Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi"

Transkriptio

1 Pentti Rauhala Hannu Kotila Linnéa Linko Outi Mulari Markku Rautonen Sirpa Moitus Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammer-Paino Oy Tampere 2006

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto on kehittänyt korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointimenettelyn osoittamaan kansainvälisesti, että Suomessa on pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Laadunvarmistuksessa on kyse luottamuksen, kehittämisen ja kontrollin kolmiyhteydestä. Auditointi on keskeinen kansainvälinen arviointivirtaus, joka kontrollinäkökulmansa lisäksi mahdollistaa kehittävän arvioinnin ja kunnioittaa korkeakoulujen autonomian periaatetta sekä luottamusta korkeakoulujen viimekätiseen vastuuseen koulutuksensa laadusta. Korkeakoulujen arviointineuvosto on halunnut pitää edelleen kiinni omaksumastaan kehittävän arvioinnin periaatteesta, joka auditoinnissa näyttäytyy dialogisuutena arviointineuvoston ja korkeakoulujen välillä sekä auditoitavan laadunvarmistusjärjestelmän ominaispiirteiden huomioon ottamisena auditoinnin käytännön toteutuksessa. Lisäksi raporttiin sisällytetään aina suosituksia tukemaan korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että useat koulutusohjelmia akkreditoivat maat ovat palaamassa tai siirtymässä laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Kansalliset laadunvarmistuksen variaatiot auditoinnin ja akkreditoinnin soveltamisessa tulevat todennäköisesti kuitenkin säilymään. Eurooppalaiset laadunvarmistuksen standardit ja periaatteet eivät ole kahle, vaan kehikko, joka antaa mahdollisuuksia kansallisiin menetelmällisiin ratkaisuihin ja sovellutuksiin. Luottamuksen, kehittämisen ja kontrollin painotukset voivat vaihdella korkeakoululaitoksen ja yhteiskunnan kehitysvaiheiden mukaan ajallisesti ja alueellisesti. Kansainvälisen keskustelun ja yhteistyön jatkuva lisääminen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen eri tasoilla on se luova ja järkevä toimintatapa, jolla parhaat käytännöt tulevat esiin ja käyttöön. Yksityiskohtaisen eurooppalaisen tai globaalin yhdenmukaistamisen tavoitetta on vaikea uskoa korkeakoululaitoksen innovatiiviseksi kehittämisperiaatteeksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti auditoinnit keväällä 2005, jolloin auditoitiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmät. Syksyllä 2005 käynnistettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Kuopion yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun auditoinnit. Auditointeja jatketaan korkeakoulujen ilmoittautumisten perusteella. Auditointiprosessit ja tulokset ovat tähän mennessä osoittaneet, että menetelmä sopii hyvin

4 kansalliseen korkeakoulutraditioomme, on informatiivinen ja keskeisiä ominaispiirteitä eri asianosaisille näkyväksi tekevä, keskusteleva ja kehittävä. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta kiitän Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulua osallistumisesta auditointiin ensimmäisten korkeakoulujen joukossa. Kiitokset myös auditointiryhmälle sitoutuneesta ja asiantuntevasta työskentelystä. Ossi Tuomi Pääsihteeri Korkeakoulujen arviointineuvosto

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto Auditointiprosessi. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Arvot, toiminta-ajatus, tehtävä ja visio. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja kokonaisrakenne. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus.. Tutkintoon johtava koulutus.. Tutkimus- ja kehitystyö.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön kehittäminen. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen. Kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä. Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus. Laadunvarmistustiedon hyödyntäminen kehittämisen välineenä. Laadunvarmistusjärjestelmän seuranta, arviointi ja kehittäminen

6 .... Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditoinnissa käytettävät kriteerit : Auditointivierailun ohjelma

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Filosofian tohtori Pentti Rauhala toimii Laurea-ammattikorkeakoulun rehtorina ja toimitusjohtajana sekä Tampereen yliopiston dosenttina. Hän on toiminut Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ARENE ry:n puheenjohtajana vuodesta 2004 alkaen. Hän on toiminut puheenjohtajana Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) toteuttamassa Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarvioinnissa ja jäsenenä aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarvioinnin toteutusta suunnitelleessa johtoryhmässä. Jäsenet Kasvatustieteiden tohtori Hannu Kotila toimii yliopettajana Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helian ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Hän on väitellyt aiheesta Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemuksia opetussuunnitelmasta. Lisäksi hän toimii ammattikorkeakoulujen kehittämisverkoston pedagogiikkaryhmän vetäjänä ja on osallistunut KKA:n ammattikorkeakoulujen laatuyksikköarviointeihin asiantuntijaryhmän jäsenenä ja pedagogisena asiantuntijana. Filosofian tohtori Linnéa Linko toimii laadunvarmistusyksikön johtajana Turun yliopistossa. Hän vastaa erityisasiantuntijana yliopistonsa laadunvarmistusjärjestelmän rakentamisen konsultoinnista ja tähän liittyvästä henkilökunnan laatujärjestelmä- ja auditointikoulutuksesta. Aiemmin hän on toiminut Turun yliopistossa tutkijana, suunnittelijana ja laatutyöryhmän jäsenenä. Hän on Helsingin yliopiston dosentti ja on suorittanut mm. Laatukeskuksen Lead Auditor- ja laatupäällikkökoulutukset ja hankkinut kokemusta organisaatioiden sisäisistä ja ulkoisista auditoinneista vuodesta 1998 alkaen. Kulttuurialan opiskelija Outi Mulari on opiskelijana Hämeen ammattikorkeakoulussa, jossa hän on toiminut Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistyksen Hamko ry:n koulutuspoliittisena vastaavana vuosina , puheenjohtajana 2003 sekä Suomen Ammattikorkeakoulujen Opiskelijayhdistysten Liitto Samok ry:n puheenjohtajana vuonna Hän on osallistunut opiskelijaedustajana Hämeen ammattikorkeakoulun sisäisiin arviointi- ja kehittämisprojekteihin ja KKA:n toteuttamiin Hämeen ammattikorkeakoulua koskeviin ulkoisiin arviointeihin.

8 Ekonomi Markku Rautonen on henkilöstöpäällikkönä toiminut Wärtsilä Finland Oy:n henkilöstöhallinnon tehtävissä vuodesta Hän tehnyt laatuauditointeja Wärtsilän HR- ja tehdasyksiköissä ja osallistunut yrityksen sisäiseen arvioijakoulutukseen. Lisäksi hän on toiminut Vaasan ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenenä vuosina ja puheenjohtajana Sihteeri Projektisuunnittelija, kasvatustieteiden maisteri Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvostosta on vuodesta 1996 alkaen toiminut useiden KKA:n koulutusala- ja teema-arviointien ja yliopistokoulutuksen laatuyksikköarviointien koordinoijana sekä KKA:n arviointimenetelmien ja -oppaiden kehittäjänä. Tällä hetkellä hänen päätehtävänään ovat korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit.

9 Johdanto Korkeakoulujen arviointineuvosto ja opetusministeriö ovat sopineet, että Korkeakoulujen arviointineuvosto kehittää vuosina korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointimenettelyä. Auditoinnin taustalla on tarve osoittaa suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkintojen laatu kansallisesti ja kansainvälisesti sekä tukea korkeakouluja laadun hallinnassa ja kehittämisessä. Korkeakoulujen arviointineuvosto on yhteistyössä korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen kanssa valmistellut auditointimenettelyn, joka on kuvattu lokakuussa 2005 ilmestyneessä auditointikäsikirjassa 1. Siinä on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Auditointikriteereitä valmisteltaessa on hyödynnetty eurooppalaisia korkeakoulujen laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia, joiden mukaan korkeakoulujen sisäiseen laadunvarmistukseen tulee kuulua muun muassa dokumentoitu laatupolitiikka ja toimivat menettelytavat koulutuksen laadun varmistamiseksi, tiedonkeruu ja analysointi koulutuksen ja muun toiminnan johtamista varten sekä tiedottaminen korkeakoulun tarjoaman koulutuksen ja tutkintojen laadusta 2. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on kehittävä arviointi, jolla on jo vahva perinne suomalaisessa arviointikäytännössä. Tavoitteena on, että Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttama auditointi toimii osana yksittäisen korkeakoulun laadunvarmistuksen systemaattista kehittämistä. Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuosittain 4 8 auditointia korkeakoulujen ilmoittautumisten ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Auditointia pilotoitiin kahdessa korkeakoulussa keväällä , ja tämän perusteella auditointimenettelyä kehitettiin siten, että kehittämisvaiheen auditoinnit voitiin aloittaa syksyllä Auditointimallin kehittämisvaihe ulot- 1 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2005. Tampere: Tammer-Paino Oy. (Käsikirja on saatavana myös osoitteesta 2 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (www.enqa.net/files/bergenreport pdf) 3 Pilottivaiheessa auditoitiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Pilottivaiheen auditointien raportit julkaistiin KKA:n julkaisusarjassa verkkojulkaisuina keväällä Verkkojulkaisut löytyvät osoitteesta

10 tuu vuoteen 2007 asti. Jokaiselta vuosien auditointeihin osallistuvalta auditoijalta ja korkeakoululta kerätään palautetta auditointimenetelmästä ja kriteereistä. Arviointineuvosto käy auditointimallia koskevaa keskustelua myös kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa. Tätä palautetta hyödynnetään vuonna 2007, kun tehdään auditointimallin kehittämistä koskevia johtopäätöksiä.

11 Auditointiprosessi. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tavoitteena on arvioida, miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä: tukeeko korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kansallisten korkeakoulupoliittisten ja korkeakoulun asettamien tavoitteiden saavuttamista tuottaako korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se kehittämistoimenpiteisiin arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa auditointikriteereihin, tuoda esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi ja tehdä päätös Korkeakoulujen arviointineuvostossa siitä, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkö laadunvarmistusjärjestelmä myöhemmin tehtävää uusintaauditointia.. Auditoinnin kohteet Auditoinnin kohteena olivat auditointikäsikirjan mukaan seuraavat: 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet 2. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely 3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 4 b) Tutkimus /tutkimus- ja kehitystyö 4 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulutututkinnot. Kolmannen syklin tutkijakoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

12 c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 5 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön kehittäminen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 6. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä 7. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen 9. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä 10. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen. Auditoinnessa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. kriteeristö liitteessä 1). Auditoinnin kohteena ovat laadunvarmistuksen prosessit ja menettelytavat, eivät korkeakoulun itselleen asettamat tavoitteet tai sen tulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää tarkastellaan suhteessa sen itselleen asettamiin tavoitteisiin ja edellä mainittuihin auditointikriteereihin. Auditointikäsikirjan mukaisesti tarkoituksena on tarkastella laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta, sen tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuutta ja käyttöä korkeakoulun tarjoaman koulutuksen ja muun toiminnan laadun ja seurannassa kehittämisessä. Auditoinnin yhteydessä korkeakoululta edellytetään konkreettista näyttöä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja avoimuudesta. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun (KPAMK) ja Korkeakoulujen arviointineuvoston kesken käydyssä auditointisopimusneuvottelussa todettiin, että KPAMK:n laadunvarmistusjärjestelmä on rakennettu ammattikorkeakoulun omista lähtökohdista käsin eikä se rakenteellisesti noudata mitään stan- 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

13 dardoitua mallia. Lisäksi todettiin, että Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu näkee kolme perustehtäväänsä (koulutus, tutkimus- ja kehitystyö sekä aluekehitystyö) erillisinä toisin kuin monet muut ammattikorkeakoulut, jotka toteuttavat aluekehitystehtäväänsä kahden muun perustehtävän kautta. Nämä seikat pyrittiin huomioimaan auditoinnin toteutuksessa. Lisäksi KPAMK sitoutui auditointisopimuksessa mahdolliseen uusinta-auditointiin, joka toteutetaan, jos auditointi osoittaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä tai perustehtävien laadunvarmistuksessa oleellisia puutteita suhteessa auditointikriteereihin.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjan mukaan auditointiaineisto tuli koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Korkeakoulun tuli laatia auditointiaineisto siten, että sen avulla arvioitsijoiden on mahdollisuus saada kuva kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnan ohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Olemassa olevien kuvailevien aineistojen lisäksi auditointiaineistoon tuli sisältyä myös laadunvarmistuksen toimivuutta arvioivaa aineistoa. Aineistolle ei oltu määritelty sivumäärärajoitusta, vaan korkeakoulun tuli itse arvioida etukäteen toimitettavan aineiston sopiva laajuus. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun auditoinnin perusaineisto sisälsi seuraavat dokumentit: KPAMK:n yleisesite kuvaus laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen liittymisestä toiminnanohjaukseen laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria SWOT-analyysi laadunvarmistusjärjestelmästä yhteenveto kehittämiskohteista ja suunnitelluista toimenpiteistä laadunvarmistusjärjestelmän itsearviointi auditointikohteittain. Näytöt ja näytteet auditointikohteittain sisälsivät esimerkiksi seuraavia dokumentteja: näytteitä prosessikuvauksista ja mittareista näytteitä palautekyselyistä ja laadunvarmistuksen ohjeistoista ulkoinen arvio laadunvarmistusjärjestelmästä EFQM-mallin mukaisesti. Näiden aineistojen lisäksi auditointiryhmä pyysi ja sai seuraavat auditointiaineistoa täydentävät aineistot:

14 KPAMK:n laatumittaristo yhtenä dokumenttina ja koko ammattikorkeakoulua koskevat tulokset vuosilta esimerkki oppimisprosessin arviointi- ja palauteraportista esim. 1 2 vuoden takaa prosessikuvaukset yhtenä dokumenttina KPAMK:n opinto-opas kirjallisena versiona.. Auditointivierailu Ennen auditointivierailua auditointiryhmän puheenjohtaja Pentti Rauhala ja projektisuunnittelija Sirpa Moitus vierailivat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa, joka järjesti henkilökunnalle ja opiskelijoille kaksi informaatiotilaisuutta tulevasta auditoinnista, toisen Kokkolassa ja toisen Ylivieskassa. Sirpa Moitus esitteli tilaisuuksissa auditoinnin kansainvälistä ja kotimaista taustaa ja Pentti Rauhala esitteli KPAMK:n laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin käytännön toteutusta ja käytettäviä auditointikriteerejä. Tilaisuuksissa kuultiin myös KPAMK:n edustajien puheenvuoroja sekä käytiin keskustelua auditoinnin toteutuksesta. Varsinainen auditointivierailu, johon osallistui koko auditointiryhmä, toteutettiin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Kokkolan, Ylivieskan ja Pietarsaaren yksiköihin. Keskiviikon tavoitteena oli saada kokonaiskuva KPAMK:n laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli erillisinä ryhminä korkeakoulun johtoa, yksikönjohtajia, opetushenkilökunnan edustajia, opiskelijoita, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia sekä sidosryhmien edustajia. Torstaina auditointiryhmä perehtyi laadunvarmistusjärjestelmän kattavuuteen ja toimivuuteen yksikkö- ja toimipistetasolla. Tätä varten auditointiryhmä jakautui kolmeen ryhmään, joiden vierailukohteina olivat Ylivieskan yksikön tekniikan, sosiaalialan sekä humanistisen ja kasvatusalan toimipisteet, Pietarsaaren yksikkö sekä Kokkolan yksikön musiikin ja taiteen, tekniikan ja sosiaali- ja terveysalan toimipisteet. Yksikkökohtaisilla vierailuilla kuultiin ensin yksikön ja kyseisen alan laadunvarmistusjärjestelmän esittely, jonka jälkeen käytiin koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadunvarmistusta koskevat teemakeskustelut. Perjantaina auditointivierailun kohteena oli KPAMK:n tutkimus- ja kehitystyötä toteuttava CENTRIA tutkimus ja kehitys. Lisäksi haastateltiin uudelleen KPAMK:n ylimmän johdon edustajia, yksikönjohtajat ja opiskelijakunnan puheenjohtaja, jonka jälkeen auditointiryhmä antoi heille suullisen palautteen auditoinnin alustavista tuloksista. Vierailuohjelma on liitteenä 2.

15 Lisäksi vierailun aikana auditointiryhmä perehtyi KPAMK:n yhteiseen ja yksikkökohtaisen laadunvarmistuksen sähköiseen ja kirjalliseen dokumentaatioon ja näyttöihin. Kirjallista dokumentaatiota oli tuotettu auditointiryhmän nähtäville yksikkökohtaisissa toiminnankuvauskansioissa. Haastattelujen yhteydessä ryhmä sai nähtäväkseen erillisiä näyttöjä laadunvarmistuksessa käytetyistä lomakkeista ja ohjeistoista.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä valmistautui auditointivierailuun kirjoittamalla alustavaa raporttitekstiä ammattikorkeakoulun toimittamien auditointiaineistojen pohjalta ja laatimalla auditointikysymyksiä. Auditointiryhmä piti vierailun aikana omia kokouksia, joissa se tarkensi auditointikysymyksiä ja teki alustavaa analyysia KPAMKin laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta auditointikohteittain. Auditointiryhmä jatkoi vierailun jälkeen raportin työstämistä siten, että kukin auditointiryhmän jäsen tuotti auditointiaineiston ja vierailun perusteella analysoivaa ja arvioivaa tekstiä omilta vastuualueiltaan. Tekstit koottiin yhteen, jonka jälkeen ryhmän jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida toistensa tekstejä. Tämän jälkeen puheenjohtaja ja sihteeri toimittivat tekstiä yhtenäiseen muotoon auditointiryhmän kokousta varten, jossa johtopäätökset ja kehittämissuositukset käytiin läpi yksityiskohtaisesti ja sovittiin muista raporttiin tehtävistä korjauksista. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla oli tilaisuus korjata mahdolliset asiavirheet ennen raportin julkistamista. Raportin rakenne noudattaa auditointikäsikirjassa olevaa auditointiraporttien yleistä jäsennystä, jonka mukaan raportin alkuluvuissa esitellään auditoinnin tausta ja toteutustapa, kolmannessa kuvataan ko. korkeakoulun tavoitteet, organisaatio ja laatujärjestelmä, neljännessä luvussa esitetään auditointitulokset auditointikohteittain ja viidennessä luvussa esitetään auditoinnin perusteella tehtävät johtopäätökset.

16 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu (KPAMK) aloitti toimintansa väliaikaisena ammattikorkeakouluna Kokkolassa syksyllä 1992 ja se vakinaistettiin Ammattikorkeakouluosakeyhtön osakkaita ovat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, Pietarsaaren kaupunki, Keski-Pohjanmaan konservatorion kannatusyhdistys ry. ja Raudaskylän Kristillinen Opisto ry. Vuoden 2006 talousarvion mukainen liikevaihto on lähes 27 miljoonaa euroa, josta yksikköhintatulon osuus on lähes 18 miljoona euroa. T&K-toiminnan ja maksullisen palvelutoiminnan kokonaistulotavoite on noin 6 miljoonaa euroa. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun organisaatio koostuu osakeyhtiön ja ammattikorkeakoulun hallituksesta, neuvottelukunnasta, toimitusjohtajana toimivasta rehtorista ja hänen johtamastaan johtoryhmästä sekä kahdeksasta yksiköstä. Organisoituminen tapahtuu matriisimallin mukaan, jossa yksikönjohtajalla on vastuullaan myös yksi ammattikorkeakoulun prosessi. Yksiköissä on eri koulutusohjelmia, joita johtavat koulutusohjelmajohtajat. Prosessirakenteeseen liittyy kaikilla toiminnan tasoilla tiimityöskentely. Ammattikorkeakoulu toimii neljässä kaupungissa: Kokkolassa, Ylivieskassa, Pietarsaaressa ja Haapajärvellä. KPAMK tarjoaa ammattikorkeakoulun perustutkintokoulutusta seitsemällä koulutusalalla 25 eri koulutusohjelmassa, joista kolme on ruotsinkielisiä ja kolme englanninkielisiä sekä yksi suomen- ja ruotsinkielinen. Koulutusalat ovat humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, luonnontieteet, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikka ja liikenne sekä yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto. Vuodesta 2003 alkaen KPAMK on tarjonnut ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa sekä Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmassa. Lisäksi KPAMK tarjoaa erikoistumisopintoja, avointa korkeakouluopetusta ja maksullisia täydennyskoulutuspalveluita. Avoimen verkostoammattikorkeakoulu AVERKOn opiskelijamäärätavoite vuodelle 2006 on

17 Yksikköhintarahoituksen pohjana oleva laskennallinen nuorten opiskelijamäärä vuonna 2006 on ja aikuisopiskelijapaikkamäärä 390, joten opiskelijoiden kokonaismäärä on yhteensä Tavoitesopimuksessa on sovittu nuorten koulutukseen 650 aloituspaikkaa. Vuoden 2006 talousarvion mukaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (ja jatkotutkintoa) suorittaa 30 opiskelijaa ja erikoistumisopintoja lähes 20 opiskelijaa. Henkilöstöä on 274, josta opetushenkilöstöä on 146. Yhtiökokous Tilintarkastajat Osakeyhtiön hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Neuvottelukunta Rehtori/toimitusjohtaja Johtoryhmä Prosessit Yksiköt Oppimisprosessi Tutkimus- ja kehittämisprosessi Alueen kehittämisprosessi Henkilöstön kehittämisprosessi Markkinointiprosessi Informaatiopalveluprosessi Kansainvälistymisprosessi Talousprosessi Tekniikan yksikkö, Kokkola Ylivieskan yksikkö Liiketalouden yksikkö, Kokkola Pietarsaaren yksikkö Haapajärven yksikkö Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Kokkola Musiikin ja taiteen yksikkö, Kokkola Keskusyksikkö Alueellinen hyvinvointi, jatkuva oppiminen, toiminnan laatu Kuvio. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun organisaatio. Arvot, toiminta-ajatus, tehtävä ja visio Ammattikorkeakoulun arvopohjana on alueellinen hyvinvointi, jatkuva oppiminen ja osaaminen sekä toiminnan laadun jatkuva kehittäminen. Toiminnan tarkoituksena on edistää koulutuksella sekä tutkimus-, kehitys ja palvelutoiminnalla alueellista hyvinvointia kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä tavoitteena oppiva alue. Vuoteen 2010 ulottuvana visiona on, että ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö toimivat kansallisesti ja kansainvälisesti arvostetussa verkostokorkeakoulussa. Yhteistyökumppaneina KPAMK:lla on kiinteä vuorovaikutus elinkeino- ja työelämän toimijoihin, jotka tarjoavat harjoitus- ja opinnäytetyöaiheita sekä mahdollisuuden työllistymiseen. Toiminnan laadun jatkuvan kehittämisen KPAMK kertoo turvaavansa verkostoitumisen kautta saavutetuil-

18 la asiantuntija- ja osaamisresursseilla, joita tarjotaan toiminta-alueen organisaatioiden hyödynnettäväksi. Ammattikorkeakoulu tuottaa itse osan opettamastaan tiedosta.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Laatutyön lähtökohdat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laatutyö aloitettiin 1990-luvun alussa tekniikan yksikössä. Ensimmäinen koko ammattikorkeakoulun yhteinen laatukäsikirja laadittiin vuonna 1996 ja sitä päivitettiin vuonna Tätä laatukäsikirjaa käytettiin vuoteen 2004 asti, jonka jälkeen luovuttiin erillisestä laatukäsikirjasta ja integroitiin laatu muihin toimintajärjestelmiin. Nykyisen laatujärjestelmän yhtenä taustamallina on ns. Demingin ympyrä (plan-do-check-act), jota käytetään jatkuvan parantamisen työvälineenä. Laadunvarmistusjärjestelmä on dokumentoitu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun QualityCOP-verkkosivuilta löytyvissä tiedostokansioissa, joita ovat 1. laatutiimi, 2. laadunvarmistusjärjestelmä, 3. auditointiprojekti, 4. prosessikuvaukset, 5. itsearviointi, ja 6. laatumittarit. Lisäksi laadunvarmistukseen liittyvää aineistoa löytyy henkilökunnan ja opiskelijoiden käytössä olevilta sisäisiltä verkkosivuilta. Auditointia varten laaditun laadunvarmistusjärjestelmän kokonaiskuvauksen mukaan laatujärjestelmän keskeiset osat ovat johtaminen, suunnittelu ja toimeenpano, KPAMK:n toiminnot sekä palaute ja arviointi. Ulkoiset sidosryhmät Johtaminen Arvot Missio Visio Strategia Palaute ja arviointi Palautteen kerääminen Palautteen käsittely Itse- ja vertaisarviointi Kehittämisesitykset Suunnittelu ja toimeenpano Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio Prosessikuvaukset KPAMK:n toiminnot Ydinprosessit Tukiprosessit Kehityshankkeet Kuvio. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä 6 Tämä luku perustuu pääosin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun AMK-suunnitelmaan (hyväksytty osakeyhtiön hallituksessa ) sekä auditointiaineistona saatuihin laadunvarmistusjärjestelmän esittelymuistioihin.

