4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Transkriptio

1 Metlan työraportteja Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden hakkuukertymän määrällinen ja laadullinen muutos ovat merkittävimmät tekijät, jotka heijastuvat niiden muihin tuloksiin, kuten hakkuupinta-aloihin, metsäenergiakertymän määrään ja rakenteeseen sekä metsiemme puustopääomiin ja ikärakenteisiin. Suurimman kestävän hakkuukertymän mukaisen skenaarion voidaan katsoa kuvaavan metsävarojemme mahdollistamaa metsien käytön ylärajaa. Runkopuun hakkuukertymää on mahdollista kasvattaa lähes 7 milj. kuutiometriin vuositasolla vuoteen mennessä. Maltillisen puunkäytön skenaario edustaa vuosituhannen alun hakkuukertymän tasoa. Alhaisen puunkäytön skenaarioissa hakkuukertymä laskee pysyvästi alle miljoonan kuutiometrin metsäteollisuuden ainespuukysynnän matalan tason vuoksi. (Kuva..1)... Runkotilavuus ja puuston keskitilavuus Suomen metsien puustopääoma (runkotilavuus) kasvaa hitaasti eli, miljardiin m 3 :iin, kun metsiä hakataan Suurimman kestävän hakkuukertymän skenaarion mukaisesti. Kaikissa muissa skenaarioissa metsien puustopääoma kasvaa varsin nopeasti (Kuva..). Ilmastonmuutoksen metsien kasvua kiihdyttävän vaikutuksen mukaan ottaminen nopeuttaa puustopääoman kehitystä ja maksimissaan puustopääoma nousee yli 3 miljardin kuutiometrin vaihtoehdossa, jossa teollisuuden puunkäyttö pienenee merkittävästi nykytasosta ja ilmastonmuutoksen oletetaan kiihdyttävän kasvua. Samalla metsiemme puuston keskitilavuus nousee jopa prosentilla (Kuva..3). 7 Hakkuukertymä 3 Kuva..1 Hakkuukertymä eri skenaarioissa. on Alhaisen, on Maltillisen ja on Suurimman kestävän kertymän skenaario. 19

2 Metlan työraportteja mrd m 3 3, 3, 1, Runkotilavuus: metsä-ja kitumaa +CC +CC +CC 1 Kuva... Metsien puustopääoman kehitys. Kuvaajat on merkitty kuten kuvassa..1, CC tarkoittaa, että ilmastonmuutos (ks. Alaluku.1) on mukana laskelmissa. m 3 /ha Puuston keskitilavuus +CC +CC +CC 9 7 Kuva..3. Puuston keskitilavuuden kehittyminen. Kuvaajien merkintä on kuten kuvassa Puuhuolto harvennusleimikoista kasvaa Metsäenergian hankinnan kannalta merkittävä muutos on hakkuukertymän painopisteen siirtyminen harvennusleimikoihin (Kuvat.. ja..). Skenaarioista riippumatta avohakkuiden ainespuukertymä laskee. Tämä vaikuttaa suoraan hakkuutähde- ja kantohakkeen saatavuuteen. Maltillisen ja Alhaisen puunkäytön skenaarioissa lasku on muutamia miljoonia kuutiometrejä. Suurimman kestävän hakkuukertymänkin skenaariossa lasku on voimakasta kuluvalla vuosikymmenillä, mikä aiheutuu metsien ikäluokkarakenteen tuomasta harvennushakkuiden tarpeesta. Harvennushakkuiden osalta Alhaisen puunkäytön skenaario poikkeaa muista: Koska teollisuuden puunkäyttö laskee voimakkaasti, hakkuukertymä saadaan aluksi päätehakkuilta. Muissa skenaarioissa harvennuspuun määrä kasvaa noin % nykytasoon verrattuna. Näiltä leimikoilta kantojen korjuu ei ole nykyisellä tai näköpiirissä olevalla teknologialla mahdollista. Lisäksi korjattava hakkuutähde on kustannuksiltaan päätehakkuutähdettä huomattavasti kalliimpaa. Metsämme mahdollistavat noin miljoonan kuutiometrin metsäenergian hankinnan, mikäli teollisuuden ainespuuhakkuut säilyvät nykytasolla tai niitä hakataan suurimman kestävän hakkuusuunnitteen mukaan (Kuva..). Alhaisten hakkuiden skenaariossa energiapuukertymä jää alle miljoonan kuutiometrin lähinnä siksi, että hakkuutähteitä ja päätehakkuualojen kantoja on niukemmin saatavilla (Kuvat..7,.. ja..9). Ilmastonmuutos ei juurikaan vaikuta energiajakeen kokonaismääriin tai koostumukseen. 193

