MUISTIO TONTUNMÄEN PÄIVÄKOTI, UUSI KOTITONTTU, KOTITONTUNTIE 19B, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS

Transkriptio

1 Mauri Karoma Tilapalvelut-liikelaitos PL ESPOON KAUPUNKI tiedoksi: 3419 TONTUNMÄEN PÄIVÄKOTI, UUSI KOTITONTTU, KOTITONTUNTIE 19B, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Tontunmäen päiväkodin rakennus B, Uusi kotitonttu, on tyyppipäiväkoti, joka on valmistunut vuonna Rakennus on puurunkoinen ja siinä on kantava alapohja ontelolaattaa, jonka alapuolella on ryömintätila. Vesikaton katteena on pelti. Rakennuksessa ei ole aiemmin tapahtunut vesivahinkoja. Käyttäjäpalaute on kirjattu sisäilmasto-olosuhdelomakkeeseen. Tiloissa koetaan ajoittain poikkeavaa hajua (kellari tai navetta) etenkin pienten (Temput) varastossa 26. Ilmanvaihto koetaan monissa tiloissa puutteelliseksi. Kaksi työntekijää on ilmoittanut kokevansa oireilua rakennuksessa. Rakennusta käyttää 57 lasta ja 11 työntekijää. Rakennukseen tehtiin ns. rakenne- ja ilmanvaihtotekninen katsastus, jolla tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastus tehtiin koko rakennukseen. Rakennuksesta katselmoitiin sisätilat, julkisivut, ryömintätilat ja tiloja palvelevat ilmanvaihtolaitteet. Katsastuksen suorittivat Sanna Pohjola ja Jarkko Lesonen Katsastuksen yhteydessä tehtiin sisäilmaolosuhteiden ja painesuhteiden seurantamittaukset , joiden aikana LVI-laitteissa oli kuitenkin toimintahäiriöitä. Katsastuksessa olivat mukana kiinteistönhoitaja Kari Aaltonen sekä aluepäällikkö Kimmo Autiomäki (osan aikaa). 1 (20) S w e co Ilmalanportti 2 FI Helsinki, p (0) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

2 1 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.2 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Rakennuksessa oli katsastushetkellä käynnissä salaoja- ja pihakorjaustyö, jossa rakennuksen ympärille asennettiin mm. salaojat ja sokkelin ulkopuolelle veden- ja lämmöneristeet. Kuvat 1, 2. Salaoja- ja pihakorjaustyö käynnissä Muutamia syöksytorvia oli vielä irrallaan. 1.3 Päällysteet, Alueen päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Käynnissä olevan pihakorjaustyön vuoksi ei päästy arvioimaan piha-aluetta. Rakennuksen vierustat oli asfaltoitu tai laatoitettu Lounaan- ja kaakonpuoleiset piha-alueet olivat vielä viimeistelemättä. Viherkasveja ei rakennuksen vierustalla ollut. 2 (20)

3 Kuvat 3, 4. Piharemontti lähes valmis Rakennuksen vierustat pääosin asfaltoitu tai laatoitettu. 1.4 Perustukset, perusmuurit - Sokkelit ovat betonia. Sokkelissa ei havaittu puutteita. 1.5 Alapohjat - Rakennuksessa on kantava alapohja (ontelolaatta), jonka alapuolella on tuuletettu ryömintätila. Ontelolaatan ja pintabetonilaatan ( mm) välissä on rakennepiirustusten mukaan 175 mm EPS-eriste ja märkätiloissa 140 mm solupolystyreeni. - Ryömintätilaan oli kaksi tarkastusluukkua (varastoissa 04 ja 26), jotka avattiin tarkastusta varten. Tarkastusluukut eivät ole ilmatiiviitä, jolloin epäpuhtauksien on mahdollista siirtyä ryömintätilasta sisäilmaan. Todennäköisesti henkilökunnan varastotilassa 26 ajoittain havaitsema poikkeava haju tulee ryömintätilasta tarkastusluukun epätiiviyskohtien kautta. Katselmushetkellä tiloissa havaittiin tunkkainen haju johtuen ilmanvaihtolaitteiston toimimattomuudesta katselmushetkellä. - Rakennuksen ulkopuolella havaittiin sokkelissa tuuletusaukot, jotka havaittiin myös ryömintätilan puolelta. Ryömintätilassa ei havaittu kosteutta ja sen tuulettuvuus arvioitiin aistinvaraisesti riittäväksi. - Linoleumlattiapinnoilla ei havaittu kosteutta pintakosteudenilmaisimella havainnoitaessa (pistotarkastukset). 3 (20)

