Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Transkriptio

1 Pentti Rauhala Hannu Kotila Linnéa Linko Outi Mulari Markku Rautonen Sirpa Moitus Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammer-Paino Oy Tampere 2006

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto on kehittänyt korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointimenettelyn osoittamaan kansainvälisesti, että Suomessa on pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Laadunvarmistuksessa on kyse luottamuksen, kehittämisen ja kontrollin kolmiyhteydestä. Auditointi on keskeinen kansainvälinen arviointivirtaus, joka kontrollinäkökulmansa lisäksi mahdollistaa kehittävän arvioinnin ja kunnioittaa korkeakoulujen autonomian periaatetta sekä luottamusta korkeakoulujen viimekätiseen vastuuseen koulutuksensa laadusta. Korkeakoulujen arviointineuvosto on halunnut pitää edelleen kiinni omaksumastaan kehittävän arvioinnin periaatteesta, joka auditoinnissa näyttäytyy dialogisuutena arviointineuvoston ja korkeakoulujen välillä sekä auditoitavan laadunvarmistusjärjestelmän ominaispiirteiden huomioon ottamisena auditoinnin käytännön toteutuksessa. Lisäksi raporttiin sisällytetään aina suosituksia tukemaan korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että useat koulutusohjelmia akkreditoivat maat ovat palaamassa tai siirtymässä laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Kansalliset laadunvarmistuksen variaatiot auditoinnin ja akkreditoinnin soveltamisessa tulevat todennäköisesti kuitenkin säilymään. Eurooppalaiset laadunvarmistuksen standardit ja periaatteet eivät ole kahle, vaan kehikko, joka antaa mahdollisuuksia kansallisiin menetelmällisiin ratkaisuihin ja sovellutuksiin. Luottamuksen, kehittämisen ja kontrollin painotukset voivat vaihdella korkeakoululaitoksen ja yhteiskunnan kehitysvaiheiden mukaan ajallisesti ja alueellisesti. Kansainvälisen keskustelun ja yhteistyön jatkuva lisääminen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen eri tasoilla on se luova ja järkevä toimintatapa, jolla parhaat käytännöt tulevat esiin ja käyttöön. Yksityiskohtaisen eurooppalaisen tai globaalin yhdenmukaistamisen tavoitetta on vaikea uskoa korkeakoululaitoksen innovatiiviseksi kehittämisperiaatteeksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti auditoinnit keväällä 2005, jolloin auditoitiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmät. Syksyllä 2005 käynnistettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Kuopion yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun auditoinnit. Auditointeja jatketaan korkeakoulujen ilmoittautumisten perusteella. Auditointiprosessit ja tulokset ovat tähän mennessä osoittaneet, että menetelmä sopii hyvin

4 kansalliseen korkeakoulutraditioomme, on informatiivinen ja keskeisiä ominaispiirteitä eri asianosaisille näkyväksi tekevä, keskusteleva ja kehittävä. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta kiitän Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulua osallistumisesta auditointiin ensimmäisten korkeakoulujen joukossa. Kiitokset myös auditointiryhmälle sitoutuneesta ja asiantuntevasta työskentelystä. Ossi Tuomi Pääsihteeri Korkeakoulujen arviointineuvosto

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto Auditointiprosessi. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Arvot, toiminta-ajatus, tehtävä ja visio. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja kokonaisrakenne. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus.. Tutkintoon johtava koulutus.. Tutkimus- ja kehitystyö.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön kehittäminen. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen. Kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä. Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus. Laadunvarmistustiedon hyödyntäminen kehittämisen välineenä. Laadunvarmistusjärjestelmän seuranta, arviointi ja kehittäminen

6 .... Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditoinnissa käytettävät kriteerit : Auditointivierailun ohjelma

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Filosofian tohtori Pentti Rauhala toimii Laurea-ammattikorkeakoulun rehtorina ja toimitusjohtajana sekä Tampereen yliopiston dosenttina. Hän on toiminut Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ARENE ry:n puheenjohtajana vuodesta 2004 alkaen. Hän on toiminut puheenjohtajana Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) toteuttamassa Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarvioinnissa ja jäsenenä aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarvioinnin toteutusta suunnitelleessa johtoryhmässä. Jäsenet Kasvatustieteiden tohtori Hannu Kotila toimii yliopettajana Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helian ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Hän on väitellyt aiheesta Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemuksia opetussuunnitelmasta. Lisäksi hän toimii ammattikorkeakoulujen kehittämisverkoston pedagogiikkaryhmän vetäjänä ja on osallistunut KKA:n ammattikorkeakoulujen laatuyksikköarviointeihin asiantuntijaryhmän jäsenenä ja pedagogisena asiantuntijana. Filosofian tohtori Linnéa Linko toimii laadunvarmistusyksikön johtajana Turun yliopistossa. Hän vastaa erityisasiantuntijana yliopistonsa laadunvarmistusjärjestelmän rakentamisen konsultoinnista ja tähän liittyvästä henkilökunnan laatujärjestelmä- ja auditointikoulutuksesta. Aiemmin hän on toiminut Turun yliopistossa tutkijana, suunnittelijana ja laatutyöryhmän jäsenenä. Hän on Helsingin yliopiston dosentti ja on suorittanut mm. Laatukeskuksen Lead Auditor- ja laatupäällikkökoulutukset ja hankkinut kokemusta organisaatioiden sisäisistä ja ulkoisista auditoinneista vuodesta 1998 alkaen. Kulttuurialan opiskelija Outi Mulari on opiskelijana Hämeen ammattikorkeakoulussa, jossa hän on toiminut Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistyksen Hamko ry:n koulutuspoliittisena vastaavana vuosina , puheenjohtajana 2003 sekä Suomen Ammattikorkeakoulujen Opiskelijayhdistysten Liitto Samok ry:n puheenjohtajana vuonna Hän on osallistunut opiskelijaedustajana Hämeen ammattikorkeakoulun sisäisiin arviointi- ja kehittämisprojekteihin ja KKA:n toteuttamiin Hämeen ammattikorkeakoulua koskeviin ulkoisiin arviointeihin.

8 Ekonomi Markku Rautonen on henkilöstöpäällikkönä toiminut Wärtsilä Finland Oy:n henkilöstöhallinnon tehtävissä vuodesta Hän tehnyt laatuauditointeja Wärtsilän HR- ja tehdasyksiköissä ja osallistunut yrityksen sisäiseen arvioijakoulutukseen. Lisäksi hän on toiminut Vaasan ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenenä vuosina ja puheenjohtajana Sihteeri Projektisuunnittelija, kasvatustieteiden maisteri Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvostosta on vuodesta 1996 alkaen toiminut useiden KKA:n koulutusala- ja teema-arviointien ja yliopistokoulutuksen laatuyksikköarviointien koordinoijana sekä KKA:n arviointimenetelmien ja -oppaiden kehittäjänä. Tällä hetkellä hänen päätehtävänään ovat korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit.

9 Johdanto Korkeakoulujen arviointineuvosto ja opetusministeriö ovat sopineet, että Korkeakoulujen arviointineuvosto kehittää vuosina korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointimenettelyä. Auditoinnin taustalla on tarve osoittaa suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkintojen laatu kansallisesti ja kansainvälisesti sekä tukea korkeakouluja laadun hallinnassa ja kehittämisessä. Korkeakoulujen arviointineuvosto on yhteistyössä korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen kanssa valmistellut auditointimenettelyn, joka on kuvattu lokakuussa 2005 ilmestyneessä auditointikäsikirjassa 1. Siinä on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Auditointikriteereitä valmisteltaessa on hyödynnetty eurooppalaisia korkeakoulujen laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia, joiden mukaan korkeakoulujen sisäiseen laadunvarmistukseen tulee kuulua muun muassa dokumentoitu laatupolitiikka ja toimivat menettelytavat koulutuksen laadun varmistamiseksi, tiedonkeruu ja analysointi koulutuksen ja muun toiminnan johtamista varten sekä tiedottaminen korkeakoulun tarjoaman koulutuksen ja tutkintojen laadusta 2. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on kehittävä arviointi, jolla on jo vahva perinne suomalaisessa arviointikäytännössä. Tavoitteena on, että Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttama auditointi toimii osana yksittäisen korkeakoulun laadunvarmistuksen systemaattista kehittämistä. Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuosittain 4 8 auditointia korkeakoulujen ilmoittautumisten ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Auditointia pilotoitiin kahdessa korkeakoulussa keväällä , ja tämän perusteella auditointimenettelyä kehitettiin siten, että kehittämisvaiheen auditoinnit voitiin aloittaa syksyllä Auditointimallin kehittämisvaihe ulot- 1 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2005. Tampere: Tammer-Paino Oy. (Käsikirja on saatavana myös osoitteesta 2 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( 3 Pilottivaiheessa auditoitiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Pilottivaiheen auditointien raportit julkaistiin KKA:n julkaisusarjassa verkkojulkaisuina keväällä Verkkojulkaisut löytyvät osoitteesta

10 tuu vuoteen 2007 asti. Jokaiselta vuosien auditointeihin osallistuvalta auditoijalta ja korkeakoululta kerätään palautetta auditointimenetelmästä ja kriteereistä. Arviointineuvosto käy auditointimallia koskevaa keskustelua myös kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa. Tätä palautetta hyödynnetään vuonna 2007, kun tehdään auditointimallin kehittämistä koskevia johtopäätöksiä.

11 Auditointiprosessi. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tavoitteena on arvioida, miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä: tukeeko korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kansallisten korkeakoulupoliittisten ja korkeakoulun asettamien tavoitteiden saavuttamista tuottaako korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se kehittämistoimenpiteisiin arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa auditointikriteereihin, tuoda esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi ja tehdä päätös Korkeakoulujen arviointineuvostossa siitä, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkö laadunvarmistusjärjestelmä myöhemmin tehtävää uusintaauditointia.. Auditoinnin kohteet Auditoinnin kohteena olivat auditointikäsikirjan mukaan seuraavat: 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet 2. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely 3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 4 b) Tutkimus /tutkimus- ja kehitystyö 4 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulutututkinnot. Kolmannen syklin tutkijakoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

12 c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 5 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön kehittäminen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 6. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä 7. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen 9. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä 10. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen. Auditoinnessa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. kriteeristö liitteessä 1). Auditoinnin kohteena ovat laadunvarmistuksen prosessit ja menettelytavat, eivät korkeakoulun itselleen asettamat tavoitteet tai sen tulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää tarkastellaan suhteessa sen itselleen asettamiin tavoitteisiin ja edellä mainittuihin auditointikriteereihin. Auditointikäsikirjan mukaisesti tarkoituksena on tarkastella laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta, sen tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuutta ja käyttöä korkeakoulun tarjoaman koulutuksen ja muun toiminnan laadun ja seurannassa kehittämisessä. Auditoinnin yhteydessä korkeakoululta edellytetään konkreettista näyttöä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja avoimuudesta. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun (KPAMK) ja Korkeakoulujen arviointineuvoston kesken käydyssä auditointisopimusneuvottelussa todettiin, että KPAMK:n laadunvarmistusjärjestelmä on rakennettu ammattikorkeakoulun omista lähtökohdista käsin eikä se rakenteellisesti noudata mitään stan- 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

13 dardoitua mallia. Lisäksi todettiin, että Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu näkee kolme perustehtäväänsä (koulutus, tutkimus- ja kehitystyö sekä aluekehitystyö) erillisinä toisin kuin monet muut ammattikorkeakoulut, jotka toteuttavat aluekehitystehtäväänsä kahden muun perustehtävän kautta. Nämä seikat pyrittiin huomioimaan auditoinnin toteutuksessa. Lisäksi KPAMK sitoutui auditointisopimuksessa mahdolliseen uusinta-auditointiin, joka toteutetaan, jos auditointi osoittaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä tai perustehtävien laadunvarmistuksessa oleellisia puutteita suhteessa auditointikriteereihin.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjan mukaan auditointiaineisto tuli koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Korkeakoulun tuli laatia auditointiaineisto siten, että sen avulla arvioitsijoiden on mahdollisuus saada kuva kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnan ohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Olemassa olevien kuvailevien aineistojen lisäksi auditointiaineistoon tuli sisältyä myös laadunvarmistuksen toimivuutta arvioivaa aineistoa. Aineistolle ei oltu määritelty sivumäärärajoitusta, vaan korkeakoulun tuli itse arvioida etukäteen toimitettavan aineiston sopiva laajuus. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun auditoinnin perusaineisto sisälsi seuraavat dokumentit: KPAMK:n yleisesite kuvaus laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen liittymisestä toiminnanohjaukseen laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria SWOT-analyysi laadunvarmistusjärjestelmästä yhteenveto kehittämiskohteista ja suunnitelluista toimenpiteistä laadunvarmistusjärjestelmän itsearviointi auditointikohteittain. Näytöt ja näytteet auditointikohteittain sisälsivät esimerkiksi seuraavia dokumentteja: näytteitä prosessikuvauksista ja mittareista näytteitä palautekyselyistä ja laadunvarmistuksen ohjeistoista ulkoinen arvio laadunvarmistusjärjestelmästä EFQM-mallin mukaisesti. Näiden aineistojen lisäksi auditointiryhmä pyysi ja sai seuraavat auditointiaineistoa täydentävät aineistot:

14 KPAMK:n laatumittaristo yhtenä dokumenttina ja koko ammattikorkeakoulua koskevat tulokset vuosilta esimerkki oppimisprosessin arviointi- ja palauteraportista esim. 1 2 vuoden takaa prosessikuvaukset yhtenä dokumenttina KPAMK:n opinto-opas kirjallisena versiona.. Auditointivierailu Ennen auditointivierailua auditointiryhmän puheenjohtaja Pentti Rauhala ja projektisuunnittelija Sirpa Moitus vierailivat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa, joka järjesti henkilökunnalle ja opiskelijoille kaksi informaatiotilaisuutta tulevasta auditoinnista, toisen Kokkolassa ja toisen Ylivieskassa. Sirpa Moitus esitteli tilaisuuksissa auditoinnin kansainvälistä ja kotimaista taustaa ja Pentti Rauhala esitteli KPAMK:n laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin käytännön toteutusta ja käytettäviä auditointikriteerejä. Tilaisuuksissa kuultiin myös KPAMK:n edustajien puheenvuoroja sekä käytiin keskustelua auditoinnin toteutuksesta. Varsinainen auditointivierailu, johon osallistui koko auditointiryhmä, toteutettiin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Kokkolan, Ylivieskan ja Pietarsaaren yksiköihin. Keskiviikon tavoitteena oli saada kokonaiskuva KPAMK:n laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli erillisinä ryhminä korkeakoulun johtoa, yksikönjohtajia, opetushenkilökunnan edustajia, opiskelijoita, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia sekä sidosryhmien edustajia. Torstaina auditointiryhmä perehtyi laadunvarmistusjärjestelmän kattavuuteen ja toimivuuteen yksikkö- ja toimipistetasolla. Tätä varten auditointiryhmä jakautui kolmeen ryhmään, joiden vierailukohteina olivat Ylivieskan yksikön tekniikan, sosiaalialan sekä humanistisen ja kasvatusalan toimipisteet, Pietarsaaren yksikkö sekä Kokkolan yksikön musiikin ja taiteen, tekniikan ja sosiaali- ja terveysalan toimipisteet. Yksikkökohtaisilla vierailuilla kuultiin ensin yksikön ja kyseisen alan laadunvarmistusjärjestelmän esittely, jonka jälkeen käytiin koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadunvarmistusta koskevat teemakeskustelut. Perjantaina auditointivierailun kohteena oli KPAMK:n tutkimus- ja kehitystyötä toteuttava CENTRIA tutkimus ja kehitys. Lisäksi haastateltiin uudelleen KPAMK:n ylimmän johdon edustajia, yksikönjohtajat ja opiskelijakunnan puheenjohtaja, jonka jälkeen auditointiryhmä antoi heille suullisen palautteen auditoinnin alustavista tuloksista. Vierailuohjelma on liitteenä 2.

15 Lisäksi vierailun aikana auditointiryhmä perehtyi KPAMK:n yhteiseen ja yksikkökohtaisen laadunvarmistuksen sähköiseen ja kirjalliseen dokumentaatioon ja näyttöihin. Kirjallista dokumentaatiota oli tuotettu auditointiryhmän nähtäville yksikkökohtaisissa toiminnankuvauskansioissa. Haastattelujen yhteydessä ryhmä sai nähtäväkseen erillisiä näyttöjä laadunvarmistuksessa käytetyistä lomakkeista ja ohjeistoista.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä valmistautui auditointivierailuun kirjoittamalla alustavaa raporttitekstiä ammattikorkeakoulun toimittamien auditointiaineistojen pohjalta ja laatimalla auditointikysymyksiä. Auditointiryhmä piti vierailun aikana omia kokouksia, joissa se tarkensi auditointikysymyksiä ja teki alustavaa analyysia KPAMKin laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta auditointikohteittain. Auditointiryhmä jatkoi vierailun jälkeen raportin työstämistä siten, että kukin auditointiryhmän jäsen tuotti auditointiaineiston ja vierailun perusteella analysoivaa ja arvioivaa tekstiä omilta vastuualueiltaan. Tekstit koottiin yhteen, jonka jälkeen ryhmän jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida toistensa tekstejä. Tämän jälkeen puheenjohtaja ja sihteeri toimittivat tekstiä yhtenäiseen muotoon auditointiryhmän kokousta varten, jossa johtopäätökset ja kehittämissuositukset käytiin läpi yksityiskohtaisesti ja sovittiin muista raporttiin tehtävistä korjauksista. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla oli tilaisuus korjata mahdolliset asiavirheet ennen raportin julkistamista. Raportin rakenne noudattaa auditointikäsikirjassa olevaa auditointiraporttien yleistä jäsennystä, jonka mukaan raportin alkuluvuissa esitellään auditoinnin tausta ja toteutustapa, kolmannessa kuvataan ko. korkeakoulun tavoitteet, organisaatio ja laatujärjestelmä, neljännessä luvussa esitetään auditointitulokset auditointikohteittain ja viidennessä luvussa esitetään auditoinnin perusteella tehtävät johtopäätökset.

16 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu (KPAMK) aloitti toimintansa väliaikaisena ammattikorkeakouluna Kokkolassa syksyllä 1992 ja se vakinaistettiin Ammattikorkeakouluosakeyhtön osakkaita ovat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, Pietarsaaren kaupunki, Keski-Pohjanmaan konservatorion kannatusyhdistys ry. ja Raudaskylän Kristillinen Opisto ry. Vuoden 2006 talousarvion mukainen liikevaihto on lähes 27 miljoonaa euroa, josta yksikköhintatulon osuus on lähes 18 miljoona euroa. T&K-toiminnan ja maksullisen palvelutoiminnan kokonaistulotavoite on noin 6 miljoonaa euroa. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun organisaatio koostuu osakeyhtiön ja ammattikorkeakoulun hallituksesta, neuvottelukunnasta, toimitusjohtajana toimivasta rehtorista ja hänen johtamastaan johtoryhmästä sekä kahdeksasta yksiköstä. Organisoituminen tapahtuu matriisimallin mukaan, jossa yksikönjohtajalla on vastuullaan myös yksi ammattikorkeakoulun prosessi. Yksiköissä on eri koulutusohjelmia, joita johtavat koulutusohjelmajohtajat. Prosessirakenteeseen liittyy kaikilla toiminnan tasoilla tiimityöskentely. Ammattikorkeakoulu toimii neljässä kaupungissa: Kokkolassa, Ylivieskassa, Pietarsaaressa ja Haapajärvellä. KPAMK tarjoaa ammattikorkeakoulun perustutkintokoulutusta seitsemällä koulutusalalla 25 eri koulutusohjelmassa, joista kolme on ruotsinkielisiä ja kolme englanninkielisiä sekä yksi suomen- ja ruotsinkielinen. Koulutusalat ovat humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, luonnontieteet, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikka ja liikenne sekä yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto. Vuodesta 2003 alkaen KPAMK on tarjonnut ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa sekä Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmassa. Lisäksi KPAMK tarjoaa erikoistumisopintoja, avointa korkeakouluopetusta ja maksullisia täydennyskoulutuspalveluita. Avoimen verkostoammattikorkeakoulu AVERKOn opiskelijamäärätavoite vuodelle 2006 on

17 Yksikköhintarahoituksen pohjana oleva laskennallinen nuorten opiskelijamäärä vuonna 2006 on ja aikuisopiskelijapaikkamäärä 390, joten opiskelijoiden kokonaismäärä on yhteensä Tavoitesopimuksessa on sovittu nuorten koulutukseen 650 aloituspaikkaa. Vuoden 2006 talousarvion mukaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (ja jatkotutkintoa) suorittaa 30 opiskelijaa ja erikoistumisopintoja lähes 20 opiskelijaa. Henkilöstöä on 274, josta opetushenkilöstöä on 146. Yhtiökokous Tilintarkastajat Osakeyhtiön hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Neuvottelukunta Rehtori/toimitusjohtaja Johtoryhmä Prosessit Yksiköt Oppimisprosessi Tutkimus- ja kehittämisprosessi Alueen kehittämisprosessi Henkilöstön kehittämisprosessi Markkinointiprosessi Informaatiopalveluprosessi Kansainvälistymisprosessi Talousprosessi Tekniikan yksikkö, Kokkola Ylivieskan yksikkö Liiketalouden yksikkö, Kokkola Pietarsaaren yksikkö Haapajärven yksikkö Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Kokkola Musiikin ja taiteen yksikkö, Kokkola Keskusyksikkö Alueellinen hyvinvointi, jatkuva oppiminen, toiminnan laatu Kuvio. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun organisaatio. Arvot, toiminta-ajatus, tehtävä ja visio Ammattikorkeakoulun arvopohjana on alueellinen hyvinvointi, jatkuva oppiminen ja osaaminen sekä toiminnan laadun jatkuva kehittäminen. Toiminnan tarkoituksena on edistää koulutuksella sekä tutkimus-, kehitys ja palvelutoiminnalla alueellista hyvinvointia kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä tavoitteena oppiva alue. Vuoteen 2010 ulottuvana visiona on, että ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö toimivat kansallisesti ja kansainvälisesti arvostetussa verkostokorkeakoulussa. Yhteistyökumppaneina KPAMK:lla on kiinteä vuorovaikutus elinkeino- ja työelämän toimijoihin, jotka tarjoavat harjoitus- ja opinnäytetyöaiheita sekä mahdollisuuden työllistymiseen. Toiminnan laadun jatkuvan kehittämisen KPAMK kertoo turvaavansa verkostoitumisen kautta saavutetuil-

18 la asiantuntija- ja osaamisresursseilla, joita tarjotaan toiminta-alueen organisaatioiden hyödynnettäväksi. Ammattikorkeakoulu tuottaa itse osan opettamastaan tiedosta.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Laatutyön lähtökohdat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laatutyö aloitettiin 1990-luvun alussa tekniikan yksikössä. Ensimmäinen koko ammattikorkeakoulun yhteinen laatukäsikirja laadittiin vuonna 1996 ja sitä päivitettiin vuonna Tätä laatukäsikirjaa käytettiin vuoteen 2004 asti, jonka jälkeen luovuttiin erillisestä laatukäsikirjasta ja integroitiin laatu muihin toimintajärjestelmiin. Nykyisen laatujärjestelmän yhtenä taustamallina on ns. Demingin ympyrä (plan-do-check-act), jota käytetään jatkuvan parantamisen työvälineenä. Laadunvarmistusjärjestelmä on dokumentoitu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun QualityCOP-verkkosivuilta löytyvissä tiedostokansioissa, joita ovat 1. laatutiimi, 2. laadunvarmistusjärjestelmä, 3. auditointiprojekti, 4. prosessikuvaukset, 5. itsearviointi, ja 6. laatumittarit. Lisäksi laadunvarmistukseen liittyvää aineistoa löytyy henkilökunnan ja opiskelijoiden käytössä olevilta sisäisiltä verkkosivuilta. Auditointia varten laaditun laadunvarmistusjärjestelmän kokonaiskuvauksen mukaan laatujärjestelmän keskeiset osat ovat johtaminen, suunnittelu ja toimeenpano, KPAMK:n toiminnot sekä palaute ja arviointi. Ulkoiset sidosryhmät Johtaminen Arvot Missio Visio Strategia Palaute ja arviointi Palautteen kerääminen Palautteen käsittely Itse- ja vertaisarviointi Kehittämisesitykset Suunnittelu ja toimeenpano Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio Prosessikuvaukset KPAMK:n toiminnot Ydinprosessit Tukiprosessit Kehityshankkeet Kuvio. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä 6 Tämä luku perustuu pääosin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun AMK-suunnitelmaan (hyväksytty osakeyhtiön hallituksessa ) sekä auditointiaineistona saatuihin laadunvarmistusjärjestelmän esittelymuistioihin.

19 Laadun kehittämistyötä toteutetaan koko ammattikorkeakoulun tasolla sekä yksiköittäin. Ammattikorkeakoulun laatutiimi koostuu yksiköiden laatuvastaavista. Lisäksi yksiköissä toimii laatutiimejä, joiden jäseniä ovat yksikön laatuvastaavat, opettajat ja opiskelijat. Erillistä laatupäällikköä ei ole, vaan laadun kehittämistyöstä vastaa rehtori, ja hänen tukenaan projektipäällikkö. Kehittämishankkeisiin ja projekteihin rekrytoidaan tarvittaessa osa-aikaiset vastuuhenkilöt omasta henkilöstöstä. Laatu- ja arviointitoiminnan tavoitteena on laadukkaan ja dynaamisen oppimisympäristön rakentaminen ja ylläpito, toimiva verkostoituminen elinkeino- ja työelämän edelläkävijäorganisaatioiden kanssa sekä onnistunut profiloituminen kansainvälisessä ja kansallisessa korkeakoulukentässä. Ammattikorkeakoulun laadun kehittämistyön tavoitteena on kohota tunnustettuun asemaan kansainvälisen laatutason saavuttaneiden korkeakoulujen joukossa. Laatutyön kehittämisen strategiana on luoda ammattikorkeakoulun laadunhallintajärjestelmästä avoin, kriittinen ja jatkuvasti kehittyvä toimintaprosessi, turvata henkilöstön monipuolinen ja laaja arviointiosaaminen, hyödyntää ammattikorkeakoulun eri yksiköiden sekä kansallisten että kansainvälisten yhteistyökumppaneiden osaamista ja kokemuksia laatujärjestelmien rakentamisessa ja kehittämisessä, jatkaa tuloksellista arviointiyhteistyötä yhteistyökorkeakoulujen kanssa sekä pyrkiä arviointiosaamisen tuotteistamiseen ja sen levittämiseen ja markkinointiin. Strategiatyö ja vuosisuunnittelu Ammattikorkeakoulun päästrategia (Strategia 2010) määrittelee ammattikorkeakoulun arvot, tarkoituksen, vision, strategiset tavoitteet sekä toiminta-alueen ja organisaation. Päästrategialle on kahdeksan osastrategiaa ja niitä ohjaavaa prosessia. Osastrategiat päivitetään vuosittaisessa AMK-suunnitelmassa. Toimintasuunnitelma tehdään vuosittain sekä ammattikorkeakoulu-, prosessi- että yksikkötasolla ja kootaan AMK-suunnitelmaksi. Vision, strategian ja toimintasuunnitelmien toteutumisen seuraamiseksi kootaan erilaisia tunnuslukuja, jotka pääsääntöisesti päivitetään neljännesvuosittain. Prosessit Ydinprosesseja ovat oppimis-, tutkimus- ja kehitys-, aluekehitysprosessi ja tukiprosesseja henkilöstön kehittämis-, kansainvälisyys-, informaatiopalvelu-, markkinointi- sekä talousprosessi. Ydin- ja tukiprosessit jakautuvat edelleen osaprosesseihin. Palaute ja sisäiset arvioinnit Arviointia suoritetaan kaikissa prosesseissa ja toiminnan kaikilla tasoilla: ammattikorkeakoulu-, koulutusohjelma- ja opintojaksotasolla.

20 Ammattikorkeakoulutasolla toiminnan arviointiin käytetään ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen strategioiden vahvistamisen yhteydessä päättämää mittaristoa, joka on talletettuna käynnissä olevan laadunvarmistusmittariston kehittämisprojektin verkkosivuille QualityCOP-portaaliin. Mittariston käytöllä haetaan lisäarvoa mm. tiedon tuottamiseksi johdon päätöksenteon perustaksi ja tiedon tuottamiseksi ja tarjoamiseksi johdolle ja elinkeino- ja työelämän sidosryhmille ammattikorkeakoulun kehittämiseksi. Koulutusohjelmatasotason arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa koulutusohjelmajohtajille ja koulutusohjelmatiimeille. Koulutusohjelmien tasolla käytettyjä arviointi- ja palautemenetelmiä ovat mm. opintojaksopalaute koulutusohjelman vuosittainen opiskelijaryhmäkohtainen arviointi OPALA-arviointi 7 valmistuville. Opintojakson arvioinnin tarkoituksena on tiedon tuottaminen opettajille ja opiskelijoille oppimisen ja opetuksen kehittämiseksi. Opintojaksoa arvioidaan opiskelijapalautteiden avulla opiskelijan ja opettajan itsearviointina opiskelijoiden ja opettajien vertaisarviointina. Ulkoiset arvioinnit ja laadunvarmistusjärjestelmän kehittämishankkeet Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla oli auditointiprosessin aikana käynnissä kaksi laadunvarmistusjärjestelmän kehittämishanketta: TYKES-rahoitteinen Prosessikuvaukset osana KPAMK:n laadunvarmistusjärjestelmää ja opiskelijatyönä toteutettava laadunvarmistusmittariston rakentaminen. Vuoden 2006 AMK-suunnitelmaan sisältyy tavoite, jonka mukaan KPAMK:ssa kehitetään järjestelmä kattavan ja yhtenäisen opiskelija- sekä sidosryhmäpalautteen keräämiseksi sekä edelleen analysoimiseksi ja saatujen tulosten ja tiedon hyödyntämiseksi. Vuodesta 1992 alkaen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu on osallistunut useisiin Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamiin ulkoisiin arviointeihin. Näistä keskeisimpiä ovat olleet: toimiluvan saamiseen liittyvä arvioinnit vuosina ja laajennuksiin liittyvät arvioinnit KKA:n koulutusohjelma-arvioinnit (the Degree Programme in Industrial and Business Management -koulutusohjelman arviointi 1998, ter- 7 OPALA on ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen ja yhtenäinen opiskelijapalautteen koontijärjestelmä, jonka avulla kootaan ajantasaista tietoa ammattikorkeakouluista valmistuvien opiskelijoiden työllistymisestä ja tietoa siitä, miten koulutus ja harjoittelu ovat opiskelijoiden mielestä onnistuneet.