19 Laadun kehittämistyötä toteutetaan koko ammattikorkeakoulun tasolla sekä yksiköittäin. Ammattikorkeakoulun laatutiimi koostuu yksiköiden laatuvastaavista. Lisäksi yksiköissä toimii laatutiimejä, joiden jäseniä ovat yksikön laatuvastaavat, opettajat ja opiskelijat. Erillistä laatupäällikköä ei ole, vaan laadun kehittämistyöstä vastaa rehtori, ja hänen tukenaan projektipäällikkö. Kehittämishankkeisiin ja projekteihin rekrytoidaan tarvittaessa osa-aikaiset vastuuhenkilöt omasta henkilöstöstä. Laatu- ja arviointitoiminnan tavoitteena on laadukkaan ja dynaamisen oppimisympäristön rakentaminen ja ylläpito, toimiva verkostoituminen elinkeino- ja työelämän edelläkävijäorganisaatioiden kanssa sekä onnistunut profiloituminen kansainvälisessä ja kansallisessa korkeakoulukentässä. Ammattikorkeakoulun laadun kehittämistyön tavoitteena on kohota tunnustettuun asemaan kansainvälisen laatutason saavuttaneiden korkeakoulujen joukossa. Laatutyön kehittämisen strategiana on luoda ammattikorkeakoulun laadunhallintajärjestelmästä avoin, kriittinen ja jatkuvasti kehittyvä toimintaprosessi, turvata henkilöstön monipuolinen ja laaja arviointiosaaminen, hyödyntää ammattikorkeakoulun eri yksiköiden sekä kansallisten että kansainvälisten yhteistyökumppaneiden osaamista ja kokemuksia laatujärjestelmien rakentamisessa ja kehittämisessä, jatkaa tuloksellista arviointiyhteistyötä yhteistyökorkeakoulujen kanssa sekä pyrkiä arviointiosaamisen tuotteistamiseen ja sen levittämiseen ja markkinointiin. Strategiatyö ja vuosisuunnittelu Ammattikorkeakoulun päästrategia (Strategia 2010) määrittelee ammattikorkeakoulun arvot, tarkoituksen, vision, strategiset tavoitteet sekä toiminta-alueen ja organisaation. Päästrategialle on kahdeksan osastrategiaa ja niitä ohjaavaa prosessia. Osastrategiat päivitetään vuosittaisessa AMK-suunnitelmassa. Toimintasuunnitelma tehdään vuosittain sekä ammattikorkeakoulu-, prosessi- että yksikkötasolla ja kootaan AMK-suunnitelmaksi. Vision, strategian ja toimintasuunnitelmien toteutumisen seuraamiseksi kootaan erilaisia tunnuslukuja, jotka pääsääntöisesti päivitetään neljännesvuosittain. Prosessit Ydinprosesseja ovat oppimis-, tutkimus- ja kehitys-, aluekehitysprosessi ja tukiprosesseja henkilöstön kehittämis-, kansainvälisyys-, informaatiopalvelu-, markkinointi- sekä talousprosessi. Ydin- ja tukiprosessit jakautuvat edelleen osaprosesseihin. Palaute ja sisäiset arvioinnit Arviointia suoritetaan kaikissa prosesseissa ja toiminnan kaikilla tasoilla: ammattikorkeakoulu-, koulutusohjelma- ja opintojaksotasolla.