4 Kuvat 5, 6, 7, 8. Tarkastusluukut varastotiloissa 26 ja 04. Ryömintätilassa ei havaittu kosteusjälkiä ja ryömintätilan tuulettuvuus arvioitiin aistinvaraisesti riittäväksi. Ryömintätilassa havaittiin jonkin verran rakennusjätettä sepelin päällä. 1.6 Runko, kantavat seinät - Rakennuksessa on puurunko. Kantavia rakenteita ei ollut näkyvissä. 1.7 Yläpohjat - Yläpohja on puurakenteinen pulpettikatto. Rakennepiirustusten mukaan yläpohjan eristeenä on 250 mm selluvillaa. Yläpohjatilaan ei ollut tarkastusluukkuja. Alakattolevynä on kipsilevy. - Alakattopinnoilla ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä. 4 (20)

5 Kuvat 9, 10. Leikkauskuvat tyyppipäiväkodista. 1.8 Ulkoseinät, julkisivut - Rakennuksen julkisivu on laudoitettu. Laudoituksen takana on rakennepiirustusten mukaan 22 mm tuuletusväli, 30 mm tuulensuojavillalevy, 125 mm mineraalivillalevy + puurunko 150 mm mineraalivilla, höyrynsulkumuovi ja sisäpuolisena levytyksenä kipsilevy. - Ulkoseinän sisäkuoren ilmatiiveys perustuu höyrynsulkumuovin tiiveyteen. Todennäköisesti ulkoseinän rakenneliittymiä ympäröiviin rakenteisiin sekä ikkunaliittymiin ei ole tiivistetty ilmatiiviisti. Levysaumoissa ja nurkkaliitoksissa havaittiin paikoin halkeilua sekä merkkejä rakenteen läpi kulkeutuvista ilmavirtauksista (Kuvat 13-15). - Julkisivulaudoitus oli pääosin hyväkuntoinen. Paikoin maalipinta hilseili (lähinnä katolla olevat pystyosat, kuvat 11-12) ja nauloja oli pystyssä tai naulankannat ruostuneet. 5 (20)

6 Kuvat 11, 12. Katolla olevassa julkisivulaudoituksessa havaittiin paikoin maalin hilseilyä. Kuvat 13, 14, 15. Levyseinissä havaittiin paikoin halkeilua ja halkeamien kohdalla merkkejä vuotoilmavirtaukista. Kuva vas. johtajan huoneesta, keskellä Loikkien ryhmähuoneesta 10 ja Pomppujen ryhmätilasta Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Ikkunat ovat alkuperäisiä, eristyslasisia ikkunoita. Paikoin ikkunoiden sisäpuitteissa oli havaittavissa vanhoja kosteuden aiheuttamia jälkiä (kuva 17). 6 (20)

7 - Ikkunoiden vesipeltien kallistukset ovat riittävät. Kuvat 16, 17. Ikkunat ovat alkuperäisiä eristyslasisia ikkunoita. Ikkunoiden pellitykset olivat kunnossa ja vesipeltien kallistukset ovat riittävät. Paikoin sisäpuitteissa oli nähtävissä paikallisia kosteusjälkiä (kuva oikealla Loikkien ryhmätilasta 10) 1.10 Ulko-ovet - Ulko-ovissa ei havaittu puutteita Vesikatteet, kattokaivot - Vesikatteena on rivipeltikate, joka on todennäköisesti alkuperäinen. Pinnoite oli monin paikoin irronnut ja katteessa havaittiin pienialaisia ruostevaurioita (kuvat 18-20). - Ränneissä havaittiin paikoin lehtiä ym. roskaa, joka estää sadeveden virtaamista syöksytorviin. 7 (20)

8 Kuvat 18, 19, 20. Peltikatteen pinnoitteessa paikoin irronnut ja katteessa havaittiin pienialaisia ruostevaurioita Tilapinnat ja tilavarusteet - Katselmushetkellä sisäilma oli tunkkainen ja märkätiloissa havaittiin poikkeavaa hajua johtuen todennäköisesti tilan käytöstä ja ilmanvaihdon toimimattomuudesta katselmushetkellä. - Valaisinten päällä havaittiin paikoin runsaasti pölyä (Kuvat 21-22). Kuvat 21, 22. Ylätasopinnoilla ja valaisinten päällä havaittiin paikoin runsaasti pölyä. Kuvat Temppujen ryhmätilasta 25 (vas) ja Loikkien ryhmätilasta 10 (oik). 8 (20)

