Tilikauden tulos ja taloudellinen asema

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin tilinpäätös Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 1

2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 0,0 milj. (TP2013) NETTOMENOT VERTAILUKELPOINEN +3,3 % (TP2013/ TP2012) VERORAHOITUS VERTAILUKELPOINEN + 5,7 % (TP2013/ TP2012) 3 Tuotot Toimintatuotot +35,2 m, +10,6 % Suurimmat syyt myyntituottojen 19,0 milj. euron kasvuun ovat Pirkanmaan pelastuslaitoksen ympäristökuntien maksuosuuksien kasvu, Oriveden maksama yhteistoiminta-alueen maksuosuus, PIRKOn järjestelyt sekä Veden hinnankorotukset. Maksutuottojen kasvun taustalla on mm. ikäihmisten palveluissa maksujen korotukset sekä kasvaneet kotikuntakorvaukset, Kaupunkiympäristön kehittämisessä pysäköintimaksutulojen tariffimuutokset sekä Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen kävijämäärien kasvu Vuokratuottojen kasvu johtuu PIRKO järjestelyistä sekä maa-alueiden vuokrasopimuksista Muiden toimintatuottojen kasvu johtuu maa-alueiden ja kiinteistöjen myyntivoittojen 4,2 milj. euron kasvusta 4 2

3 Verotulot ja valtionosuudet Milj. euroa TP 2012 TA 2013 VS 2013 TP 2013 Milj. euroa TP 2012 TA 2013 VS 2013 TP 2013 TP 12 / TP 13 Kunnallisvero 685,7 714,0 717,1 727,0 41,4 6,0 Yhteisövero 43,8 48,0 52,0 51,5 7,6 17,4 Kiinteistövero 52,2 53,0 51,6 52,8 0,7 1,3 Koiravero 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0-1,8 Yhteensä 781,8 815,1 820,8 831,4 49,6 6,3 TP 12 / TP 13 Peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset 229,2 237,3 237,2 237,2 8,0 3,5 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 10,5 65,0 64,3 65,1 54,5 518,5 Yhteensä 239,7 302,3 301,5 302,3 62,6 26,1 % % Verorahoituksen kasvu ilman Toisen asteen organisaatiomuutoksen aiheuttamaa valtionosuuksien lisäystä on noin 57,9 m eli 5,7 %. PIRKOn aiheuttama valtionosuuksien kasvu noin 54 m Verotulojen hyvä toteuma johtuu verotilityslakiin tehdyistä teknisluontoisista muutoksista (Tampere 7,0 m ) sekä elo- ja joulukuussa toteutetusta kuntaryhmäosuuden korotuksesta (Tampere 9 m ja 8,3 m ). 5 Vuonna 2013 tilitettyjen kunnallisverojen kasvun taustatekijöitä milj. euroa KUNNAT TAMPERE Tilitetty kunnallisvero vuonna ,0 Vuosimuutos, % 6,7 6,0 Vuosimuutos, milj. e ,4 Siitä: Jako-osuuksien oikaisut ( rytmihäiriö ) ,3 Siitä: Elokuun ylimääräinen oikaisu (kertaerä) Tilitysuudistus: tammikuu à joulukuu (kertaerä) 200 8,9 Kuntien tuloveroprosenttien korotukset Muut tekijät (mm. palkkasumman kasvu) ,2 Kunnallisvero vuonna 2013, ilman jako-osuuksien oikaisua ja tilitysuudistusta ,8 Vuosimuutos, % 2,6 2,2 Vuosimuutos, milj. e ,

4 Kulut Toimintakulut +113,6 m, +8,5% Henkilöstökulut 36,9 milj. euron kasvu johtui lähinnä PIRKOsta, Tehy-ratkaisun täytäntöönpanosta sekä eläkemenoperusteisten maksujen kasvusta Palvelujen ostojen kasvusta 52,1 prosenttia johtui asiakaspalvelujen ostojen kasvusta. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen asiakaspalvelujen ostojen kasvu 22,1 milj. euroa, mikä johtui lähinnä vaativan erikoissairaanhoidon ja ensihoidon ostoista Avustusten 11,4 milj. euroa kasvu johtui lähinnä toimeentulotuen, työmarkkinatuen kuntaosuuden ja kotihoidon tuen kasvuista Muutoin kulujen kasvua selittää lähinnä PIRKOn yhdistyminen 7 Henkilöstö Milj. euroa TP 2012 TA 2013 VS 2013 TP 2013 TP13/ TP12 % Palkat ja palkkiot -480,0-506,2-511,2-507,1-27,2 5,7 Eläkekulut -122,2-128,0-131,0-131,3-9,1 7,4 Muut henkilösivukulut -28,8-30,7-30,9-29,5-0,7 2,3 Yhteensä -631,0-664,9-673,1-667,9-36,9 5,9 Taloudellisiin syihin perustuvia palkattomia vapaita pidettiin tammi-joulukuussa 2013 yhteensä henkilötyöpäivää, minkä palkka- ja sivukuluja vähentävä vaikutus oli n. 2,6 milj. euroa Vaihtuvuuden hyödyntämisellä saavutettiin noin 1,6 milj. euron säästöt. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2012 Hesu 2013 TP 2013 TP13 / TP12 % Palkalliset henkilötyövuodet ,6 8 4

