MUISTIO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS

Transkriptio

1 Mauri Karoma Tilapalvelut-liikelaitos PL ESPOON KAUPUNKI tiedoksi: 2021 PÄIVÄKOTI TUULIKELLO, LUUTNANTINKUJA 2A, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Päiväkoti Tuulikello on rakennettu 1970-luvun lopulla (piirustukset 1977). Rakennuksessa on toiminut alun perin neuvola ja hammashoitola. Päiväkotikäytössä rakennus on ollut vuonna 1997 tehdystä peruskorjauksesta lähtien. Rakennus on puurakenteinen ja yksikerroksinen, alapohjarakenteet ovat kantavia betonirakenteita. Julkisivut ovat lautaverhoiltuja. Käyttäjäpalaute on kirjattu sisäilmasto-olosuhdelomakkeeseen. Ilmanvaihto koetaan lähes kaikissa tiloissa puutteelliseksi ja lattiat kylmiksi. Tiloissa on ajoittain havaittu myös poikkeavaa (vanhan talon, navetan) hajua. Viisi työntekijää kokee oireilua tiloissa. Rakennusta käyttää 30 lasta ja 7 työntekijää. Rakennukseen tehtiin ns. rakenne- ja ilmanvaihtotekninen katsastus, jolla tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastuksen suorittivat Sanna Pohjola ja Jarkko Lesonen Katsastukseen kuuluvat seurantamittaukset tehtiin Katsastuksessa oli mukana päiväkodin johtaja Kaisa Mäki ja kiinteistönhoitaja Jarmo Pulliainen. 1 (20) S w e co Ilmalanportti 2 FI Helsinki, p (0) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

2 1 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.2 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Rakennuksen ympärillä on salaojat. Tarkastuskaivon kansi avattiin tarkastusta varten. Puutteita ei havaittu. Salaojien tekninen käyttöikä on yleensä vuotta. 1.3 Päällysteet, Alueen päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Sokkelin vierustalla on pääosin mukulakivetys ja leikkipihan puolella hiekka. Lähellä rakennusta ei ole kasvillisuutta. Sadevedet on ohjattu syöksytorvista umpinaisiin sadevesikaivoihin. - Rakennuksen vierustat on tasaiset. Leikkipihan puolella maa viettää loivasti rakennukseen päin (viereinen koulun rakennus ylempänä kuin päiväkotirakennus). Paikoin sadevesi lammikoituu rakennuksen seinustalle pihan puolella. Kuvat 1, 2. Vesi lammikoituu paikoin pihan puolella (länteen) rakennuksen seinustalle. Salaojan tarkastuskaivossa ei havaittu puutteita. 1.4 Perustukset, perusmuurit - Sokkelit ovat betonia. Paikoin sokkelissa havaittiin kosteusjälkiä (kuva 3). Sokkelin ulkopuolella havaittiin patolevy. Osittain patolevyn yläreuna oli maanpinnan alapuolella. 2 (20)

3 Kuvat 3, 4. Paikoin betonisokkelissa oli havaittavissa kosteusjälkiä (kuva oikealla lännenpuoleiselta seinustalta) ja paikoin harjateräkset olivat esillä (kuva vasemmalla pihavarastosta) 1.5 Alapohjat Kuvat 5, 6. Leikkauskuva A-A vuodelta 1997 (yllä), jossa rakennuksen alla näkyy ryömintätila. Alkuperäisessä vuoden 1977 suunnitelmassa (alla) rakennukseen on piirretty maanvastaiset alapohjat (muovimatto-80 mm teräsbetoni-vuorauspaperi-150 mm sora-muovikalvo-200 mm tiivistetty sora). Tasakatto on muutettu harjakatoksi vuoden 1997 peruskorjauksen yhteydessä. 3 (20)

4 - Rakennuksessa on kantava alapohja, jonka alapuolella on ryömintätila. Ryömintätilaan on yksi tarkastusluukku, joka sijaitsee keittiön edustalla käytävällä. Luukkua ei saatu auki alustatilan tarkastusta varten. Ilmanvaihtopiirustuksen mukaan ryömintätila on koneellisesti tuuletettu huippuimurilla. Tuuletusputkia havaittiin jokaisella nurkalla. - Lattiapinnoilla ei havaittu kosteutta pintakosteudenilmaisimella havainnoitaessa. Ateljessa havaittiin lattiapinnoitteessa kupru, mutta ko. kohdassa ei havaittu kosteutta. - Lattiapinnoilla ei havaittu merkittävää painumaa. Kuvat 7, 8. Ryömintätilan tarkastusluukkua ei saatu avattua tarkastusta varten. Luukkua ei ole tiivistetty ilmatiiviisti. 1.6 Runko, kantavat seinät - Rakennuksen kantavat rakenteet ovat puuta. Kantavissa rakenteissa ei havaittu näkyviltä osin puutteita. 1.7 Yläpohjat - Yläpohjat ovat puurakenteiset. Alun perin rakennuksessa on ollut tasakatto, jonka pinnoitteena on ollut huopa. Vuoden 1997 peruskorjauksen yhteydessä tasakatto on muutettu pulpettikatoksi. - Yläpohjan tarkastusluukku on rakennuksen päädyssä. Yläpohjaa ei päästy luukun kautta kuitenkaan tarkastamaan (tikkaat liian lyhyet). 4 (20)

5 1.8 Ulkoseinät, julkisivut - Rakennuksen julkisivu on laudoitettu ja sen takana havaittiin tuuletusväli. Tuulensuojalevynä on piirustusten mukaan lujalevy, lämmöneristeenä 100 mm mineraalivilla ja höyrynsulkumuovi on kipsilevyn takana. - Julkisivulaudoituksen maalipinta oli suhteellisen hyvässä kunnossa. Pientä kulumaa havaittiin pihan puoleisilla seinustoilla, eniten etelänpuoleisella päätyseinustalla (Kuvat 9-10). - Ulkoseinän sisäkuoressa havaittiin paikoin levyseinissä pientä halkeilua. Katselmushetkellä poikkeavaa hajua tai ilmavirtauksia ei seinä- ja lattianliitoskohdista tai pistorasioista havaittu. Kuvat 9, 10. Julkisivulaudoituksessa maalipinnassa kulumaa lähinnä etelänpuoleisella seinustalla. 1.9 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Ikkunat ovat alkuperäisiä, puukarmisia pääosin 3-lasisia ikkunoita. Paikoin ikkunoiden karmien maalit hilseilivät, joten ikkunoiden huoltomaalaus on ajankohtainen. - Ikkunoiden vesipeltien kallistukset ovat riittävät. 5 (20)

6 Kuvat 11, 12. Ikkunat ovat alkuperäisiä, puukarmisia 3-lasisia ikkunoita. Paikoin ikkunoiden karmeissa maalit hilseilivät. Vesipeltien kallistukset ovat riittävät Ulko-ovet - Ulko-ovet ovat alkuperäisiä teräsrunkoisia, eikä niissä havaittu puutteita. Tiivisteet on syytä uusia muutaman vuoden välein Vesikatteet, kattokaivot - Vesikatteena on rivipeltikate, joka pinnoite on monin paikoin hilseillyt (Kuvat 13-15). Myös pienialaisia ruostevaurioita oli havaittavissa. Vesikate tulee pinnoittaa ja ruostealueet paikata. - Rännit olivat täynnä lehtiä ym. roskaa, joka estää sadeveden virtaamista syöksytorviin. 6 (20)

7 Kuvat 13, 14, 15. Vesikatteen pinnoite oli paikoin irronnut ja vesikatteella leväkasvustoa. Paikoin havaittiin myös pienialaisia ruostevaurioita. Rännit tulee puhdistaa Tilapinnat ja tilavarusteet - Lattiapinnoitteena on pääosan alkuperäinen muovimatto/linoleummatto. lattiapinnoitteet olivat osin kuluneita ja niiden uusimiseen tulee varautua lähiaikoina. - Lattiapinnoilla ja ylätasoilla havaittiin paikoin runsaasti likaa ja pölyä (Kuvat 16-18). - Tiloissa ei havaittu tarkastushetkellä poikkeavia hajuja sisäilmassa. Kuvat 16, 17, 18. Lattiapinnoilla ja ylätasopinnoilla havaittiin paikoin runsaasti likaa ja pölyä Märkätilat - Märkätiloissa ei havaittu poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella havainnoitaessa eikä aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia jälkiä. 7 (20)

8 - Wc-tiloissa 212, 213 ja 218 lavuaarin viemäriliitos oli lattiatason alapuolella ja rakoon oli kertynyt runsaasti likaa (Kuvat 19-20). - Kuvat 19, 20. wc-tiloissa 212, 213 ja 218 lavuaarin viemäriliitos oli lattiantason alapuolella ja tähän oli kertynyt runsaasti likaa Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Räystäskourujen, syöksytorvien ja sadevesikaivojen puhdistus - Ryömintätilan ja yläpohjan tarkastus. - Tilojen huolellisempi puhdistus (lattiapinnat, ylätasopinnat) - Wc-tiloissa 212, 213 ja 218 lavuaarien viemäriläpivientien tiivistäminen alapohjarakenteeseen. - Vesikaton ruostevaurioiden korjaus/paikkaus. Vesikatto suositellaan puhdistamaan ja pinnoittamaan kauttaaltaan. - Maanpinnan muotoilu pihan puolella siten, ettei sadevesi lammikoidu rakennuksen seinustalle. - Ikkunankarmien kunnostus. Vaihtoehtoisesti voidaan harkita ikkunoiden uusimista. - Julkisivulaudoituksen paikkamaalaus. - Sokkelin paikkakorjaukset - Ulko-ovien ja ikkunoiden tiivisteiden tarkastus ja tarvittaessa uusiminen muutaman vuoden välein - Lattiapinnoitteiden uusiminen lähivuosina. 8 (20)

9 2 SISÄILMAOLOSUHTEET 2.1 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset - Hiilidioksidipitoisuutta seurattiin neljässä tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 8 vuorokauden ajan. Mitattuja tiloja olivat Atelje, iso ryhmätila, Lepola ja ruokailutila. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Taulukkoon on kirjattu mitattujen tilojen suurin käyttäjämäärä, suunniteltu ilmanvaihto vuoden 1997 ilmanvaihtopiirustuksista sekä seurantajakson aikaiset hiilidioksidipitoisuudet: Tila Suurin käyttäjämäärä, kpl Suunniteltu ilmanvaihto v ) Hiilidioksidipitoisuus seurantajakson aikana, ppm Atelje 7 +46/-22 dm 3 /s Iso ryhmätila dm 3 /s (lisäksi +32 dm 3 /s tilan reunassa) Lepola /-36 dm 3 /s Ruokailutila /-60 dm 3 /s ) + tarkoittaa tuloilmaa. tarkoittaa poistoilmaa. - Luonnollisesti korkeimmat pitoisuudet (yli 1000 ppm) mitattiin, kun tiloissa oli toimintaa. Pitoisuus oli yli 1000 ppm noin 0,5-3 tuntia kerrallaan isossa ryhmätilassa, Lepolassa ja ruokailutilassa. Ateljessa pitoisuudet olivat alhaisimmat tilan vähäisemmän käytön vuoksi. - Kolmena iltana viikossa ruokailutilassa kokoontuu tiedekerho klo Selkeimmin tämä näkyi mittaustuloksissa illalla 12.9., jolloin hiilidioksidipitoisuus oli ppm. - Asumisterveysasetus 2015:n mukaan hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, kun sisäilman pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Ulkoilman pitoisuus oli noin 390 ppm, joten sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy sisäilman pitoisuuksilla yli 1540 ppm. Toimenpideraja ei ylittynyt missään tilassa seurantajakson aikana. - Isossa ryhmätilassa, Lepolassa ja ruokailutilassa ilmanvaihto on puutteellista tilojen nykyisiin käyttäjämääriin verrattuna, mikäli ilmanvaihto on vuoden 1997 ilmanvaihtopiirustusten mukaista. Tällöin tilojen tuloilmavirta on noin 3-4 dm 3 /s henkilöä kohden suurimmalla käyttäjämäärällä. Asumisterveysasetus 2015:n mukaan tuloilmaa(ulkoilmaa) tulisi olla vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. - Ateljessa ilmanvaihto on Asumisterveysasetus 2015:n mukaista, mikäli tilan ilmanvaihto on vuoden 1997 ilmanvaihtopiirustusten mukaista. Tällöin tuloilmavirta on noin 6,5 dm 3 /s henkilöä kohden suurimmalla käyttäjämäärällä. 9 (20)

10 2.2 Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset - Lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin neljässä tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 8 vuorokauden ajan. Mitattuja tiloja olivat Atelje, iso ryhmätila, Lepola ja ruokailutila. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Sisäilman lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden vaihteluvälit olivat seuraavat: Tila Lämpötila ma-pe klo 8-17, C Sisäilman suhteellinen kosteus seurantajakson aikana, % Atelje 19,8-21,2 1) Iso ryhmätila 20,2-22, Lepola 19,7-23, Ruokailutila 20,2-23,0 2) ) Lisäksi 21,2-21,7 C noin klo 19 (iltakäyttö). 2) Lisäksi 23,0-23,4 C noin klo (iltakäyttö). - Mittaukset tehtiin ajankohtana, jolloin kesän jälkeen lämmityskausi oli alkamassa. Asumisterveysasetus 2015:n mukaan lasten päivähoitopaikoissa sisäilman lämpötilan toimenpiderajat ovat C lämmityskauden ulkopuolella ja C lämmityskaudella. Sisäilman lämpötilojen tulisi olla toimenpiderajojen sisällä. Ateljessa ja Lepolassa lämpötila oli ajoittain aamupäivällä 19,7-20 C eli toimenpiderajojen ulkopuolella. Muilta osin tutkittujen tilojen sisäilman lämpötilat olivat toimenpiderajojen mukaisia ma-pe klo Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittauspisteissä välillä % seurantajakson aikana. Mitatut lukemat ovat tavanomaisia tutkitun tyyppiselle rakennukselle vuodenaika, ilmanvaihto ja tilojen käyttö huomioon ottaen. 2.3 Johtopäätökset - Hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaustulosten ja Asumisterveysasetus 2015:n hiilidioksidipitoisuuden toimenpiderajan perusteella tiloissa ei olisi tarpeen tehdä ilmanvaihdollisia toimenpiteitä. Ison ryhmätilan, Lepolan ja ruokailutilan v suunniteltu ilmanvaihto ei kuitenkaan ole suurimmilla käyttäjämäärillä Asumisterveysasetus 2015:n mukaista (vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden). Tiloissa tulisi selvittää mahdollisuuksia tehostaa ilmanvaihtoa. - Rakennuksen ilmanvaihtokoneiden täyden tehon käyntiajoiksi on asetettu Ma-Pe klo 6-18, jolloin iltakäytön aikana ilmanvaihto menee puoliteholle klo (20)

11 - Ateljessa ja Lepolassa ajoittain aamupäivällä todettujen alle 20 C lämpötilojen katsotaan liittyvän osittain mittausajankohtaan, joka osui lämmityskauteen siirtymisen vaiheeseen. Lämmityskauden alkaessa lämpöolojen tulisi vakiintua toimenpiderajojen C välille. Tarvittaessa lämmityskaudella tulisi tarkistaa patteriventtiilien säädöt ja toiminta. 2.1 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Rakennuksessa suositellaan tilojen ilmanvaihdon ilmavirtojen selvittämistä ja säätämistä vastaamaan tilojen nykyisiä käyttäjämääriä. Säädön tavoitteena on Asumisterveysasetus 2015:n mukainen ilmanvaihto eli vähintään 6 dm 3 /s tuloilmaa(ulkoilmaa) henkilöä kohden. - Ilmanvaihtokoneiden täyden tehon käyntiaikoja suositellaan jatkettavaksi, jotta ilmanvaihto toimii täydellä teholla myös iltakäytön aikana. Tällöin jatkettu käyntiaika voisi olla esim. Ma-Pe klo Jos yksittäisissä tiloissa todetaan lämmityskaudella lämpötiloja alle 20 C, tulisi tarkistaa patteriventtiilien säädöt ja toiminta. 11 (20)

12 3 ILMANVAIHTOLAITTEET 3.1 Ilmanvaihtokone TK1 - Ilmanvaihtokone TK1 palvelee Ateljeta, Lepolaa, Leikkilää, toimistohuonetta, ruokailutilaa ja keittiötä (ilmanvaihtopiirustukset eivät täysin selviä). - V asennettu kone sijaitsee IV-konehuoneessa. - Käyntiajat: Ma-Pe klo 6-18 täysi teho. Kaikkina muina aikoina puoliteho (myös viikonloppuisin). - Ulkoilmasäleikkö: Ulkoseinällä räystään alla sijaitseva ns. vakiosäleikkö. Säleikkö on yhteinen koneen TK2 kanssa. Säleikön epäpuhtauksien määrä vähäinen. - Ulkoilmakammio: Ei kosteutta eikä mineraalivillaa. Ei veden poistoputkea. - Tuloilman suodatus: F7-tasoinen pussisuodatin, jonka suodatinkehyksissä oli vähäistä ohivuotoa (kehyksissä ei ole lukitusmekanismia). Vähäisiä kosteusjälkiä suodatinosassa. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa. - Poistoilman suodatus: M5-tasoinen pussisuodatin, jonka suodatinkehyksissä oli vähäistä ohivuotoa (kehyksissä ei ole lukitusmekanismia). Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa. - Lämmöntalteenotto: Pyörivä lämmöntalteenottolaite, lamellien pölyn määrä vähäinen. - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, lamellien pölyn määrä vähäinen - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tulo- ja poistoilmapuhallin: Suorakäyttöisiä, ei taajuusmuuttajia. - Konekotelo: Sisäosien pölyn määrä oli vähäinen, sisällä ei ollut mineraalivillaa. Kuva 21. Ilmanvaihtokone TK1. 12 (20)

13 Kuva 22. Ulkoilmasäleikkö sijaitsee ulkoseinällä räystään alla. Säleikkö on yhteinen koneen TK2 kanssa. Säleikön epäpuhtauksien määrä vähäinen. Kuvat 23, 24. Ylhäällä: Punainen tuloilmasuodatin oli F7-tasoinen. Suodatinkehyksissä oli vähäistä ohivuotoa (kehyksissä ei ole lukitusmekanismia). Vähäisiä kosteusjälkiä suodatinosassa. Suodattimen takana näkyvän pyörivän lämmöntalteenottolaitteen lamellien pölyn määrä oli vähäinen. Alhaalla: Näkymä tuloilmapuhaltimen kohdalle. Yleisesti konekotelon sisäosien pölyn määrä oli vähäinen, kotelon sisällä ei ollut mineraalivillaa. 13 (20)

14 3.2 Ilmanvaihtokone TK2 - Ilmanvaihtokone TK2 palvelee isoa ryhmätilaa ja eteistä. Koneeseen on liitetty wctilojen poistot (ilmanvaihtopiirustukset eivät täysin selviä, wc-tiloilla ei erillistä huippuimuria). - V asennettu kone sijaitsee IV-konehuoneessa. - Käyntiajat: Ma-Pe klo 6-18 täysi teho. Kaikkina muina aikoina puoliteho (myös viikonloppuisin). - Ulkoilmasäleikkö: Ulkoseinällä räystään alla sijaitseva ns. vakiosäleikkö. Säleikkö on yhteinen koneen TK1 kanssa. Säleikön epäpuhtauksien määrä vähäinen. - Ulkoilmakanava: Ei voitu havainnoita sisäosia. Ei veden poistoputkea. - Tuloilman suodatus: Esisuodattimena noin G3-tasoinen suodatinmatto. Suodattimena M5-tasoinen kasettisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa. - Poistoilman suodatus: Suodattimena noin G3-tasoinen suodatinmatto. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa. - Lämmöntalteenotto: Kaksi peräkkäistä levylämmöntalteenottolaitetta. Pölyä sekä tulo- että poistoilmapuolella. - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, neulaputkien pölyn määrä vähäinen - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tulo- ja poistoilmapuhallin: Suorakäyttöisiä, ei taajuusmuuttajia. - Konekotelo: Tuloilmapuolella hyönteisjäämiä ja pölyä kotelon pohjalla esisuodattimen jälkeen. Muilta osin kotelon sisäpintojen pölyn määrä melko vähäinen. Sisällä ei ollut mineraalivillaa. Kuva 25. Ilmanvaihtokone TK2. 14 (20)

15 3.3 Tuloilman päätelaitteet ja kanavat - Tuloilman päätelaitteiden sisäosat tarkistettiin ateljessa ja isossa ryhmätilassa. Tuloilmalaitteen hajotinosissa ei ollut mineraalivillaa. Sen sijaan tuloilman liitäntälaatikoissa todettiin mineraalivillaa, joka oli reunoiltaan pinnoittamatonta. Kuvat 26, 27. Ateljessa on kaksi tuloilmalaitetta. Liitäntälaatikoiden sisällä mineraalivillaa, jonka reunat ovat pinnoittamattomia. Kuvat 28, 29. Isossa ryhmätilassa on kaksi tuloilmalaitetta. Liitäntälaatikoiden sisällä mineraalivillaa, jonka reunat ovat pinnoittamattomia. - Tuloilmakanavia ei tutkittu. Ilmanvaihtopiirustusten mukaan IV-konehuoneessa olevissa tuloilmakanavissa on äänenvaimentimia. 15 (20)

16 3.4 Ilmanjako - Ilmanjakoa selvitettiin Ateljessa, isossa ryhmätilassa, ruokailutilassa ja toimistohuoneessa. - Ateljessa ja toimistohuoneessa todettiin, että ilmanjako on kohtuullinen. Näissä tiloissa tuloilman päätelaitteet ja poistoilmaventtiilit sijaitsevat samalla seinällä. Tuloilmavirran nopeus arvioitiin riittäväksi päätelaitteen otsapinnassa, jolloin tuloilman heittokuvio ulottuu riittävän pitkälle ja tuloilmaa ei kulkeudu päätelaitteesta suoraan poistoilmakanavaan. Vastaavan tyyppisiä tuloilman päätelaitteita on Leikkilässä ja Lepolassa. Kuitenkin Lepolassa tuloilman päätelaitteet ja poistoilmaventtiilit on asennettu lähekkäin viereisille seinille, tällöin osa tuloilmasta kulkeutuu suoraan poistoilmakanavaan. - Isossa ryhmätilassa ja ruokailutilassa todettiin, että ilmanjako on hyvin puutteellinen. Näissä tiloissa tuloilma jaetaan tiloihin lähelle kattoa asennettujen päätelaitteiden kautta. Tuloilmavirta ja sen nopeus päätelaitteiden otsapinnassa olivat aistinvaraisesti hyvin vähäisiä, jolloin tuloilmaa ei kulkeudu laajalle alueelle tilaan. Lisäksi ruokailutilassa tuloilman päätelaite on tilan reunassa poistoilmaventtiilien lähellä, jolloin tuloilmaa menee suoraan poistoilmakanavaan. Kuva 30. Atelje, jossa ilmanjako on kohtuullinen. Tuloilmavirran nopeus arvioitiin riittäväksi, tuloilma ei mene suoraan poistoilmakanavaan. Kuvat 31, 32. Vasemmalla iso ryhmähuone ja oikealla ruokailutila, joissa ilmanjako on puutteellista. Tuloilma ei kulkeudu laajalle alueelle tilaan, koska tuloilmavirta ja sen nopeus on vähäinen. Lisäksi ruokailutilan tuloilman päätelaitteesta tuloilmaa menee suoraan viereiseen poistoilmakanavaan. 16 (20)

17 3.5 Ryömintätilan tuuletus ja siivoustila Ryömintätila on tuuletettu koneellisesti vesikatolla olevalla huippuimurilla PF3, jonka todettiin toimivan. Ryömintätilan korvausilmaa varten rakennuksen ulkoseinustalla on yhteensä neljä tuuletusputkea. Ilmanvaihtopiirustuksen mukaan ryömintätilan lisäksi kyseiseen huippuimuriin on liitetty myös vanha kompressoritilan poisto, joka sijaitsee nykyisessä siivoustilassa 210. Vanhassa kompressoritilan poistossa ei ole enää poistoilmaventtiiliä, mikä lisää siivoustilan 210 poistoilmavirtaa kohtuuttoman suureksi ja samalla pienentää ryömintätilan poistoilmavirtaa. Nykyisessä siivoustilassa 210 on lisäksi erillinen yleispoistoon liitetty poistoilmaventtiili. Vanhan kompressoritilan poisto ilman poistoilmaventtiiliä (nyk. siivoustila 210) Kuvat 33, 34, 35. Ryömintätilan ja vanhan kompressoritilan (nyk. siivoustila 210) yhteinen huippuimuri PF3 toimii. Tilojen poistot on liitetty samaan poistoilmakanavaan. Vanhan kompressoritilan poistossa ei ole enää poistoilmaventtiiliä, mikä pienentää ryömintätilan poistoilmavirtaa. Ryömintätilan poistoilmavirtaa voidaan lisätä säätämällä siivoustilan 210 poistoilmavirrat nykyistä selkeästi pienemmäksi. Ryömintätilan poistoilmakanava 17 (20)

18 3.6 Muita havaintoja - Koneellinen poistoilmanvaihto arvioitiin aistinvaraisesti riittäväksi seuraavissa tiloissa: Ateljen varasto, varasto 217, wc 218, varasto 219 ja wc Koneellinen poistoilmanvaihto arvioitiin aistinvaraisesti heikkotehoiseksi seuraavissa tiloissa: wc 212, wc 213 ja wc Keittiön huippuimuri PF2 oli toiminnassa. Keittiössä on mahdollisesti huuvan toimintaan liittyvä lisäaikakytkin. 3.7 Painesuhteiden seurantamittaukset - Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin neljässä tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 8 vuorokauden ajan. - Sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero oli pieni. Keskimäärin tilat olivat noin -1,5-3 Pa alipaineisia ulkoilmaan verrattuna. Enimmäkseen painesuhteet vaihtelivat -5 Pa alipaineisuudesta 2 Pa ylipaineisuuteen. - Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Johtopäätökset - Vuodelta 1997 peräisin olevat ilmanvaihtokoneet TK1 ja TK2 ovat käyttöönottovuotensa perusteella teknisen käyttöikänsä lopussa ja tulisi uusia. - Ilmanvaihtokoneiden TK1 ja TK2 täyden tehon käyntiajoiksi on asetettu Ma-Pe klo 6-18, jolloin iltakäytön aikana ilmanvaihto menee puoliteholle klo 18. Tällöin kasvaa mahdollisuus kokea ilmanvaihdon riittämättömyyden tunnetta. - Ilmanvaihtokoneiden TK1 ja TK2 ulkoilmasäleikkö sijaitsee ulkoseinällä räystään alla. Havaintojen mukaan sadeveden ja lumen kulkeutuminen koneisiin on vähäistä. Ulkoilmasäleikkö ei ole puhdistuksen tarpeessa. - Ilmanvaihtokoneen TK1 tulo- ja poistoilmasuodattimien kehysten vähäiset ohivuodot ovat seurausta kehysten lukitusmekanismien puutteesta. Pölyn määrä oli kuitenkin vähäinen suodattimien jälkeisillä pinnoilla, joten kehysten lukitusta ei tämänhetkisen näkemyksen mukaan ole tarpeen parantaa. Koneen TK1 suodattimien suodatustasot ovat riittäviä. Konekotelon sisäosia ei ole tarpeen puhdistaa. - Ilmanvaihtokoneeseen TK2 on ilmanvaihtopiirustusten mukaan liitetty wc-tilojen poistot. Wc-tilojen ja muiden likaisten tilojen poistoilmanvaihto tulisi olla toteutettu omalla huippuimurilla. 18 (20)

19 - Ilmanvaihtokoneen TK2 tuloilmapuolen hyönteisjäämät ja pöly ovat kulkeutuneet koneeseen ulkoilmasta karkean noin G3-tasoinen tuloilman esisuodattimen läpi ja sen ohivuotojen seurauksena. Koneeseen on tullut pölyä myös tilojen poistoilmasta, koska myös poistopuolella on karkea noin G3-tasoinen suodatin. Pölyä on konekotelon pohjalla ja lämmöntalteenottolaitteissa. Koneen sisäosat tulisi puhdistaa ja samalla harkita karkeasuodattimien tilalle parempia suodattimia, jotta jatkossa pölyn kertyminen vähenisi. Lisäksi koneen TK2 tuloilmapuolen M5- suodattimen tilalle olisi suositeltua harkita parempaa F7-tasoista suodatinta. Toisaalta parempien suodattimien asentamisen pienentää ilmavirtoja. - Tuloilman päätelaitteiden sisällä on mineraalivillaa, josta voi irrota kuituja tuloilmaan. Päätelaitteiden mineraalivilla tulisi poistaa ja mahdollisesti korvata materiaaleilla, joista ei irtoa kuituja. Myös tuloilmakanavien äänenvaimentimien sisällä voi olla mineraalivillaa. Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen puhtauden tarkistaminen olisi suositeltavaa. - Ilmanjaossa ja ilmanvaihdon määrässä todettiin selkeitä puutteita isossa ryhmätilassa ja ruokailutilassa. Lisäksi Lepolassa oli puutteita ilmanjaossa. Osassa wc-tiloja poistoilmanvaihto oli heikkotehoinen. Rakennuksessa olisi syytä tarkistaa toteutuvat ilmavirrat ilmanvaihtokoneittain ja tiloittain. Syytä olisi tarkistaa myös automatiikan ohjaukset sekä säätö- ja palopeltien asennot ja toiminta. - Siivoustilan 210 poistoilmavirta on liian suuri, koska tilassa olevassa vanhassa kompressoritilan poistossa ei ole venttiiliä. Tällöin samaan huippuimuriin liitetty ryömintätilan poisto on suunniteltua pienempi. Ryömintätilan poistoa tulee lisätä säätämällä siivoustilan 210 poistoa pienemmäksi. - Painesuhteiden seurantamittausten perusteella ilmanvaihdon nykyistä tasapainoa ei ole tarpeen säätää. 3.9 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä Heti tehtäviä: - Ilmanvaihtokoneiden TK1 ja TK2 täyden tehon käyntiaikoja suositellaan jatkettavaksi, jotta ilmanvaihto on täydellä teholla myös iltakäytön aikana. Jatkettu täyden tehon käyntiaika voisi olla esim. Ma-Pe klo Tuloilman päätelaitteiden sisäosien mineraalivilla suositellaan poistettavaksi. Päätelaitteiden mineraalivilla suositellaan korvattavaksi materiaaleilla, joista ei irtoa kuituja. Tuloilmakanavien äänenvaimentimien sisäpintojen mahdollinen mineraalivilla suositellaan pinnoitettavaksi kuitujen irtoamisen estämiseksi. Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen pölykertymät suositellaan tarkistettavaksi puhdistustarpeen arvioimiseksi. 19 (20)

20 - Ilmanvaihdon toteutuvat ilmavirrat tarkistetaan ilmanvaihtokoneittain ja tiloittain. Samalla tarkistetaan automatiikan ohjaukset sekä säätö- ja palopeltien asennot ja toiminta. Tilakohtaiset ilmavirrat säädetään vähintään ilmanvaihtosuunnitelmissa esitetylle tasolle, tarvittaessa ilmanvaihdon toimintaa tehostetaan vastaamaan nykyisiä käyttäjämääriä. Tavoitteena on Asumisterveysasetus 2015:n mukainen ilmanvaihto eli vähintään 6 dm 3 /s tuloilmaa(ulkoilmaa) henkilöä kohden. Päätelaitteista tuloilma suunnataan siten, että tuloilma huuhtelee tilaa mahdollisimman hyvin. - Vanhan kompressoritilan poistoon siivoustilassa 210 asennetaan poistoilmaventtiili. Siivoustilan 210 poistoilmavirtaa pienennetään säätämällä poistoilmavirta tilan käyttöön sopivaksi. Toimenpiteen tarkoituksena on lisätä poistoilmanvaihtoa ryömintätilassa, jonka poistolla on yhteinen huippuimuri vanhan kompressoritilan poiston kanssa. Viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä tehtäviä: - Rakennuksen ilmanvaihtolaitteet uusitaan (koneet, kanavat, päätelaitteet, säätölaitteet). - Mikäli havaitaan sadeveden tai lumen kulkeutumista nykyisiin koneisiin TK1 tai TK2, suositellaan sääsuojan asentamista ulkoilmasäleikön eteen. - Nykyisen ilmanvaihtokoneen TK2 sisäosat suositellaan puhdistettavaksi. Samalla harkitaan nykyisten karkeasuodattimien tilalle parempia suodattimia, jotta jatkossa epäpuhtauksien kertyminen koneeseen vähenee. Tuloilman M5- suodattimen tilalle suositellaan F7-suodatinta. - Wc-tilojen ja muiden likaisten tilojen poistoilmanvaihto eriytetään ja toteutetaan omalla erillisellä huippuimurilla. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sanna Pohjola MML, Rakennusterveysasiantuntija Jarkko Lesonen DI, Tutkija LIITTEET Liite 1 Liitteet Liitteet Liitteet Mittauspisteet pohjakuvassa Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten kuvaajat Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittausten kuvaajat Painesuhteiden seurantamittausten kuvaajat 20 (20)