Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta"

Transkriptio

1 Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä Lauri Valsta

2 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet Metsätilan alkupääoma Puunmyynnin ajoitus Investoinnit Oma työ Näillä hän voi pyrkiä suurimpaan taloudelliseen tulokseen Tässä esityksessä tarkastellaan pääoman ja investointien vaikutuksia lainsäädäntöä ajatellen

3 Kaksi perustapausta Metsänomistaja ei osallistu pääomamarkkinoille Tavallista menneisyydessä, ennen pääomamarkkinoiden vapautumista Esiintyy edelleen taloudellisesti passiivisten omistajien keskuudessa Pääomamarkkinoiden korkokanta ei ole relevantti, mutta aikapreferenssi on silti nollasta poikkeava Metsänomistaja osallistuu pääomamarkkinoille Päätöksentekoon vaikuttaa markkinakorko Lainat vallitsevat taloutta: kalleimman lainan korko Säästäminen vallitsee: parhaan sijoituskohteen korko

4 Laskentakorko metsätaloudessa Investointien pitkästä kestoajasta johtuen reaalikorko on toimivampi korko kuin nimellinen korko (markkinakorko) Lainakorko vv = Markkinakorko Inflaatio = 1,0415 1,0146 = 1,0265 = 2,65% Riskittömän sijoituksen (valtionobl.) tuotto vastaavasti 1,59 % Laskentarkorkoa korjataan riskilisällä ja hintatrendillä Metsätalouden tuoton volatiliteetti n. ½ osakkeiden vastaavasta Osakkeiden riskilisä n. 4 % -> 2 % riskilisä Kantohintojen hintatrendi on ollut n. + 0,5 %/v Laskentakorko, lainat: 2, ,5 = 4,1 sijoitukset: 1, ,5 = 3,

5 Pääoman kohtelu Metsätalous on tuotantoa, jossa pääoman suhde vuotuiseen rahavirtaan on poikkeuksellisen suuri pääoman tarkastelu on tärkeää Vaihtoehdot Pidetään pääoma metsässä Otetaan pääomaa kulutukseen Otetaan pääomaa vaihtoehtoiseen sijoitukseen Pääomaa pidetään metsässä vain siihen määrään saakka, kun siitä saatu hyöty muualla ei ole suurempi

6 Metsäpääoman tuotto Pääoman tuotto riippuu puuston Iästä Tiheydestä Laadusta Kun pääomaa lisätään, lisätuotto (maarginaalituotto) alenee Edellä oleva johtuu puuston luonteesta biologisena tuotantovälineenä (kilpailu valosta ja ravinteista)

7 Esimerkki (Mänty, VT+) pääoman tuotosta eri tasoilla Reaalikorkokanta 0 0,01 0,03 0,05 Optimikiertoaika, v Puunkasvatuksen nettotulot, /ha/v Sidottu pääoma, /ha Sijoitettavissa oleva lisäpääoma, /ha Lisäpääoman tuotto 3 % mukaan, /ha/v Kokonaistuotto 3 % mukaan, /ha/v Johtopäätökset: Liiketaloudellista kannattavuutta voidaan parantaa pitämällä sopiva määrä pääomaa metsässä Sopiva määrä riippuu mm. kasvupaikasta ja puulajista

8

9 Eri kiertoaikojen vaatimat pääomat ja tuotot

10 Pääoman tuottavuuteen voidaan vaikuttaa Hakkuut Päätehakkuu kiertoaika Harvennushakkuiden voimakkuus Harvennushakkuiden tapa Jatkuvan kasvatuksen hakkuun voimakkuus ja tapa Metsäntilan investoinnit Metsänuudistamisen intensiivisyys: istutus, kylvö, luontainen Kilpailevan kasvillisuuden hoito Lannoitus Kunnostusojitus Metsätien rakentaminen Koneet ja laitteet

11 Kiertoajan vaikutus 3 %:n nykyarvoon eri harvennusten lukumäärillä Mänty, VT Nykyarvo, /ha harvennus 2 harvennusta 3 harvennusta 4 harvennusta Kiertoaika

12 Uudistamisinvestointi Metsänuudistamisessa on samanlainen tilanne kuin pääoman määrässä On olemassa edullisin investoinnin taso, jolloin tuotto uudistamisesta ja vaihtoehtoisesta sijoituksesta ovat tasapainossa Vaikea tutkia, koska uudistamiseen liittyy niin paljon satunnaisuutta ja vaikuttavia tekijöitä Liiketaloudelliselta kannalta on kuitenkin varmaa, että karuilla kasvupaikoilla uudistamiseen ei kannata uhrata niin paljon rahaa kuin rehevämmillä kasvupaikoilla

