MUISTIO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS

Transkriptio

1 Mauri Karoma Tilapalvelut-liikelaitos PL ESPOON KAUPUNKI tiedoksi: 4090 TAAVINKYLÄN KOULU, TAAVILANTIE 19, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Taavinkylän koulu on kaksikerroksinen betonirakenteinen koulurakennus, joka on valmistunut vuonna Alapohjarakenteet ovat osin kantavia ja osin maanvastaisia betonirakenteita. Julkisivut ovat pääosin tiiliverhoiltuja. Vesikaton katteena on osin pelti ja osin bitumikate. Aiemmin rakennuksessa on ollut vesikattovuotoja, mutta peltikatteen uusimisen jälkeen vuonna 2014 vesivuotoja ei ole havaittu. Rakennuksessa on aiemmin todettu ja selvitetty mineraalikuituongelmaa (Inspecta , Sweco Asiantuntijapalvelut Oy ). Tämän jälkeen on rehtorin mukaan uusittu alakattolevyjä, pinnoitettu IV-konehuoneiden seinien ja katon mineraalivillapintoja sekä uusittu ilmanvaihtokanavien äänenvaimentimia mineraalikuitujen vähentämiseksi. Lisäksi noin vuosi sitten on tiivistetty rakenteita tiivistysmassalla ja edellisenä kesänä kaikkien ikkunoiden tiivistykset on uusittu. Käyttäjäpalaute on kirjattu sisäilmasto-olosuhdelomakkeeseen. Ilmanvaihto koetaan monissa tiloissa puutteelliseksi. Kahdeksan työntekijää on ilmoittanut kokevansa oireilua rakennuksessa, joista yksi työntekijä on saanut astmadiagnoosin. Tiloissa on ajoittain havaittu myös viemärin hajua. Rakennusta käyttää 323 oppilasta ja 25 työntekijää. Rakennukseen tehtiin ns. rakenne- ja ilmanvaihtotekninen katsastus, jolla tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastus tehtiin tiloihin, joista on tullut käyttäjäpalautetta sisäilman laadusta (tilat 123, 133, 147, 149, 151, 165, 201, 202, 213, 215). Rakennuksesta katselmoitiin sisätilat, julkisivut, ryömintätilat ja tiloja palvelevat ilmanvaihtolaitteet. Katsastuksen suorittivat Sanna Pohjola ja Jarkko Lesonen Katsastukseen kuuluvat seurantamittaukset tehtiin Katsastuksessa oli mukana rehtori Antti Ylä-Rautio, kiinteistönhoitajan sijainen sekä aluepäällikkö Kimmo Autiomäki (osan aikaa). 1 (27) S w e co Ilmalanportti 2 FI Helsinki, p (0) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

2 1 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.2 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Rakennuksen ympärillä on suunnitelmien mukaan salaojat. Tarkastuskaivon kantta ei saatu avattua tarkastusta varten. Salaojien tekninen käyttöikä on yleensä vuotta. 1.3 Päällysteet, Alueen päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Sokkelin vierustalla on etu- ja takapihan puolella asfaltointi/laatoitus, muualla pääosin multamaa, jossa nurmea tai pensaikkoa. Sadevedet on ohjattu syöksytorvista joko sadevesikouruihin tai umpinaisiin sadevesikaivoihin. Takapihan puoleisella seinustalla on sadevesikaivosta vedet ohjautuvat suoraan asfaltille, mistä kastelevat seinän alaosaa - Rakennus sijaitsee loivassa rinteessä (laskee koilliseen päin). Lounaan puoleisella seinustalla maanpinta on rakennuksen vierustalla lähes tasainen. Sadevesi lammikoitumista rakennuksen vierustoille ei havaittu. Kuvat 1, 2. Monitoimitilan 165 ja ruokalan edustalta pensaikkoa seinustan vierustalla. Maanpinta lounaan puoleisella seinustalla lähes tasainen rakennuksen vierustalla. 1.4 Perustukset, perusmuurit - Sokkelit ovat betonia. Sokkelissa havaittiin avointen sadevesisyöksyjen kohdilla kosteusjälkiä sekä paikoin sokkeli rapautunut ja teräkset esillä (kuvat 3-6). Sokkelin ulkopuolella ei havaittu vedeneristettä ja sokkelin vierustoilla ei ollut sepelikaistaa, vaan multamaa niiltä osin kun rakennuksen vierustaa ei oltu asfaltoitu tai laatoitettu. 2 (27)

3 Kuvat 3, 4, 5, 6. Syöksytorvien kohdalla betonisokkelissa oli havaittavissa kosteusjälkiä (kuva oikealla tilan 119 kohdalta) ja paikoin sokkeli rapautunut ja harjateräkset olivat esillä (kuva vasemmalla luokan 149 kohdalta) alla liikuntasalin 167 kohdalta. Sokkelin vierustalla multamaa. 3 (27)

4 1.5 Alapohjat A-osa B-osa C-osa D-osa Kuva kerroksen pohjakuvaan merkittynä turkoosilla alueet, joissa AP5-mukainen kantava laatta ja ryömintätila. Numeroiduissa 1. kerroksen tiloissa käyttäjät ovat kokeneet oireilua. - Rakennuksessa on osin kantava alapohja, jonka alapuolella on ryömintätila (AP5, merkittynä pohjakuvaan kuvassa 7). Molempiin ryömintätiloihin oli yksi tarkastusluukku (siivouskomerossa 137 ja päiväkodin varastossa 174), jotka avattiin tarkastusta varten. Ryömintätiloissa havaittiin kostea, maamainen haju. Tuuletusputkia tai -aukkoja ei ryömintätilassa havaittu, rakennuksen ulkopuolella havaittiin seinustalla tuuletusputkia. A-osan alla olevassa ryömintätilassa ontelolaatan alapintaan oli paikoin tiivistynyt kosteutta, mikä viittaa ettei ilmanvaihto ole ryömintätilassa riittävää. - Lattiapinnoilla ei havaittu kosteutta pintakosteudenilmaisimella havainnoitaessa (pistotarkastukset). - Lattiapinnoilla havaittiin varsinkin maanvastaisen alapohjan alueella (AP1) rakoja seinä- ja lattialiittymissä (mm. tiloissa 165, puutyöluokka 133 ja opetustila 151, kuvat 11-13). Tämä johtuu todennäköisesti rakentamisen aikana käyristyneen alapohjalaatan kuivumisesta ja palautumisesta johtuva, osittain suoraan alapohjalaatan päälle muuratuista väliseinistä. Monitoimitilan 165 ja käytävän 162 välisessä tiiliseinässä havaittiin diagonaalinen halkeama johtuen samasta ilmiöstä (Kuva 14). Seinän ja lattianrajassa on todennäköisesti ilmavuotokohtia, joiden kautta epäpuhtaudet pääsevät siirtymään alapohjalaatan alta sisätilaan. Suositellaan tarkastamaan alapohjarakenteen ilmakohdat, minkä jälkeen havaitut ilmavuotokohdat tiivistetään ilmatiiviiksi erillisen korjaussuunnitelman mukaan. 4 (27)

5 Kuvat 8, 9, 10. A-osan alla oleva ryömintätila. Ontelolaatan alapinnassa havaittiin paikoin vesipisaroita. Tuuletusaukkoja ei havaittu, vaan hieno hiekka oli seinustoilla laatan alapintaan asti. Kuvat 11, 12, 13, 14. Maanvastaisen alapohjan AP1 alueella havaittiin lattian ja jalkalistan välissä n. 10 mm rako johtuen todennäköisesti alapohjalaatan kuivumisesta/painumisesta. Kuvat puutyösalista 133 (vas yllä), opetustilasta 151 (oik yllä) ja monitoimitilasta 165 (alla). Monitoimitilassa 165 havaittiin myös tiiliväliseinässä diagonaalinen murtuma. 5 (27)

6 1.6 Runko, kantavat seinät - Rakennuksen kantavat rakenteet ovat betonia. Kantavissa rakenteissa ei havaittu näkyviltä osin halkeamia. Pilarin ja ulkoseinän sekä betonielementtien välisissä saumauksissa havaittiin paikoin halkeilua. Kuvat 15, 16, 17. Betonipilarien ja ulkoseinän sekä betonielementtien välisissä saumauksissa havaittiin paikoin halkeilua. Kuvat teknisen työn tiloista 133 ja 133D. 1.7 Yläpohjat - Yläpohjat ovat tasakattoalueilla ontelolaattarakenteiset (YP1, 2.kerroksen luokkatilojen kohdilla, YP2 liikuntasali) ja vinoilla alueilla puurakenteiset (YP3 mm. tila 165 ja erkkerialue hallintotiloissa). Peltikatteen saneeraus suoritettiin vuonna Tämän jälkeen ei rehtorin mukaan ole tiloissa havaittu enää vesikattovuotoja. Lämmöneristeenä on YP3-alueella mineraalivillaeriste 225 mm ja YP1-alueella kevytsora. - Alakattopinnoilla ei havaittu tarkastetuissa tiloissa kosteuden aiheuttamia jälkiä. 6 (27) Kuvat 18, 19. Alkuperäisten rakennesuunnitelmien mukaiset yläpohjarakenteet.

