Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus"

Transkriptio

1 Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS 4.ALIKASVOKSEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS

2 Paljonko taimikon perustaminen saa maksaa?

3 Maksimaalinen perustamiskustannus Viljelyllä ja taimikonhoidolla saadaan ainoastaan lisäystä hakkuutuloihin Menojen lisäys saa olla korkeintaan hakkuutulojen nykyarvon lisäyksen suuruinen Tyypillisiä nettotulovirtoja viljelymetsistä ( /ha): MT kuusi Vuosi Netto NykyA % NykyA 3% Yhteensä Viljelyllä ja hoidolla saatu lisäys Maksimikustannus, /ha 3 % % 3 57 % VT mänty Vuosi Netto NykyA % NykyA 3% Yhteensä Viljelyllä ja hoidolla saatu lisäys Maksimikustannus, /ha 3 % % % Jos viljely ja hoito tuottaa %:n lisän nettotuloihin, viljely ja hoito saa maksaa yhteensä korkeintaan 3 /ha MT-kuusikossa ja 55 /ha VT-männikössä (kun korko on %)

4 Metsikön optimaalinen kasvatustiheys

5 Optimaalinen kasvatustiheys Nuoren ja varttuneen tasaikäisen metsikön sekä erirakenteisen metsikön kehitystä simuloitiin 5 vuotta Kolme eri läpimittajakaumaa Runkoluku, puita / ha Runkoluku, puita / ha Runkoluku, puita / ha Läpimitta, cm Läpimitta, cm Läpimitta, cm Laskettiin metsikön kasvu ja arvokasvu eri pohjapinta-aloilla Saatiin pääoman tuottoprosentin (POT) riippuvuus paljaan maan arvosta ja :sta Tukin kantohinta 5 /m 3 ja kuidun /m 3

6 Optimaalinen kasvatustiheys OMT-kuusi Tilavuuskasvu, m3/ha Kuusi OMT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 4 Arvokasvu, /ha Kuusi OMT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 4 POT, % Kuusi OMT Maa 8 /ha Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 3 4 PTO, % Ku OMT Nuori tasa /ha 4 /ha 8 /ha 3 4 POT, % Ku OMT Varttunut tasa /ha 4 /ha 8 /ha 3 4 POT, % Ku OMT Erirakenteinen /ha 4 /ha 8 /ha 3 4 Maan arvo %:n korolla on noin 8 /ha > optimitiheys m/ha

7 Optimaalinen kasvatustiheys MT-kuusi Kasvu, m3/ha Kuusi MT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 4 Arevokasvu, /ha vuodessa Kuusi MT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 4 POT, % Kuusi MT 4 /ha Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 3 4 POT, % Ku MT Nuori tasa /ha 4 /ha 8 /ha 3 4 POT, % 4 3 Ku MT Varttunut tasa 3 4 Maan arvo 4-8 /ha > optimitiheys m/ha /ha 4 /ha 8 /ha POT, % Ku MT Erirakenteinen 3 4 /ha 4 /ha 8 /ha

8 Optimaalinen kasvatustiheys MT-mänty Kasv u, m3/ha vuodessa POT, % Mänty MT Nuori Varttunut Mänty MT nuori Arvokasvu, /ha vuodessa POT, T Mänty MT Nuori 5 Varttunut 4 Mänty MT varttunut 4 /ha 4 /ha 3 8 /ha 3 4 Maan arvo %:n korolla on 4-8 /ha > optimitiheys on m/ha 3 %:n korolla maan arvo on -4 /ha -> optimitiheys on 6 5 m/ha

9 Optimaalinen kasvatustiheys CT-mänty Kasvu, m3/ha vuodessa Mänty CT Nuori Varttunut Arvokasvu, /ha vuodessa Mänty CT Nuori Varttunut Maan arvo %:n korolla on noin /ha > optimitiheys on 6 m/ha Mänty CT Nuori Mänty CT Varttunut POT, % /ha /ha 4 /ha 3 4 POT, %

