Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Transkriptio

1 Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

2 Tuhkalannoitus on osa turvemaiden kokonaispalvelua Turv la on aina huomioitava kokonaisuus ja pyrittävä laittamaan asiat kerralla kuntoon mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Harvennushakkuu, tuhkalannoitus ja kunnostusojitus Pyritään sopimaan kaikista palveluista metsänomistajan kanssa samalla kertaa. Kannattavuudeltaan yksi parhaista metsätalouden investointikohteista Investoinnin vuosituotto jopa 20 % Tuhkalannoitus on myös ympäristöteko. Palautetaan puunjalostusprosessissa hyödyntämättä jääneet ravinteet takaisiin metsään. Voidaan tietyissä tapauksissa nostaa puuston kasvu niin hyväksi, että haihdutus pitää pohjaveden pinnan riittävän ä matalalla ll ilman kunnostusojitusta. t

3 Oikea toteutusjärjestys on tärkeä 1. Ensin huolehditaan harvennushakkuista. Metsä kasvukuntoon, jonka jälkeen tuhkalannoituksella ja ojituksella saatava lisäkasvu kohdistuu arvokkaimpiin runkoihin ja rungonosiin. 2. Seuraavaksi tehdään tuhkalannoitus. Tehdään kustannustehokkaasti ja tarkasti maalevityksenä. Hyödynnetään harvennushakkuun ajouraverkostoa. Kantavilla turv la voidaan tehdä myös kesäaikaan. 3. Lopuksi toteutetaan kunnostusojitus. Kunnostetaan ja avataan hakkuissa sekä lannoituksessa mahdollisesti tukkeutuneet ojat. Varmistetaan, että tuhkalannoitetta ei joudu ojiin. Kunnostusojitus tehdään vain tarvittaessa eli kun puuston määrä kuviolla on alle 120 m3/ha

4 Kohdevalinta ja lannoitetuhka käytännössä Soveltuvuus tuhkalannoitukseen selvitetään tarvittaessa neulasanalyysillä. l Analyysikustannukset maksetaan kemerasta, jos kohde on tuhkalannoituskelpoinen. Jos ei ole, maksaa analyysikustannukset. Pyritään mahdollisimman suuriin hankkeisiin. Usean tilan yhteishankkeita aina kun mahdollista. Kustannustehokas kuljetus ja levitys. Tuhkalannoitushankkeen minimipinta-ala noin 5 ha ja yksittäisen kuvion noin 1 ha. Tiedot tuhkalannoituksesta ja tuhkasta tallennetaan metsätietojärjestelmän kuviotietoihin

5 Tuhkalannoite issa Tuhka tulee pääosin konsernin omilta tuotantolaitoksilta. t t ilt Pääasiassa käytetään itsekovettunutta tuhkaa, jonka levitys onnistuu maalevityksenä hyvin. Kaikki tuhkat eivät sovellu metsänlannoitteeksi. Vaikka tuhka täyttää lannoiteasetuksen vaatimukset, sillä ei välttämättä ole toivottua lannoitusvaikutusta. Ravinteiden (P+K) määrä on ratkaiseva, ei levitettävän tuhkan määrä. Kaikki in käyttämät tuhkat täyttävät lannoitussuosituksissa annetut vaatimukset ravinteiden määristä

6 Esimerkki kannattavuudesta Esimerkki tuhkalannoituksen kannattavuudesta Lannoituskustannus Lannoituskustannus (KEMERA-tuki 40 % vähennetty) Lisäkasvu lannoituksella 330 /ha 198 /ha 4 m 3 /ha/v Lisäkasvun arvo 25 /m 3 Lannoitusvaikutus 40 vuotta Myyntitulon lisäys Investoinnin korko 10-20%

7 Pieksämäki, Kumpusensuo (mukana Johannes Liti Laitisen opinnäytetyömateriaalia) ättö t i li) Suon pinta-ala on noin 400 ha, josta tuhkalannoitettava alue on noin 300 ha Puusto on nuorta ja varttunutta mäntypuustoista t t kasvatusmetsää t Suoalue on mustikka- ja puolukkaturvekangasta Alue on ojitettu ensi kertaa noin 40 vuotta sitten Helmi-maaliskuussa 2013 suoritettiin noin 100 ha harvennushakkuu ja maaliskuun lopussa 103 ha tuhkalannoitus maalevityksenä jäätyneitä metsäkoneuria pitkin Tuhka tuli Äänekosken voimalaitokselta itsekovetettuna tuhkana (tuhka+vesi) Kunnostusojitus tehtiin loppukesällä 2013 Tuhka näkyi jo viimekesän neulasissa (Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapio, Pentti Väisänen) Tarkoitus oli jatkaa lannoitusta t tänä ä talvena, mutta talvi jäi tulematta. tt Etunimi Sukunimi

8 Etunimi Sukunimi

9 Etunimi Sukunimi

10 Etunimi Sukunimi

11 Etunimi Sukunimi

12 Kiitos! Etunimi Sukunimi