7 1.8 Välipohjat, väliseinät - Välipohjarakenteet ovat ontelolaattarakenteiset. Käytävällä 200 havaittiin hissin ja portaikon välisellä alueella lattiassa halkeama (Kuva 20). - Välipohjarakenteissa ei havaittu kosteutta pintakosteudenilmaisimella havainnoitaessa pistokoetarkastuksin. Kuva 20. Käytävällä 200 havaittiin hissin ja portaikon välisellä alueella lattiassa halkeama. 1.9 Ulkoseinät, julkisivut - Rakennuksen julkisivu on pääosin tiilimuurattu. Rakennepiirustusten mukaan tiilimuurauksen takana on 10 mm ilmarako, 150 mm mineraalivilla. Sisäkuorena on pääosin joko kantava 160 mm betoni tai tiilimuuraus/betonipilarit. - Rakennuksessa on ns. valesokkelirakenne, joka on riskirakenne. - Rakennuksessa on 1. kerroksen hallintotilojen (erkkeri) sekä monitoimitilan 165 ja ruokailutilan kohdalla on levyrakenteinen ulkoseinärakenne, jossa kipsilevyn takana höyrynsulkumuovi, 180 mm mineraalivillaeriste ja betonisokkeli (Kuvat 21-22). Levyseinien saumakohdilla havaittiin halkeilua. - Opetustilan 147 kohdalla havaittiin ikkunan alapuolella tiilimuurauksessa kosteusjälkiä (Kuva 24). Muutoin julkisivumuurauksessa ei havaittu puutteita. 7 (27)

8 Kuvat 21, 22. Hallintotilojen erkkerin leikkauskuva. Monitoimitilan 165 leikkauskuva Kuva 23. Levyseinissä havaittiin paikoin halkeilua. Kuva rehtorin työtilasta 123. Kuva 24. Opetustilan 147 kohdalla havaittiin ikkunan alapuolella tiilimuurauksessa kosteusjälkiä. 8 (27)

9 1.10 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Ikkunat ovat alkuperäisiä, 3-lasisia MSE-ikkunoita. Ikkunoissa ei havaittu puutteita tarkastetuilta osin - Ikkunoiden vesipeltien kallistukset ovat riittävät. - Ikkunoiden pellityksiä oli tiivistetty hiljattain massalla ulkoseinärakenteeseen ja ikkunaliittymiä pellitetty. Ruokalan ikkunaliitos viereiseen ulkoseinään oli pellittämättä (Kuva 26). Kuvat 25, 26. Ikkunat ovat alkuperäisiä 3-lasisia ikkunoita. Ikkunoiden pellitykset olivat kunnossa. Ruokalan ikkunan liitos ulkoseinään oli pellittämättä. Vesipeltien kallistukset ovat riittävät Ulko-ovet - Teräsrunkoisissa ulko-ovissa ei havaittu puutteita. Puu-ulko-ovien maalit hilseilivät ja ne tulee huoltomaalata (Kuvat 27-28). 9 (27)

10 Kuvat 27, 28. Puu-ovet tulee huoltomaalata. Kuva vasemmalla tilan 141 ovi ja oikealla tilan 161 ovi. Ulko-oven 161 liitos sokkeliin tiivistämättä Vesikatteet, kattokaivot - Vesikatteena on vinoilla alueilla rivipeltikate, joka on uusittu vuonna Peltikate oli uusituilla alueilla hyväkuntoinen. Tasakaton reunapellityksissä havaittiin paikoin pinnoitteen hilseilyä ja pienialaista ruostevaurioita. Tasakatto-osuuksilla katteena on bitumikermi, jonka päällä singelisuojakerros. Singeliä oli paikoin hyvin vähän ja pienillä alueilla singeliä ei ollut lainkaan kermin päällä. Näissä kohdissa bitumikermissä havaittiin voimakasta halkeilua. - Ränneissä havaittiin paikoin lehtiä ym. roskaa, joka estää sadeveden virtaamista syöksytorviin. 10 (27)

11 Kuvat 29, 30, 31. Bitumikermissä paikoin voimakasta halkeilua. Peltikatteen pinnoite oli paikoin irronnut reunapellitysten kohdilta. Ränneissä paikoin lehtiä Tilapinnat ja tilavarusteet - Tiloissa ei havaittu tarkastushetkellä poikkeavia hajuja sisäilmassa. - Allaskaapeissa havaittiin useissa tiloissa pinnoitevaurioita (Kuvat 31-32) - Ylätasoilla ja valaisinten päällä havaittiin paikoin runsaasti pölyä (Kuvat 33-34). Kuvat 32, 33. Useissa opetustiloissa allaskaapeissa pintavaurioita, kuvat opetustiloista 151 (vas) ja 201 (oik). 11 (27)

12 Kuvat 34, 35. Ylätasopinnoilla ja valaisinten päällä havaittiin paikoin runsaasti pölyä. Kuvat Opetustilasta 202 (vas) ja monitoimitilasta 165 (oik). - Tiloissa on aiemmin havaittu mineraalivillakuituongelmaa, minkä jälkeen mm. alakattolevyjä on uusittu ja IV-konehuoneessa olevat mineraalivillat pinnoitettu. Mineraalivillakuitulähteitä ei havaittu tarkastettuissa tiloissa. Tehtyjen toimenpiteiden jälkeen ei ole otettu seurantamittauksia, joten ne suositellaan ottamaan Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Suositellaan tarkastamaan merkkiainetutkimuksen avulla maanvastaisen alapohjarakenteen ilmavuotokohdat tiloissa, joissa on koettu sisäilmaoireilua (147, 149, 151, 165), minkä jälkeen havaitut ilmavuotokohdat tiivistetään ilmatiiviiksi erillisen korjaussuunnitelman mukaan. - Tuulettuvuuden parantaminen ryömintätiloissa. - Ulkoseinärakenteen kosteusteknisen kunnon tarkastaminen ainakin tilasta 147, monitoimitilasta 165 ja rehtorin tilasta 123 seinän alaosasta. - Ulkoseinän sisäkuoren elementtisaumojen, kantavien rakenteiden ja liittyvien rakenteiden, levysaumojen ja muiden halkeamien paikkaus, minkä jälkeen ulkoseinärakenteen ilmatiiveys suositellaan tarkastamaan merkkiainetutkimuksen avulla oireilutiloista. - Suositellaan määrittämään mineraalivillakuitujen pitoisuus 2 viikon laskeumapölystä tiloissa 123, 147, 152, 164, 201, 207 (seurantanäytteet) - Suositellaan tiivistämään ulko-ovien liitokset sokkelirakenteeseen. 12 (27)

13 - Ylätasopintojen ja valaisinten puhdistus säännöllisesti - Rännien puhdistus säännöllisesti - Salaojien tarkastus - Puuovien huoltomaalaus. - Sokkelin paikkauskorjaukset - Tasakattoalueilla bitumikermikate ja reunapellitykset suositellaan uusimaan lähivuosina. - Allaskaappien uusiminen opetustiloissa lähivuosina. 13 (27)

14 2 SISÄILMAOLOSUHTEET 2.1 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset - Hiilidioksidipitoisuutta seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla kahdeksan vuorokauden ajan. Mittaukset tehtiin tiloissa 149, 215, 123, 165, 201 ja 202. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Taulukkoon on kirjattu mitattujen tilojen suurin käyttäjämäärä, suunniteltu ilmanvaihto vuoden 1988 ilmanvaihtopiirustuksista sekä seurantajakson aikaiset hiilidioksidipitoisuudet: IV-kone Tila Suurin käyttäjämäärä, kpl Suunniteltu ilmanvaihto v ) Hiilidioksidipitoisuus seurantajakson aikana, ppm TF301.1-PF301.1 Opetustila /-120 dm 3 /s TF301.1-PF301.1 Opetustila /-120 dm 3 /s TF302.1-PF302.1 Rehtorin huone 123 yleensä 1 joskus 5 +15/-15 dm 3 /s TF302.1-PF302.1 Monitoimitila /-200 dm 3 /s TF302.1-PF302.1 Opetustila /-120 dm 3 /s TF302.1-PF302.1 Opetustila /-80 dm 3 /s ) + tarkoittaa tuloilmaa. tarkoittaa poistoilmaa. - Korkeimmat pitoisuudet mitattiin päiväaikaan, kun tiloissa oli toimintaa. Opetustiloissa ja monitoimitilassa yli 1200 ppm pitoisuudet olivat kestoltaan korkeintaan noin 0,5 tuntia kerrallaan. Rehtorin huoneessa yli 1200 ppm pitoisuudet olivat kestoltaan noin 1 tunti kerrallaan. - Asumisterveysasetus 2015:n mukaan hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, kun sisäilman pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Ulkoilman pitoisuus oli noin 380 ppm, joten toimenpideraja ylittyy sisäilman pitoisuuksilla yli 1530 ppm. Opetustiloissa ja monitoimitilassa toimenpideraja ei ylittynyt. Toimenpideraja ylittyi rehtorin huoneessa 123 yhtenä päivänä noin 40 minuutin ajan. - Opetustiloissa ja monitoimitilassa ilmanvaihto on puutteellista tilojen nykyisiin käyttäjämääriin verrattuna, mikäli ilmanvaihto on vuoden 1988 ilmanvaihtopiirustusten mukaista. Tällöin tilojen tuloilmavirta on 4-5,7 dm 3 /s henkilöä kohden suurimmalla käyttäjämäärällä. Asumisterveysasetus 2015:n mukaan tuloilmaa(ulkoilmaa) tulisi olla vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. - Rehtorin huoneen ilmanvaihto riittää laskennallisesti kahdelle henkilölle, mikäli ilmanvaihto on vuoden 1988 ilmanvaihtopiirustusten mukaista. Suuremmalla henkilömäärällä rehtorin huoneen ilmanvaihto on puutteellista. 14 (27)