13

14 Korkokanta ja liiketaloudellisesti kannattava uudistamistapa Varmaa on, että korkokannan noustessa kannattavin uudistamisinvestointi pienenee (alenevat rajatuotot) Tutkimustuloksia vähän (Oksanen-Peltola 1989, Ollonqvist ja Kajanus 1992) Männikössä, jos eri menetelmät ovat metsänhoidollisesti mahdollisia, edullisin uudistamistapa riippuu korkokannasta seuraavasti (lähinnä VT): 2 % tai alle: istutus 3 %: kylvö/istutus/luontainen Yli 3 %: luontainen Kuusikossa 3 % ja alle: istutus Yli 3 %: istutus/suojuspuumenetelmä/jatkuva kasvatus

15 Harvennustapa (ala- vs. yläharvennus) ja kannattavuus Kannattavin harvennustapa riippuu useasta tekijästä Puuston laatu ja laatuhinnoittelu Poistetaan nopeakasvuisia ja huonolaatuisia puita yläharvennus Korkokanta Kiertoajan loppupuolella nostetaan pääoman tuottoprosenttia yläharvennuksilla Harvennuksen järjestys Ensiharvennus on alaharvennus hyvälaatuisissa metsissä Muuten tasa- tai yläharvennus Huom! Yläharvennuksen kannattavuus edellyttää, että harvennuksessa jäljelle jäävällä puustolla on hyvä kasvukyky

16 Harvennustavan vaikutus nykyarvoon (Nerg 2010, julkaisematon) Puulaji/ kasvupaikka Alaharvennus, nykyarvo /ha Vapaa harvennus, nykyarvo /ha Erotus, /ha Alaharvennus % vapaasta harvennuksesta VT Mänty MT Mänty MT Kuusi OMT Kuusi Vapaa harvennus oli (optimaalisella tavalla) alaharvennus, yläharvennus tai harvennus runkolukusarjan molemmista päistä

17 Eri-ikäismetsän puustopääoma Eri-ikäismetsän talouden keskeiset tekijät: Puustoon ja maapohjaan sitoutunut pääoma Pääoman tuotto Kustannukset Koska eri-ikäismetsärakennetta ei juuri esiinny, muunnosvaiheen ja tasapainotilan erottaminen on tärkeää Tasapainotilan taloudellinen analyysi Pääoman tuottoa kuvaa puuston arvokasvu, /ha/v Pääoman tuotto riippuu tuotantoon sidotun pääoman määrästä: Kun pääomaa lisätään, tuotto kasvaa, mutta vähenevällä nopeudella, ts. tuottoprosentti laskee Kun pääoman marginaalituottoa (viimeisen lisätyn euron tuottoa) verrataan korkokantaan, saadaan taloudellisesti edullisin pääoman määrä (Clark 1976) g( x) = r x 17

18 Marginaaliarvokasvu puuston runkotilavuuden funktiona 12,00 11,00 10,00 9,00 marginal value growth, % 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00-1,00 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0-2,00 volume, m 3 /ha 18

19 Keskustelun pohjaksi

20 Ajatuksia metsätalouden sääntelyä ajatellen Liian tiukka sääntely voi johtaa ainakin muutamien kymmenien prosenttien tappioihin metsänomistajalle Nykyiset kiertoaikasäädökset ovat (enää) hyvin harvoin rajoittavia Uudistamistavan sääntely voi johtaa liiketaloudellisessa mielessä yli-investointeihin, varsinkin karummilla kasvupaikoilla (joskin on muistettava, että pieni investointi ei useinkaan tuota suurinta nettonykyarvoa)

21 Kasvatettavan puuston sääntely, väljempi ratkaisu keskusteltavaksi Puuston pohjapinta-ala ja runkoluku selkeimmät kriteerit Molemmille minimiraja, joista jommankumman tulee täyttyä Esimerkki MT:lle: 18 m 2 /ha tai 1500 kasvatuskelpoista runkoa/ha 10 aarin laskentayksiköissä, tarkistetaan esim. x vuotta hakkuun jälkeen Sama kriteeri kävisi kaikenikäisille metsiköille Puustoisuuden yhteiskunnallisen sääntelyn perusteena metsien terveydentila/elinvoimaisuus ja hiilivaraston ylläpito

