MUISTIO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS

Transkriptio

1 Mauri Karoma Tilapalvelut-liikelaitos PL ESPOON KAUPUNKI tiedoksi: 3077 LIPPAJÄRVEN PÄIVÄKOTI, TAMMIHAANTIE 6, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Lippajärven päiväkoti on otettu käyttöön vuonna Rakennuksessa on päiväkotitiloja, keittiö, henkilökunnan tiloja sekä teknisiä tiloja. Rakennus on puurunkoinen ja pääosin yksikerroksinen. Salin yhteydessä on pienialainen parvi. Alapohjarakenteet ovat maanvastaisia betonirakenteita. Julkisivut ovat puurunkoisia ja lautaverhoiltuja. Rakennuksen piha-alue on kunnostettu 2004 ja talonmiehen asunto otettu päiväkodin käyttöön arvioilta vuonna Rakennuksen ilmanvaihtolaitteet ovat pääosin alkuperäisiä vuodelta Talonmiehen asunto (tilat 52-58) otettiin päiväkotikäyttöön noin vuonna 2000, jolloin tiloihin lisättiin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Käyttäjäpalaute on kirjattu sisäilmasto-olosuhdelomakkeeseen. Osa henkilökunnasta kokee puutteelliseen sisäilmaan viittaavia oireita rakennuksessa. Keväällä tehdyssä olosuhdeilmoituksessa oirelevien määräksi on ilmoitettu 13 työntekijää, näistä noin 60% on vaihtunut kevään ja kesän aikana. Oireina koetaan mm. äänen katoamista, nenän tukkoisuutta, silmien polttelevaa kutinaa, toistuvaa flunssaa. Henkilökunta on havainnut viemärinhajua useissa tiloissa. Nyt työntekijöitä on 14 ja lapsimäärä on noin 93. Olosuhde ilmoituksen aikana työntekijöitä oli 17. Rakennukseen tehtiin ns. rakenne- ja ilmanvaihtotekninen katsastus, jolla tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastuksen suorittivat Markku Sillanpää ja Jarkko Lesonen Katsastukseen kuuluvat seurantamittaukset tehtiin Katsastuksessa oli mukana päiväkodin johtaja Johanna Lemettinen ja kiinteistönhoitaja Joonas Hasu. 1 (26) Sweco Ilmalanportti 2 FI Helsinki, p (0) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

2 1 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.2 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Suunnitelma-asiakirjoissa eikä kohteessa havaittu viitteitä salaojista. Olettavasti kohdetta ei ole salaojitettu. 1.3 Päällysteet, alueen päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Rakennus sijaitsee pienen kukkulan huipulla. Takapihalla maa kaataa poispäin rakennuksesta. Etupiha on hyvin loiva ja maanpinta on aiemmin kaatanut kohti sokkelia, minkä johdosta pihan tasaus on uusittu Etupiha on edelleen hyvin loiva ja paikoin sokkelit ovat hyvin matalat. Maanpinta kuitenkin kaataa pääsääntöisesti poispäin rakennuksesta. - Korjaussuunnitelmasta poiketen etupihan maanpinnan korko on korjauksessa jäänyt turhan korkeaksi ja maanpinta on paikoin hyvin lähellä lattiapinnan tasoa. Korjaussuunnitelman mukaan maanpinta olisi 20 cm lattiapinnan alapuolella ja oviaukkojen kohdilla noin 10 cm. Etupihan maanpinta on arviolta noin 10 cm lattiapinnan alapuolella. Tällä hetkellä uudissuunnittelussa on suosituksena vähintään 30 cm. - Pintavedet on ohjattu muutamaan pihakaivoon. - Sokkelin vierustalla on laatoitus tai mukulakivetys. Mukulakivetys on paikoin kasvanut umpeen. - Etupihalla on sokkelissa kiinni kaksi terassia ja talonmiehen asunnon päädyssä on pensas kiinni julkisivussa. Molemmat lisäävät merkittävästi julkisivun kosteusrasitusta. Kuvat 1 ja 2. Pinta vedet ovat ohjattu sadevesikaivoihin ja sokkelin vierustat ovat mukulakivetty. 2 (26)

3 Kuvat 3 ja 4. Julkisivussa kiinni oleva pensas. Sokkelin peittävä terassi. Kattovedet ovat ohjattu suoraan sadevesikaivoihin. 1.4 Perustukset, perusmuurit - Sokkelit ovat betonia. Paikoin sokkelissa havaittiin yksittäisiä halkeamia, sokkelin pinnoitteet olivat heikossa kunnossa. - Sokkelit ovat paikoin hyvin matalat, paikoin sokkeleita ei käytännössä ole. - Lasisten tuulikaappien kohdalla sokkeleiden päällä on vesipellit. Vesipeltien kaato on paikoin jopa väärään suuntaan. - Olemattomat ja matalat sokkelit lisäävät julkisivun kosteusrasitusta. Kuvat 5 ja 6. Eteisen kohdalla sokkelin vesipelti kaataa sisään päin. Terassin kohdalla sokkeli on kokonaan peitossa. 3 (26)

4 1.5 Alapohjat - Rakennuksessa on maanvastaiset alapohjarakenteet. - Suunnitelmien mukaan rakenteena on 70 mm teräsbetonilaatta, jonka alla on suojapaperi ja 75 mm (reunoilla 125 mm) solupolystyreenilevy lämmöneristeenä. - Vesieristetyissä tiloissa on mm teräsbetonilaatta, jonka välissä on suojapaperi ja vedeneristys. Suojapaperin käyttäminen vedeneristekerroksen yhteydessä on poikkeavaa. - Suunnitelman mukaan alapohjatäyttönä on >200 mm tiivistetty sora - Talonmiehen asuntolan keittiön 58 ulkonurkassa havaittiin kohonneita pintakosteuden osoittimen lukuarvoja. - Käyttäjän ilmoituksen mukaan kodinhoitohuoneen 32 lattia oli tulvinut pyykinpesukoneen veden poistoputken virheellisen asennuksen vuoksi. Havaintojen perusteella lattiapinnoite on pitänyt ja vesi on ohjautunut lattiakaivoon. - Toimitettujen lähtöaineistojen joukossa ei ollut detaljileikkauksia ulkoseinän ja alapohjan liittymästä. Tyypillisesti tämän aikakauden rakennuksissa ulkoseinän ja alapohjan liittymän ilmatiiveys on puutteellinen. Kuva 7. Kodinhoitohuoneen lattia oli tulvinut, pyykinpesukoneen poistoputken virheellisen asennuksen vuoksi. 4 (26)

5 1.6 Runko, kantavat seinät - Rakennuksen kantavat rakenteet ovat puuta. Kantavissa rakenteissa ei havaittu näkyviltä osin puutteita. 1.7 Yläpohjat, välipohjat - Yläpohjat ovat puurakenteiset. - Katto on harja/pulpettikatto. - Sisäkattopinnoilla ei havaittu kosteusjälkiä. - Alakaton päällä havaittiin vanhoja kosteusjälkiä. - Lähtötietojen mukaan kohteessa on ollut vesikaton vuotoja. - Osa alakattolevyistä on alapinnasta pinnoitettuja mineraalivilla levyjä, jotka ovat ikääntyneet. Näitä avatessa levyistä irtosi villa pölyä. - Alakattojen päällä havaittiin rakennus/asennusjätettä sekä vanhaa rakennuspölyä - Pistokoemaisessa tarkastuksessa pesuhuoneen 14 alakaton päällä havaittiin eläinten jätöksiä. - Talonmiehen asunnon alakaton päällä on huomattavasti rakennusjätettä, sekä vanha maaliämpäri. Vaikuttaa siltä että, ämpäri on jätetty vuotokohdan alle tarkoituksella. Alakattotilassa on jostain syystä korvausilmareitti ulkoilmaan. Kuvat 8 ja 9. Pesuhuone 14, alakatto villan päällä eläinten jätöksiä. Käytävän alakaton päällä pinnoittamatonta irtovillaa, asennusjätteitä ja rakennuspölyä. 5 (26)

6 Kuva 10. Käytävä, alakaton päällä roskaa ja villalevyssä näkyy vanha vesivuodon jälki. Kuvat 11 ja 12. Talonmiehen asuntola, alakaton päällä rakennusjätettä, pölyä ja maali purkki ilmeisesti vuotoveden keräämiseksi. Alakaton päällä on myös korvausilma venttiili suoraan ulkoilmaan. Kuvat 13 ja 14. Alakattolevyjen saumat ovat painoin halkeilleet. 6 (26)

7 1.8 Ulkoseinät, julkisivut - Rakennuksen julkisivuverhouksena on maalattu pystylomalaudoitus. - Rakennetyypin mukaan julkisivu verhoilun takana on 25 mm tuuletusrako, 9 mm tuulensuojalevy, koolaus ja puurunko (50+120) joka on lämmöneristetty. Sisäpinnassa on muovikalvo ja 13 mm kipsilevy. - Julkisivulaudoituksen maalipinta oli pääosin hyväkuntoinen. Johtuen matalasta sokkelikorkeudesta, paikoin on havaittavissa alkavaa / pienialaista lahovaurioita. - Ulkopuolelta ei havaittu ulkoseinän ja katon liittymässä minkään näköistä hyönteis- /tulolaisverkkoa. - Ulkoseinän sisäkuori on pääosin vahvistettu lasikuitutapetilla. Lasikuitutapetti on paikoin rypyssä. Rypyt voivat johtua vahoista vesivuodoista, jotka ovat ylimaalattu. - Ulkoseinän alaosat kastuvat johtuen matalasta sokkelista. Seinät ovat todennäköisesti kastuneet pahasti ennen vuoden 2004 korjauksia. Tämän tyyppisten ulkoseinien ilmanpitävyys on tyypillisesti heikko, joten on mahdollista, että ulkoseinistä pääsee sisäilmaan epäpuhtauksia. - Takapihan terassit ovat epäsiistit. Kuvat 15 ja 16. Ulkoseinän alaosat ovat märkiä, ja niissä on pienialaista/alkavaa lahoa. Ulkoseinän ja katon rajassa on reikä, mahdollisesti jonkun tuholaisen kulkureitti. 7 (26)

8 Kuvat 17 ja 18. Ulkoseinän lasikuitutapetti on rypyssä seinien yläosissa. Ovat mahdollisesti vanhoja vesivuotokohtia, jotka on yli maalattu. Kuvat 19 ja 20. Kattoikkunoiden kohdilla olevia halkeamia ulkoseinissä. Kuvat 21 ja 22. Takapihan terassit ovat epäsiistit. 8 (26)