15 2.2 Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset - Lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla kahdeksan vuorokauden ajan. Mittaukset tehtiin tiloissa 149, 215, 123, 165, 201 ja 202. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Sisäilman lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden vaihteluvälit olivat seuraavat: IV-kone Tila Lämpötila ma-pe klo 8-16, C Sisäilman suhteellinen kosteus seurantajakson aikana, % TF301.1-PF301.1 Opetustila ,4-21, TF301.1-PF301.1 Opetustila ,8-22, TF302.1-PF302.1 Rehtorin huone ,1-23, TF302.1-PF302.1 Monitoimitila ,4-24, TF302.1-PF302.1 Opetustila ,3-24, TF302.1-PF302.1 Opetustila ,4-23, Asumisterveysasetus 2015:n mukaan oppilaitoksissa sisäilman lämpötilan toimenpiderajat ovat C lämmityskaudella. Sisäilman lämpötilojen tulisi olla toimenpiderajojen sisällä. Opetustilassa 149 lämpötila oli koulupäivien alussa ennen klo 9 osittain tasolla 19,4-20 C eli toimenpiderajojen ulkopuolella. Muissa tutkituissa tiloissa sisäilman lämpötilat olivat toimenpiderajojen mukaisia. - Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittauspisteissä välillä % seurantajakson aikana. Mitatut lukemat ovat tavanomaisia tutkitun tyyppiselle rakennukselle vuodenaika, ilmanvaihto ja tilojen käyttö huomioon ottaen. 2.3 Johtopäätökset - Opetustilojen ja monitoimitilan hiilidioksidipitoisuusmittausten sekä Asumisterveysasetus 2015:n hiilidioksidipitoisuuden toimenpiderajan perusteella tiloissa ei olisi tarpeen tehdä ilmanvaihdollisia toimenpiteitä. Opetustilojen ja monitoimitilan vuonna 1988 suunniteltu ilmanvaihto ei kuitenkaan ole tilojen suurimmilla käyttäjämäärillä Asumisterveysasetus 2015:n mukaista. Tiloissa tulisi tarkistaa nykyisen ilmanvaihdon määrä ja tehostaa ilmanvaihtoa tarvittaessa. - Rehtorin huoneessa pidetään ajoittain yli kahden hengen palavereja, joiden aikana vuoden 1988 mukainen ilmanvaihto on puutteellista. Tilan ilmanvaihtoa ei voi merkittävästi lisätä. - Opetustilassa 149 tulisi tarkistaa patteriventtiilien säädöt ja toiminta. 15 (27)

16 2.4 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Suositellaan opetustilojen ja monitoimitilan ilmanvaihdon ilmavirtojen tarkistamista ja säätämistä vastaamaan tilojen nykyisiä suurimpia käyttäjämääriä. Säädön tavoitteena on Asumisterveysasetus 2015:n mukainen ilmanvaihto eli vähintään 6 dm 3 /s tuloilmaa(ulkoilmaa) henkilöä kohden. - Rehtorin huoneen 123 osalta suositellaan, että ilmanvaihdon riittävyyden kannalta tilassa ei pidetä yli kahden hengen palavereja. - Opetustilassa 149 tarkistetaan patteriventtiilien säädöt ja toiminta, jotta sisäilman lämpötila olisi lämmityskaudella toimenpiderajojen sisällä (20-26 C). 16 (27)

17 3 ILMANVAIHTOLAITTEET 3.1 Palvelualueet - Alla oleviin pohjakuviin on merkitty palvelualueet tuloilmakoneittain. Vastaavien poistoilmakoneiden palvelualueet saattavat hieman poiketa tuloilmakoneiden palvelualueista. - Tutkimuksia tehtiin koneiden TF301.1 ja TF302.1 palvelualueilla. 2. kerros TF301.1 TF304.1 TF kerros TF303.1 TF302.1 TF301.1 TF304.1 Kuvat 36, 37. Tuloilmakoneiden palvelualueet. 17 (27)

18 3.2 Ilmanvaihtokone TF301.1-PF301.1 (tulo- ja poistoilmakone) - Ilmanvaihtokone TF301.1-PF301.1 on otettu käyttöön vuonna 1990 ja sijaitsee IVkonehuoneessa 220. Konehuoneen seinissä ja katossa on pinnoitettu mineraalivilla. Pinnoitus on tehty vuonna 2016 ja vaikutti onnistuneelta. - Käyntiajat: Ma-Su klo 4-23 täysi teho. Ma-Su klo 23-4 puoli teho (ei taajuusmuuttajia) - Ulkoilmasäleikkö: Sijaitsee ulkoseinällä, varustettu lumisuojalla. Säleikössä jonkin verran epäpuhtauksia, mm. puiden lehtiä. - Ulkoilmakammio: Sisäpinnoilla reikäpelti, jonka takana on muovikalvolla pinnoitettu mineraalivilla. Pohjassa oleva lyhyt vedenpoistoputki tiputtaa veden konehuoneen lattialle, putki ei mene lattiakaivoon. - Tuloilman suodatus: Esisuodattimena G4-tasoinen pussisuodatin, jonka kehyksissä oli vähäistä ohivuotoa, vähäisiä kosteusjälkiä kotelon pohjalla. Suodattimena F7-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit, ei kosteusjälkiä kotelon pohjalla. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa. - Poistoilman suodatus: G4-tasoinen pussisuodatin, jonka kehyksissä oli selkeää ohivuotoa. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa. - Lämmöntalteenotto: Pyörivä lämmöntalteenottolaite. Kotelossa on viemäröinti, veden poistoputki menee lattiakaivoon. Lamellien pölyn määrä vähäinen. - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, lamellien pölyn määrä vähäinen - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tulo- ja poistoilmapuhallin: Hihnakäyttöisiä, hihnat kunnossa. - Konekotelo: Sisäosien pölyn määrä oli vähäinen. Tuloilmapuolella ei ollut näkyvää mineraalivillaa esisuodattimen ja tuloilmapuhaltimen välisellä alueella. Kuva 38. Ilmanvaihtokone TF301.1-PF (27)

19 Kuvat 39, 40. Ulkoilmakammion sisäpinnoilla reikäpelti, jonka takana on muovikalvolla pinnoitettu mineraalivilla. Kammion pohjassa oleva lyhyt vedenpoistoputki tiputtaa veden IV-konehuoneen lattialle, koska putkea ei ole liitetty konehuoneen lattiakaivoon. Kuvat 41, 42. Tuloilmapuoli: Oikealla G4-tasoinen esisuodatin ja pyörivä lämmöntalteenottolaite, vasemmalla F7-tasoinen suodatin ja lämmityspatteri. 19 (27)

20 3.3 Ilmanvaihtokone TF302.1-PF302.1 (tulo- ja poistoilmakone) - Ilmanvaihtokone TF302.1-PF302.1 on otettu käyttöön vuonna 1990 ja sijaitsee IVkonehuoneessa 226. Konehuoneen seinissä ja katossa on pinnoitettu mineraalivilla. Pinnoitus on tehty vuonna 2016 ja vaikutti onnistuneelta. - Käyntiajat: Ma-Su klo 4-23 täysi teho. Ma-Su klo 23-4 puoli teho (ei taajuusmuuttajia) - Ulkoilmasäleikkö: Sijaitsee vesikatolla pienen lipan alapuolella, ei lumisuojaa. Säleikön epäpuhtauksien määrä vähäinen. - Ulkoilmakammio: Ei katselmoitu - Tuloilman suodatus: Esisuodattimena M6-tasoinen pussisuodatin, jonka kehyksissä oli vähäistä ohivuotoa, ei kosteusjälkiä kotelon pohjalla. Suodattimena F7-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit, ei kosteusjälkiä kotelon pohjalla. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa. - Poistoilman suodatus: G4-tasoinen pussisuodatin, jonka kehyksissä oli vähäistä ohivuotoa. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa. - Lämmöntalteenotto: Pyörivä lämmöntalteenottolaite. Kotelossa on viemäröinti, veden poistoputki menee lattiakaivoon. Lamellien pölyn määrä vähäinen. - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, lamellien pölyn määrä vähäinen - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tulo- ja poistoilmapuhallin: Hihnakäyttöisiä, hihnat kunnossa. - Konekotelo: Sisäosien pölyn määrä oli vähäinen. Tuloilmapuolella ei ollut näkyvää mineraalivillaa esisuodattimen ja tuloilmapuhaltimen välisellä alueella. Tuloilmapuhaltimen jälkeisen äänenvaimentimen mineraalivillamateriaali on pinnoitettu vuonna Kuva 43. Ilmanvaihtokone TF302.1-PF (27)

21 Kuvat 44, 45. Tuloilmapuoli: Vasemmalla M6-tasoinen esisuodatin ja pyörivä lämmöntalteenottolaite, oikealla F7-tasoinen suodatin ja lämmityspatteri. Kuvat 46, 47. Oikealla on tuloilmapuhaltimen jälkeinen äänenvaimennin, jonka mineraalivillamateriaali on pinnoitettu vuonna (27)

22 3.4 Tuloilman päätelaitteet ja kanavat, havaintoja - Tuloilman päätelaitteiden sisäosia tarkistettiin pistokokein opetustiloissa 149, 201, 202 ja 215, rehtorin huoneessa 123 sekä monitoimitilassa 165. Päätelaitteiden äänenvaimennusmateriaalina oli polyesteri. Osassa päätelaitteita ei ollut äänenvaimennusta. Tutkituissa päätelaitteissa ei ollut näkyvää mineraalivillaa. - Rehtorin huoneen 123 tuloilmakanavan pyöreä äänenvaimennin on uusittu noin vuonna Ilmanjako - Ilmanjakoa selvitettiin pistokokein eri puolilla rakennusta. - Opetustiloissa 149, 201, 202 ja 215 sekä monitoimitilassa 165 arvioitiin aistinvaraisesti, että tuloilmaa tulee hyvin tai kohtuullisesti seinälle asennettujen päätelaitteiden kautta. Päätelaitteiden otsapinnassa tuloilmasuihkun nopeus arvioitiin riittäväksi, jolloin tuloilmalla on mahdollisuus kulkeutua tarpeeksi pitkälle tilaan. Tarkistetuilta osin tuloilmasuihkut on suunnattu vaakatasoon ja tuloilmasuihkujen edessä ei ole merkittäviä ilmanjakoon vaikuttavia esteitä. Tiloissa ei tapahdu tuloilman kulkeutumista päätelaitteista suoraan poistoilmaventtiileille. - Rehtorin huoneen 123 keskellä on palkki. Tulo- ja poistoilmaventtiilit on asennettu palkin eri puolille. Palkki estää tuloilmasuihkun suuntauksen ulkoseinää ja rehtorin työpistettä kohti. Kuvat 48, 49. Opetustila 215, esimerkki seinälle asennetusta tuloilman päätelaitteesta. Vaakatasoon suunnatun tuloilmasuihkun nopeus arvioitiin riittäväksi, jotta tuloilma voi kulkeutua katon ja valaisimen välistä pitkälle tilaan. 22 (27)

23 Tuloilmaventtiili Tuloilmaventtiili Poistoilmaventtiili Kuvat 50, 51, 52. Rehtorin huone 123. Palkki estää tuloilmasuihkun suuntauksen ulkoseinää ja rehtorin työpistettä kohti. Tulo- ja poistoilmaventtiilit on asennettu palkin eri puolille. 23 (27)

24 3.6 Ryömintätilan tuuletus - A-osan vesikatolla on alkuperäinen huippuimuri PF303.6, jonka tarkoitus on poistaa ilmaa ryömintätilasta ja siivouskeskuksesta 134. Huippuimurin suunniteltu suurin kokonaispoistoilmavirta on -70 dm 3 /s, joten ryömintätilan toteutuva poistoilmavirta ei voi olla suuri. Vesikatolla todettiin huippuimurin olevan toiminnassa. A-osan ulkoseinien vierustoilla on tuuletusputkia, joissa ei savun avulla todettu ilmavirtausta ulkoa ryömintätilaan päin. Kuva 53. A-osan ulkoseinän vierustalla on ryömintätilan tuuletusputkia, joissa ilma ei mennyt ulkoa ryömintätilaan. - C-osan pitkän ulkoseinän vierustalla on tuuletusputkia, joissa savun avulla todettiin ilmaa menevän ulkoa ryömintätilaan päin. Sen sijaan pääsisäänkäynnin edessä olevassa tuuletusputkessa savu ei mennyt ryömintätilaan päin. Rehtorin huoneen 123 kohdalla pitkän ulkoseinän vierustalla olevassa putkessa todettiin koneellinen ulospuhallus ryömintätilasta. Lisäksi vesikatolla on alkuperäinen huippuimuri PF302.4, jonka toimintaa ei käyty havainnoimassa, huippuimuri on suunniteltu poistamaan ilmaa ryömintätilasta ja wc-tiloista (huippuimuriin suunniteltu ryömintätilan poistoilmavirta -20 dm 3 /s). 24 (27)

25 Koneellinen ulospuhallus Kuva 54. C-osan pitkän ulkoseinän vierustalla on ryömintätilan tuuletusputkia, joissa ilmaa menee ulkoa ryömintätilaan. Ryömintätilan koneellinen ulospuhallus on rehtorin huoneen 123 kohdalla. 3.7 Painesuhteiden seurantamittaukset - Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla kahdeksan vuorokauden ajan. IV-koneen TF301.1-PF301.1 palvelualueella mittaukset tehtiin tiloissa 149 ja 215. IV-koneen TF302.1-PF302.1 palvelualueella mittaukset tehtiin tiloissa 123, 165, 201 ja Kokonaisuutena painesuhteet vaihtelivat pääosin -5 Pa alipaineisuudesta 5 Pa ylipaineisuuteen ulkoilmaan verrattuna. - Tilakohtaisesti keskimääräiset painesuhteet vaihtelivat noin -3 Pa alipaineisuudesta noin 2 Pa ylipaineisuuteen ulkoilmaan verrattuna. - Klo 23-4 ilmanvaihdon puolella teholla tilat olivat hieman alipaineisempia kuin ilmanvaihdon täydellä teholla klo Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Johtopäätökset - Vuonna 1990 käyttöön otetut ilmanvaihtokoneet TF301.1-PF301.1 ja TF PF302.1 ovat ikänsä perusteella teknisen käyttöikänsä lopussa ja tulisi uusia. 25 (27)

26 - Koneiden TF301.1-PF301.1 ja TF302.1-PF302.1 nykyisiä ympärivuorokautisia käyntiaikoja pidetään sopivina. Tuloilman suodatustaso on riittävä. Tulo- ja poistoilmasuodattimien vaihtoväli on sopiva. Koneiden sisäpinnoilla ei ollut näkyvää mineraalivillaa. IV-konehuoneessa olevia mineraalivillaa sisältäviä materiaaleja on pinnoitettu. - Koneen TF301.1-PF301.1 ulkoilmakammion pohjan vedenpoistoputki tulisi jatkaa ulottumaan IV-konehuoneen lattiakaivoon. - Tutkittujen tilojen tuloilman päätelaitteiden sisällä ei ole näkyvää mineraalivillaa. - Tutkittujen opetustilojen ja monitoimitilan 165 ilmanjako arvioidaan riittäväksi. - Rehtorin huoneessa 123 ilmanjakoa voisi parantaa siten, että poistoilmaventtiili siirretään lähelle ovea poistoilmakanavaa lyhentämällä. Tuloilmakanavan voisi asentaa poistoilmakanavalta vapautuvaan palkin läpivientikohtaan ja jatkaa tuloilmakanavaa tilan keskelle. - A-osassa tulisi parantaa ryömintätilan koneellista tuuletusta, joka on alkuperäinen (huippuimuri). C-osan ryömintätilan koneellinen tuuletus toimii paremmin, koska alkuperäistä huippuimuriin perustuvaa tuuletusta on todennäköisesti jälkikäteen tehostettu ulkoseinän vierustalle asennetulla puhaltimella. Kuitenkin pääsisäänkäynnin vieressä on C-osan ryömintätilan tuulettumisessa puutteita havaintojen mukaan. - Painesuhteiden seurantamittausten perusteella tutkituissa tiloissa ei ole tarpeen säätää ilmanvaihdon tasapainoa. Rehtorin huoneessa 123 ei ollut suurta alipainetta, jonka seurauksena tilaan voisi merkittävästi kulkeutua ulkoseinän vierustalle puhallettua ryömintätilan ilmaa esim. ikkunarakenteiden kautta. 3.9 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Suositellaan opetustilojen ja monitoimitilan 165 ilmanvaihdon ilmavirtojen tarkistamista ja säätämistä vastaamaan tilojen nykyisiä suurimpia käyttäjämääriä. Säädön tavoitteena on Asumisterveysasetus 2015:n mukainen ilmanvaihto eli vähintään 6 dm 3 /s tuloilmaa(ulkoilmaa) henkilöä kohden. - Koneen TF301.1-PF301.1 ulkoilmakammion pohjan vedenpoistoputki suositellaan jatkettavaksi IV-konehuoneen lattiakaivoon. Alapuolisissa tiloissa ja IVkonehuoneessa 220 selvitetään, onko ulkokammion pohjasta konehuoneen lattialle valunut vesi aiheuttanut kosteusvaurioita rakenteisiin. - A-osassa parannetaan ryömintätilan koneellista tuuletusta siten, että koko ryömintätila tuulettuu. 26 (27)

27 - C-osassa parannetaan ryömintätilan koneellista tuuletusta siten, että ryömintätila tuulettuu myös pääsisäänkäynnin viereisellä osalla. - Rehtorin huoneessa 123 suositellaan ilmanjaon parantamiseksi, että tuloilmaventtiili sijoitetaan tilan keskelle ja poistoilmaventtiili sijoitetaan oven lähelle. - Tulo- ja poistoilmasuodattimet vaihdetaan jatkossakin kaksi kertaa vuodessa. - Rakennuksen ilmanvaihtokoneet uusitaan viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sanna Pohjola MML, Rakennusterveysasiantuntija Jarkko Lesonen DI, Tutkija LIITTEET Liitteet Liitteet Liitteet Liitteet Mittauspisteet pohjakuvissa Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten kuvaajat Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittausten kuvaajat Painesuhteiden seurantamittausten kuvaajat 27 (27)