Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Transkriptio

1 Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt) Tiedettä ja viiniä: Ylä- vai alaharvennus

2 Esityksen sisältö Harvennustapa kiertoaikametsätaloudessa jatkuvapeitteisessä metsätaloudessa Luontaisen uudistumisen vaikutus kiertoaikaan kannattavuuteen harvennuksiin

3 Harvennustapa kiertoaikametsätaloudessa Pääsääntöisesti optimoinnissa tuloksena yläharvennus (esim. Hyytiäinen et al. 2005, Tahvonen et al. 2013, Tahvonen ja Rämö 2016) Jos alkutiheys erittäin korkea, niin ensiharvennus joskus alaharvennuksena (Tahvonen et al. 2013) Yläharvennusta tukee etenkin korkea korko Yläharvennusta suositellaan myös Hyvän metsänhoidon suosituksissa: Mitä suurempaa taloudellista tuottoa [korkeampi korko] metsänomistaja edellyttää, sitä suositeltavampaa yläharvennuksen käyttö on sille soveltuvalla kohteella. (Äijälä et al. 2014, p. 99) Figure from Tahvonen et al. 2013

4 Harvennukset jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa Jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa hyödynnetään luontaista uudistumista keinollisen sijaan Tyypillisesti harvennukset aina yläharvennuksina (esim. Rämö ja Tahvonen 2014, 2015, 2017; Tahvonen 2011, Tahvonen et al. 2010, Tahvonen ja Rämö 2016, Assmuth et al. 2017) Luontainen uudistuminen metsän kasvua rajoittava tekijä Arvokasvu erittäin korkea kun puut kasvavat tukkikokoon Poikkeus: vähäarvoiset/arvottomat puut -> poistetaan pieninä (Rämö et al. 2017) Jos uudistuminen erittäin korkeaa, myös jatkuvapeitteisessä kaadetaan puita alaharvennuksina, jotta metsän tiheys ei nouse liikaa (Tahvonen 2009) Figure from Rämö et al. 2017

5 Luontaisen uudistumisen vaikutus kiertoaikaan (1/2) Esimerkki: Maksimoidaan kuutiotuotosta Kasvupaikka MT Keski-Suomessa, kuusikko, 1750 puuta/ha taimikonhoidon jälkeen Kasvufunktiot Bollandsås et al. (2008) Luontainen uudistuminen - BM BMx2 Kiertoaika, v m 3 /v Kaikissa tapauksissa harvennukset aina yläharvennuksina Kaadetaan kun ylittää 25-30cm läpimitan Mitä parempi luontainen uudistuminen, sitä pidempi kiertoaika: Luontainen uudistuminen vs. keinollinen uudistaminen

6 Luontaisen uudistumisen vaikutus kiertoaikaan (2/2) Max NPV sama päätulos: luontainen uudistuminen pidentää kiertoaikaa ja nettonykyarvoa Esimerkki: Kasvupaikka MT Keski-Suomessa, kuusikko, 1750 puuta/ha taimikonhoidon jälkeen 3% korko, ei uudistamiskustannusta, kiinteä hakkuukustannus 500 Kasvufunktiot Bollandsås et al. (2008), korjuukustannusfunktiot Nurminen et al. (2006) ja Surakka ja Siren (2007) Luontainen uudistuminen - BM BMx2 Kiertoaika, v NPV, /ha Jos uudistuminen on riittävän korkealla tasolla suhteessa keinollisen uudistamisen määrään ja hintaan, on optimaalista harjoittaa jatkuvapeitteistä metsätaloutta (Tahvonen ja Rämö 2016)

7 Luontaisen uudistumisen vaikutus harvennuksiin (1/2) Kun tarkastellaan edellisen esimerkin tuloksia, harvennukset lisääntyvät kun luontaista uudistumista nostetaan Luontainen uudistuminen - BM BMx2 Kiertoaika, v Harvennusten määrä Harvennukset aina yläharvennuksina Harvennusten määrän kasvu osittain seurausta pidemmästä kiertoajasta

8 Luontaisen uudistumisen vaikutus harvennuksiin (2/2) Optimaalinen harvennusten määrä 100 vuoden kiertoajalla eri uudistumisen tasoilla: Luontainen uudistuminen - BM BMx2 Kiertoaika, v Harvennusten määrä Mitä korkeampi uudistuminen, sitä enemmän harvennuksia Jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa vastaava tulos Pyritään pitämään metsän tiheys optimaalisella tasolla

9 Yhteenveto Optimoinnin tuloksena tyypillisesti aina yläharvennus sekä kiertoaikaettä jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa Etenkin kun käytetään korkeaa korkoa Alaharvennuksia jos puustosta tulisi muuten liian tiheä Korkea alkutiheys (Tahvonen et al. 2012) Korkea luontainen uudistuminen (Tahvonen 2009) Luontainen uudistuminen ja sen optimaalinen hyödyntäminen pidentää kiertoaikaa lisää harvennusten määrää parantaa jatkuvapeitteisen metsänhoidon kannattavuutta vrt. avohakkuut