Metsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen

Transkriptio

1 Metsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen 1) Metsäomaisuuden hoidon pitkän aikavälin tavoitteet 2) Metsätalouden kannattavuus / käsitteitä ja perusteita 3) Case I: Jaksollisen metsänkasvatuksen kannattavuus 4) Case II: Jatkuvan kasvatuksen ekonomiaa

2 Metsätalousyrityksen strategiat Metsätalousyrityksellä on vaihtoehtoisia strategioita Eroavat mm. suhteessa tuottovaatimuksiin, pääomaan suhtautumiseen ja kassavirtaan Metsäsuunnitelma vie strategian käytäntöön Hakkuiden ja metsänhoitotöiden ajoitus ja intensiivisyys kertovat valitusta strategiasta

3 Metsätalousyrityksen strategiat 1) Nettotulojen nykyarvon maksimointi Etsitään ne toimenpideketjut ja investoinnit, jotka tuottavat asetetulla korkokannalla korkeimman nettotulojen nykyarvon Tulevaisuuden tulot ja menot muunnettuna nykyarvoiksi Tuottaa parhaan taloudellisen tuloksen (riskistä ja valinnoista riippuen) Investointi kannattava, jos NPV > 0

4 Metsätalousyrityksen strategiat 2) Pääoman tuottoasteen maksimointi Jokaista kuviota käsitellään pääoman tuoton maksimoimiseksi Metsänomistajan tavoitteena sijoittaa pääomansa parhaiten tuottaviin kohteisiin Esim. yläharvennuksin saadaan pääoman suhteellinen tuotto (arvokasvu-%) korkealle, mutta mo:n varallisuus ei kasva samassa suhteessa Vrt. eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

5 Metsätalousyrityksen strategiat 3) Tasainen kassavirta Perinteinen metsäsuunnitelman perusstrategia Taustalla normaalimetsän ideaali (tasainen kehitysluokkajakauma) Ei toimi pienillä tiloilla Jakauman oikominen johtaa epäoptimaaliseen metsän käsittelyyn kannattavuus alenee Metsähallituksella ja metsäteollisuuden metsissä järkevää

6 Metsätalousyrityksen strategiat 4) Pääoman kartuttaminen Varallisuutta kartutetaan kasvavaan puustoon Kasvava pääoma alentaa tuottoprosenttia Periaatteessa ok, jos halutaan säästää hakkuumahdollisuuksia seuraavalle sukupolvelle Riskit kasvavat (mm. ylitiheys ja riukuuntuminen kasvatusmetsissä, juurikääpä)

7 Metsätalouden kannattavuus Keskeiset käsitteet Miten kannattavuutta mitataan? Alue- tila- ja metsikkötaso Absoluuttinen ja suhteellinen kannattavuus Laskentakorko Case: tuottoarvon laskenta

8 Käsitteitä Tuotot ovat tilikaudelle kuuluvia tuloja Kulut ovat tilikaudelle kuuluvia menoja Diskonttaus: tulevaisuuden rahavirtojen siirtäminen nykyhetkeen; ottaa huomioon rahan aika-arvon ja koron Nykyarvo: tulevan tulon nykyhetkeen siirretty rahamäärä; riippuu tulevan tulon suuruudesta, korkokannasta ja odotusajasta Tuottoarvo: metsän arvo laskettuna tulevien nettotuottojen nykyarvona Tase: tilinpäätöksessä yrityksen varat ja velat (metsän omaisuusarvo) Tuloslaskelma: yrityksen eritelty vuositulos; kertoo, mistä rahat tulivat ja mihin ne menivät Kannattavuus: liiketoiminnan rahassa mitattava arvo (liikevoitto, nettotulos) Absoluuttinen kannattavuus (tulot-menot = tulos) Suhteellinen kannattavuus (tulos suhteessa sijoitettuun pääomaan)

9 Lähde: Jari Hynynen & Saija Huuskonen / Luke

10 Nettonykyarvo S t = t:nnen vuoden nettotuotto n = investointiajanjakso vuosina i = laskentakorkokanta V 0 = nettotuottojen nykyarvo V 0 = n S t (1 t= + i) 1 t Investointi on kannattava, jos asetetulla korkokannalla V0 > 0

11 Lähde: Jari Hynynen & Saija Huuskonen / Luke

12 Lähde: Jari Hynynen & Saija Huuskonen / Luke

13 Lähde: Jari Hynynen & Saija Huuskonen / Luke

14

15

16

17

18

19 Case: tuottoarvo Sopii metsätalouden pitkäjänteiseen harjoittamiseen Voidaan tehdä monentasoisin lähtötiedoin Metsäsuunnitelman tiedot hyvä lähtökohta Edellyttää laskentaa (MELA, Motti) Riippuu korkokannasta ja metsänkäsittelytavoista (antaa mahdollisuuden vertailuun) Ajatuksellisesti lähellä metsälön tuloslaskelmaa Erikoistapauksena hakkuumahto

