hoitoseuranta kuntoutukseen ohjaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "hoitoseuranta kuntoutukseen ohjaaminen"

Transkriptio

1 Synnynnäisesti sydänvikaisten aikuisten hoitoseuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen Sydänlapset ry

2 Työryhmä Mila Gustavsson-Lilius, sydänaikuinen, tutkija, Helsingin yliopiston psykologian laitos Riitta Liisa Hasu, fysioterapian opettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Marja-Liisa Hellstedt, kardiologisen plk:n sairaanhoitaja, HUS/HYKS, Meilahden sairaala Outi Hiila, aluesihteeri, Sydänlapset ry Mira Metsänranta, Synjan edustaja, sydänaikuinen Eliisa Koljonen, projektisihteeri, Sydänlapset ry (työryhmän sihteeri) Heta Nieminen, tutkija, HUS/HYKS Lasten ja nuorten sairaala (työryhmän puheenjohtaja) Sanna Sundqvist, vast. sosiaalityöntekijä, Kelan kuntoutusyhtiö Petrea Lausunnot Helena Hämäläinen, tutkijalääkäri, Kansaneläkelaitos, tutkimusosasto Teija Korpilahti, Suomen Kardiologiset Hoitajat ry:n pj Markku Kupari, kardiologi, HUS/HYKS, Meilahden sairaala Markku Leskinen, lastenkardiologi, OYS, Lastenklinikka Hanna Meriläinen, kuntoutusohjaaja, Päijät-Hämeen sydänpiiri Ulla-Riitta Penttilä, terveyspalvelupäällikkö, Suomen Sydänliitto ry Hippu Pintilä, psykologi, sydänaikuinen Heidi Pyyny, kuntoutusohjaaja, HUS/HYKS Lasten ja nuorten sairaala Leila Salo, toiminnanjohtaja, Päijät-Hämeen sydänpiiri Helinä Satonen, sosiaalityöntekijä, HUS/HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Eric Ivar Wallgren, lastenkardiologi Teksti Eliisa Koljonen, projektisihteeri, Sydänlapset ry Kielentarkastus Leija Arvassalo, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kielitoimisto Oppaan ulkoasu ja taitto Tomás Romero, Mainostoimisto Maustamo Painopaikka Suomen Graafiset Palvelut Oy, Kuopio, 2004 Kustantaja ja julkaisija Sydänlapset ry 2004 ISBN

3 SISÄLTÖ 1 ALKUSANAT 2 MITÄ ON KUNTOUTUS JA SYDÄNKUNTOUTUS? 3 SYNNYNNÄISESTI SYDÄNVIKAISET AIKUISET ELI SYDÄNAIKUISET 4 MILLOIN SYDÄNAIKUINEN TARVITSEE KUNTOUTUSTA? 5 SYDÄNAIKUISTEN HOITOSEURANTA Ohjeistus siirtymävaiheeseen Sydänaikuisten seurannan porrastus Yleislääkärin seuranta Sisätautilääkärin seuranta Kardiologin seuranta 6 YKSILÖLLINEN KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNTOUTUKSEEN OHJAAMINEN Sosiaalityöntekijän tehtävä Kuntoutustarpeen arviointi siirtymävaiheessa 7 MITÄ KUNTOUTUSTA SYDÄNAIKUISILLE? Suomen kuntoutusjärjestelmä Tavallisimmat kuntoutusmuodot sydänaikuisilla Liikunta ja liikunnallinen kuntoutus Psykososiaalinen tuki Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit Ammatillinen kuntoutus Sosiaaliturva 8 YHTEENVETO Suomen Sydänliitto, sydänpiirit ja valtakunnalliset sydänyhdistykset Kirjallisuus LIITE 1. Kaavio kuntoutukseen ohjaamisesta LIITE 2. Hoitoseurantasuositus LIITE 3. Kuntoutustarpeen arviointilomake

4 4 1 ALKUSANAT 1 ALKUSANAT Tämä ohjeistus on tarkoitettu ensisijaisesti kardiologiselle hoitohenkilökunnalle tukemaan synnynnäisesti sydänvikaisten aikuisten hyvää hoitoa ja kuntoutukseen ohjaamista. Sydänaikuisella tarkoitetaan tässä yhteydessä synnynnäisesti sydänvikaista aikuista. Synnynnäisesti sydänvikaiset nuoret ja aikuiset ovat suhteellisen uusi ja jatkuvasti kasvava potilasryhmä. Maassamme on jo lähes yli 16-vuotiasta synnynnäisen sydänvian vuoksi leikattua potilasta ja määrä kasvaa vuosittain vähintään 250 potilaalla. Suurin osa heistä tarvitsee elinikäistä seurantaa sydäntilanteensa vuoksi. Synnynnäiset sydänviat ovat joukko erityyppisiä ja oirekuvaltaan vaihtelevia sairauksia, joiden vaikutukset elämään saattavat olla hyvinkin erilaisia. Tämän vuoksi potilaille ei voi määritellä yhdenmukaista hoito- tai kuntoutusohjelmaa. Synnynnäisesti sydänvikaisten aikuisten hoidon ja kuntoutuksen sisältö suunnitellaan aina yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon potilaan elämäntilanne sekä mahdolliset muut sairaudet. Suomen kuntoutusjärjestelmä on monimutkainen, ja kuntoutuksesta vastaavat lukuisat eri tahot. Kuntoutusjärjestelmän monimuotoisuuden vuoksi kokonaisuuden hahmottaminen voi olla vaikeaa. Siksi kuntoutusta tarvitsevat ja kuntoutusta tarjoavat eivät aina kohtaa toisiaan toivotulla tavalla. Kuntoutukseen ohjaaminen vaihtelee eri hoitoyksiköiden välillä paljon. Tämän ohjeistuksen tavoitteena onkin yhtenäistää kuntoutukseen ohjaamista ja määritellä sellaisia perusperiaatteita, jotka ovat sovellettavissa kaikkien synnynnäisesti sydänvikaisten aikuisten kuntoutukseen ohjaamiseen. Ohjeistuksen tarkoituksena on kuvata synnynnäistä sydänvikaa sairastavien aikuisten erityispiirteitä, antaa hoitajille työkaluja potilaan kuntoutustarpeen arvioimiseen sekä auttaa hahmottamaan Suomen kuntoutusjärjestelmän tarjoamaa kuntoutusta. Ohjeistus sisältää myös ajantasaisen suosituksen synnynnäisesti sydänvikaisten aikuisten hoitoseurannasta. Uusittu laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003) korostaa jokaisen tahon velvollisuutta ohjata asiakas hänen tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Kuntoutujalle on siis annettava riittävästi tietoa kuntoutuspalveluista ja hänet on ohjattava sen järjestelmän piiriin, jossa hän on oikeutettu saamaan kuntoutusta. Sydänlapset ry

5 5 2 MITÄ ON KUNTOUTUS JA SYDÄNKUNTOUTUS? 2 MITÄ ON KUNTOUTUS JA SYDÄN- KUNTOUTUS? Kuntoutus on suunnitelmallista, monialaista toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa kuntoutujan elämänlaatua. Kuntoutuksen avulla sairauden tai vamman aiheuttamia haittoja pyritään monin tavoin ehkäisemään tai vähentämään. Kuntoutuksen keskeisenä tavoitteena on fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen, hyvää elämänlaatua uhkaavien riskitekijöiden tunnistaminen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Oleellista kuntoutuksessa on, että fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky säilyy. Kuntoutuksen toimintakokonaisuuteen kuuluvat 1) lääkinnälliset, 2) ammatilliset, 3) sosiaaliset ja 4) kasvatukselliset kuntoutuspalvelut. 1) 2) 3) 4) Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat mm. oman hoidon neuvonta ja ohjaus, liikunnallinen kuntoutus, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusjaksot avo- tai laitoshoidossa, ravitsemusterapia, psykoterapia ja erilaiset apuvälineet. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. kuntoutusta edeltävät työkyvyn arviointitutkimukset, työhönvalmennus sekä työ- ja koulutuskokeilut. Sosiaalinen kuntoutus edistää toipumista tai sopeutumista sairauteen tai vammaan. Sosiaalista kuntoutusta ovat esimerkiksi vammaispalvelut. Kasvatuksellista kuntoutusta voivat olla esimerkiksi erityisopetus ja koulunkäyntiavustajan saaminen. Katso liite 1. Euroopan kardiologisen seuran työryhmän mukaan sydänkuntoutus on sairaanhoitoa täydentävää toimintaa, jolla pyritään säilyttämään sydänpotilaan toimintakyky tai palauttamaan se siinä laajuudessa kuin uusimman lääketieteellisen ja muun tiedon perusteella on mahdollista. Perinteisesti sydänkuntoutus on tarkoittanut sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutusta, jolla on Suomessa pitkät perinteet. Kuitenkin myös muut sydänpotilaat tarvitsevat usein kuntoutusta ja hyötyvät siitä. Sydänkuntoutuksen kehittämisessä painotetaan kuntoutuksen yksilöllistä räätälöintiä ja moniammatillisuutta. Kuntoutustarpeen arvioinnin tulisi pohjautua sydänpotilaan ja hänen läheistensä tarpeisiin. Potilaan oma aktiivisuus kuntoutuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on tärkeää.

6 6 3 SYNNYNNÄISESTI SYDÄNVIKAISET AIKUISET ELI SYDÄNAIKUISET 3 SYNNYNNÄISESTI SYDÄNVIKAISET AIKUISET ELI SYDÄNAIKUISET Suomessa syntyy vuosittain noin 550 sydänvikaista lasta. Tuhannesta syntyvästä lapsesta viidelle tehdään sydänleikkaus jo alle 4-vuotiaana. Valtaosa sydänvikaisena syntyneistä lapsista on nykyisen varhaisen kirurgisen hoidon ansiosta aikuisena lähes oireettomia. He pystyvät elämään miltei normaalia elämää. Osalle potilaista ilmaantuu kuitenkin ennemmin tai myöhemmin sydänongelmia. Kun nämä myöhäisongelmat tunnistetaan riittävän varhain, hoito johtaa parhaisiin lopputuloksiin. Suurin osa synnynnäisesti sydänvikaisista nuorista ja aikuisista voi hyvin. Läheskään kaikki potilaat eivät tarvitse erityistä kuntoutusta, vaan usein pelkkä seuranta riittää. Synnynnäisen sydänvian vaikutus toimintakykyyn on kuitenkin yksilöllistä. Toimintakykyä heikentävät monet eri osa-tekijät (ks. kuva 1). Lisäksi muut sairaudet vaikuttavat toimintakykyyn sekä kuntoutustarpeeseen. Sydänvika saattaa huonontaa elämänlaatua heikentämällä rasituksensietokykyä. Normaalia alhaisempi rasituksensietokyky saattaa vähentää halua harrastaa liikuntaa. Varsin monen suhde liikuntaan ja liikkumiseen on hyvin varauksellinen. Lapsuuden kokemukset ja lapsuudessa muodostuneet liikuntatottumukset vaikuttavat liikunnan harrastamiseen. Liikkumisen ja liikunnan harrastamisen esteeksi koetaan usein huono kunto. Monet mainitsevat vähäisen liikunnan syyksi myös joko sairauden oireet tai varovaisuuden. Mikäli potilaalla on jatkuvasti sydänongelmia, hänellä ilmenee usein myös psyykkisiä vaikeuksia. Monet näistä oireellisista potilaista hyötyvät psykososiaalisesta tai muusta kuntoutuksesta. Sydännuoret ja -aikuiset saattavat toisinaan tuntea itsensä terveiksi toisinaan taas sairaiksi. Synnynnäisesti sydänvikaiset aikuiset näyttävät terveiltä ja myös tuntevat itsensä usein varsin terveiksi, mutta kuitenkin heillä on tunne, että he ovat erilaisia kuin muut ikäisensä. Liikuntarajoitteet ovat harvoin näkyviä, joten ulkopuolisen saattaa olla vaikea huomata vikaa. Tällöin on helppoa ajautua salaamaan omaa sairautta. Kun näyttää terveeltä, helposti vertaakin itseään terveisiin. Jos fyysinen jaksaminen on heikkoa, on vaarassa ajautua tuntemaan itsensä huonommaksi kuin muut ja masentua. Sydänvian koetaan aiheuttavan eniten rajoituksia ammatinvalintaan, työelämässä jaksamiseen sekä liikkumiseen, vähiten taas perhe-elämään ja ystävyyssuhteisiin. Ammatinvalintaa, työelämää ja sydänvikaa voi olla vaikeata sovittaa yhteen. Esimerkiksi lapsena valtasuonten transpositioleikkauksen läpikäyneistä aikuispotilaista 41 % kokee sydänvian rajoittaneen

7 7 3 SYNNYNNÄISESTI SYDÄNVIKAISET AIKUISET ELI SYDÄNAIKUISET ammatinvalintaansa. Lähes yhtä monet (40 %) ovat kokeneet rajoituksia työelämässä. (Hämäläinen & al., 2002.) Vaikka valtaosa sydänaikuisista on vointiinsa varsin tyytyväinen ja he kokevat suorituskykynsä hyväksi, voi sydäntilanne kuitenkin huonontua vähitellen. Siksi ammatinvalintaan ja työelämään liittyviin asioihin tulee kiinnittää huomiota riittävän ajoissa. Ammatillinen kuntoutus voi tukea synnynnäisesti sydänvikaisia nuoria ja aikuisia työuransa luomisessa ja työssä jaksamisessa. Kuva 1. Toimintakykyä alentavia tekijöitä synnynnäisesti sydänvikaisilla aikuisilla

8 8 4 MILLOIN SYDÄNAIKUINEN TARVITSEE KUNTOUTUSTA? 4 MILLOIN SYDÄNAIKUINEN TARVITSEE KUNTOUTUSTA? Kaikki synnynnäistä sydänvikaa sairastavat potilaat eivät tarvitse erityistä kuntoutusta. Kuntoutusta tarvitsevat tulee kuitenkin tunnistaa ja ohjata sopivaan kuntoutusjärjestelmään. Potilaan ikä, sairauden vaikeus ja hoito huomioon ottaen kuntoutusta on syytä harkita silloin, kun potilas tai omainen tarvitsee tietoa sairaudesta ja syvällisempää ohjausta sydänvian hoitoon sydänsairaus pahenee tai terveydentila muuten huononee sairaus uhkaa opiskelua tai työkykyä potilaan on vaikea sijoittua työelämään tai säilyttää työkykynsä potilaan fyysinen tai psyykkinen toimintakyky heikkenee potilaalla on myös muita pitkäaikaissairauksia tai vammoja sairaus tuo mukanaan taloudellisia paineita potilas ei saa riittävästi sosiaalista tukea potilas tuntee arkielämää haittaavaa sairauden aiheuttamaa ahdistusta, pelkoa tai masennusta yhteiskunnassa tapahtuu sellaisia merkittäviä muutoksia, joilla saattaa olla vaikutuksia sydänpotilaan elämään (mm. työllisyystilanteen ja sosiaaliturvan muutokset).

9 4 MILLOIN SYDÄNAIKUINEN TARVITSEE KUNTOUTUSTA? 9 SYDÄNAIKUISEN HOIDON JA KUNTOUTUKSEN PERUSPERIAATTEET 1 2 Sydänpotilas ja hänen omaisensa tarvitsevat riittävästi tietoa sairaudesta, sekä sen hoitomuodoista ja ennusteesta. Potilaan on tärkeää ymmärtää terveiden elämäntapojen vaikutus omaan hyvinvointiinsa. Potilasta tulee kannustaa noudattamaan terveitä elämäntapoja. 3 Terveet elämäntavat näkyvät arkielämässä esimerkiksi itselle soveltuvana liikuntana oikeanlaisena ruokavaliona painonhallintana tupakan ja päihteiden käytön välttämisenä oman lääkehoidon hallitsemisena hampaiden ja suun terveydestä huolehtimisena endokardiitin ennaltaehkäisynä levon ja työn yhteensovittamisena sopivana ammatinvalintana omien rajoitusten tuntemisena tyytyväisyytenä omaan elämäänsä. Potilaalle tulee tarjota asianmukaista perinnöllisyysneuvontaa, jotta hän voisi tehdä todenmukaiseen tietoon perustuvan päätöksen lapsen hankkimisesta. Nuorelle sydänvikaiselle naiselle tulisi myös kertoa, miten raskaus vaikuttaa hänen sydänvikaansa ja mikä merkitys on turvallisella raskaudenehkäisyllä. Puheeksi tulee ottaa myös sydänvian vaikutus raskauden sujumiseen. Potilas tarvitsee riittävästi tietoa eri kuntoutuspalveluista sekä sosiaaliturvasta ja näiden vaikutuksista omaan elämänlaatuun, jotta hänen on mahdollista hakea tarvitsemiaan kuntoutuspalveluita. Sydänpotilaalle tulee kertoa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon, Kelan, työhallinnon, työeläke- ja vakuutuslaitosten sekä järjestöjen tukipalveluista sekä ohjata potilas ja hänen omaisensa palvelujen itsenäiseen käyttöön.

10 10 5 SYDÄNAIKUISTEN HOITOSEURANTA 5 SYDÄNAIKUISTEN HOITOSEURANTA OHJEISTUS SIIRTYMÄVAIHEESEEN Lastensairaalan hoitoseurannasta aikuispuolen seurantaan siirtyminen tulisi suunnitella huolellisesti ja toteuttaa yksilöllisesti. Jatkuvaa hoitoseurantaa tarvitsevien nuorten suurin riski jäädä pois säännöllisestä sydänseurannasta on siinä vaiheessa, jossa siirrytään aikuispuolen seurantaan ja pitäisi löytää uusi oma lääkäri tai uusi aikuisten hoitoyksikkö. Siirtymävaiheessa jokaisella hoitavalla yksiköllä on vastuu hoitoketjun katkeamattomuudesta. Tämä edellyttää lapsista ja aikuisista vastaavan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hyvää yhteistyötä. Erityisesti tiedonkulun olisi oltava sujuvaa ja aukotonta, jotta hoitoketju ei pääsisi katkeamaan. Hoitoketjun katkeamattomuuden kannalta olisi tärkeää, että siirtymisestä lastensairaalasta aikuisten hoitoyksikköön olisi olemassa selkeä suunnitelma, jonka avulla varmistetaan, että nuori osaa itsenäisesti huolehtia omien asioidensa hoidosta ja että hän tietää, missä ja milloin jatkoseuranta tulee tapahtumaan. Nuorelle tulee selvittää, kutsuuko aikuisten hoitoyksikkö potilaan seurantaan vai pitääkö nuoren itse ottaa yhteyttä uuteen hoitoyksikköön. Lastensairaala voi myös huolehtia ensimmäisen kontrollikäynnin varaamisesta aikuisyksikköön. seurantaohjeet kirjattaisiin sairauskertomukseen ja epikriisiin, jotta kaikille osapuolille olisi täysin selvää, miten seuranta toteutetaan. Tärkein seurannassa pysymistä ennustava tekijä on potilaan oma tietoisuus siitä, että hän tarvitsee säännöllistä seurantaa! lastensairaala huolehtii riittävien asiakirjojen lähettämisestä aikuisten yksikköön ja järjestää tarvittaessa yhteistapaamisen aikuispuolen vastuulääkäreiden ja/tai hoitajien kanssa.

11 11 5 SYDÄNAIKUISTEN HOITOSEURANTA Nuoren siirryttyä aikuisten hoitoyksikön seurantaan olisi uuden hoitoyksikön varmistettava, että sydännuorella on riittävästi tietoa omasta terveydentilastaan sekä sydänvikansa laadusta ja hoidosta lääkityksestä ja sen haittavaikutuksista sydäntilanteensa ennusteesta sekä terveytensä huononemiseen liittyvistä mahdollisista muutoksista ja oireista siitä, miten vastuulääkäreihin ja -hoitajiin saa yhteyden kontrollikäyntien käytännön toteutuksesta sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyvistä asioista. SYDÄNAIKUISTEN SEURANNAN PORRASTUS Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien sydänleikkaus on harvoin täysin korjaava, ja useimpiin leikattuihin vikoihin liittyy myöhemmin ilmeneviä komplikaatioita tai lisävikoja. Riittävän ajoissa havaittuina ne ovat hoidettavissa. Tämän vuoksi potilaiden tulisi olla seurannassa koko elämänsä ajan. Seurantaa tarvitsevat myös aikuisikäiset inoperaabelia sydänvikaa sairastavat potilaat sekä osa sellaisista potilaista, joilla on niin lievä sydämen rakennevika, ettei leikkausta ole pidetty tarpeellisena. Sydänaikuisten seurantaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä kovin suuri osa sydänaikuisista on vailla minkäänlaista seurantaa. Vuonna 2003 suomalaisen sydänleikattujen rekisterin pohjalta tehdyn tutkimuksen mukaan seurantaa tarvitsevista potilaista vain alle puolet kävi säännöllisesti hoitoseurannassa. Tutkimuksessa ilmeni esimerkiksi, että Fallot n vikaa sairastavista potilaista vain 63 % oli sydänseurannassa. Koarktaatiopotilaiden kohdalla tilanne oli vielä huonompi, sillä vain 40 % oli säännöllisessä sydänseurannassa. Sen sijaan transpositiopotilaista ja yksikammioisista sydänpotilaista lähes kaikki kävivät seurannassa. (Nieminen & al., 2003.) Koska seurattavia on hyvin paljon, seurantaa olisi porrastettava siten, että yksinkertaisimpien sydänvikojen seuranta tapahtuu lähellä potilaiden asuinpaikkaa ja vaikeimpien vikojen seuranta keskitetään yliopisto- ja keskussairaaloiden kardiologeille. Seurantapaikka on kunkin potilaan osalta ja paikallisten olosuhteiden pohjalta harkittava erikseen.

12 12 5 SYDÄNAIKUISTEN HOITOSEURANTA Jokaiseen yliopistolliseen sairaalaan on nimetty kardiologian erikoislääkäri, jonka vastuualueeseen kuuluu nuorten ja aikuisten synnynnäisten sydänvikojen seuranta. Yliopistollisiin sairaaloihin tulisi organisoida kiinteä ja toimiva yhteistyöryhmä, jonka ytimen muodostavat aikuisia hoitava kardiologi ja lastenkardiologi. Tarpeen mukaan tätä ryhmää täydennetään muiden alojen erikoislääkäreillä ja muilla hoitoalan ammattilaisilla. Jos potilaan hoidossa ilmenee vaikeita ongelmia, lääkäri voi lähettää potilaan keskussairaalasta tai yliopistosairaalasta HYKSin Meilahden sairaalan Junkar-poliklinikalle, missä viime kädessä otetaan kantaa esimerkiksi uusintaleikkaukseen. Komplisoitujen sydänvikojen uusintaleikkaukset olisi keskitettävä HYKSiin. On toivottavaa, että jokaisella sydänpotilaalla on oma lääkäri, jolla on riittävät tiedot potilaansa sydäntilanteesta ja joka ottaa kokonaisvastuun potilaan hoidosta myös eri toimenpiteiden aikana. Seuraavat ohjeet ovat Sydänliiton lastenkardiologisen toimikunnan asettaman työryhmän suosittelemat yleispätevät ohjeet synnynnäisesti sydänvikaisen potilaan seurannasta. Alkuperäinen diagnoosikohtainen hoitoseurantasuositus julkaistiin vuonna 1998 Nuorisokardiologia -kirjassa sekä Suomen Lääkärilehdessä 31/1998. Liitteessä 2 esitetään edellä mainittu hoitoseurantasuositus lyhennetyssä ja ajantasaisessa muodossaan. YLEISLÄÄKÄRIN SEURANTA Yleislääkärin seurantaa suositellaan potilaille, joilla on sekundum-tyyppinen eteisväliseinäaukko, kammioväliseinäaukko ja yksinkertainen koarktaatio. Seuranta voidaan toteuttaa yksityisvastaanotolla, terveyskeskuksessa tai oppilaitoksen tai työpaikan terveysasemalla. SISÄTAUTILÄÄKÄRIN SEURANTA Sisätautilääkärin seuranta sopii potilaille, joilla on ollut primum-tyyppinen eteisväliseinäaukko tai keuhkovaltimon läpän ahtauma. Kun lääkäri pitää sydänvian kaikututkimusta tarpeellisena, hän lähettää potilaan erikoislääkärin luo, ja tutkimuksen jälkeen potilas palaa oman lääkärin seurantaan. KARDIOLOGIN SEURANTA Kardiologin seurannassa ovat potilaat, joilla on atrioventrikulaarinen väliseinäaukko, yksinkertainen Fallot n vika tai aorttaläpän ahtauma. Yliopistollisen sairaalan kardiologin seurantaan olisi keskitettävä vaikeimmat synnynnäiset sydänviat, kuten valtasuonten transpositiot, yksikammioiset sydämet sekä konduitin avulla korjatut synnynnäiset sydänviat.

13 13 6 YKSILÖLLINEN KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNTOUTUKSEEN OHJAAMINEN 6 YKSILÖLLINEN KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNTOUTUKSEEN OHJAAMINEN Yksilöllisen kuntoutustarpeen arvioinnin tarkoituksena on arvioida synnynnäisesti sydänvikaisen aikuisen toimintakykyä ja hänen mahdollisesti tarvitsemiaan kuntoutuspalveluita. Lisäksi selvitetään potilaan tietoutta kuntoutuspalveluista ja sosiaaliturvasta. Toimintakykyä ja kuntoutustarvetta voidaan arvioida haastattelun ja tarvittaessa erilaisten testien avulla. Haastattelun avulla muodostetaan käsitys potilaan elämäntilanteesta. Erityisen tärkeää olisi saada tietoa potilaan koulutuksesta, harrastuksista, omatoimisuudesta, psyykkisestä tasapainoisuudesta ja työkokemuksista. Yksilöllinen kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaaminen on luontevinta toteuttaa systemaattisesti osana sairaanhoitoa poliklinikkakäyntien yhteydessä. Toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa haastattelun tukena voi käyttää liitteessä 3 olevaa lomakepohjaa. Lomake on suunniteltu niin, että potilas voi täyttää sen itse ja tarvittaessa hoitaja tai lääkäri täydentää tietoja samalla arvioiden potilaan tarvitsemia palveluja. Kuntoutustarpeen arviointi tulee toteuttaa moniammatillisena yhteistyönä, johon osallistuvat lääkärin ja sairaanhoitajan lisäksi tarvittaessa myös sairaalan muut erityistyöntekijät. Kuntoutustarpeen arvioinnissa selvitetään sydänaikuisen tietämys oman sydänvikansa laadusta ja sen hoidosta fyysiseen, psyykkiseen sekä sosiaaliseen toimintakykyyn kuuluvia asioita kuten työ-, opiskelu- tai eläketilanne, vapaa-ajanvietto, perhe- ja ystävyyssuhteet sekä asuminen tiedot kuntoutus- ja sosiaaliturva-asioista.

14 14 6 YKSILÖLLINEN KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNTOUTUKSEEN OHJAAMINEN SOSIAALITYÖNTEKIJÄN TEHTÄVÄ Jos kuntoutustarpeen kartoituksessa ilmenee, että potilas selkeästi tarvitsee kuntoutusta tai kuntoutukseen/sosiaaliturvaan liittyvää neuvontaa, potilas tulee ohjata sosiaalityöntekijän luokse. Sosiaalityöntekijän toimenkuvaan kuuluvat sosiaaliturvaan ja kuntoutuspalveluihin liittyvä ohjaus, psykososiaalisen tuen antaminen, kuntoutuksesta tiedottaminen ja kuntoutuksen suunnitteluun ja koordinointiin osallistuminen. Sydänpotilaalle tulee laatia kuntoutussuunnitelma, jos sairaus uhkaa työkykyä tai jos esimerkiksi nuoren sydänpotilaan vaikea-asteinen sairaus vaatii monen kuntoutusmuodon yhdistämistä. KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI SIIRTYMÄVAIHEESSA Synnynnäisesti sydänvikaisen nuoren siirryttyä aikuispuolelle tulisi ensimmäisten käyntien yhteydessä aina arvioida myös hänen kuntoutustarpeensa (kuva 2). Yksilöllistä kuntoutustarvetta voidaan arvioida käyttämällä apuna liitteessä 3 olevaa lomaketta. Myöhemmin kuntoutustarve tulisi tarkistaa muutaman vuoden välein tai silloin, kun aikuisen elämäntilanteessa tapahtuu olennaisia muutoksia. Siirtymävaiheessa tehtävän ensimmäisen kuntoutustarpeen arvioinnin jälkeen suositellaan, että kaikki potilaat lähetetään sosiaalityöntekijän luokse. Silloin käydään tarkemmin läpi kunkin kuntoutustarve ja elämäntilanne. Käynnin yhteydessä varmistetaan sydänaikuisen riittävä tietämys eri tukitoimenpiteistä (kuntoutus ja sosiaaliturva) ja kerrotaan, mistä saa neuvoja opiskelun, työn tai muiden tukitoimenpiteiden suhteen. Riittävä tieto tarjolla olevista palveluista, tuista sekä kuntoutuksesta parantavat selkeästi potilaan mahdollisuuksia hakea apua tai tukea, silloin kun arjessa selviytyminen tuottaa vaikeuksia. Sydänpotilas voidaan lähettää sosiaalityöntekijän luokse myös myöhemmin tehdyn kuntoutustarvearvioinnin perusteella, jos hän tuntuu tarvitsevan neuvontaa.

15 15 6 YKSILÖLLINEN KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNTOUTUKSEEN OHJAAMINEN Kuva 2. Nuoren siirtyminen aikuisten hoitoyksikköön

16 7 MITÄ KUNTOUTUSTA SYDÄNAIKUISILLE? 16 7 MITÄ KUNTOUTUSTA SYDÄNAIKUISILLE? SUOMEN KUNTOUTUSJÄRJESTELMÄ Synnynnäisesti sydänvikaisille aikuisille ei ole olemassa omaa kuntoutukseen ja sosiaaliturvaan liittyvää lainsäädäntöä, vaan yleinen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö koskee myös tätä erityisryhmää. Suomen kuntoutusjärjestelmässä vastuu kuntoutuksen järjestämisestä jakaantuu monelle eri taholle. Suomessa kuntoutuksesta vastaavat sosiaali-, terveys-, opetus- ja työviranomaiset, Kela, vakuutuslaitokset sekä lukuisat järjestöt (ks. liite 1). Aloite kuntoutukseen hakeutumisesta voi tulla esimerkiksi terveydenhuollosta, Kelasta tai sydänaikuiselta itseltään. Kuntoutuksen tarve, laatu ja toteutus harkitaan yhteistyössä hoitavan lääkärin, sydänaikuisen ja mahdollisesti jonkin kuntoutuksen erikoisalan edustajan tai järjestäjän kanssa. Tarvittaessa laaditaan kirjallinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutushakemukseen tarvitaan yleensä B-lausunto. Kuntoutusta järjestetään sekä lakisääteisenä että harkinnanvaraisena. Lakisääteinen kuntoutus velvoittaa järjestämään palvelut kaikille, jotka täyttävät lain asettamat ehdot. Kuntoutuksen palvelut ja vajaakuntoisten edut eivät välttämättä koske kaikkia synnynnäisesti sydänvikaisia henkilöitä. Ne eivät siis ole automaattisia, itsestään selviä palveluita tai etuja. Kuntoutukseen pääseminen harkitaan yksilöllisesti hakijan elämäntilanteen mukaan. Lisäksi suurin osa palveluista on sidottu vuosittaisiin määrärahoihin, joiden sallimissa rajoissa kuntoutusta voidaan järjestää. Lääketieteellisestä kuntoutuksesta vastaa terveydenhuolto, jota annetaan useimmiten sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Ammatillisesta kuntoutuksesta ovat vastuussa työhallinto ja työeläkejärjestelmä. Ammatillista kuntoutusta ja alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät Kela sekä vakuutuslaitokset. Ammatillista ja kasvatuksellista kuntoutusta järjestävät opetushallinto, koulut ja oppilaitokset. Sosiaalisesta kuntoutuksesta huolehtivat pääosin kunnan sosiaalitoimi sekä eri potilasjärjestöt. (Liite 1.)

17 7 MITÄ KUNTOUTUSTA SYDÄNAIKUISILLE? 17 TAVALLISIMMAT KUNTOUTUSMUODOT SYDÄNAIKUISILLA Seuraavassa on koottuna keskeisiä asioita sydänaikuisten yleisimmin käytetyistä kuntoutusmuodoista. LIIKUNTA JA LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS Liikunta sopii lähes kaikille synnynnäisesti sydänvikaisille, kun tiedetään sairauden vaikeusaste ja potilaan suorituskyky. Suorituskyvyn selvittämisen perustana on sydänaikuisen terveydentila sekä rasituskoe. Potilaalle on syytä korostaa, että liikunta on tärkeää psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen jaksamisen kannalta. Päivittäinen liikunta edistää myös oman kehon hahmotusta, parantaa kykyä selvitä tulevista hoidoista ja ehkäisee sydän- ja verisuonitauteihin sairastumista. Liikunta-asiat kannattaa ottaa puheeksi, etteivät potilaat turhaan rajoittaisi liikkumistaan sydänoireiden pahentumisen tai terveydentilan huonontumisen pelossa. Ainoastaan muutamissa sairaudentiloissa on järkevää antaa selkeitä liikuntarajoituksia. Silti näitäkin potilaita tulee kannustaa liikkumaan lääkäriltä saatujen ohjeiden mukaan. Omatoimisista liikkumismuodoista suositellaan yleisesti dynaamisia perusliikuntamuotoja, kuten kävelyä, voimistelua, hiihtoa tai uintia. Sydänaikuiset voivat myös osallistua esimerkiksi kunnan liikuntatoimen järjestämään tavalliseen tai erityisryhmien liikunnan ohjaukseen, liikuntajärjestöjen toimintaan, kansalais- ja työväenopistojen liikuntaryhmiin tai sydänyhdistysten liikuntaryhmiin ja -kerhoihin. Ohjattua ryhmäliikuntaa suositellaan erityisesti potilaille, jotka ovat arkoja liikkumaan. Myös huonossa fyysisessä kunnossa oleville tai liikkumista hyvin vähän harrastaneille ohjattu ryhmäliikunta on suositeltavaa. Lisäksi ahdistuneille ja masentuneille potilaille kannattaa suositella ohjattua ryhmäliikuntaa. Myös lihaskuntoharjoittelu on yleensä sopivaa, mutta se kannattaa aluksi tehdä fysioterapeutin ohjauksessa kuntosalilla. Ohjattua liikunnallista kuntoutusta suositellaan sellaisille potilaille, joiden harjoittelu vaatii erityistä tarkkailua ja ohjausta ja joilla on lääketieteellisiä rajoituksia liikkumisen suhteen. Liikunnan ja kuntoharjoittelun yksilöllisen suunnittelun ohjausta saa lääkärin lähetteellä sairaaloissa ja yksityisissä fysikaalisissa hoitolaitoksissa tai ilman lähetettä terveyskeskusten kuntoneuvoloissa. Lisäksi Suomen Sydänliitolla ja Suomen Sydänfysioterapeutit ry:llä on paikkakuntakohtaisia fysioterapia-asiantuntijarekistereitä.

18 7 MITÄ KUNTOUTUSTA SYDÄNAIKUISILLE? 18 PSYKOSOSIAALINEN TUKI Pitkäaikaissairas saattaa tarvita psyykkistä tukea erityisesti kriisitilanteissa eli silloin, kun elämäntilanteessa tai sairaudentilassa tapahtuu yllättäviä muutoksia. Potilasta voidaan auttaa voittamaan pelkonsa ja ahdistuksensa esimerkiksi keskusteluin ja kirjallisuuden avulla. Depression tunnistamiseen ja sen hoitamiseen tulee kiinnittää huomiota ja vaikeissa tapauksissa konsultoida psykiatria. Psykososiaalinen tuki on tärkeää myös lapsuuden kokemusten työstämisessä. Lisäksi sitä tarvitaan silloin, kun potilas luo suhdetta omaan sairauteensa ja ottaa vastuuta sen hoitamisesta. Psykososiaalinen kuntoutus voidaan järjestää myös perusterveydenhuollon ja sydänjärjestöjen yhteistyönä. Kaikille potilaille on hyväksi tiivis hoitokontakti omaan lääkäriin tai muuhun sairaalan henkilökuntaan, oikeanlainen psykososiaalinen kuntoutus sekä mahdollisuus vertaistuen saamiseen. Vertaistuki antaa mahdollisuuden kokemusten jakamiseen ja auttaa jaksamaan silloinkin, kun elämä tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Vertaistuen keskeisin funktio on siinä kokemuksessa, että ei ole elämäntilanteessaan tai ongelmiensa kanssa yksin. Vertaistuki on vapaaehtoista ja vastavuoroista keskustelua kokemuksista sekä samojen ongelmien kanssa painiskelevien tukemista. Sillä on suuri merkitys ihmisen jaksamiselle ja elämänhallinnalle, eikä mikään ammattiapu voi korvata sitä. Vertaistukitoiminnassa ihminen ei ole hoidon ja toimenpiteiden kohteena vaan itse toimijana; vertaistuki siis perustuu kokemuksellisuuteen. Sydänlapset ry:n alaisuudessa toimii sydännuorten ja -aikuisten oma valtakunnallinen alueosasto, Synja. Sen toiminta on suunnattu kaikille yli 14- vuotiaille, joilla on synnynnäinen sydänvika. Synja toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti tarjoamalla sydännuorille ja -aikuisille tietoa, vertaistukea ja vapaa-ajan toimintaa. Sen tavoitteena on tukea nuoria selviytymisessä synnynnäisen vikansa kanssa. Tapaamisista ja muista tapahtumista löytää parhaiten tietoa Synjan verkkosivuilta osoitteesta tai kysymällä Sydänlapset ry:n toimistosta. SOPEUTUMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT Sydänaikuinen voi tarvita sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssia lääkinnällisenä tai sosiaalisena kuntoutuksena. Sydänlapset ry sekä Kela järjestävät sydänaikuisille tarkoitettuja sopeutumisvalmennus- ja sydänkuntoutuskursseja, joiden tavoitteena on pitkäjänteinen kuntoutumisen suunnittelu työkykyä silmällä pitäen sekä suorituskyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Nuoria aikuisia tuetaan itsenäiseen selviytymiseen. Heidän kanssaan voidaan tehdä opiskelu- tai ammatillisia suunnitelmia ja selvittää työkyvyn edellytyksiä. Heidän sijoittumistaan ansiotyöhön tuetaan ja lisäksi heitä ohjataan elämäntapamuutoksiin. Kurssilla voidaan myös käsitellä

19 7 MITÄ KUNTOUTUSTA SYDÄNAIKUISILLE? 19 seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen liittyviä asioita, perinnöllisyyttä ja perheen suunnittelua, liikkumista sekä päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia. Lisätietoja voi kysyä Sydänlapset ry:n toimistosta. Sydän- ja keuhkosiirrokkaiden valtakunnallinen yhdistys SYKE ry järjestää vuosittain joitakin sopeutumisvalmennuskursseja sydämensiirron saaneille ja heidän omaisilleen. Lisätietoja saa yhdistyksen verkko-osoitteesta Myös Sydänliitto, sydänpiirit ja sairaalat järjestävät joillekin pienille potilasryhmille (esim. läppäleikatuille) ajoittain kuntoutuskursseja. Sydänliitto järjestää myös kardiomyopatiapotilaille sopeutumisvalmennuskursseja. Lisätietoja näistä kursseista saa oman alueensa sydänpiiristä, kardiomyopatiapotilaiden yhdistyksestä Karpatiat ry:stä tai Sydänliiton verkko-osoitteesta AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillisen kuntoutuksen päätavoitteena on muun muassa opiskeluun kannustaminen sekä työllistymisen ja työssä selviytymisen edistäminen monin eri tukikeinoin. Ammatillisen kuntoutuksen merkitys synnynnäisesti sydänvikaisten kuntoutusmuotona on keskeinen. Sydänvika saattaa aiheuttaa rajoituksia ammatinvalintaan, työelämään pääsemiseen tai työssä jaksamiseen. Sydäntilanteen huonontuminen voi myös aiheuttaa työssäkäynnille uudelleenjärjestelyjä. Työelämän eri vaiheissa sydänaikuinen saattaa tarvita ammatillisen kuntoutuksen palveluita. Ammatillisen kuntoutuksen järjestäjiä ovat pääasiassa Kela, työhallinto tai työeläkelaitos. Kaikilla järjestäjillä on käytössään suunnilleen samat kuntoutusmenetelmät. Kelan vastuulla ovat ensisijaisesti nuoret ja muut henkilöt, joilla on ollut hyvin lyhyt tai rikkonainen työhistoria. Työssä käyvien ammatillisen kuntoutuksen maksaja on yleensä viimeisen työsuhteen työeläkelaitos. Työeläkelaitoksen kuntoutusjärjestelmän piiriin kuuluvat ne henkilöt, joilla on selkeä työhistoria ja jotka ovat työkyvyttömiä tai vaarassa tulla työkyvyttömiksi. Työvoimahallinnon kuntoutusjärjestelmän piiriin kuuluvat puolestaan työttömät, ammatinvaihtajat ja ne, joita työttömyys uhkaa. Työvoimatoimiston ammatinvalinnanohjaaja tai erityistyövoimaneuvoja ohjaa sydänaikuisen selvittämään työhönsijoittumis-, työkokeilu- ja koulumahdollisuuksiaan. Ammatinvalintapsykologin tuki on tärkeää, kun mietitään eri vaihtoehtoja. Vuoden 2004 alusta potilaalla on ollut oikeus ammatilliseen kuntoutukseen jo silloin, kun hänellä on asianmukaisesti todettu työkyvyttömyyden uhka. Tarkoituksena on ammatillisen kuntoutuksen aloittaminen niin varhain, että voidaan ehkäistä työkyvyttömyys tai ainakin myöhentää sen alkamista.

20 7 MITÄ KUNTOUTUSTA SYDÄNAIKUISILLE? 20 Mikäli sydännuorella on olennaisia rajoituksia, tuetaan koulutusta ensimmäiseen ammattiin. Uudelleen- ja jatkokoulutusta tuetaan, jos kuntoutuja ei enää kykene entiseen työhönsä tai hänellä on suuria vaikeuksia selvitä työssään. Koulutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset (lukukausimaksut, apuvälineet sekä koulutarvikkeet ja matkakustannukset koti- ja koulupaikkakunnan välillä) korvataan. SOSIAALITURVA Synnynnäisesti sydänvikainen nuori tarvitsee aikuistumisensa kynnyksellä paljon tietoa yhteiskunnan tarjoamista tuista. Vaikka sydänsairaus on ollut olemassa koko elämän ajan, sydännuorilla ja -aikuisilla ei kuitenkaan usein ole riittävää kokonaiskuvaa sosiaaliturvan eri osa-alueista eikä tarjolla olevista kuntoutuspalveluista. Sydänaikuisen tietämys sosiaaliturvasta tulee varmistaa. Tärkeimmät sydänvikaisten omia kustannuksia vähentävät sosiaaliturvan osa-alueet ovat sairaala- ja hoitomaksujen omavastuukatto, sairausvakuutuskorvaukset hammashoidon korvaukset matka- ja yöpymiskustannusten korvaukset lääkekustannusten korvaukset sairauspäiväraha työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki kuntoutusraha, nuoren kuntoutusraha eläkkeensaajan hoitotuki vammaistuki kunnan vammais- ja sosiaalipalvelut apuvälineet veronmaksukyvyn alentumisvähennys, invalidivähennys ja autoveron palautus. Kuntoutuksen asiakasyhteistyölain (497/2003) tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa saamaan tarvitsemansa kuntoutuspalvelu, edistää viranomaisten yhteistyötä ja kuntoutujan asemaa ja osallistumista hänen kuntoutusasiansa käsittelyssä. Jos ao. taho ei voi järjestää kuntoutusta, on huolehdittava, että kuntoutujalle annetaan riittävästi tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan tarpeen mukaan asianmukaiseen kuntoutukseen tai muiden palvelujen piiriin yhteistyössä niitä järjestävien tahojen kanssa.

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa

Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa LUKU 2 Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa HETA NIEMINEN E E R O J O K I N E N HEIKKI SAIRANEN Tiivistelmä Suomessa syntyy keskimäärin kymmenen sydänvikaista lasta viikossa.

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Toteuttajat Suomen Lääkäriliitto, Kuntoutussäätiö ja Avire-yhtiöt Vastausaika 19.-28.3.2013 Vastauksia 2 226

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala 7 8.8.2014 / Timo Lehtinen/Herttua

MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala 7 8.8.2014 / Timo Lehtinen/Herttua MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala 7 8.8.2014 / Timo Lehtinen/Herttua Monipuolisia kuntoutus-, hotelli- ja ravintolapalveluja keskellä upeaa järvimaisemaa, parhaalla paikalla Suomen vetovoimaisinta matkailukolmiota

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI Raimo Suvitaival fysiatri, osastonylilääkäri Satakunnan shp, fysiatria ja kuntoutus Alueellinen olkakoulutus 5.3.2015 YLEISTÄ AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Koonneet: Jaana Pihkala Paula Rautiainen Heikki Sairanen

Koonneet: Jaana Pihkala Paula Rautiainen Heikki Sairanen Koonneet: Jaana Pihkala Paula Rautiainen Heikki Sairanen SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Toiminnan esittely... 3 Vuodeosasto K4... 4 Sydänleikkaukset... 4 Teho-osasto K9... 13 Katetrointilaboratorio...

Lisätiedot