivimateriaali levitetään kosken niskalle. Suvannon vedenkorkeutta ei kuitenkaan nosteta. Niskan vasemmalla puolella kulkevaan sivu-uomaan ohjataan hieman enemmän virtausta. Sivu-uomassa on runsaasti taimenen pienpoikasalueeksi soveltuvaa kivikkoa. Sillalta noin 50 m alavirtaan sekä kosken alaosaan tehdään uoman poikki menevä koskikynnys. Kunnostukseen käytetään rannoilla olevaa uomasta puskettua kivimateriaalia. Köyrykönkääseen tuodaan kutusoraa. Kunnostusosuus 19, Köyryköngäs alaosa Kunnostuskohteen pituus on 75 m ja pinta-ala ennen ja jälkeen kunnostuksen 0,16 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 17) Kohde on nivamainen ja tasa-matala. Köyrykönkään alaosan rannoilla ei juurikaan ole kunnostukseen käytettävää kivimateriaalia. Nivaan tehdään uoman pohjaa kaivamalla 3 4 virtasyvännettä ja pohjasta saatavasta kivi-

14 materiaalista tehdään virtausta ohjaavia kiviryhmiä. Köyrykönkään alaosaan tuodaan kutusoraa. 14 Kunnostusosuus 20, Seitsenoikea Kunnostuskohteen pituus on m, pinta-ala ennen kunnostusta 7,0 ha ja kunnostuksen jälkeen 7,7 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuvat 18 20) Kosken yläosa niskalta rautatiesillalle, noin 700 m:n matkalla, soveltuu muutoin hyvin arvokalojen elinympäristöksi, mutta alue on tasamatalaa. Tällä osuudella kaivetaan m:n välein virtasyvänteitä. Pohjasta saatu kivimateriaali sijoitetaan syvänteiden ylä- ja alavirtaan oleviin koskikynnyksiin. Kosken yläosalla pinta-ala ei kasva kunnostuksen myötä. Rautatiesillalta alavirtaan on kosken rannoilla jonkin verran uomasta perattua kivimateriaalia erityisesti uoman vasemmalla rannalla noin 100 m ja 400 m rautatiesillalta sekä kosken alaosan saaressa. Rannoilla oleva kiviaines hyödynnetään kosken kunnostuksessa. Suuri osa koskien kunnostuksessa käytettävästä kivimateriaalista saadaan kuitenkin uoman pohjasta. Koskiosuudella on kolme jaksoa, joissa putouskorkeutta on selvästi muuta koskialuetta enemmän. Ensimmäinen jakso alkaa noin 180 metriä rautatiesillalta alavirtaan ja jakson pituus on noin 100 metriä. Toinen jakso alkaa sillalta alavirtaan noin 400 metriä ja jakson pituus on noin 50 metriä. Kolmas jakso alkaa sillalta noin 600 m alavirtaan ja jakson pituus on noin 150 metriä. Näillä osuuksilla käytetään kiveämisessä täyttötyyppistä kunnostamismallia. Jaksojen välille kaivetaan uoman pohjaan erikokoisia virtasyvänteitä ja pohjasta saatavasta kivimateriaalista tehdään virtausta ohjaavia kiviryhmiä, kostekiviä ja karikoita. Kosken alaosan saareen puskettu kivimateriaali sijoitetaan pääosin saaren oikeanpuoleiseen uomaan. Kosken alaosalle saaren molemmin puolin muodostuu runsaasti taimenen pienpoikasille soveltuvaa elinaluetta. Seitsenoikeaan tuodaan tarvittaessa kutusoraa. Kunnostusosuus 21, Seitsenoikean alaosa Kunnostuskohteen pituus on 320 m ja putouskorkeus 8 m, pinta-ala ennen kunnostusta 1,0 ha ja kunnostuksen jälkeen 1,1 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuvat 21 ja 22) Kosken rannoilla on jonkin verran koskesta perattuja lohkareita, joita käytetään kunnostamiseen. Pääosa kunnostamiseen käytettävästä kivimateriaalista saadaan uoman pohjasta. Kiveämisessä käytetään täyttötyyppistä kunnostamismallia kosken niskalta 20 m alavirtaan noin 20 m:n matkalla, kosken niskalta 110 m alavirtaan noin 10 m:n matkalla, kosken niskalta noin 150 m alavirtaan noin 20 m:n matkalla ja kosken niskalta 200 m alavirtaan noin 25 m:n matkalla. Kosken puolivälissä avataan uoman vasemmalla rannalla oleva tukepato ja veden virtausta ohjataan sivu-uomaan. Sinne muodostuu runsaasti muun muassa taimenen poikasille soveltuvaa suojaisaa elinaluetta. Sivuuomasta poistetaan veden virtausta haittaava pajukko. Kosken alaosassa on soraikkoalueita.

15 15 Kunnostusosuus 22, Katoskoski Kunnostuskohteen pituus on 320 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,73 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,8 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuvat 23 ja 24) Kiveämisessä käytetään täyttötyyppistä kunnostamismallia kosken niskalta 120 m alavirtaan noin 20 m:n matkalla ja kosken niskalta 250 m alavirtaan noin 30 m:n matkalla. Kosken rannoilla olevat uomasta peratut kivet käytetään uoman kunnostukseen. Kosken puolivälissä uoman vasemmalla reunalla on saaria, joiden taustalle ohjataan virtausta. Uomaan kaivetaan saarten kohdalla virtasyvänne. Saarten taustalle muodostuu taimenen pienpoikasten elinalueita. Kosken puolivälissä lähellä uoman oikeaa rantaa on soraikkoalueita. Kunnostusosuus 23, Pietarinkoski Kunnostuskohteen pituus on m ja putouskorkeus 8 m, pinta-ala ennen kunnostusta 4,6 ha ja kunnostuksen jälkeen 5,0 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuvat 25 27) Pietarinkoski on Vikajoen alaosan voimakkain koski. Se on edelleen melko rännimäinen, eikä siinä juurikaan ole alle 10 cm:n pituisten arvokalojen tarvitsemia veden virtaukseltaan hiljaisempia, matalia karikoita. Koskessa on vain hyvin pienialaisia soraikkoalueita lähinnä kosken alaosassa sekä kosken puolivälin tienoilla. Rannoilla oleva uomasta perattu kiviaines hyödynnetään kosken kunnostuksessa. Osittain purkamattomia suisteita on kosken rannoilla kosken niskalta alavirtaan mitattuna noin 150 m alavirtaan uoman oikealla rannalla, noin 190 m alavirtaan uoman vasemmalla rannalla, noin 300 m uoman oikealla rannalla, noin 360 m uoman vasemmalla rannalla, noin 480 m uoman vasemmalla rannalla, noin 540 m uoman oikealla rannalla, noin 720 m uoman oikealla rannalla ja noin m uoman vasemmalla rannalla kosken loppuun asti. Kivet sijoitetaan koskessa selvästi erottuviin kynnyskohtiin, joita on 11, täyttöperiaatteella. Suuri osa koskien kunnostuksessa käytettävästä kivimateriaalista saadaan uoman pohjasta. Pietarinkoskeen kaivetaan neljä isompaa, pinta-alaltaan suurimmillaan muutamia aareja olevaa virtasyvännettä. Niiden sijainti on kosken niskalta alavirtaan päin mitattuna 250 m uoman mutkan kohdalla, 550 m saaren alaosan kohdalla, 715 m saaren keskikohdalla pääuomassa ja noin m saaren alaosan kohdalla. Pohjasta saatu kivimateriaali sijoitetaan syvänteiden ylä- ja alapuolella oleviin koskikynnyksiin. Koskessa olevan ylimmän saaren sekä kosken alimman saaren taustoille ohjataan lisää virtausta. Sivu-uomiin muodostuu arvokalojen pienpoikasten elinalueita. Pietarinkoskeen tuodaan tarvittaessa kutusoraa. Kunnostusosuus 24, Laakakoski Kunnostuskohteen pituus on 520 m ja putouskorkeus 12 m, pinta-ala ennen kunnostusta 1,3 ha ja kunnostuksen jälkeen 1,5 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuvat 28 ja 29)

16 Laakakoski on vuolas ja rännimäinen. Uoman oikealla rannalla on runsaasti perattua kiviainesta. Kosken lopussa on purkamaton suiste. Rannoilla oleva uomasta poistettu kiviaines sijoitetaan kynnysrakennelmiin. Suuri osa kosken kunnostuksessa käytettävästä kivimateriaalista saadaan uoman pohjasta. Laakakoskeen tehdään muutamia isompia virtasyvänteitä. Pohjasta saatava kivimateriaali sijoitetaan syvänteistä ylä- ja alavirtaan oleviin koskikynnyksiin. Laakakoskeen tuodaan tarvittaessa kutusoraa. 16 Suontajanjoki Kunnostusosuus 25, Laakakosken alaosa Kunnostuskohteen pituus on 280 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,93 ha ja kunnostuksen jälkeen 1,0 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 30) Laakakoski on vuolas ja rännimäinen. Rannoilla on runsaasti uomasta perattua kiviainesta, erityisesti kosken niskalla uoman vasemmalla rannalla sekä uoman oikealla rannalla kosken puolivälin kohdalla. Rannoilla oleva uomasta poistettu kiviaines sijoitetaan Laakakosken alaosan kynnysrakennelmiin. Suuri osa kosken kunnostuksessa käytettävästä kivimateriaalista saadaan uoman pohjasta. Laakakosken alaosaan tehdään muutamia isompia virtasyvänteitä. Pohjasta saatu kivimateriaali sijoitetaan syvänteistä ylä- ja alavirtaan oleviin koskikynnyksiin. Laakakosken alaosaan tuodaan tarvittaessa kutusoraa. Kunnostusosuus 26, Suontajanjoki Koordinaatit: N , E , kunnostuskohteen pituus on 200 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,05 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,06 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 31) Suontajanjoki alkaa Suontajanjärvestä ja yhtyy Vikajokeen noin 360 metriä Suontajankönkäältä alavirtaan. Suontajanjoki on kirkasvetinen, pienehkö joki, jonka pituus on noin 3,5 km. Suontajanjoessa on yksi koski, jonka uoman leveys on 2 4 metriä. Koskea on perattu uiton helpottamista varten ja uomasta poistettua kivimateriaalia on näkyvissä uoman reunoilla. Kunnostettavan kosken yläosalle tehdään taimenien lisääntymisalueita. Uomasta poistettua kiviainesta sijoitellaan koskeen kostekiviksi ja arvokalojen poikaskivikoiksi. Kuorinkijoki Kunnostusosuus 27, Kuorinkijoki Koordinaatit: N , E , kunnostuskohteen pituus on 550 m ja putouskorkeus 7 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,19 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,25 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 32)

17 Kuorinkijoki alkaa Kuorinkijärvestä ja laskee Yli- ja Ala-Naarman järvien kautta Vikajokeen. Kuorinkijoen pituus on noin 700 metriä. Koskialueiden keskileveys on noin 3,5 metriä. Kuorinkijoki on kirkasvetinen pieni joki, jota on perattu varsin voimallisesti. Uomasta poistettua kivimateriaalia on uoman reunoilla. Joen rannoilla on joen patoamisen aiheuttaman eroosion tuomaa hiekkaa. Uoman pohja on osittain hiekan peitossa. Pohjakivillä on paikoin runsas sammalkasvusto. Suurin osa putouskorkeudesta on Kuorinkijoen alimmalla, noin 200 meriä pitkällä jokiosuudella. Kuorinkijärven luusuasta noin 500 metriä alavirtaan päin, uomasta poistetaan imuruoppaamalla hiekkaa ja läjitetään siten, ettei se kulkeudu jokiuomaan sekä tehdään taimenen kutualueita 6 7. Lisäksi uomaan laitetaan yksittäisiä kostekiviä. Uomaan ei tehdä tällä jokiosuudella uoman poikki meneviä kynnysrakenteita. Esitetyillä kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutuksia Kuorinkijärven ali- tai keskiveden korkeuksiin. Niille kohdille koskiuomaa, joissa on putouskorkeutta muuta koskialuetta enemmän, tehdään uoman poikki meneviä kynnysrakenteita. Kynnysrakenteiden pituus on 3 6 metriä. 