5 Rahoituslaskelma Investointien tulorahoitusprosentti oli 47,3 % ja 52,7 %, kun PIRKO:n vaikutus huomioidaan à TA:n 49 %:n tavoite toteutuu Toiminnan ja investointien rahoitustarve 43,7m à Kertymä 5 vuodelta 252,7 m Toiminnan ja investointien rahoitusalijäämä katettiin Sähkölaitoksen lainan takaisinmaksulla, jonka Sähkölaitos rahoitti ulkoisella lainarahoituksella 9 Investoinnit Merkittävimmät toteutuneet investoinnit Kaupunkiympäristön kehittäminen ydinprosessi 44,5 m Tampereen Tilakeskus 41,4 m Tampereen Vesi 21,8 m Investointien toteuma ilman PIRKOn purun vaikutusta 123,9 m Vuosisuunnitelmasta jäi toteuttamatta 11,6 m investoinnit Toteutumattomista investoinneista esitetty uudelleenbudjetoitavaksi 8,3 m PIRKOn purusta lisäystä investointeihin 24,5 m ja luovutustuloihin 24,1 m 10 5

6 Tase Milj. euroa muutos- % Taseen loppusumma 2 068,2 3, Lainat Kaupungin lainamäärä kasvoi 29,4 milj. eurolla (8,1 %) edellisen vuoden tilinpäätökseen nähden. Kaupunki ei nostanut loppuvuonna enää uutta pitkäaikaista lainaa. Asukaskohtainen lainamäärä oli euroa per asukas ja se kasvoi 110 eurolla per asukas. 12 6

7 Yhteenveto Tilikauden tulos on euroa ylijäämäinen Ei ole muuttunut tilinpäätösennusteen jälkeen Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden alijäämä on 2,1 m Nettomenojen vertailukelpoinen kasvu on 33,0m eli 3,3 % Ilman eliminointia nettomenojen kasvu on 78,4 m eli 7,8 % Vuosikate kattaa poistot 80,2 prosenttisesti Toiminnan ja investointien rahoitustarve 43,7 m, joka rahoitetaan Sähkölaitoksen lainojen takaisinmaksulla muutettavien rahoitusjärjestelyiden vuoksi Lainamäärä 393,5 m kasvu 29,4 m Investoinnit toteutuivat 11,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä pl.pirko VUOSIKATE 67,1 milj. (TP2013) LAINAMÄÄRÄ / ASUKAS ( TP2013) NETTOINVESTOINNIT ILMAN PIRKO -117,3 (TP2013) 13 Talousarvion toteutuminen 14 7

