POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen
|
|
- Katariina Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen KOULUTUSSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa tarkennettu Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 1(9)
2 SISÄLTÖ: 1. Johdanto Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Hankkeen yhteisestä osuudesta järjestettävä koulutus Kehittämisosioiden ja osakokonaisuuksien itse järjestämä koulutus Vaihtoehtoisia koulutussisältöjä... 6 Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 2(9)
3 1. Johdanto Koulutussuunnitelman tarkoituksena on linjata Pois syrjästä -hankkeen kautta järjestettävän koulutuksen pääsisällöt, kohderyhmät ja toteuttamistapa. Hankkeen tavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen peruspalveluja kehittämällä. Hankkeen myötä lasten ja nuorten ongelmatilanteisiin tartutaan mahdollisimman varhain vaikuttavilla toimintatavoilla. Koulutuksella vahvistetaan peruspalveluiden työntekijöiden verkostomaisen yhteistyön osaamista ja tuetaan hyviin käytäntöihin tai näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöön ottamiseen. Hankkeen sisältöön ja toteuttamistapaan voi tutustua tarkemmin hankkeen kotisivuilla Koulutussuunnitelma on perusta koko hankeaikana toteutettavalle koulutukselle. Suunnitelmaa varaudutaan kuitenkin tarkentamaan ja uudelleen suuntaamaan hankkeen aikana ja etenkin hankkeen lähtöarviointien tulosten perusteella sekä tarvittaessa muutoinkin hankkeen aikana. Hankkeen työntekijät toteuttavat ja seuraavat koulutuksen toteutumista ja tekevät hankkeen aikana sekä sen lopulla itsearviointiin pohjautuvan arvioinnin koulutuksen onnistumisesta. Koulutuksien onnistumisen arviointiin osallistetaan myös koulutukseen osallistujat. Koulutussuunnitelmassa kuvataan hankesuunnitelman antamat suuntaviivat koulutukselle, linjataan hankkeen yhteisestä rahoitusosuudesta järjestettävän koulutuksen sisältö ja koulutuksen järjestämisen pääperiaatteet, kuvataan kehittämisosioiden omasta rahoituksestaan järjestämien koulutusten suuntaviivat sekä koulutuksen kohderyhmät ja koko hankkeen teema-alueen kattava koulutustarjotin, josta kehittämisosioiden työntekijät voivat poimia kehittämisen tueksi oleellisimmat aihealueet. 2. Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Hankkeella on kaksi toinen toistaan tukevaa pääteemaa, jotka koskevat hankkeen kaikkia toimenpiteitä ja tavoitteita. Nämä pääteemat ovat verkostomaisen yhteistyön kehittäminen sekä ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy. Tarkoitus on, että hankkeen päätyttyä hankkeesen osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset keinot puuttua erilaisiin ylisukupolvisiin ongelmiin ja organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Hankkeen keskeisenä työskentelytapana on luoda ja kehittää uusia verkostomaisia toimintatapoja kuntien peruspalveluiden työn tukemiseksi niin, että perheet, lapset ja vanhemmat saavat varhaisessa vaiheessa moniammatillista matalankynnyksen apua. Tavoitteena on myös kehittää tai käyttöön ottaa jo hyväksi havaittuja toimintamenetelmiä perheiden, lasten ja nuorten tukemiseksi. Koko hankkeen johtavana ajatuksena kaikissa toiminnoissa on lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen. Tästä syystä myös osa hanketta edistävästä koulutuksesta on yhteistä kaikille kehittämisosioille. Raumalla, Säkylässä ja Salossa on omat kehittämisosionsa hanketyöntekijöineen. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen muut kunnat ovat hankkeessa mukana sairaanhoitopiirin kahden kehittämisosion kautta. Verkostomainen yhteistyö Hankkeessa tuetaan lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä kuntatoimijoita verkostojen luomisessa ja toteuttamisessa. Tavoitteena on, että jo varhaisessa vaiheessa, huolen herättyä, lapsen ympärillä peruspalveluissa toimivat eri hallintokuntien työntekijät osaisivat koota tarkoituksenmukaisia verkostoja perheitä, lapsia ja nuoria osallistamalla. Varhaisella puuttumisella ja yli hallintokuntien tehtävällä yhteistyöllä vältetään päällekkäisyyksiä, toteutetaan yhden luukun periaatetta, säästetään resursseja ja vältetään tai vähennetään kalliita, perheitä kuormittavia korjaavia toimenpiteitä (esim. lastensuojelun toimet tai erikoissairaanhoidon palvelut). Verkostomaisen yhteistyön toteutumiseksi järjestetään verkostotyöskentelyn osaamista tukevia, hallintokuntien rajat ylittäviä koulutuksia. Lisäksi kunnan toimijoille järjestetään tarveharkinnan mukaan verkostomaista työskentelytapaa tukevia muita koulutuksia, jotta hyvien käytäntöjen Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 3(9)
4 malleja voidaan ottaa käyttöön ja juurruttaa. Koulutusten lisäksi työskentelytapana on yhdessä tekemällä oppimista sekä mentorointia (esimerkiksi hanketyöntekijät keskenään, kunnan toimijat keskenään). Koulutuksia suunnataan myös tarpeen mukaan vanhemmille tai lasten huoltajille vanhemmuuden tukemiseksi sekä nuorille tiedon lisäämiseksi (esim. päihteet, terveystottumukset, hyvinvointi). Kehitettävästä toiminnasta tulee koulutusten ja mallien luomisen kautta sekä suunnitelmallisen juurruttamisen tuloksena systemaattista. Käyttöön otetut työmenetelmät ja toimintatavat sisällytetään koko asiakas- tai potilastyötä tekevän henkilöstön osaamissalkkuun. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen keskiössä on Lapset puheeksi -mallin juurruttaminen osaksi sekä erikoissairaanhoidossa että peruspalveluissa lapsen ja nuoren lähellä työskentelevien viitekehystä. Tavoitteena on, että vakavasti sairastuneen aikuisen lapset huomioidaan varhaisessa vaiheessa vanhemman sairastuttua. Aikuisen sairastuttua lapset elävät yleensä omassa kotikunnassaan peruspalveluiden parissa. Tästä syystä yhteistyön ja selkeiden toimintamenetelmien luominen erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen välillä on ensiarvoisen tärkeää onnistuneelle lapsen tukemiselle. Peruspalveluiden osalta tämä edellyttää osaamisen lisäksi verkostomaisen työskentelytavan toimivuutta. Lapsen tai nuoren lähiympäristöön saattaa kuulua myös kolmannen sektorin toimijoita, mikä hankkeessa on syytä huomioida. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemiseksi järjestetään verkostotyöskentelyn osaamista yli hallintokuntien tukevia koulutuksia sekä erikoissairaanhoidon työntekijöille ja kunnan peruspalveluissa työskenteleville Lapset puheeksi -mallin koulutusta ja kouluttajakoulutusta. Kouluttajakoulutuksella turvataan, että jatkossa alueella on riittävä määrä kouluttajia toimintamallin juurruttamiseen pysyväksi työskentelyatavaksi hankkeen päätyttyä. Kehittämistyö ja koulutus aloitetaan erikoissairaanhoidossa onkologian ja aikuispsykiatrian yksiköissä. Kuntatoimijoiden osalta toimintaa lähdetään kehittämään niissä kunnissa, jotka ilmaisevat kiinnostuksensa kevään ja kesän 2014 aikana. Tavoitteena on, että Lapset puheeksi malli on hankkeen päätyttyä käytössä kaikissa hankealueen kunnissa sekä erikoissairaanhoidossa. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn tähtäävää toimintaa suunnataan myös kolmannen sektorin edustajille, jotta lapsen tukemiseksi löydettäisiin erilaisia toimintamalleja hänen omasta elinympäristöstään. Tällaista toimintaa kuntatyöntekijöiden ja järjestöjen kesken voisi olla esimerkiksi tukikummitoiminta. Vanhemmille ja lasten huoltajille voidaan järjestää koulutusta liittyen mm. vakavan sairauden puheeksi ottamiseen, ymmärryksen ja tiedon lisäämiseen tai ryhmätoimintaa vaikean asian käsittelyn tueksi. Tavoitteena on, että ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemiseen tähtäävästä toiminnasta tulee koulutusten ja mallien luomisten kautta systemaattista niin erikoissairaanhoidossa kuin peruspalveluissakin, esim. (sosiaalitoimi, varhaiskasvatus, sivistystoimi, terveydenhuolto, vapaa-ajantoimi). Koulutusten lisäksi työskennellään yhdessä tekemällä oppien kunnan toimijoiden, kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon kesken. Hanketyöntekijät Hanketyöntekijöiden koulutus vaihtelee niin kehittämisosioiden painopistealueiden kuin oman osaamisenkin mukaan. Hanketyöntekijöiden koulutus on pitkälti sisällöllisesti samaa kuin mitä kehittämisosioiden puitteissa tarjottava koulutus pitää sisällään. Lisäksi hanketyöntekijöiden tulee tarvittaessa varmistaa osaamisensa hankehallinnointiin liittyvissä asioissa kuten arvioinnissa ja raportoinnissa. Pois syrjästä -hankkeen yhtenä tavoitteena on hyödyntää jo olemassa olevia hyviä käytänteitä ja toimintamenetelmiä sekä näiden juurruttaminen osaksi peruspalveluita. Tämä voi edellyttää hanketyöntekijöiltä joitakin opintokäyntejä sekä benchmarking -tyyppistä oppimista. Koulutuksen toteuttamisen yleiset periaatteet Koulutuksissa pyritään välttämään päällekkäisyyksiä ja hankkeen kehittämisosiot suunnittelevat ja toteuttavat koulutuksia myös yhdessä. Lapset puheeksi -kouluttajakoulutukset toteutetaan Satakunnan sairaanhoitopiirin Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosion toimesta koko hankealueella. Hanke verkostoituu muiden Suomessa käynnissä olevien vastaavien hankkeiden sekä hankkeeseen sitoutuneiden yhteistyötahojen kanssa ja tekee yhteistyötä muiden Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 4(9)
5 alueella toteutettavien saman aihepiirin hankkeiden kanssa. Koulutustilaisuuksia voidaan järjestää osin myös Kaste-hankkeiden yhteistyönä. Hanke hankkii tarvittaessa koulutuksiin ulkopuolista osaamista ja konsultaatioasiantuntemusta. Osa koulutuksista toteutetaan kuntien ja erikoissairaanhoidon omaa osaamista hyödyntäen. 3. Hankkeen yhteisestä osuudesta järjestettävä koulutus Hankkeen yhteiseen osuuteen on varattu määräraha koulutuksen järjestämiseen sekä noin asiantuntijapalveluihin, osa koulutuksen muodossa. Tästä määrärahasta esitetään varattavaksi hankkeen aloitusseminaariin. Päätösseminaari toteutetaan pienimuotoisemmin, ei perinteisenä seminaaritilaisuutena vaan esimerkiksi näyttelynä. Päätösseminaariin esitetään varattavaksi Projektipäällikön ja -sihteerin koulutukseen esitetään varattavaksi 3000 kummallekin. Hankkeeseen on laadittu koulutuksen pääteemoista yhteinen koulutustarjotin, jonka mukaista koulutusta hyväksytään yhteisen osan rahoilla kustannettavaksi. Kukin kehittämisosio voi valita yhteisestä koulutusrahasta varatun määrärahan puitteissa tarjottimelta itselleen sopivaa koulutusta. Koulutustarjotinta ja tätä suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa lähtöarviointien ja osaamiskartoituskyselyjen jälkeen sekä tarvittaessa myöhemmin hankkeen aikana. Jokainen kehittämisosio tekee itse osaamiskartoituksen sekä koulutussuunnitelman sitä varten lähetetyn koulutussuunnitelmamallin mukaisesti. Kehittämisosioiden suunnitelmat liitetään osaksi tätä koulutussuunnitelmaa. Yhteisestä koulutusrahasta voidaan hyväksyä seuraavien sisältöalueiden koulutuksia: 1. Verkostomainen työskentely/ Verkosto-osaaminen 2. Asiakkaan osallisuuden mahdollistavien menetelmien koulutus 3. Varhaisen tukemisen tai huolen puheeksi ottamisen koulutus 4. Lapset puheeksi -koulutus 5. Omin jaloin malli 6. Motivoiva haastattelu ja muut motivointimenetelmät ja taidot 7. Aihealueiden tiedolliseen lisäämiseen liittyvä koulutus (päihteet, nuorten mielenterveys) 8. Lapsen tukemiseksi kehitettävät/juurrutettavat toimintamallit esim. tukikummimalli Lisäksi kehittämisosioille annetaan seuraava ohje: Kehittämisosioiden yleisen osuuden talousarviosta maksettavat koulutukset järjestetään pääsääntöisesti yhteistyössä projektisihteerin kanssa projektipäällikön hyväksyttyä koulutuksen. Koulutuksen jälkeen toimipaikoissa suositellaan otettavaksi koulutusasia esille siten, että voidaan sopia uusien työkäytäntöjen käyttöön otosta. Kokemuskouluttajien käyttöä pidetään suositeltavana. Kustannusten kokonaisjako on sitova, mutta vuositasolla siitä voidaan poiketa ts. edelliseltä vuodelta jäänyttä koulutusrahaa voidaan käyttää koulutuskustannuksiin myöhemmin hankkeen aikana. 4. Kehittämisosioiden itse järjestämä koulutus Kehittämisosiot voivat varata oman budjettinsa puitteissa haluamansa määrärahan omaan koulutukseen. Valtionavustukseen sisältyvien ohjeiden mukaisesti koulutus ei saa olla kuitenkaan lakisääteistä täydennyskoulutusta tai työnohjausta. Valtionavustus on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien kehittämistyön tukemiseen. Hankkeen järjestämät koulutukset, esim. erilaiset Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 5(9)
6 menetelmäkoulutukset on suunnattu kuntatoimijoille. Valtionavustuksella ei voida maksaa 3. sektorin, yritysten tai oppilaitosten palveluksessa olevien henkilöiden koulutukseen osallistumista. (Em. ohje on tarkentunut Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön tekemän Pois syrjästä hankkeen ohjauskäynnin myötä). Kehittämisosiot laativat omat koulutussuunnitelmansa annetun ohjeen mukaisesti vuoden 2014 toukokuun loppuun mennessä. Koulutussuunnitelmissa otetaan kantaa sekä hankkeen puolesta järjestettäväksi toivottuun että omalla järjestämisvastuulla olevan koulutuksen sisältöön. Kehittämisosiot tekevät lisäksi kevään 2014 ja syksyn 2014 aikana lähtötilannearvioita ja henkilöstön sekä kohderyhmien osaamiskartoituksia. Näiden arviointien pohjalta koulutussuunnitelmia voidaan myös tarkastaa. Koulutuskokonaisuus muodostuu siis kehittämisosioiden omista lähtökohdista hankkeen yhteisen määrärahan ja kehittämisosioiden oman määrärahan turvin järjestetyn koulutuksen yhdistelmänä. Kehittämisosioiden koulutussuunnitelmien yhteenveto liitteenä Vaihtoehtoisia koulutussisältöjä Konkreettinen toiminta vaatii hankkeessa läpileikkaavasti toteutettaviksi suunniteltuja koulutussisältöjä ja toteutusmalleja. Tässä on kuvattu lyhyesti koulutuksen pääkohderyhmät, koulutussisällöt sekä toteutuksen malli. Luvun tarkoituksena on antaa konkreettisia esimerkkejä koulutuksen kohdentamisen vaihtoehdoista. KOULUTUSTEN KOHDERYHMÄT: 1. Lasten, nuorten ja perheiden hyväksi toimivat peruspalveluiden toimijat; sivistystoimi, varhaiskasvatus, terveys- ja sosiaalipalvelut, nuoriso, liikunta- ja vapaa-ajantoimi 2. Erikoissairaanhoito 3. Vanhemmat, lapset ja nuoret Koulutusten järjestävä taho ja rahoitus ovat vielä päättämättä. Kohderyhmän koulutukset ovat hankkeen onnistumisen kannalta tärkeitä. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin voi osallistua myös vanhempia, nuoria tai lapsia, mikäli koulutustilaisuuksiin on jäänyt vapaita paikkoja. 4. Hanketyöntekijät 5. Kolmas sektori, kuten järjestöt ja seurakunnat Hankkeen onnistumiseksi on tärkeää tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Hankkeen järjestämät menetelmä- tms. koulutukset on suunnattu kuntatoimijoille. Valtionavustuksella ei voida maksaa 3. sektorin, yritysten tai oppilaitosten palveluksessa olevien henkilöiden koulutukseen osallistumista. Kuntatoimijat ja erikoissairaanhoito - Verkostomaisen yhteistyön osaaminen - Asiakkaan osallistaminen - Vuorovaikutustaidot, asiakkaan aito kohtaaminen - Varhainen havainnointi - Käyttöön otettavien toimintamallien hallinta - Hankkeen asiasisältöjen hallinta (päihdetyö, mielenterveysosaaminen, asiakkaan kohtaaminen, varhainen puuttuminen) Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 6(9)
7 Koulutuksen kohderyhmä: Kuntatoimijat ja erikoissairaanhoito Koulutus Koulutusmuoto Osaamisen kehittyminen Verkostomainen yhteistyö Seminaarit Case-työskentelyt Työntekijöillä on ymmärrys organisaatioiden toimintamalleista, Ryhmätyöskentelyt palvelujärjestelmistä sekä ymmärrys perheen ympärillä olevista eri toimijoista ja heidän työskentelylähtökohdistaan. Yhteistyö ja verkostomainen työskentely tulee luonnolliseksi Asiakkaan osallistaminen Vuorovaikutustaidot Varhainen havainnointi Asiasisällön hallinta Toimintamenetelmät Harjoitukset (case) Kokemusasiantuntijoiden kanssa työskentely hankkeen aikana Harjoitus Eri toimintamenetelmien koulutus Case-harjoittelut keskinäisten yhteistyömallien juurruttamiseksi ; päihteet, mielenterveys, sairastaminen Kokemusasiantuntijoilta oppiminen Benchmarking työtavaksi Asiakkaat otetaan luonnolliseksi kanssatoimijaksi ja asiakkaat nähdään tärkeänä ja luonnollisena osana verkostotoimintaa oman elämänsä asiantuntijana Asiakkaan aito kohtaaminen asiakkaan elämäntilanteesta lähtien/ aito kuunteleminen Varhainen havainnointi tulee luonnolliseksi työskentelytavaksi. Erikoissairaanhoidossa ja peruspalveluissa on luotuna valmiit sisäiset toimintamallit sekä keskinäiset yhteistyömallit niin, että varhainen havainnointi ja interventiot toimivat jokaisen perheen kohdalla Lapsen, nuoren ja perheen kanssa toimivilla työntekijöillä on ajantasaiset ja riittävät tiedot esim. päihteistä ja mielenterveydestä Toimijat osaavat käyttää ja heillä on riittävä tieto käyttöönotetuista malleista ja niiden käyttömahdollisuuksista Vanhemmat, lapset, nuoret - Vanhemmuuteen kasvaminen - Terveysymmärryksen lisääminen nuorille ja lapsille - Päihdetietous - Lasten ja nuorten mielenterveystietous vanhemmille - Muut lasten tai nuorten elämään liittyvät kysymykset (esim. some) Koulutuksen kohderyhmä: Vanhemmat, lapset ja nuoret Vanhemmuuteen kasvaminen Ryhmät Keskustelutilaisuudet kuten vanhempainillat Vertaistuki Vanhempien tieto vanhemmuudesta kasvaa sekä rohkeus ja varmuus toimia vanhempana lisääntyvät. Vanhempien ymmärrys lapsuudesta ja nuoruudesta kasvaa sekä ymmärrys omasta Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 7(9)
8 Terveysymmärrys Päihdetietous Mielenterveystietous Muut keskeiset kysymykset lasten ja nuorten elämässä Keskustelutilaisuudet Keskustelutilaisuudet Ryhmätyöt Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen mahdollisuudesta katkaista ylisukupolviset ongelmat. Nuorten ja lasten terveysymmärrys ja itsensä arvostaminen kasvavat Vanhempien, lasten ja nuorten asiatietous ja ymmärrys hankkeen keskeisistä asiasisällöistä lisääntyy Hanketyöntekijät - Arviointikoulutus - Raportointitaidot - Pedagogiset taidot - Hankkeen asiasisältöjen ja toimintamallien hallinta - Verkostomainen yhteistyö Koulutuksen kohderyhmä: Hanketyöntekijät Arviointiosaaminen Raportointiosaaminen Yhteistyötaidot Pedagogiset taidot Asiasisältö osaaminen Toimintamallit Verkosto-osaaminen Vertaistuki Harjoitukset Vertaistuki Keskustelutilaisuudet Ryhmätyöt Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen Seminaarit Casetyöskentely/ ryhmätyöskentely Työntekijöillä on riittävä hallinnollinen osaaminen hankkeen läpiviemiseksi. Hankkeen läpiviemiseksi ja eri ryhmien motivoimiseksi tarvittavat pedagogiset taidot esimerkiksi tiedon haussa, kouluttamisessa. Työntekijöillä on riittävä ja ajantasainen tieto hankkeen asiasisällöistä. Työntekijät ymmärtävät käytettävien toimintamallien pääperiaatteet ja niiden käyttömahdollisuudet. Työntekijöillä on ymmärrys organisaatioiden toimintamalleista, palvelujärjestelmistä ja perheen ympärillä olevista eri toimijoista ja heidän työskentelylähtökohdistaan. Työntekijät osaavat yhteistyöhön ja verkostomaiseen työskentelyyn tukemisen ja ohjaamisen. Kolmas sektori ja seurakunnat - Verkostomainen yhteistyö - Varhainen havainnointi ja varhaisessa vaiheessa puuttuminen - Tukikummitoiminta Koulutuksen kohderyhmä: Kolmas sektori ja seurakunnat Verkostomainen yhteistyö Seminaarit, Case työskentely/ Ryhmätyöskentelyt Työntekijöillä on ymmärrys organisaatioiden toimintamalleista, palvelujärjestelmistä sekä ymmärrys perheen ympärillä olevista eri toimijoista ja heidän työskentelylähtökohdistaan. Yhteistyö ja verkostomainen työskentely tulee luonnolliseksi toimintatavaksi Varhainen havainnointi Varhainen havainnointi tulee luonnolliseksi työskentelytavaksi. Peruspalveluissa ja kolmannen Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 8(9)
9 Asiasisältö osaaminen Tukikummimalli Benchmarking Kokemusasiantuntijoilta oppiminen sektorin osalta on luotuna valmiit keskinäiset yhteistyömallit niin, että varhainen havainnointi toimii jokaisen perheen kohdalla. Lapsen, nuoren ja perheen kanssa toimivilla työntekijöillä on ajantasaiset ja riittävät tiedot esim. päihteistä ja mielenterveydestä Toimijoilla on osaamista käytettävistä toimintamalleista MUUTA Koulutustarpeen määrittelyssä on arvioitava kohderyhmästä riippuen koulutukseen käytettävät tuntimäärät Hankkeen onnistumisen kannalta suuri merkitys on organisaation osaamis- ja motivaatiotilalla, tämä tulee huomioida ja kartoittaa koulutusta suunniteltaessa Koulutustarjonta, ja osalla kohderyhmistä myös koulutushalukkuus, on suurta. Tästä syystä priorisointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koulutuksen toteutuksessa käytetään innovatiivisia ratkaisuja, mm. erilaiset vertaisoppimistilanteet, benchmarking ja muunlaiset menetelmäkoulutukset pienryhmissä. Tiedon jakamisessa ja kustannusten minimoimiseksi koulutuksiin osallistuja raportoi koulutuksen sisällöstä esimerkiksi kehittämispäivien yhteydessä. Kuntoimijoilta on tullut runsaasti toiveita ja tiedusteluja koulutuksen saamiseksi liittyen salassapito- ja tietosuojakysymyksiin moniammatillisessa yhteistyössä, tähän tarpeeseen lienee perusteltua vastata. LIITTEET Liite 1 Koulutussuunnitelma yhteenveto Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 9(9)
POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen
POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen KOULUTUSSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 29.9.2014 Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 1(9)
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
LisätiedotKokemäen terveysasema, kabinetti. Os. Tulkkilantie 4, Kokemäki. (Sisäänkäynti Päiväkeskus Kummun viereisestä ovesta, vasen siipi).
1(10) 23.9.2014 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 29.9.2014 klo 12.00 14.30 Paikka Kokemäen terveysasema, kabinetti. Os. Tulkkilantie 4, 32800 Kokemäki. (Sisäänkäynti Päiväkeskus Kummun
LisätiedotPOIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016
POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden
LisätiedotTARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016
TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotPois syrjästä -hanke
Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo
LisätiedotYhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi
Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät
Lisätiedot5.8.2014. Satakunnan keskussairaala, neuvotteluhuone N2, (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori.
1(14) 5.8.2014 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti 27.5.2014 klo 12.00 14.30 Paikka Satakunnan keskussairaala, neuvotteluhuone N2, (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori. Jäsenet
LisätiedotVarhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä
Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven
LisätiedotMielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015
Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotTampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi
Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Eeva Hujala, Veijo Nivala ja Janniina Elo Professori Eeva Hujala,
LisätiedotLapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?
Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä
LisätiedotNäkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup
Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,
LisätiedotPOIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen
1 19.9.2014 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ARVIOINTISUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 29.09.2014 2(12) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO
LisätiedotTalousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide
Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa
LisätiedotKevään 2016 toimintasuunnitelma
POIS SYRJÄSTÄ Kevään 2016 toimintasuunnitelma Kehittämisosion nimi: VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan kevään 2016 aikana? Tavoite 1: 1. Verkostomaisen yhteistyön
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotNuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le
Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi
LisätiedotPERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella
PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin
LisätiedotKASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ
MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen
LisätiedotKeski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON
Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotLastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi
Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen
LisätiedotMuutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo
Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki
LisätiedotSuomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi
Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa
Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa Projektikoordinaattori Tia Kemppainen Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen työryhmä & kohtaamispaikkatyöryhmä koolla 25.4.2018 Vanhemmuuden ja parisuhteen
LisätiedotTYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotMukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija
Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotNuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita
Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla
LisätiedotKainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012
Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotSosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen
LisätiedotErityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi
Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotKouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto
Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotTUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016
Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
LisätiedotPERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS
PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema
LisätiedotKirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016
Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna
LisätiedotRovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013
Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus
LisätiedotPois syrjästä hanke osallisuuden äärellä
Pois syrjästä hanke osallisuuden äärellä Satakunnan maakunnallinen varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi 21.4.2016, Kankaanpää Pois syrjästä hanke ennaltaehkäisee ja puuttuu
LisätiedotAlueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi
Alueelliset nuorisotyöpäivät 17.2.2016 Monialainen yhteistyö - opetustoimi 17.2.2016 1 Monialainen yhteistyö opetustoimen näkökulmasta 1) TURVALLISUUS Ulkoinen turvallisuus Oppilaitoksen puitteet Sitoutuminen
LisätiedotKehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä
Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille
LisätiedotARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta
ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden
LisätiedotHyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke
KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja
LisätiedotNuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista
Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
LisätiedotTukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä -
Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Avata uusi ikkuna jokaisen työntekijän oman työn tarkastelulle uudesta näkökulmasta. Antaa rohkeutta lähteä rakentamaan uusia yhteistyömuotoja eri
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus
31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,
LisätiedotYhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla
EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla Sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli, Oulun kaupunki Hankekoordinaattori Katja Häkkilä, SOSTE Lyhyesti ESKO- Ehkäisevän työn kärkihankkeesta
LisätiedotTeema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN
Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke Pippurissa 1 9.10.2017 Osallisuus LAPE-hankkeen valmisteluvaiheessa Sähköinen kysely: avoin (tiedotus fb:ssa, kaupunkien ja kuntien sekä järjestöjen
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotKOULUTUSSUUNNITELMA LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke
KOULUTUSSUUNNITELMA LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Hankejohtaja Alpo Komminaho 19.11.2012 LÄNSI 2013 hankkeen koulutussuunnitelma 1(7) SISÄLTÖ: 1. Johdanto...3
LisätiedotSatakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos
Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos 10.10.17 Satakunnan perhekeskus Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Verkostomainen palvelukokonaisuus Kokoaa yhteen
LisätiedotTAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke
Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotMiten päihdepalveluja l tulisi kehittää?
Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotMIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEIDEN ASUMIS- JA HOIVAPALVELUISSA. Tamminen Nina & Solin Pia (toim) Nina Tamminen
MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEIDEN ASUMIS- JA HOIVAPALVELUISSA Tamminen Nina & Solin Pia (toim) 2013 17.5.2017 Nina Tamminen 1 Mielenterveyden edistämisen käsikirjat (2010-2013) -projekti Tavoitteena
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotJulkisen sektorin uudisraivaajat
Julkisen sektorin uudisraivaajat 2010-luvun julkisen sektorin uudisraivaajat ovat uudistusmielisiä julkishallinnon päättäjiä, johtajia ja kehittäjiä Uudisraivaajilla on halu... luoda pysyviä rakenteellisia
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotPalvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4
Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / 170112 / TiK Kuva 4 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN KOSKEVISSA ASIOISSA. 1 Lapsi osallistuu oman esiopetussuunnitelmansa
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotLukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset
Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi
LisätiedotLapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi.
Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi. Lasten ja aikuisten palvelut Koti Varhaiskasvatus Koulu Harrastukset Rakenteellinen
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy
Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotPsykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria
Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015 Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä Hyks 2500 lähetteet hyks koko vuosi lähetteet hyks lps
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
Lisätiedot30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille
Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
Lisätiedot