Ottamisalueen sijaintipaikka ja kiinteistötiedot Pyhäkankaan sora-alue, Valtion metsämaat, Saarijärven val tion maa

Transkriptio

1 Saarijärven kaupun ki Ympäristösihteeri Pl 13, Saarijärvi (014) Päätös maa-aineslupahakemukses ta Annettu julkipanon jälkeen Dnro Hakija ja osoite EPT Kone ja Laite Oy, Kunniavuorentie 12, Saarijärvi Ottamisalueen sijaintipaikka ja kiinteistötiedot Pyhäkankaan sora-alue, Valtion metsämaat, Saarijärven val tion maa Kiinteis tönhaltija EPT Kone ja Laite Oy Hakemuksen vireilletulo Maa-aineslupahakemus on toimitettu lupaviranomaiselle Kaavoitus- ja lupatilanne ja muut maankäyttörajoitukset Alue on merkitty Keski-Suomen maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueeksi (eo/1). Alueelle on ympäristölautakunta myöntänyt maa-ainesten ot ta mis lu van Morenia Oy:lle, joka on päättynyt Luonnonolosuhteet 1. Alueen kuvaus Alue sijaitsee Saarijärven keskustasta 22 kilometriä koilliseen Liimattala - Häk ki lä maantien pohjoispuolelle. Koillisosalta alue rajautuu Äänekosken rajaan. Suunnittelualue sijoittuu luode-kaakkosuuntaiselle pitkittäisharjujaksolle. Harju on kes ki osas taan kapea ja korkea selänne, mutta siinä on myös laajoja si vudel to ja. Ylei ses ti kin Pyhäkankaan alueella on rinnakkaisia ja lähes poi kit taisia harjuselänteitä se kä nii den välisiä suppia. Alueelliset korkeuserot ovat suurim mil laan 30 metriä. Alue on ol lut laajamittaisen soranoton kohteena vuo sikym me niä. Suunniteltu ot ta mis alue on avattu lä hes kokonaisuudessaan maa-ai nes ten otolle. Suunnitelma-alueen koil lis puo lel la sijaitsee entinen kaato paik ka. Lä hin suojelualue Py hä kan kaan läh teik kö sijaitsee kaivualueen itäreu nas ta 250 met riä itään. Alue on muo dos tu nut joen uur ta maan har ju alu eeseen johon on syn ty nyt kanjoni. Alueella on syn ty nyt lähteiden tih ku vai ku tukses ta eri kois ta suoja lehtokasvistoa. Maa kun ta kaa van luonnonsuojelualue on mer kit ty nu me rol la 231. Pyhäkankaan rau hoi tet tu karsikko sijaitsee kai vu alueen ete lä reu nal ta 600 metriä lounaaseen.

2 2. Pohjavesiolosuhteet Alue sijaitsee Pyhäkankaan II-luokan pohjavesialueella nro Maa kunta kaa vas sa ei ole pohjavesialuemerkintää. Kaavaan merkitty Liimattalan pohja ve si alu een raja sijaitsee kaivualueen eteläkulmasta noin 1600 metriä kaakkoon. Suunnitelma-alueen eteläpuolella ovat pohjavesiputket HP1 ja HP2, joista on ha vait tu poh ja ve den pin nan korkeutta vuodesta 2003 alkaen kaksi kertaa vuodes sa. Ve den pin nan korkeus alueella on vaihdellut havaintojakson aikana m - 132,63 m (N2000). Viimeisimmät havainnot HP1 +132,34 m ja HP2 132,02. Pyhäkankaan pohjavesialueen hydrogeologisen kartan mukaan kaivualueen poh ja ve si ta so vaihtelee +132 ja +133 välillä. 3. Ranta-alueet Toiminnan vaikutukset ympäristöön Lähin vesistö Kangasjärvi sijaitsee kaivualueesta noin kilometri län teen. Kangas jär vi on tasolla Selvitys otettavan maa-aineksen laadusta ja kokonaismäärästä Maa-aines on alueella pääosin hiekkaa ja soraa. Ot ta mis suun ni tel man mukaan ko ko ottamisalueen pinta-ala on 1,28 ha. Ko ko nais ot to mää rä on m3ktr ja vuotuinen ottamismäärä on m3ktr. Ottamisaika on 10 vuotta. 2. Liikenteen järjestäminen Kulku alueelle tapahtuu olemassa olevia teitä pitkin Liimattala - Häkkilä maan tiel le. Maan tiel le on matkaa kaivualueen reunasta 800 metriä. Valtatie 4 on mat kaa kuusi kilometriä. 3. Ottamistoiminnassa käytettävät koneet ja laitteet ja niiden sijoitus Kalustona käytetään maa-ainesten ottamiseen tarvittavaa kuormaus- ja kul jetus ka lus toa. Alueella suoritetaan myös seulontaa ja mahdollisesti murskausta. Murs kaus lai tok sen sijoitus selvitetään erillisen luvan yhteydessä. 4. Polttoaineiden varastointi ja tankkauspaikat Alueella ei pääsääntöisesti säilytetä öljyä eikä huolleta koneita. 5. Kartat Suunnitelman liitteenä on sijaintikartta mk 1:20000, kiin teis tö re kis te ri kart ta mk 1:10000, ote maakuntakaavakartasta, pohjavesikartta, suun ni tel ma kar tat mk 1:1000 ja leikkaukset mk 1:1 000 / 1: Maisemointisuunnitelma Materiaalin oton jälkeen alueelle varastoidut pintamaat levitetään ja ta soi tetaan. Alue metsittyy luon tai ses ti. 7. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaivannaisjäte käytetään ottamisalueen jälkihoitoon ja maisemointiin.

3 Ympäristönsuojelutoimet Suunnitellut ympäristönsuojelutoimet Toiminnan lähtökohtana on, ettei siitä saa aiheutua muutoksia alueen vesien laa tuun tai määrään. Maa-ainesten ottotasoksi on hallinto-oikeuden päätöksen mu kai ses ti suunniteltu +136, siten suojakerroksen paksuus pohjaveteen tulee 5 met riä. Öljytuotteiden käsittely ja varastointi järjestetään siten, ett ei niistä voi ai heu tua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Kaivuualueella ei polteta eikä sinne haudata jätteitä, romutavara kuljetetaan hä vi tet tä väk si asianmukaisesti. Mahdolliset ongelmajätteet kerätään erikseen ku kin jätelaji omaan astiaan. Aluetta ei käytetä myöskään ylijäämämassojen lä ji tys alu ee na. Häiriötilanteet Toimet onnettomuuksien estämiseksi Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan. Suunnitelma-alueen ja kai vu alueen rajat merkitään maastoon. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset suoja taan lippusiimalla tai vastaavalla turvallisuuden varmistamiseksi. Asiaton kul ku alueelle estetään. Työmaa alueesta varoitetaan kyltein. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana Merkittävistä ympäristövahingoista tiedotetaan vä'littömästi palokunnalle, ympä ris tö vi ran omai sel le ja maa-ainesten ottoa valvovalle viranomaiselle ja ryhdy tään välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi ja kor jaami sek si. Riskin arviointi Maa-ainesten otttotoiminnan ja maa-ainesten jalostustoiminnan vaikutukset ym pä ris töön ovat maiseman muutos sekä mahdolliset pöly- ja meluhaitat. Lisäk si toiminnan riskitekijöitä ovat mm. koneiden ja laitteiden öljy- tai polt toai ne vuo dot tai tankkausten yhteydessä tapahtuvat ylivuodot. Tiedot toiminnan ja sen käytön tarkkailusta Käyttötarkkailu Ottamisalue merkitään maastoon rajauspaaluin, luiskamallein ja kor keus merkein. Laitoksen käyttäjä tarkkailee laitoksen toimintaa ja tarvittaessa kes keyttää tuotannon, kunnes häiriö on poistettu. Toiminnasta pidetään käyttö- ja/tai työ maa päi vä kir jaa, johon kirjataan myös ympäristöasioita, kuten poikkeavat me lu- ja pö ly pääs töt, maaperän likaantuminen tai likaantumista aiheuttavat vuo dot, roskien tai muun ulkopuolisen materiaalin ilmaantuminen alueelle jne. Raportointi Ottamismäärät ilmoitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle. Asian käsittely Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Saarijärven kaupungin ilmoitustaululla. Ha kemus asia kir jat ovat olleet nähtävillä Saarijärven kau pungin ym pä ris tösihteerin työhuoneessa.

4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ELY -keskukselta. Ää nekos ken kaupungilta ei pyydetty lausuntoa, koska ko. on van han luvan uu si minen eikä siitä katsottu aiheutuvan maa-ainesasetuksen 4 mu kai sia seu rauksia. Keski-Suomen ELY -keskuksen lausunto: Ottaen huomioon luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelulliset näkökohdat, Kes ki-suo men ELY-keskus ilmoittaa pitävänsä mahdollisena maa-aineksen ot ta mis ta asiakohdassa mainitulta alueelta. Tällöin ottotoiminnassa tulee noudat taa seuraavia ohjeita: Hakemuksessa ei ole esitetty suunnitellulta ottoalueelta tai sen välittömästi lähei syy des tä pohjavesiputki tai -pinta tietoja. ELY-keskus katsoo, että alu eel le tulee ennen ottotoiminnan jatkamista asentaa muovinen vähintään halkaisijaltaan 50 mm sii vi läl li nen, näytteenottoon soveltuva pohjaveden havaintoputki. Uuden pohjavesiputken tiedot (putkikortti) tulee toimittaa ELY-keskukseen ja kunnan maa-ainestenoton valvojalle. Tästä asennetusta havaintoputkesta tu lee havaita pohjavesipinnan korkeus neljä kertaa vuodessa (kevät, kesä, syksy ja talvi). Havaintotulokset ja havaintopäivä tulee merkitä ha vain to päi vä kir jaan. Pohjaveden pinnan korkeustiedot tulee esittää kunnan maa-ainestenoton valvon ta vi ran omai sel le. Alin sallittu ottotaso on m N60 (136,5 m N2000), kuitenkin vä hin tään 3 m ylimmästä pohjaveden tasosta. Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. Naapuritilojen rajaan tulee jättää ympäristöministeriön ohjeistuksen mu kai nen vä hin tään 10 metrin suojaetäisyys ellei asiasta ole sovittu naapurin kans sa. Ottoalueen merkinnät ja varoitukset sekä maaperän- ja pohjaveden suo jaus toimen pi teet ja maisemointi on kuvattu maa-ainesten ottosuunnitelmassa ( geologipalvelu K.Uusikartano). Esitetyn lisäksi tulee ottoalueelle sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenee mm. maa-ai nes lu van hal ti jan / urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassa oloaika. Ja jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maa pe rään, on siitä välittömästi ilmoitettava Saarijärven kaupungin öl jy va hinko jen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon leviä mi sen estämiseksi. Maisemointi tehdään suunnitelman mukaisesti. Alueen jälkitasauksessa, jäl kiver hoi lus sa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia mate ri aa le ja.

5 Maa-ainesten ottaminen j a alueen jälkihoitotoimenpiteet tulee tehdä vai heittain ottamisen edistyessä. Niiltä osin, joilta ottaminen saadaan suoritetuksi, tulee muotoilu ja maisemointi tapahtua välittömästi. Vaiheittainen alueen maise moin ti töi den tarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyisin, en simmäi nen kerran mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä lu van halti ja, kunnan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY keskuksen edus taja. Hakijan kuuleminen Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä, lausunnot on otettu huo mi oon lupamääräyksissä, joten hakijan kuuleminen on katsottu tar peet tomak si. Tiedot tehdyistä tarkastuksista Maastokatselmus Maa-aineslupaviranomaisen ratkaisu Saarijärven kaupungin maa-aineslupaviranomainen myöntää EPT Kone ja Lai te Oy:lle maa-ai nes ten ottamisluvan Saarijärven kau pun gin Pyhäjärven kyläs sä si jait se val le Saarijärven val tion maa ti lal le. Ot ta mis alu een pin ta-ala on noin 1,28 ha, ko ko nais ot ta mis mää rä on m 3 ktr ja vuo tuinen ottamismäärä on m 3 ktr. Ot ta mis ai ka on 10 vuot ta. Ot ta mis toi min ta on toteutettava lu pa ha ke muk sen ja seu raa vien lu pa mää räys ten mu kai ses ti. Lupamääräykset 1. Ottamisalueen rajaus, kaivausten ja leikkausten syvyys ja muoto sekä ot ta mis toi min nan etenemissuunta Alin sallittu ottotaso on +136,2 m N 2000 kui ten kin vä hin tään 3 metriä ylimmän havaitun poh ja ve si pin nan yläpuolella. Maa-ainesten otto tulee alueella toteuttaa niin, ettei ottamistoiminnalla ai heute ta vai ku tuk sia pohjavesien virtauksiin tai pohjaveden määrään. Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. Naapuritilojen rajaan tulee jättää ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen vä hin tään 10 metrin suojaetäisyys ellei asiasta ole sovittu naapurin kanssa. 2. Alueen suojaaminen ja siistiminen ottamisen aikana ja sen jälkeen Jälkihoito suoritetaan suunnitelman mukaisesti. Alueen jälkitasauksessa, jäl kiver hoi lus sa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia mate ri aa le ja. Pintamaat tulee varastoida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voi daan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen (suo si tel tu varastointiaika enintään kolme vuotta). Ottamisalueen reunat tulee luiskata pääsääntöisesti kaltevuuteen 1:3. Maa-aines ten ot ta mi nen ja alueen jälkihoitotoimenpiteet tehdään vaiheittain ot ta misen edis tyes sä. Niiltä osin, joilta ottaminen saadaan suoritetuksi, tulee muo toilu ja mai se moin ti tapahtua välittömästi. Vaiheittainen alueen mai se moin ti töiden tar kas tus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyisin, ensimmäinen ker-

6 ran mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija, kunnan maa-ai nes oton valvoja sekä tarvittaessa ELY-keskuksen edustaja. Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luon non suo je lu lain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu uhanalai sek si (lajin uhanalaisuusluokka: vaarantunut / VU). Muodostuneet tör mäpääs ky-yh dys kun nat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja otta mi sen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen on kiellettyä pe simä kau den aikana. Ottamisalueen jälkihoitoa tehtäessä pesimäalue tulisi jättää luon non ti laan. Sortumavaaran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jäävät jyrkät rin ta uk set suojattaisiin aitaamalla. 3. Puuston ja muun kasvillisuuden säilyttäminen, uusiminen ja uudet istut ta mi set ottamisen aikana ja sen jälkeen Alueelle kylvetään männynsiementä niille osille, joille ei luontaista tai met tumis ta tapahdu. 4. Ottamiseen liittyvät laitteet ja liikenteen järjestely erityisesti poh ja veden suo je le mi sek si Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien va ras tointi alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneu vo ja. Öljyn, autojen ja koneiden säilytys ja huolto on alueella kielletty, ell ei ym pä ris tön pilaantumisvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suoja ra ken teil la. Myös koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei siitä ai heu du öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Lisäksi pohjaveden puhtaana säi ly mi sek si on huolehdittava siitä, että pohjavedelle vahingollisten aineiden kä sit te lys sä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. 5. Aika, jonka kuluessa määräysten mukaiset toimenpiteet on suo ri tet tava Luvan voimassaoloaikana. 6. Hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi anne tut mää räyk set Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maa pe rään, on siitä välittömästi ilmoitettava Saarijärven kaupungin öl jy va hinko jen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon leviä mi sen estämiseksi. 7. Ottamistoiminnan tarkkailu Valvonnan helpottamiseksi tulee alueelle asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoit ta via, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (vähintään kolme kol mio pukkia). Myös ottamis- ja kaivualueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Merkin nät tulee tehdä ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottoalueelle asennettavasta poh ja ve den havaintoputkesta tulee havaita poh jave si pin nan korkeus neljä ker taa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Ha vainto tu lok set ja ha vain to päi vä tu lee merkitä havaintopäiväkirjaan. Tulokset on esi tet tä vä kunnan maa-ai nes oton val vo jal le kunkin vuoden tammikuun 31. päivään mennessä.

7 Pohjaveden pinnan korkeustiedot suo si tel laan toimitettavaksi samanaikaisesti ja samalla lomakkeella kuin tie dot otetuista maa-aineksista, jolloin ne voidaan tal len taa ympäristöhallinnon poh ja ve si tie to jär jes tel mään. Tällöin seu ran ta tiedot ovat sähköisessä paik ka tie to jär jes tel mäs sä niin luvanhaltijoiden kuin valvon ta vi ran omais ten kin käy tet tä vis sä. Ottoalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenee mm. maa- ai nes lu vanhal ti jan / urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassa oloaika. Luvanhaltijan tulee antaa vuosittain tiedot alueelta otetusta vuotuisesta ot tamis mää räs tä seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. 8. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaivannaisjäte on käytettävä ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja mai se moin tiin tai se on kuljetettava ottamisalueen ulkopuolelle hyö dyn net täväk si. 9. Vakuus Ennen maa-ainesten ottamista hakijan on annettava 4000 euron vakuus MAL 11 :n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Päätöksen voimassaolo Maa-aineslupaviranomaisen päätös on voimassa 10 vuotta. Päätöksen täytäntöönpano Koska kyseessä on maa-ainesluvan uusiminen ja alueelta on otettu runsaasti maa-ai nek sia, lupaviranomainen katsoo, ettei päätöksen täytäntöönpano tee muu tok sen ha kua hyödyttömäksi, joten ottamisen saa aloittaa ennen kuin tämä lu pa on lainvoimainen. Käsittelymaksu Päätöksen perustelut Tarkastus- ja valvontamaksun määrääminen 1. Tarkastusmaksu 2032 euroa 2. Valvontamaksu 780 euroa 3. Kuulemis- ja kuulutuskustannukset 200 euroa 1. Luvan myöntämisen edellytykset Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ot ta mis suun nitel ma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristirii dassa MAL 3 :ssä sää det ty jen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaes sa on otettava huo mi oon myös lu pa mää räys ten vaikutus. Hakemuksen liitteenä on asianmukainen ottamissuunnitelma. Ottaminen tai sen järjestely ei ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. 2. Lupamääräysten perustelut 1. Ympäristöhallinnossa on laadittu ohjeet maa-ainesten kestävään käyttöön. Oh jeen mukaan suoja-alueiden ulkopuolisilla pohjavesialueiden osilla, suo ja-

8 ker rok sen paksuus on vähintään 3-4 metriä pohjaveden pinnan yläpuolella. Maa-ainesten kestävän käytön ohjeen mukaan (ympäristöministeriön ohje) suo ja etäi syys naapurin rajaan on vähintään 10 metriä ellei naapuritilan kanssa ole tehty sopimusta raja-alueella toteutettavasta maa-ainesten ottamisesta. 2 ja 3. Maa-aineslain mukaan ottamispaikat ja ainesten ottaminen on jär jes tettä vä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Määräys on annettu ympäristön pilaantumisen estämiseksi. 5. Ottamislupa on määräaikainen, jonka aikana alueen maisemointi on myös teh tä vä. 6. Määräys on annettu ympäristön pilaantumisen estämiseksi. 7. Määräys on annettu lupamääräysten valvonnan helpottamiseksi. 8. Määräys on annettu kaivannaisjätteen hyödyntämiseksi ja alueen lop pu tilan teen parantamiseksi. 9. Vakuus on määrätty lupamääräysten suorittamiseksi. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki 1, 1a, 3, 4, 5, 5a, 6, 7,10, 11, 12, 13, 19, 20, 21, 23 ja 23a Maa-ainesasetus 1, 2, 2a, 3, 4, 6, 7, 8 ja 9 Päätöksestä kuuluttaminen Maa-aineslupaviranomainen tiedottaa tästä päätökses tä julkisesti kuu lut ta malla Saa rijärven kaupungin ilmoitus taululla ja kaupungin netti si vul la. Päätöksen antaminen Muutoksen haku Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hal linto-oi keu teen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Tarkastus- ja valvon ta mak sua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta siten kuin kun ta laissa säädetään. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu HÄMEENLINNA Ympäristösihteeri Kalle Laitinen Päätös Hakijaa laskutetaan päätöksestä.

9 Tiedoksi Keski-Suomen ELY-keskus Lupalautakunta Liitteet Valitusoikeus Valitusoikeus on: - asianosaisella - kunnan jäsenillä - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ym pä ristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistä mi nen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ym pä ris tö vai ku tukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympä ris tö vai ku tuk set ilmenevät - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vai ku tus alueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen viimeistään kol men kym me nen päi vän kuluessa pää töksen anto päi västä. Päätös an ne taan jul ki pa non jäl keen, jolloin sen katso taan tul leen asianosai sen tietoon sil loin kun se on annettu. Vali tuskir jelmä on toi mi tettava en nen valitusajan päät ty mistä. Jos vali tusajan viimei nen päivä on itse näi syyspäivä, va punpäivä, jou lu- tai ju han nusaatto tai ar kilauantai, saa valituskirjel mät toi mittaa en sim mäi se nä sen jäl keisenä ar ki päi vänä. Omalla vas tuul la valitusasia kirjat voi lä het tää postitse tai lähe tin väli tyk sellä. Pos tiin va lituskirjelmät on jätettävä niin ajois sa, et tä ne ehti vät pe rille vali tus ajan viimeisenä päi vänä ennen vi ras ton au ki olo ajan päättymistä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laati jan oma kätisesti al le kir joi tet ta va. Jos ainoastaan laatija on al lekirjoittanut va lituskirjelmän, sii nä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkun ta ja postiosoite. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alku peräisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljen nöksenä sekä todistus siitä päivästä, jos ta valitusaika on luettava. Lisäksi valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joi hin valittaja ve toaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toi mi tet tu viranomaiselle.