Korko Mela-laskelmissa

Transkriptio

1 Taksaattoriklubin kevätseminaari

2 Korko tule mukaan Mela-laskelmiin neljässä eri merkityksessä: Tavoitefunktion korkoprosentti Uudistamisen ja harvennusten läpimitta- ja ikärajat pohjautuvat jollakin korkokannalla laskettuihin malleihin. Esim. Tapion suositukset vastaavat -%:n korkoa. Lopputilan tuottoarvon laskennassa metsikön kehitystä simuloidaan seuraavaan päätehakkuuseen käyttäen samoja uudistamisrajoja kuin suunnittelukaudella. Tuottoarvon laskenta siten perustuu yleensä eri korkoprosenttiin kuin tavoitefunktion korkoprosentti, vaikka simuloidut hakkuut toki diskontataan oikean prosentin mukaisesti. 4 Paljaan maan oletusarvot eivät ole nykyarvoteorian mukaiset, vaan negatiiviset maan arvot on muutettu nolliksi. Tällöin paljaan maan arvo (nolla) on itse asiassa laskettu jonkun muun korkoprosentin mukaisesti.

3 Usean korkoprosentin samanaikainen käyttö on epäloogista. On vaikea nähdä mikä on todellinen hyötyfunktio. Vaihtoehtoavaruuden rajoittaminen vaihtoehtojen generoinnin yhteydessä ei ole lineaarisen optimoinnin teorian mukaista. 4 Kun uudistamikriteerein rajoitetaan kiertoaikoja, kiertoaikoja ei itse asiassa ratkaista Melassa (täysin) endogeenisesti, kuten Markku Siitonen aina esitti Melassa tapahtuvan. 5 Vaihtoehtoavaruuden rajoittaminen oikeassa lineaarisen ohjelmoinnin tehtävässä tapahtuu tehtävän rajoitteiden kautta. 6 Lopputilan tuottoarvon laskenta pitäisi tehdä tavoitefunktion korkoprosentin mukaisesti

4 Melassa maksimoidaan yleensä nykyarvoa siten, että tietyt kestävyys- ja tasaisuusrajoitteet ovat voimassa. Jos rajoitteet supistavat voimakkaasti vaihtoehtoavaruutta, tavoitefunktiolla ei ole suurta merkitystä. Yleensä korkoprosentilla on voimakas merkitys.

5 Luken nk. suurimman kestävän hakkuutason laskelmat: Maksimoidaan 4%:n nykyarvoa tasaisuus- ja kestävyysrajoittein. 4%:n nykyarvon maksimoinnilla generoidaan hakkuupainetta, jotta yhdessä tasaisuus- ja kesväyysrajoitteiden kanssa päästään korkeimpaan mahdolliseeen kestävään hakkuiden tasoon. Suurin kestävä hakkuiden taso on järkevä vain, jos puupääoma on valmiiksi oikealla tasolla. SK-hakkuut eivät ole järkeviä, jos Puupääomaan kannattaa investoida lisää (kuten Metsähallituksessa nyt) Vanhoja metsiä on niin paljon, että puupääomaa kannattaa tiputtaa (kuten Osara teki)

6 4%:n SK-laskelmia on perusteltu myös siten, että ne näyttävät johtavan normaalimetsärakenteeseen. Tämä on kestämätön perustelu. Normaalimetsän avulla ei voida sivuuttaa korkokysymystä. 4%:n laskelmilla päädytään 4%:n mukaiseen normaalimetsään. 4 Normaalimetsä voidaan toteuttaa myös muiden korkokantojen (esim %) mukaisesti. 5 Jos optimointitehtävä on järkevästi muotoiltu, ikäjakauma kehittyy luonnostaan optimaalisesti ilman, että siihen tarvitsee kiinnittää erityistä huomiota 6 Ehdotus: luovutaan suurin kestävä-hömpötyksestä ja ruvetaan käyttämään oikeaa korkoprosenttia tavoitefunktiossa. (Terveisiä Metsähallitukselle!) 7 Näin päästään myös monen koron loukusta.

7 Eräissä Luken tekemissä laskelmissa käytettiin Luken laskemaa sijoitustuottoprosenttia korkoprosenttina. Sijoitustuottoprosentti on kuitenkin vertailukelvoton koron kanssa. Luken tuottoprosentissa metsistä saatavat tulot + metsien arvon muutos jaetaan metsien HAKKUUARVOLLA. Metsien hakkuuarvo on yleensä reilusti pienempi kuin metsien nykyarvo, paitsi hyvin huonoilla kasvupaikoilla ja korkeilla koroilla. 4 Normaalimetsätarkasteluin voi osoittaa, että tuottoprosentti on varsin yleisin ehdoin suurempi kuin korko, jonka mukaisesti normaalimetsä on järjestetty.

8 A on tuottoprosentti normaalimetsän kiertoajan funktiona hyvällä kasvupaikalla A. Käyrä A kuvaa kiertoajan ja koron välisen riippuvuuden. B-käyrät ovat huonolle kasvupaikalle B. Jos tuottoprosentti tulkitaan koroksi, niin oletetaan, että käyrät A ja A ovat yhteneväiset sekä käyrät B ja B ovat yhteneväiset.

9 Metsähallituksen tuottoprosentti Metsien pääoma-arvon laskemiseksi arvioitiin ensin tulevat hakkuut 4%:n Mela laskelmilla. Näin arvioidut hakkuut diskontattiin sitten 5,7%:n korolla. Viime vuoden tuottoprosentiksi (tuotto/pääoma-arvo) saatiin 4,%. Metsähallituksen tuottoprosenttia voidaan arvioida esim. seuraavasti: 4%:n Mela laskelmat aproksimoivat tasaisia tuloja (A). Jos tasaiset tulot A diskontataan korkoprosentilla i, niin nykyarvoksi saadaan A, jossa r = i ja r tuottoprosentiksi saadaan 00 ( r ) Jos tasaisia tuloja diskontataan 5,7%:n korolla tuottoprosentiksi saadaan 5,4%. 4 Metsähallituksen tuottoposentti riippuu niin suoraviivaisesti tuosta 5,7%:n diskonttauksesta, että se on kovin epäinformatiivinen

10 Korkokysymyksessä pitää ottaa huomioon, Reaalikorot ovat nykyään alhaalla! Valtion lainojen korot ovat hirvittävän alhaalla, mikä on relevanttia Metsähallituksen kannalta, Matalat korot johtavat hiilinielun ja hiilivaraston kannalta edulliseen tulokseen, minkä pitäisi olla myös relevanttia Metsähallituksen kannalta. (Ihmettelen, miksi Metsähallitus on jätetty vaalikeskusteluissa rauhaan!)

11 Yhteenveto Monen koron yhtäaikainen käyttö Melassa on epäloogista Melan hyötymalli pitäisi formuloida JLP:n utiliteettirajoitusten ja tavoitefunktion avulla. 4%:n suurin kestävä laskelmien häkistä tulisi vapautua esim. Metsähallituksessa ja korko pitäisi ottaa oikeasti hallintaan.!! 4 Luken laskemaa tuottoprosenttia ei voi tulkita koroksi. 5 Metsähallituksen tuottoprosentti riippuu triviaalisti pääoma-arvon diskonttausprosentista.

12 Kommentteja?