Ottamisalueen sijaintipaikka ja kiinteistötiedot Saarijärven kaupunki, Pyhäjärven kylä, Metsäkangas RN:o 2:40 ni minen kiin teis tö

Transkriptio

1 Saarijärven kaupun ki Ympäristösihteeri Pl 13, Saarijärvi (014) Päätös maa-aineslupahakemuksesta Annettu julkipanon jälkeen Dnro Hakija ja osoite Reijo Hiironen, Liimattalantie 1264 B, Liimattala Ottamisalueen sijaintipaikka ja kiinteistötiedot Saarijärven kaupunki, Pyhäjärven kylä, Metsäkangas RN:o 2:40 ni minen kiin teis tö Kiinteis tönhaltija Reijo Hiironen Hakemuksen vireilletulo Maa-aineslupahakemus on toimitettu lupaviranomaiselle Kaavoitus- ja lupatilanne ja muut maankäyttörajoitukset Alue on merkitty maakuntakaavassa maa-ainesten ottamisalueeksi mer kin näl lä eo/1. Luonnonolosuhteet Toiminta-alue sijoittuu Pyhäkankaan vedenhankintaan soveltuvalle II-luo kan pohjavesialueelle ( ). Pyhäkankaan lähteikkö sijaitsee kai vu alu een koilliskulmasta 130 metriä länteen. Alueella on myönnetty maa-ainestenottolupa Maa-ai nes luvan voimassaolo on päättynyt Ottoalueen eteläpuolella sijaitsee maa-ainesten otolta suojeltava har jualue Sl 48644, missä sijaitsee mm. Metsähallituksen päätöksellä rauhoi tet tu karsikkopetäjikkö. 1. Alueen kuvaus Alue sijaitsee Pyhäkankaalla Saarijärven keskustasta 23 km koilliseen ja Konginkankaan keskustasta 7 km länteen. Pyhäkankaan alueelta on otet tu laajamittaisesti soraa vuosikymmeniä. Keski-Suomen maa kun takaa vas sa alue on merkitty maa-ainesten ottovyöhykkeeksi (eo/1). Merkin näl lä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on maakun nal lis ta merkitystä sora- ja hiekkahuollossa. Maakuntakaavaan mer kit ty harjujensuojelualue (ge/2) sijaitsee kaivualueen eteläreunasta 500 metriä kaakkoon. Pyhäkankaan rauhoitettu karsikko sijaitsee kaivu alu een eteläreunalta 800 metriä kaakkoon. 2. Pohjavesiolosuhteet Lähin suojelualue Pyhäkankaan lähteikkö sijaitsee kaivualueen koil liskul mas ta 130 metriä länteen. Maakuntakaavan luonnonsuojelualue nume ro 231. Joen uurtamaan harjualueeseen syntynyt kanjoni, jossa lähtei den tihkuvaikutuksesta erikoista suo- ja lehtokasvistoa. Alue si jaitsee Pyhäkankaan II-luokan pohjavesialueella nro Maa kun takaa vas sa ei ole pohjavesialuemerkintää. Kaavaan merkitty Liimattalan

