Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus
|
|
- Aapo Hukkanen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS 4.ALIKASVOKSEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS
2 Paljonko taimikon perustaminen saa maksaa?
3 Maksimaalinen perustamiskustannus Viljelyllä ja taimikonhoidolla saadaan ainoastaan lisäystä hakkuutuloihin Menojen lisäys saa olla korkeintaan hakkuutulojen nykyarvon lisäyksen suuruinen Tyypillisiä nettotulovirtoja viljelymetsistä ( /ha): MT kuusi Vuosi Netto NykyA % NykyA 3% Yhteensä Viljelyllä ja hoidolla saatu lisäys Maksimikustannus, /ha 3 % % 3 57 % VT mänty Vuosi Netto NykyA % NykyA 3% Yhteensä Viljelyllä ja hoidolla saatu lisäys Maksimikustannus, /ha 3 % % % Jos viljely ja hoito tuottaa %:n lisän nettotuloihin, viljely ja hoito saa maksaa yhteensä korkeintaan 3 /ha MT-kuusikossa ja 55 /ha VT-männikössä (kun korko on %)
4 Metsikön optimaalinen kasvatustiheys
5 Optimaalinen kasvatustiheys Nuoren ja varttuneen tasaikäisen metsikön sekä erirakenteisen metsikön kehitystä simuloitiin 5 vuotta Kolme eri läpimittajakaumaa Runkoluku, puita / ha Runkoluku, puita / ha Runkoluku, puita / ha Läpimitta, cm Läpimitta, cm Läpimitta, cm Laskettiin metsikön kasvu ja arvokasvu eri pohjapinta-aloilla Saatiin pääoman tuottoprosentin (POT) riippuvuus paljaan maan arvosta ja :sta Tukin kantohinta 5 /m 3 ja kuidun /m 3
6 Optimaalinen kasvatustiheys OMT-kuusi Tilavuuskasvu, m3/ha Kuusi OMT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 4 Arvokasvu, /ha Kuusi OMT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 4 POT, % Kuusi OMT Maa 8 /ha Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 3 4 PTO, % Ku OMT Nuori tasa /ha 4 /ha 8 /ha 3 4 POT, % Ku OMT Varttunut tasa /ha 4 /ha 8 /ha 3 4 POT, % Ku OMT Erirakenteinen /ha 4 /ha 8 /ha 3 4 Maan arvo %:n korolla on noin 8 /ha > optimitiheys m/ha
7 Optimaalinen kasvatustiheys MT-kuusi Kasvu, m3/ha Kuusi MT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 4 Arevokasvu, /ha vuodessa Kuusi MT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 4 POT, % Kuusi MT 4 /ha Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 3 4 POT, % Ku MT Nuori tasa /ha 4 /ha 8 /ha 3 4 POT, % 4 3 Ku MT Varttunut tasa 3 4 Maan arvo 4-8 /ha > optimitiheys m/ha /ha 4 /ha 8 /ha POT, % Ku MT Erirakenteinen 3 4 /ha 4 /ha 8 /ha
8 Optimaalinen kasvatustiheys MT-mänty Kasv u, m3/ha vuodessa POT, % Mänty MT Nuori Varttunut Mänty MT nuori Arvokasvu, /ha vuodessa POT, T Mänty MT Nuori 5 Varttunut 4 Mänty MT varttunut 4 /ha 4 /ha 3 8 /ha 3 4 Maan arvo %:n korolla on 4-8 /ha > optimitiheys on m/ha 3 %:n korolla maan arvo on -4 /ha -> optimitiheys on 6 5 m/ha
9 Optimaalinen kasvatustiheys CT-mänty Kasvu, m3/ha vuodessa Mänty CT Nuori Varttunut Arvokasvu, /ha vuodessa Mänty CT Nuori Varttunut Maan arvo %:n korolla on noin /ha > optimitiheys on 6 m/ha Mänty CT Nuori Mänty CT Varttunut POT, % /ha /ha 4 /ha 3 4 POT, %
10 Päätelmiä MT:llä ja sitä paremmilla kasvupaikoilla taloudellisesti optimaalinen kasvatustiheys on m /ha metsikön iästä ja rakenteesta riippumatta Suuremmalla tuottovaatimuksella (3%) alempi: 5-5 m /ha Kasvatushakkuun jälkeinen minimipohjapinta-alasuositus: noin m /ha Kannattavuus ei juuri heikkene, vaikka tämä alitetaan tilapäisesti Karummilla kasvupaikoilla kuin VT optimaalinen tiheys on 5 m /ha Kasvatushakkuun jälkeisen minimipohjapinta-alan suuruusluokka kaikissa metsikkörakenteissa ja kaikilla puulajeilla ( %:n korolla): Etelä-Suomi Pohjois-Suomi OMT MT 8 VT 8 6 CT 6 5 ClT 5 4
11 3 Taloudellisesti kasvatuskelpoiset puulajit
12 Puun taloudellinen kasvatuskelpoisuus Puun arvokasvuprosentti A B C Aika - Siniset: kuusia - Punaiset: koivuja Markkinakorko Taloudellisesti kasvatuskelpoisia: A: kaikki puut B: suurin osa kuusista, osa koivuista C: ei mikään Puu on ~ hakkuukypsä, kun sen suhteellinen arvokasvu painuu markkinakoron alapuolelle
13 Taloudellisesti vähäarvoiset lehtipuut Ovat taloudellisesti kasvatuskelpoisia Lyhyellä kiertoajalla esim. energiapuutuotannossa Lisäksi lehtipuuvaihe tervehdyttää metsää maannousemasta Sekapuina, parhaiten nuorella iällä Sekametsä tuottaa enemmän puuta kuin yhden puulajin metsä Lehtisekapuut Parantavat kuusten kasvua, leppä parantaa kasvupaikkaa Edistävät kuusen uudistumista Vähentävät kuusen kuolleisuutta Parantavat metsikön terveyttä (estävät S-tyypin maannouseman leviämistä kuusesta toiseen) Kyse ei ole otaksumista vaan selkeistä tutkimustuloksista!
14 Suoraan puista mitattuja tuloksia OMT Mitattuja Keski- Läpimitan Yksikköhinta Puun arvo Puun arvo- Suht. arvo- Puulaji puita, kpl läpimitta, cm kasvu, cm/5 v /m3 kasvu, /5v kasvu, %/v Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä Pihlaja MT Mitattuja Keski- Läpimitan Yksikköhinta Puun arvo Puun arvo- Suht. arvo- Puulaji puita, kpl läpimitta, cm kasvu, cm/5 v /m3 kasvu, /5v kasvu, %/v Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä Pihlaja VT Mitattuja Keski- Läpimitan Yksikköhinta Puun arvo Puun arvo- Suht. arvo- Puulaji puita, kpl läpimitta, cm kasvu, cm/5 v /m3 kasvu, /5v kasvu, %/v Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä CT Mitattuja Keski- Läpimitan Yksikköhinta Puun arvo Puun arvo- Suht. arvo- Puulaji puita, kpl läpimitta, cm kasvu, cm/5 v /m3 kasvu, /5v kasvu, %/v Mänty Kuusi Raudus Hies
15 Mitä havaitsemme? Haapa on kasvanut paremmin kuin koivu Leppä ei hyvällä kasvupaikalla jää juuri jälkeen hieskoivusta Vähäarvoisten puulajien suhteellinen arvokasvu on yhtä hyvä kuin arvokkaiden puulajien Puihin sidottu pääoma tuottaa niissä yhtä hyvin Koska pääoman arvo on pieni, arvokasvukin saa olla pieni Maan arvon (paljaan maan pääoma-arvon) huomioon ottaminen muuttaa tilannetta
16 Pääoman (maa mukaan lukien) tuotto-% Pääoman tuottoprosentti OMT Läpimitta, Maan arvo Maan arvo Maan arvo Puulaji cm /ha /ha 3 /ha Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä Pihlaja Pääoman tuottoprosentti VT Läpimitta, Maan arvo Maan arvo Maan arvo Puulaji cm /ha /ha 3 /ha Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä Pääoman tuottoprosentti MT Läpimitta, Maan arvo Maan arvo Maan arvo Puulaji cm /ha /ha 3 /ha Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa Leppä Pihlaja Pääoman tuottoprosentti CT Läpimitta, Maan arvo Maan arvo Maan arvo Puulaji cm /ha /ha 3 /ha Mänty Kuusi Raudus Hies Mä+Ku 3 /m 3 ; Ko /m 3 ; Ha+Le /m 3 ; Pi 5 /m 3 Oletettu, että keskiarvopuita on niin monta, että on 5 m /ha. Huom: Keskiläpimitta on sama kuin aineistossa (vaihtelee kasvupaikoittain). Tulokset riippuvat täysin puun myyntihinnasta ja paljaan maan arvosta.
17 Jos lehtipuusto saatu ilmaiseksi Millainen nettotulovirta riittää, jotta päästään kuusikon nykyarvoon? Kuusikon nettotulot simuloitu, lehtipuiden nettotulot esimerkkejä riittävistä tuloista % 3% Nettotulot, /ha Vuosi Kuusi Hies Leppä Yhteensä Per vuosi Nettotulot, /ha Vuosi Kuusi Hies Leppä Yhteensä Per vuosi Nykyarvot %, /ha Vuosi Kuusi Hies Leppä Yhteensä Tuottoarvo Nykyarvot 3%, /ha Vuosi Kuusi Hies Leppä Yhteensä Tuottoarvo Näyttää siltä, että vähäarvoisen lehtipuuston kasvatus sopivalla kieroajalla on yhtä kannattavaa kuin istutuskuusikon kasvatus
18 Pääoman (maa mukaan lukien) tuotto-% MT Keski-Suomessa Lehtimetsän kehitystä simuloitu kasvumalleilla Arvokasvuprosentti Haapa ( ) Leppä ( ) Hies ( ) Leppä OMT ( ) Pääoman tuottoprosentti Maan arvo /ha Haapa ( ) Leppä ( ) Hies ( ) Leppä ( ) Leppä OMT ( ) Keskiläpimitta, cm Keskiläpimitta Jos tuottovaatimus on %, hies kannattaa kasvattaa 6 cm:n läpimittaan, haavikko 8 cm:n läpimittaan (em. kantohinnoilla). Jos hies tuottaa tukkia (yksikköhinta paranee), kasvatusta kannattaa jatkaa pidemmälle. Lepästä saatava vähintään /m 3, jotta lepikkoa kannattaa kasvattaa puhtaana metsikkönä MT:llä (tosin joskus leppä kasvaa paljon paremmin kuin simuloinnissa).
19 Lehtisekapuiden vaikutuksia Kuusen läpimitan kasvu, cm 5 vuodessa Kuusikossa Koivikossa 3 4 Läpimitta, cm Kyseessä erirakenteinen metsä, jossa puun läpimitta vaihtelee 4 cm Tulokset perustuvat 8 puun mittausaineistoon Vähäarvoisten lehtipuiden taloudellinen kasvatuskelpoisuus sekapuina kohenee niiden hyödyllisten sekametsävaikutusten kautta
20 Sekametsän tuotos OMT Ensiharvennettu metsikkö, 5 m /ha Tuotos (m 3 /ha vuodessa) seuraavan vuoden aikana Mänty -Kuusi -Raudus Kuusi (/3)- Raudus (/3) Kuusi (/3)- Mänty (/3) Mänty (/3)- Raudus (/3) Sekametsävaikutus Kuusi Kuusi (/3)-Hies(/3) Mänty Raudus Hies Rauduskoivusekoitus parantaa kuusikon tuotosta - Hieskoivusekoitus ei juuri pienennä kuusikon tuotosta Tulokset laskettu hehtaarin koealalle simuloinnin keskiarvona. Puun kasvun vaihtelua ennusteen ympärillä on simuloitu.
21 Sekametsän tuotos VT Ensiharvennettu metsikkö, 5 m /ha Tuotos (m 3 /ha vuodessa) seuraavan vuoden aikana Mänty (/3)- Kuusi (/3) Mänty Mänty (/3)- Raudus (/3) Mänty -Kuusi -Raudus Kuusi Mänty (/3)-Hies(/3) Kuusi (/3)-Hies(/3) Raudus Hies Kuusi, raudus ja hies sopivat hyvin männyn sekapuuksi VT:llä -Kuusi kasvaa kohtuullisesti VT:llä
22 VT-sekametsä Kuuset ja koivut näyttn yttävät t kasvavan hyvin
23 Riskien vaikutus Tulevia puutavaralajeja ja puun käyttötapoja ei tiedetä Bioenergia Synteettiset kuidut Biohiili Puun menekkiä ja hintoja ei tiedetä Kuitupuun hinta ja menekki laskussa? Energiapuun hinta nousussa? Puun tulevaa kasvua ja puiden selviytymistä ei tiedetä Kuusen ennustetaan kärsivän eniten ilmastonmuutoksesta Kanadassa suuria kaarnakuoriaistuhoja kuusimetsissä, syyksi kerrotaan jo tapahtunut ilmaston muutos
24 Riskien vaikutus Kun puun kasvuun ja hintaan sisältyvä epävarmuus otetaan laskelmissa huomioon, saadaan taloudellisten optimointilaskelmien tulokseksi, että Metsät tulee pitää sekametsinä mahdollisimman pitkään Metsässä tulee olla jatkuvasti eri puulajeja ja puuston eri kokoluokkia Hakkuukertymät tulee jakaa tasaisemmin eri hakkuiden välille -> yksi päätehakkuu korvattava usealla voimakkaalla yläharvennuksella (kertymää siirrettävä päätehakkuusta muihin hakkuisiin) Kyse on laskelmin osoitetuista tuloksista Pukkala & Kellomäki Roessiger ym. Griess & Knoke Rollin ym. 5
25 Riskiin suhtautumisen vaikutus Suurin osa metsänomistajia on riskin karttajia, etenkin merkittävissä päätöksissä Epävarmuuden vallitessa riskipreferenssit huomioon ottaen on tärkeää, että Tuotosta ei keskitetä yhteen puulajiin ja kokoluokkaan Hakkuita ei keskitetä liikaa päätehakkuuseen Monipuulajinen erirakenteinen metsä mahdollistaa sopeutuvan puunmyynnin ja metsän hoidon Jotta sopeutumismahdollisuus säilyy, tämä rakenne on pyrittävä säilyttämään mahdollisimman pitkään Hakkuilla ja hoitotoimilla ei pidä kaventaa tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia
26 Johtopäätöksiä Kaikki puulajit ovat nuorena (pienenä) taloudellisesti kasvatuskelpoisia Kaikki puulajit tulevat iän myötä (isona) taloudellisesti kasvatuskelvottomiksi Sekapuina vähäarvoiset puulajit voivat parantaa metsikön kasvatuksen kannattavuutta ja vähentää taloudellisia riskejä Järkevämpää on ohjata puulajisuhteita Pienennetään lyhytikäisten puulajien osuutta vähitellen kiertoajan kuluessa Lisätään männyn osuutta kasvupaikan heikentyessä Taloudelliset kriteerit eivät saisi olla määrääviä Monimuotoisuus ja virkistysarvot saattavat tuottaa myös taloudellista hyötyä
27 Johtopäätöksiä Jos välttämättä halutaan määrittää taloudellinen kasvatuskelpoisuus, ohjeistuksen tulee olla muotoa: Keskiläpimitaltaan yli cm:n puustoissa taloudellisesti kasvatuskelpoiseen puustoon luetaan: MT:llä ja sitä paremmilla kasvupaikoilla mänty, kuusi, koivu ja korkeintaan 6 m /ha muita puulajeja VT:llä mänty ja kuusi, korkeintaan 6 m /ha koivua ja korkeintaan m /ha muita puulajeja Karummilla kasvupaikoilla mänty ja korkeintaan 6 m /ha muita puulajeja Nuorissa metsiköissä mänty, kuusi, koivu, haapa ja leppä ovat taloudellisesti kasvatuskelpoisia Haavikoiden ja lepikoiden kasvatus terveissä metsiköissä erikoispuutavaraksi (paneelipuu, laudepuu) tulisi sallia Vähäarvoisten lehtipuiden kasvatus energiapuuksi tulee sallia
28 Johtopäätöksiä Ei ole taloudellisesti perusteltua hylätä kategorisesti mitään puulajia Epävarmassa nykymaailmassa on suositeltava monen puulajin kasvatusta Vain äärimmäinen riskin suosija kasvattaa yhtä puulajia tasarakenteisissa metsiköissä Eri puulajeja kasvatettava suhteessa niiden taloudellisiin näköaloihin Vähäarvoisia vähemmän, arvokkaita enemmän
29 4 Alikasvoksen taloudellinen kasvatuskelpoisuus
30 Alikasvosten hidas (?) kasvu Alikasvoksilla ei ole kustannusarvoa eikä myyntiarvoa (sijoituksen arvo = ) On samantekevää, minkä ikäisiä ne ovat tai kuinka hitaasti ne ovat kasvaneet Hidas nuoruusiän kasvu ei tee puusta taloudellisesti kasvatuskelvotonta Laatupuun kasvatuksessa hidas kasvu nuorella iällä on etu Olennaista on puun arvoon nähden riittävä arvokasvu; arvon suurentuessa arvokasvun tulee parantua Alikasvospuista OSAN tulee lähteä vähitellen hyvään kasvuun Viljelymetsässä tilanne on erilainen: tarvitaan nopeaa taimien kasvua, jotta investoinnin takaisinmaksuaika olisi riittävän lyhyt Joutuisa uudistuminen ja taimien hyvä kasvu ovat eduksi, kun tasaikäistä metsikköä (jossa ei ole alikasvosta) ruvetaan muuttamaan erirakenteiseksi; suurten puiden seisottamisesta (odottelusta) aiheutuva vaihtoehtoiskustannus alentaa kannattavuutta
31 Kuusialikasvos Kasvaa yleensä erinomaisesti sekametsissä, männiköissä ja koivikoissa On usein kituliasta runsaspuustoisessa kuusikossa
32 Kuusialikasvoksen mitattuja kasvuja Kuusikossa Männikössä Läpimitan kasvu, cm/ 5v Läpimitta, cm Läpimitan kasvu, cm/5 v Läpimitta, cm Läpimitan kasvu, cm/5 v.5.5 Koivikossa Läpimitta, cm Läheskään n aina kuusialikasvoksen kasvu kuusikossa ei ole huonoa!
33 Vanhatkin puut voivat toipua
34 Johtopäätöksiä Ilmaiseksi saatu alikasvos, jolla ei ole myyntiarvoa, on taloudellisesti kasvatuskelpoinen, jos osa siitä toipuu vähitellen Metsikön perustaminen viljelemällä maksaa useimmiten liikaa Tasaikäismetsätalouden kannattavuuden parantamiseksi ei ole muita keinoja kuin taimikon perustamis- ja hoitokustannusten vähentäminen Alikasvosten parempi hyödyntäminen on hyvä keino parantaa metsätalouden kannattavuutta
35 Tämä esitys perustui mittauksiin ja laskelmiin
KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012. Timo Pukkala
KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012 Timo Pukkala Sisältö 1. Taustoja ja määritelmiä 2. Miten metsä kehittyy 3. Metsän hoito luonnonmukaisesti ja kannattavasti Ala- vai yläharvennusta?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala
RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?
Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,
Muuttuva metsäsuunnittelu
Muuttuva metsäsuunnittelu Joensuu 31.8.2015 Timo Pukkala Taustoja Muutoksia Metsälainsäädäntö muuttunut Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
/ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi
Älä sorru alaharvennukseen
Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa
Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
Myytti 1: Alikasvos ei elvy
Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA
LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA VETELI 25.8.2013 Timo Pukkala Sisältö Muutoksia ilmassa Miten metsä kehittyy Mitä jatkuva kasvatus on Laajaperäinen metsänhoito Muutama uusi tutkimustulos Muutoksia
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2013 Timo Pukkala Metsälaki ja metsälaskelmat eroja ja yhtäläisyyksiä e e m t a Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi lähtivät lausuntokierrokselle perjantaina
Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄN JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Metsien dynamiikka luonnonmukainen metsänhoito Ala- vai yläharvennus Jatkuva vai jaksollinen kasvatus Poikkeavat tutkimukset Puun korjuu Muita näkökohtia
Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
Suometsien kasvatuksen kannattavuus
Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
UUTTA TIETOA METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA TAKSAATTORIKLUBI Timo Pukkala
UUTTA TIETOA METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA TAKSAATTORIKLUBI 22. 3. 212 Timo Pukkala Sisältö 1. Yleistä höpinää 2. Vanhoja tuloksia 3. Uusia tuloksia Tunteellinen aihe Osa tunteilusta johtuu käsitteen
Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
Poiminta- ja pienaukkohakkuut
Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus
Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari
Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ja ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi Timo Pukkala, Vihtari 29.10.2016 JATKUVA KASVATUS =? Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa
Tehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
Milloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät
1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset
Mikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen
Energiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023
METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14
Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan
Taimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
Männikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
Korpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET
Kuva: Ari Aalto KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET METSO-tutkimusseminaari 13. 11. 212 Esitys perustuu osin tutkimukseen Maintaining Siberian jay habitat quality through
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala 26. 2. 2015 Sisältö Määritelmiä Kannattavuudesta Ekosysteemipalvelut Riskien hallinta Myyttejä Optimointituloksia Metsäsuunnittelu ja jatkuva kasvatus
Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa
Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Miksi metsänhoitoa on syytä tarkistaa? Nykyinen, ns. hyvä metsänhoito ei tarkemmassa tarkastelussa
Suomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja
Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
Tarvitseeko metsäsi hoitoa?
Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA
KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA Timo Pukkala Tahko 13.3.2015 Sisältö Termejä Metsän dynamiikkaa Historiaa Jatkuvan kasvatuksen teoriaa Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus Ekosysteemipalvelut ja ulkoisvaikutukset
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
Yhteensä 35 71 129 8 117 15.9 14.4 994 18.0 5.5 Mänty 35 63 115 8 104 16.0 14.5 869 16.0 4.8 Kuusi 35 8 14 1 13 15.0 14.0 125 2.0 0.
Siu 20 (1) Kannasto 743-425-5-221 3.6.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla
Metsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
Yhteistyötä maan alla
Yhteistyötä maan alla Lisääntynyt maaperän ravinnekierto lisää puun yhteyttämistä Lisääntynyt yhteyttäminen lisää juuriston ravintovirtaa sienirihmastolle Sienirihmastot välittävät puille ravinteita ja
Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi
Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Pentti Niemistö 19.4.2012 Koivun osuus puustosta Taimikon harvennus Ainespuuharvennus Energiapuuharvennus 19 harvennuskoetta: mitattu 1970 80-luvulta
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 8.11.2011 Kuopio Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Tutkimustuloksia: Varhaisperkauksen
-Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille,
1 -Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille, sosiaalisille ja kulttuurisille merkityksille ja
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat
Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta
Liite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
Taimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013
Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013 Vierimetsäprojekti Raportti 2(25) Sisällys Mitä sähkölinjan vierimetsän erikoishakkuulla tarkoitetaan... 3 Vierimetsän hoidon ero tavalliseen
RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha
RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat