MUISTIO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS

Transkriptio

1 Mauri Karoma Tilapalvelut-liikelaitos PL ESPOON KAUPUNKI tiedoksi: 3037 LAAJALAHDEN PÄIVÄKOTI, KIRVUNTIE 16, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Laajalahden päiväkoti on vuonna 1979 käyttöönotettu puurunkoinen, pääosin yksikerroksinen päiväkotirakennus. Alapohjarakenteet ovat maanvastaisia betonirakenteita. Rakennuksen alla on putkitunneli ja osittainen kellarikerros. Julkisivut ovat lautaverhoiltuja. Rakennukseen on tehty muutostöitä vuonna 2013 (mm. uusi IV-konehuone rakennettu vesikatolle, entinen neuvolapääty otettu esiopetuksen käyttöön). Kiinteistönhoitajalla ja päiväkodin johtajalla ei ole tietoa rakennuksessa olleista vesivahingoista. Rakennuksen ilmanvaihtolaitteet on pääosin uusittu ja otettu käyttöön vuonna Käyttäjäpalaute on kirjattu sisäilmasto-olosuhdelomakkeeseen. Osa henkilökunnasta kokee puutteelliseen ilmanvaihtoon viittaavia oireita rakennuksessa (12/20 henkilöä). Useissa tiloissa sisäilma koetaan tunkkaiseksi. Henkilökunta on havainnut viemärinhajua useissa tiloissa lähinnä aamuisin ja mm. varastossa 162 on havaittu poikkeavaa hajua. Lapsimäärä tiloissa on noin 115. Rakennukseen tehtiin ns. rakenne- ja ilmanvaihtotekninen katsastus, jolla tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastuksen suorittivat Sanna Pohjola ja Jarkko Lesonen Katsastukseen kuuluvat seurantamittaukset tehtiin Katsastuksessa oli mukana päiväkodin vs. johtaja Anu Grönroos ja kiinteistönhoitaja Tapani Löfman. 1 (25) S wec o Ilm alanportti 2 FI Helsinki, p (0) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

2 1 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.2 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Rakennuksen ympärillä on uusittu osittain salaojia (suunnitelmien mukaan pohjoisen- ja idän puoleisella seinustalla) vuoden 2013 muutostöiden yhteydessä. Tarkastuskaivon kansi avattiin tarkastusta varten. Puutteita ei havaittu. Salaojien tekninen käyttöikä on yleensä vuotta. Kuva 1. Salaojan tarkastuskaivossa ei havaittu puutteita 1.3 Päällysteet, alueen päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Sokkelin vierustalla on laatoitus, mukulakivetys tai asfaltti, eikä kasvillisuutta ole lähellä rakennusta. Sadevedet on ohjattu syöksytorvista umpinaisiin sadevesikaivoihin. - Rakennus sijaitsee loivassa rinteessä siten, että maanpinta viettää etelään päin. Pohjoisenpuoleisella seinustalla maanpinta on lähes tasainen 1,5-3 metrin matkalla, minkä jälkeen maanpinta nousee voimakkaasti (Kuva 3). 2 (25)

3 Kuvat 2, 3. Sokkelin vierusta asfaltoitu tai mukulakivetty. Sadevedet on ohjattu umpinaisiin sadevesikaivoihin. Pohjoisen puoleisella seinustalla maanpinta tasainen 1,5-3 m matkalta, minkä jälkeen maanpinta nousee voimakkaasti. 1.4 Perustukset, perusmuurit - Sokkelit ovat betonia. Paikoin sokkelissa havaittiin halkeamia ja harjateräkset olivat esillä (kuvat 4-5). - Suunnitelman mukaan rakennuksen sokkelin ulkopuolelle on asennettu perusmuurilevy, mutta maanpinnan tason yläpuolelle ei tätä havaittu. Pohjoisenpuoleisella seinustalla oli merkkejä vanhasta pikisivelystä (Kuva 6). Kuvat 4, 5, 6. Paikoin betonisokkelissa oli havaittavissa kosteusjälkiä, kuvat vasemmalla ja keskellä Hattivattien ryhmähuoneiden kohdalta. Sokkelin ulkopuolella ei havaittu vedeneristettä maanpinnan tason yläpuolella. Pohjoisen puoleisella seinustalla oli jälkiä pikisivelystä (oikealla). 3 (25)

4 1.5 Alapohjat - Rakennuksessa on maanvastaiset alapohjarakenteet mm teräsbetonilaatan alapuolella on lämmöneriste (vanhalla osalla 75/125 mm solumuovilevy + muovikalvo ja uusituilla osin mm polystyreeni) - Lattiapinnoilla ei havaittu kohonneita pintakosteuslukemia pistokoeotannalla mitattuna. Lattiapinnoilla ei havaittu merkkejä painumista. - Koteloinnin sisällä olevan viemäriläpivienti alapohjaan vaikutti tiivistämättömältä (Kuva 7). Kuva 7. Koteloinnin sisällä oleva viemäriputkiläpivienti alapohjaan vaikutti tiivistämättömältä. Kuva eteishallista Runko, kantavat seinät - Rakennuksen kantavat rakenteet ovat puuta. Kantavissa rakenteissa ei havaittu näkyviltä osin puutteita. 1.7 Yläpohjat, välipohjat - Yläpohjat ovat puurakenteiset. Katto on harja/pulpettikatto. Sisäkattopinnoilla ei havaittu kosteusjälkiä. - Rakennuksessa on osittainen kellari tilojen ja alapuolella. Putkikanaali kulkee rakennuksen läpi eteishallien 150, 151, 152, 153 ja osittain ryhmähuoneen 138 alapuolella. Välipohjarakenteena on 100 mm teräsbetoni, jonka alapuolella on 100 mm mineraalivilla. Etenkin kellaritiloissa havaittiin sisäilmassa 4 (25)

5 mikrobiperäistä hajua. Henkilökunnan mukaan kellaritilan/putkikanaalin yläpuolisissa wc-tiloissa 140 ja 143 on ajoittain havaittu kellarin hajua. Suositellaan selvittämään merkkiainetutkimuksen avulla kellaritilan sekä putkikanaalin ilmatiiveys yläpuolisiin tiloihin nähden (välipohjarakenteen liittymien ja läpivientien ilmatiiveys) 1.8 Ulkoseinät, julkisivut - Rakennuksen julkisivu on laudoitettu (pystylomalaudoitus) ja sen takana havaittiin tuuletusväli. Tuulensuojalevynä on piirustusten mukana bituliitti ja runkona 125 mm puurunko, lämmöneristeenä mineraalivilla. Höyrynsulkumuovin sisäpuolella on 50 mm vaakarimoitus ja mineraalivilla ja sisälevynä kipsilevy. Julkisivulaudoituksen maalipinta oli pääosin hyväkuntoinen. Maalipinnan hilseilyä havaittiin monitoimisalin yläosan kohdalla (Kuva 8). - Ulkoseinän sisäkuoressa havaittiin paikoin levyseinissä halkeilua. Rakennuksessa on suoritettu tiivistyskorjauksia vuoden 2013 muutostöiden yhteydessä (suunnitelmat Pontek Oy 2013), jolloin mm. kaikki ulkoseinäliittymät on tiivistetty. - Maanvastaisessa ulkoseinärakenteessa (kellarin seinä) on piirustusten mukaan sisäpuolinen lämmöneristys (100 mm koolaus + mineraalivilla, lastulevy), joka on ns. riskirakenne. Kellaritiloissa havaittiin mikrobiperäistä hajua sisäilmassa. Suositellaan tarkastamaan maanvastaisen ulkoseinärakenteen sisäpuolisen lämmöneristyksen kosteustekninen kunto muutamasta rakenneavauksesta. Kellaritilassa ei suositella säilytettävät säilytettävää irtaimistoa ja etenkään tekstiilipintaisia tai muuta huokoista tavaraa. Kuva 8. Maali hilseili laudoituksessa monitoimitilan yläosan kohdalla. 5 (25)

6 Kuvat 9, 10. levyseinissä havaittiin paikoin pieniä halkeamia. Liittymiä oli myös tiivistetty hiljattain massalla. Kuvat tilasta 128. Kuvat 11, 12. Rakennuksessa on suoritettu muutostöiden yhteydessä ulkoseinäliittymien tiivistyskorjauksia. Kuvissa Pontek Oy:n tekemiä suunnitelmadetaljeja vuodelta Korjaussuunnitelman mukaan tiivistyskorjauksia on suoritettu koko rakennuksessa. 6 (25)

7 Kuvat 13, 14. Kellaritilassa havaittiin sisäilmassa mikrobiperäistä hajua. Maanvastaisissa ulkoseinissä on levytys ja sisäpuolinen lämmöneristys. Kellaritilassa säilytetään runsaasti irtaimistoa ja muuta tavaraa. 1.9 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Ikkunat ovat puukarmisia 3-lasisia ikkunoita. Ikkunankarmeissa ei havaittu kosteusjälkiä eikä pinnoitevaurioita. - Ikkunoiden vesipeltien kallistukset ovat paikoin riittämättömät. Paikoin vesipeltien maalipinta kulunut. Kuvat 15, 16. Ikkunoissa ei havaittu puutteita. Paikoin vesipeltien kallistus riittämätön ja maalipinta kulunut. 7 (25)

8 1.10 Ulko-ovet - Ulko-ovet ovat alkuperäisiä teräsrunkoisia, eikä niissä havaittu puutteita. Tiivisteet on syytä uusia muutaman vuoden välein Vesikatteet, kattokaivot - Vesikatto on monimuotoinen harja/pulpettikatto, jonka katteena on konesaumattu pelti. Vesikate vaikutti hyväkuntoiselta. Vesikatteen paikkakohdat oli pinnoittamatta. - Rännit olivat täynnä roskaa, eikä sadevesi päässyt valumaan syöksytorviin. Kuvat 17, 18, 19. Vesikatteena on rivipeltikate, jossa ei havaittu puutteita. Paikkakohtia ei oltu pinnoitettu. Ryhmähuoneen 136 kohdalla olevan räystään otsalauta lahovaurioitunut. 8 (25)

9 Kuvat 19, 20. Ränneissä oleva roska on tukkinut syöksyjä ja vesi seisoi ränneissä Tilapinnat ja tilavarusteet - Ylätasoilla havaittiin paikoin runsaasti pölyä ja tuulikaappien lattialla hiekkaa (Kuvat 21-22). - Sisäilmassa ei havaittu 1. kerroksessa poikkeavia hajuja katselmointihetkellä. Kuvat 21, 22. Kaappien päällä pölyä ja tuulikaapin lattialla hiekkaa Märkätilat - Märkätiloissa ei havaittu poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella havainnoitaessa eikä aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia jälkiä. 9 (25)

10 1.14 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Räystäskourujen, syöksytorvien ja sadevesikaivojen puhdistus - Suositellaan selvittämään merkkiainetutkimuksen avulla kellaritilan sekä putkikanaalin ilmatiiveys yläpuolisiin tiloihin nähden (välipohjarakenteen liittymien ja läpivientien ilmatiiveys) - Suositellaan tarkastamaan maanvastaisen ulkoseinärakenteen sisäpuolisen lämmöneristyksen kosteustekninen kunto muutamasta kellaritilaan tehtävästä rakenneavauksesta. - Kellaritilassa ei suositella säilytettävän irtaimistoa ja etenkään tekstiilipintaisia tai muuta huokoista tavaraa. - Ryhmähuoneen 136 kohdalla olevan lahovaurioituneen räystään otsalaudan uusiminen. - Sokkelin halkeamien ja näkyvillä olevien terästen paikkauskorjaukset - Vesikatteen paikkamaalaus. - Ulkoseinän levyseinissä olevien halkeamien tiivistyskorjaukset - Julkisivulaudoituksen huoltomaalaus monitoimisalin yläosan kohdalta. - Vesipeltien kallistusten korjaus ja paikkamaalaus. - Yläpölyjen ja lattiapintojen puhdistus säännöllisesti. - Ulko-ovien ja ikkunoiden tiivisteiden tarkastus ja tarvittaessa uusiminen muutaman vuoden välein. 10 (25)

11 2 SISÄILMAOLOSUHTEET 2.1 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset - Hiilidioksidipitoisuutta seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 9 vuorokauden ajan. Mitattuja tiloja olivat ryhmähuoneet 103, 128, 136, 157, 161 ja 167. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Alla olevaan taulukkoon on kirjattu mitattujen tilojen suurin ilmoitettu käyttäjämäärä, suunniteltu maksimi-ilmanvaihto vuoden 2014 ilmanvaihdon loppupiirustuksista sekä seurantajakson aikaiset hiilidioksidipitoisuudet. Suurimmat käyttäjämäärät on saatu henkilökunnalta. Tila Suurin ilmoitettu käyttäjämäärä, kpl Suunniteltu ilmanvaihto v ) Hiilidioksidipitoisuus seurantajakson aikana, ppm Ryhmähuone ) +80/-80 dm 3 /s Ryhmähuone ) +50/-50 dm 3 /s Ryhmähuone ) +100/-100 dm 3 /s Ryhmähuone ) +65/-65 dm 3 /s Ryhmähuone ) +65/-60 dm 3 /s Ryhmähuone ) +65/-60 dm 3 /s ) Koko hoitoryhmä (lapset ja hoitajat) 2) Puolikas hoitoryhmä (lapset ja hoitajat) 3) + tarkoittaa tuloilmaa. tarkoittaa poistoilmaa. Suunniteltu ilmanvaihto ilmamääräsäätimien maksimi-ilmavirroilla. Päiväkotitilojen ilmanvaihto on jaettu koneen TK01 alueella kuuteen vyöhykkeeseen, joilla on omat säätimensä. Säätimien ilmavirrat määräytyvät poistoilmakanavien hiilidioksidimittauksen ja säätimien hiilidioksidiasetusarvojen perusteella (ylempi asetusarvo 700 ppm, alempi asetusarvo 444 ppm). - Hiilidioksidipitoisuus oli korkeimmillaan pääosin ruokailujen ja päiväunien aikana. Tällöin hiilidioksidipitoisuus vaihteli tasolla noin ppm. Ryhmähuoneessa 157 pitoisuus oli yhtäjaksoisesti yli 1000 ppm korkeintaan kahden tunnin ajan. Muissa tiloissa yhtäjaksoiset yli 1000 ppm pitoisuudet olivat lyhytkestoisempia. - Asumisterveysasetus 2015:n mukaan hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, kun sisäilman pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Ulkoilman pitoisuus oli noin 390 ppm, joten sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy sisäilman pitoisuuksilla yli 1540 ppm. Toimenpideraja ei ylittynyt missään tilassa seurantajakson aikana. - Mikäli ilmanvaihto on vuoden 2014 ilmanvaihtopiirustusten maksimi-ilmanvaihdon mukaista, on ilmanvaihto puutteellista mitatuissa ryhmähuoneissa suurimmilla käyttäjämäärillä. Tällöin ryhmähuoneiden tuloilmavirta on 3,6-5,8 dm 3 /s henkilöä kohden. Asumisterveysasetus 2015:n mukaan päiväkodeissa tuloilmaa(ulkoilmaa) tulee olla vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. 11 (25)

12 2.2 Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset - Lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 9 vuorokauden ajan. Mitattuja tiloja olivat ryhmähuoneet 103, 128, 136, 157, 161 ja 167. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Sisäilman lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden vaihteluvälit olivat seuraavat: Tila Lämpötila ma-pe klo 8-17, C Sisäilman suhteellinen kosteus seurantajakson aikana, % Ryhmähuone ,1-21,8 (seurantajakson alkupuoli) 19,5-21,1 (seurantajakson loppupuoli) Ryhmähuone ,7-22, Ryhmähuone ,2-22, Ryhmähuone ,6-22, Ryhmähuone 161 Ryhmähuone ,4-21,6 (seurantajakson alkupuoli) 18,9-20,7 (seurantajakson loppupuoli) 19,7-22,2 (seurantajakson alkupuoli) 18,9-21,3 (seurantajakson loppupuoli) Mittaukset tehtiin ajankohtana, jolloin kesän jälkeen lämmityskausi oli alkamassa. Asumisterveysasetus 2015:n mukaan lasten päivähoitopaikoissa sisäilman lämpötilan toimenpiderajat ovat C lämmityskauden ulkopuolella ja C lämmityskaudella. Sisäilman lämpötilojen tulisi olla toimenpiderajojen sisällä. Seurantajakson loppupuolella ryhmähuoneissa 103, 161 ja 167 lämpötila oli ajoittain aamupäivällä noin C eli toimenpiderajojen ulkopuolella. Muilta osin tutkittujen tilojen sisäilman lämpötilat olivat toimenpiderajojen mukaisia ma-pe klo Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittauspisteissä välillä % seurantajakson aikana. Mitatut lukemat ovat tavanomaisia tutkitun tyyppiselle rakennukselle vuodenaika, ilmanvaihto ja tilojen käyttö huomioon ottaen. 2.3 Johtopäätökset - Hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaustulosten ja Asumisterveysasetus 2015:n hiilidioksidipitoisuuden toimenpiderajan perusteella tiloissa ei olisi tarpeen tehdä ilmanvaihdollisia toimenpiteitä. Tutkittujen ryhmähuoneiden suunniteltu maksimiilmanvaihto ei kuitenkaan ole suurimmilla käyttäjämäärillä Asumisterveysasetus 2015:n mukaista (vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden). Kunkin vyöhykkeen maksimi-ilmanvaihto toteutuu vasta, kun vyöhykkeen poistoilman runkokanavassa hiilidioksidipitoisuus ylittää 700 ppm. 12 (25)

13 - Ryhmähuoneissa 103, 161 ja 167 ajoittain todettujen alle 20 C lämpötilojen katsotaan liittyvän osittain mittausajankohtaan, joka osui lämmityskauteen siirtymisen vaiheeseen. Lämmityskauden alkaessa lämpöolojen tulisi vakiintua toimenpiderajojen C välille. Tarvittaessa lämmityskaudella tulisi tarkistaa patteriventtiilien säädöt ja toiminta. 2.4 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Ilmamääräsäätimien hiilidioksidin asetusarvot suositellaan asetettavaksi sellaiseksi, että ilmanvaihto toimii maksimi-ilmavirroilla ilmanvaihdon käyntiaikoina. Tämän jälkeen suositellaan selvitettäväksi ryhmähuoneiden toteutuvat maksimiilmanvaihdon ilmavirrat ja tarvittaessa lisätään ilmanvaihtoa vastaamaan tilojen suurimpia käyttäjämääriä. Tavoitteena pidetään Asumisterveysasetus 2015:n mukaista ilmanvaihtoa eli vähintään 6 dm 3 /s tuloilmaa henkilöä kohden. - Ilmanvaihdon riittävyyttä parannetaan välttämällä koko hoitoryhmän kokoontumista yhteen tilaan esim. ruokailujen ja päiväunien aikana. - Väliovia suositellaan pidettäväksi mahdollisuuksien mukaan auki esim. päiväunien aikana, jolloin voidaan alentaa hiilidioksidipitoisuutta. - Jos yksittäisissä tiloissa todetaan lämmityskaudella lämpötiloja alle 20 C, tulisi tarkistaa patteriventtiilien säädöt ja toiminta. 13 (25)

14 3 ILMANVAIHTOLAITTEET 3.1 Ilmanvaihtokone TK01 - Päiväkodin pääasiallisin ilmanvaihtokone on TK01. Kone palvelee ryhmähuoneita, monitoimisalia ja henkilökunnan tiloja. - V käyttöönotettu kone sijaitsee vesikatolla olevassa IV-konehuoneessa. - Käyntiajat: Asetettu toimimaan Ma-Su klo Muina aikoina kone ei ole toiminnassa. Toimistohuoneessa 126 on lisäaikapainike, josta koneen voi käyntiaikojen ulkopuolella käynnistää määräajaksi (1-5 h). - Vyöhykesäätö: Koneen TK01 palvelualue on jaettu kuuteen vyöhykkeeseen, joiden tulo- ja poistoilman runkokanavissa on ilmamääräsäätimet IV-konehuoneessa. Jokaisen vyöhykkeen poistoilman runkokanavaan on IV-konehuoneessa asennettu hiilidioksidi-/lämpötila-anturi, joka ohjaa vyöhykkeen ilmamääräsäätimiä. Hiilidioksidipitoisuuden ylempi asetusarvo on 700 ppm, jota suuremmalla pitoisuudella vyöhykkeen ilmamääräsäätimet säätyvät maksimi-ilmavirralle. Pitoisuudella alle 700 ppm vyöhykkeen ilmamääräsäätimet alkavat sulkeutua. Hiilidioksidipitoisuuden alempi asetusarvo on 444 ppm, jota pienemmällä pitoisuudella vyöhykkeen ilmamääräsäätimet on säädetty minimi-ilmavirralle. Toimintaselostuksen mukaan minimi-ilmavirrat ovat noin 30 % maksimiilmavirroista. - Tuloilman lämpötila: Toimintaselostuksen mukaan valvontajärjestelmä pitää tuloilman lämpötilan asetusarvossa 18 C. Tarkasteluhetkellä valvontajärjestelmän mukaan tuloilman lämpötilan asetusarvo oli 19,2 C ja mitattu tuloilman lämpötila 19 C. - Ulkoilmasäleikkö: Ulkoseinällä sijaitseva ns. lumisuojasäleikkö. Epäpuhtauksien määrä vähäinen. - Ulkoilmakammio ja -kanava: Ei kosteutta eikä mineraalivillaa koneen TK01 sulkupellin kohdalta katsottuna. Ei veden poistoputkea. - Tuloilman suodatus: F7-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit. Ei kosteusjälkiä suodatinosassa. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa, seuraava vaihto syyskuussa (25)

15 - Poistoilman suodatus: M5-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa, seuraava vaihto syyskuussa Lämmöntalteenotto: Pyörivä lämmöntalteenottolaite, lamelleihin kertynyt hieman ulkoa tulleita kasviperäisiä epäpuhtauksia. - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, lamellien pölyn määrä vähäinen - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tulo- ja poistoilmapuhallin: Suorakäyttöisiä, taajuusmuuttajaohjattuja. - Konekotelo: Sisäosien pölyn määrä oli vähäinen, sisällä ei ollut mineraalivillaa. Kuvat Ylhäällä näkyvä punainen tuloilmasuodatin oli F7-tasoinen, suodatinkehys oli tiivis. Lämmöntalteenottolaitteen lamelleissa oli hieman ulkoa tulleita kasviperäisiä epäpuhtauksia. Konekotelon sisäosien pölyn määrä oli vähäinen, sisällä ei ollut mineraalivillaa. Oikealla alhaalla suorakäyttöinen tuloilmapuhallin ja sen yläpuolella M5-tasoinen poistoilmasuodatin, jonka suodatinkehys oli tiivis. 15 (25)

16 3.2 Tuloilmakone TK02 - Tuloilmakone TK02 palvelee keittiötä. Konetta vastaa vesikatolla oleva huippuimuri TK02PF01. - V käyttöönotettu kone sijaitsee IV-/lämmönjakohuoneessa Käyntiajat: Ma-Pe klo : täysi teho Ma-Pe klo : puoliteho La-Su: seis - Keittiössä olevista lisäaikapainikkeista voidaan kone asettaa määräajaksi toimimaan joko täydellä teholla tai puolella teholla aikaohjelmasta riippumatta. - Ulkoilmasäleikkö: Ulkoseinällä sijaitseva ns. lumisuojasäleikkö. - Ulkoilmakammio: Ei kosteutta eikä mineraalivillaa. Kammio on viemäröity, mutta veden poistoputkesta puuttuu osa konekotelon alapuolella; kammion pohjalle voi tulla vettä, joka valuu lattialle. - Tuloilman suodatus: F7-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit. Ei kosteusjälkiä suodatinosassa. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa, seuraava vaihto syyskuussa Lämmöntalteenotto: Ei ole - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, lamellien pölyn määrä vähäinen - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tuloilmapuhallin: Hihnakäyttöinen, hihna kunnossa. - Konekotelo: Sisäosien pölyn määrä oli vähäinen, sisällä ei ollut mineraalivillaa. 16 (25)

17 Kuvat 26, 27. Ylempi kuva: Ulkoilmakammiossa ei ollut kosteutta eikä mineraalivillaa. Kammio on viemäröity. Alempi kuva: Ulkoilmakammion veden poistoputkesta puuttuu osa konekotelon alapuolella; kammion pohjalle voi tulla vettä, joka valuu lattialle. Kuva 28. Tuloilmasuodatin oli F7-tasoinen, suodatinkehykset olivat tiiviit. Suodatinosassa ei ollut kosteutta. Lämmityspatterin lamellien pölyn määrä oli vähäinen. Konekotelon sisäosien pölyn määrä oli vähäinen, sisällä ei ollut mineraalivillaa. 17 (25)

18 3.3 Ilmanvaihtokone TK03 - Ilmanvaihtokone TK03 palvelee länsiosan pesuhuoneita, käytävätiloja, eteisiä ja wc-tiloja. - V käyttöönotettu kone sijaitsee IV-konehuoneessa Käyntiajat: Valvontajärjestelmän mukaan toimii klo 7-16 täydellä teholla ja muina aikoina puolella teholla. Aikaohjelmaa ei tarkistettu koneen omasta käyttöpäätteestä. Toimintaselostuksen mukaan ulkoilmalämpötilan ollessa alle -11 C voi kone toimia vain puolella teholla. - Ulkoilmasäleikkö: Ulkoseinällä sijaitseva pyöreä ns. vakiosäleikkö. Epäpuhtauksien määrä vähäinen pihatasolta arvioituna. - Tuloilman suodatus: F7-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit. Ei kosteusjälkiä suodatinosassa. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa, seuraava vaihto syyskuussa Poistoilman suodatus: M5-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa, seuraava vaihto syyskuussa Lämmöntalteenotto: Levylämmöntalteenottolaite, jonka pölyn määrä vähäinen. - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, lamellien pölyn määrä vähäinen - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tulo- ja poistoilmapuhallin: Suorakäyttöisiä. - Konekotelo: Sisäosien pölyn määrä oli vähäinen, sisällä ei ollut mineraalivillaa. Kuvat 29, 30. Ilmanvaihtokoneessa TK03 oli punainen F7-tasoinen tuloilmasuodatin ja keltainen M5-tasoinen poistoilmasuodatin. Konekotelon sisäosien pölyn määrä oli vähäinen, sisällä ei ollut mineraalivillaa. 18 (25)

19 3.4 Ilmanvaihtokone TK04 - Ilmanvaihtokone TK04 palvelee itäosan pesuhuoneita, käytävätiloja, eteisiä ja wctiloja. - Noin v käyttöönotettu kone sijaitsee IV-konehuoneessa Käyntiajat: Ma-Pe klo 6-17: täysi teho Ma-Pe klo 17-6: puoliteho La-Su: seis - Toimintaselostuksen mukaan ulkoilmalämpötilan ollessa alle -11 C voi kone toimia vain puolella teholla. - Ulkoilmasäleikkö: Ulkoseinällä sijaitseva pyöreä ns. vakiosäleikkö. Epäpuhtauksien määrä vähäinen pihatasolta arvioituna. - Tuloilman suodatus: F7-tasoinen kasettisuodatin, jonka kehys oli likimain tiivis. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa, seuraava vaihto syyskuussa Poistoilman suodatus: Noin G3-tasoinen suodatinmatto. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa, seuraava vaihto syyskuussa Lämmöntalteenotto: Levylämmöntalteenottolaite, tuloilmapuolen pölyn määrä vähäinen. - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, lamellien pölyn määrä vähäinen - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tulo- ja poistoilmapuhallin: Suorakäyttöisiä. - Konekotelo: Sisäosien pölyn määrä oli melko vähäinen, sisällä ei ollut mineraalivillaa. Kuvat 31, 32. Ilmanvaihtokoneessa TK04 oli F7-tasoinen tuloilmasuodatin ja poistoilmasuodattimena noin G3-tasoinen suodatinmatto. Konekotelon sisäosien pölyn määrä oli melko vähäinen, sisällä ei ollut mineraalivillaa. 19 (25)

20 3.5 Tuloilman päätelaitteet, ilmanjako - Tuloilman päätelaitteita tarkistettiin pistokokein ryhmähuoneessa 172 ja käytävällä 151. Päätelaitteiden sisällä ei todettu mineraalivillaa. Vastaavia päätelaitteita on myös muissa tiloissa. - Tuloilman päätelaitteet ovat suutinhajottajia, joissa tuloilman heittokuviota säädetään hajotinosassa olevista suuttimista. Ilmanjaon parantamiseksi osassa ryhmähuoneita suuttimien nykyistä asettelua olisi hyvä muuttaa niin, että heittokuvio pitenee eli tuloilma kulkeutuisi päätelaitteesta pidemmälle tilaan. Lisäksi osassa ryhmähuoneita todettiin, että osa tuloilmasta menee päätelaitteesta suoraan poistoilmakanavaan. - Alla olevissa kuvissa on esimerkkejä tilojen tuloilman päätelaitteiden suutinten asettelusta. Kaikissa ryhmähuoneissa ja monitoimisalissa olisi syytä tarkistaa suuttimien asettelu ja tilakohtaisesti säätää suuttimet optimiasentoon ilmanjaon parantamiseksi. Kuva 33. Monitoimisali 111 Kuva 34. Ryhmähuone 128 Kuva 35. Ryhmähuone (25)

21 - Ryhmähuoneissa päätelaitteina on tyypillisesti Eagle Wall, valmistaja Oy Swegon Ab. Alla on esimerkkejä lyhyen ja pitkän heittopituuden suutinkuvioista. Kuva 36. Lyhyen ja pitkän heittopituuden suutinkuvioita (Lähde: Oy Swegon Ab, esite: tuloilmalaite Eagle Wall). 3.6 Varaston 162 ja pienryhmätilan 174 ilmanvaihto - Ryhmähuoneen 161 vieressä on varasto 162, jossa ajoittain lapset leikkivät. Varasto 162 ei kuitenkaan ilmanvaihdollisesti sovellu leikkitilaksi, koska tilassa on vain koneellinen poistoilmanvaihto (suunniteltu poistoilmavirta vain -5 dm 3 /s). Korvaavaa ilmaa tulee siirtoilmana oviraon kautta oven ollessa kiinni. Kuva 37. Ilmanvaihtopiirustus varaston 162 ja ryhmähuoneen 161 kohdalta. 21 (25)

22 - Myös pienryhmätilassa 174 on vain koneellinen poistoilmanvaihto, vaikka tilassa leikkii lapsia ajoittain (suunniteltu poistoilmavirta -20 dm 3 /s). Oven ollessa kiinni on korvausilman suunniteltu tulevan siirtoilmana oviraon kautta. Kuva 38. Ilmanvaihtopiirustus pienryhmätilan 174 kohdalta. 3.7 Putkitunnelin ja kellarin ilmanvaihto - Kellarissa on putkitunneli, jossa on koneellinen poistoilmanvaihto. Poistoilmaventtiileitä on yksi, joka sijaitsee tunnelin länsipäädyssä. Tarkasteluhetkellä poistoilmanvaihto oli toiminnassa. Korvausilmaventtiileitä on kolme ja ne sijaitsevat rakennuksen itäpäädyssä olevissa kellarin ulko-ovessa ja varastoissa. Kellarin ulko-oven korvausilmaventtiilin kautta todettiin tulevan ulkoa korvausilmaa putkitunneliin. Kuvat 39, 40. Putkitunneli ja poistoilmaventtiili. 22 (25)

23 3.8 Painesuhteiden seurantamittaukset - Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 9 vuorokauden ajan. Mitattuja tiloja olivat ryhmähuoneet 103, 128, 136, 156, 160 ja Seurantajakson aikana paine-erot olivat pieniä. Keskimäärin tilat olivat -2-3 Pa alipaineisia ulkoilmaan verrattuna. Alipaineisuus vaihteli pääosin välillä 0-5 Pa. Seurantajakson alkupuolella mitattiin paikoin alipaineisuutta -5-9 Pa, mutta näissä tuloksissa arvioidaan olevan mukana tuulivaikutusta. - Eri ilmanvaihtokoneiden käyntiajat eivät merkittävästi vaikuttaneet paine-eroihin. - Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Johtopäätökset - Pääasiallisin ilmanvaihtokone TK01 on otettu käyttöön v. 2014, joten sillä on teknistä käyttöikää jäljellä vuosia. Ulkoilmakanavassa-/kammiossa ei tarkasteluhetken perusteella ole tarvetta veden poistoputkelle, koska ulkoilmasäleikössä on lumisuoja ja tuloilmasuodatinosassa ei ollut kosteusjälkiä. Tuloilman (F7) ja poistoilman (M5) suodatustasot ovat riittäviä, suodattimien ohi ei tapahdu ohivirtauksia. Lämmöntalteenottolaitteen lamelleiden vähäiset epäpuhtaudet tulisi poistaa, epäpuhtaudet ovat voineet kulkeutua lamelleihin esim. suodatinvaihdon yhteydessä. Muilta osin koneen sisäosia ei tarvitse puhdistaa. - Ilmanvaihtokoneen TK01 palvelualue on jaettu kuuteen vyöhykkeeseen. Kunkin vyöhykkeen ilmanvaihto toimii maksimi-ilmavirroilla vasta sitten, kun vyöhykkeen poistoilman runkokanavassa hiilidioksidipitoisuus ylittää ylemmän asetusarvon 700 ppm. Vyöhykkeen poistoilman runkokanavan pitoisuuksilla alle 700 ppm ilmanvaihto toimii vajaateholla, vaikka yksittäisissä tiloissa olisikin paljon käyttäjiä. Hiilidioksidipitoisuuden asetusarvoja tulisi alentaa, jotta jokaisen vyöhykkeen ilmanvaihto toimii maksimi-ilmavirroilla ilmanvaihtokoneen TK01 käyntiaikoina. Koneen TK01 nykyisiä käyntiaikoja Ma-Su klo 4-23 pidetään riittävinä. - Keittiön tuloilmakone TK02 on otettu käyttöön v. 2014, joten sillä on teknistä käyttöikää jäljellä vuosia. Tuloilman suodatustaso F7 on riittävä, suodattimen ohi ei tapahdu ohivirtauksia. Ulkoilmakammio veden poistoputki tulisi korjata, jotta kammiosta vesi ei valu lattialle. Nykyisiä käyntiaikoja pidetään riittävinä. - Ilmanvaihtokone TK03 on otettu käyttöön v. 2014, joten sillä on teknistä käyttöikää jäljellä vuosia. Koneen palvelualueeseen sisältyy länsiosassa ns. likaisia tiloja (wctilat, pesuhuoneet, eteiset). Koneen omasta käyttöpäätteestä tulisikin tarkistaa käyntiajat. Koneen käyntiajat olisi suositeltua olla asetettu siten, että kone on toiminnassa hoitopäivien aikana täydellä teholla ja kaikkina muina aikoina esim. puoliteholla (myös viikonloppuisin). 23 (25)

24 - Ilmanvaihtokone TK04 on otettu käyttöön v. 2004, joten sen tekninen käyttöikä on täyttymässä lähivuosina. Tuloilman suodatustaso F7 on riittävä, suodattimen ohi ei tapahdu ohivirtauksia. Poistoilman karkean suodatinmaton tilalle voisi harkita parempaa suodatusta lämmöntalteenottolaitteen likaantumisen ehkäisemiseksi. Koneen palvelualueeseen sisältyy itäosassa ns. likaisia tiloja (wc-tilat, pesuhuoneet, eteiset). Nykyisiä käyntiaikoja tulisikin jatkaa ulottumaan myös viikonloppuihin (täysi teho hoitopäivien aikana puoli teho kaikkina muina aikoina. - Ryhmähuoneissa ja monitoimisaleissa tuloilman päätelaitteet ovat suutinhajottajia, joiden on suutinkuviot tulisi tarkistaa ja säätää ilmanjaon parantamiseksi. - Varastoa 162 ei tulisi käyttää leikkitilana, koska tilan vähäinen koneellinen poistoilmanvaihto ei sovellu oleskelukäyttöön. Pienryhmätilan 174 ollessa käytössä tulisi tilan ovi pitää auki, jotta tilan koneellisen poistoilmanvaihdon seurauksena tilaan tulee ilmaa viereisestä ryhmähuoneesta. - Putkitunnelin koneellinen poistoilmanvaihto todettiin toimivaksi. Tunneliin ei synny ilmanvaihdon seurauksena merkittävää alipainetta. - Painesuhteiden seurantamittausten perusteella ilmanvaihdon tasapainoa ei ole tarpeen säätää, koska alipaineisuus ulkoilmaan nähden oli pieni Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä Heti tehtäviä: - Ilmanvaihtokoneen TK01 alueella muutetaan eri vyöhykkeiden ilmamääräsäätimien hiilidioksidin asetusarvot sellaiseksi, että koneen käyntiaikoina ilmanvaihto toimii maksimi-ilmavirroilla riippumatta tilojen käytöstä. Alempi asetusarvo voisi olla esim. 350 ppm ja ylempi asetusarvo esim. 400 ppm. - Ilmanvaihtokoneen TK01 alueella ryhmähuoneissa ja monitoimisalissa suositellaan, että tuloilman päätelaitteiden suutinkuviot tarkistetaan. Suuttimia kääntämällä säädetään tuloilman suuntausta tilakohtaisesti siten, että saavutetaan nykyistä parempi ilmanjako ja huuhteluvaikutus. Suuntauksessa otetaan huomioon tulo- ja poistoilmalaitteiden sijoitus sekä tilan pituus, korkeus ja leveys. Suuntauksessa noudatetaan pääsääntöisesti valmistajan ohjeellisia suutinkuvioita pitkälle heittopituudelle. - Ilmanvaihtokoneen TK01 lämmöntalteenottolaitteen epäpuhtaudet poistetaan. - Tuloilmakoneen TK02 ulkoilmakammion veden poistoputki korjataan. - Ilmanvaihtokoneet TK03 ja TK04 asetetaan toimimaan ympärivuorokautisesti (täysi teho hoitopäivinä, puoliteho kaikkina muina aikoina). 24 (25)

25 - Ilmanvaihtokoneen TK04 poistoilmasuodattimeksi suositellaan asennettavaksi nykyistä parempi suodatin. - Eri ilmanvaihtokoneiden tulo- ja poistoilmasuodattimien vaihtovälinä pidetään kaksi kertaa vuodessa. Koneet sammutetaan suodatinvaihdon ajaksi. Vaihdon yhteydessä tarkistetaan suodatinkehysten tiiveys. - Varastoa 162 käytetään vain varastona, tilaa ei käytetä leikkitilana. Pienryhmätilan 174 ovi pidetään auki hoitopäivien aikana. Viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä tai tarvittaessa tehtäviä: - Ilmanvaihtokoneen TK01 ulkoilmakanavaan-/kammioon suositellaan asennettavaksi veden poistoputki, mikäli havaintaan veden kulkeutumista ulkoa koneelle. - Ilmanvaihtokone TK04 uusitaan. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sanna Pohjola MML, Rakennusterveysasiantuntija Jarkko Lesonen DI, Tutkija LIITTEET Liite 1 Liitteet Liitteet Liitteet Mittauspisteet pohjakuvassa Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten kuvaajat Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittausten kuvaajat Painesuhteiden seurantamittausten kuvaajat 25 (25)