2 poh ja ve si alu een raja sijaitsee kaivualueen kaakkoiskulmasta 1500 met riä kaakkoon. Alueen kaakkoispuolella 700 metrin etäisyydellä on poh ja ve si put ki, jonka pohjaveden taso oli tasolla Ranta-alueet Lähin vesistö, Isojoki sijaitsee lähimmillään 130 metriä kaivualueen reu nal ta itään. Isojoen pinta on tuolla kohdin tasolla 128. Toiminnan vaikutukset ympäristöön 1. Selvitys otettavan maa-aineksen laadusta ja kokonaismäärästä Maalajina on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Ottamissuunnitelman mukaan alu een pinta-ala on 2,40 ha. Kaivualueen pinta-ala on 1,52 ha, jol ta ote taan hiekkaa 10 vuoden aikana yhteensä m 3. Vuo tuinen ot ta mis mää rä on 1000 m 3. Alin ottamistaso on 136,3 (N2000). 2. Liikenteen järjestäminen Kulku alueelle tapahtuu Liimattala - Häkkilä maantieltä olemassa olevas ta liittymästä. Maantielle on matkaa 1,9 km. 3. Ottamistoiminnassa käytettävät koneet ja laitteet ja niiden si joitus Kalustona ottamisessa käytetään maa-ainesten ottamiseen tarvittavaa kuor maus- ja kuljetuskalustoa. Kaivun aikana syntyvät jyrkät luiskat suo ja taan lippusiimalla. Alueen rajauspaalut, luiskamallit ja kor keus häkit rakennetaan luvan myöntämisen jälkeen. 4. Polttoaineiden varastointi ja tankkauspaikat Alueella ei säilytetä öljyä eikä huolleta koneita. 5. Kartat Suunnitelman liitteenä on yleissilmäyskartta 1:80000, ympäristökartta 1:8000, nykytilannekartta 1:2000, lopputilannekartta 1:2000 ja leikkaus ku va kar tat 1:1500 / 1: Maisemointisuunnitelma Materiaalin oton jälkeen alueelle varastoidut pintamaat levitetään ja tasoi te taan. Alueen luiskat luiskataan kaltevuuteen 1:3. Alue metsittyy luon tai ses ti. Mikäli luontainen uudistus viivästyy kylvetään alueelle män nyn sie men tä. 7. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaivannaisjäte käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin tai se kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyö dynnet tä väk si. Ympäristönsuojelutoimet Suunnitellut ympäristönsuojelutoimet Maa-ainesten ottaminen muuttaa maisemakuvaa. Alueella on vuo sikym me niä otettu soraa, joten nyt suunniteltu ottaminen ei muuta olennai ses ti nykyistä lähiseudun maisemakuvaa. Alueelta kuljetettava maa-ai nes ten ajo kuormittaa jonkin verran lähiteitä. Ympäristöhaittojen vä hen tä mi sek si suunnitellut toimenpiteet, arviot toimintaan liittyvistä ris keis tä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja sekä

3 toi min nan ympäristövaikutusten tarkkailusta hoidetaan viranomaisten vaa ti mas sa laajuudessa. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa ei synny jätettä. Häiriötilanteet Toimet onnettomuuksien estämiseksi Kaivuaikana syntyvät jyrkät luiskat suojataan lippusiimalla. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana Ei ilmoitettu. Riskin arviointi Ei ilmoitettu. Tiedot toiminnan ja sen käytön tarkkailusta Käyttötarkkailu Kai vu alu een rajauspaalut, luiskamallit ja korkeushäkit rakennetaan luvan myön tä mi sen jälkeen. Raportointi Ei ilmoitettu. Asian käsittely Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Saarijärven kaupungin ilmoitustaululla. Ha ke mus asia kir jat ovat olleet nähtävillä Saarijärven kau pun gin ympäristönsuojelutoimessa. Naapureita on kuultu eri tyis tiedok si an nol la. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Lausunto pyydettiin Keski-Suomen ELY-keskukselta. ELY-keskuksen lausunto maa-aineslupahakemuksesta Ottaen huomioon luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelulliset nä kö kohdat, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ilmoittaa pi tä vän sä mahdollisena maa-aineksen ottamista asiakohdassa mai nitul ta alueelta. Tällöin ottotoiminnassa tulee noudattaa seuraavia oh jeita: - Alin sallittu ottotaso on N ,3 m, kuitenkin vähintään 4 m ylim män pohjavesipinnan yläpuolella. - Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muutta vaa kaivua ei sallita. - Valvonnan helpottamiseksi tulee alueelle asentaa riittävästi alinta otto ta soa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (vähintään kolme kol mio puk kia). Myös ottamis- ja kaivualueen rajat tulee merkitä sel västi maastoon. Merkinnät tulee tehdä ennen ottotoiminnan aloittamista. - Ennen ottotoiminnan jatkamista tulee eteläpuoliselle ottoalueelle asen taa pohjaveden havaintoputki riittävän suojakerroksen var mis ta-

4 mi sek si. Putken tiedot (koordinaatit, putken ylä- ja alapään korkeudet se kä pohjavesipinnan korkeus havaintopäivämäärineen) tulee toi mittaa kuntaan ja ELY-keskukselle. Pohjaveden havaintoputkesta tulee ha vai ta pohjavesipinnan korkeus neljä kertaa vuo des sa (talvi, kevät, ke sä ja syksy). Havaintotulokset ja ha vain to päi vä tulee merkitä ha vainto päi vä kir jaan. Pohjaveden pinnan kor keus tie dot suositellaan toi mi tetta vak si samanaikaisesti ja samalla lo mak keel la kuin tiedot otetuista maa-ai nek sis ta, jolloin ne voidaan tallentaa ym pä ris tö hal lin non poh jave si tie to jär jes tel mään. Tällöin seurantatiedot ovat sähköisessä paik katie to jär jes tel mäs sä niin luvanhaltijoiden kuin val von ta vi ran omais ten kin käy tet tä vis sä. - Poltto-ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien va ras toin ti alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia ko nei ta tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden säilytys ja huolto on alueel la kielletty, ellei ympäristön pilaantumisvaara ole poistettu asian mukai sil la tiloilla tai suojarakenteilla. Myös koneiden ja autojen tankkaus tu lee järjestää siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai polttoainepäästöjen vaa raa. Lisäksi pohjaveden puhtaana säilymiseksi on huolehdittava sii tä, että pohjavedelle vahingollisten aineiden käsittelyssä nou da tetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. -Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta jou tuu maaperään, on siitä välittömästi ilmoitettava Saarijärven kaupun gin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimen pi tei siin vahingon leviämisen estämiseksi. - Ottoalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenee mm. maa- aines lu van hal ti jan / urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassa oloaika. - Ottosuunnitelman poikkileikkauskarttojen perusteella alueen rin teiden luiskaus tapahtuu kaltevuuteen noin 1:1,5 (suositeltu kaltevuus 1:3). Tällöin luiskat jäävät liian jyrkiksi ja alueen maisemointi vaatii täyt tö jä. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siis ti mises sä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. Pintamaat tu lee varastoida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen (suo sitel tu varastointiaika enintään kolme vuotta). Tarvittaessa alueen humus ker ros ta voidaan lisätä tuomalla alueelle hyväksyttyä puhdasta hu mus ta. - Erityisen tärkeää on, että maa-ainesten ottaminen ja alueen jäl ki hoito toi men pi teet tehdään vaiheittain ottamisen edistyessä. Niiltä osin, joil ta ottaminen saadaan suoritetuksi, tulee muotoilu ja maisemointi tapah tua välittömästi. Vaiheittainen alueen maisemointitöiden tarkastus tu lee tehdä kahden vuoden välein syksyisin, ensimmäinen kerran mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija, kun nan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY-keskuksen edus ta ja. - Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Tör mäpääs ky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on li säksi luokiteltu uhanalaiseksi (lajin uhanalaisuusluokka: vaarantunut / VU). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ai nes ten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä mai se moin nissa. Pesien hävittäminen on kiellettyä pesimäkauden aikana. Ot ta misalu een jälkihoitoa tehtäessä pesimäalue tulisi jättää luonnontilaan. Sor tu ma vaa ran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jäävät jyrkät rin tauk set suojattaisiin aitaamalla.

5 Hakijan kuuleminen Lausunto on otettu lupamääräyksissä huomioon, joten hakijaa ei ole kuul tu. Tiedot tehdyistä tarkastuksista Maastotarkastus Maa-aineslupaviranomaisen ratkaisu Saarijärven kaupungin maa-aineslupaviranomainen myöntää Reijo Hiiro sel le maa-ainesten ottamisluvan Saarijärven kaupungin Pyhäjärven ky läs sä sijaitsevalle Metsäkangas RN:o 62:3 tilalle. Ottamisalueen pinta-ala on 1,52 ha, kokonaisottomäärä on m 3 ktr ja vuotuinen otta mis mää rä on 1000 m 3 ktr. Ottamisaika on 10 vuotta. Lupamääräykset 1. Ottamisalueen rajaus, kaivausten ja leikkausten syvyys ja muoto se kä ottamistoiminnan etenemissuunta Alin sallittu ottotaso tulee olla vähintään 4,0 m ylimmästä havaitusta poh ja ve si pin nan tasosta mitattuna eli N ,3 m. Ottotason alapuo li sia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sal li ta. 2. Alueen suojaaminen ja siistiminen ottamisen aikana ja sen jälkeen Luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3, ei jyrkemmiksi. Alue tulee muotoil la mahdollisimman luonnonmukaisiin maaston muotoihin. Alueen jäl ki ta sauk ses sa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyt tää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. Pintamaat tulee va ras toida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää mai se moinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen (suositeltu va ras toin tiai ka enintään kolme vuotta). Tarvittaessa alueen humuskerrosta voidaan lisätä tuomalla alueelle hyväksyttyä puhdasta humusta. Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Tör mäpääs ky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on li säksi luokiteltu uhanalaiseksi (lajin uhanalaisuusluokka: vaarantunut / VU). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ai nes ten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä mai se moin nissa. Pesien hävittäminen on kiellettyä pesimäkauden aikana. Ot ta misalu een jälkihoitoa tehtäessä pesimäalue tulisi jättää luonnontilaan. Sor tu ma vaa ran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jäävät jyrkät rin tauk set tulee suojata aitaamalla. Erityisen tärkeää on, että maa-ainesten ottaminen ja alueen jäl ki hoi totoi men pi teet tehdään vaiheittain ottamisen edistyessä. Niiltä osin, joilta ot ta mi nen saadaan suoritetuksi, tulee muotoilu ja maisemointi ta pahtua välittömästi. Vaiheittainen alueen maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuo den valein syksyisin, ensimmäinen kerran mennessä. Tar kas tuk ses sa tulee olla läsnä luvanhaltija sekä kunnan maa-ai nesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY-keskuksen edustaja.

6 3. Puuston ja muun kasvillisuuden säilyttäminen, uusiminen ja uu det is tut ta mi set ottamisen aikana ja sen jälkeen Alueelle kylvetään männynsiementä niille osille, joille ei luon tais ta taimet tu mis ta tapahdu. 4. Ottamiseen liittyvät laitteet ja liikenteen järjestely erityisesti poh ja ve den suojelemiseksi Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varas toin ti alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia ko nei ta tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden säilytys ja huolto on alueel la kielletty, ellei ympäristön pilaantumisvaara ole poistettu asian mukai sil la tiloilla tai suojarakenteilla. Myös koneiden ja autojen tankkaus tu lee järjestää siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai polttoainepäästöjen vaa raa. Lisäksi pohjaveden puhtaana säilymiseksi on huolehdittava sii tä, että pohjavedelle vahingollisten aineiden käsittelyssä nou da tetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. 5. Aika, jonka kuluessa määräysten mukaiset toimenpiteet on suo ri tet ta va Luvan voimassaoloaikana. 6. Hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai ra joit ta misek si an ne tut määräykset Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta jou tuu maaperään, on siitä välittömästi ilmoitettava Saarijärven kaupun gin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimen pi tei siin vahingon leviämisen estämiseksi. 7. Ottamistoiminnan tarkkailu Ennen ottotoiminnan jatkamista tulee eteläpuoliselle ottoalueelle asentaa pohjaveden havaintoputki riittävän suojakerroksen var mis ta mi seksi. Putken tiedot (koordinaatit, putken ylä- ja alapään korkeudet se kä poh ja ve si pin nan korkeus havaintopäivämäärineen) tulee toi mit taa kuntaan ja ELY-keskukselle. Pohjaveden havaintoputkesta tulee havaita poh ja ve si pin nan korkeus neljä kertaa vuo des sa (talvi, kevät, kesä ja syk sy). Havaintotulokset ja ha vain to päi vä tulee merkitä ha vain to päi väkir jaan. Pohjaveden pinnan kor keus tie dot suositellaan toimitettavaksi sa man ai kai ses ti ja samalla lo mak keel la kuin tiedot otetuista maa-ainek sis ta, jolloin ne voidaan tallentaa ym pä ris tö hal lin non poh ja ve si tieto jär jes tel mään. Tällöin seurantatiedot ovat sähköisessä paik ka tie tojär jes tel mäs sä niin luvanhaltijoiden kuin val von ta vi ran omais ten kin käytet tä vis sä. Valvonnan helpottamiseksi tulee alueelle asentaa riittävästi alinta ot tota soa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä. Myös ottamis- ja kai vu alu een rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Merkinnät tulee tehdä ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottoalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenee mm. maa-ai neslu van hal ti jan / urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassaoloaika. Luvanhaltijan tulee antaa vuosittain tiedot alueelta otetusta vuo tui sesta ottamismäärästä seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

7 8. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaivannaisjäte on käytettävä ottamisalueen suojarakenteisiin, jäl ki hoitoon ja maisemointiin tai se kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyö dyn net tä väk si. 9. Vakuus Ennen maa-ainesten ottamista hakijan on annettava 3000 euron vakuus MAL 11 :n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Päätöksen voimassaolo Maa-aineslupaviranomaisen päätös on voimassa 10 vuotta. Päätöksen täytäntöönpano Koska kyseessä on vanha ottamisalue ja alueella on jatkuvaa ot ta mistoi min taa, toiminta voi jatkua ennen kuin tämä lupa on lainvoimainen. Käsittelymaksu Tarkastus- ja valvontamaksun määrääminen 1. Tarkastusmaksu 400 euroa 2. Valvontamaksu 100 euroa 3. Kuulemis- ja kuulutuskustannukset 50 euroa Päätöksen perustelut 1. Luvan myöntämisen edellytykset Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Hakemuksen liitteenä on asianmukainen ottamissuunnitelma. Ot ta minen tai sen järjestely ei ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen ra joitus ten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettu huomioon myös lu pa määräys ten vaikutus. 2. Määräysten perusteleminen 1, 2 ja 3. Maa.aineslain mukaan ottamispaikat ja ainesten ottaminen on järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja mai se ma ku vaan jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Määräys on annettu ympäristön pilaantumisen estämiseksi. 5. Ottamislupa on määräaikainen, jonka aikana alueen maisemointi on myös tehtävä. 6. Määräys on annettu ympäristön pilaantumisen estämiseksi. 7. Määräys on annettu lupamääräysten valvonnan helpottamiseksi. 8. Määräys on annettu kaivannaisjätteen hyödyntämiseksi ja alueen lop pu ti lan teen parantamiseksi. 9 Vakuus on määrätty lupamääräysten suorittamiseksi.

8 Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki 1, 3, 4, 5, 5a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 19, 20, 21, 23 ja 23a Maa-ainesasetus 1, 2, 2a, 3, 4, 6, 7, 8 ja 9 Päätöksestä kuuluttaminen Maa-aineslupaviranomainen tiedottaa tästä päätökses tä julkisesti kuulut ta mal la Saa rijärven kaupungin ilmoitus taululla ja kaupungin internetsivulla. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen Muutoksen haku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hal lin to-oi keu teen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu HÄMEENLINNA Ympäristösihteeri Kalle Laitinen Päätös Tiedoksi Hakijalle päätös maksua vastaan. Julkisten saatavien perimisestä ilman tuomiota tai päätöstä sekä oikeudesta tehdä maksua koskeva perustevalitus säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa. Maa-aineslupamaksu on ko. lain 3 mukaan suoraan ulosottokelpoinen. Keski-Suomen ELY-kesku Ympäristölautakunta Liitteet Valitusoikeus Valitusoikeus on: - kunnan jäsenillä, asianosaisilla ja alueellisella ympäristökeskuksella - järjestöillä, jos kotipaikka on kunnassa tai sillä on kiinteistöperusteinen asianosaisuus ja järjestön toiminnan tarkoitus on ympäristön-, ter vey den- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valittamisen perusteet: - päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä - lupaviranomainen on ylittänyt toimivaltansa - päätös on muuten lainvastainen. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen viimeistään kol men kym me nen päi vän kuluessa pää töksen anto päivästä. Päätös an ne taan julki pa non jäl keen, jolloin sen katso taan tul-

9 leen asianosai sen tie toon sil loin kun se on annettu. Vali tuskir jelmä on toi mi tet ta va en nen valitus ajan päät ty mistä. Jos vali tusajan viimei nen päi vä on itse näi syyspäivä, va pun päivä, joulu- tai ju han nusaatto tai arkilauantai, saa valituskirjel mät toi mittaa en sim mäisenä sen jäl keisenä ar ki päi vä nä. Omalla vas tuul la valitusasia kirjat voi lä hettää postitse tai lä he tin väli tyk sellä. Pos tiin va lituskirjelmät on jätet tävä niin ajoissa, että ne ehti vät pe rille vali tus ajan viimeisenä päi vänä ennen vi raston auki oloajan päättymistä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan teh tä väk si - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laati jan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on al lekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkun ta ja postiosoite. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alku peräisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljen nöksenä sekä todistus sii tä päivästä, josta valitusaika on luettava. Lisäksi valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joi hin valittaja ve toaa vaatimuksensa tueksi, joll ei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.