9 1.9 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Ikkunat ovat puu- ja metallikarmisia. Tuulikaappien ikkunat ovat kiinteitä metalliikkunoita. Kiinteät ikkunat ovat MEK-ikkunoita (kaksi lasisia eristyslasi-ikkunoita) ja avattavat ovat MSE-ikkunoita (kaksi puitteinen ikkuna, joista sisemmässä on eristyslasi) - Ikkunoiden karmeissa ja puitteissa paikoin maalipinnoitteet hilseilevät. - Vesipeltien kaato on paikoin riittämätön. - Paikoin ikkunoiden vuorilaudoissa on alkavaa lahoa. - Puuikkunoiden keskimääräinen käyttöikä on 50 vuotta ja huoltovälit 5-15 vuotta. Ikkunat ovat ikäisekseen normaalissa kunnossa ja niillä on vielä käyttöikää jäljellä, mutta vaativat huoltotoimenpiteitä. Kuvat 23 ja 24. Ikkunat ovat pääosin MSE-ikkunoita. Ikkunoiden maalipinnat hilseilevät paikoin. Kuvat 25 ja 26. Ikkunoiden vesipeltien kaato on paikoin puutteellinen. Ikkunoiden vuorilaudoissa on paikoin alkavaa lahoa. 9 (26)

10 1.10 Ulko-ovet - Ulko-ovet ovat alkuperäisiä teräsrunkoisia, eikä niissä havaittu puutteita. - Metalli ulko-ovien keskimääräinen käyttöikä on 60 vuotta. - Ulko-ovet ovat suositeltava huoltomaalata ja tiivistää vuoden välein. - Ulko-ovet eivät vaadi normaalista huollosta poikkeavia toimenpiteitä 1.11 Vesikatteet, kattokaivot - Vesikatto on monimuotoinen harja/pulpettikatto, jonka katteena on konesaumattu pelti. Vesikate vaikutti heikkokuntoiselta maasta tähystämällä. - Vesikatolle ei ollut huoltotikkaita, eikä huoltomiehellä ollut tikkaita kiinteistössä, joten vesikatoa ei päästy kattavasti tarkastamaan. - Vesikaton maalipinnat hilseilivät, vaikuttaa siltä että huoltomaalaus on tehty suoraan vanhan heikosti kiinni olevan maalipinnan päälle. - Räystäskouruissa oli roskaa siltä osin, kun ne nähtiin. Takapihalla vesi valui räystäskourun ylitse. - Räystäskouru oli paikallisesti ruostunut halki. - Kattoikkunoiden pellityksissä näkyy ylimaalattuja ruostekohtia. Kuvat 27 ja 28. Vesikatto on maalattu vanhan hilseilevän pinnoitteen päälle. 10 (26)

11 Kuva 29. Kattoikkunoiden peltiosissa näkyy ruostuneita kohtia. Kuvat 30 ja 31. Räystäskouru on ruostunut halki. Räystäskoulu vuotaa räystään Ikkunoiden 1.12 Tilapinnat ja tilavarusteet - Ylätasoilla havaittiin paikoin pölyä ja tuulikaappien lattialla hiekkaa. - Tilavarusteet ovat ikäänsä nähden normaalissa kunnossa. - Sisäilmassa havaittiin paikoin viemärin hajua Märkätilat - Märkätiloissa ei havaittu poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella havainnoitaessa. - Kalusteissa ja tasoissa havaittiin normaalia käytön aiheuttamaa kulumaa/kosteusjälkeä. - vesileikkihuoneen väliovi ja ikkunoiden listat ja karmit ovat vaurioituneet tilan käytöstä aiheutuvasta kosteudesta. - Keittiön huuvan taakse kertyy kosteutta, ja seinässä on näkyvää mikrobikasvustoa. 11 (26)

12 Kuva 32. Vesileikkihuoneen väliovi ei vaurioitunut kosteudesta. Kuva 33. Keittiön huuvan taakse kertyy kosteutta, ja seinässä on näkyvää mikrobikasvustoa Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Vesikaton, katosten, räystäskourujen ja syöksytorvien puhdistus. - Sokkelin vierustojen puhdistus. - Ulkoseinässä kiinni olevan pensaan harvennus/poisto. - Tarkentavat tutkimukset: - Alapohjarakenteiden kosteuskartoitus - Alapohjan ja ulkoseinän liittymien tiiveyden tarkastus merkkiainekokein ja rakenneavauksin. - Ulkoseinien tarkemmat kosteustekniset tutkimukset, materiaalinäytteet ja ilmatiiveyden tarkastus. - Yläpohjarakenteen ilmatiiveyden tarkastus. - Ulkoseinässä kiinni olevien kattamattomien terassien purku. Takapihan terassien siivous. 12 (26)

13 - Talonmiehen asunnon alakattotilojen siivous. Maali ämpärin poisto, avoimen korvausilmareitin sulkeminen ja muut tarvittavat korjaustoimenpiteet (mahdollisen vuotokohdan korjaus). - Alakattojen yläpuoleisten tilojen puhdistus. Rakennus ja asennusjätteet poistetaan. Rakennuspölyt poistetaan. Eläinten jätökset poistetaan. Pinnoittamattomien mineraalivillojen poisto, ja mineraalivillaa sisältävien vanhojen alakattolevyjen vaihto uusiin. - Vesikatteen uusiminen tai vanhan puhdistus ja maalaus. Kattoikkunaliittymien tarkastus ja tiivistys. Räystäskourujen uusiminen. - Ikkunat tulee huoltaa/peruskorjata 1-2 vuoden kuluessa. Vuorilaudat uusitaan tarpeen mukaan. Vesipeltien kallistusten korjaus tarpeen mukaan. - Sokkelin uudelleen pinnoitus. - Yläpölyjen ja lattiapintojen puhdistus säännöllisesti. 13 (26)

14 2 SISÄILMAOLOSUHTEET 2.1 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset - Hiilidioksidipitoisuutta seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 8 vuorokauden ajan. Mitattuja tiloja olivat ryhmähuoneet 07, 29, 50, 55 ja 57 sekä monitoimihalli 40. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Alla olevaan taulukkoon on kirjattu mitattujen tilojen suurin ilmoitettu käyttäjämäärä, suunniteltu ilmanvaihto vuonna 1999 päivätyistä ilmanvaihtopiirustuksista sekä seurantajakson aikaiset hiilidioksidipitoisuudet. Suurimmat käyttäjämäärät on saatu henkilökunnalta. Tila Ryhmähuone 07 (Simpukat) Ryhmähuone 29 (Vehkat) Suurin ilmoitettu käyttäjämäärä, kpl Suunniteltu ilmanvaihto v ) Hiilidioksidipitoisuus seurantajakson aikana, ppm /-74 dm 3 /s ) ( ) 3) /-70 dm 3 /s ) ( ) 3) Monitoimihalli 40 (Kaislat, juhlat) 19 (Kaislat) 116 (juhlat) +190 dm 3 /s (poisto takkaimurilla PK4, joka ei enää käytössä) ) ( ) 3) Ryhmähuone 50 (Kaislat) /-60 dm 3 /s ) ( ) 3) Ryhmähuone 55 (Lumpeenkukat) Ryhmähuone 57 (Kerhotilat) noin 8 +30/-30 dm 3 /s ) dm 3 /s (poistot keittiössä ja kylpyhuoneessa) ( ) 3) ) ( ) 3) 1) + tarkoittaa tuloilmaa. tarkoittaa poistoilmaa. 2) Ilmanvaihto toimii normaalisti. 3) Korkeimmat lukemat ti ke 19.9., kun ilmanvaihto poikkeuksellisesti ei toiminnassa. 14 (26) - Kun ilmanvaihto toimi normaalisti, oli hiilidioksidipitoisuus korkeimmillaan ryhmähuoneessa 57 noin 2-3 tunnin ajan ppm. Muissa mitatuissa tiloissa pitoisuus korkeimmillaan tasolla ppm enintään 2 tunnin ajan. Seurantajakson aikana monitoimihallissa 40 ei ollut juhlia. - Asumisterveysasetus 2015:n mukaan hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, kun sisäilman pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Ulkoilman pitoisuus oli noin 380 ppm, joten sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy sisäilman pitoisuuksilla yli 1530 ppm. Toimenpideraja ei ylittynyt missään tilassa, kun ilmanvaihto toimi normaalisti. (toimenpideraja ylittyi, kun ilmanvaihto ei poikkeuksellisesti ollut toiminnassa). - Ryhmähuoneissa 07, 29, 50, 55 ja 57 ilmanvaihto ei ole suurimmalla käyttäjämäärällä Asumisterveysasetus 2015:n mukaista, mikäli ilmanvaihto on

15 vuoden 1999 ilmanvaihtopiirustusten tasolla. Tällöin suurimmalla käyttäjämäärällä tilojen tuloilmavirta on noin 3-5 dm 3 /s henkilöä kohden, kun Asumisterveysasetus 2015:n mukaan pitäisi olla vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. - Monitoimihallissa 40 ilmanvaihto on Asumisterveysasetus 2015:n mukaista, kun tilassa on Kaislojen ryhmä. Kun tila täyttyy käyttäjistä esim. juhlan aikana, ei ilmanvaihto ole Asumisterveysasetus 2015:n mukaista tällöin tuloilmaa on alle 2 dm 3 /s henkeä kohden, mikäli ilmanvaihto on vuoden 1999 ilmanvaihtopiirustusten tasolla. 2.2 Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset - Lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 8 vuorokauden ajan. Mitattuja tiloja olivat ryhmähuoneet 07, 29, 50, 55 ja 57 sekä monitoimihalli 40. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Sisäilman lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden vaihteluvälit olivat seuraavat: Tila Lämpötila ma-pe klo 8-17, C Sisäilman suhteellinen kosteus seurantajakson aikana, % Ryhmähuone 07 (Simpukat) Ryhmähuone 29 (Vehkat) Monitoimihalli 40 (Kaislat, juhlat) Ryhmähuone 50 (Kaislat) Ryhmähuone 55 (Lumpeenkukat) 22,8-24,1 1) (24,0-24,6) 2) 20,8-23,0 1) (23,0-24,0) 2) ,8-22,5 1) (22,0-22,5) 2) ,8-24,2 1) (23,5-24,0) 2) ,6-23,3 1) (23,0-23,2) 2) Ryhmähuone 57 (Kerhotilat) 19,6-21,6 1) (21,0-21,5) 2) ) Ilmanvaihto toimii normaalisti. 2) Korkeimmat lukemat ti ke 19.9., kun ilmanvaihto poikkeuksellisesti ei toiminnassa. - Asumisterveysasetus 2015:n mukaan lasten päivähoitopaikoissa lämpötilan toimenpiderajat ovat C lämmityskaudella. Sisäilman lämpötilojen tulisi olla toimenpiderajojen sisällä. Mitattujen tilojen sisäilman lämpötilat olivat toimenpiderajojen mukaisia seurantajakson aikana kaikkina kellonaikoina. Poikkeuksena oli ryhmähuone 57, jossa lämpötila oli ajoittain 19,6-19,9 C hoitopäivien aamuina. - Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittauspisteissä pääosin välillä %, jotka ovat tavanomaisia tutkitun tyyppiselle rakennukselle vuodenaika, ilmanvaihto ja tilojen käyttö huomioon ottaen. 15 (26)

16 2.3 Johtopäätökset - Hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaustulosten ja Asumisterveysasetus 2015:n hiilidioksidipitoisuuden toimenpiderajan perusteella tiloissa ei olisi tarpeen tehdä ilmanvaihdollisia toimenpiteitä. Tutkituissa tiloissa ilmanvaihto ei kuitenkaan ole suurimmilla käyttäjämäärillä Asumisterveysasetus 2015:n mukaista (vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden), jos ilmanvaihto on vuoden 1999 ilmanvaihtopiirustusten tasolla. Tiloissa tulisi selvittää mahdollisuuksia tehostaa ilmanvaihtoa. - Tutkituissa tiloissa ei ilmennyt sisäilman lämpötilan säätötarvetta. Talvea kohti siirryttäessä lämpöolojen tulisi pysyä lämmityskauden toimenpiderajojen C sisällä. 2.4 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Rakennuksessa suositellaan tilojen ilmanvaihdon ilmavirtojen selvittämistä ja ilmanvaihdon tehostamista vastaamaan tilojen nykyisiä käyttäjämääriä. Säädön tavoitteena on Asumisterveysasetus 2015:n mukainen ilmanvaihto eli vähintään 6 dm 3 /s tuloilmaa(ulkoilmaa) henkilöä kohden. - Ilmanvaihdon riittävyyttä parannetaan välttämällä koko hoitoryhmän kokoontumista yhteen tilaan esim. ruokailujen ja päiväunien aikana. - Väliovia suositellaan pidettäväksi mahdollisuuksien mukaan auki esim. päiväunien aikana, jolloin voidaan alentaa hiilidioksidipitoisuutta. - Jos yksittäisissä tiloissa todetaan lämmityskaudella lämpötiloja alle 20 C, tulisi tarkistaa patteriventtiilien säädöt ja toiminta. 16 (26)

17 3 ILMANVAIHTO 3.1 Ilmanvaihtokone TK1-PK1 (tulo ja poisto) - Ilmanvaihtokone TK1-PK1 palvelee päiväkotitiloja. Vuonna 1984 käyttöön otettu kone sijaitsee IV-konehuoneessa 17. Noin vuonna 2000 koneen palvelualueeseen lisättiin tilat (talonmiehen asunto), jotka otettiin päiväkotikäyttöön. - Käyntiajat: Asetettu toimimaan täydellä teholla Ma-Pe klo Muina aikoina kone on asetettu toimimaan puolella teholla (myös viikonloppuisin). - Ulkoilmasäleikkö: Ulkoseinällä räystään alla sijaitseva ns. vakiosäleikkö, johon oli kertynyt puiden lehtiä. (säleikkö yhteinen koneen TK2 kanssa) - Ulkoilmakammio: Kammion pohjalla epäpuhtauksia, mm. puiden lehtiä. Kammio viemäröity juuri ennen tuloilmasuodatinta, veden poistoputken pää ulottuu n. 20 cm päähän IV-konehuoneen toisesta lattiakaivosta. (kammio yhteinen koneen TK2 kanssa) - Tuloilman suodatus: M6-tasoinen pussisuodatin, kehykset tiiviit. Vanhoja kosteusjälkiä suodatinosassa. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa, viimeksi syyskuussa Poistoilman suodatus: M6-tasoinen pussisuodatin, kehyksissä vähäistä ohivuotoa. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa, viimeksi syyskuussa Lämmöntalteenotto: Levylämmöntalteenottolaite, pölyn määrä melko vähäinen. Kotelon pohjalla vanhoja kosteusjälkiä. Kotelo on viemäröity, veden poistoputken pää ulottuu n. 20 cm päähän IV-konehuoneen toisesta lattiakaivosta. - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, pölyn määrä vähäinen - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tulo- ja poistoilmapuhallin: 2-nopeuksisia ja hihnakäyttöisiä. Kummankin puhaltimen hihna oli löystynyt, hihnat luistivat. - Konekotelo: Sisäpinnoilla on huonokuntoista pölyyntynyttä vanhaa mineraalivillaa, jonka pinta on monin paikoin rikkoontunut. Kotelon luukuissa oli epätiiveyksiä. Kuva 34. Ilmanvaihtokone TK1-PK1. 17 (26)

18 Kuva 37. Ulkoilmasäleikkö sijaitsee ulkoseinällä. Säleikköön oli kertynyt puiden lehtiä, joita oli myös ulkoilmakammiossa. Kuva 37. Juuri ennen vihreää tuloilmasuodatinta oleva ulkoilmakammio sekä lämmöntalteenottolaite on viemäröity (kupariputki). Tuloilmasuodattimena oli M6-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit. Konekotelon sisäpinnoilla on huonokuntoista pölyyntynyttä vanhaa mineraalivillaa, jonka pinta on monin paikoin rikkoontunut. Kotelon luukuissa on epätiiveyksiä. Kuva 37. Ulkoilmakammion ja lämmöntalteenottolaitteen veden kuparisen poistoputken pää ulottuu n. 20 cm päähän IV-konehuoneen toisesta lattiakaivosta. 18 (26)

19 Kuva 38. Tuloilman suodatusosassa sekä lämmöntalteenottolaitteen kohdalla oli vanhoja kosteusjälkiä. Levylämmöntalteenottolaitteen pölyn määrä oli melko vähäinen. Kuva 39. Tulo- ja poistoilmapuhallin ovat 2-nopeuksisia ja hihnakäyttöisiä. Kummankin puhaltimen hihna oli löystynyt, hihnat luistivat. Kuvassa on tuloilmapuhallin. Kotelon sisäpinnoilla näkyy mineraalivillaa. 19 (26)

20 3.2 Tuloilmakone TK2 - Tuloilmakone TK2 palvelee keittiötiloja. Vuonna 1984 käyttöön otettu kone sijaitsee IV-konehuoneessa 17. Konetta vastaa poistoilmakone PK2, jota ei tarkasteltu. - Käyntiajat: Asetettu toimimaan täydellä teholla Ma-Pe klo Muina aikoina kone ei ole toiminnassa. - Ulkoilmasäleikkö: Ulkoseinällä räystään alla sijaitseva ns. vakiosäleikkö, johon oli kertynyt puiden lehtiä. (säleikkö yhteinen koneen TK1-PK1 kanssa) - Ulkoilmakammio: Kammion pohjalla epäpuhtauksia, mm. puiden lehtiä. Kammiota ei ole viemäröity. (kammio yhteinen koneen TK1-PK1 kanssa) - Tuloilman suodatus: M6-tasoinen pussisuodatin, kehyksissä vähäistä ohivuotoa. Ei kosteusjälkiä suodatinosassa. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa, viimeksi syyskuussa Lämmöntalteenotto: Ei ole. - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tuloilmapuhallin: 1-nopeuksinen ja hihnakäyttöinen. Ei tarkasteltu tarkemmin. - Konekotelo: Sisäpinnoilla ei ollut mineraalivillaa suodatinosassa. Ei tarkasteltu tarkemmin. Kuvat 40 ja 41. Tuloilmakone TK2. 20 (26)

21 3.3 Tilat (ent. talonmiehen asunto) - Tilat olivat alun perin talonmiehen asuntona, jossa oli koneellinen poistoilmanvaihto. Poistoilmakoneena oli PK3. - Tilat lisättiin koneen TK1-PK1 palvelualueeseen noin vuonna 2000, jolloin PK3 jäi pois käytöstä. Tilojen alueella on nykyisin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Kuva 42. Ryhmätila 57 entisessä talonmiehen asunnossa, joihin tuli koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto noin v Monitoimihalli 40, takkaimuri PK4 - Monitoimihallin 40 alkuperäinen takkaimuri PK4 ei ole enää käytössä. Takkaa ei käytetä ja takassa ei todettu hajuja. Kuva 43. Monitoimihalli 40, jonka takka ja takkaimuri PK4 eivät ole käytössä. 21 (26)

22 3.5 Tuloilman päätelaitteet - Tuloilman päätelaitteita tarkistettiin pistokokein. - Vuodelta 1984 peräisiä olevia alkuperäisiä päätelaitteita tarkistettiin ryhmähuoneissa 29 ja 46 sekä tilassa 38. Päätelaitteiden sisällä todettiin reunoiltaan pinnoittamatonta mineraalivillaa, lisäksi pinnoite oli paikoin rikkoontunut. - Vuodelta 2000 peräisin oleva päätelaite tarkistettiin ryhmähuoneessa 57. Päätelaitteen sisällä oli reunoiltaan pinnoittamatonta mineraalivillaa, jossa lisäksi oli reikä ilmavirran säätövaijeria varten. Kuvat 44 ja 45. Ryhmähuone 29. Tuloilman päätelaitteen sisällä on mineraalivillaa. Kuvat 46 ja 47. Ryhmähuone 57. Tuloilman päätelaitteen sisällä on mineraalivillaa. 22 (26)

23 3.6 Ilmanjako - Ilmanjaosta tehtiin havaintoja pistokokein. Ryhmähuoneissa tuloilma johdetaan tiloihin seinäpuhalluksena, jolloin tuloilman päätelaitteet on asennettu noin 3-4 metrin korkeudelle lattiasta. Ryhmähuoneiden 07, 29, 30 ja 46 päätelaitteissa tuloilman suuntaus oli joko vaakaan tai hieman alaviistoon. Ryhmähuoneissa poistoilmaventtiilit ovat samalla seinällä tuloilmalaitteiden kanssa. Ryhmähuoneiden ilmanjako arvioidaan likimain kohtuulliseksi, mutta tuloilman heittokuviot eivät todennäköisesti ulotu vastakkaiselle seinälle päätelaitteista katsottuna. - Monitoimihallissa 40 tuloilman päätelaitteet on asennettu seinälle noin 4 metrin korkeudelle lattiasta. Arvioidaan, että tuloilman on haasteellista kulkeutua päätelaitteista tilan poikki vastakkaisten seinien vierustoille. Kuva 49. Ryhmähuone 07. Kuva 49. Monitoimihalli Painesuhteiden seurantamittaukset - Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin viidessä tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 8 vuorokauden ajan. Mitattuja tiloja olivat ryhmähuoneet 07, 29, 50 ja 57 sekä monitoimihalli Tilojen ja ulkoilman välisen paine-eron keskiarvot olivat pieniä. Keskiarvot vaihtelivat välillä noin -1 Pa alipaineisuus noin 2 Pa ylipaineisuus ulkoilmaan verrattuna. - Kokonaisuutena painesuhteet vaihtelivat enimmäkseen -5 Pa alipaineisuudesta 5 Pa ylipaineisuuteen ulkoilmaan verrattuna. Lisäksi mitattiin useana päivänä 5 13 Pa ylipaineisuutta ryhmähuoneessa Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä (26)

24 3.8 Muita havaintoja - Jälkimmäisenä tutkimuspäivänä maanantaina noin klo 9 havaittiin, että IV-konehuoneessa vuotaa lämmitysjärjestelmästä vettä konehuoneen lattialle, josta vesi meni konehuoneen toiseen lattiakaivoon. Vettä ei päässyt päiväkotitiloihin. Vesivuoto oli pumpun P1 kohdalla, kyseessä on lämpimän käyttöveden pumppu. Välittömästi soitettiin kiinteistönhoitajalle, joka ohjeisti laittamaan oikeat sulut kiinni ja vesivuoto loppui. Kiinteistönhoitaja saapui konehuoneeseen ja alkoi järjestää paikalle putkimiestä. Valvontajärjestelmän ilmoituksen mukaan järjestelmään oli tullut hälytys klo Kuva 50. IV-konehuone vesivuodon havaitsemisen jälkeen. 3.9 Johtopäätökset - Ilmanvaihtokoneen TK1-PK1 sekä tuloilmakoneen TK2 ja sitä vastaavan poistoilmakoneen PK2 tekninen käyttöikä on ylittynyt. Nykyiset pääosin alkuperäiset ilmanvaihtolaitteistot tulisi uusia kokonaisuudessaan. - Päiväkotilojen koneen TK1-PK1 nykyisiä ympärivuorokautisia käyntiaikoja pidetään sopivina. Mikäli koneen käyttöä jatketaan, tulisi poistaa tai korvata ilmanvaihtolaitteiden sisäosien mineraalivillaa sisältävät materiaalit sekä parantaa tuloilman suodatusta. Puhaltimien hihnat olisi kiristettävä. Ulkoilmasäleikkö ja - kammio tulisi puhdistaa sekä jatkaa veden poistoputken pää IV-konehuoneen lattiakaivoon. Päiväkotilojen nykyistä ilmanvaihtoa ja ilmanjakoa olisi suositeltua tehostaa, mutta nykyisellä vanhalla ilmanvaihtojärjestelmällä tehostusmahdollisuudet lienevät rajallisia. 24 (26)

25 - Keittiötilojen koneiden TK2 ja PK2 käyntiajat olisi suositeltua muuttaa ympärivuorokautisiksi. Mikäli koneiden käyttöä jatketaan, tulisi ainakin tuloilmapuolelta poistaa tai korvata koneen sisäosien, kanavien äänenvaimentajien ja päätelaitteiden mineraalivillaa sisältävät materiaalit. Tuloilman suodatuksessa olisi suositeltua siirtyä M6-suodattimista F7-suodattimiin. Puhaltimien hihnat tulisi tarkistaa säännöllisesti. - Monitoimihallissa 40 oleva takka ei aistinvaraisesti arvioituna ole riskitekijä sisäilman laadun kannalta. - Painesuhteiden seurantamittausten perusteella nykyisen ilmanvaihdon tasapainoa ei ole kokonaisuutena tarpeen säätää. - IV-konehuoneessa aamulla todetusta vesivuodosta ei ilmeisesti ollut lähtenyt hälytystä LVI-päivystäjälle, koska vuotoa ei ollut lopetettu. 3.10Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä Heti tehtäviä: - Ilmanvaihtolaitteiden sisäosien mineraalivillaa sisältävät materiaalit poistetaan tai korvataan (koneet, kanavien äänenvaimentimet, päätelaitteet). Tuloilman suodatuksessa siirrytään M6-suodattimista F7-suodattimiin. Tulo- ja poistoilmapuhaltimien hihnat tarkistetaan ja kiristetään. Ulkoilmasäleikkö ja - kammio puhdistetaan ja jatketaan veden poistoputken pää IV-konehuoneen lattiakaivoon. - Pyritään tehostamaan ryhmähuoneiden ja monitoimihallin ilmanvaihtoa koneen TK1-PK1 tehoa lisäämällä. Suositellaan säätämään tilojen ilmanvaihto nykyisiä käyttäjämääriä vastaavalle tasolle. Säädön tavoitteena on Asumisterveysasetus 2015:n mukainen ilmanvaihto eli vähintään 6 dm 3 /s tuloilmaa(ulkoilmaa) henkilöä kohden. Ylhäälle seinälle asennettujen tuloilman päätelaitteiden säleet suositellaan suunnattavaksi sopivasti alaviistoon, jotta tuloilma kulkeutuisi alas oleskeluvyöhykkeelle. - Keittiötilojen ilmanvaihdon käyntiajat muutetaan ympärivuorokautisiksi. - LVI-valvontajärjestelmän hälytysten toiminnan tarkistaminen. Myöhemmin tehtäviä: - Rakennuksen ilmanvaihtolaitteistot uusitaan viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä kokonaisuudessaan. - Ulkoilmasäleikön ja -kammion puhdistamista suositellaan säännöllisesti, esim. kerran vuodessa. 25 (26)

26 - Ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtovälinä pidetään kaksi kertaa vuodessa. Suodatinvaihdon yhteydessä tarkistetaan kehysten tiiveys. Lisäksi suositellaan puhaltimen hihnojen tarkistusta säännöllisesti. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Markku Sillanpää DI, Projektipäällikkö Rakennusterveysasiantuntija Jarkko Lesonen DI, Tutkija LIITTEET Liite 1 Liitteet Liitteet Liitteet Mittauspisteet pohjakuvassa Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten kuvaajat Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittausten kuvaajat Painesuhteiden seurantamittausten kuvaajat 26 (26)

27 Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 1

28 L1 IV-kone: TK1-PK1 Ryhmähuoneen 07 sisäilman hiilidioksidipitoisuus Ryhmähuone 07 - mittauspiste L1 : keskiarvo 633 ppm (min 390 ppm, maks 1940 ppm) Osan ajasta mittalaitteeseen ei tullut sähköä, kyseiset mittausarvot on poistettu Hiilidioksidipitoisuus, ppm IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa Viikonloppu Aika Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 2.1

29 L2 IV-kone: TK1-PK1 Ryhmähuoneen 29 sisäilman hiilidioksidipitoisuus Ryhmähuone 29 - mittauspiste L2 : keskiarvo 658 ppm (min 387 ppm, maks 2019 ppm) Hiilidioksidipitoisuus, ppm IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa Viikonloppu Aika Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 2.2

30 L3 IV-kone: TK1-PK1 Monitoimihallin 40 sisäilman hiilidioksidipitoisuus Monitoimihalli 40 - mittauspiste L3 : keskiarvo 532 ppm (min 391 ppm, maks 1655 ppm) Hiilidioksidipitoisuus, ppm IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa Viikonloppu Aika Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 2.3

31 L4 IV-kone: TK1-PK1 Ryhmähuoneen 50 sisäilman hiilidioksidipitoisuus Ryhmähuone 50 - mittauspiste L4 : keskiarvo 569 ppm (min 374 ppm, maks 1786 ppm) Hiilidioksidipitoisuus, ppm IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa Viikonloppu Aika Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 2.4

32 L5 IV-kone: TK1-PK1 Ryhmähuoneen 55 sisäilman hiilidioksidipitoisuus Ryhmähuone 55 - mittauspiste L5 : keskiarvo 564 ppm (min 382 ppm, maks 2009 ppm) Hiilidioksidipitoisuus, ppm IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa Viikonloppu Aika Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 2.5

33 L6 IV-kone: TK1-PK1 Ryhmähuoneen 57 sisäilman hiilidioksidipitoisuus Ryhmähuone 57 - mittauspiste L6 : keskiarvo 493 ppm (min 387 ppm, maks 1907 ppm) Hiilidioksidipitoisuus, ppm IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa Viikonloppu Aika Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 2.6

34 L1 Ryhmähuoneen 07 sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila - mittauspiste L1 : keskiarvo 23,2 C (min 22,3 C, maks 24,6 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L1 : keskiarvo 47 % (min 26 %, maks 59 %) Lämpötila ( C) IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa Suhteellinen kosteus (%) Viikonloppu Aika 10 Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 3.1

35 L2 Ryhmähuoneen 29 sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila - mittauspiste L2 : keskiarvo 21,7 C (min 20,6 C, maks 24 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L2 : keskiarvo 50 % (min 29 %, maks 67 %) Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) 21 IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa Viikonloppu Aika 10 Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 3.2

36 L3 Monitoimihallin 40 sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila - mittauspiste L3 : keskiarvo 21,1 C (min 20,5 C, maks 22,5 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L3 : keskiarvo 52 % (min 29 %, maks 66 %) Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa Viikonloppu Aika 10 Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 3.3

37 L4 Ryhmähuoneen 50 sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila - mittauspiste L4 : keskiarvo 22,3 C (min 21,4 C, maks 24,3 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L4 : keskiarvo 49 % (min 28 %, maks 66 %) Lämpötila ( C) IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa Suhteellinen kosteus (%) 20 Viikonloppu Aika 10 Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 3.4

38 L5 Ryhmähuoneen 55 sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila - mittauspiste L5 : keskiarvo 22,1 C (min 21,2 C, maks 23,6 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L5 : keskiarvo 49 % (min 27 %, maks 66 %) Lämpötila ( C) IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa Suhteellinen kosteus (%) 20 Viikonloppu Aika 10 Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 3.5

39 L6 Ryhmähuoneen 57 sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila - mittauspiste L6 : keskiarvo 20,5 C (min 19,6 C, maks 21,6 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L6 : keskiarvo 55 % (min 36 %, maks 68 %) Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) Viikonloppu IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa Aika 10 Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 3.6

40 PS1 IV-kone: TK1-PK1 Ryhmähuoneen 07 ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Ryhmähuone 07 - mittauspiste PS1 : keskiarvo -0,3 Pa (min -6,3 Pa, maks 5 Pa) 10 5 Paine-ero, Pa IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa -15 Viikonloppu -20 Sisätila on ulkoilmaan verrattuna alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 4.1

41 PS2 IV-kone: TK1-PK1 Ryhmähuoneen 29 ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Ryhmähuone 29 - mittauspiste PS2 : keskiarvo 1,6 Pa (min -3 Pa, maks 12,8 Pa) 10 5 Paine-ero, Pa IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa -15 Viikonloppu -20 Sisätila on ulkoilmaan verrattuna alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 4.2

42 PS3 IV-kone: TK1-PK1 Monitoimihallin 40 ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Monitoimihalli 40 - mittauspiste PS3 : keskiarvo -0,2 Pa (min -4,7 Pa, maks 8,3 Pa) 10 5 Paine-ero, Pa IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa -15 Viikonloppu -20 Sisätila on ulkoilmaan verrattuna alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 4.3

43 PS4 IV-kone: TK1-PK1 Ryhmähuoneen 50 ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Ryhmähuone 50 - mittauspiste PS4 : keskiarvo -1,1 Pa (min -5,3 Pa, maks 2,2 Pa) 10 5 Paine-ero, Pa IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa -15 Viikonloppu -20 Sisätila on ulkoilmaan verrattuna alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 4.4

44 PS5 IV-kone: TK1-PK1 Ryhmähuoneen 57 ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Ryhmähuone 57 - mittauspiste PS5 : keskiarvo -0,9 Pa (min -9,9 Pa, maks 2,7 Pa) 10 5 Paine-ero, Pa IV-kone TK1-PK1 ei toiminnassa -15 Viikonloppu -20 Sisätila on ulkoilmaan verrattuna alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Lippajärven päiväkoti Tammihaantie 6, Espoo 1. kerros LIITE 4.5