3 Metlan työraportteja 3 Hakkuukertymä: avohakkuut +CC +CC +CC 3 Kuva... Avohakkuiden hakkuukertymät laskevat. Kuvaajien merkintä on kuten kuvassa Hakkuukertymä: harvennushakkuut +CC +CC +CC 1 Kuva... Harvennushakkuista yhä merkittävämpi osa puuhuoltoa. Kuvaajien merkintä on kuten kuvassa... 3 Energiapuukertymä 1 1 Kuva.. Energiapuukertymien (hakkuutähteet, kanto- ja juuripuu, pienpuu) kehittyminen eri skenaarioissa. Ilmastonmuutoksen vaikutus oli vähäinen, kuvaajat on jätetty pois. Kuvaajien merkintä on kuten kuvassa

4 Metlan työraportteja 1 Energiapuuharvennuksen kertymä 1 Kuva..7 Energiapuun kertymä harvennushakkuista. Ilmastonmuutoksen vaikutus oli vähäinen, kuvaajat on jätetty pois. Kuvaajien merkintä on kuten kuvassa..1. Energiapuu: Hakkuutähde Kuva.. Hakkuutähteen kertymä päätehakkuualoilta. Ilmastonmuutoksen vaikutus oli vähäinen, kuvaajat on jätetty pois. Kuvaajien merkintä on kuten kuvassa Energiapuukertymä: juurakko 1 Kuva..9. Kanto- ja juuripuun kertymä päätehakkuualoilta. Ilmastonmuutoksen vaikutus oli vähäinen, kuvaajat on jätetty pois. Kuvaajien merkintä on kuten kuvassa

5 Metlan työraportteja Luonnonpoistuma +CC +CC +CC Kuva..1. Luonnonpoistuman kehitys. Kuvaajien merkintä on kuten kuvassa..... Kasvava puuston tiheys aiheuttaa puiden kuolemista Luonnonpoistuman määrä kasvaa nopeasti, kun metsiä ei harvenneta. Alhaisimman metsien käytön skenaariossa, jossa lisäksi ilmastonmuutoksen tuoma kasvun kiihtyminen on mukana, luonnonpoistuma nousee 17 miljoonaan kuutiometriin vuodessa (luonnonpoistuma oli,7 miljoonaa kuutiometriä vuonna 1) (Kuva..1). Siten puuta kuivaa pystyyn metsissämme koko metsäenergian tavoitekäytön verran enemmän vuonna. Vastaavasti luonnonpoistuma pysyy lähellä nykytasoa, mikäli hakkuut toteutuisivat Suurimman kestävän tai Maltillisen puunkäytön skenaarion mukaisesti... Skenaariotarkasteluiden yhteenveto Skenaariotarkastelut osoittavat metsäenergiahuollon riippuvuuden teollisuuden ainespuuhakkuista: Jos metsäteollisuuden kotimaan puunhankinta pienenee, on tulevaisuuden metsäenergia hankittava harvennushakkuukohteista. Metsäenergian kokonaissaatavuudessa erityisesti alhaisen hakkuutason skenaario poikkeaa muista skenaarioista ja edullisimpien biomassajakeiden (hakkuutähteet ja kannot) saatavuus on alhainen. Kaikissa skenaarioissa harvennushakkuiden merkitys puunhankinnassa kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Tämä voidaan nähdä myös signaalina korjuuteknologian tutkimus- ja kehitystyön suuntaamiselle harvennushakkuuteknologiaan. Metsien rakenteessa tapahtuu erittäin suuria muutoksia. Puuston kokonaisvolyymi kasvaa, puuston keski-ikä nousee ja puustot ovat nykyistä tiheämpiä. Samalla metsien sisältämä hiilivarasto kasvaa erityisesti skenaariossa, jossa metsäteollisuuden puunkäyttö on alhainen ja ilmastonmuutos kiihdyttää puuston kasvua. Nämä kehitystrendit suurentavat kuitenkin metsien myrskytuhoriskiä, metsien herkkyyttä hyönteistuhoriskeille sekä mahdollisesti myös metsäpalojen riski suurenee, kun kuolleen pystypuuston määrä kasvaa. Siten hiilivarasto kasvaa, mutta hiilitallettajan sijoitusriski suurenee. Olisikin kyettävä arvioimaan sitä, miten suuria nämä riskit todellisuudessa ovat ja kuinka niihin voidaan tehokkaimmin vaikuttaa. 19