17 Naarmajoki Kunnostusosuus 28, Naarmajoki Kunnostuskohteen pituus on 350 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,15 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,19 ha (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuvat 33 ja 34). Naarmajoki on Ylä-Naarmajärven ja Ristilammen välillä. Naarmajoessa on viisi pientä koski- ja niva-aluetta. Virta-alueita on perattu melko voimallisesti. Koordinaatit: N , E Ylin koski sijaitsee Ala-Naarmajärven luusuassa ja on noin 60 metriä pitkä. Uoman keskileveys on noin 4 metriä. Koskessa vesi jakaantuu kahteen uomaan. Uiton helpottamista varten luonnontilainen koski on ohitettu kaivetun uoman avulla. Alivirtaamakauden aikana luonnontilainen uoma jää miltei kuiville. Oikaisuuomaa kivetään niskaosalla siten, että alivirtaamakauden aikana suurin osa Ala-Naarmajärvestä purkautuvasta vedestä ohjautuu luonnontilaiseen uomaan. Mikäli kiveämisestä aiheutuu Ala-Naarmajärven vedenpinnan nousua, niin uomaan asetetut kivet poistetaan ja Ala-Naarmajärven luusuakoskea ei kunnosteta. Koordinaatit: N , E Seuraava koski sijaitsee noin 300 metriä ylimmästä koskesta alavirtaan. Koski on noin 100 metriä pitkä ja 4 metriä leveä. Uomasta poistettua kiviainesta on uoman reunoilla. Koskeen tehdään taimenien lisääntymisalueita ja poikaskivikoita. Koordinaatit: N , E Kolmas koski sijaitsee noin metriä alavirtaan edellisestä koskesta. Koski on noin 60 metriä pitkä ja noin 5 metriä leveä. Koski on perattu ja uomasta poistettua kiviainesta on uoman reunoilla. Koskeen tehdään taimenien lisääntymisalueita ja poikaskivikoita. Koordinaatit: N , E Neljäs koski sijaitsee Huopurinkorvanlammelta ylävirtaan. Kosken pituus on noin 80 metriä ja leveys noin 4,5 m. Koski on jyrkkäpiirteinen ja pohjalla olevissa kivissä kasvaa paksu vesisammalmatto. Koskesta poistettu kiviaines on siirretty uoman reunoille. Koskeen tehdään taimenille lisääntymis- ja poikastuotantoalueita.

18 18 Koskijakson niskalta 20 metriä alavirtaan uomaan ei tehdä kosken poikki meneviä kunnostusrakenteita. Tälle koskijaksolle tehdään taimenien lisääntymisalueita. Esitetyillä kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutuksia Poksamolammen ali- tai keskiveden korkeuksiin. Koordinaatit: N , E Naarmajoen viides koski on Suoroköngäs. Koski on noin 100 metriä pitkä ja 4 metriä leveä. Jyrkkäpiirteistä koskea on perattu varsin voimallisesti ja uomasta poistettu kiviaines on uoman reunoilla. Uoman pohja on paikoitellen lohkareinen ja vesisammaleen peittämä. Koskeen tehdään taimenien lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Kynnysrakennelmat tehdään kosken niihin kohtiin, joissa on putouskorkeutta muuta koskialuetta enemmän. Kynnysrakennelmien pituus on 4 6 metriä. Hirvaskypäräoja Kunnostusosuus 29, Hirvaskypäräoja Koordinaatit: N , E , kunnostuskohteen pituus on 400 m ja putouskorkeus noin 8 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,06 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,07 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 35) Hirvaskypäräoja alkaa Kypärä Hirvasjärvestä ja laskee Purnujärveen. Hirvaskypäräojan pituus on noin metriä ja sen leveys vaihtelee 1 4 metriin. Yläosalla on vanha purettu patorakennelma. Uomasta poistettua kiviainesta on uoman reunoilla. Ojan hidasvirtaisille osuuksille on kulkeutunut hiekkaa ojan patoamisen aiheuttaman eroosion vuoksi. Eroosion seurauksena uoma on mataloitunut. Koskenniskalle tehdään taimenien lisääntymisalueita. Kiveämällä kosket uoman reunoilla olevalla kiviaineksella saadaan kunnostusosuudelle taimenen erikokoisille poikasille soveltuvia elinympäristöjä. Ojaan kulkeutunut hiekka poistetaan imuruoppaamalla. Kypärä Hirvasjärven luusuasta 100 metriä alavirtaan ojaan tehdään taimenien lisääntymisalueita. Uomaan ei tehdä tällä koskiosuudella virtausta padottavia kunnostusrakenteita. Esitetyillä kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutuksia Kypärä Hirvasjärven ali- tai keskiveden korkeuksiin. Hyypiönjoki Kunnostuskohteita on kolme, kunnostettava pinta-ala on 0,62 ha ja pintaala kunnostettuna on 0,81 ha. Kunnostusosuus 30, Hyypiönjoki (Hyypiönjärvi Sammaljärvi) Kunnostuskohteen pituus on 300 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,1 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,13 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuva 36) Hyypiönjoki alkaa Hyypiönjärvestä. Jokea on perattu voimakkaasti. Yläosan valuma-alueella on toteutettu varsin voimalliset suo-ojitukset, minkä vuoksi valuma-alueen yläosan järvet ovat mataloituneet kiintoaineen kulkeutumisen vuoksi. Osa soiden kuivatusojista on kaivettu Hyypiönjokeen

19 asti. Hyypiönjärven ja Sammaljärven välisellä jokiosuudella on neljä lyhyttä koskea. Uoman leveys koskiosuuksilla vaihtelee 2 6 metriin. Koordinaatit: N , E Hyypiönjoen ensimmäinen koski sijaitsee noin 600 metriä Hyypiönjärven luusuasta alavirtaan. Kosken pituus on noin 70 metriä ja uoman leveys noin 3 metriä. Kosken niskalla on patorakennelman jäänne ja uomasta poistettua kiviainesta on uoman reunoilla runsaasti. Koskenniskalla oleva patorakennelma puretaan ja siitä saatava puuaines käytetään hyödyksi kosken kunnostamisessa. Kosken yläosalle tehdään taimenien lisääntymisalueita. Uomasta poistettu kiviaines on pääosin suurikokoista lohkaretta ja niistä tehdään koskeen kostekiviä ja kiviryhmiä. Kosken niskalta 30 metriä alavirtaan päin tuodaan uoman pohjalle kutusoraa. Tällä koskiosuudella ei tehdä virtausta padottavia kunnostusrakenteita. Kosken alaosalla 40 metrin matkalla uomaan laitetaan yksittäisiä kostekiviä ja kiviryhmiä. Uoman poikki meneviä kynnysrakennelmia ei koskeen tehdä. Esitetyillä kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutuksia Hyypiöjärven ali- tai keskiveden korkeuksiin. Koordinaatit: N , E Kunnostusosuuden seuraava koski sijaitsee 100 metriä edellisestä koskesta alavirtaan. Kosken pituus on noin 100 metriä ja uoman leveys noin 4 metriä. Uomasta perattu kiviaines on uoman reunoilla. Kosken rantakasvillisuus tarjoaa runsaasti suojaa koskikalastolle. Koskenniskalle tehdään taimenien lisääntymisalueita. Kiveämällä kosket uoman reunoilla olevalla kiviaineksella saadaan kunnostusosuudelle taimenen erikokoisille poikasille soveltuvia elinympäristöjä. Koordinaatit: N , E Kolmas kunnostusosuuden koskista sijaitsee noin 400 metriä edellisestä koskesta alavirtaan. Kosken pituus on noin 60 metriä ja uoman leveys noin 4 metriä. Koski on jyrkkäpiirteinen ja kosken alaosalla on pieni köngäs. Uomasta perattu kiviaines on suurikokoista ja lohkaremaista. Uoma on rantakasvillisuuden varjostama. Kosken yläosalle tehdään taimenien lisääntymisalueita. Uomasta poistetusta kiviaineksesta tehdään kunnostusosuudelle kostekiviä ja taimenen erikokoisille poikasille soveltuvia elinalueita. Koordinaatit: N , E Kunnostusosuuden alin koski sijaitsee noin 200 metriä edellisestä kohteesta alavirtaan. Kosken pituus on 100 metriä ja uoman leveys noin 4 metriä. Uomasta poistettu kiviaines on uoman reunoilla. Kosken yläosalle tehdään taimenien lisääntymisalueita. Koski kivetään uomasta poistetulla kiviaineksella. 19 Kunnostusosuus 31, Hyypiönjoki (Sammaljärvi Jokilampi) Kunnostuskohteen pituus on 350 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,17 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,23 ha. (hakemussuunnitelman liitteen 4 valokuvat 37 ja 38) Kunnostusosuuden pituus on noin 3 km ja siinä on neljä koskijaksoa. Uoman leveys kunnostusosuuden koskilla vaihtelee 3 10 metriin. Kosket on perattu ja uomasta poistettua kiviainesta on uoman reunoilla. Kunnostettaville koskille tehdään taimenien lisääntymisalueita. Uomasta poistettua kiviainesta sijoitellaan koskeen kostekiviksi ja taimenen poikaskivikoiksi. Niille kohdille koskialuetta, joissa on putouskorkeutta muuta koskialuetta

20 enemmän, tehdään uoman poikki meneviä kynnysrakenteita. Kynnysrakenteiden pituus on vähintään 3 10 metriä. Koordinaatit: N , E Koski 1. Pituus on noin 115 metriä ja uoman leveys noin 4 m. Sammaljärven luusuasta alkavan koskijakson niskalta 100 metriä alavirtaan päin ei tehdä virtausta padottavia kunnostusrakenteita. Koskiosuudelle tehdään sorasta taimenien lisääntymisalueita. Esitetyillä kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutuksia Sammaljärven ali- tai keskiveden korkeuksiin. Koordinaatit: N , E Koski 2. Pituus on noin 80 metriä ja uoman leveys noin 4 metriä. Koordinaatit: N , E Koski 3. Pituus on noin 75 metriä ja uoman leveys noin 6 metriä. Koordinaatit: N , E Koski 4. Pituus on noin 80 metriä ja uoman leveys noin 6 metriä. 20 Kunnostusosuus 32, Hyypiönjoki (Jokilampi Pirttijärvi) Kunnostuskohteen pituus on 450 m, pinta-ala ennen kunnostusta 0,35 ha ja kunnostuksen jälkeen 0,45 ha. Kunnostusosuuden pituus on noin 4,7 km ja siinä on viisi lyhyttä koskijaksoa. Koskiosuuksien leveys vaihtelee 4 10 metriin. Kunnostusosuuden kosket on perattu ja uomasta poistettua kiviainesta on uomien reunoilla. Kunnostettaville koskille tehdään taimenien lisääntymisalueita. Uomasta poistettua kiviainesta sijoitetaan koskiin kostekiviksi ja kynnysrakennelmiksi. Koordinaatit: N , E Koski 1 on Jokilammesta 450 metriä alavirtaan. Kosken pituus on noin 120 metriä ja uoman leveys noin 7 metriä. Koordinaatit: N , E Koski 2. Koskijakso on edellisestä koskesta noin 300 metriä alavirtaan. Kosken pituus on noin 120 metriä ja uoman leveys noin 5 metriä. Koskessa oleva kiviaines on isokokoista. Kosken alaosalla on siltarakennelma. Koordinaatit: N , E Koski 3 on Pitkäsuvannon päässä. Koski on noin 70 metriä pitkä ja sen leveys on noin 7 metriä. Uoman reunoilla oleva kiviaines on suurikokoista. Koordinaatit: N , Koski 4 sijaitsee edellisestä kohteesta noin 750 metriä alavirtaan. Kosken pituus noin 100 metriä ja leveys noin 8 metriä. Uomasta poistettu kiviaines on hyvin näkyvissä uoman reunoilla ja rannoilla. Koordinaatit: N , E Koski 5 on kunnostusosuuden alin koski ja sijaitsee noin 500 metriä Pirttijärvestä ylävirtaan. Rannan tuntumassa on uudehko vapaa-ajan asunto. Kosken pituus on noin 40 metriä ja leveys noin 15 metriä.