22 , 4 Kari Hyytiäinen, Olli Tahvonen ja Lauri Valsta

23 Kari Hyytiäinen, Olli Tahvonen ja Lauri Valsta

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä /ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa

Lisätiedot

Muuttuva metsäsuunnittelu

Muuttuva metsäsuunnittelu Muuttuva metsäsuunnittelu Joensuu 31.8.2015 Timo Pukkala Taustoja Muutoksia Metsälainsäädäntö muuttunut Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA SIMO-seminaari 2.11.2007 Lauri Valsta Metsäekonomian laitos Sisältö Metsikkötason suunnittelun käyttökohteet Katsaus menetelmiin SMA:n rakenne

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Poiminta- ja pienaukkohakkuut Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Älä sorru alaharvennukseen

Älä sorru alaharvennukseen Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄN JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Metsien dynamiikka luonnonmukainen metsänhoito Ala- vai yläharvennus Jatkuva vai jaksollinen kasvatus Poikkeavat tutkimukset Puun korjuu Muita näkökohtia

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala 26. 2. 2015 Sisältö Määritelmiä Kannattavuudesta Ekosysteemipalvelut Riskien hallinta Myyttejä Optimointituloksia Metsäsuunnittelu ja jatkuva kasvatus

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Harventamisen perinteet Suomessa ja mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä

Lisätiedot

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2013 Timo Pukkala Metsälaki ja metsälaskelmat eroja ja yhtäläisyyksiä e e m t a Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi lähtivät lausuntokierrokselle perjantaina

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

KANNATTAVA PUUNTUOTANTO. Tapio 1

KANNATTAVA PUUNTUOTANTO. Tapio 1 1 Puuntuotannon laskuoppi Kertolasku: määrä x hinta (laatu) = myyntitulo Lisää määrää, panosta tukkipuuhun. Korkolasku: arvokasvu-% = puustoon sidotun rahan tuotto Vertaa arvokasvua vaihtoehtoisiin sijoituksiin

Lisätiedot

Taloudellisesti optimaalisista harvennuksista ja kiertoajoista männylle ja kuuselle

Taloudellisesti optimaalisista harvennuksista ja kiertoajoista männylle ja kuuselle http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp143.htm ISBN 978-951-4-2216-6 (PDF) ISSN 1795-15X Taloudellisesti optimaalisista harvennuksista ja kiertoajoista männylle ja kuuselle Kari Hyytiäinen, Olli

Lisätiedot

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012. Timo Pukkala

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012. Timo Pukkala KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012 Timo Pukkala Sisältö 1. Taustoja ja määritelmiä 2. Miten metsä kehittyy 3. Metsän hoito luonnonmukaisesti ja kannattavasti Ala- vai yläharvennusta?

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät

Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Esityksen sisältö Mitä on metsänkasvatus? Mitä on kannattavuus? [Kannattavuuden osatekijät yksityismetsätaloudessa]

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä. Helsinki 5.11.2015

Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä. Helsinki 5.11.2015 Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä Helsinki 5.11.2015 Metsä historiallisesti vakaa sijoituskohde 1 8.12.2014 Vakautta ja turvallisuutta Viimeisen sadan vuoden aikana: Valuutta vaihtunut kerran.

Lisätiedot

Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013

Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013 Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013 Vierimetsäprojekti Raportti 2(25) Sisällys Mitä sähkölinjan vierimetsän erikoishakkuulla tarkoitetaan... 3 Vierimetsän hoidon ero tavalliseen

Lisätiedot

KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA

KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA Timo Pukkala Tahko 13.3.2015 Sisältö Termejä Metsän dynamiikkaa Historiaa Jatkuvan kasvatuksen teoriaa Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus Ekosysteemipalvelut ja ulkoisvaikutukset

Lisätiedot

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA

LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA VETELI 25.8.2013 Timo Pukkala Sisältö Muutoksia ilmassa Miten metsä kehittyy Mitä jatkuva kasvatus on Laajaperäinen metsänhoito Muutama uusi tutkimustulos Muutoksia

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen harvennushakkuiden perusteet puunkorjuu kangas- ja turvemailla 5.3.2013 Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 Metsäkeskus Keski-Suomi 1

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa Todellinen vuosikorko Huomioitavaa Edellinen keskimaksuhetkeen perustuva todellinen vuosikorko antaa vain arvion vuosikorosta. Tarkempi arvio todellisesta korosta saadaan ottamalla huomioon mm. koronkorko.

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Virman pittää tuottoo voettoo!

Virman pittää tuottoo voettoo! Kannattava metsätalous Metsänomistajatilaisuudet 2015 Virman pittää tuottoo voettoo! Einari Vidgrèn 2 1 Esityksen pääkohtia Metsän erityispiirteitä omaisuuseränä ja sijoituskohteena Metsänomistamisen strategiat

Lisätiedot

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Miksi metsänhoitoa on syytä tarkistaa? Nykyinen, ns. hyvä metsänhoito ei tarkemmassa tarkastelussa

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Rovaniemi 27.10.2011 Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset ovat

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi?

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi? Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi? Matti Kärkkäinen professori ja puuntuottaja Elinvoimaa metsistä (EME) -hanke Talousmetsien mahdollisuudet käyttöön Padasjoki, valtuustosali 19.3.2013

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

SIMO-seminaari. 23.3.2007 Helsinki

SIMO-seminaari. 23.3.2007 Helsinki SIMO-seminaari 23.3.2007 Helsinki Ohjelma Tässä ollaan nyt: SIMO-demo Kahvi Jotain erilaistakin: Tapion Suokanta Jatkokuviot SIMO-demo Datana Metsähallituksen H_alueelta 240, T_piiristä 5, osastosta 181

Lisätiedot

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA Ainespuu Kooltaan (mitoiltaan) ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineeksi soveltuva puutavara. Avohakkuu

Lisätiedot

Metsikön tuottoarvon ennustemallit kivennäismaan männiköille, kuusikoille ja rauduskoivikoille

Metsikön tuottoarvon ennustemallit kivennäismaan männiköille, kuusikoille ja rauduskoivikoille Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Pukkala Timo Pukkala Metsikön tuottoarvon ennustemallit kivennäismaan männiköille, kuusikoille ja rauduskoivikoille Pukkala, T. 2005. Metsikön

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika

Lisätiedot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot www.metsavaaka.fi Sovelluksen käyttöohje Versio 1.0 7.5.2014 Johdanto Metsävaaka on metsänuudistamisen ja hakkuuvaihtoehtojen vaihtoehtojen tarkasteluun suunniteltu sovellus. Näissä ohjeissa käydään vaiheittain

Lisätiedot

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely

Lisätiedot

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013 TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

ESTEVARAPINNAN ALAPUOLISEN METSIKÖN KÄSITTELYOHJELMAN OPTIMOINTI. Pekka Tiainen

ESTEVARAPINNAN ALAPUOLISEN METSIKÖN KÄSITTELYOHJELMAN OPTIMOINTI. Pekka Tiainen University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry ESTEVARAPINNAN ALAPUOLISEN METSIKÖN KÄSITTELYOHJELMAN OPTIMOINTI Pekka Tiainen METSÄTIETEEN PRO

Lisätiedot

Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakkuun ajankohta

Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakkuun ajankohta Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Pukkala Timo Pukkala Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakkuun ajankohta Pukkala, T. 2006. Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Puuntuotos ja kannattavuus

Puuntuotos ja kannattavuus Puuntuotos ja kannattavuus Jari Hynynen 1), Anssi Ahtikoski 1), Kalle Eerikäinen 1), Eljas Heikkinen 2), Saija Huuskonen 1), Pentti Niemistö 1), Hannu Salminen 1) & Kristian Karlsson 1) 1) Metla 2) Suomen

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Yhteistyötä maan alla

Yhteistyötä maan alla Yhteistyötä maan alla Lisääntynyt maaperän ravinnekierto lisää puun yhteyttämistä Lisääntynyt yhteyttäminen lisää juuriston ravintovirtaa sienirihmastolle Sienirihmastot välittävät puille ravinteita ja

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 3/1995 HARVENNUSTAPA MÄNNIKÖN ENSIHARVENNUKSESSA. Risto Lilleberg

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 3/1995 HARVENNUSTAPA MÄNNIKÖN ENSIHARVENNUKSESSA. Risto Lilleberg METSÄTEHO 3/1995 HARVENNUSTAPA MÄNNIKÖN ENSIHARVENNUKSESSA Risto Lilleberg Tässä tutkimuksessa selvitettiin alaharvennuksen ja laatuharvennuksen eroja puuntuotannon, puunkorjuun ja puun j alostusarvon

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot