hoitoseuranta kuntoutukseen ohjaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "hoitoseuranta kuntoutukseen ohjaaminen"

Transkriptio

1 Synnynnäisesti sydänvikaisten aikuisten hoitoseuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen Sydänlapset ry

2 Työryhmä Mila Gustavsson-Lilius, sydänaikuinen, tutkija, Helsingin yliopiston psykologian laitos Riitta Liisa Hasu, fysioterapian opettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Marja-Liisa Hellstedt, kardiologisen plk:n sairaanhoitaja, HUS/HYKS, Meilahden sairaala Outi Hiila, aluesihteeri, Sydänlapset ry Mira Metsänranta, Synjan edustaja, sydänaikuinen Eliisa Koljonen, projektisihteeri, Sydänlapset ry (työryhmän sihteeri) Heta Nieminen, tutkija, HUS/HYKS Lasten ja nuorten sairaala (työryhmän puheenjohtaja) Sanna Sundqvist, vast. sosiaalityöntekijä, Kelan kuntoutusyhtiö Petrea Lausunnot Helena Hämäläinen, tutkijalääkäri, Kansaneläkelaitos, tutkimusosasto Teija Korpilahti, Suomen Kardiologiset Hoitajat ry:n pj Markku Kupari, kardiologi, HUS/HYKS, Meilahden sairaala Markku Leskinen, lastenkardiologi, OYS, Lastenklinikka Hanna Meriläinen, kuntoutusohjaaja, Päijät-Hämeen sydänpiiri Ulla-Riitta Penttilä, terveyspalvelupäällikkö, Suomen Sydänliitto ry Hippu Pintilä, psykologi, sydänaikuinen Heidi Pyyny, kuntoutusohjaaja, HUS/HYKS Lasten ja nuorten sairaala Leila Salo, toiminnanjohtaja, Päijät-Hämeen sydänpiiri Helinä Satonen, sosiaalityöntekijä, HUS/HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Eric Ivar Wallgren, lastenkardiologi Teksti Eliisa Koljonen, projektisihteeri, Sydänlapset ry Kielentarkastus Leija Arvassalo, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kielitoimisto Oppaan ulkoasu ja taitto Tomás Romero, Mainostoimisto Maustamo Painopaikka Suomen Graafiset Palvelut Oy, Kuopio, 2004 Kustantaja ja julkaisija Sydänlapset ry 2004 ISBN

3 SISÄLTÖ 1 ALKUSANAT 2 MITÄ ON KUNTOUTUS JA SYDÄNKUNTOUTUS? 3 SYNNYNNÄISESTI SYDÄNVIKAISET AIKUISET ELI SYDÄNAIKUISET 4 MILLOIN SYDÄNAIKUINEN TARVITSEE KUNTOUTUSTA? 5 SYDÄNAIKUISTEN HOITOSEURANTA Ohjeistus siirtymävaiheeseen Sydänaikuisten seurannan porrastus Yleislääkärin seuranta Sisätautilääkärin seuranta Kardiologin seuranta 6 YKSILÖLLINEN KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNTOUTUKSEEN OHJAAMINEN Sosiaalityöntekijän tehtävä Kuntoutustarpeen arviointi siirtymävaiheessa 7 MITÄ KUNTOUTUSTA SYDÄNAIKUISILLE? Suomen kuntoutusjärjestelmä Tavallisimmat kuntoutusmuodot sydänaikuisilla Liikunta ja liikunnallinen kuntoutus Psykososiaalinen tuki Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit Ammatillinen kuntoutus Sosiaaliturva 8 YHTEENVETO Suomen Sydänliitto, sydänpiirit ja valtakunnalliset sydänyhdistykset Kirjallisuus LIITE 1. Kaavio kuntoutukseen ohjaamisesta LIITE 2. Hoitoseurantasuositus LIITE 3. Kuntoutustarpeen arviointilomake

4 4 1 ALKUSANAT 1 ALKUSANAT Tämä ohjeistus on tarkoitettu ensisijaisesti kardiologiselle hoitohenkilökunnalle tukemaan synnynnäisesti sydänvikaisten aikuisten hyvää hoitoa ja kuntoutukseen ohjaamista. Sydänaikuisella tarkoitetaan tässä yhteydessä synnynnäisesti sydänvikaista aikuista. Synnynnäisesti sydänvikaiset nuoret ja aikuiset ovat suhteellisen uusi ja jatkuvasti kasvava potilasryhmä. Maassamme on jo lähes yli 16-vuotiasta synnynnäisen sydänvian vuoksi leikattua potilasta ja määrä kasvaa vuosittain vähintään 250 potilaalla. Suurin osa heistä tarvitsee elinikäistä seurantaa sydäntilanteensa vuoksi. Synnynnäiset sydänviat ovat joukko erityyppisiä ja oirekuvaltaan vaihtelevia sairauksia, joiden vaikutukset elämään saattavat olla hyvinkin erilaisia. Tämän vuoksi potilaille ei voi määritellä yhdenmukaista hoito- tai kuntoutusohjelmaa. Synnynnäisesti sydänvikaisten aikuisten hoidon ja kuntoutuksen sisältö suunnitellaan aina yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon potilaan elämäntilanne sekä mahdolliset muut sairaudet. Suomen kuntoutusjärjestelmä on monimutkainen, ja kuntoutuksesta vastaavat lukuisat eri tahot. Kuntoutusjärjestelmän monimuotoisuuden vuoksi kokonaisuuden hahmottaminen voi olla vaikeaa. Siksi kuntoutusta tarvitsevat ja kuntoutusta tarjoavat eivät aina kohtaa toisiaan toivotulla tavalla. Kuntoutukseen ohjaaminen vaihtelee eri hoitoyksiköiden välillä paljon. Tämän ohjeistuksen tavoitteena onkin yhtenäistää kuntoutukseen ohjaamista ja määritellä sellaisia perusperiaatteita, jotka ovat sovellettavissa kaikkien synnynnäisesti sydänvikaisten aikuisten kuntoutukseen ohjaamiseen. Ohjeistuksen tarkoituksena on kuvata synnynnäistä sydänvikaa sairastavien aikuisten erityispiirteitä, antaa hoitajille työkaluja potilaan kuntoutustarpeen arvioimiseen sekä auttaa hahmottamaan Suomen kuntoutusjärjestelmän tarjoamaa kuntoutusta. Ohjeistus sisältää myös ajantasaisen suosituksen synnynnäisesti sydänvikaisten aikuisten hoitoseurannasta. Uusittu laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003) korostaa jokaisen tahon velvollisuutta ohjata asiakas hänen tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Kuntoutujalle on siis annettava riittävästi tietoa kuntoutuspalveluista ja hänet on ohjattava sen järjestelmän piiriin, jossa hän on oikeutettu saamaan kuntoutusta. Sydänlapset ry

5 5 2 MITÄ ON KUNTOUTUS JA SYDÄNKUNTOUTUS? 2 MITÄ ON KUNTOUTUS JA SYDÄN- KUNTOUTUS? Kuntoutus on suunnitelmallista, monialaista toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa kuntoutujan elämänlaatua. Kuntoutuksen avulla sairauden tai vamman aiheuttamia haittoja pyritään monin tavoin ehkäisemään tai vähentämään. Kuntoutuksen keskeisenä tavoitteena on fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen, hyvää elämänlaatua uhkaavien riskitekijöiden tunnistaminen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Oleellista kuntoutuksessa on, että fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky säilyy. Kuntoutuksen toimintakokonaisuuteen kuuluvat 1) lääkinnälliset, 2) ammatilliset, 3) sosiaaliset ja 4) kasvatukselliset kuntoutuspalvelut. 1) 2) 3) 4) Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat mm. oman hoidon neuvonta ja ohjaus, liikunnallinen kuntoutus, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusjaksot avo- tai laitoshoidossa, ravitsemusterapia, psykoterapia ja erilaiset apuvälineet. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. kuntoutusta edeltävät työkyvyn arviointitutkimukset, työhönvalmennus sekä työ- ja koulutuskokeilut. Sosiaalinen kuntoutus edistää toipumista tai sopeutumista sairauteen tai vammaan. Sosiaalista kuntoutusta ovat esimerkiksi vammaispalvelut. Kasvatuksellista kuntoutusta voivat olla esimerkiksi erityisopetus ja koulunkäyntiavustajan saaminen. Katso liite 1. Euroopan kardiologisen seuran työryhmän mukaan sydänkuntoutus on sairaanhoitoa täydentävää toimintaa, jolla pyritään säilyttämään sydänpotilaan toimintakyky tai palauttamaan se siinä laajuudessa kuin uusimman lääketieteellisen ja muun tiedon perusteella on mahdollista. Perinteisesti sydänkuntoutus on tarkoittanut sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutusta, jolla on Suomessa pitkät perinteet. Kuitenkin myös muut sydänpotilaat tarvitsevat usein kuntoutusta ja hyötyvät siitä. Sydänkuntoutuksen kehittämisessä painotetaan kuntoutuksen yksilöllistä räätälöintiä ja moniammatillisuutta. Kuntoutustarpeen arvioinnin tulisi pohjautua sydänpotilaan ja hänen läheistensä tarpeisiin. Potilaan oma aktiivisuus kuntoutuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on tärkeää.

6 6 3 SYNNYNNÄISESTI SYDÄNVIKAISET AIKUISET ELI SYDÄNAIKUISET 3 SYNNYNNÄISESTI SYDÄNVIKAISET AIKUISET ELI SYDÄNAIKUISET Suomessa syntyy vuosittain noin 550 sydänvikaista lasta. Tuhannesta syntyvästä lapsesta viidelle tehdään sydänleikkaus jo alle 4-vuotiaana. Valtaosa sydänvikaisena syntyneistä lapsista on nykyisen varhaisen kirurgisen hoidon ansiosta aikuisena lähes oireettomia. He pystyvät elämään miltei normaalia elämää. Osalle potilaista ilmaantuu kuitenkin ennemmin tai myöhemmin sydänongelmia. Kun nämä myöhäisongelmat tunnistetaan riittävän varhain, hoito johtaa parhaisiin lopputuloksiin. Suurin osa synnynnäisesti sydänvikaisista nuorista ja aikuisista voi hyvin. Läheskään kaikki potilaat eivät tarvitse erityistä kuntoutusta, vaan usein pelkkä seuranta riittää. Synnynnäisen sydänvian vaikutus toimintakykyyn on kuitenkin yksilöllistä. Toimintakykyä heikentävät monet eri osa-tekijät (ks. kuva 1). Lisäksi muut sairaudet vaikuttavat toimintakykyyn sekä kuntoutustarpeeseen. Sydänvika saattaa huonontaa elämänlaatua heikentämällä rasituksensietokykyä. Normaalia alhaisempi rasituksensietokyky saattaa vähentää halua harrastaa liikuntaa. Varsin monen suhde liikuntaan ja liikkumiseen on hyvin varauksellinen. Lapsuuden kokemukset ja lapsuudessa muodostuneet liikuntatottumukset vaikuttavat liikunnan harrastamiseen. Liikkumisen ja liikunnan harrastamisen esteeksi koetaan usein huono kunto. Monet mainitsevat vähäisen liikunnan syyksi myös joko sairauden oireet tai varovaisuuden. Mikäli potilaalla on jatkuvasti sydänongelmia, hänellä ilmenee usein myös psyykkisiä vaikeuksia. Monet näistä oireellisista potilaista hyötyvät psykososiaalisesta tai muusta kuntoutuksesta. Sydännuoret ja -aikuiset saattavat toisinaan tuntea itsensä terveiksi toisinaan taas sairaiksi. Synnynnäisesti sydänvikaiset aikuiset näyttävät terveiltä ja myös tuntevat itsensä usein varsin terveiksi, mutta kuitenkin heillä on tunne, että he ovat erilaisia kuin muut ikäisensä. Liikuntarajoitteet ovat harvoin näkyviä, joten ulkopuolisen saattaa olla vaikea huomata vikaa. Tällöin on helppoa ajautua salaamaan omaa sairautta. Kun näyttää terveeltä, helposti vertaakin itseään terveisiin. Jos fyysinen jaksaminen on heikkoa, on vaarassa ajautua tuntemaan itsensä huonommaksi kuin muut ja masentua. Sydänvian koetaan aiheuttavan eniten rajoituksia ammatinvalintaan, työelämässä jaksamiseen sekä liikkumiseen, vähiten taas perhe-elämään ja ystävyyssuhteisiin. Ammatinvalintaa, työelämää ja sydänvikaa voi olla vaikeata sovittaa yhteen. Esimerkiksi lapsena valtasuonten transpositioleikkauksen läpikäyneistä aikuispotilaista 41 % kokee sydänvian rajoittaneen

7 7 3 SYNNYNNÄISESTI SYDÄNVIKAISET AIKUISET ELI SYDÄNAIKUISET ammatinvalintaansa. Lähes yhtä monet (40 %) ovat kokeneet rajoituksia työelämässä. (Hämäläinen & al., 2002.) Vaikka valtaosa sydänaikuisista on vointiinsa varsin tyytyväinen ja he kokevat suorituskykynsä hyväksi, voi sydäntilanne kuitenkin huonontua vähitellen. Siksi ammatinvalintaan ja työelämään liittyviin asioihin tulee kiinnittää huomiota riittävän ajoissa. Ammatillinen kuntoutus voi tukea synnynnäisesti sydänvikaisia nuoria ja aikuisia työuransa luomisessa ja työssä jaksamisessa. Kuva 1. Toimintakykyä alentavia tekijöitä synnynnäisesti sydänvikaisilla aikuisilla

8 8 4 MILLOIN SYDÄNAIKUINEN TARVITSEE KUNTOUTUSTA? 4 MILLOIN SYDÄNAIKUINEN TARVITSEE KUNTOUTUSTA? Kaikki synnynnäistä sydänvikaa sairastavat potilaat eivät tarvitse erityistä kuntoutusta. Kuntoutusta tarvitsevat tulee kuitenkin tunnistaa ja ohjata sopivaan kuntoutusjärjestelmään. Potilaan ikä, sairauden vaikeus ja hoito huomioon ottaen kuntoutusta on syytä harkita silloin, kun potilas tai omainen tarvitsee tietoa sairaudesta ja syvällisempää ohjausta sydänvian hoitoon sydänsairaus pahenee tai terveydentila muuten huononee sairaus uhkaa opiskelua tai työkykyä potilaan on vaikea sijoittua työelämään tai säilyttää työkykynsä potilaan fyysinen tai psyykkinen toimintakyky heikkenee potilaalla on myös muita pitkäaikaissairauksia tai vammoja sairaus tuo mukanaan taloudellisia paineita potilas ei saa riittävästi sosiaalista tukea potilas tuntee arkielämää haittaavaa sairauden aiheuttamaa ahdistusta, pelkoa tai masennusta yhteiskunnassa tapahtuu sellaisia merkittäviä muutoksia, joilla saattaa olla vaikutuksia sydänpotilaan elämään (mm. työllisyystilanteen ja sosiaaliturvan muutokset).

9 4 MILLOIN SYDÄNAIKUINEN TARVITSEE KUNTOUTUSTA? 9 SYDÄNAIKUISEN HOIDON JA KUNTOUTUKSEN PERUSPERIAATTEET 1 2 Sydänpotilas ja hänen omaisensa tarvitsevat riittävästi tietoa sairaudesta, sekä sen hoitomuodoista ja ennusteesta. Potilaan on tärkeää ymmärtää terveiden elämäntapojen vaikutus omaan hyvinvointiinsa. Potilasta tulee kannustaa noudattamaan terveitä elämäntapoja. 3 Terveet elämäntavat näkyvät arkielämässä esimerkiksi itselle soveltuvana liikuntana oikeanlaisena ruokavaliona painonhallintana tupakan ja päihteiden käytön välttämisenä oman lääkehoidon hallitsemisena hampaiden ja suun terveydestä huolehtimisena endokardiitin ennaltaehkäisynä levon ja työn yhteensovittamisena sopivana ammatinvalintana omien rajoitusten tuntemisena tyytyväisyytenä omaan elämäänsä. Potilaalle tulee tarjota asianmukaista perinnöllisyysneuvontaa, jotta hän voisi tehdä todenmukaiseen tietoon perustuvan päätöksen lapsen hankkimisesta. Nuorelle sydänvikaiselle naiselle tulisi myös kertoa, miten raskaus vaikuttaa hänen sydänvikaansa ja mikä merkitys on turvallisella raskaudenehkäisyllä. Puheeksi tulee ottaa myös sydänvian vaikutus raskauden sujumiseen. Potilas tarvitsee riittävästi tietoa eri kuntoutuspalveluista sekä sosiaaliturvasta ja näiden vaikutuksista omaan elämänlaatuun, jotta hänen on mahdollista hakea tarvitsemiaan kuntoutuspalveluita. Sydänpotilaalle tulee kertoa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon, Kelan, työhallinnon, työeläke- ja vakuutuslaitosten sekä järjestöjen tukipalveluista sekä ohjata potilas ja hänen omaisensa palvelujen itsenäiseen käyttöön.

10 10 5 SYDÄNAIKUISTEN HOITOSEURANTA 5 SYDÄNAIKUISTEN HOITOSEURANTA OHJEISTUS SIIRTYMÄVAIHEESEEN Lastensairaalan hoitoseurannasta aikuispuolen seurantaan siirtyminen tulisi suunnitella huolellisesti ja toteuttaa yksilöllisesti. Jatkuvaa hoitoseurantaa tarvitsevien nuorten suurin riski jäädä pois säännöllisestä sydänseurannasta on siinä vaiheessa, jossa siirrytään aikuispuolen seurantaan ja pitäisi löytää uusi oma lääkäri tai uusi aikuisten hoitoyksikkö. Siirtymävaiheessa jokaisella hoitavalla yksiköllä on vastuu hoitoketjun katkeamattomuudesta. Tämä edellyttää lapsista ja aikuisista vastaavan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hyvää yhteistyötä. Erityisesti tiedonkulun olisi oltava sujuvaa ja aukotonta, jotta hoitoketju ei pääsisi katkeamaan. Hoitoketjun katkeamattomuuden kannalta olisi tärkeää, että siirtymisestä lastensairaalasta aikuisten hoitoyksikköön olisi olemassa selkeä suunnitelma, jonka avulla varmistetaan, että nuori osaa itsenäisesti huolehtia omien asioidensa hoidosta ja että hän tietää, missä ja milloin jatkoseuranta tulee tapahtumaan. Nuorelle tulee selvittää, kutsuuko aikuisten hoitoyksikkö potilaan seurantaan vai pitääkö nuoren itse ottaa yhteyttä uuteen hoitoyksikköön. Lastensairaala voi myös huolehtia ensimmäisen kontrollikäynnin varaamisesta aikuisyksikköön. seurantaohjeet kirjattaisiin sairauskertomukseen ja epikriisiin, jotta kaikille osapuolille olisi täysin selvää, miten seuranta toteutetaan. Tärkein seurannassa pysymistä ennustava tekijä on potilaan oma tietoisuus siitä, että hän tarvitsee säännöllistä seurantaa! lastensairaala huolehtii riittävien asiakirjojen lähettämisestä aikuisten yksikköön ja järjestää tarvittaessa yhteistapaamisen aikuispuolen vastuulääkäreiden ja/tai hoitajien kanssa.

11 11 5 SYDÄNAIKUISTEN HOITOSEURANTA Nuoren siirryttyä aikuisten hoitoyksikön seurantaan olisi uuden hoitoyksikön varmistettava, että sydännuorella on riittävästi tietoa omasta terveydentilastaan sekä sydänvikansa laadusta ja hoidosta lääkityksestä ja sen haittavaikutuksista sydäntilanteensa ennusteesta sekä terveytensä huononemiseen liittyvistä mahdollisista muutoksista ja oireista siitä, miten vastuulääkäreihin ja -hoitajiin saa yhteyden kontrollikäyntien käytännön toteutuksesta sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyvistä asioista. SYDÄNAIKUISTEN SEURANNAN PORRASTUS Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien sydänleikkaus on harvoin täysin korjaava, ja useimpiin leikattuihin vikoihin liittyy myöhemmin ilmeneviä komplikaatioita tai lisävikoja. Riittävän ajoissa havaittuina ne ovat hoidettavissa. Tämän vuoksi potilaiden tulisi olla seurannassa koko elämänsä ajan. Seurantaa tarvitsevat myös aikuisikäiset inoperaabelia sydänvikaa sairastavat potilaat sekä osa sellaisista potilaista, joilla on niin lievä sydämen rakennevika, ettei leikkausta ole pidetty tarpeellisena. Sydänaikuisten seurantaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä kovin suuri osa sydänaikuisista on vailla minkäänlaista seurantaa. Vuonna 2003 suomalaisen sydänleikattujen rekisterin pohjalta tehdyn tutkimuksen mukaan seurantaa tarvitsevista potilaista vain alle puolet kävi säännöllisesti hoitoseurannassa. Tutkimuksessa ilmeni esimerkiksi, että Fallot n vikaa sairastavista potilaista vain 63 % oli sydänseurannassa. Koarktaatiopotilaiden kohdalla tilanne oli vielä huonompi, sillä vain 40 % oli säännöllisessä sydänseurannassa. Sen sijaan transpositiopotilaista ja yksikammioisista sydänpotilaista lähes kaikki kävivät seurannassa. (Nieminen & al., 2003.) Koska seurattavia on hyvin paljon, seurantaa olisi porrastettava siten, että yksinkertaisimpien sydänvikojen seuranta tapahtuu lähellä potilaiden asuinpaikkaa ja vaikeimpien vikojen seuranta keskitetään yliopisto- ja keskussairaaloiden kardiologeille. Seurantapaikka on kunkin potilaan osalta ja paikallisten olosuhteiden pohjalta harkittava erikseen.

12 12 5 SYDÄNAIKUISTEN HOITOSEURANTA Jokaiseen yliopistolliseen sairaalaan on nimetty kardiologian erikoislääkäri, jonka vastuualueeseen kuuluu nuorten ja aikuisten synnynnäisten sydänvikojen seuranta. Yliopistollisiin sairaaloihin tulisi organisoida kiinteä ja toimiva yhteistyöryhmä, jonka ytimen muodostavat aikuisia hoitava kardiologi ja lastenkardiologi. Tarpeen mukaan tätä ryhmää täydennetään muiden alojen erikoislääkäreillä ja muilla hoitoalan ammattilaisilla. Jos potilaan hoidossa ilmenee vaikeita ongelmia, lääkäri voi lähettää potilaan keskussairaalasta tai yliopistosairaalasta HYKSin Meilahden sairaalan Junkar-poliklinikalle, missä viime kädessä otetaan kantaa esimerkiksi uusintaleikkaukseen. Komplisoitujen sydänvikojen uusintaleikkaukset olisi keskitettävä HYKSiin. On toivottavaa, että jokaisella sydänpotilaalla on oma lääkäri, jolla on riittävät tiedot potilaansa sydäntilanteesta ja joka ottaa kokonaisvastuun potilaan hoidosta myös eri toimenpiteiden aikana. Seuraavat ohjeet ovat Sydänliiton lastenkardiologisen toimikunnan asettaman työryhmän suosittelemat yleispätevät ohjeet synnynnäisesti sydänvikaisen potilaan seurannasta. Alkuperäinen diagnoosikohtainen hoitoseurantasuositus julkaistiin vuonna 1998 Nuorisokardiologia -kirjassa sekä Suomen Lääkärilehdessä 31/1998. Liitteessä 2 esitetään edellä mainittu hoitoseurantasuositus lyhennetyssä ja ajantasaisessa muodossaan. YLEISLÄÄKÄRIN SEURANTA Yleislääkärin seurantaa suositellaan potilaille, joilla on sekundum-tyyppinen eteisväliseinäaukko, kammioväliseinäaukko ja yksinkertainen koarktaatio. Seuranta voidaan toteuttaa yksityisvastaanotolla, terveyskeskuksessa tai oppilaitoksen tai työpaikan terveysasemalla. SISÄTAUTILÄÄKÄRIN SEURANTA Sisätautilääkärin seuranta sopii potilaille, joilla on ollut primum-tyyppinen eteisväliseinäaukko tai keuhkovaltimon läpän ahtauma. Kun lääkäri pitää sydänvian kaikututkimusta tarpeellisena, hän lähettää potilaan erikoislääkärin luo, ja tutkimuksen jälkeen potilas palaa oman lääkärin seurantaan. KARDIOLOGIN SEURANTA Kardiologin seurannassa ovat potilaat, joilla on atrioventrikulaarinen väliseinäaukko, yksinkertainen Fallot n vika tai aorttaläpän ahtauma. Yliopistollisen sairaalan kardiologin seurantaan olisi keskitettävä vaikeimmat synnynnäiset sydänviat, kuten valtasuonten transpositiot, yksikammioiset sydämet sekä konduitin avulla korjatut synnynnäiset sydänviat.

13 13 6 YKSILÖLLINEN KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNTOUTUKSEEN OHJAAMINEN 6 YKSILÖLLINEN KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNTOUTUKSEEN OHJAAMINEN Yksilöllisen kuntoutustarpeen arvioinnin tarkoituksena on arvioida synnynnäisesti sydänvikaisen aikuisen toimintakykyä ja hänen mahdollisesti tarvitsemiaan kuntoutuspalveluita. Lisäksi selvitetään potilaan tietoutta kuntoutuspalveluista ja sosiaaliturvasta. Toimintakykyä ja kuntoutustarvetta voidaan arvioida haastattelun ja tarvittaessa erilaisten testien avulla. Haastattelun avulla muodostetaan käsitys potilaan elämäntilanteesta. Erityisen tärkeää olisi saada tietoa potilaan koulutuksesta, harrastuksista, omatoimisuudesta, psyykkisestä tasapainoisuudesta ja työkokemuksista. Yksilöllinen kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaaminen on luontevinta toteuttaa systemaattisesti osana sairaanhoitoa poliklinikkakäyntien yhteydessä. Toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa haastattelun tukena voi käyttää liitteessä 3 olevaa lomakepohjaa. Lomake on suunniteltu niin, että potilas voi täyttää sen itse ja tarvittaessa hoitaja tai lääkäri täydentää tietoja samalla arvioiden potilaan tarvitsemia palveluja. Kuntoutustarpeen arviointi tulee toteuttaa moniammatillisena yhteistyönä, johon osallistuvat lääkärin ja sairaanhoitajan lisäksi tarvittaessa myös sairaalan muut erityistyöntekijät. Kuntoutustarpeen arvioinnissa selvitetään sydänaikuisen tietämys oman sydänvikansa laadusta ja sen hoidosta fyysiseen, psyykkiseen sekä sosiaaliseen toimintakykyyn kuuluvia asioita kuten työ-, opiskelu- tai eläketilanne, vapaa-ajanvietto, perhe- ja ystävyyssuhteet sekä asuminen tiedot kuntoutus- ja sosiaaliturva-asioista.

14 14 6 YKSILÖLLINEN KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNTOUTUKSEEN OHJAAMINEN SOSIAALITYÖNTEKIJÄN TEHTÄVÄ Jos kuntoutustarpeen kartoituksessa ilmenee, että potilas selkeästi tarvitsee kuntoutusta tai kuntoutukseen/sosiaaliturvaan liittyvää neuvontaa, potilas tulee ohjata sosiaalityöntekijän luokse. Sosiaalityöntekijän toimenkuvaan kuuluvat sosiaaliturvaan ja kuntoutuspalveluihin liittyvä ohjaus, psykososiaalisen tuen antaminen, kuntoutuksesta tiedottaminen ja kuntoutuksen suunnitteluun ja koordinointiin osallistuminen. Sydänpotilaalle tulee laatia kuntoutussuunnitelma, jos sairaus uhkaa työkykyä tai jos esimerkiksi nuoren sydänpotilaan vaikea-asteinen sairaus vaatii monen kuntoutusmuodon yhdistämistä. KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI SIIRTYMÄVAIHEESSA Synnynnäisesti sydänvikaisen nuoren siirryttyä aikuispuolelle tulisi ensimmäisten käyntien yhteydessä aina arvioida myös hänen kuntoutustarpeensa (kuva 2). Yksilöllistä kuntoutustarvetta voidaan arvioida käyttämällä apuna liitteessä 3 olevaa lomaketta. Myöhemmin kuntoutustarve tulisi tarkistaa muutaman vuoden välein tai silloin, kun aikuisen elämäntilanteessa tapahtuu olennaisia muutoksia. Siirtymävaiheessa tehtävän ensimmäisen kuntoutustarpeen arvioinnin jälkeen suositellaan, että kaikki potilaat lähetetään sosiaalityöntekijän luokse. Silloin käydään tarkemmin läpi kunkin kuntoutustarve ja elämäntilanne. Käynnin yhteydessä varmistetaan sydänaikuisen riittävä tietämys eri tukitoimenpiteistä (kuntoutus ja sosiaaliturva) ja kerrotaan, mistä saa neuvoja opiskelun, työn tai muiden tukitoimenpiteiden suhteen. Riittävä tieto tarjolla olevista palveluista, tuista sekä kuntoutuksesta parantavat selkeästi potilaan mahdollisuuksia hakea apua tai tukea, silloin kun arjessa selviytyminen tuottaa vaikeuksia. Sydänpotilas voidaan lähettää sosiaalityöntekijän luokse myös myöhemmin tehdyn kuntoutustarvearvioinnin perusteella, jos hän tuntuu tarvitsevan neuvontaa.

15 15 6 YKSILÖLLINEN KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNTOUTUKSEEN OHJAAMINEN Kuva 2. Nuoren siirtyminen aikuisten hoitoyksikköön

16 7 MITÄ KUNTOUTUSTA SYDÄNAIKUISILLE? 16 7 MITÄ KUNTOUTUSTA SYDÄNAIKUISILLE? SUOMEN KUNTOUTUSJÄRJESTELMÄ Synnynnäisesti sydänvikaisille aikuisille ei ole olemassa omaa kuntoutukseen ja sosiaaliturvaan liittyvää lainsäädäntöä, vaan yleinen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö koskee myös tätä erityisryhmää. Suomen kuntoutusjärjestelmässä vastuu kuntoutuksen järjestämisestä jakaantuu monelle eri taholle. Suomessa kuntoutuksesta vastaavat sosiaali-, terveys-, opetus- ja työviranomaiset, Kela, vakuutuslaitokset sekä lukuisat järjestöt (ks. liite 1). Aloite kuntoutukseen hakeutumisesta voi tulla esimerkiksi terveydenhuollosta, Kelasta tai sydänaikuiselta itseltään. Kuntoutuksen tarve, laatu ja toteutus harkitaan yhteistyössä hoitavan lääkärin, sydänaikuisen ja mahdollisesti jonkin kuntoutuksen erikoisalan edustajan tai järjestäjän kanssa. Tarvittaessa laaditaan kirjallinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutushakemukseen tarvitaan yleensä B-lausunto. Kuntoutusta järjestetään sekä lakisääteisenä että harkinnanvaraisena. Lakisääteinen kuntoutus velvoittaa järjestämään palvelut kaikille, jotka täyttävät lain asettamat ehdot. Kuntoutuksen palvelut ja vajaakuntoisten edut eivät välttämättä koske kaikkia synnynnäisesti sydänvikaisia henkilöitä. Ne eivät siis ole automaattisia, itsestään selviä palveluita tai etuja. Kuntoutukseen pääseminen harkitaan yksilöllisesti hakijan elämäntilanteen mukaan. Lisäksi suurin osa palveluista on sidottu vuosittaisiin määrärahoihin, joiden sallimissa rajoissa kuntoutusta voidaan järjestää. Lääketieteellisestä kuntoutuksesta vastaa terveydenhuolto, jota annetaan useimmiten sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Ammatillisesta kuntoutuksesta ovat vastuussa työhallinto ja työeläkejärjestelmä. Ammatillista kuntoutusta ja alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät Kela sekä vakuutuslaitokset. Ammatillista ja kasvatuksellista kuntoutusta järjestävät opetushallinto, koulut ja oppilaitokset. Sosiaalisesta kuntoutuksesta huolehtivat pääosin kunnan sosiaalitoimi sekä eri potilasjärjestöt. (Liite 1.)

17 7 MITÄ KUNTOUTUSTA SYDÄNAIKUISILLE? 17 TAVALLISIMMAT KUNTOUTUSMUODOT SYDÄNAIKUISILLA Seuraavassa on koottuna keskeisiä asioita sydänaikuisten yleisimmin käytetyistä kuntoutusmuodoista. LIIKUNTA JA LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS Liikunta sopii lähes kaikille synnynnäisesti sydänvikaisille, kun tiedetään sairauden vaikeusaste ja potilaan suorituskyky. Suorituskyvyn selvittämisen perustana on sydänaikuisen terveydentila sekä rasituskoe. Potilaalle on syytä korostaa, että liikunta on tärkeää psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen jaksamisen kannalta. Päivittäinen liikunta edistää myös oman kehon hahmotusta, parantaa kykyä selvitä tulevista hoidoista ja ehkäisee sydän- ja verisuonitauteihin sairastumista. Liikunta-asiat kannattaa ottaa puheeksi, etteivät potilaat turhaan rajoittaisi liikkumistaan sydänoireiden pahentumisen tai terveydentilan huonontumisen pelossa. Ainoastaan muutamissa sairaudentiloissa on järkevää antaa selkeitä liikuntarajoituksia. Silti näitäkin potilaita tulee kannustaa liikkumaan lääkäriltä saatujen ohjeiden mukaan. Omatoimisista liikkumismuodoista suositellaan yleisesti dynaamisia perusliikuntamuotoja, kuten kävelyä, voimistelua, hiihtoa tai uintia. Sydänaikuiset voivat myös osallistua esimerkiksi kunnan liikuntatoimen järjestämään tavalliseen tai erityisryhmien liikunnan ohjaukseen, liikuntajärjestöjen toimintaan, kansalais- ja työväenopistojen liikuntaryhmiin tai sydänyhdistysten liikuntaryhmiin ja -kerhoihin. Ohjattua ryhmäliikuntaa suositellaan erityisesti potilaille, jotka ovat arkoja liikkumaan. Myös huonossa fyysisessä kunnossa oleville tai liikkumista hyvin vähän harrastaneille ohjattu ryhmäliikunta on suositeltavaa. Lisäksi ahdistuneille ja masentuneille potilaille kannattaa suositella ohjattua ryhmäliikuntaa. Myös lihaskuntoharjoittelu on yleensä sopivaa, mutta se kannattaa aluksi tehdä fysioterapeutin ohjauksessa kuntosalilla. Ohjattua liikunnallista kuntoutusta suositellaan sellaisille potilaille, joiden harjoittelu vaatii erityistä tarkkailua ja ohjausta ja joilla on lääketieteellisiä rajoituksia liikkumisen suhteen. Liikunnan ja kuntoharjoittelun yksilöllisen suunnittelun ohjausta saa lääkärin lähetteellä sairaaloissa ja yksityisissä fysikaalisissa hoitolaitoksissa tai ilman lähetettä terveyskeskusten kuntoneuvoloissa. Lisäksi Suomen Sydänliitolla ja Suomen Sydänfysioterapeutit ry:llä on paikkakuntakohtaisia fysioterapia-asiantuntijarekistereitä.

18 7 MITÄ KUNTOUTUSTA SYDÄNAIKUISILLE? 18 PSYKOSOSIAALINEN TUKI Pitkäaikaissairas saattaa tarvita psyykkistä tukea erityisesti kriisitilanteissa eli silloin, kun elämäntilanteessa tai sairaudentilassa tapahtuu yllättäviä muutoksia. Potilasta voidaan auttaa voittamaan pelkonsa ja ahdistuksensa esimerkiksi keskusteluin ja kirjallisuuden avulla. Depression tunnistamiseen ja sen hoitamiseen tulee kiinnittää huomiota ja vaikeissa tapauksissa konsultoida psykiatria. Psykososiaalinen tuki on tärkeää myös lapsuuden kokemusten työstämisessä. Lisäksi sitä tarvitaan silloin, kun potilas luo suhdetta omaan sairauteensa ja ottaa vastuuta sen hoitamisesta. Psykososiaalinen kuntoutus voidaan järjestää myös perusterveydenhuollon ja sydänjärjestöjen yhteistyönä. Kaikille potilaille on hyväksi tiivis hoitokontakti omaan lääkäriin tai muuhun sairaalan henkilökuntaan, oikeanlainen psykososiaalinen kuntoutus sekä mahdollisuus vertaistuen saamiseen. Vertaistuki antaa mahdollisuuden kokemusten jakamiseen ja auttaa jaksamaan silloinkin, kun elämä tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Vertaistuen keskeisin funktio on siinä kokemuksessa, että ei ole elämäntilanteessaan tai ongelmiensa kanssa yksin. Vertaistuki on vapaaehtoista ja vastavuoroista keskustelua kokemuksista sekä samojen ongelmien kanssa painiskelevien tukemista. Sillä on suuri merkitys ihmisen jaksamiselle ja elämänhallinnalle, eikä mikään ammattiapu voi korvata sitä. Vertaistukitoiminnassa ihminen ei ole hoidon ja toimenpiteiden kohteena vaan itse toimijana; vertaistuki siis perustuu kokemuksellisuuteen. Sydänlapset ry:n alaisuudessa toimii sydännuorten ja -aikuisten oma valtakunnallinen alueosasto, Synja. Sen toiminta on suunnattu kaikille yli 14- vuotiaille, joilla on synnynnäinen sydänvika. Synja toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti tarjoamalla sydännuorille ja -aikuisille tietoa, vertaistukea ja vapaa-ajan toimintaa. Sen tavoitteena on tukea nuoria selviytymisessä synnynnäisen vikansa kanssa. Tapaamisista ja muista tapahtumista löytää parhaiten tietoa Synjan verkkosivuilta osoitteesta tai kysymällä Sydänlapset ry:n toimistosta. SOPEUTUMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT Sydänaikuinen voi tarvita sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssia lääkinnällisenä tai sosiaalisena kuntoutuksena. Sydänlapset ry sekä Kela järjestävät sydänaikuisille tarkoitettuja sopeutumisvalmennus- ja sydänkuntoutuskursseja, joiden tavoitteena on pitkäjänteinen kuntoutumisen suunnittelu työkykyä silmällä pitäen sekä suorituskyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Nuoria aikuisia tuetaan itsenäiseen selviytymiseen. Heidän kanssaan voidaan tehdä opiskelu- tai ammatillisia suunnitelmia ja selvittää työkyvyn edellytyksiä. Heidän sijoittumistaan ansiotyöhön tuetaan ja lisäksi heitä ohjataan elämäntapamuutoksiin. Kurssilla voidaan myös käsitellä

19 7 MITÄ KUNTOUTUSTA SYDÄNAIKUISILLE? 19 seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen liittyviä asioita, perinnöllisyyttä ja perheen suunnittelua, liikkumista sekä päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia. Lisätietoja voi kysyä Sydänlapset ry:n toimistosta. Sydän- ja keuhkosiirrokkaiden valtakunnallinen yhdistys SYKE ry järjestää vuosittain joitakin sopeutumisvalmennuskursseja sydämensiirron saaneille ja heidän omaisilleen. Lisätietoja saa yhdistyksen verkko-osoitteesta Myös Sydänliitto, sydänpiirit ja sairaalat järjestävät joillekin pienille potilasryhmille (esim. läppäleikatuille) ajoittain kuntoutuskursseja. Sydänliitto järjestää myös kardiomyopatiapotilaille sopeutumisvalmennuskursseja. Lisätietoja näistä kursseista saa oman alueensa sydänpiiristä, kardiomyopatiapotilaiden yhdistyksestä Karpatiat ry:stä tai Sydänliiton verkko-osoitteesta AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillisen kuntoutuksen päätavoitteena on muun muassa opiskeluun kannustaminen sekä työllistymisen ja työssä selviytymisen edistäminen monin eri tukikeinoin. Ammatillisen kuntoutuksen merkitys synnynnäisesti sydänvikaisten kuntoutusmuotona on keskeinen. Sydänvika saattaa aiheuttaa rajoituksia ammatinvalintaan, työelämään pääsemiseen tai työssä jaksamiseen. Sydäntilanteen huonontuminen voi myös aiheuttaa työssäkäynnille uudelleenjärjestelyjä. Työelämän eri vaiheissa sydänaikuinen saattaa tarvita ammatillisen kuntoutuksen palveluita. Ammatillisen kuntoutuksen järjestäjiä ovat pääasiassa Kela, työhallinto tai työeläkelaitos. Kaikilla järjestäjillä on käytössään suunnilleen samat kuntoutusmenetelmät. Kelan vastuulla ovat ensisijaisesti nuoret ja muut henkilöt, joilla on ollut hyvin lyhyt tai rikkonainen työhistoria. Työssä käyvien ammatillisen kuntoutuksen maksaja on yleensä viimeisen työsuhteen työeläkelaitos. Työeläkelaitoksen kuntoutusjärjestelmän piiriin kuuluvat ne henkilöt, joilla on selkeä työhistoria ja jotka ovat työkyvyttömiä tai vaarassa tulla työkyvyttömiksi. Työvoimahallinnon kuntoutusjärjestelmän piiriin kuuluvat puolestaan työttömät, ammatinvaihtajat ja ne, joita työttömyys uhkaa. Työvoimatoimiston ammatinvalinnanohjaaja tai erityistyövoimaneuvoja ohjaa sydänaikuisen selvittämään työhönsijoittumis-, työkokeilu- ja koulumahdollisuuksiaan. Ammatinvalintapsykologin tuki on tärkeää, kun mietitään eri vaihtoehtoja. Vuoden 2004 alusta potilaalla on ollut oikeus ammatilliseen kuntoutukseen jo silloin, kun hänellä on asianmukaisesti todettu työkyvyttömyyden uhka. Tarkoituksena on ammatillisen kuntoutuksen aloittaminen niin varhain, että voidaan ehkäistä työkyvyttömyys tai ainakin myöhentää sen alkamista.

20 7 MITÄ KUNTOUTUSTA SYDÄNAIKUISILLE? 20 Mikäli sydännuorella on olennaisia rajoituksia, tuetaan koulutusta ensimmäiseen ammattiin. Uudelleen- ja jatkokoulutusta tuetaan, jos kuntoutuja ei enää kykene entiseen työhönsä tai hänellä on suuria vaikeuksia selvitä työssään. Koulutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset (lukukausimaksut, apuvälineet sekä koulutarvikkeet ja matkakustannukset koti- ja koulupaikkakunnan välillä) korvataan. SOSIAALITURVA Synnynnäisesti sydänvikainen nuori tarvitsee aikuistumisensa kynnyksellä paljon tietoa yhteiskunnan tarjoamista tuista. Vaikka sydänsairaus on ollut olemassa koko elämän ajan, sydännuorilla ja -aikuisilla ei kuitenkaan usein ole riittävää kokonaiskuvaa sosiaaliturvan eri osa-alueista eikä tarjolla olevista kuntoutuspalveluista. Sydänaikuisen tietämys sosiaaliturvasta tulee varmistaa. Tärkeimmät sydänvikaisten omia kustannuksia vähentävät sosiaaliturvan osa-alueet ovat sairaala- ja hoitomaksujen omavastuukatto, sairausvakuutuskorvaukset hammashoidon korvaukset matka- ja yöpymiskustannusten korvaukset lääkekustannusten korvaukset sairauspäiväraha työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki kuntoutusraha, nuoren kuntoutusraha eläkkeensaajan hoitotuki vammaistuki kunnan vammais- ja sosiaalipalvelut apuvälineet veronmaksukyvyn alentumisvähennys, invalidivähennys ja autoveron palautus. Kuntoutuksen asiakasyhteistyölain (497/2003) tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa saamaan tarvitsemansa kuntoutuspalvelu, edistää viranomaisten yhteistyötä ja kuntoutujan asemaa ja osallistumista hänen kuntoutusasiansa käsittelyssä. Jos ao. taho ei voi järjestää kuntoutusta, on huolehdittava, että kuntoutujalle annetaan riittävästi tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan tarpeen mukaan asianmukaiseen kuntoutukseen tai muiden palvelujen piiriin yhteistyössä niitä järjestävien tahojen kanssa.

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa 2.12.15 Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 2 Seuraavaksi

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa 19.1.2015 Pori 20.1.2015 Turku 22.1.2015 Helsinki 26.1.2015 Lahti 27.1.2015 Tampere 29.1.2015 Kouvola 2.2.2015 Oulu 3.2.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio

MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio 09.09.09 1. TTL TOIMINTAYMPÄRISTÖT VAIHTELEVAT TERVEYSTALO: 4 toimipistettä,

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Sydänkuntoutuksen alueellisia ja paikallisia käytäntöjä. Leena Meinilä

Sydänkuntoutuksen alueellisia ja paikallisia käytäntöjä. Leena Meinilä Sydänkuntoutuksen alueellisia ja paikallisia käytäntöjä Leena Meinilä 15.3.2017 Hyvä kuntoutuskäytäntö? (vuodelta 2009, Sydänliitto, Suomen Kardiologinen seura ja Kunnallislääkärit) 1. Hoitoketjun katkeamattomuus

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Kelan kuntoutukseen haku ja kuntoutuskurssit vuonna 2016

Kelan kuntoutukseen haku ja kuntoutuskurssit vuonna 2016 Kelan kuntoutukseen haku ja t vuonna 2016 o keskustele lääkärin tai hoitajan kanssa kuntoutuksen mahdollisuudesta o kysy sopivinta kurssia esim. hoitavalta lääkäriltä, Kelasta, kuntoutuslaitoksesta tai

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital Työikäisen kuntoutussuunnitelma Timo Pohjolainen Helsinki Hospital Sidonnaisuudet Työpaikka - Helsinki Hospital Asiantuntijalääkäri - Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta - Vakuutuslautakunta - Potilasvakuutuskeskus

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi2eet Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Eeva Leino, neurol erl, kuntoutuksen dos, Kuntoutusylilääkäri Tays Hoidon vaikuttavuus riippuu Diagnoosin ja hoitomenetelmien

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi Ihan tavallisia asioista? Keino asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi TYÖPAJA: Mukautetuista opinnoista mukautetuille työmarkkinoille? - Tulevaisuuden visiointia 27.11.2012 Työvoimaoha Kristiina Tuikkanen,

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot