MUISTIO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS

Transkriptio

1 3112 MERISAAPPAAN KOULU, MERISAAPAS 6, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Merisaappaan koulu on rakennettu vuonna Rakennus on pääosin yksikerroksinen. Osittaisessa kellarikerroksessa on pukuhuone- ja varastotiloja sekä väestönsuoja. Rakennuksen kantavina rakenteina ovat pääosin tiiliseinät ja niitä täydentävät liimapuupalkit, kellarin kohdalla välipohjarakenteena on kuorilaattarakenne. Vesikatto on puurakenteinen ja vesikatteena on betonitiili. Koulurakennuksen käyttäjäpalaute sisäilman laadusta on kirjattu sisäilmastoolosuhdelomakkeeseen. Käyttäjäpalautteen mukaan sekä oppilaat että opettajat ovat kokeneet tiloissa lukuvuoden sekä syylukukauden 2017 aikana oireilua. Lisäksi oli tiloissa havaittu kattovuodon seurauksena sisäpinnoilla vettä tilassa 21 (opetuskeittiö). Tiloissa on 35 oppilasta ja 17 työntekijää. Kohteesta on tehty Sisäilma ja kuntotutkimus vuonna 2012 (WSP Finland Oy ). Liikuntasalin lattia oli vaurioitunut ja se uusittiin tutkimusten jälkeen vuonna Myös väestösuojan ja viereisen wc-tilan lattiapinnoite uusittiin sekä korjattiin paikoin ikkunapellitysten kaatoja. Kiinteistönhoitajalta saadun tiedon mukaan vesikatto, salaojat sekä sokkelin ulkopuolisen vedeneristeet uusittiin vuonna Tässä yhteydessä myös yläpohjan huonokuntoiset eristeet uusittiin (Vesikattokatselmus, WSP ). Rakennukseen tehtiin ns. rakenne- ja talotekninen katsastus, jolla tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastuksen suoritti Jarkko Lesonen ja Sanna Pohjola Katsastuksessa olivat mukana kiinteistönhoitaja Henri Halonen ja koulunjohtaja Minna Tenhovuori. 1 (13) S w e co Ilmalanportti 2 FI Helsinki, p (0) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

2 1. RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.2 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Rakennuksen ympärille on asennettu salaojat ja sokkelin ulkopuolinen vedeneriste vuonna Rakennuksen vierustalla havaittiin useita tarkastuskaivoja, joista yksi avattiin; puutteita ei havaittu. Maanvastaisissa seinissä ei havaittu kosteutta pintakosteudenilmaisimella tai kosteuden aiheuttamia jälkiä. Salaojien tekninen käyttöikä on yleensä vuotta. 1.3 Päällysteet, Alueen päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Sokkeleiden ympärillä on vieruskaista, jossa ei ole viherkasveja (pääosin mukulakivetys). - Maanpinta on pääosin tasainen. Pohjoisenpuoleisella seinustalla maanpinta viettää hieman rakennukseen päin, mikä aiheuttaa kosteusrasitusta julkisivulle (mm. tilojen 16 ja kohdalla, kuva 1) Kuva 1. Pohjoisenpuoleisella seinustalla maanpinta viettää rakennukseen päin. 1.4 Perustukset, perusmuurit - Sokkeleissa havaittiin varsinkin idänpuoleisella seinustalla paikoin rapautumaa (kuvat 2-3). 2 (13)

3 1.5 Alapohjat Kuvat 2 ja 3 Idänpuoleisella seinustalla havaittiin paikoin sokkelissa rapautumaa. - Alapohjarakenteet ovat maanvastaisia. Lattiapinnoilla ei havaittu merkkejä kapillaarisesta kosteudennoususta rakenteisiin (pintakosteudet normaalit, ei kosteusjälkiä pinnoitteissa). - Liikuntasalissa ja kellarikerroksessa on lattiantaso ympäröivän maanpinnan tason alapuolella. 1.kerroksessa lattiapinta on noin cm maanpinnan tason yläpuolella. - Liikuntasalin puulattia on uusittu vuonna Tarkemmasta korjaustavasta ei ole tietoa. Jalkalistat ovat tuulettuvat (kuva 4). - Alapohjan liittymissä ulkoseiniin ja putkiläpivienteihin ei havaittu tutkimuksen aikana poikkeavaa hajua. Alapohjan rakenneliittymiä ulkoseiniin, kantaviin väliseiniin ja läpivienteihin (kuva 6) ei ole tiivistetty ilmatiiviiksi, jolloin ilmavuodot alapohjarakenteen liittymistä huoneilmaan ovat kuitenkin mahdollisia. Rakenteiden kautta tapahtuvat ilmavuodot ovat sisäilman laatua heikentävä tekijä. 3 (13)

4 Kuvat 4 ja 5 Liikuntasalin lattia on uusittu vuonna 2015, jalkalistat ovat tuulettuvat. Kuva 6 Patteriläpivientien tiivistykset lattiarakenteeseen on puutteelliset. 1.6 Runko, kantavat seinät - Rakennus tiilirakenteinen. Paikoin sisämuurauksessa havaittiin halkeamia (mm. tilassa 38 ja IV-konehuoneessa 12). Halkeamilla ei arvioida olevan vaikutusta kantavuuteen. - Ulkoseinän sisäkuoren tulisi olla ilmatiivis, jotta eristetilassa olevat epäpuhtaudet eivät pääse sisäilmaan. Tiilimuurauksessa olevat halkeamat, kiinnikkeiden kohdat, 4 (13)

5 läpiviennit sekä rakenneliittymät ovat yleensä kohtia, joissa havaitaan ilmavuotoja tiilimuuratuissa rakenteissa. Kuvat 7 ja 8 Ulkoseinän ja väliseinän liitoskohdassa havaittiin halkeamia mm. tiloissa 12 (vas) ja tilassa Välipohjat, yläpohjat - Ei havaittu kosteusjälkiä 1.8 Ulkoseinät, julkisivut - Ulkoseinät ovat pääosin tiili-villa-tiili rakenteiset. Tiilimuurauksen takana ei ole toimivaa tuuletusrakoa. - Tiilimuurauksessa havaittiin yksittäisten tiilien halkeamisia. Paikoin tiilipinnalla havaittiin jäkäläkasvua. Sisäpihan puolella ei havaittu tiilimuurauksessa puutteita. - Rakennuksessa on ulkonevia erkkereitä, joissa on katteena pelti ja sisäpuolella levytys. Rakenne muodostaa kosteusteknisen riskin (m. mahdolliset kylmäsillat, vesikatteen rajapinta julkisivuun, räystäättömyys). Lisäksi rakennusajankohta huomioiden höyrynsulkumuovia ei ole todennäköisesti asennettu ilmatiiviisti. Suositellaan erkkerirakenteen kunnon tarkastamista rakenneavauksista (alapohja, ulkoseinä, yläpohja) 5 (13)

6 Kuvat 9 ja 10. Rakennuksessa on ulkonevia erkkereitä lännen- ja idänpuoleisella seinustalla. 1.9 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Ikkunat ovat alkuperäisiä 3-lasisia puukarmisia ikkunoita. Paikoin ikkunankarmeissa ja pielilaudoissa havaittiin kosteuden aiheuttamia jälkiä. Sisäpuoliset, vanhat kosteusjäljet ovat todennäköisesti aiheutuneet aiemmin tapahtuneista kattovuodoista. Ulkopuitteissa sadevesi on paikoin vaurioittanut ikkunakarmeja. Ikkunat suositellaan huoltokorjattaviksi tai uusittaviksi lähivuosien aikana. Samalla suositellaan vesipellit maalattaviksi/uusittaviksi. Puukarmisten ikkunoiden tekninen käyttöikä on vuotta. - Ikkunaliitosten kohdalta puuttui paikoin suojalistoja ja ikkunakarmin tilkkeet ovat vajaita (kuvat 13-15). Rakenteen läpi tapahtuu ilma- ja lämpövuotoa. 6 (13)

7 Kuvat 11 ja 12. Ikkunanpienilaudoissa ja ikkunankarmeissa havaittiin paikoin kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuvat Pohjoisen puoleisessa seinustalla ikkunaliitoksista puuttui erkkereistä suojalistat ja tilkkeet olivat vajaita. 7 (13)

8 1.10 Ulko-ovet - Ulko-ovet ovat alkuperäisiä, eikä niiden nykyinen kunto edellytä kiireellisiä korjauksia. Tiivisteet on syytä uusia muutaman vuoden välein Vesikatteet, kattokaivot - Vesikate on uusittu vuonna Aiemmin tiloissa oli havaittu vesikattovuotoa mm. jiirien kohdilla. Opetuskeittiössä 21, tilassa 26 ja aulassa 39 havaittiin seinäpinnoilla vanhoja valumajälkiä. Tarkastushetkellä sisäpinnoilla ei havaittu kosteutta. - Räystäspellitykset ovat sisäpihaa lukuun ottamatta lyhyet ja johtavat vettä ulkoseiniä pitkin. Rakennuksessa ei ole kattotikkaita, eikä vesikatolla tarkastuksen yhteydessä käyty. Kiinteistönhoitaja kertoi käyttävänsä erillisiä tikkaita, kun katolle on tarve päästä Tilapinnat ja tilavarusteet - Sisäpintojen kunnossa ei havaittu huomautettavaa. Kohonneita pintakosteuslukemia ei havaittu tilassa 21, jossa oli elokuussa 2017 havaittu vettä lattiapinnalla Märkätilat - Märkätiloissa ei havaittu poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella havainnoitaessa eikä aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia jälkiä Aistitut sisäilmaolosuhteet - Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus mitattiin muutamissa tiloissa oleskeluvyöhykkeeltä. Sisäilman lämpötila oli hyvä (21,2ºC) ja sisäilma sääolosuhteeseen ja vuodenaikaan nähden normaali (RH 33 %). - Sisäilmassa ei havaittu maanpäällisissä kerroksissa poikkeavaa hajua. Kellarikerroksessa havaittiin pukuhuonetilojen käytävällä 06 lievää poikkeavaa hajua, jonka alkuperää ei pystytty määrittämään tarkemmin. - Tiloissa ei havaittu pölyhaittaa (yläpölyä kaappien päällä vain vähäisiä määriä). Tiloissa ei myöskään havaittu viherkasveja tai ylimääräistä tavaraa. - Sisätilat olivat lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden (1-2 Pa). - Tilassa 37 koetaan vetoa. Tilassa on yläikkunat, joiden verhot lepattivat. Suositellaan tarkastamaan ikkunoiden tiivistykset tilassa (13)

9 1.15 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Ikkunakarmin tilkerakojen paikkaus ja puuttuvien suojalistojen asennus erkkereissä - Ikkunoiden tiivistysten tarkastus ja tarvittaessa uusiminen tilassa Patteriläpivientien tiivistäminen ilmatiiviiksi. Samalla suositellaan varmistamaan ja tarvittaessa tiivistämään ilmatiiviiksi kaikki rakenneliittymät ja muut mahdolliset ulkovaipan sisäkuoren ilmavuotokohdat. - Erkkerirakenteen kosteustekninen kunto suositellaan tarkastamaan rakenneavauksista (alapohja, ulkoseinä, yläpohja) esim. tilasta Vaurioituneiden ikkunanpielilautojen uusiminen. Ikkunat suositellaan huoltokorjattaviksi tai uusittaviksi lähivuosien aikana. - Sokkelin pinnoitevaurioiden korjaus - Jäkäläkasvuston puhdistus julkisivusta 2 LVI-JÄRJESTELMÄT 2.2 Käyttövesijärjestelmät - Lämmönsiirrin on uusittu. 2.3 Lämmitysjärjestelmä - Lämmönsiirtimet on uusittu. - Tiloissa on havaintojen mukaan käytössä alkuperäiset lämmönluovuttimet (radiaattorit, konvektorit) ja niiden putkistot. 2.4 Ilmanvaihto Tulo- ja poistoilmakone TK1/PK1 - Tulo- ja poistoilmakone TK1/PK1 palvelee ns. liikuntasiipeä (liikuntasali, tilat sekä kellaritilat). Kone on uusittu vuonna Kone on käynnissä ma-su klo 7-20, lisäksi käytössä on 2 tunnin välein käynnistyvä 2 tuntia kestävä yötuuletus. 9 (13)

10 Kuvat Koneen TK1/PK1 vesilukolla varustettu viemäriputki ja lattiakaivo. - Kone sijaitsee IV-konehuoneessa 43, jossa oli voimakas viemärinhaju. Kiinteistönhoitaja kaatoi vettä lattiakaivoon, minkä jälkeen haju alkoi vähentyä. Ulkoilmakanavassa ja levylämmöntalteenotossa on viemäröinti, lämmöntalteenoton kohdalla on vesilukko, viemäriputki menee lattiakaivoon (kuvat 16-17). Kuva 18. Tuloilmasuodatin. Kuva 19. Poistoilmasuodatin. - Tuloilmakoneessa oli hyönteisjäämiä ja havunneulasia ennen F7-tasoista tuloilmasuodatinta, jonka kehykset olivat kuitenkin tiiviit. Poistoilmasuodatin oli M5- tasoinen ja myös sen kehykset olivat tiiviit. Kiinteistönhoitajan mukaan poistoilmasuodatin on hankala vaihtaa tilanahtauden vuoksi. (kuvat 18-19) 10 (13)

11 - Koneen TK1/PK1 sisällä ei havaittu näkyvää mineraalivillaa eikä kosteutta. Suodattimien jälkeisten sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. Tulo- ja poistoilmapuhaltimet ovat suorakäyttöisiä (ei hihnoja) ja taajuusmuuttajalla varustettuja. Tuloilman lämpötila oli 18 C tuloilmakanavan mittarin mukaan Tulo- ja poistoilmakone TK2/PK2 - Tulo- ja poistoilmakone TK2/PK2 palvelee ns. keittiösiipeä (tilojen 1-29 alue). Kone on uusittu v Kone on käynnissä ma-su klo 6-20, lisäksi käytössä on 2 tunnin välein käynnistyvä 2 tuntia kestävä yötuuletus. - Kone sijaitsee IV-konehuoneessa 12, jossa ei tutkimushetkellä ollut poikkeavaa hajua. Koneessa on pyörivä lämmöntalteenottolaite. Koneen ulkoilmakanavassa on viemäröinti, viemäriputki menee lattiakaivoon. Kuva 20. Tulo- ja poistoilmakone TK2/PK2. - Tuloilmakoneen pohjalla oli hyönteisjäämiä ja havunneulasia ennen F7-tasoista tuloilmasuodatinta, jonka kehykset olivat kuitenkin tiiviit (kuva 21). Poistoilmasuodatin oli M5-tasoinen ja myös sen kehykset olivat tiiviit. - Koneen TK2/PK2 sisällä ei ollut näkyvää mineraalivillaa eikä kosteutta. Suodattimien jälkeen sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. Tulo- ja poistoilmapuhaltimet ovat suorakäyttöisiä (ei hihnoja) (kuva 22). Puhaltimissa on taajuusmuuttajat. - Tuloilman lämpötilaksi mitattiin 19,7 C yhden tilan tuloilman päätelaitteen kohdalla. IV-konehuoneessa tuloilmakoneen jälkeen tuloilmakanavan mittari näytti virheellisesti 13 C. 11 (13)

12 Kuva 21. Tuloilmasuodatin. Kuva 22. Suorakäyttöinen tuloilmapuhallin, oikealla lämmityspatteri Ilmanvaihtoon liittyviä havaintoja - IV-konehuoneiden seinissä ja katossa on pinnoitettuja mineraalivillalevyjä, joiden päälle on asennettu metalliverkko. Mineraalivillalevyjen saumoissa ja taloteknisten asennusten vuoksi tehtyjen aukkojen reunoissa on pinnoittamatonta villaa. - Tulo- ja poistoilman päätelaitteet ovat pääosin alkuperäisiä. Ilmanvaihtopiirustuksen ja laitevalmistajan mukaan alkuperäisissä tuloilman päätelaitteissa on käytetty pinnoitettua mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. - Pistokokein todettiin, että aistinvaraisesti ilmanvaihto toimii (tulo- ja poistoilman päätelaitteissa ilma liikkuu hyvin mm. paperitestin perusteella). - Tuloilmakoneen TK2 alueella teknisen työn tiloissa oleva vetokaappi ei ole käytössä tilojen käyttäjien mukaan. 2.5 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Tulo- ja poistoilmakoneen TK1/PK1 alapuolisen lattiakaivon hajuhaitan ehkäisemiseksi kaivo käsitellään nestemäisellä hajunsulkuaineella, jonka on tarkoitus estää veden haihtuminen kaivosta. - Tuloilman päätelaitteiden mahdollisten mineraalivillamateriaalien poistaminen ja uusiminen muovimateriaalilla (esim. Dacron). - Poistoilmakoneen PK1 poistoilmasuodatin tilataan jatkossa pienempinä osina, jotka on nykyistä helpompi työntää paikoilleen. 12 (13)

13 - Tuloilmakoneiden TK1 ja TK2 ennen tuloilmasuodatinta olevat sisäpinnat puhdistetaan imuroimalla. - Tuloilmakoneen TK2 jälkeisen tuloilmakanavan viallinen lämpömittari uusitaan. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sanna Pohjola MML, Rakennusterveysasiantuntija Jarkko Lesonen DI, Tutkija 13 (13)