10 Päätelmiä MT:llä ja sitä paremmilla kasvupaikoilla taloudellisesti optimaalinen kasvatustiheys on m /ha metsikön iästä ja rakenteesta riippumatta Suuremmalla tuottovaatimuksella (3%) alempi: 5-5 m /ha Kasvatushakkuun jälkeinen minimipohjapinta-alasuositus: noin m /ha Kannattavuus ei juuri heikkene, vaikka tämä alitetaan tilapäisesti Karummilla kasvupaikoilla kuin VT optimaalinen tiheys on 5 m /ha Kasvatushakkuun jälkeisen minimipohjapinta-alan suuruusluokka kaikissa metsikkörakenteissa ja kaikilla puulajeilla ( %:n korolla): Etelä-Suomi Pohjois-Suomi OMT MT 8 VT 8 6 CT 6 5 ClT 5 4

11 3 Taloudellisesti kasvatuskelpoiset puulajit

12 Puun taloudellinen kasvatuskelpoisuus Puun arvokasvuprosentti A B C Aika - Siniset: kuusia - Punaiset: koivuja Markkinakorko Taloudellisesti kasvatuskelpoisia: A: kaikki puut B: suurin osa kuusista, osa koivuista C: ei mikään Puu on ~ hakkuukypsä, kun sen suhteellinen arvokasvu painuu markkinakoron alapuolelle

13 Taloudellisesti vähäarvoiset lehtipuut Ovat taloudellisesti kasvatuskelpoisia Lyhyellä kiertoajalla esim. energiapuutuotannossa Lisäksi lehtipuuvaihe tervehdyttää metsää maannousemasta Sekapuina, parhaiten nuorella iällä Sekametsä tuottaa enemmän puuta kuin yhden puulajin metsä Lehtisekapuut Parantavat kuusten kasvua, leppä parantaa kasvupaikkaa Edistävät kuusen uudistumista Vähentävät kuusen kuolleisuutta Parantavat metsikön terveyttä (estävät S-tyypin maannouseman leviämistä kuusesta toiseen) Kyse ei ole otaksumista vaan selkeistä tutkimustuloksista!

14 Suoraan puista mitattuja tuloksia OMT Mitattuja Keski- Läpimitan Yksikköhinta Puun arvo Puun arvo- Suht. arvo- Puulaji puita, kpl läpimitta, cm kasvu, cm/5 v /m3 kasvu, /5v kasvu, %/v Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä Pihlaja MT Mitattuja Keski- Läpimitan Yksikköhinta Puun arvo Puun arvo- Suht. arvo- Puulaji puita, kpl läpimitta, cm kasvu, cm/5 v /m3 kasvu, /5v kasvu, %/v Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä Pihlaja VT Mitattuja Keski- Läpimitan Yksikköhinta Puun arvo Puun arvo- Suht. arvo- Puulaji puita, kpl läpimitta, cm kasvu, cm/5 v /m3 kasvu, /5v kasvu, %/v Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä CT Mitattuja Keski- Läpimitan Yksikköhinta Puun arvo Puun arvo- Suht. arvo- Puulaji puita, kpl läpimitta, cm kasvu, cm/5 v /m3 kasvu, /5v kasvu, %/v Mänty Kuusi Raudus Hies

15 Mitä havaitsemme? Haapa on kasvanut paremmin kuin koivu Leppä ei hyvällä kasvupaikalla jää juuri jälkeen hieskoivusta Vähäarvoisten puulajien suhteellinen arvokasvu on yhtä hyvä kuin arvokkaiden puulajien Puihin sidottu pääoma tuottaa niissä yhtä hyvin Koska pääoman arvo on pieni, arvokasvukin saa olla pieni Maan arvon (paljaan maan pääoma-arvon) huomioon ottaminen muuttaa tilannetta

16 Pääoman (maa mukaan lukien) tuotto-% Pääoman tuottoprosentti OMT Läpimitta, Maan arvo Maan arvo Maan arvo Puulaji cm /ha /ha 3 /ha Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä Pihlaja Pääoman tuottoprosentti VT Läpimitta, Maan arvo Maan arvo Maan arvo Puulaji cm /ha /ha 3 /ha Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä Pääoman tuottoprosentti MT Läpimitta, Maan arvo Maan arvo Maan arvo Puulaji cm /ha /ha 3 /ha Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä Pihlaja Pääoman tuottoprosentti CT Läpimitta, Maan arvo Maan arvo Maan arvo Puulaji cm /ha /ha 3 /ha Mänty Kuusi Raudus Hies Mä+Ku 3 /m 3 ; Ko /m 3 ; Ha+Le /m 3 ; Pi 5 /m 3 Oletettu, että keskiarvopuita on niin monta, että on 5 m /ha. Huom: Keskiläpimitta on sama kuin aineistossa (vaihtelee kasvupaikoittain). Tulokset riippuvat täysin puun myyntihinnasta ja paljaan maan arvosta.

17 Jos lehtipuusto saatu ilmaiseksi Millainen nettotulovirta riittää, jotta päästään kuusikon nykyarvoon? Kuusikon nettotulot simuloitu, lehtipuiden nettotulot esimerkkejä riittävistä tuloista % 3% Nettotulot, /ha Vuosi Kuusi Hies Leppä Yhteensä Per vuosi Nettotulot, /ha Vuosi Kuusi Hies Leppä Yhteensä Per vuosi Nykyarvot %, /ha Vuosi Kuusi Hies Leppä Yhteensä Tuottoarvo Nykyarvot 3%, /ha Vuosi Kuusi Hies Leppä Yhteensä Tuottoarvo Näyttää siltä, että vähäarvoisen lehtipuuston kasvatus sopivalla kieroajalla on yhtä kannattavaa kuin istutuskuusikon kasvatus

18 Pääoman (maa mukaan lukien) tuotto-% MT Keski-Suomessa Lehtimetsän kehitystä simuloitu kasvumalleilla Arvokasvuprosentti Haapa ( ) Leppä ( ) Hies ( ) Leppä OMT ( ) Pääoman tuottoprosentti Maan arvo /ha Haapa ( ) Leppä ( ) Hies ( ) Leppä ( ) Leppä OMT ( ) Keskiläpimitta, cm Keskiläpimitta Jos tuottovaatimus on %, hies kannattaa kasvattaa 6 cm:n läpimittaan, haavikko 8 cm:n läpimittaan (em. kantohinnoilla). Jos hies tuottaa tukkia (yksikköhinta paranee), kasvatusta kannattaa jatkaa pidemmälle. Lepästä saatava vähintään /m 3, jotta lepikkoa kannattaa kasvattaa puhtaana metsikkönä MT:llä (tosin joskus leppä kasvaa paljon paremmin kuin simuloinnissa).

19 Lehtisekapuiden vaikutuksia Kuusen läpimitan kasvu, cm 5 vuodessa Kuusikossa Koivikossa 3 4 Läpimitta, cm Kyseessä erirakenteinen metsä, jossa puun läpimitta vaihtelee 4 cm Tulokset perustuvat 8 puun mittausaineistoon Vähäarvoisten lehtipuiden taloudellinen kasvatuskelpoisuus sekapuina kohenee niiden hyödyllisten sekametsävaikutusten kautta

20 Sekametsän tuotos OMT Ensiharvennettu metsikkö, 5 m /ha Tuotos (m 3 /ha vuodessa) seuraavan vuoden aikana Mänty -Kuusi -Raudus Kuusi (/3)- Raudus (/3) Kuusi (/3)- Mänty (/3) Mänty (/3)- Raudus (/3) Sekametsävaikutus Kuusi Kuusi (/3)-Hies(/3) Mänty Raudus Hies Rauduskoivusekoitus parantaa kuusikon tuotosta - Hieskoivusekoitus ei juuri pienennä kuusikon tuotosta Tulokset laskettu hehtaarin koealalle simuloinnin keskiarvona. Puun kasvun vaihtelua ennusteen ympärillä on simuloitu.

21 Sekametsän tuotos VT Ensiharvennettu metsikkö, 5 m /ha Tuotos (m 3 /ha vuodessa) seuraavan vuoden aikana Mänty (/3)- Kuusi (/3) Mänty Mänty (/3)- Raudus (/3) Mänty -Kuusi -Raudus Kuusi Mänty (/3)-Hies(/3) Kuusi (/3)-Hies(/3) Raudus Hies Kuusi, raudus ja hies sopivat hyvin männyn sekapuuksi VT:llä -Kuusi kasvaa kohtuullisesti VT:llä

22 VT-sekametsä Kuuset ja koivut näyttn yttävät t kasvavan hyvin

23 Riskien vaikutus Tulevia puutavaralajeja ja puun käyttötapoja ei tiedetä Bioenergia Synteettiset kuidut Biohiili Puun menekkiä ja hintoja ei tiedetä Kuitupuun hinta ja menekki laskussa? Energiapuun hinta nousussa? Puun tulevaa kasvua ja puiden selviytymistä ei tiedetä Kuusen ennustetaan kärsivän eniten ilmastonmuutoksesta Kanadassa suuria kaarnakuoriaistuhoja kuusimetsissä, syyksi kerrotaan jo tapahtunut ilmaston muutos

24 Riskien vaikutus Kun puun kasvuun ja hintaan sisältyvä epävarmuus otetaan laskelmissa huomioon, saadaan taloudellisten optimointilaskelmien tulokseksi, että Metsät tulee pitää sekametsinä mahdollisimman pitkään Metsässä tulee olla jatkuvasti eri puulajeja ja puuston eri kokoluokkia Hakkuukertymät tulee jakaa tasaisemmin eri hakkuiden välille -> yksi päätehakkuu korvattava usealla voimakkaalla yläharvennuksella (kertymää siirrettävä päätehakkuusta muihin hakkuisiin) Kyse on laskelmin osoitetuista tuloksista Pukkala & Kellomäki Roessiger ym. Griess & Knoke Rollin ym. 5

25 Riskiin suhtautumisen vaikutus Suurin osa metsänomistajia on riskin karttajia, etenkin merkittävissä päätöksissä Epävarmuuden vallitessa riskipreferenssit huomioon ottaen on tärkeää, että Tuotosta ei keskitetä yhteen puulajiin ja kokoluokkaan Hakkuita ei keskitetä liikaa päätehakkuuseen Monipuulajinen erirakenteinen metsä mahdollistaa sopeutuvan puunmyynnin ja metsän hoidon Jotta sopeutumismahdollisuus säilyy, tämä rakenne on pyrittävä säilyttämään mahdollisimman pitkään Hakkuilla ja hoitotoimilla ei pidä kaventaa tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia

26 Johtopäätöksiä Kaikki puulajit ovat nuorena (pienenä) taloudellisesti kasvatuskelpoisia Kaikki puulajit tulevat iän myötä (isona) taloudellisesti kasvatuskelvottomiksi Sekapuina vähäarvoiset puulajit voivat parantaa metsikön kasvatuksen kannattavuutta ja vähentää taloudellisia riskejä Järkevämpää on ohjata puulajisuhteita Pienennetään lyhytikäisten puulajien osuutta vähitellen kiertoajan kuluessa Lisätään männyn osuutta kasvupaikan heikentyessä Taloudelliset kriteerit eivät saisi olla määrääviä Monimuotoisuus ja virkistysarvot saattavat tuottaa myös taloudellista hyötyä

27 Johtopäätöksiä Jos välttämättä halutaan määrittää taloudellinen kasvatuskelpoisuus, ohjeistuksen tulee olla muotoa: Keskiläpimitaltaan yli cm:n puustoissa taloudellisesti kasvatuskelpoiseen puustoon luetaan: MT:llä ja sitä paremmilla kasvupaikoilla mänty, kuusi, koivu ja korkeintaan 6 m /ha muita puulajeja VT:llä mänty ja kuusi, korkeintaan 6 m /ha koivua ja korkeintaan m /ha muita puulajeja Karummilla kasvupaikoilla mänty ja korkeintaan 6 m /ha muita puulajeja Nuorissa metsiköissä mänty, kuusi, koivu, haapa ja leppä ovat taloudellisesti kasvatuskelpoisia Haavikoiden ja lepikoiden kasvatus terveissä metsiköissä erikoispuutavaraksi (paneelipuu, laudepuu) tulisi sallia Vähäarvoisten lehtipuiden kasvatus energiapuuksi tulee sallia

28 Johtopäätöksiä Ei ole taloudellisesti perusteltua hylätä kategorisesti mitään puulajia Epävarmassa nykymaailmassa on suositeltava monen puulajin kasvatusta Vain äärimmäinen riskin suosija kasvattaa yhtä puulajia tasarakenteisissa metsiköissä Eri puulajeja kasvatettava suhteessa niiden taloudellisiin näköaloihin Vähäarvoisia vähemmän, arvokkaita enemmän

29 4 Alikasvoksen taloudellinen kasvatuskelpoisuus

30 Alikasvosten hidas (?) kasvu Alikasvoksilla ei ole kustannusarvoa eikä myyntiarvoa (sijoituksen arvo = ) On samantekevää, minkä ikäisiä ne ovat tai kuinka hitaasti ne ovat kasvaneet Hidas nuoruusiän kasvu ei tee puusta taloudellisesti kasvatuskelvotonta Laatupuun kasvatuksessa hidas kasvu nuorella iällä on etu Olennaista on puun arvoon nähden riittävä arvokasvu; arvon suurentuessa arvokasvun tulee parantua Alikasvospuista OSAN tulee lähteä vähitellen hyvään kasvuun Viljelymetsässä tilanne on erilainen: tarvitaan nopeaa taimien kasvua, jotta investoinnin takaisinmaksuaika olisi riittävän lyhyt Joutuisa uudistuminen ja taimien hyvä kasvu ovat eduksi, kun tasaikäistä metsikköä (jossa ei ole alikasvosta) ruvetaan muuttamaan erirakenteiseksi; suurten puiden seisottamisesta (odottelusta) aiheutuva vaihtoehtoiskustannus alentaa kannattavuutta

31 Kuusialikasvos Kasvaa yleensä erinomaisesti sekametsissä, männiköissä ja koivikoissa On usein kituliasta runsaspuustoisessa kuusikossa

32 Kuusialikasvoksen mitattuja kasvuja Kuusikossa Männikössä Läpimitan kasvu, cm/ 5v Läpimitta, cm Läpimitan kasvu, cm/5 v Läpimitta, cm Läpimitan kasvu, cm/5 v.5.5 Koivikossa Läpimitta, cm Läheskään n aina kuusialikasvoksen kasvu kuusikossa ei ole huonoa!

33 Vanhatkin puut voivat toipua

34 Johtopäätöksiä Ilmaiseksi saatu alikasvos, jolla ei ole myyntiarvoa, on taloudellisesti kasvatuskelpoinen, jos osa siitä toipuu vähitellen Metsikön perustaminen viljelemällä maksaa useimmiten liikaa Tasaikäismetsätalouden kannattavuuden parantamiseksi ei ole muita keinoja kuin taimikon perustamis- ja hoitokustannusten vähentäminen Alikasvosten parempi hyödyntäminen on hyvä keino parantaa metsätalouden kannattavuutta

35 Tämä esitys perustui mittauksiin ja laskelmiin

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012. Timo Pukkala

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012. Timo Pukkala KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012 Timo Pukkala Sisältö 1. Taustoja ja määritelmiä 2. Miten metsä kehittyy 3. Metsän hoito luonnonmukaisesti ja kannattavasti Ala- vai yläharvennusta?

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Muuttuva metsäsuunnittelu

Muuttuva metsäsuunnittelu Muuttuva metsäsuunnittelu Joensuu 31.8.2015 Timo Pukkala Taustoja Muutoksia Metsälainsäädäntö muuttunut Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat

Lisätiedot

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä /ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi

Lisätiedot

Älä sorru alaharvennukseen

Älä sorru alaharvennukseen Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Myytti 1: Alikasvos ei elvy Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA

LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA VETELI 25.8.2013 Timo Pukkala Sisältö Muutoksia ilmassa Miten metsä kehittyy Mitä jatkuva kasvatus on Laajaperäinen metsänhoito Muutama uusi tutkimustulos Muutoksia

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄN JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Metsien dynamiikka luonnonmukainen metsänhoito Ala- vai yläharvennus Jatkuva vai jaksollinen kasvatus Poikkeavat tutkimukset Puun korjuu Muita näkökohtia

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2013 Timo Pukkala Metsälaki ja metsälaskelmat eroja ja yhtäläisyyksiä e e m t a Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi lähtivät lausuntokierrokselle perjantaina

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

UUTTA TIETOA METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA TAKSAATTORIKLUBI Timo Pukkala

UUTTA TIETOA METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA TAKSAATTORIKLUBI Timo Pukkala UUTTA TIETOA METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA TAKSAATTORIKLUBI 22. 3. 212 Timo Pukkala Sisältö 1. Yleistä höpinää 2. Vanhoja tuloksia 3. Uusia tuloksia Tunteellinen aihe Osa tunteilusta johtuu käsitteen

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Poiminta- ja pienaukkohakkuut Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ja ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi Timo Pukkala, Vihtari 29.10.2016 JATKUVA KASVATUS =? Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14

Lisätiedot

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala 26. 2. 2015 Sisältö Määritelmiä Kannattavuudesta Ekosysteemipalvelut Riskien hallinta Myyttejä Optimointituloksia Metsäsuunnittelu ja jatkuva kasvatus

Lisätiedot

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET Kuva: Ari Aalto KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET METSO-tutkimusseminaari 13. 11. 212 Esitys perustuu osin tutkimukseen Maintaining Siberian jay habitat quality through

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Miksi metsänhoitoa on syytä tarkistaa? Nykyinen, ns. hyvä metsänhoito ei tarkemmassa tarkastelussa

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA

KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA Timo Pukkala Tahko 13.3.2015 Sisältö Termejä Metsän dynamiikkaa Historiaa Jatkuvan kasvatuksen teoriaa Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus Ekosysteemipalvelut ja ulkoisvaikutukset

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Yhteistyötä maan alla

Yhteistyötä maan alla Yhteistyötä maan alla Lisääntynyt maaperän ravinnekierto lisää puun yhteyttämistä Lisääntynyt yhteyttäminen lisää juuriston ravintovirtaa sienirihmastolle Sienirihmastot välittävät puille ravinteita ja

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

-Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille,

-Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille, 1 -Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille, sosiaalisille ja kulttuurisille merkityksille ja

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013

Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013 Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013 Vierimetsäprojekti Raportti 2(25) Sisällys Mitä sähkölinjan vierimetsän erikoishakkuulla tarkoitetaan... 3 Vierimetsän hoidon ero tavalliseen

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat

Lisätiedot

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la 1 Pentti Niemistö 22.9.2016 Luke / Parkano Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turvemailla Hieskoivikot ovat syntyneet useimmiten hyvin tiheinä pian

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Yhteensä 35 71 129 8 117 15.9 14.4 994 18.0 5.5 Mänty 35 63 115 8 104 16.0 14.5 869 16.0 4.8 Kuusi 35 8 14 1 13 15.0 14.0 125 2.0 0.

Yhteensä 35 71 129 8 117 15.9 14.4 994 18.0 5.5 Mänty 35 63 115 8 104 16.0 14.5 869 16.0 4.8 Kuusi 35 8 14 1 13 15.0 14.0 125 2.0 0. Siu 20 (1) Kannasto 743-425-5-221 3.6.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset

Lisätiedot

ОАО «Ladenso» ОАО «Olonetsles»

ОАО «Ladenso» ОАО «Olonetsles» ОАО «Ladenso» ОАО «Olonetsles» 19.10.2011 1 Organisaatiokaavio Pääjohtaja Tuotantojohtaja Logistiikkajohtaja Tuotantovarajohtaja Kuljetuksenohjaus keskus Operaatiopäällikkö korjuu Tienrakennustyönjohtaja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Metsikön tuottoarvon ennustemallit kivennäismaan männiköille, kuusikoille ja rauduskoivikoille

Metsikön tuottoarvon ennustemallit kivennäismaan männiköille, kuusikoille ja rauduskoivikoille Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Pukkala Timo Pukkala Metsikön tuottoarvon ennustemallit kivennäismaan männiköille, kuusikoille ja rauduskoivikoille Pukkala, T. 2005. Metsikön

Lisätiedot