9 1.13 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Ryömintätilan tarkastusluukkujen ilmatiiveyden varmistaminen varastotiloissa 04 ja 26 - Levyseinissä olevien halkeamien paikkaus. - Vesikatteen paikkaus ja pinnoitus. - Ylätasopintojen ja valaisinten puhdistus säännöllisesti - Julkisivunaulojen kiinnitys ja ruostuneiden naulojen uusiminen. - Julkisivulaudoituksen huoltomaalaus. - Rännien puhdistus säännöllisesti 9 (20)

10 2 SISÄILMAOLOSUHTEET 2.1 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset - Mittausten aikana rakennuksen LVI-laitteissa esiintyi toimintahäiriöitä sähkövian vuoksi, mm. ilmanvaihdon toiminta oli puutteellista. - Hiilidioksidipitoisuutta seurattiin neljässä tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 17 vuorokauden ajan. Mittaukset tehtiin ryhmähuoneissa 05, 09 ja 24 sekä johtajan huoneessa 28. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Alla olevaan taulukkoon on kirjattu ryhmähuoneiden suunniteltu ilmanvaihto vuoden 1999 ilmanvaihdon loppupiirustuksista sekä suurin ilmoitettu käyttäjämäärä. Käyttäjämäärät on saatu henkilökunnalta. IV-kone Tila Suurin käyttäjämäärä, kpl TK1 Ryhmähuone 05 (Pomput) TK1 Ryhmähuone 09 (Loikat) TK1 Ryhmähuone 24 (Temput) TK1 Johtajan huone 28 yleensä 1 joskus 3-5 1) + tarkoittaa tuloilmaa. tarkoittaa poistoilmaa. 2) Mittarin mittausalueen yläraja on ppm. Suunniteltu ilmanvaihto v ) Hiilidioksidipitoisuus seurantajakson aikana, ppm /-105 dm 3 /s ) /-100 dm 3 /s ) /-105 dm 3 /s ) +20/-20 dm 3 /s ) - Asumisterveysasetus 2015:n mukaan hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, kun sisäilman pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Ulkoilman pitoisuus oli noin 400 ppm, joten toimenpideraja ylittyy sisäilman pitoisuuksilla yli 1550 ppm. Toimenpideraja ylittyi jokaisessa mitatussa tilassa seurantajakson alkupuolella tilojen käytön aikana. Ryhmähuoneessa 05 toimenpideraja ylittyi lyhytaikaisesti myös seurantajakson loppupuolella. - Ruokailun ja päiväunien aikana hoitoryhmät ovat yhdessä ryhmähuoneessa. Tällöin suurimmilla käyttäjämäärillä tuloilmaa on 4,4 dm 3 /s henkilöä kohden ryhmähuoneissa 05 ja 09, mikäli ilmanvaihto on vuoden 1999 ilmanvaihtosuunnitelmien mukaista. Ryhmähuoneessa 24 tuloilmaa on 6,6 dm 3 /s henkilöä kohden suurimmalla käyttäjämäärällä suunnitellun ilmanvaihdon toteutuessa. Asumisterveysasetuksen (2015) mukaan päiväkodeissa tuloilmaa(ulkoilmaa) tulee olla vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. 10 (20)

11 2.2 Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset - Mittausten aikana rakennuksen LVI-laitteissa esiintyi toimintahäiriöitä sähkövian vuoksi, mm. ilmanvaihdon toiminta oli puutteellista. - Lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin neljässä tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 17 vuorokauden ajan. Mittaukset tehtiin ryhmähuoneissa 05, 09 ja 24 sekä johtajan huoneessa 28. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Sisäilman lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden vaihteluvälit olivat seuraavat: IV-kone Tila Lämpötila ma-pe klo 8-17, C TK1 Ryhmähuone 05 (Pomput) TK1 Ryhmähuone 09 (Loikat) TK1 Ryhmähuone 24 (Temput) Sisäilman suhteellinen kosteus seurantajakson aikana, % 12,6-18, ,8-21, ,0-19, TK1 Johtajan huone 28 16,2-22, Asumisterveysasetus 2015:n mukaan päiväkodeissa sisäilman lämpötilan toimenpiderajat ovat C lämmityskaudella. Sisäilman lämpötilojen tulisi olla toimenpiderajojen sisällä. Ryhmähuoneissa 05 ja 24 lämpötila oli koko seurantajakson ajan alle 20 C. Lisäksi ryhmähuoneessa 09 lämpötila oli pääosin alle 20 C tilojen käytön aikana. - Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittauspisteissä välillä % seurantajakson aikana. 2.3 Johtopäätökset - Seurantajakson aikana mitatut sisäilman hiilidioksidipitoisuus, lämpötila ja suhteellinen kosteus eivät edusta tilojen normaaleja sisäilmaolosuhteita, koska rakennuksen LVI-laitteissa oli toimintahäiriöitä sähkövian vuoksi. Toimintahäiriöiden vuoksi LVI-laitteet, mm. ilmanvaihto, eivät toimineet normaalisti, minkä seurauksena hiilidioksidipitoisuus ja lämpötila eivät olleet toimenpiderajojen mukaisia. Jotta sisäilmaolosuhteista saataisiin oikeaa mittaustietoa, tulisi seurantamittaukset tehdä LVI-laitteiden toimiessa normaalilla tavalla. Kiinteistönhoidolta saadun tiedon mukaan LVI-laitteiden toimintahäiriöt on korjattu. - Osassa ryhmähuoneita vuonna 1999 suunniteltu ilmanvaihto ei ole tilojen suurimmilla käyttäjämäärillä Asumisterveysasetus 2015:n mukaista. Tiloissa tulisi tarkistaa nykyisen ilmanvaihdon määrä ja tehostaa ilmanvaihtoa tarvittaessa. 11 (20)

12 - Johtajan huoneessa 28 vuonna 1999 suunniteltu ilmanvaihto riittää hyvin 1-2 henkilölle. Tilan suunniteltu ilmanvaihto on riittämätöntä, jos tilassa pidetään esim. 4-5 hengen palavereja. 2.4 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Lämmitysjärjestelmän säätö ryhmätiloissa siten, että lämpötila ei laske päiväkodin toiminta-aikoina alle 20 C. Tarvittaessa tiloihin tulee tuoda lisälämmittimiä. - Suositellaan ilmanvaihdon ilmavirtojen tarkistamista ja säätämistä vastaamaan tilojen nykyisiä suurimpia käyttäjämääriä. Säädön tavoitteena on Asumisterveysasetus 2015:n mukainen ilmanvaihto eli päiväkotitiloissa vähintään 6 dm 3 /s tuloilmaa(ulkoilmaa) henkilöä kohden. - Johtajan huoneessa 28 suositellaan, että ilmanvaihdon riittävyyden kannalta tilassa ei oleskele pidempiaikaisesti yli kolmea henkilöä. - Jatkossa rakennuksen LVI-laitteiden toimintavarmuudesta huolehditaan säännöllisen huollon, toiminnan tarkkailun ja laitteiden uusimisen avulla, jotta vältytään yllättäviltä toimintahäiriöiltä. - Suositellaan seurantamittausten uusimista LVI-laitteiden toimiessa normaalisti. 12 (20)

13 3 ILMANVAIHTOLAITTEET 3.1 Ilmanvaihtokone TK1 (tulo- ja poistoilmakone) - Kone TK1 on otettu käyttöön vuonna 1999, sijainti lämmönjakohuoneessa Palvelualue: Ryhmähuoneet, johtajan huone 28, keittiö, henkilökunnan sosiaalitilat (keittiön poisto huippuimuri TK1PF2, sosiaalitilojen poisto huippuimuri TK1PF3) - Käyntiajat: Kone ei ollut normaalissa toiminnassa sähkövian vuoksi, vika oli ilmennyt ennen katsastuskäyntiä. Poistoilmapuhallin pyöri, mutta tarkasteluhetkellä poiston sulkupelti oli kiinni (myöhemmin pelti avattiin). 2-nopeuksisessa koneessa ei ole taajuusmuuttajia. Toimintakaavion mukaan ulkolämpötilan ollessa alle -11 C voi kone toimia vain puoliteholla. Kiinteistönhoidolta saatujen tietojen mukaan kone on saatu toimimaan normaalisti ja käyntiajat ovat: Ma-Pe klo 5-18 täysi teho ja kaikkina muina aikoina puoli teho. - Ulkoilmasäleikkö: Vakiosäleikkö, sijaitsee vesikatolla lyhyen räystään alapuolella, säleikössä hieman puiden lehtiä. (säleikkö yhteinen koneilla TK1, TK2 ja TK3) - Tuloilman suodatus: F7-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit. Pohjalla vanhoja kosteusjälkiä. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa. - Poistoilman suodatus: G3/G4-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa. - Lämmöntalteenotto: Pyörivä lämmöntalteenottolaite, lamellien pölyn määrä vähäinen. - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, lamelleissa runsaasti epäpuhtauksia - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tulo- ja poistoilmapuhallin: Hihnakäyttöisiä, hihnat kunnossa. - Konekotelo: Kotelon pohjalla oli monin paikoin runsaasti epäpuhtauksia. Tuloilmapuolella ei ollut näkyvää mineraalivillaa suodattimen ja tuloilmapuhaltimen välisellä alueella. Kuva 23. Ilmanvaihtokone TK1. 13 (20)

14 Kuvat 24, 25. Ilmanvaihtokone TK1. Ulkoilmasäleikkö on vesikatolla, säleikössä hieman puiden lehtiä. F7-tasoinen tuloilmasuodatin ja pyörivä lämmöntalteenottolaite. Kotelon pohjalla on vanhoja kosteusjälkiä. Kuva 26. Ilmanvaihtokone TK1. Vasemmalla pyörivä lämmöntalteenottolaite ja oikealla lämmityspatteri. Lämmityspatterin lamelleissa ja kotelon pohjalla oli runsaasti epäpuhtauksia. Kuva 27. Ilmanvaihtokone TK1. Lämmityspatterin jälkeen on hihnakäyttöinen tuloilmapuhallin. Kotelon pohjalla oli runsaasti epäpuhtauksia. 14 (20)

15 3.2 Ilmanvaihtokoneet TK2 ja TK3 (tulo- ja poistoilmakoneet) - Koneet TK2 ja TK3 ovat keskenään samanlaisia Vallox Oy:n valmistamia Ilmava 250 L -koneita. Koneet on otettu käyttöön vuonna 1999 ja sijaitsevat lämmönjakohuoneessa Palvelualueet: Eteistilat, pesuhuoneet ja kuraeteiset. Tuloilma tuodaan eteistiloihin, joista ilmaa virtaa siirtoilmana pesuhuoneisiin ja kuraeteisiin. Poistoilmaventtiilit ovat pesuhuoneissa ja kuraeteisissä. - Käyntiajat: Koneet eivät olleet toiminnassa sähkövian vuoksi, vika oli ilmennyt ennen katsastuskäyntiä. Koneet ovat 2-nopeuksisia, taajuusmuuttajia ei ole. Toimintakaavion mukaan ulkolämpötilan ollessa alle -12 C voivat koneet toimia vain puoliteholla. Kiinteistönhoidolta saatujen tietojen mukaan koneet on saatu toimimaan normaalisti ja käyntiajat ovat: Ma-Pe klo 5-18 täysi teho ja kaikkina muina aikoina puoli teho. - Ulkoilmasäleikkö: Vakiosäleikkö, sijaitsee vesikatolla lyhyen räystään alapuolella, säleikössä hieman puiden lehtiä. (säleikkö yhteinen koneilla TK1, TK2 ja TK3) - Tuloilman suodatus: Esisuodattimena noin G3-tasoinen suodatinmatto. Tuloilmasuodattimena F7-tasoinen kasettisuodatin, jonka kehyksissä oli vähäistä ilmavuotoa. Suodatinvaihto 3-4 kertaa vuodessa. - Poistoilman suodatus: M5-tasoinen kasettisuodatin, jonka kehyksissä oli vähäistä ilmavuotoa. Suodatinvaihto 3-4 kertaa vuodessa. - Lämmöntalteenotto: Levylämmöntalteenottolaite 2 kpl, tuloilmapuolella siitepölyä. - Lämmityspatteri: Sähköpatteri - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tulo- ja poistoilmapuhallin: Suorakäyttöisiä - Konekotelo: Kotelon sisäpinnoilla epäpuhtauksia, mm. siitepölyä esisuodattimen jälkeen. Näkyvissä ei mineraalivillaa. Kuva 28. Ilmanvaihtokoneet TK2 ja TK3 on asennettu vierekkäin. 15 (20)

16 Kuva 29. Ilmanvaihtokone TK3, yleisnäkymä koneen sisälle. Koneen sisäpinnoilla on epäpuhtauksia, mm. siitepölyä esisuodattimen jälkeen. Kone TK2 on samanlainen. Kuva 30. Koneiden TK2 ja TK3 lämmöntalteenottolaitteiseen on kertynyt siitepölyä tuloilmapuolella. Lämmityspatteri Esisuodatin Tuloilmasuodatin Poistoilmasuodatin Lämmöntalteenotto Kuva 31. Tuloilmapuolella esisuodatin on ennen tuloilmapuhallinta ja tuloilmasuodatin lämmöntalteenottolaitteen jälkeen. Poistoilmasuodatin on ennen lämmöntalteenottolaitetta. 16 (20)

17 3.3 Tuloilman päätelaitteet, ilmanvaihtokanavat - Tuloilman päätelaitteiden sisäosia tarkistettiin pistokokein ryhmähuoneessa 24 ja johtajan huoneessa 28. Päätelaitteet ovat ns. seinähajottajia, jotka on asennettu kotelorakenteeseen. Päätelaitteiden sisällä todettiin äänenvaimennusmateriaalina mineraalivillaa, joka oli reunoista pinnoittamatonta. Lisäksi hajotinosan mineraalivillassa oli reikä säätövaijeria varten. - Ilmanvaihtopiirustuksen mukaan ilmanvaihtokanavissa on äänenvaimentajia. Ilmanvaihtokanavien sisäosia ja äänenvaimentajia ei tarkasteltu. Ryhmähuone 24 Kuvat 32, 33, 34. Tuloilman päätelaite kotelorakenteessa. Päätelaitteiden sisällä on vaimennusmateriaalina mineraalivillaa, jossa on pinnoittamattomia pintoja. Johtajan huone (20)

18 3.4 Ilmanjako - Ilmanjakoa ei voitu selvittää, koska ilmanvaihto ei toiminut. 3.5 Ryömintätilan tuuletus ja huippuimuri - Ryömintätilan tuuletusta varten vesikatolle on asennettu huippuimuri PK2PF1, joka oli toiminnassa. Huippuimurin laitekilpeen ilmavirraksi on merkitty -100 dm 3 /s. Siivouskomerossa 29 olevasta ryömintätilan poistoilmakanavasta ilmavirraksi mitattiin -72 dm 3 /s. Perusmuurissa on ryömintätilan tuuletusaukkoja yhteensä noin 10 kpl. Savulla todettiin, että osassa tuuletusaukkoja ulkoilmaa meni ryömintätilaan päin. Muissa tuuletusaukoissa ilma ei liikkunut tai ilman kulkusuunta oli ryömintätilasta ulos. Ryömintätilassa tehtyjen aistinvaraisten arvioiden mukaan ryömintätilan tuuletus toimii. Toimintakaavion mukaan puhaltimen nopeutta voisi säätää tyristorisäätimellä, sähköpääkeskuksessa 17 olevan säätimen merkintöjen mukaan säädin ei kuitenkaan ole käytössä. Kuva 35. Ryömintätilan tuuletusaukko. 3.6 Muut huippuimurit - Keittiön huippuimuri TK1PF2 oli toiminnassa. - Sosiaalitilojen huippuimuri TK1PF3 oli toiminnassa. 18 (20)

19 3.7 Painesuhteiden seurantamittaukset - Mittausten aikana rakennuksen LVI-laitteissa esiintyi toimintahäiriöitä sähkövian vuoksi, mm. ilmanvaihdon toiminta oli puutteellista. - Painesuhteita seurattiin neljässä tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 17 vuorokauden ajan. Mittaukset tehtiin ryhmähuoneissa 05, 09 ja 24 sekä johtajan huoneessa 28. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Seurantajakson aikana tilat olivat alipaineisia ulkoilmaan nähden. Jakson alkupuolella alipaineisuus oli pääosin tasolla 0-15 Pa. Ilmeisesti avattiin ilmanvaihtokoneen TK1 poiston sulkupelti, minkä seurauksena alipaineisuus kasvoi ja oli suuren osan ajasta välillä Pa 3.8 Johtopäätökset - Ilmanvaihtokoneet ovat käyttöönottovuotensa (1999) perusteella teknisen käyttöikänsä loppupuolella ja tulisi uusia lähivuosina. - Ilmanvaihtokoneiden nykyiset ympärivuorokautiset käyntiajat ovat sopivia rakennuksen päiväkotikäytölle. - Ilmanvaihtokoneiden ulkoilmasäleikkö on rakenteeltaan sellainen, että se ei kokonaan estä sadeveden ja lumen kulkeutumista ulkoilmakanavaan. - Ilmanvaihtokoneiden sisäosien katsotaan olevan puhdistuksen tarpeessa todettujen epäpuhtauksien vuoksi. Epäpuhtaudet lienevät kertyneet pitemmän ajan kuluessa esim. jossain vaiheessa tuloilman suodatuksessa olleiden puutteiden vuoksi. Paikoin koneiden suodattimissa olisi aiheellista siirtyä käyttämään nykyistä parempia suodattimia. Suodattimien nykyiset vaihtovälit ovat riittäviä. - Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen puhdistustarvetta ei arvioitu. - Tuloilman päätelaitteiden mineraalivillaa sisältävät materiaalit tulisi korvata muulla materiaalilla. - Ryömintätilan koneellinen tuuletus on toiminnassa koko ajan, aistinvaraisesti tuuletus toimii kohtuullisesti. Kaikista ryömintätilan tuuletusaukoista olisi kuitenkin hyvä tarkistaa, että ilman kululle ei ole esteitä. - Painesuhteiden seurantamittauksissa todettu suuri alipaineisuus ei edusta normaalin ilmanvaihdon toimintaa, koska rakennuksen LVI-laitteissa oli toimintahäiriöitä sähkövian vuoksi. Jotta painesuhteista saataisiin oikeaa tietoa, tulisi seurantamittaukset tehdä LVI-laitteiden toimiessa normaalilla tavalla. Kiinteistönhoidolta saadun tiedon mukaan LVI-laitteiden toimintahäiriöt on korjattu. 19 (20)

20 3.9 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Tuloilman päätelaitteiden mineraalivilla suositellaan korvattavaksi muulla materiaalilla (esim. polyesterimateriaali). Suositeltua on myös tarkistaa ilmanvaihtokanavien äänenvaimentimet mineraalivillan varalta ja tarvittaessa vaihtaa vaimentimet tai pinnoittaa vaimentimien sisäosat. Pistokokein tarkistetaan ilmanvaihtokanavien sisäosien pölykertymät ja arvioidaan kanavien puhdistustarvetta. - Ulkoilmasäleikön sääsuojausta suositellaan parannettavaksi esim. säleikköön asennettavan lumisuojan avulla. - Ryömintätilan tuuletusaukoista tarkistetaan, että tuuletusaukot ovat auki ryömintätilaan saakka. - Ilmanvaihtokoneiden tulo- ja poistoilmasuodattimien vaihtovälit pidetään ennallaan. - Ilmanvaihtokoneet suositellaan uusittaviksi lähivuosina, viimeistään peruskorjauksen yhteydessä. - Jatkossa rakennuksen LVI-laitteiden toimintavarmuudesta huolehditaan säännöllisen huollon, toiminnan tarkkailun ja laitteiden uusimisen avulla, jotta vältytään yllättäviltä toimintahäiriöiltä. - Suositellaan seurantamittausten uusimista LVI-laitteiden toimiessa normaalisti. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sanna Pohjola MML, Rakennusterveysasiantuntija Jarkko Lesonen DI, Tutkija LIITTEET Liite 1 Liitteet Liitteet Liitteet Mittauspisteet pohjakuvassa Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten kuvaajat Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittausten kuvaajat Painesuhteiden seurantamittausten kuvaajat 20 (20)

21 PS2 L2 PS1 L1 PS4 L4 MERKINTÖJEN SELITYKSET: L SISÄILMAN LÄMPÖTILA, SUHTEELLINEN KOSTEUS JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS (seurantamittaus) L3 PS3 PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET Tontunmäen päiväkoti, Uusi kotitonttu Kotitontuntie 19 B, Espoo 1. kerros LIITE 1

22 Hiilidioksidipitoisuus, ppm L1 IV-kone: TK1 Ryhmähuoneen 05 sisäilman hiilidioksidipitoisuus Mittarin mittausalueen yläraja Ryhmähuone 05 - mittauspiste L1 : keskiarvo 650 ppm (min 398 ppm, maks 1979 ppm) Aika Tontunmäen päiväkoti, Uusi kotitonttu Kotitontuntie 19 B, Espoo 1. kerros LIITE 2.1