20 Ammattikorkeakoulutasolla toiminnan arviointiin käytetään ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen strategioiden vahvistamisen yhteydessä päättämää mittaristoa, joka on talletettuna käynnissä olevan laadunvarmistusmittariston kehittämisprojektin verkkosivuille QualityCOP-portaaliin. Mittariston käytöllä haetaan lisäarvoa mm. tiedon tuottamiseksi johdon päätöksenteon perustaksi ja tiedon tuottamiseksi ja tarjoamiseksi johdolle ja elinkeino- ja työelämän sidosryhmille ammattikorkeakoulun kehittämiseksi. Koulutusohjelmatasotason arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa koulutusohjelmajohtajille ja koulutusohjelmatiimeille. Koulutusohjelmien tasolla käytettyjä arviointi- ja palautemenetelmiä ovat mm. opintojaksopalaute koulutusohjelman vuosittainen opiskelijaryhmäkohtainen arviointi OPALA-arviointi 7 valmistuville. Opintojakson arvioinnin tarkoituksena on tiedon tuottaminen opettajille ja opiskelijoille oppimisen ja opetuksen kehittämiseksi. Opintojaksoa arvioidaan opiskelijapalautteiden avulla opiskelijan ja opettajan itsearviointina opiskelijoiden ja opettajien vertaisarviointina. Ulkoiset arvioinnit ja laadunvarmistusjärjestelmän kehittämishankkeet Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla oli auditointiprosessin aikana käynnissä kaksi laadunvarmistusjärjestelmän kehittämishanketta: TYKES-rahoitteinen Prosessikuvaukset osana KPAMK:n laadunvarmistusjärjestelmää ja opiskelijatyönä toteutettava laadunvarmistusmittariston rakentaminen. Vuoden 2006 AMK-suunnitelmaan sisältyy tavoite, jonka mukaan KPAMK:ssa kehitetään järjestelmä kattavan ja yhtenäisen opiskelija- sekä sidosryhmäpalautteen keräämiseksi sekä edelleen analysoimiseksi ja saatujen tulosten ja tiedon hyödyntämiseksi. Vuodesta 1992 alkaen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu on osallistunut useisiin Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamiin ulkoisiin arviointeihin. Näistä keskeisimpiä ovat olleet: toimiluvan saamiseen liittyvä arvioinnit vuosina ja laajennuksiin liittyvät arvioinnit KKA:n koulutusohjelma-arvioinnit (the Degree Programme in Industrial and Business Management -koulutusohjelman arviointi 1998, ter- 7 OPALA on ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen ja yhtenäinen opiskelijapalautteen koontijärjestelmä, jonka avulla kootaan ajantasaista tietoa ammattikorkeakouluista valmistuvien opiskelijoiden työllistymisestä ja tietoa siitä, miten koulutus ja harjoittelu ovat opiskelijoiden mielestä onnistuneet.

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Laatujärjestelmätyön ohjausryhmän kokous

Laatujärjestelmätyön ohjausryhmän kokous Laatujärjestelmätyön ohjausryhmän kokous 16.12.2013 Taina Joutsenvirta 16.12.2013 1 Auditoinnin tarkoitus Auditoinnin tavoitteena on tukea suomalaisia korkeakouluja niiden kehittäessä laatujärjestelmiään

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän

Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän Eeva-Liisa Antikainen Risto Honkonen Olli Matikka Petri Nieminen Anu Yanar Sirpa Moitus Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eeva-Liisa Antikainen, Risto Honkonen, Olli Matikka, Petri Nieminen, Anu Yanar & Sirpa Moitus Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTO ISBN 952-206-026-7

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

laadunvarmistusjärjestelmän

laadunvarmistusjärjestelmän Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin i i tulokset t Kehitysjohtaja Mirja Toikka Auditointiryhmän puheenjohtaja Kajaani 30.1.2008 Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys?

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Keskustelutilaisuus 15.12.2005 Jyväskylän yliopisto Ossi Tuomi Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007 Puheenjohtaja,

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Yliopistokirjastojen johdon seminaari 16.1.2006 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Lähtökohtana Bologna

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Matti Lähdeniemi Pekka Hulkko Anneli Lappalainen Jyrki Mäkitalo Leena Suviranta Kirsi Mustonen Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Vararehtori Pekka Auvinen Korkeakoulujen arviointijaoston jäsen Pörssitalo, Helsinki 14.10.2015 UUDET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Kauko Hämäläinen Ismo Kantola Reetta Marttinen Matti Meriläinen Maire Mäki Kati Isoaho Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Riitta Pyykkö Puheenjohtaja, Korkeakoulujen arviointineuvosto Yhteistyötä laadun vuoksi Ammattikorkeakoulun laatutoimijoiden tapaaminen Mikkeli

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta 3.12.2008 Mirja Iivonen Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta Johto ja keskushallinto Kansleri Hallitus Rehtori Vararehtorit (2) Hallintokeskus Hallintojohtaja Tiedekunnat (6) ja laitokset

Lisätiedot

29.10.2014/Marjut Huttunen

29.10.2014/Marjut Huttunen Toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Luovissa kevään 2014 pilotissa - Alueellinen perehdytystilaisuus 29.10.2014 Oulu Toimivaa laadunhallintaa ja

Lisätiedot

Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto

Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä Janne Murto 19.9.2017 1. Viranomaisten vaatimukset Koulutuksen järjestäjillä on oltava toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Auditointikäsikirja vuosille KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 952-206-017-8 (painettu) ISBN 952-206-018-6 (pdf) ISSN 1457-3121

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Mirja Toikka Timo Aarrevaara Jukka Isotalo Niko Peltokangas Katariina Raij Kirsi Hiltunen Karl Holm Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän

Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän Tauno Kekäle Antti Ilolakso Nina Katajavuori Mirja Toikka Kati Isoaho Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 952-206-028-3 (painettu)

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 10.09.2007 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 14.11.2008 M. Nykänen

Lisätiedot

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti PEDA-forum, 16.8.2017 Tausta Auditoinnin tarkastelussa laadunhallinta:

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi Pentti Rauhala Juha-Pekka Liljander Outi Mulari Sirpa Moitus Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 6:2008 ISBN

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari 1 TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI Opintohallinnon SEFE-seminaari 9.4.2013 2 KERTAUSTA Suomi sitoutui Bolognan prosessiin v. 2003 OPM:n työryhmän muistio vuodelta 2004: kaikki toiminnot

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 Julkaisut 2015:1 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

SAMKin laadunkehittämistyö

SAMKin laadunkehittämistyö SAMKin laadunkehittämistyö Suunnittelija Erja Kuurila, SAMK Kohti nykyistä laadunhallintajärjestelmää Väliaikaiselle amkille luotiin yhteistä laatujärjestelmää Vuonna 1995 haettiin toimilupaa vakinaiselle

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän

Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän Erkki Karppanen Erno Tornikoski Riikka Töytäri Helka Urponen Teuvo Uusitalo Karl Holm Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja laadunvarmistus

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja laadunvarmistus Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja laadunvarmistus Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012-konferenssi 26. 27.2.2007, Marina Congress Centre, Helsinki Prof. Ossi V. Lindqvist, pj. Korkeakoulujen

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (5)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (5) 1 (5) Kirkkopalvelut ry/ Koulutuskeskus Agricola Hankkeen partnerin yhteystiedot Huvilakatu 31 76130 Pieksämäki Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella

Lisätiedot

KAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen. Teija Sievänen Laatupäällikkö p

KAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen. Teija Sievänen Laatupäällikkö p KAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen Teija Sievänen Laatupäällikkö p. 044 7101 237 teija.sievanen@kamk.fi 1 Esityksen sisältö KAMKin auditoinnin tulokset Laatujärjestelmän esittely Auditoinnin

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Juha-Pekka Liljander Johanna Heikkilä Matti Lappalainen Petra Nystén Toni Sulameri Matti Kajaste Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta: laatustrategian lähtökohtia Edistetään korkealaatuista

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017 Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2012 Korkeakoulujen arviointineuvosto finheec@minedu.fi, +358 2953 30072 PL 133

Lisätiedot

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset?

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Sirpa Moitus Projektisuunnittelija, KKA Teknillinen korkeakoulu 21.9.2009 Yliopistojen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Laadunhallinta osana organisaation toimintaa

Laadunhallinta osana organisaation toimintaa Laadunhallinta osana organisaation toimintaa TieVie-asiantuntijakoulutus Organisatorinen muutos 1.9.2006 Sari Tervonen Oppimiskeskus Sisältö Laadun käsitteistöä Laatu organisaatiossa Laatutyö Kuopion yliopistossa

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston auditointiryhmä Laatujohtaja, dosentti Helka

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja tiivistelmä sidosryhmille Plan - Suunnittele Act - Kehitä Do - Tee Check - Arvioi 1 1 Itä-Suomen

Lisätiedot

Paikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle.

Paikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle. Jyväskylän yliopisto 1(5) Auditoinnin menettelyohjeiden soveltamisala Laadunvarmistusjärjestelmä on organisaation, vastuunjaon, vakiintuneiden, mutta silti kehittyvien menettelytapojen, prosessien ja voimavarojen

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski. Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Krusberg, J.-E., Heikkilä, J., Höynälänmaa, M., Lindblom-Ylänne, S., Matikka, O.& Moitus, S. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON VERKKOJULKAISUJA

Lisätiedot

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Korkeakoulujen laatujärjestelmien seurantaja kehittämisseminaari 14.10.2015 Aatos Juurijoki Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä muodostuu kolmesta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Veijo Hintsanen Mikko Höynälänmaa Marjo-Riitta Järvinen Asko Karjalainen Niko Peltokangas Kirsi Hiltunen Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Laatustrategia. Yhtymähallitus 17.1.2012

Laatustrategia. Yhtymähallitus 17.1.2012 Laatustrategia Yhtymähallitus 17.1.2012 voimaan 1.2.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä...1 2.1. Toiminta-ajatus...1 2.2. Arvot...1 2.3. Visio 2015...1 2.4. Tuloskortti...2

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista vuosilta

Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista vuosilta Sirpa Moitus Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista vuosilta KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-122-5 (painettu) ISBN 978-952-206-123-2

Lisätiedot

Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eeva-Liisa Antikainen Harri Eskelinen Maire Mäki Marjo Nykänen Veli-Matti Taskila Kirsi Mustonen Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot