Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Transkriptio

1 Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS 4.ALIKASVOKSEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS

2 Paljonko taimikon perustaminen saa maksaa?

3 Maksimaalinen perustamiskustannus Viljelyllä ja taimikonhoidolla saadaan ainoastaan lisäystä hakkuutuloihin Menojen lisäys saa olla korkeintaan hakkuutulojen nykyarvon lisäyksen suuruinen Tyypillisiä nettotulovirtoja viljelymetsistä ( /ha): MT kuusi Vuosi Netto NykyA % NykyA 3% Yhteensä Viljelyllä ja hoidolla saatu lisäys Maksimikustannus, /ha 3 % % 3 57 % VT mänty Vuosi Netto NykyA % NykyA 3% Yhteensä Viljelyllä ja hoidolla saatu lisäys Maksimikustannus, /ha 3 % % % Jos viljely ja hoito tuottaa %:n lisän nettotuloihin, viljely ja hoito saa maksaa yhteensä korkeintaan 3 /ha MT-kuusikossa ja 55 /ha VT-männikössä (kun korko on %)

4 Metsikön optimaalinen kasvatustiheys

5 Optimaalinen kasvatustiheys Nuoren ja varttuneen tasaikäisen metsikön sekä erirakenteisen metsikön kehitystä simuloitiin 5 vuotta Kolme eri läpimittajakaumaa Runkoluku, puita / ha Runkoluku, puita / ha Runkoluku, puita / ha Läpimitta, cm Läpimitta, cm Läpimitta, cm Laskettiin metsikön kasvu ja arvokasvu eri pohjapinta-aloilla Saatiin pääoman tuottoprosentin (POT) riippuvuus paljaan maan arvosta ja :sta Tukin kantohinta 5 /m 3 ja kuidun /m 3

6 Optimaalinen kasvatustiheys OMT-kuusi Tilavuuskasvu, m3/ha Kuusi OMT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 4 Arvokasvu, /ha Kuusi OMT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 4 POT, % Kuusi OMT Maa 8 /ha Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 3 4 PTO, % Ku OMT Nuori tasa /ha 4 /ha 8 /ha 3 4 POT, % Ku OMT Varttunut tasa /ha 4 /ha 8 /ha 3 4 POT, % Ku OMT Erirakenteinen /ha 4 /ha 8 /ha 3 4 Maan arvo %:n korolla on noin 8 /ha > optimitiheys m/ha

7 Optimaalinen kasvatustiheys MT-kuusi Kasvu, m3/ha Kuusi MT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 4 Arevokasvu, /ha vuodessa Kuusi MT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 4 POT, % Kuusi MT 4 /ha Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 3 4 POT, % Ku MT Nuori tasa /ha 4 /ha 8 /ha 3 4 POT, % 4 3 Ku MT Varttunut tasa 3 4 Maan arvo 4-8 /ha > optimitiheys m/ha /ha 4 /ha 8 /ha POT, % Ku MT Erirakenteinen 3 4 /ha 4 /ha 8 /ha

8 Optimaalinen kasvatustiheys MT-mänty Kasv u, m3/ha vuodessa POT, % Mänty MT Nuori Varttunut Mänty MT nuori Arvokasvu, /ha vuodessa POT, T Mänty MT Nuori 5 Varttunut 4 Mänty MT varttunut 4 /ha 4 /ha 3 8 /ha 3 4 Maan arvo %:n korolla on 4-8 /ha > optimitiheys on m/ha 3 %:n korolla maan arvo on -4 /ha -> optimitiheys on 6 5 m/ha

9 Optimaalinen kasvatustiheys CT-mänty Kasvu, m3/ha vuodessa Mänty CT Nuori Varttunut Arvokasvu, /ha vuodessa Mänty CT Nuori Varttunut Maan arvo %:n korolla on noin /ha > optimitiheys on 6 m/ha Mänty CT Nuori Mänty CT Varttunut POT, % /ha /ha 4 /ha 3 4 POT, %

10 Päätelmiä MT:llä ja sitä paremmilla kasvupaikoilla taloudellisesti optimaalinen kasvatustiheys on m /ha metsikön iästä ja rakenteesta riippumatta Suuremmalla tuottovaatimuksella (3%) alempi: 5-5 m /ha Kasvatushakkuun jälkeinen minimipohjapinta-alasuositus: noin m /ha Kannattavuus ei juuri heikkene, vaikka tämä alitetaan tilapäisesti Karummilla kasvupaikoilla kuin VT optimaalinen tiheys on 5 m /ha Kasvatushakkuun jälkeisen minimipohjapinta-alan suuruusluokka kaikissa metsikkörakenteissa ja kaikilla puulajeilla ( %:n korolla): Etelä-Suomi Pohjois-Suomi OMT MT 8 VT 8 6 CT 6 5 ClT 5 4

11 3 Taloudellisesti kasvatuskelpoiset puulajit

12 Puun taloudellinen kasvatuskelpoisuus Puun arvokasvuprosentti A B C Aika - Siniset: kuusia - Punaiset: koivuja Markkinakorko Taloudellisesti kasvatuskelpoisia: A: kaikki puut B: suurin osa kuusista, osa koivuista C: ei mikään Puu on ~ hakkuukypsä, kun sen suhteellinen arvokasvu painuu markkinakoron alapuolelle

13 Taloudellisesti vähäarvoiset lehtipuut Ovat taloudellisesti kasvatuskelpoisia Lyhyellä kiertoajalla esim. energiapuutuotannossa Lisäksi lehtipuuvaihe tervehdyttää metsää maannousemasta Sekapuina, parhaiten nuorella iällä Sekametsä tuottaa enemmän puuta kuin yhden puulajin metsä Lehtisekapuut Parantavat kuusten kasvua, leppä parantaa kasvupaikkaa Edistävät kuusen uudistumista Vähentävät kuusen kuolleisuutta Parantavat metsikön terveyttä (estävät S-tyypin maannouseman leviämistä kuusesta toiseen) Kyse ei ole otaksumista vaan selkeistä tutkimustuloksista!

14 Suoraan puista mitattuja tuloksia OMT Mitattuja Keski- Läpimitan Yksikköhinta Puun arvo Puun arvo- Suht. arvo- Puulaji puita, kpl läpimitta, cm kasvu, cm/5 v /m3 kasvu, /5v kasvu, %/v Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä Pihlaja MT Mitattuja Keski- Läpimitan Yksikköhinta Puun arvo Puun arvo- Suht. arvo- Puulaji puita, kpl läpimitta, cm kasvu, cm/5 v /m3 kasvu, /5v kasvu, %/v Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä Pihlaja VT Mitattuja Keski- Läpimitan Yksikköhinta Puun arvo Puun arvo- Suht. arvo- Puulaji puita, kpl läpimitta, cm kasvu, cm/5 v /m3 kasvu, /5v kasvu, %/v Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä CT Mitattuja Keski- Läpimitan Yksikköhinta Puun arvo Puun arvo- Suht. arvo- Puulaji puita, kpl läpimitta, cm kasvu, cm/5 v /m3 kasvu, /5v kasvu, %/v Mänty Kuusi Raudus Hies

15 Mitä havaitsemme? Haapa on kasvanut paremmin kuin koivu Leppä ei hyvällä kasvupaikalla jää juuri jälkeen hieskoivusta Vähäarvoisten puulajien suhteellinen arvokasvu on yhtä hyvä kuin arvokkaiden puulajien Puihin sidottu pääoma tuottaa niissä yhtä hyvin Koska pääoman arvo on pieni, arvokasvukin saa olla pieni Maan arvon (paljaan maan pääoma-arvon) huomioon ottaminen muuttaa tilannetta

16 Pääoman (maa mukaan lukien) tuotto-% Pääoman tuottoprosentti OMT Läpimitta, Maan arvo Maan arvo Maan arvo Puulaji cm /ha /ha 3 /ha Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä Pihlaja Pääoman tuottoprosentti VT Läpimitta, Maan arvo Maan arvo Maan arvo Puulaji cm /ha /ha 3 /ha Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä Pääoman tuottoprosentti MT Läpimitta, Maan arvo Maan arvo Maan arvo Puulaji cm /ha /ha 3 /ha Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä Pihlaja Pääoman tuottoprosentti CT Läpimitta, Maan arvo Maan arvo Maan arvo Puulaji cm /ha /ha 3 /ha Mänty Kuusi Raudus Hies Mä+Ku 3 /m 3 ; Ko /m 3 ; Ha+Le /m 3 ; Pi 5 /m 3 Oletettu, että keskiarvopuita on niin monta, että on 5 m /ha. Huom: Keskiläpimitta on sama kuin aineistossa (vaihtelee kasvupaikoittain). Tulokset riippuvat täysin puun myyntihinnasta ja paljaan maan arvosta.

17 Jos lehtipuusto saatu ilmaiseksi Millainen nettotulovirta riittää, jotta päästään kuusikon nykyarvoon? Kuusikon nettotulot simuloitu, lehtipuiden nettotulot esimerkkejä riittävistä tuloista % 3% Nettotulot, /ha Vuosi Kuusi Hies Leppä Yhteensä Per vuosi Nettotulot, /ha Vuosi Kuusi Hies Leppä Yhteensä Per vuosi Nykyarvot %, /ha Vuosi Kuusi Hies Leppä Yhteensä Tuottoarvo Nykyarvot 3%, /ha Vuosi Kuusi Hies Leppä Yhteensä Tuottoarvo Näyttää siltä, että vähäarvoisen lehtipuuston kasvatus sopivalla kieroajalla on yhtä kannattavaa kuin istutuskuusikon kasvatus

18 Pääoman (maa mukaan lukien) tuotto-% MT Keski-Suomessa Lehtimetsän kehitystä simuloitu kasvumalleilla Arvokasvuprosentti Haapa ( ) Leppä ( ) Hies ( ) Leppä OMT ( ) Pääoman tuottoprosentti Maan arvo /ha Haapa ( ) Leppä ( ) Hies ( ) Leppä ( ) Leppä OMT ( ) Keskiläpimitta, cm Keskiläpimitta Jos tuottovaatimus on %, hies kannattaa kasvattaa 6 cm:n läpimittaan, haavikko 8 cm:n läpimittaan (em. kantohinnoilla). Jos hies tuottaa tukkia (yksikköhinta paranee), kasvatusta kannattaa jatkaa pidemmälle. Lepästä saatava vähintään /m 3, jotta lepikkoa kannattaa kasvattaa puhtaana metsikkönä MT:llä (tosin joskus leppä kasvaa paljon paremmin kuin simuloinnissa).

19 Lehtisekapuiden vaikutuksia Kuusen läpimitan kasvu, cm 5 vuodessa Kuusikossa Koivikossa 3 4 Läpimitta, cm Kyseessä erirakenteinen metsä, jossa puun läpimitta vaihtelee 4 cm Tulokset perustuvat 8 puun mittausaineistoon Vähäarvoisten lehtipuiden taloudellinen kasvatuskelpoisuus sekapuina kohenee niiden hyödyllisten sekametsävaikutusten kautta

20 Sekametsän tuotos OMT Ensiharvennettu metsikkö, 5 m /ha Tuotos (m 3 /ha vuodessa) seuraavan vuoden aikana Mänty -Kuusi -Raudus Kuusi (/3)- Raudus (/3) Kuusi (/3)- Mänty (/3) Mänty (/3)- Raudus (/3) Sekametsävaikutus Kuusi Kuusi (/3)-Hies(/3) Mänty Raudus Hies Rauduskoivusekoitus parantaa kuusikon tuotosta - Hieskoivusekoitus ei juuri pienennä kuusikon tuotosta Tulokset laskettu hehtaarin koealalle simuloinnin keskiarvona. Puun kasvun vaihtelua ennusteen ympärillä on simuloitu.

21 Sekametsän tuotos VT Ensiharvennettu metsikkö, 5 m /ha Tuotos (m 3 /ha vuodessa) seuraavan vuoden aikana Mänty (/3)- Kuusi (/3) Mänty Mänty (/3)- Raudus (/3) Mänty -Kuusi -Raudus Kuusi Mänty (/3)-Hies(/3) Kuusi (/3)-Hies(/3) Raudus Hies Kuusi, raudus ja hies sopivat hyvin männyn sekapuuksi VT:llä -Kuusi kasvaa kohtuullisesti VT:llä

22 VT-sekametsä Kuuset ja koivut näyttn yttävät t kasvavan hyvin

23 Riskien vaikutus Tulevia puutavaralajeja ja puun käyttötapoja ei tiedetä Bioenergia Synteettiset kuidut Biohiili Puun menekkiä ja hintoja ei tiedetä Kuitupuun hinta ja menekki laskussa? Energiapuun hinta nousussa? Puun tulevaa kasvua ja puiden selviytymistä ei tiedetä Kuusen ennustetaan kärsivän eniten ilmastonmuutoksesta Kanadassa suuria kaarnakuoriaistuhoja kuusimetsissä, syyksi kerrotaan jo tapahtunut ilmaston muutos

24 Riskien vaikutus Kun puun kasvuun ja hintaan sisältyvä epävarmuus otetaan laskelmissa huomioon, saadaan taloudellisten optimointilaskelmien tulokseksi, että Metsät tulee pitää sekametsinä mahdollisimman pitkään Metsässä tulee olla jatkuvasti eri puulajeja ja puuston eri kokoluokkia Hakkuukertymät tulee jakaa tasaisemmin eri hakkuiden välille -> yksi päätehakkuu korvattava usealla voimakkaalla yläharvennuksella (kertymää siirrettävä päätehakkuusta muihin hakkuisiin) Kyse on laskelmin osoitetuista tuloksista Pukkala & Kellomäki Roessiger ym. Griess & Knoke Rollin ym. 5

25 Riskiin suhtautumisen vaikutus Suurin osa metsänomistajia on riskin karttajia, etenkin merkittävissä päätöksissä Epävarmuuden vallitessa riskipreferenssit huomioon ottaen on tärkeää, että Tuotosta ei keskitetä yhteen puulajiin ja kokoluokkaan Hakkuita ei keskitetä liikaa päätehakkuuseen Monipuulajinen erirakenteinen metsä mahdollistaa sopeutuvan puunmyynnin ja metsän hoidon Jotta sopeutumismahdollisuus säilyy, tämä rakenne on pyrittävä säilyttämään mahdollisimman pitkään Hakkuilla ja hoitotoimilla ei pidä kaventaa tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia

26 Johtopäätöksiä Kaikki puulajit ovat nuorena (pienenä) taloudellisesti kasvatuskelpoisia Kaikki puulajit tulevat iän myötä (isona) taloudellisesti kasvatuskelvottomiksi Sekapuina vähäarvoiset puulajit voivat parantaa metsikön kasvatuksen kannattavuutta ja vähentää taloudellisia riskejä Järkevämpää on ohjata puulajisuhteita Pienennetään lyhytikäisten puulajien osuutta vähitellen kiertoajan kuluessa Lisätään männyn osuutta kasvupaikan heikentyessä Taloudelliset kriteerit eivät saisi olla määrääviä Monimuotoisuus ja virkistysarvot saattavat tuottaa myös taloudellista hyötyä

27 Johtopäätöksiä Jos välttämättä halutaan määrittää taloudellinen kasvatuskelpoisuus, ohjeistuksen tulee olla muotoa: Keskiläpimitaltaan yli cm:n puustoissa taloudellisesti kasvatuskelpoiseen puustoon luetaan: MT:llä ja sitä paremmilla kasvupaikoilla mänty, kuusi, koivu ja korkeintaan 6 m /ha muita puulajeja VT:llä mänty ja kuusi, korkeintaan 6 m /ha koivua ja korkeintaan m /ha muita puulajeja Karummilla kasvupaikoilla mänty ja korkeintaan 6 m /ha muita puulajeja Nuorissa metsiköissä mänty, kuusi, koivu, haapa ja leppä ovat taloudellisesti kasvatuskelpoisia Haavikoiden ja lepikoiden kasvatus terveissä metsiköissä erikoispuutavaraksi (paneelipuu, laudepuu) tulisi sallia Vähäarvoisten lehtipuiden kasvatus energiapuuksi tulee sallia

28 Johtopäätöksiä Ei ole taloudellisesti perusteltua hylätä kategorisesti mitään puulajia Epävarmassa nykymaailmassa on suositeltava monen puulajin kasvatusta Vain äärimmäinen riskin suosija kasvattaa yhtä puulajia tasarakenteisissa metsiköissä Eri puulajeja kasvatettava suhteessa niiden taloudellisiin näköaloihin Vähäarvoisia vähemmän, arvokkaita enemmän

29 4 Alikasvoksen taloudellinen kasvatuskelpoisuus

30 Alikasvosten hidas (?) kasvu Alikasvoksilla ei ole kustannusarvoa eikä myyntiarvoa (sijoituksen arvo = ) On samantekevää, minkä ikäisiä ne ovat tai kuinka hitaasti ne ovat kasvaneet Hidas nuoruusiän kasvu ei tee puusta taloudellisesti kasvatuskelvotonta Laatupuun kasvatuksessa hidas kasvu nuorella iällä on etu Olennaista on puun arvoon nähden riittävä arvokasvu; arvon suurentuessa arvokasvun tulee parantua Alikasvospuista OSAN tulee lähteä vähitellen hyvään kasvuun Viljelymetsässä tilanne on erilainen: tarvitaan nopeaa taimien kasvua, jotta investoinnin takaisinmaksuaika olisi riittävän lyhyt Joutuisa uudistuminen ja taimien hyvä kasvu ovat eduksi, kun tasaikäistä metsikköä (jossa ei ole alikasvosta) ruvetaan muuttamaan erirakenteiseksi; suurten puiden seisottamisesta (odottelusta) aiheutuva vaihtoehtoiskustannus alentaa kannattavuutta

31 Kuusialikasvos Kasvaa yleensä erinomaisesti sekametsissä, männiköissä ja koivikoissa On usein kituliasta runsaspuustoisessa kuusikossa

32 Kuusialikasvoksen mitattuja kasvuja Kuusikossa Männikössä Läpimitan kasvu, cm/ 5v Läpimitta, cm Läpimitan kasvu, cm/5 v Läpimitta, cm Läpimitan kasvu, cm/5 v.5.5 Koivikossa Läpimitta, cm Läheskään n aina kuusialikasvoksen kasvu kuusikossa ei ole huonoa!

33 Vanhatkin puut voivat toipua

34 Johtopäätöksiä Ilmaiseksi saatu alikasvos, jolla ei ole myyntiarvoa, on taloudellisesti kasvatuskelpoinen, jos osa siitä toipuu vähitellen Metsikön perustaminen viljelemällä maksaa useimmiten liikaa Tasaikäismetsätalouden kannattavuuden parantamiseksi ei ole muita keinoja kuin taimikon perustamis- ja hoitokustannusten vähentäminen Alikasvosten parempi hyödyntäminen on hyvä keino parantaa metsätalouden kannattavuutta

35 Tämä esitys perustui mittauksiin ja laskelmiin