ERITYISLIIKUNTA FORSSASSA

Transkriptio

1 ERITYISLIIKUNTA FORSSASSA PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. TAUSTAA Erityisliikunnan käsite Erityisliikuntaa kuntiin kehittämisprojekti 5 3. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TARKOITUS 6 4. ERITYISRYHMIIN KUULUVA VÄESTÖ FORSSASSA 7 5. FORSSAN LIIKUNTATILAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS Ulkoliikuntatilat Sisäliikuntatilat Muut tilat FORSSAN NYKYISET ERITYISLIIKUNTARYHMÄT KOULUTUS JA OHJAAJARESURSSIT ERITYISRYHMIEN LIIKUNTATOIMINNAN KEHITTÄMISEHDOTUKSET ESTEITÄ LIIKUNTATOIMINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ FORSSASSA JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-ESITYKSET LIITTEET 18 Liite 1. Liikuntatoimen erityisliikuntakysely Liite 2. Yhdistysten ja järjestöjen yhteystiedot 2

3 1. JOHDANTO Forssan kaupunki on mukana valtakunnallisessa erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojektissa (ERIKU). Pääorganisoijana toimii Liikuntatieteellinen Seura tukenaan projektin ohjausryhmä, jossa on edustajat opetusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Suomen kuntaliitosta. Forssan kaupungissa ERIKU projektille perustettiin työryhmä, joka koostuu eri hallinnonalojen työntekijöistä ja toimijoista. Työryhmään kuuluu: vs. liikuntasihteeri Tiia Lyytikäinen Vapaan sivistystyön lautakunnasta Paavo Avila Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymästä (FSTKY) Raija Vähätalo Vammaisneuvostosta Ritva Aho Aikuisopistosta Marja-Leena Kangasniemi-Saari Invalidit ry:stä Liisa Jalasjoki Eläkeläiset ry:stä Veikko Mäntylä Eläkeliiton Forssan yhdistyksestä Pentti Jolanki Jokioisten vapaa-aikasihteeri Jari Menna Tammelan liikuntasihteeri Rauli Ranta Työryhmän tehtäväksi tuli selvittää erityisliikunnan nykytilanne Forssassa. Tämän selvityksen pohjalta työryhmä päätti tehdä erityisliikunnan peruskartoituksen. Kartoitusta varten laadittiin kaksi kyselylomaketta sekä yhdistyksille että fysioterapioille. Kyselylomakkeet liitteenä (liite 1). Peruskartoitus sisältää raportin kyselylomakkeen toteuttamisesta, vastauksien analysoinnista sekä johtopäätöksistä. Peruskartoituksen alussa käsitellään yleisesti erityisliikunnan käsitettä, Erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojektia valtakunnallisesti sekä Forssan kaupungin tasolla. 3

4 2. TAUSTAA Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. (Komiteamietintö 1996:15) Erityisliikunta tai soveltava liikunta on suurelta osin terveyttä ja toimintakykyä edistävää liikuntaa, jonka avulla voidaan luoda edellytyksiä mahdollisimman itsenäiselle arjessa selviytymiselle. 2.1 Erityisliikunnan merkitys Liikunnan myönteisistä terveysvaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä (Reinikka & Anttila 1997). Liikuntaa lisäämällä voidaan väestön toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia merkittävästi parantaa sekä säästää kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Erityisryhmiin kuuluvat henkilöt hyötyvät säännöllisestä liikunnan harjoittamisesta - kukin vähän eri tavalla. Liikunnalla on lapsen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehittymiselle sekä aikuisen yleiselle terveydelle, kunnolle ja liikuntakykyisyydelle, vapaa-ajan harrastamiselle, työkykyisyydelle sekä elämän laadulle yleensä tärkeä merkitys. Liikunnan ennaltaehkäisevän merkityksen lisäksi vammainen, iäkäs tai pitkäaikaissairas henkilö voi hyödyntää liikuntaa kuntoutuksensa eri vaiheissa. Liikunta liittyy kaikkiin kuntoutuksen, sosiaalisuuden ja kasvatuksen- alueisiin. Kuntoutuksen kohde ei välttämättä tiedä tai tiedosta liikunnan merkitystä kuntoutusmuotona eikä ehkä osaa hakea tukea oikeista paikoista. Kuntoutuksen ja liikuntatoimen ammattilaisille jää näin ollen suuri vastuu arvioida, opastaa ja motivoida vammaista, iäkästä tai pitkäaikaissairasta henkilöä hänen liikunnan tarpeensa määrittämisessä sekä hänen mahdollisuuksiensa ja rajoitustensa tiedostamisessa. ( Mälkiä, Esko Rintala, Pauli; 2002). Uusi Erityisliikunta - Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Tammer-Paino Oy, Tampere) 4

5 2.2. Erityisliikuntaa kuntiin kehittämisprojekti Valtakunnallinen opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton, Liikuntatieteellisen seuran ja 9 kunnan yhteishanke Erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojekti käynnistyi vuoden 2007 huhtikuussa. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto kutsui projektiin 9 hieman yli asukkaan kuntaa, joissa erityisliikunta vaatii kokonaisuudessaan kehittämistä. Projektikunnat ovat Kempele, Kiiminki, Nurmo, Nivala, Mustasaari, Forssa, Akaa, Parainen ja Liperi. Kolmivuotisen projektin tavoitteena on kuntien erityisliikuntatoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen ja toimivan mallin luominen. Kuntia kannustetaan seudulliseen- sekä eri hallintokuntien väliseen yhteistyöhön. Muita tavoitteita on mm. erityisliikunnanohjauksen laadun varmistaminen. Projekti tukee kuntia välittämällä tietoa erityisliikunnan kehittämisen yksityiskohdista, opastamalla erityisliikuntaohjelmien laatimisessa ja erityisliikunnanohjaajien toimien perustamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä järjestämällä koulutusta aiheesta. Projektin tavoitteena on: luoda erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset ja vähentää erityisliikunnan alueellista eriarvoisuutta hankkia uusia ammattitaitoisia erityisliikuntaohjaajia varmistaa tuntiohjaajien laatu käynnistää uusia erityisliikuntaryhmiä lisätä ja kehittää erityisliikuntatoiminnan järjestäjien yhteistyötä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa eri toimijoiden kesken luoda perusteita kuntien liikuntatoimen määrärahojen kohdentamiseksi erityisliikuntatoimintaan synnyttää uutta toimintaa, joka synnyttää pysyviä toimintakäytäntöjä tuottaa yhteistoimintamalli, jota voidaan käyttää mallina kokeilukuntien ulkopuolisissa kunnissa. 5

6 3. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TARKOITUS Forssassa tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin luonnollisen toimintatapajärjestelmän luominen kunnan ja yhdistysten välille. Projektin tausta-ajatuksena oli myös vähentää kuntalaisten eriarvoisuutta liikuntatoiminnassa luomalla nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset erityisryhmille. Lisäksi tavoitteeksi tuli kouluttaa uusia vertaisohjaajia sekä vanhoja, jotta liikuntaryhmien toiminta pysyisi laadukkaana. Projektin ensimmäisenä asiana oli peruskartoituksen teko. Ensimmäisenä toimenpiteenä kartoitettiin Forssan kaupungin nykyinen tilanne erityisliikunnassa. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaista liikuntatoimintaa erityisliikuntaan kuuluville löytyy, mitkä asiat tai tekijät estävät erityisliikunnan harrastamista sekä mahdolliset toiveet/ideat liikunnan kehittämisen suhteen. Forssan paikallistyöryhmä valtuutti vs. liikuntasihteeri Tiia Lyytikäisen kartoittamaan erityisliikunnan tilanteen Forssassa. Kyselylomakkeet lähetettiin Forssan ja seutukuntien (Tammela, Jokioinen) rekisteröidyille yhdistyksille ja järjestöille yhteensä 43 kpl sekä kunnan fysioterapian osastolle/yksityisille fysioterapioille yhteensä 18 kpl. Vastauksia määräpäivään mennessä ( ) tuli yhteensä 28 kpl. Yhdistyksiltä 21 kpl ja fysioterapioilta 7 kpl. 6

7 4. ERITYISRYHMIIN KUULUVA VÄESTÖ FORSSASSA Erityisryhmiin kuuluu vammaiset pitkäaikaissairaat ja iäkkäät. Valtakunnallisesti on arvioitu erityisryhmiin kuuluvien osuuden olevan 20-25% väestöstä. (Tiihonen 2005) Ikärakenne Alla nähdään Forssan ikärakenne: Asukkaita (v lopussa) Ikärakenne: Naisia 51,57 % Miehiä 48,43 % Lapsia 0-14 v. 14,6 % Työikäisiä v. 65,8 % Yli 65- v. 19,6 % KELA: n mukaan Forssassa on: Vanhuuseläkkeellä on 1915 (62-v. tai vanhempia) Työkyvyttömyyseläkkeellä 558 YHTEENSÄ: 2473 Vammaistuen piiriin kuuluu 39 henkeä Eläkkeensaajan hoitotuen piiriin kuuluu 733 Lasten hoitotuen piiriin 110 YHTEENSÄ: 882 KAIKKI YHTEENSÄ: 3355 Forssassa on tällä hetkellä väestöä noin , joista erityisryhmiin KELA: n rekisterin mukaan kuuluu 3355 henkilöä (18, 7%). Pitkäaikaissairaiden tarkkaa määrää on vaikea arvioida, mutta voidaan olettaa Forssan erityisryhmiin kuuluvien määrän olevan valtakunnallisella tasolla. 7

8 5. FORSSAN LIIKUNTATILAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS Yhdistysten käytössä olevia tiloja ovat: 5.1 Ulkoliikuntatilat: Urheilukenttä Ei erikseen merkittyjä invapaikkoja, parkkipaikalta pääsee rullaamaan kentän viereen, pukeutumis- ja pesutiloihin korkeat kynnykset, inva wc löytyy kentän vierestä. Jäähalli Pyörätuolilla ei pääse jäähalliin, liikkuminen sisällä hallissa on myös vaikeaa. Harjoitusjäähalli Jäälle pääsee ulko-ovesta (liuska), mutta pukutiloihin ei pääse pyörätuolilla. Jalkapallokentät (6 kpl) Kenttien viereen pääsee autolla, ei erillisiä puku- ja pesutiloja (paitsi urheilukentän vieressä olevalla kentällä). Tenniskentät (2 kpl) Pesäpallokentät (2 kpl) Kentän viereen pääsee autolla, ei erillisiä puku- ja pesutiloja. Beach kentät (4 kpl) Autolla pääsee kentän viereen, ei erillisiä puku- ja pesutiloja. Vieremän kuulan/moukarin heittopaikka Kuntoradat + kiintorastiverkosto: Kaikula, Paavola Uimarannat: Linikkalanlammi + lastenallas, Mäkilammi, Kaukjärven ranta, Raitoonlammi, Matkunjärvi, Valijärvi Rannan viereen pääsee autolla, ainoastaan Linikkalanlammilla ja Mäkilammilla pukeutumis- ja pesutilat. 8

9 5.2 Sisäliikuntatilat: Urheilutalo Feeniks Päivisin urheilutalo koulun käytössä, ei erikseen merkittyjä invapaikkoja, Autolla pääsee hyvin oven viereen, puku- ja pesutiloissa matalat kynnykset sekä rakennuksesta löytyy erillinen inva wc, pohjakerroksessa pääsee kelaamaan hyvin, mutta ylätasanteelle ja budosaliin ei pyörätuolin kanssa pääse. Viihdeuimala Vesihelmi + kuntosali & liikuntasali Kuntouinti-, terapia-, sekä monitoimiallas. Parkkipaikalla 2 invapaikkaa, ulko-ovelta pääsee hyvin kelaamaan pukuhuoneisiin asti, naisten sekä miesten puolilla inva wc:t, pukuhuoneiden ja suihkujen ovet ovat heiluriovia, käytävät ovat tarpeeksi leveitä pyörätuolille, suihkutuolilla pääsee saunaan, terapia-altaassa on allasnostin, monitoimi- ja kuntouintialtaaseen pääsee helposti rampin kautta. Kutomon liikuntakeskus Parkkipaikalla 2 kpl invapaikkoja, hissillä pääsee liikuntakeskukseen, pukuhuoneet ovat tilavia pyörätuolille, inva wc löytyy. Kuntosali Kuntohaka Kuntosalia ei ole suunniteltu liikuntarajoitteiselle, laitteilla liian ahtaat välit pyörätuolilla kulkemiseen. Balettisali, teatteritalo Ei pääse pyörätuolin kanssa. Biljardisali Keilahallin yhteydessä, oven viereen pääsee autolla, ramppi ulko-ovella, tilat helppokulkuisia. Keilahalli Oven viereen pääsee autolla, löytyy inva wc, helppokulkuiset tilat liikkua. Salibandyhalli Pääsee liikkumaan pyörätuolilla, esteetön eteneminen hallissa. Squash Pääsee liikkumaan pyörätuolilla, Budosali Pyörätuolilla ei budosaliin pääse, koska se on urheilutalon 2 kerroksessa eikä käytössä ole hissiä. 9

10 Koulujen liikuntasalit (8 kpl): Suurimmalla osalla ala-asteista liikkuminen helppoa, koulu on yhdessä tasossa, inva wc löytyy sekä käytävät ovat leveitä, ulko-ovet ovat yleensä jäykkiä (ei automaattisia). Linikkalan ala-aste + yläaste (ei hissiä käytössä, kulkeminen vaikeaa) Talsoilan ala-aste Heikan ala-aste Tölön ala-aste Matkun ala-aste (osiin tiloista pääsee pyörätuolilla, ei hissiä käytössä) Koijärven ala-aste (ei hissiä käytössä, kulkeminen vaikeaa) Kuhalan ala-aste + yläaste (käyttävät urheilutalo Feeniksin liikuntatiloja) Forssan yhteislyseo (ei hissiä käytössä kulkeminen vaikeaa) Ammattikoulun liikuntasali ja kuntosali (pääsee pyörätuolilla saliin, inva wc löytyy) 5.3 Muut tilat: Työväentalo Kulku takaoven kautta (ramppi), melko hyvä liikkua, ovet ovat jäykkiä, kynnyksiäkin löytyy. Tehtaankoulu Rampin kautta pääsee sisälle, leveät tilat liikkua. TK/fysioterapia Ryhmäliikuntatila on 91 m2 jaettavissa kahteen osaan. Mahtuu noin 10 henkeä kunnolla. Välineinä on mattoja, tuoleja, jumppakeppejä, tasapainolautoja, flexibar-tankoja, vetoharj.laite, kuntopyöriä, soutulaite 1-2, jumppapalloja jne. Allas on 8x 4 m ja 130 cm syvä. 2 pukuhuonetta, molemmat 11,5 m2 ja 2 pesuhuonetta kummatkin 6,5 m2, pesuhuoneissa suihkujakkarat. Tila on maan tasalla, sisällä ei kynnyksiä, ulko-ovessa pieni kynnys. Ovet aukeavat roikkuvista naruista vetämällä. Kaksi invaparkkiruutua sijaitsee lähellä ulko-ovea. Seurakuntatalo kulku etuoven kautta (ramppi), hyvät tilat liikkua, hissin avulla pääsee 2. kerrokseen, inva-wc löytyy. Forssan ratsutalli Mikroautorata Jousiammuntarata 10

11 6. FORSSAN NYKYISET ERITYISLIIKUNTARYHMÄT Forssan liikuntatoimi: ryhmissä n kävijää, ilmoittautuminen puhelimitse vuodenvaihteessa sekä syksyllä elokuussa, ohjaajina Vanhan Kutomon fysioterapian ohjaajat (ostopalveluna). o Kuntojumppa (1 krt./vko) o Kuntosali/vesijumppa TI (vuoroviikoin kuntosalilla ja vesijumpassa) o Kuntosali/vesijumppa TO (- -) o Vesijumppa (torstaisin) o Vesijumppa (perjantaisin) o Allergia- ja astmalasten vesiliikunta (parillisten viikkojen tiistaisin) o Erityislasten vesiliikunta (parittomien viikkojen tiistaisin) o Kehitysvammaisten vesiliikunta (parillisten viikkojen torstaisin/2ryhmää) Aikuisopisto: ryhmissä osallistujaa o Kevyt jumppa: keski-ikä 47 v. (jumppaa ilman hyppyjä) o Varttuneiden liikunta A: keski-ikä 70 v. (toimintakyvyn ylläpito) o Varttuneiden liikunta B: keski-ikä 72 v. (- -) o Ohjaajat: Ulla Skogberg, Tarja Lindqvist, Anni Kantonen TK/sairaalan fysioterapia: ryhmät kooltaan 5-8 henkeä, lääkärin lähetteellä, ohjaajina fysioterapeutit. o Neurologinen: keski-ikä 65 v. o Tasapainoryhmä: keski-ikä 70 v. o Parkinson ryhmä: 70 v. o TULES ryhmä: keski-ikä v. o Allasryhmät: keski-ikä 60 v. Vuosia lisää kotona hanke: ryhmät kooltaan 5-15 henkeä, hankeasiakkaille, ohjaajana Sirpa Polo (kuntohoitaja). o Tyykihovi: keski-ikä v. o Matku: keski-ikä v. o Koijärvi: keski-ikä v. o Peräjoki: keski-ikä v. o Korkeavaha: keski-ikä v. o Allasjumppa: keski-ikä v. 11

12 Forssan Reumayhdistys ry./ vain jäsenille o Vesivoimistelu (3 krt./vko) o Ohjaaja: Miia Torkkel (liikuntaneuvoja) o Jäsenmäärä: n. 850 Forssan Seudun Mielenterveysseura ry./ avoin o Sähly (1 krt./vko) o Ohjaajat: Suvi Mäkinen (sosionomi), Janne Varvikko (koripallovalmentaja) o Jäsenmäärä: 120 Forssan Seudun Sydänyhdistys ry./ avoin/jäsenille o Sydänystävä-jumppa (1krt./vko) o Ohjaaja: Eevi Luoto (käynyt ohjaajakoulutuksia) o Jäsenmäärä: 430 Forssan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry./avoin o Kuntojumppa (3 krt./vko) o Ohjaajat: Anni Kantonen (lähihoitaja), Merja Kauppinen (hammashoitaja) o Jäsenmäärä: 153 Forssan Seudun Invalidit ry./ vain jäsenille o Allasjumppa (1krt./vko) o Boccia (1 krt./vko) o Ohjaajat: Aarre Syrjälä, Vanhan kutomon fysioterapian ohjaajat o Jäsenmäärä: 559 Forssan Eläkkeensaajat ry./ vain jäsenille o Jumppa (venyttelyä) (2 krt./vko) o Ohjaajat: Toini Haapasaari, Kirsti Vehmanen o Jäsenmäärä: 207 Forssan Eläkeläiset ry./ vain jäsenille o Jumppa (1krt./vko) o Tanhu (1krt./vko) o Ohjaajat: Antti Paunila, Elmi Huusela (käyneet ohjauskursseja) o Jäsenmäärä: 100 Eläkeliitto Forssan Yhdistys ry./ vain jäsenille o Kuntojumppa (1 krt./vko) o Ohjaajat: Eeva Timonen, Maiju Nurminen o Jäsenmäärä:

13 Forssan Ukkokerho/ vain jäsenille/avoin o Lentopallo (2 krt./vko) o Jumppa (1 krt./vko) o Kuntosali/uinti (2 krt./vko) o Petanki (2 krt./vko) o Ohjaajat: Pertti Jokinen, Toivo Tarri, Ville Vogjolen o Jäsenmäärä: n. 400 Sotainvalidien Veljesliiton Tammelan osasto ry./ vain jäsenille o Boccia (1krt./vko) o Ohjaaja: Hilkka Ruukala o Jäsenmäärä: 51 Eläkeliiton Tammelan yhdistys ry./ vain jäsenille o Liikuntaa (1krt./vko) o Ohjaaja: Päivi Uusimäki o Jäsenmäärä: 311 Tammelan Eläkkeensaajat ry./ vain jäsenille o Boccia (1krt./vko) o Ohjaaja: Raimo Laajalehto o Jäsenmäärä: n KOULUTUS JA OHJAAJARESURSSIT Forssan kaupungin palveluksessa on tällä hetkellä kaksi tuntiohjaajaa, jotka ohjaavat liikuntatoimen järjestämää liikuntaa sekä liikuntasihteeri, joka organisoi ryhmien toimintaa. Forssan terveydenhuollon kuntayhtymässä työskentelee 9 fysioterapeuttia, kuntohoitaja sekä toimintaterapeutti. Yksityisiä fysioterapioita Forssasta löytyy 10. Aikuisopiston jumppiin on palkattu kolme tuntiohjaajaa. Vertaisohjaajia taas on eniten erilaisissa yhdistyksissä. Kyselyssä kysyttiin yhdistyksien ja järjestöjen mielipidettä ohjaajakoulutuksen järjestämisestä asiasta kiinnostuneille jäsenille. Yhdistyksissä oltiin asiasta kahta mieltä; erityisesti vammaisjärjestöt olivat kiinnostuneita, kun taas eläkeläisjärjestöt eivät. Eläkeläisjärjestöissä ei koettu tarvetta lisäkoulutukseen, koska yhdistystyö järjestetään vapaaehtoisvoimin ja ohjaajia oli heidän mielestään jo riittävästi. Vammaisjärjestöissä taas oli selvästi pulaa pätevistä ohjaajista. 13

14 Fysioterapian puolella lähinnä yksityiset yrittäjät olisivat halunneet lisäkoulutusta kehitysvammaisten liikunnasta, kun taas terveyskeskuksen henkilökunta ei kokenut tarvetta lisäkoulutukselle. 8. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTATOIMINNAN KEHITTÄMISEHDOTUKSET Yhdistyksille lähetetyssä kyselyssä tiedusteltiin parannusehdotuksia ryhmien osalta sekä mielipiteitä minkä erityisryhmän liikuntamahdollisuuksia tulisi parantaa pikimmiten. Erityisesti näkö- ja liikuntavammaisille tulisi suunnata ryhmiä, koska niitä ei ole vielä kaupungin puolesta ollut. Mielenterveysongelmista kärsiviä, kehitys- ja vaikeavammaisia tulisi myös ottaa huomioon enemmän. Yhdistyksissä toivottiin erilaisia liikuntaryhmiä kuten; tuolijumppaa, venyttelyä, tanssia (myös kehitysvammaisille), näkövammaisille vesijumppaa, lentopalloa, sauvakävelyä sekä kehitysvammaisille lapsille suunnattuja pelailu-ryhmiä. TK/fysioterapian puolella toivottiin ikäihmisille suunnattua kuntosalia Forssaan (ei ole vielä olemassa). Fysioterapian puoli haluaisi tulevaisuudessa myös tehdä enemmän yhteistyötä liikuntatoimen kanssa. Tällöin voitaisiin miettiä millaisille ryhmille olisi tarvetta, jolloin fysioterapiasta voitaisiin ohjata asiakkaita suoraan liikuntatoimen ryhmiin jatkamaan liikuntaa. Vuosia lisää kotona hankkeen vetäjä oli sitä mieltä, että toimintakyvyiltään heikentyneille pitäisi suunnata ryhmä, jolloin he pystyisivät elämään pitempään kotona (vrt. laitoshoitoon). Ryhmissä käyville tulisi myös järjestää kuljetus, koska välimatkat ovat pitkiä ja ikäihmisille vaikeita toteuttaa. Eniten liikuntamahdollisuuksien parannusta tarvitsisivat jo edellä mainitut toimintakyvyiltään heikentyneet ikäihmiset. Hankkeen vetäjän mielestä liikuntatoimi voisi tehdä yhteistyötä tiedottamisessa sekä kuljetuspalvelun järjestämisessä. Yhdistyksien vastauksissa tuli esiin se, että tiedottamisessa on myös parannettavaa. Yhdistykset pääsääntöisesti tiedottavat toimintaansa vain paikallislehdissä ja omissa kokouksissaan. Liikuntatoimi hoitaa tiedotuksen omista ryhmistään sähköpostin kautta yhdistyksille, lehti-ilmoituksilla sekä ympäri kaupunkia ilmoitustauluilla. Kyselyn mukaan jokaiselle kuntalaiselle jaettava tiedote, joka koskisi soveltavaa liikuntaa, olisi tarpeellinen tulevaisuudessa. Esitteen muodossa oleva koko Forssaa koskeva liikuntatarjontakalenteri, olisi myös kätevä jakaa asukkaille. 14

15 9. ESTEITÄ ERITYISLIIKUNTATOIMINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ FORSSASSA Alla olevista taulukoista nähdään, mitkä seikat estävät erityisliikunnan järjestämistä yhdistys- ja fysioterapian puolella. Tekijät, jotka voivat olla esteenä erityisliikunnan toteutuksessa. Kaavio 1 YHDISTYKSET A B C D E F G H A: Sopivia tiloja ei ole B: Ohjaajapula C: Rahoitusongelmat D: Kuljetusongelmat E: Avustajapula F: Huono tiedotus ryhmistä G: Liikuntaesteet H: Muut ongelmat Yhdistyksillä suurimmiksi ongelmiksi nousivat ¹) rahoitusongelmat, ²) ohjaajapula sekä ³) kuljetus- & muut ongelmat. Kaaviosta voi hyvin vetää johtopäätöksen, että yhdistysten omat resurssit eivät riitä järjestämään uutta liikuntatoimintaa vaikka sille olisi tarvetta. Erityisesti vammaisjärjestöillä ongelmaksi nousi löytää ohjaajia ryhmiin, kun taas eläkeläisryhmissä ohjaaja löytyi yhdistyksen sisältä. Lähes kaikki yhdistykset ja järjestöt olivat kyselyn mukaan sitä mieltä että parannettavaa on myös kuljetuksissa liikuntapaikoille. Erityisryhmien liikunnan ongelmat. Kaavio 2 15

16 FYSIOTERAPIAT A B C D E F G H I A: Sopivien tilojen puute B: Ohjaajapula C: Liikuntaryhmiä liian vähän D: Suppea lajivalikoima E: Avustajien puute F: Kuljetukset liik. paik G: Harrastaminen kallista H: Tiedotus ryhmistä huonoa I: Liikuntavälineiden puute Numeroi:(suurin ongelma = 1, toiseksi suurin = 2, jne. vähäisin ongelma = 9) Fysioterapian kyselystä nousivat suurimmiksi ongelmiksi ¹) kuljetukset liikuntapaikoille, ²) ohjaajapula sekä ³) liikuntaryhmien vähäinen määrä. Kyselyn vastauksissa oli kyllä toivomisen varaa, koska kaikki eivät numeroineet lukuja 9:n asti, vaan vain tärkeimmät (1-3) kohdat. Kaavion mukaan erityisesti kuljetuksiin liikuntapaikoille tulisi löytää ratkaisu, koska kauempana taajamasta asuvat liikuntakyvyiltään heikentyneet henkilöt jäävät nykyisen palvelun ulkopuolelle. Toisena lueteltu ohjaajapula on myös tiiviisti sidoksissa kolmanteen ongelmaan, eli liikuntaryhmien vähäiseen määrään. Saamalla uusia ohjaajia erityisliikunnan pariin myös ryhmiä voitaisiin lisätä. 10. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-ESITYKSET 16

17 Yhdistyksillä suurimmiksi ongelmiksi nousivat ¹) rahoitusongelmat, ²) ohjaajapula sekä ³) kuljetus- & muut ongelmat. Yhdistyksien kanssa tulee projektin myötä pohtia heidän mahdollisuuksiinsa yhteistyöhön toistensa kanssa, koska joidenkin haluamaa toimintaa saatetaan järjestää jo toisessa yhdistyksessä. Fysioterapian kyselystä nousivat suurimmiksi ongelmiksi ¹) kuljetukset liikuntapaikoille, ²) ohjaajapula sekä ³) liikuntaryhmien vähäinen määrä. ERIKU - projektin myötä ongelmien ratkaisemiseksi yhteistyötä tulee parantaa eri toimijoiden kesken. Kuljetuspalveluja tulee myös kehittää sekä pyrkiä siihen, että Forssaan saataisiin oma erityisliikunnanohjaaja. Työryhmä toteaa suunnitteilla olevan erityisliikunnan kehittämissuunnitelman tarpeellisuuden. Tulevassa työssä tullaan käsiteltyjä ongelmia pohtimaan tarkemmin. LÄHTEET Mälkiä, Esko Rintala, Pauli; Uusi Erityisliikunta - Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Tammer-Paino Oy, Tampere Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö (1996). Komitean mietintö 1996:15. Opetusministeriö. Helsinki 11. LIITTEET 17

18 Liite 1. Yhdistyksen nimi: Jäsenmäärä: Yhdistyksen puheenjohtaja: Osoite: Puh: Liikuntavastaava: Osoite: Puh: GSM: GSM: Yhdistyksenne omat liikuntaryhmät: on omia ryhmiä ei ole Kuinka monta ihmistä keskimäärin osallistuu ryhmiin/kerta?: n. henkeä Laji: Paikka, päivä ja kellonaika: Vetäjä: Vetäjän koulutustausta: Tarkoitettu vain jäsenille myös muille kuntalaisille myös ulkopaikkakuntalaisille Paljonko maksaa yhdistyksen jäsenelle: muille: Laji: Paikka, päivä ja kellonaika: Vetäjä: Vetäjän koulutustausta: Tarkoitettu vain jäsenille myös muille kuntalaisille myös ulkopaikkakuntalaisille Paljonko maksaa yhdistyksen jäsenelle: muille: Laji: Paikka, päivä ja kellonaika: Vetäjä: Vetäjän koulutustausta: Tarkoitettu vain jäsenille myös muille kuntalaisille myös ulkopaikkakuntalaisille Paljonko maksaa yhdistyksen jäsenelle: muille: Laji: Paikka, päivä ja kellonaika: Vetäjä: Vetäjän koulutustausta: 18

19 Tarkoitettu vain jäsenille myös muille kuntalaisille myös ulkopaikkakuntalaisille Paljonko maksaa yhdistyksen jäsenelle: muille: (jos enemmän niin jatka toiselle puolelle ->) Yhdistyksenne muu liikuntatoiminta: Mitkä tekijät ovat/voivat olla esteenä erityisryhmien liikuntatoiminnan toteutuksessa?(rastita): Sopivia tiloja ei ole Ohjaajapula Rahoitusongelmat(vuokrat, palkat yms.) Kuljetusongelmat Avustajapula Liikuntaryhmiä määrällisesti liian vähän Suppea lajivalikoima Liikuntaesteet (esim. kynnykset) Harrastaminen liian kallista Huono tiedotus ryhmistä Muut ongelmat, mitkä? Mitä mieltä olette Forssan seudun kuntien järjestämistä erityisliikuntaryhmistä? (esim. kellonaika, ohjaus, ryhmäkoko)? Kuntojumppa to klo 11: Kuntosali/vesijumppa ti klo 15: Kuntosali/vesijumppa to klo 17: Vesijumppa to klo 10.15: Vesijumppa pe klo 13: Allergia/astmalasten vesiliikunta ti 19: Erityislasten vesiliikunta ti klo 19: Kehitysvammaisten vesiliikunta to klo 17: Kehitysvammaisten vesiliikunta (lähikunnat) to klo 13: Keilausvuoro to klo 16: Ovatko yhdistyksenne jäsenet osallistuneet liikuntaryhmiin? kyllä n. hlöä ei en osaa sanoa Ovatko ryhmät teidän mielestänne: sopivan hintaisia liian kalliita en osaa sanoa Liikunnan erityisryhmiin kuuluvien osallistumismahdollisuudet ohjattuun liikuntaan ovat muihin liikunnan harrastajiin verrattuna Forssan seudulla? (ympyröi) 1. Erittäin hyvät 2. Melko hyvät 19

20 3. Melko huonot 4. Erittäin huonot Mitä ryhmiä ehdottaisitte kokeiltavaksi? Oletteko mainostaneet liikuntatoimen erityisliikuntaryhmiä? omissa yhdistystiedotteissanne tapahtumissanne, yhdistyspalstalla (FL, Seutu-Sanomat, Viikkouutiset yms.) emme ole Haluaisitteko ohjaajakoulutusta järjestettävän yhdistyksille? kyllä ei en osaa sanoa Montako ohjaajaa teillä on yhdistyksessä? Omia jäseniä: Ostopalveluna: Haluaisiko joku heistä vetää myös liikuntatoimen erityisliikuntaryhmiä? kyllä ei en osaa sanoa Onko yhdistyksenne kiinnostunut käynnistämään uutta, erityisryhmille suunnattua liikuntatoimintaa? Kyllä ei, miksi? Minkä liikunnan erityisryhmän liikuntamahdollisuuksien parantamisen näkisitte kiireellisimpänä? Perustelkaa miksi. Muita ajatuksiasi voit kirjoittaa paperin toiselle puolelle! Kyselyn palautus viimeistään pe mennessä! Kiitos vaivannäöstä! Liite 2. YHDISTYSTEN JA JÄRJESTÖJEN YHTEYSTIEDOT Yhdistykset, joilla omaa liikuntatoimintaa: 20

21 Liikuntatoimen yhdyshenkilö: vs. liikuntasihteeri Tiia Lyytikäinen puh , TK/fysioterapian johtaja Anitta Vainio, Vuosia lisää kotona hankkeen vetäjä; Sirpa Polo, Aikuisopisto; Marja-Leena Kangasniemi-Saari, Forssan Seudun Invalidit ry; Raili Virtaranta puh , Forssan Reumayhdistys; Ritva Aho puh , Forssan Seudun Mielenterveysseura ry; Marja-Liisa Heikkilä puh , Forssan Seudun Sydänyhdistys ry; Jukka Okslahti puh , Forssan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry; Taina Saarinen puh Tammelan Eläkkeensaajat ry; Raimo Laajalehto puh Eläkeliiton Tammelan yhdistys ry; Heikki Vihervaara puh Sotainvalidien Veljesliiton Tammelan osasto ry; Kosti Kaislasalo puh Forssan Eläkkeensaajat ry; Anneli Mäkelä puh Forssan Eläkeläiset ry; Unto Lundell puh , Eläkeliitto Forssan yhdistys ry; Pentti Jolanki puh , Forssan Ukkokerho; Toivo Tarri puh

22 Yhdistykset, joilla ei ole liikuntatoimintaa: Forssan Seudun Hengitysyhdistys ry; Sirkka-Liisa Ilvonen puh , Forssan Seudun Näkövammaiset ry; Leila Miettinen puh Forssan Seudun Diabeetikot ry; Keijo Karlsson puh , Etelä-Hämeen Lihastautiyhdistys; Jaakko Hulmi puh , Forssan Seudun Muisti ry; Anne Saarinen puh , Forssan Aivohalvaus ja Afasiakerho; Tuula Rintala Jokioisten Seudun Eläkeläiset; Antti Friman Sotainvalien Veljesliiton Koijärven osasto ry; Arvo Vähä-Pietilä ph