MUISTIO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS

Transkriptio

1 Mauri Karoma Tilapalvelut-liikelaitos PL ESPOON KAUPUNKI tiedoksi: 4083 VINDÄNGENS SKOLA, TUULIKUJA 8 A, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Vindängens skola och daghem on otettu käyttöön vuonna Rakennuksessa on alakoulun koulun tiloja sekä esikoulu- ja päiväkotitiloja. Katsastus tehtiin ala-koulun tiloihin. Rakennus on kaksikerroksinen. Rakennuksen kantavana runkona on betonielementtinen pilari, palkkirunko. Väli ja yläpohjan kantavana rakenteena on ontelolaatat. Maanvastaiset ja väestönsuojan rakenteet ovat paikallavalettuja betonirakenteita. Julkisivut ovat rapattuja. Rakennukseen on tehty muutostöitä vuonna 2013 (mm. uusi IV-konehuone rakennettu vesikatolle). Kiinteistönhoitajalla ja rehtorilla ei ole tietoa rakennuksessa olleista vesivahingoista. Rakennuksen ilmanvaihtolaitteet on pääosin uusittu ja otettu käyttöön vuonna Käyttäjäpalaute on kirjattu sisäilmasto-olosuhdelomakkeeseen. Osa henkilökunnasta kokee heikkoon sisäilman laatuun viittaavia oireita rakennuksessa (4/25 henkilöä). Luokassa 219 ja 220 koetaan nenän ja kurkun ärsytysoireita. Rakennukseen tehtiin ns. rakenne- ja ilmanvaihtotekninen katsastus, jolla tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastuksen suorittivat Markku Sillanpää ja Jarkko Lesonen Katsastukseen kuuluvat seurantamittaukset tehtiin Katsastuksessa oli mukana koulun rehtori Ulrika Willför-Nyman ja kiinteistönhoitaja Fatmir Miftari. 1 (32) Sweco Ilmalanportti 2 FI Helsinki, p (0) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

2 1 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.2 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Lähtötietojen joukossa, ei ollut alkuperäisiä salaojapiirustuksia. - Juhlasalin näyttämön montusta löydettiin alkuperäinen salaojakaivo. Kaivo oli kuiva. - Rakennuksen ympärillä on uusittu osittain salaojia (suunnitelmien mukaan pohjoispäädyssä) vuonna 2004 tehtyjen korjausten yhteydessä. Tarkastuskaivon kansi avattiin tarkastusta varten. Puutteita ei havaittu. - Salaojien tekninen käyttöikä on yleensä vuotta, tarkastus 2 vuoden välein ja huutelu 5 vuoden välein. Kuvat 1 ja 2. Vas. rakennuksen alla oleva kuiva salaojakaivo. Oik. pohjoispäädyn uusittuja salaoija. 1.3 Päällysteet, alueen päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Sokkelin vierustalla on laatoitus, mukulakivetys, sepeli tai asfaltti. Pohjoispäädyssä itäsivulla on kahdessa kohtaa kasvillisuutta seinän vieressä. Seinässä kiinni oleva kasvillisuus lisää ulkopuolista kosteusrasitusta. - Sadevedet on ohjattu syöksytorvista suoraan sadevesikaivoihin. - Rakennus sijaitsee rinteessä siten, että toisella puolella maanpinta on toisen kerroksen tasolla, toisella puolella ensimmäisen. Maanpinta viettää paikoin kohti rakennusta, mutta sokkelin vierustan kivetys on käännetty viettämään vedet poispäin rakennuksesta. Länsisivulla piha on muutamasta kohtaa kuopalla, jolloin sadevesi lammikoituu rakennuksen vierustalle. 2 (32)

3 - Pintavedet ont ohjattu kaivoihin. Osa kaivoista oli tutkimushetkellä lehtien peitossa. Länsisivulla yksittäinen sadevesikaivo on korkealla ja tasaisella pihalla havaittin painaumia, joissa sadevesi voi lammikoitua. Kuvat 3 ja 4. Seinän vierustalla on paikoin kasveja, jotka lisäävät kosteusrasitusta. Kuvat 5 ja 6. Sokkelin vierustan kivetys on korjaamatta, vesi voi lammikoida seinän vierustalla. Oik. oven edessä oleva sadevesikaivon kansi on laatoitettua käytävää nähden liian korkealla. Kuva 7. Sadevesi voi lammikoitua tasaisen pihan painaumissa. 3 (32)

4 1.4 Perustukset, perusmuurit - Lähtöaineiston mukana ei ollut rakennepiirustuksia, eikä rakentamisen aikaisia arkkitehtipiirustuksia. Rakenteita on arvioitu alkuperäisten arkkitehtipiirustusten päälle tehtyjen IV-kuvien perusteella - Rakennuksen perustukset ovat maanvaraan valetut anturat ja sokkelipalkki. - Sokkeleiden ulkopuolella havaittiin maanpinnan tasolla paikoin patolevyt. - Sokkelipalkit on halkaistu lämmöneristyksellä suunnitelmien mukaan. - Perusmuurit on ulkopuolelta lämmöneristettyjä suunnitelmien mukaan. - Perusmuurien vedeneristyksestä ei ole varmuutta. Kuvat 8 ja 9. Sokkelin patolevy, vas. rakennuksen itäsivu, oik. rakennuksen länsisivu. 4 (32)

5 1.5 Alapohjat - Lähtöaineiston mukana ei ollut rakennepiirustuksia, eikä rakentamisen aikaisia arkkitehtipiirustuksia. Rakenteita on arvioitu alkuperäisten arkkitehtipiirustusten päälle tehtyjen IV-kuvien perusteella - Rakennuksessa on maanvastaiset alapohjarakenteet. - Betonilaatat ovat alapuolelta lämmöneristetty. Peruskorjauksessa lämmöneristeenä on käytetty mm polystyreenilevyjä. Alkuperäisten alapohjien lämmöneristys on todennäköisesti ohuempi ( mm). - Juhlasalin puulattian kohdalla alapohjan betonilaatta on lämmöneristetty vain yläpuolelta lähtötietojen perusteella - Näyttämön montusta havaittiin, että juhlasalin alapohjalaatan ja lämmöneristeiden välissä on muovikalvo. Maanvastainen puurakeinteinen yläpuolelta lämmöneristetty lattia on kosteusteknisesti riskialtis rakenne. Maaperästä nouseva kosteus voi tiivistyä muovikalvon alapintaan. Tyypillisesti betonilaatan päälle on jätetty vanhat sahanpurut. Lattiarakenteen sisään oli kerääntynyt huomattavissa määrin pölyä. Lattian eristeillä on ilmayhteys saliin, jolloin salin sisöilmassa voi olla kuituja. - Lattiapinnoilla ei havaittu kohonneita pintakosteuslukemia pistokoeotannalla mitattuna. Lattiapinnoilla ei havaittu merkkejä painumista. Kuva 10. Juhlasalin lattiarakenne näyttämömontusta käsin. 5 (32)

6 1.6 Runko, kantavat seinät - Olemassa olevien suunnitelmien ja kohteessa tehtyjen havaintojen mukaan kantavana runkona on betoninen pilaripalkki runko. Pääosin runko on elementtirakenteinen. Maanvastaiset seinät, sekä VSS rakenteet ovat paikallavalettuja. - Kantavassa rungossa ei näkyviltä osin havaittu muodonmuutoksia kartoituskierroksen aikana. 1.7 Yläpohjat, välipohjat - Välipohjat ovat betonirakenteisia, pääosin ontelolaattoja. IV-kh laajennuksen välipohja on liittolaatta rakenteinen. - Yläpohjarakenteet vaihtelevat paljon. Osin kantavana rakenteena on ontelolaatat, osin palkistot. Osassa yläpohjista on tuulettuva yläpohjatila, osin kantava rakenne on katon suuntainen. - Kaikkia yläpohjatiloja ei pystytty tarkastamaan, sillä kaikkiin ei ollut kulkua. Oireilu tilaksi koetun luokan 220 yläpuolella olevaa yläpohjatilaa ei pystytty tarkastamaan - Katot ovat harja- ja pulpettikattoja. - Yläpohjassa havaittin paljon vanhoja vesivuotojälkiä, aluskatteessa, väliseinissä, ruodelaudoituksissa ja läpivientien läheisyydessä. - Kohdekierroksella havaittiin myös muutama märkä vuotokohta. - Aluskate puuttuu väliseinien kohdilta. Paikoin aluskate ohjaa veden yläpohjaan. - Yläpohjan eristeet ovat paikoin tallattu tiiviisti. - Yläpohjatiloissa on paljon rakennusjätettä sekä kuollut orava. - Yläpohjassa ontelolaatan päällä on muovi. Muovin ja ontelolaatan väliin on jäänyt sahanpurua, yms. rakennusjätettä. - Salin katossa havaittiin vanhoja vuotojälkiä. - Räystäiden lahovauriot (kohta 1.8), aluskatteen useat vesivuotojäljet, yläpohjan jätteet, ontelolaatan päällä olevat sahapurut, vesikaton kunto (1.11), katolla olevien ikkunoiden kunto (1.9) muodostavat useita riskikohtia ja antavat viiteitä yläpohjan vaurioista. Yläpohjaa tulisi tarkastella kokonaisuutena ja yksittäisen korjausten sijaan, jolloin se saattaa olla turvallisinta ja kannattavinta uusia kokonaisuudessaan. 6 (32)

7 Kuvat 11 ja 12. Aluskatteessa ja ruodelaudoituksessa havaittiin muutama märkä vesivuotokohta. Kuvat 13 ja 14. Ullakkotila on jaettu osiin kipsiseinillä. Kipsiseinissä havaittiin paljon vesivuotojälkiä. Kipsiseinän kohdalta puuttuu aluskate. Ruodelaudoituksen ja väliseinän väli on sullottu villalla, jolloin kondenssivedet kastelevat väliseinä. 7 (32)

8 Kuvat 15, 16, 17 ja 18.Yläpohjan eristeet ovat paikoin sotkettu tiiviisti. Yläpohjassa on eläinten jätöksiä, sekä vanhaa rakennusjätettä. Vanhat puretut IV-kanavat on jätetty yläpohjatilaan. Kuvat 19 ja 20. Aluskatteet repsottavat moinin paikoin niin, että ne ohjaavat vuotovedet ullakkotilaan. 8 (32)

9 Kuvat 21 ja 22. Betonilaatan ja muovin välissä havaittiin sahanpurua, yms. rakennusjätettä. Yläpohjaeristeiden joukossa on kuollut orava. Kuva 23. Vanhoja vuotojälkiä salin katossa. 1.8 Ulkoseinät, julkisivut - Koulun osalta rakennuksen julkisivu on rapattuja. - Ilmeisesti ulkoseinät ovat kivirakenteisia. Pienellä osalla on suunnitelmien mukaan myös puurakenteisia ulkoseiniä. - Ulkoseinien pinnat vaikuttavat olevan hyvässä kunnossa. - Ulkoseinissä ei havaittu kohonneita pintakosteusarvoja. - Räystäissä on monin paikoin lahoa. Lahoa on kattokannattajissa, sekä räystäslaudoissa. 9 (32)

10 Kuvat 24, 25, 26 ja 27. Räystäslaudoituksissa on ympäri rakennusta lahovaurioita. Räystäslaudoituksen alapinnassa on näkyvää kasvustoa. 1.9 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Ikkunat ovat kaksipuitteisia puu-alumiini-ikkunoita, joista sisemmässä karmissa on eristyslasi (MSE-ikkuna) sekä kiinteitä metallikarmisia ikkunoita, joissa on eristyslasi (MEK-ikkuna). - Sisätiloissa on yksilasisia kiinteitä ikkunoita. - Parvekkeella on muutama yksilasinen puu-ikkuna - Katolla on 3 kattokupua. - Ikkunat ovat pääosin hyvässä kunnossa. - Liikuntasalin ikkunat ovat tyydyttävässä kunnossa. - Puu-ikkunat ja kattokuvut ovat heikossa kunnossa. - Kattokuvut olivat rikki. Yhden sisällä oli vettä, kahden muun reunoissa näkyi vesivuotojälkiä. - Puuikkunoiden maalipinnat olivat heikossa kunnossa ja karmeissa oli alkavaa lahoa. 10 (32)

11 - Liikuntasalin ikkunoiden kittisaumat olivat kovettuneet ja halkeilleet, sekä peitelistoissa oli rakoja, joista vesi voi päästä ikkunarakenteiden sisään. - Puu-alumiini-ikkunoiden keskimääräinen käyttöikä on 60 vuotta ja huoltovälit 3-15 vuotta. Ikkunat ovat ikäisekseen normaalissa kunnossa ja niillä on vielä käyttöikää jäljellä, mutta vaativat normaaleja huoltotoimenpiteitä. Kuvat 28 ja 29. Puu-alumiini ikkunat ovat hyvässä kunnossa. Kuva 30. Tuulikaapissa on yksilasiset kiinteät ikkunat. 11 (32)

12 Kuvat 31, 32, 33 ja 34.Liikuntasalin ikkunoiden peitelistojen saumoista ja päädyistä voi vuotaa vettä ikkunarakenteisiin. Apukarmissa on alkavaa lahoa. Ikkunoiden kittaukset ovat revennet. Kuva 35. Liikuntasalin ikkunoiden sisäpuolella havaittiin pölyä sekä mahdollisia vuotojälkiä. 12 (32)

13 Kuvat 36 ja 37. Kattokuvuissa on vuotojälkiä, kiinnitys pisteestä puuttuu suojahattuja sekä kuvuissa on säröjä. Kuva 38. Yksittäinen kattokupu on halki. kuvun sisällä on vettä. 13 (32)

14 Kuva 39. Parvekkeen puuikkunat ovat heikossa kunnossa. Maalipinta on heikossa kunnossa, karmeissa on alkavaa lahoa Ulko-ovet - Ulko-ovet ovat alkuperäisiä metalliovia, eikä niissä havaittu puutteita. - Metalli ulko-ovien keskimääräinen käyttöikä on 60 vuotta. - Ulko-ovet ovat suositeltava huoltomaalata ja tiivistää vuoden välein. - Ulko-ovet eivät vaadi normaalista huollosta poikkeavia toimenpiteitä 1.11 Vesikatteet - Vesikatto on monimuotoinen harja/pulpettikatto, jonka katteena on saumattu pelti. - Vesikate vaikutti olevan tyydyttävässä kunnossa. - Peltikaton keskimääräinen käyttöikä on 60 vuotta ja huoltoväli vuotta. - Peltikatetta on pienin paikoin uusittu. Uusittua peltikatetta ei ole maalattu - IV-konehuoneen kohdalla katon saumoja on tiivistetty. - Paikoin vanhat kattopinnoitteet ovat irronneet - Vesikatolla oli paikoin ruostuneita kohtia. - Katolla on jonkin verran levä- ja/tai sammalkasvustoa. - Vesikatolla oli paljon lehtiä ja havuja. - Ränneissä ja syöksytorvissa on roskaa. 14 (32)

15 Kuvat 40 ja 41. Ruostuneita, huonosti huoltomaalattuja kohtia kulkusiltojen alla/vieressä. Kuvat 42 ja 43. Vas. mahdollisesti lumenpudottajien tekemiä ruostuneita, naarmuja mahd. reikiä. Oik. Kanttisaumasta valuva ruoste jälki uudella pellillä. Kuvat 44 ja 45. Vas. jalkaränni ja syöksytorven pää ruosteessa. Oik. Jalkaränni, ja heittoputki ruosteessa. 15 (32)

16 Kuvat 46 ja 47. Sammal ja leväkasvustoa katolla. Kuvat 48, 49, 50 ja 51. Peltikatolle kertyneitä lehtiä, jalkarännissä, syöksytorvessa, kaapeleiden, lumiesteiden ja iv-koneiden takan. 16 (32)

17 Kuva 52. Vesikaton saumoja on tiivistetty vesivuotojen johdosta Tilapinnat ja tilavarusteet - Ylätasoilla havaittiin paikoin pölyä - Liikuntasalin ikunapenkeillä havaittiin paljon pölyä. - Nostettavan näyttämön montussa havaittin paljon pölyä. - VSS rakennetussa varastossa havatiin tunkkainen haju. Haju voi olla peräisin varastossa säilytettävistä ulkoliikuntavarusteista. Kuva 53. Näyttämö montussa on huomattavissa määrin roskaa ja pölyä. 17 (32)

18 1.13 Märkätilat - Märkätiloissa ei havaittu poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella havainnoitaessa eikä aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia jälkiä. - Märkätilat vaikuttivat hyväkuntoisilta Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Katon räystäskourujen, syöksytorvien ja sadevesikaivojen puhdistus - Katolla olevat kaapelit tulee siirtää asianmukaisella kaapelihyllylle. - Vesikatteen vuotokohtien paikannus ja paikkaus. - Aluskatteen korjaus siten että vuotovedet eivät jää yläpohjaan. - Yläpohjan kunto tulisi tarkemmin tutkia mahdollisten kosteus ja mikrobivaurioiden osalta. Räystäiden lahovauriot, aluskatteen useat vesivuotojäljet, yläpohjan jätteet, ontelolaatan päällä olevat sahaprut, yms antavat viiteitä yläpohjan vaurioista ja muodostavat useita riskeikohtia siäilman laadun kannata. Yläpohjaa tulisi tarkastella kokonaisuutena ja yksittäisen korjausten sijaan se saattaa olla kannattavampaa uusia yläpohja eristeineen ja vesikattoineen, kuin korjata. - Juhlasalin alapohjarakenteen kunto tulisi tutkia tarkemmin. - Vesikatteen pesu sammal- ja leväkasvustosta. - Ruostuneiden kohtien puhdistus ja ruostesuoja käsittely - Vesikaton maalaus - Räystäslaudoitusten puhdistus ja lahovaurioden korjaus. - Räystäiden maalaus - Kattoikkunoiden uusiminen. Vesivuotojen korjaus. - Parvekkeen puuikkunoiden huoltokorjaus ja mahdollisten vuotokohtien kartoitus ja korjaus samassa yhteydessä. - Juhlasalin ikkunoiden tiivistäminen, kittausten uusiminen ja mahdollisten vesivuotojen korjaus. - Salaojien paikannus, huuhtelu, tarkastus ja toteutumapiirustuksein teko. - Seinän vierustan kasvillisuuden poisto ja painumien täyttö. - Näyttämömontun siivous. - Yläpölyjen ja lattiapintojen puhdistus säännöllisesti. - Ulko-ovien ja ikkunoiden tiivisteiden tarkastus ja tarvittaessa uusiminen. - Yläpohjatilojen siivous sinne kuulumattomista jätteistä ja kuolleista eläimistä 18 (32)

19 2 SISÄILMAOLOSUHTEET 2.1 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset - Hiilidioksidipitoisuutta seurattiin viidessä tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla yhden viikon ajan. Mitattuja tiloja olivat opetustilat 117a, 201a, 212a ja 219 sekä liikuntasali 222. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Alla olevaan taulukkoon on kirjattu mitattujen tilojen suurin ilmoitettu käyttäjämäärä, suunniteltu ilmanvaihto vuoden 2013 ilmanvaihdon loppupiirustuksista sekä seurantajakson aikaiset hiilidioksidipitoisuudet. Suurimmat käyttäjämäärät on saatu henkilökunnalta. Tila Suurin ilmoitettu käyttäjämäärä, kpl Suunniteltu ilmanvaihto v ) Hiilidioksidipitoisuus seurantajakson aikana, ppm Opetustila /-294 dm 3 /s ei mitattu Opetustila 117a /-188 dm 3 /s Opetustila 201a /-177 dm 3 /s Opetustila 212a /-201 dm 3 /s Opetustila /-175 dm 3 /s Liikuntasali /-900 dm 3 /s (maksimi) 2) +350/-380 dm 3 /s (minimi) 2) ) + tarkoittaa tuloilmaa. tarkoittaa poistoilmaa. 2) Säätölaitekaavion mukaan salin ilmavirtoja säädetään ilmavirtasäätimillä ja ilmavirrat määräytyvät liikuntasalissa olevan hiilidioksidi- ja lämpötilamittauksen perusteella. Kaavion mukaan ilmavirrat ovat maksimissa hiilidioksidipitoisuuden ylittäessä 1000 ppm ja minimissä hiilidioksidipitoisuuden alittaessa 600 ppm. Välillä ppm ilmavirrat säätyvät portaattomasti maksimin ja minimin välillä. Mikäli huonelämpötila nousee yli asetusarvon 24 C, kasvavat ilmavirrat maksimiin hiilidioksidipitoisuudesta riippumatta. Lämpötilan laskiessa alle asetusarvon (eroalue 2 C), palaa ilmavirtojen säätö hiilidioksidiohjauksen alaisuuteen. - Hiilidioksidipitoisuus oli korkeimmillaan opetustilassa 117a, jossa pitoisuus oli oppituntien aikana tyypillisesti ppm. Muissa mitatuissa opetustiloissa oppituntien aikana korkeimmat pitoisuudet olivat tasolla ppm. Pitoisuus oli alhaisin liikuntasalissa 222 (alle 800 ppm), mutta seurantajakson aikana liikuntasalissa ei ollut paljon käyttäjiä. - Asumisterveysasetus 2015:n mukaan hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, kun sisäilman pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Ulkoilman pitoisuus oli noin 390 ppm, joten sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy sisäilman pitoisuuksilla yli 1540 ppm. Toimenpideraja ei ylittynyt missään tilassa seurantajakson aikana. - Tutkittujen opetustilojen ilmanvaihto on suurimmilla käyttäjämäärillä Asumisterveysasetus 2015:n mukaista, mikäli ilmanvaihto on vuoden (32)

20 ilmanvaihtopiirustusten tasolla. Tällöin mitattujen opetustilojen tuloilmavirta on noin 8-11 dm 3 /s henkilöä kohden. Asumisterveysasetus 2015:n mukaan kouluissa tuloilmaa(ulkoilmaa) tulee olla vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. - Liikuntasalissa ilmanvaihto ei ole suurimmalla käyttäjämäärällä Asumisterveysasetus 2015:n mukaista, vaikka tilan ilmanvaihto toimisi vuoden 2013 ilmanvaihtopiirustusten mukaisilla maksimi-ilmavirroilla. Tällöin tuloilmavirta on alle 4 dm 3 /s henkilöä kohden, kun Asumisterveysasetus 2015:n mukaan pitäisi olla vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. 2.2 Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset - Lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla yhden viikon ajan. Mitattuja tiloja olivat opetustilat 103, 117a, 201a, 212a ja 219 sekä liikuntasali 222. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Sisäilman lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden vaihteluvälit olivat seuraavat: Tila Lämpötila ma-pe klo 8-16, C Sisäilman suhteellinen kosteus seurantajakson aikana, % Opetustila ,4-22, Opetustila 117a 21,6-23, Opetustila 201a 21,0-23,1 1) Opetustila 212a 19,9-22, Opetustila ,5-23, Liikuntasali ,2-22, ) Lisäksi yhtenä päivänä hetkellisesti 20,8-21,0 C lienee seurausta ikkunatuuletuksesta. - Asumisterveysasetus 2015:n mukaan oppilaitoksissa lämpötilan toimenpiderajat ovat C lämmityskaudella. Sisäilman lämpötilojen tulisi olla toimenpiderajojen sisällä. Mitattujen tilojen sisäilman lämpötilat olivat toimenpiderajojen mukaisia seurantajakson aikana kaikkina kellonaikoina. (pieni merkityksetön poikkeus todettiin opetustilassa 212a, jossa lämpötila oli jakson lopussa ajoittain 19,9 C illalla ja aamulla) - Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittauspisteissä pääosin välillä %. Opetustilassa 201a yhtenä päivänä mitattu kosteus % lienee seurausta ikkunatuuletuksesta. Tilojen sisäilman suhteellinen kosteus oli tavanomaista tutkitun tyyppiselle rakennukselle vuodenaika, ilmanvaihto ja tilojen käyttö huomioon ottaen. 20 (32)

21 2.3 Johtopäätökset - Opetustilojen 103, 117a, 201a, 212a ja 219 suunniteltu vuoden 2013 ilmanvaihtopiirustusten mukainen ilmanvaihto on riittävää tilojen suurimmalle käyttäjämäärälle. Tulosten mukaan em. tilojen sisäilman hiilidioksidipitoisuus ja lämpötila pysyvät Asumisterveysasetus 2015:n toimenpiderajojen mukaisena koulupäivien aikana. - Liikuntasalissa 222 tulisi selvittää mahdollisuuksia tehostaa ilmanvaihtoa, jotta suurimmalla käyttäjämäärällä ilmanvaihto olisi Asumisterveysasetus 2015:n mukaista. (liikuntasalin sisäilma on koettu tunkkaiseksi, kun tilassa on paljon käyttäjiä) - Tutkituissa tiloissa ei ilmennyt sisäilman lämpötilan säätötarvetta. Talvea kohti siirryttäessä lämpöolojen tulisi pysyä lämmityskauden toimenpiderajojen C sisällä. 2.4 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Liikuntasalin ilmavirtasäätimien hiilidioksidin asetusarvot suositellaan tarkistettavaksi ja alennettavaksi. Tavoitteena on saada salin ilmanvaihto toimimaan maksimi-ilmavirroilla myös alhaisilla hiilidioksidipitoisuuksilla koulupäivien aikana. Lisäksi salin maksimi-ilmanvaihtoa suositellaan tehostettavaksi, jotta suurimmalla käyttäjämäärällä ilmanvaihto olisi Asumisterveysasetus 2015:n mukaista (vähintään 6 dm 3 /s tuloilmaa henkilöä kohden). - Jos yksittäisissä tiloissa todetaan lämmityskaudella lämpötiloja alle 20 C, tulisi tarkistaa patteriventtiilien säädöt ja toiminta. 21 (32)

22 3 ILMANVAIHTO 3.1 Ilmanvaihtokone TK1 - TK1 palvelee päiväkotitiloja. Palvelualueeseen kuuluu myös opetustila 117a, jossa tehtiin tutkimuksia. - V käyttöönotettu kone sijaitsee ullakon IV-konehuoneessa 300a. - Käyntiajat: Asetettu toimimaan täydellä teholla Ma klo 5-18 ja Ti-Pe klo Muina aikoina kone on asetettu toimimaan puolella teholla (myös viikonloppuisin). Täyden tehon käyntiajan ulkopuolella saa kerroksittaisista jatkoaikakytkimistä ilmanvaihdon toimimaan kerroksittain täydellä teholla määräajaksi. - Ulkoilmasäleikkö: Ulkoseinällä sijaitseva lumisuojasäleikkö, jonka epäpuhtauksien määrä vähäinen. (säleikkö yhteinen koneiden TK2 ja TK3 kanssa) - Ulkoilmakammio: Kammion pohjalla epäpuhtauksia, mm. puiden lehtiä. Kammiossa on lattiakaivo, jonka veden poistoputki menee IV-konehuoneen lattiakaivoon. (kammio yhteinen koneiden TK2 ja TK3 kanssa) - Tuloilman suodatus: F7-tasoinen pussisuodatin, kehykset tiiviit. Hieman vanhoja kosteusjälkiä suodatinosassa. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa, viimeksi elokuussa Poistoilman suodatus: M5-tasoinen pussisuodatin, kehykset tiiviit. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa, viimeksi elokuussa Lämmöntalteenotto: Pyörivä kiekko, pölyn määrä vähäinen. - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, pölyn määrä vähäinen - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tulo- ja poistoilmapuhallin: Suorakäyttöisiä, taajuusmuuttajaohjattuja. - Konekotelo: Sisäosien pölyn määrä oli vähäinen, sisällä ei näkyvää mineraalivillaa. Kuva 54. Ilmanvaihtokone TK1. 22 (32)

23 3.2 Ilmanvaihtokone TK2 - TK2 palvelee opetustiloja, aula- ja käytävätiloja, mediateekkia 221a ja hallintotiloja. - V käyttöönotettu kone sijaitsee ullakon IV-konehuoneessa 300a. - Käyntiajat: Asetettu toimimaan täydellä teholla Ma klo ja Ti-Pe klo Muina aikoina kone on asetettu toimimaan puolella teholla (myös viikonloppuisin). Täyden tehon käyntiajan ulkopuolella saa jatkoaikakytkimestä ilmanvaihdon toimimaan täydellä teholla määräajaksi. - Säätölaitekaavion mukaan opetustiloissa ei ole ilmavirtasäätimiä. - Säätölaitekaavion mukaan mediateekin 221a ja hallintotilojen ilmavirtoja säädetään ilmavirtasäätimillä ja ilmavirrat määräytyvät tiloissa olevien hiilidioksidi- ja lämpötilamittausten perusteella. Kaavion mukaan ilmavirrat ovat maksimissa hiilidioksidipitoisuuden ylittäessä 1000 ppm ja minimissä hiilidioksidipitoisuuden alittaessa 600 ppm. Välillä ppm ilmavirrat säätyvät portaattomasti maksimin ja minimin välillä. Mikäli huonelämpötila nousee yli asetusarvon 24 C, kasvavat ilmavirrat maksimiin hiilidioksidipitoisuudesta riippumatta. Lämpötilan laskiessa alle asetusarvon (eroalue 2 C), palaa ilmavirtojen säätö hiilidioksidiohjauksen alaisuuteen. - Ulkoilmasäleikkö: Ulkoseinällä sijaitseva lumisuojasäleikkö, jonka epäpuhtauksien määrä vähäinen. (säleikkö yhteinen koneiden TK1 ja TK3 kanssa) - Ulkoilmakammio: Kammion pohjalla epäpuhtauksia, mm. puiden lehtiä. Kammiossa on lattiakaivo, jonka veden poistoputki menee IV-konehuoneen lattiakaivoon. (kammio yhteinen koneiden TK1 ja TK3 kanssa) - Tuloilman suodatus: F7-tasoinen pussisuodatin, kehykset tiiviit. Hieman vanhoja kosteusjälkiä suodatinosassa. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa, viimeksi elokuussa Poistoilman suodatus: M5-tasoinen pussisuodatin, kehykset tiiviit. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa, viimeksi elokuussa Lämmöntalteenotto: Pyörivä kiekko, pölyn määrä vähäinen. - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, pölyn määrä vähäinen - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tulo- ja poistoilmapuhallin: Suorakäyttöisiä, taajuusmuuttajaohjattuja. - Konekotelo: Sisäosien pölyn määrä oli vähäinen, sisällä ei näkyvää mineraalivillaa. Kuva 55. Ilmanvaihtokone TK2. 23 (32)

24 Kuvat 56 ja 57. Ulkoilmasäleikkö sijaitsee ulkoseinällä. Ulkoilmakammion pohjalla oli epäpuhtauksia, mm. puiden lehtiä. Kammiossa on lattiakaivo, jonka veden poistoputki menee IV-konehuoneen lattiakaivoon. (säleikkö ja kammio yhteisiä koneiden TK1 ja TK3 kanssa) Kuvat 58 ja 59. Vasemmalla on punainen F7-tasoinen tuloilmasuodatin, jonka suodatinkehykset olivat tiiviit. Suodatinosassa oli hieman vanhoja kosteusjälkiä. Suodattimen jälkeen on pyörivä lämmöntalteenottokiekko ja lämmityspatteri, joiden pölyn määrä oli vähäinen. Oikealla on suorakäyttöinen tuloilmapuhallin. Konekotelon sisäosien pölyn määrä oli vähäinen, sisällä ei ollut mineraalivillaa. 24 (32)

25 3.3 Tuloilmakone TK3 - TK3 palvelee liikuntasalia 222 ja sen viereisiä poikien ja tyttöjen puku- ja pesuhuoneita. - V käyttöönotettu kone sijaitsee ullakon IV-konehuoneessa 300a. - Käyntiajat: Asetettu toimimaan täydellä teholla Ma klo ja Ti-Pe klo Muina aikoina kone ei ole toiminnassa. Kuitenkin jatkoaikakytkimestä saa ilmanvaihdon toimimaan määräajaksi aikaohjelman ulkopuolella. - Säätölaitekaavion mukaan liikuntasalin ilmavirtoja säädetään ilmavirtasäätimillä ja ilmavirrat määräytyvät liikuntasalissa olevan hiilidioksidi- ja lämpötilamittauksen perusteella. Kaavion mukaan ilmavirrat ovat maksimissa hiilidioksidipitoisuuden ylittäessä 1000 ppm ja minimissä hiilidioksidipitoisuuden alittaessa 600 ppm. Välillä ppm ilmavirrat säätyvät portaattomasti maksimin ja minimin välillä. Mikäli huonelämpötila nousee yli asetusarvon 24 C, kasvavat ilmavirrat maksimiin hiilidioksidipitoisuudesta riippumatta. Lämpötilan laskiessa alle asetusarvon (eroalue 2 C), palaa ilmavirtojen säätö hiilidioksidiohjauksen alaisuuteen. - Ulkoilmasäleikkö: Ulkoseinällä sijaitseva lumisuojasäleikkö, jonka epäpuhtauksien määrä vähäinen. (säleikkö yhteinen koneiden TK1 ja TK2 kanssa) - Ulkoilmakammio: Kammion pohjalla epäpuhtauksia, mm. puiden lehtiä. Kammiossa on lattiakaivo, jonka veden poistoputki menee IV-konehuoneen lattiakaivoon. (kammio yhteinen koneiden TK1 ja TK2 kanssa) - Tuloilman suodatus: F7-tasoinen pussisuodatin, kehykset tiiviit. Ei kosteusjälkiä suodatinosassa. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa, viimeksi elokuussa Poistoilman suodatus: M5-tasoinen pussisuodatin, kehykset tiiviit. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa, viimeksi elokuussa Lämmöntalteenotto: Pyörivä kiekko, pölyn määrä vähäinen. - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, pölyn määrä vähäinen - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tulo- ja poistoilmapuhallin: Suorakäyttöisiä, taajuusmuuttajaohjattuja. - Konekotelo: Sisäosien pölyn määrä oli vähäinen, sisällä ei näkyvää mineraalivillaa. Kuva 60. Ilmanvaihtokone TK3. 25 (32)

26 Kuvat 61 ja 62. Punaisen F7-tasoisen tuloilmasuodattimen kehykset olivat tiiviit. Suodatinosassa ei ollut kosteusjälkiä. Suodattimen jälkeen on pyörivä lämmöntalteenottokiekko sekä lämmityspatteri, joiden pölyn määrä oli vähäinen. Konekotelon sisäosien pölyn määrä oli vähäinen, sisällä ei ollut mineraalivillaa. Puhaltimet ovat suorakäyttöisiä. 3.4 Erillispoistot - Vesikatolla käytiin havainnoimassa erillispoistojen toimintaa. Todettiin, että wcpoistot ja radonpoisto olivat toiminnassa. Kuva 63. Näkymä vesikatolle. 26 (32)

27 3.5 Tuloilman päätelaitteet - Tuloilman päätelaitteita tarkistettiin pistokokein mineraalivillan varalta. Päätelaitteissa ei todettu mineraalivillaa. 3.6 Ilmanjako - Ilmanjaon toimivuutta arvioitiin pistokokein. Arviointi perustuu tulo- ja poistoilmalaitteiden sijoitteluun tilassa sekä tuloilmalaitteissa havaittuun tuloilman suuntaukseen ja tuloilmapuhalluksen voimakkuuteen. - Ilmanjako arvioitiin vähintään kohtuulliseksi opetustiloissa 103, 117a ja 219. Tuloilmalaitteet ovat säleiköitä tiloissa 103 ja 219 ja suutinhajottajia tilassa 117a. - Seuraavissa kuvissa on käsitelty tiloja, joissa ilmanjaossa arvioitiin olevan puutteita. Kuvat 64 ja 65. Opetustila 201a, jossa ilmanjako on puutteellista. Tuloilmalaitteet sijaitsevat kotelorakenteessa lähellä seinää. Tuloilman suuntaus on alas kohti oppilaita, tuloilmalaitteiden alla olevissa pulpeteissa istuvat ovat kokeneet vetoa. Tuloilman heittokuvio ei ulotu kovin pitkälle ulkoseinää kohti. Tilan tuloilmalaitteet ovat suutinhajottajia. 27 (32)

28 Kuvat 66 ja 67. Opetustila 212a, jossa ilmanjako on puutteellista. Tuloilmalaitteet sijaitsevat samalla seinällä poistoilmalaitteiden kanssa. Tuloilman suuntauksen perusteella osa tuloilmasta menee suoraan poistoilmakanavaan. Tuloilman suuntaus on pääosin alas, jolloin tuloilman heittokuvio ei ulotu kovin pitkälle ulkoseinää kohti. - Em. opetustilojen 201a ja 212a tuloilmalaitteiden suuttimien asentoa (suutinkuvio) voidaan verrata alla olevaan kuvaan. Kuva 68. Lyhyen ja pitkän heittopituuden suutinkuvioita (Lähde: Oy Swegon Ab, esite: tuloilmalaite Eagle Wall). 28 (32)

29 Kuva 69. VSS/opetusvälinevarasto 126. Ilmanjako / tuloilman huuhteluvaikutus on puutteellista, koska tila on täynnä liikuntavälineitä ja muuta tavaraa. Tilan suunniteltu ilmanvaihto +20/-20 dm 3 /s arvioidaan riittämättömäksi. Tuloilman suuntaus oli kohti vastakkaista seinää. - Lisäksi havainnoitiin, että liikuntasalissa 222 tulo- ja poistoilmalaitteet ovat samalla seinällä (vasen sinä alla olevassa kuvassa). Tuloilman suuntauksesta ei tehty havaintoja. Kuva 70. Liikuntasali 222. Tulo- ja poistoilmalaitteet ovat vasemmalla seinällä. 29 (32)

30 3.7 Painesuhteiden seurantamittaukset - Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin viidessä tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla yhden viikon ajan. Mitattuja tiloja olivat opetustilat 103, 117a, 201a, 212a ja Opetustila 117a oli enimmäkseen 0-5 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna eri vuorokauden aikoina. Lisäksi paikoin yöaikaan alipaineisuus oli tasolla Pa. Keskimäärin tila oli -3 Pa alipaineinen. - Opetustiloissa 103, 201a ja 219 painesuhteet vaihtelivat pääosin -5 Pa alipaineisuudesta 3 Pa ylipaineisuuteen ulkoilmaan verrattuna eri vuorokauden aikoina. Keskimäärin nämä tilat olivat -1-2 Pa alipaineisia. - Opetustila 212a oli koulupäivinä aamusta iltaan noin 0 10 Pa ylipaineinen ulkoilmaan verrattuna. Yöaikaan ja viikonloppuisin tilan oli 0-3 Pa alipaineinen. - Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Johtopäätökset - Ilmanvaihtokoneet TK1, TK2 ja TK3 ovat vuodelta 2013, joten niillä on teknistä käyttöikää jäljellä vuosia. - Koneen TK1 ympärivuorokautisia käyntiaikoja pidetään sopivina. Koneen TK1 alueella ilmanvaihto toimii koulu-/hoitopäivinä täydellä teholla. - Koneen TK2 ympärivuorokautisia käyntiaikoja pidetään sopivina. Koneen TK2 alueella opetustiloissa ilmanvaihto toimii koulupäivinä täydellä teholla. Koneen TK2 alueella mediateekin 221a ja hallintotilojen ilmanvaihto toimii vajaateholla, kun näiden tilojen hiilidioksidipitoisuus ja lämpötila pysyvät tiettyjä asetusarvoja alhaisempina. Ilmanvaihdon olisi suositeltua toimia koulupäivinä täydellä teholla. - Koneen TK3 käyntiajat olisi suositeltua muuttaa ympärivuorokautisiksi, nykyisin kone ei ole toiminnassa yöaikaan eikä viikonloppuisin. Koneen TK3 alueella liikuntasalin 222 ilmanvaihto toimii vajaateholla, kun tilan hiilidioksidipitoisuus ja lämpötila pysyvät tiettyjä asetusarvoja alhaisempina. Ilmanvaihdon olisi suositeltua toimia koulupäivinä täydellä teholla. Liikuntasalin tuloilmalaitteista olisi syytä tarkistaa tuloilman suuntaus, tuloilman tulee kulkeutua salin oleskeluvyöhykkeelle. - Koneiden TK1, TK2 ja TK3 yhteisen ulkoilmasäleikön kautta ulkoilmakammioon tulee ajoittain mm. puiden lehtiä, jotka kertyvät kammion lattialle. Kammio tulisi puhdistaa epäpuhtauksista säännöllisesti. Kammion lattialle mahdollisesti tuleva vesi johdetaan pois putkea pitkin. - Koneiden TK1, TK2 ja TK3 tulo- ja poistoilmasuodattimien suodatustasot, kehysten tiiveys ja vaihtovälit ovat riittäviä. Koneiden sisäosien vähäisen pölyn määrän 30 (32)

31 perusteella koneita ei tarvitse puhdistaa. Koneiden ja tuloilman päätelaitteiden sisällä ei todettu näkyvää mineraalivillaa, josta irtoaisi kuituja tuloilmaan. - Opetustiloissa 201a ja 212a olisi syytä parantaa ilmanjakoa tuloilman suuntausta muuttamalla. - VSS/opetusvälinevaraston 126 olosuhteiden parantaminen lienee haasteellista, mutta tilassa voisi vähentää tavaran määrää ja pyrkiä lisäämään ilmanvaihtoa. Tila ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen oleskeluun, kyseessä on varasto. - Painesuhteiden seurantamittausten perusteella ilmanvaihdon tasapainoa ei kokonaisuutena ole tarpeen säätää, koska keskimääräiset sisätilojen ja ulkoilman väliset paine-erot olivat pieniä ja painesuhteiden vaihtelu ei ollut suurta. Poikkeuksena on opetustila 212a, jossa päiväaikaista ylipaineisuutta olisi syytä pienentää. 3.9 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä Heti tehtäviä: - Liikuntasalin 222, mediateekin 221a ja hallintotilojen ilmavirtasäätimien hiilidioksidin asetusarvot suositellaan tarkistettavaksi ja alennettavaksi. Tavoitteena on saada em. tilojen ilmanvaihto toimimaan maksimi-ilmavirroilla myös alhaisilla hiilidioksidipitoisuuksilla koulupäivien aikana. - Liikuntasalin 222 ilmanvaihdon käyntiaikoja suositellaan pidennettäväksi niin, että ilmanvaihto toimii ympärivuorokautisesti. - Liikuntasalin 222 tuloilmalaitteista tarkistetaan, että tuloilman suuntaus on vaakatasosta hieman alaviistoon kohti oleskeluvyöhykettä. Tarvittaessa käännetään tuloilmalaitteiden säleitä. - Ulkoilmakammio suositellaan puhdistettavaksi epäpuhtauksista. - Opetustiloissa 201a ja 212a muutetaan tuloilman suuntausta kohti ulkoseinää kääntämällä tuloilmalaitteiden suuttimia. Suuntauksessa noudatetaan pääsääntöisesti valmistajan ohjeellisia suutinkuvioita pitkälle heittopituudelle tilojen ilmanjaon parantamiseksi. - Opetustilan 212a ilmanvaihto säädetään tasapainoon tilan ylipaineisuuden pienentämiseksi/poistamiseksi. - VSS/opetusvälinevarastossa 126 vältetään pitkäaikaista oleskelua. Tilan lattiapinnat pyritään pitämään vapaina vähentämällä tavaramäärää. Ilmanvaihtoa lisätään. 31 (32)

32 Myöhemmin tehtäviä: - Ulkoilmakammion puhdistamista suositellaan säännöllisesti, esim. kerran vuodessa. - Ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtovälinä pidetään kaksi kertaa vuodessa. Suodatinvaihdon yhteydessä tarkistetaan kehysten tiiveys. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Markku Sillanpää DI, Projektipäällikkö Rakennusterveysasiantuntija Jarkko Lesonen DI, Tutkija LIITTEET Liitteet Liitteet Liitteet Liitteet Mittauspisteet pohjakuvissa Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten kuvaajat Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittausten kuvaajat Painesuhteiden seurantamittausten kuvaajat 32 (32)

33 MERKINTÖJEN SELITYKSET: L PS SISÄILMAN LÄMPÖTILA, SUHTEELLINEN KOSTEUS JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS (seurantamittaus) PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 103 PS1 L1 (ei hiilidioksidi) 117a L2 PS2 Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo 1. kerros LIITE 1.1

34 MERKINTÖJEN SELITYKSET: L PS SISÄILMAN LÄMPÖTILA, SUHTEELLINEN KOSTEUS JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS (seurantamittaus) PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 222 L6 PS4 212a L4 L3 201a 219 L5 PS3 PS5 Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo 1. kerros LIITE 1.2

35 L2 IV-kone: TK1 Opetustila 117a: Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Opetustila 117a - mittauspiste L2 : keskiarvo 495 ppm (min 384 ppm, maks 1199 ppm) Hiilidioksidipitoisuus, ppm Viikonloppu Aika Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo LIITE 2.1

36 L3 IV-kone: TK2 Opetustila 201a: Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Opetustila 201a - mittauspiste L3 : keskiarvo 448 ppm (min 384 ppm, maks 1021 ppm) Hiilidioksidipitoisuus, ppm Viikonloppu Aika Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo LIITE 2.2

37 L4 IV-kone: TK2 Opetustila 212a: Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Opetustila 212a - mittauspiste L4 : keskiarvo 444 ppm (min 387 ppm, maks 937 ppm) Hiilidioksidipitoisuus, ppm Viikonloppu Aika Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo LIITE 2.3

38 L5 IV-kone: TK2 Opetustila 219: Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Opetustila mittauspiste L5 : keskiarvo 491 ppm (min 380 ppm, maks 1042 ppm) Hiilidioksidipitoisuus, ppm Viikonloppu Aika Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo LIITE 2.4

39 L6 IV-kone: TK3 Liikuntasali 222: Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Liikuntasali mittauspiste L6 : keskiarvo 446 ppm (min 386 ppm, maks 780 ppm) Hiilidioksidipitoisuus, ppm Viikonloppu Aika Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo LIITE 2.5

40 L1 IV-kone: TK Opetustila 103: Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila - mittauspiste L1 : keskiarvo 21 C (min 20,4 C, maks 22,2 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L1 : keskiarvo 56 % (min 27 %, maks 69 %) Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) Viikonloppu Aika 10 Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo LIITE 3.1

41 L2 IV-kone: TK Opetustila 117a: Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila - mittauspiste L2 : keskiarvo 22 C (min 21,6 C, maks 23,2 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L2 : keskiarvo 49 % (min 25 %, maks 65 %) Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) Viikonloppu Aika 10 Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo LIITE 3.2

42 L3 IV-kone: TK2 26 Opetustila 201a: Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila - mittauspiste L3 : keskiarvo 22,1 C (min 20,8 C, maks 23,6 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L3 : keskiarvo 52 % (min 24 %, maks 84 %) Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) Viikonloppu Aika 10 Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo LIITE 3.3

43 L4 IV-kone: TK Opetustila 212a: Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila - mittauspiste L4 : keskiarvo 21,1 C (min 19,9 C, maks 22,6 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L4 : keskiarvo 55 % (min 24 %, maks 68 %) Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) Viikonloppu Aika 10 Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo LIITE 3.4

44 L5 IV-kone: TK Opetustila 219: Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila - mittauspiste L5 : keskiarvo 22,9 C (min 21,5 C, maks 24,3 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L5 : keskiarvo 50 % (min 25 %, maks 64 %) Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) Viikonloppu Aika 10 Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo LIITE 3.5

45 L6 IV-kone: TK Liikuntasali 222: Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila - mittauspiste L6 : keskiarvo 20,9 C (min 20,2 C, maks 22,1 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L6 : keskiarvo 56 % (min 25 %, maks 69 %) Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) Viikonloppu Aika 10 Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo LIITE 3.6

46 PS1 IV-kone: TK2 15 Opetustila 103: Sisätilan ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Opetustila mittauspiste PS1 : keskiarvo -1,7 Pa (min -4,4 Pa, maks 1,6 Pa) 10 5 Paine-ero, Pa Viikonloppu -15 Sisätila on ulkoilmaan verrattuna alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo LIITE 4.1

47 PS2 IV-kone: TK1 15 Opetustila 117a: Sisätilan ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Opetustila 117a - mittauspiste PS2 : keskiarvo -3 Pa (min -11,1 Pa, maks 1 Pa) 10 5 Paine-ero, Pa Viikonloppu -15 Sisätila on ulkoilmaan verrattuna alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo LIITE 4.2

48 PS3 IV-kone: TK2 15 Opetustila 201a: Sisätilan ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Opetustila 201a - mittauspiste PS3 : keskiarvo -0,9 Pa (min -7,3 Pa, maks 1,3 Pa) 10 5 Paine-ero, Pa Viikonloppu -15 Sisätila on ulkoilmaan verrattuna alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo LIITE 4.3

49 PS4 IV-kone: TK2 15 Opetustila 212a: Sisätilan ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Opetustila 212a - mittauspiste PS4 : keskiarvo 2,2 Pa (min -3 Pa, maks 9,8 Pa) 10 5 Paine-ero, Pa Viikonloppu -15 Sisätila on ulkoilmaan verrattuna alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo LIITE 4.4

50 PS5 IV-kone: TK2 15 Opetustila 219: Sisätilan ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Opetustila mittauspiste PS5 : keskiarvo -1,7 Pa (min -7,6 Pa, maks 4,4 Pa) 10 5 Paine-ero, Pa Viikonloppu -15 Sisätila on ulkoilmaan verrattuna alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Vindängens skola och daghem Tuulikuja 8 A, Espoo LIITE 4.5