20 Tuottoarvo T= a 1 /(1+p) + a 2 /(1+p) 2 + a 3 /(1+p) 3 + jne. a 123 = vuotuiset nettotuotot, p = korko Esim. metsänomistaja pohtii, paljonko hänen kannattaisi sijoittaa kaupan olevaan metsätilaan, kun lainaa tilan hankintaan on saatavilla 5 %:n korolla Asetelma: mikä on tilalta saatavien nettotulojen nykyarvo (kahdella seuraavalla kymmenvuotiskaudella), jos käytän korkokantana 5 %:ia? Tarvitaan metsäsuunnitelma, josta nykypuusto, kasvut ja toimenpiteet (voi myös poiketa); lisäksi kantohinnoista joku käsitys, tulevien mh-töiden määrä ja kustannukset sekä arvio muista menoista. Maapohjan laskennallisen arvon voi huomioida, mutta se ei ole keskeistä (<200 /ha>) Eteneminen: lasketaan hakkuumahto, eli välittömästi realisoitavissa olevan puuston arvo (mikäli halutaan tulot etupainotteisina) Lasketaan tulevien kausien hakkuutulot ja metsätalouden menot diskontataan nettotulot nykyhetkeen (korko 5 %) Lisätään nettotulojen nykyarvoon hakkuumahto tulos = tilan tuottoarvon mukainen käypä hinta

21

22

23

24

25 Riskillä mennään Riskin huomioiminen tutkimuksissa on vähäistä Jos eri metsänkasvatustavat sisältävät eri tavalla riskejä, tulisi nämä ottaa huomioon vertailevissa tutkimuksissa Jatkuvaan kasvatukseen ja sen usein tehtäviin hakkuisiin liittyy esimerkiksi rahoituksellisen riskin pieneneminen Riskit voivat liittyä myös erilaisiin biologisiin tai muihin tuhoihin, joita sisältyy sekä tasa- että eri-ikäiskasvatukseen Riski voi liittyä toisaalta metsänkasvatustavan muuttamiseen tasa-ikäisestä eri-ikäiseen metsikköön.

26 Yhteenvetoa Tutkimustuloksia on pystyttävä tulkitsemaan mallien ulkopuolella ja oman metsänomistuksen rajoissa. Erot eri kasvatustapojen kannattavuuksissa voivat muuttua vähemmän merkityksellisiksi, jos metsäomaisuus on vähäistä ja metsänomistajalla on muitakin kuin taloudellisia tavoitteita metsästä. Soveltuvin menetelmä on viime kädessä riippuvainen aina metsänomistajan omista tavoitteista. Eri-ikäiskasvatuksen etuihin voidaan lukea tasaisesti toistuvat tulot, mikä pitää metsänomistajan maksuvalmiutta yllä. Toisaalta tilatasolla tasaikäiskasvatuksestakin voidaan saada kohtuullisen tasaisesti tuloja pyrkimällä normaalimetsärakenteeseen. Metsänomistajan riskinsietokyky voi myös määritellä soveltuvimman metsänkasvatustavan. Vaikka eri metsänkasvatustavat sisältävät samoja riskejä, niiden toteutumisen todennäköisyys eri riskien osalta voi olla erilainen tai niitä ei tunneta varmuudella etenkään eri-ikäiskasvatuksen osalta.

27 Eri-ikäiskasvatukseen siirtymisen keskeisiä kysymyksiä o Miten tunnistetaan sopivat kohteet (esim. metsäsuunnitelman kuviot) eri-ikäisrakenteisena kasvattamiselle? o Miten tasaikäisestä metsiköstä siirrytään eri-ikäisrakenteiseen metsikköön erilaisilla lähtöpuustoilla? o Mikä on optimaalinen runkolukujakauma, pystypuuston tilavuus ja hakkuumäärä eri-ikäisrakenteisessa metsikössä? o Mikä on optimaalinen hakkuukierron pituus eriikäisrakenteisessa metsikössä? o Miten suhtaudutaan puustopääoman muutoksiin? o Metsikön kasvattaminen eri-ikäisrakenteisena vaatii uudenlaista ohjeistusta myös hakkuun suunnitteluun ja toteutukseen o Puukaupassa eri-ikäiskasvatuksessa voi tulla tappiota, kun kerralla myytävät erät ovat pieniä

28 Keskeiset päätelmät Koska tuloksiin liittyy paljon epävarmuutta, ei niiden perusteella voida lähtökohtaisesti sanoa, mikä kasvatusmenetelmä on taloudellisesti kannattavampi Voidaan esittää millaiset tekijät pitää ottaa huomioon kasvatusmenetelmää valittaessa Esittämällä eri menetelmien edut ja haitat sekä tuomalla esiin tapauskohtaiset tekijät annetaan metsänomistajille tarpeellista tietoa päätöksenteon tueksi Menetelmien kannattavuuserot saattavat hukkua mo:n muiden tavoitteiden ja tutkimusten virhemarginaalien sisälle

29 Pukkalan teesit Musta pylväs kuvaa ikuisuuteen saakka laskettua nettotulojen nykyarvoa viljelymetsätaloudessa ja jatkuvassa kasvatuksessa. Jatkuvan kasvatuksen negatiivinen nettotulo vuonna 0 tarkoittaa tulonmenetystä avohakkuuseen verrattuna.

30 Pukkalan teesit Vaihtoehtoiskustannus = k (Puuston arvo + Maapohjan arvo). Kirjain k tarkoittaa vaihtoehtoisen sijoituksen tuottoa siten ilmaistuna, että jos tuotto on 5 %, k on 0,05 MT-kuusikon arvokasvun ja vaihtoehtoiskustannuksen riippuvuus pohjapinta-alasta, kun metsikön keskiläpimitta on 20 cm. Kolmen prosentin tuottovaatimuksella kuusikon kasvattaminen on kannattavaa kaikilla pohjapinta-aloilla, mutta 5 %:n korolla vain alle 31 m 2 /ha pohjapinta-aloilla. Arvokasvun ja kustannuksen ero on 3 % korolla suurimmillaan pohjapinta-alassa 20 m 2 /ha, ja 5 % korolla pohjapinta-alassa 12 m 2 /ha.

31 Pukkalan teesit Arvokasvun ja vaihtoehtoiskustannuksen riippuvuus keskiläpimitasta, kun pohjapinta-ala on 20 m 2 /ha. Arvokasvu on suurimmillaan, kun keskiläpimitta on cm. Arvokasvun ja vaihtoehtoiskustannuksen ero on suurin, kun keskiläpimitta on 15 cm. Toisin sanoen 15-senttinen puusto tuottaa parhaiten. Kun tuottovaatimus on 5 %, pohjapinta-alaltaan 20 m 2 /ha metsikkö on taloudellisessa mielessä hakkuukypsä, kun keskiläpimitta ylittää 23 cm. Kolmen prosentin tuottovaatimuksella hakkuukypsyys saavutetaan vasta 29 cm keskiläpimitassa.

32 Pukkalan teesit Tukkikertymä ja hakkuutulo kolmen esimerkkimetsikön ala- ja yläharvennuksessa, sekä jäävän puuston arvo, arvokasvu ja arvokasvuprosentti (vuotuinen arvokasvu prosentteina puuston arvosta). Hakkuuta edeltävä pohjapinta-ala on 30 m²/ha. Metsiköissä on sekä kuitu- että tukkikokoista puustoa. Yläharvennus pienentää voimakkaasti pääoman arvoa ja jättää tuottavimmat puut kasvamaan. Jäljelle jäävän puuston taloudellinen tuottavuus on jopa kaksinkertainen alaharvennukseen verrattuna Alaharvennuksessa arvokasvu pienenee voimakkaasti mutta tuotantoon sidotun pääoman arvo ei pienene juuri lainkaan. On menetelty juuri päinvastoin kuin kannattavassa puuntuotannossa tulisi tehdä.

33 Pukkalan teesit Metsän uudistamisen kustannusten tuotto (loppuarvo) 50 vuodessa vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa 3 ja 5 % korkokannalla. Oikealla oleviin sarakkeisiin on laskettu, paljonko lisäkasvua toimenpiteestä pitää aiheutua, jotta se olisi taloudellisesti perusteltu.

34 Pukkalan teesit - yhteenveto Kannattavassa metsätaloudessa ei tarvitse pohtia, onko kyseessä tasaikäismetsätalous vai jatkuva kasvatus Kannattavinta on käyttää jatkuvaa kasvatusta muistuttavia hakkuita mahdollisimman pitkään, mutta jossakin vaiheessa voi olla perusteltua saada metsään nuori puusukupolvi suhteellisen nopeasti Tässä vaiheessa kannattava metsätalous voi muistuttaa enemmän tasaikäismetsätaloutta kuin jatkuvaa kasvatusta, mutta luokittelu on tällöinkin tarpeetonta Kun esimerkiksi metsänkäyttöilmoituksissa kerrotaan, tähdätäänkö erirakenteiskasvatukseen vai tasaikäismetsätalouteen, on ikään kuin otettu keino tavoitteeksi Kannattavassa metsätaloudessa tähdätään kannattavuuteen, ja yksi hyvä keino siihen pääsemiseksi on jatkuva kasvatus, ainakin jonkin aikaa Yksittäistä hakkuuta mietittäessä ei tarvitse varsinaisesti tähdätä tietynlaiseen metsätalouteen, ellei metsänomistaja sitä nimenomaisesti halua Tämän vuoksi kasvatusmenetelmän ilmoittaminen hakkuuilmoituksissa on turhaa, samoin erillisten ohjeiden laatiminen tasaikäismetsätaloutta ja jatkuvaa kasvatusta varten