8 Poikkeamat talousarvioon-tilinpäätösennusteen Toimintakulujen ylitykset (-) Milj. euroa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen -1,5 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen -13,6 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen -1,4 Kaupunkiympäristön kehittäminen -2,3 Toimintatuottojen alitukset (-) Milj. euroa Konsernihallinto pl. tietohallinto -1,0 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen -0,8 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen -0,2 Toimintakulujen alitukset (+) Milj. euroa Konsernihallinto pl. tietohallinto 2,7 Tietohallinto 0,3 Toimintatuottojen ylitykset (+) Milj. euroa Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 0,7 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 0,1 Kaupunkiympäristön kehittäminen 3,6 Tietohallinto 0,1 Tuloksen ylitykset (+) Milj. euroa Työllisyydenhoidon palveluyksikkö 0,4 Liikeylijäämän alitukset (-) Milj. euroa Tampereen Ateria -0,7 Tullinkulman työterveys -0,1 Liikeylijäämän ylitykset (+) Milj. euroa Tilakeskus 5,5 Infra 1,7 Logistiikka 0,4 Kaupunkiliikenne 1,7 Tilikauden ylijäämän alitukset (-) Milj. euroa Avopalvelut -1,6 Laitoshoito -1,6 Varhaiskasvatus ja perusopetus -3,6 15 Tilikauden ylijäämän ylitykset (+) Milj. euroa Erikoissairaanhoito 2,5 Toisen asteen koulutus 8,3 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 2,4 Merkittävät poikkeamat talousarvioon Tilaaja Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Toimintatuottojen 0,8 milj. euron alitus johtui pääosin päivähoidon asiakasmaksutuloista. Päiväkotien remonteista johtuvat poissaolot, kesäajan maksuttomat jaksot ja asiakkaita siirtyi palvelusetelitoimintaan. Kulujen ylitys aiheutui varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä neuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen ylityksistä Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Kulut ylittyivät 13,6 milj. euroa. PSHP:n erikoissairaanhoidon tilaus ylittyi 9,3 milj. eurolla. Lisäksi perusterveydenhuollon kulut ylittyivät 2,1 milj. eurolla lähinnä ensihoidon osalta. Toimeentulotuen ja työmarkkinatuen ylitys toteutui 2,6 milj. eurona. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Kulut ylittyivät 1,4 milj. eurolla ja suurin ylitys aiheutui kotihoidon ostopalveluissa ja Kotitori-integraattorille maksetusta bonuksesta sekä tehostetun palveluasumisen laajentumisesta 16 8

9 Merkittävät poikkeamat talousarvioon Kaupunkiympäristön kehittäminen Kulut ylittyivät rakennusinvestointien sisäisten katteiden oikaisuista sekä katu- ja viheralueiden yksikköhintaisista töistä sekä lumen- ja maanvastaanottotoiminnasta Tuotot toteutuivat 3,6 milj. euroa budjetoitua suurempina maa-alueiden vuokratuottojen, pysäköintimaksutulojen sekä maankäyttösopimuksista aiheutuneiden tulojen osalta Konsernihallinto Konsernihallinnon investoinnit toteutuivat suunniteltua suurempina johtuen PIRKOn purusta Konsernihallinnon tulot toteutuivat budjetoitua pienempinä johtuen työterveyshuollon kela-korvauksesta, joka on budjetoitu konsernihallintoon, mutta kohdistettiin yksiköille Muilta osin konsernihallinnon talous toteutui talousarvioita parempana 17 Merkittävät poikkeamat talousarvioon Hyvinvointipalvelut Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ylijäämä toteutui 3,6 milj. euroa tavoitetta heikompana henkilöstökulujen, rekrytointikulujen sekä perusopetuksen palvelunostojen osalta Avopalvelujen jäi 1,6 milj. euroa ylijäämätavoitteistaan. palvelutilaus ylittyi 1,3 milj. euroa lapsiperheiden sosiaalipalvelujen, lasten ja nuorten suun terveydenhuollon sekä toimeentulotuen osalta. Lisäksi ylitykseen vaikutti ostopalvelujen, tarvikkeiden ostot sekä henkilöstökulujen kasvu Laitoshoidon ylijäämä jäi 1,6 milj. euroa tavoitteesta pääosin volyymien kasvun sekä kustannustason nousun vuoksi. Henkilöstömäärää ei onnistuttu sopeuttamaan riittävästi palvelurakenteen muuttuessa. Liikelaitokset 18 Tampereen Aterian liikeylijäämä jäi 0,7 milj. euroa tavoitetta heikommaksi. Myynti kaupungin ydintoiminnan suurasiakkaille toteutui suunniteltua pienempänä ja palvelujen ostot ylittyivät monituottajamalliin siirtymisen vuoksi. Tullikulman työterveyden liikeylijäämä alittui 0,1 milj. eurolla suunniteltua suurempien henkilöstökulujen vuoksi, mm. Tehy-ratkaisu 9

10 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 19 Toiminnallisten tavoitteiden toteuma Suoraan kaupunkistrategiasta johdetut tavoitteet yhteensä, lkm 0 8 Kaikki tavoitteet, lkm

11 Keskeiset onnistumiset Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toiminta alkoi täysimääräisesti vuoden 2014 alussa. Tampereen kaupunkiseudun kuntien selvitys erilaisista yhteistyön organisointivaihtoehdoista valmistui tammikuussa Henkilöstön sairauspoissaolot vähentyivät edelleen. Sairauspoissaoloja oli 15,9 päivää henkilötyövuotta kohden. (2012: 17,0) Toimeentulotukihakemukset saatiin käsiteltyä sosiaalitakuun mukaisesti elokuusta lähtien. Tehostetussa palveluasumisessa asui vuoden lopussa 5,3 prosenttia 75-vuotta täyttäneistä henkilöistä (tavoitteena oli vähintään 4,5 %). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli 4,1 prosenttia ikäihmisistä (tavoitteena oli enintään 4,5 %) Perhehoidon osuus lasten ja nuorten sijaishuollon hoitovuorokausista oli 56,4 prosenttia (tavoitteena oli vähintään 56 %). Palveluketjujen toimivuutta on parannettu esimerkiksi kehittämällä pitkäaikaistyöttömien palvelupolkuja. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on edennyt hyvin. Täydennysrakentamisen osuus asemakaavoitetusta kerrosalasta oli 79 prosenttia (tavoitteena oli vähintään 50 %). Asiakaspalautetiedon hallinnan toimintamalli on suunniteltu ja kuvattu. Keskitetty asiakaspalautteen käsittely ja tekninen hallinta tehdään Halossa. Ensimmäiset yksiköt siirtyivät keskitettyyn asiakaspalautetiedon hallintaan tammikuusta 2014 lähtien. 21 Keskeiset poikkeamat Työttömyystilanne heikentyi edelleen. Työttömyysaste oli joulukuussa 17,1 prosenttia. (12/2012: 14,7 %) Lastensuojelutarvetta ei pystytty selvittämään vuoden aikana 20 prosentissa tapauksista kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi vain noin puoli prosenttia, joten kolmen prosentin tavoitteesta jäätiin selvästi. Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä vähentyi prosentilla edellisestä vuodesta. Uusi alueellinen sähköisen osallistumisen palvelu tulee olemaan valmis vasta maaliskuussa 2014, joten käyttöönotto viivästyi asetetusta tavoiteajasta. Kaupungin vetovoimaisuus työnantajana ei parantunut, kun tarkastellaan avoimia työpaikkoja kohden tulleita työhakemuksia. Ulkoisessa haussa olleisiin avoimiin työpaikkoihin tuli vuonna 2013 keskimäärin 11,8 hakemusta työpaikkaa kohden, kun vuosien keskiarvo oli 13,3. Ikäihmisistä 90,6 prosenttia asui vuoden lopussa kotona, kun tavoitteena oli 91 prosenttia. Pitkäaikaisasunnottomien määrää ei saatu vähennettyä edellisestä vuodesta, vaan määrä kasvoi kahdeksalla

12 Kaupunkikonsernin talous 23 Konsernirakenne Merkittävimmät muutokset: Tammenlehväsäätiön yhdisteleminen ensimmäistä kertaa Säätiön hallituspaikkojen lukumäärä muuttui, mutta kaupungin edustus ei à kaupungille määräysvalta Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän lakkauttaminen ja samalla PIRKO-kiinteistöt Oy:n perustaminen 24 12

13 Konsernituloslaskelma Konsernin tulos 35,3 m Tammenlehväsäätiön yhdistäminen 20,1 m Ilman Tammenlehväsäätiötä tulos 15,2 m konserni tulosta parantaa merkittävästi myös kaupungin poikkeukselliset verotulot Tilikauden ylijäämä ilman Tammenlehväsäätiötä 2,5 m tilinpäätössiirroista suurin osa Vuokratalosäätiön varauksia 25 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan ja investointien rahavirta -85,0 m vuosikate ja pysyvien vastaavien luovutustulot toteutuivat edellisvuotta parempina Pitkäaikaisten lainojen lisäys muutos 227,7 m, mikä aiheutui lähinnä kaupungin lainannostosta ja Sähkölaitos-konsernin lainajärjestelyistä 26 13

14 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan ja investointien rahavirta on pitkällä ajalla voimakkaasti negatiivinen korkea investointitaso ja tulorahoituksen riittämättömyys investointien kattamiseen 27 Konsernitase Konsernin lainakanta kasvoi eurolla asukasta kohden Tampereen Sähkölaitos- konsernin lainajärjestely 28 14

15 Lisätietoja Tampereen kaupungin talous- ja liiketoimintaryhmä konsernijohtaja Juha Yli-Rajala talousjohtaja Jukka Männikkö strategiajohtaja Reija Linnamaa controller Riikka Hannelius Puh