23 Hiilidioksidipitoisuus, ppm L2 IV-kone: TK1 Ryhmähuoneen 09 sisäilman hiilidioksidipitoisuus Mittarin mittausalueen yläraja Ryhmähuone 09 - mittauspiste L2 : keskiarvo 639 ppm (min 391 ppm, maks 1992 ppm) Aika Tontunmäen päiväkoti, Uusi kotitonttu Kotitontuntie 19 B, Espoo 1. kerros LIITE 2.2

24 Hiilidioksidipitoisuus, ppm L3 IV-kone: TK1 Ryhmähuoneen 24 sisäilman hiilidioksidipitoisuus Mittarin mittausalueen yläraja Ryhmähuone 24 - mittauspiste L3 : keskiarvo 618 ppm (min 394 ppm, maks 1969 ppm) Aika Tontunmäen päiväkoti, Uusi kotitonttu Kotitontuntie 19 B, Espoo 1. kerros LIITE 2.3

25 Hiilidioksidipitoisuus, ppm L4 IV-kone: TK1 Johtajan huoneen 28 sisäilman hiilidioksidipitoisuus Mittarin mittausalueen yläraja Johtajan huone 28 - mittauspiste L4 : keskiarvo 612 ppm (min 394 ppm, maks 1970 ppm) Aika Tontunmäen päiväkoti, Uusi kotitonttu Kotitontuntie 19 B, Espoo 1. kerros LIITE 2.4

26 Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) L1 IV-kone: TK1 Ryhmähuoneen 05 sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila - mittauspiste L1 : keskiarvo 15,3 C (min 12,2 C, maks 18,5 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L1 : keskiarvo 45 % (min 25 %, maks 72 %) Aika Tontunmäen päiväkoti, Uusi kotitonttu Kotitontuntie 19 B, Espoo 1. kerros LIITE 3.1

27 Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) L2 IV-kone: TK1 Ryhmähuoneen 09 sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila - mittauspiste L2 : keskiarvo 18,1 C (min 14,7 C, maks 21,9 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L2 : keskiarvo 39 % (min 22 %, maks 61 %) Aika Tontunmäen päiväkoti, Uusi kotitonttu Kotitontuntie 19 B, Espoo 1. kerros LIITE 3.2

28 Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) L3 IV-kone: TK1 Ryhmähuoneen 24 sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila - mittauspiste L3 : keskiarvo 16,5 C (min 13 C, maks 20 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L3 : keskiarvo 43 % (min 24 %, maks 67 %) Aika Tontunmäen päiväkoti, Uusi kotitonttu Kotitontuntie 19 B, Espoo 1. kerros LIITE 3.3

29 Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) L4 IV-kone: TK1 Johtajan huoneen 28 sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila - mittauspiste L4 : keskiarvo 20 C (min 15,9 C, maks 22,5 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L4 : keskiarvo 34 % (min 17 %, maks 65 %) Aika Tontunmäen päiväkoti, Uusi kotitonttu Kotitontuntie 19 B, Espoo 1. kerros LIITE 3.4

30 Paine-ero, Pa IV-kone: PS1 TK Ryhmähuoneen 05 ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Ryhmähuone 05 - mittauspiste PS1 : keskiarvo -14,1 Pa (min -22 Pa, maks 2 Pa) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Tontunmäen päiväkoti, Uusi kotitonttu Kotitontuntie 19 B, Espoo 1. kerros LIITE 4.1

31 Paine-ero, Pa IV-kone: PS2 TK Ryhmähuoneen 09 ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Ryhmähuone 09 - mittauspiste PS2 : keskiarvo -15,4 Pa (min -22,5 Pa, maks 0,2 Pa) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Tontunmäen päiväkoti, Uusi kotitonttu Kotitontuntie 19 B, Espoo 1. kerros LIITE 4.2

32 Paine-ero, Pa IV-kone: PS3 TK Ryhmähuoneen 24 ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Ryhmähuone 24 - mittauspiste PS3 : keskiarvo -18 Pa (min -26,5 Pa, maks -1,4 Pa) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Tontunmäen päiväkoti, Uusi kotitonttu Kotitontuntie 19 B, Espoo 1. kerros LIITE 4.3

33 Paine-ero, Pa IV-kone: PS4 TK Johtajan huoneen 28 ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Johtajan huone 28 - mittauspiste PS4 : keskiarvo -19,2 Pa (min -30,6 Pa, maks 0,7 Pa) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Tontunmäen päiväkoti, Uusi kotitonttu Kotitontuntie 19 B, Espoo 1. kerros LIITE 4.4