Forssan kaupungin erityisliikunnan työryhmä (ERIKU)

Transkriptio

1 Forssan kaupungin erityisliikunnan työryhmä (ERIKU)

2 SISÄLLYS FORSSAN KAUPUNGIN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISOHJELMA 1. Johdanto Taustaa Perustelut hankkeelle Tavoitteet 4 2. Erityisliikunnan kehittäminen liikuntatoimessa Erityisliikunnan järjestäminen, organisointi sekä oma ohjaustoiminta ja resurssit Yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten ym. tahojen kanssa Tärkeimmät erityisliikuntaan soveltuvat liikuntatilat ja niissä mahdollisesti 9 tarvittavat muutokset 2.4. Tiedottaminen Koulutus, omalle henkilöstölle sekä yhteistyökumppaneille sisältäen vertaisohjaajakoulutuksen 2.6. Muita esiin nousseita asioita liikuntatoimessa Erityisliikunnan kehittäminen sosiaali- ja terveystoimessa Ryhmätoiminta Forssan seudun terveyden kuntayhtymän fysioterapiassa sekä 11 yksityisissä fysikaalisissa hoitolaitoksissa 3.2. Toiminta kaupungin palvelukeskuksissa sekä avohuollossa yleisesti, 13 kotona asuvat erityisliikunnan tarpeessa olevat henkilöt, kehittämissuunnitelmat sekä henkilöstön koulutustarve erityisliikuntaa ajatellen 4. Koulujen soveltavan liikunnanopetuksen kehittäminen Ratkaisumalli erityisryhmiin kuuluvien oppilaiden liikunnanopetukseen Liikunnanopettajien / opettajien täydennyskoulutus Koulunkäyntiavustajien integroiminen erityisliikunnan ohjaamiseen Kerhokiintiöiden käyttö erityisopetuksessa olevien oppilaiden 17 liikunnanopetukseen 5. Erityisliikunnan kehittäminen muiden hallinnonalojen alueilla Wahren-opiston mahdollisuudet erityisliikunnan järjestämiseen Yhteistyö teknisen ja ympäristötoimen kanssa 5.3. Yhteistyö nuorisotoimen kanssa 5.4. Kuljetuspalveluiden kehittäminen Yhteistyö paikallisten oppilaitosten, esim. Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa, 19 - harjoittelijoiden käyttö, -ohjaajakoulutus 5.6. Yhteistyö yksityisten liikuntapaikkojen ja toimijoiden kanssa Toimintaorganisaatio ja voimavarat Erityisliikunnan työryhmän toiminnan turvaaminen tulevaisuudessa Erityisliikunnan riittävä huomioon ottaminen talousarviossa laadittavaa kehittämisohjelmaa noudattaen Toiminnan seurantajärjestelmä Yhteenveto Toimenpide-ehdotukset 22 2

3 FORSSAN KAUPUNGIN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. Johdanto Taustaa Forssan kaupunki on mukana Erityisliikuntaa kuntiin kehittämisprojektissa. Pääorganisoijana projektissa toimii Liikuntatieteellinen Seura tukenaan projektin ohjausryhmä, jossa on edustajat opetusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Suomen kuntaliitosta. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto kutsui projektiin 9 hieman yli asukkaan kuntaa, joissa erityisliikunta vaatii kokonaisuudessaan kehittämistä. Valtakunnallisen hankkeen yhdyshenkilönä toimii Liikuntatieteellisen Seuran projektipäällikkö Toni Piispanen. Projektin tehtävänä on parantaa vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden mahdollisuuksia liikuntatoimintaan luomalla toimiva kuntakohtainen toimintatapamalli sekä myös lisätä erityisliikunnanohjaajia niihin 9 kuntaan, jotka ovat mukana projektissa ja joissa ohjaajaa ei vielä ole. Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Liikunnalla on näille henkilöille myös kuntouttava, sosiaalinen ja kasvatuksellinen merkitys. Erityisryhmiin kuuluvat vammaiset, pitkäaikaissairaat sekä toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset. (Komiteamietintö 1996:15) Forssassa hankkeen suunnittelu ja toteutus on osoitettu kaupungin erityisliikunnan paikallistyöryhmälle. Työryhmä on koottu kaupungin viranhaltijoista, lautakuntien edustajista sekä seurojen ja yhdistysten jäsenistä. Työryhmän kokoonpano tammikuussa 2008 on seuraava: Tiia Lyytikäinen liikuntatoimi ja työryhmän sihteeri, Paavo Avila Vapaan sivistystyön lautakunta ja työryhmän puheenjohtaja, Raija Vähätalo FSTKY, Ritva Aho Vammaisneuvosto, Liisa Jalasjoki Forssan seudun Invalidit ry, Pentti Jolanki Eläkeliiton Forssan yhdistys ry, Veikko Mäntylä Forssan Eläkeläiset ry, Marja-Leena Kangasniemi- Saari Aikuisopisto. 3

4 Työryhmän panos on ollut suuri koottaessa tietoja erityisliikunnan tilanteesta Forssassa ja miettiessä linjauksia tulevaisuuteen. Työn perusteet ja puitteet esitetään tässä Erityisliikunnan kehittämissuunnitelmassa. Pohja-aineistona suunnitelmassa käytetään aikaisemmin tehtyä Forssan erityisliikunnan peruskartoitusta 2007 sekä työryhmän asiantuntijuutta. Työryhmän ehdotus on, että kehittämissuunnitelma otetaan käyttöön Forssassa sekä suunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet huomioidaan talousarviossa. Myös tulevaisuudessa olisi hyvä talousarviota laadittaessa huomioida päivitetty kehittämissuunnitelma. Perustelut hankkeelle Tärkein peruste hankkeelle on yleinen kansalaisten tasa-arvon vaatimus, jonka tulee ulottua myös elämisen laatuun vaikuttavaan yhteiskunnan toimivallassa olevaan toimintaan. Forssan kaupungin hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiassa se on ilmaistu näin; Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiana on asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantaminen edistämällä ja mahdollistamalla fyysistä ja psyykkistä terveyttä, lisäämällä osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta, kohentamalla sosioekonomista tilaa ja huolehtimalla turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. (Forssan visio vuoteen 2010). Väestöennusteen mukaan Forssan väestömäärä pienenee lähivuosina, joskin vähäisesti. Ikärakenne tulee vuoteen 2010 mennessä kasvamaan ikääntyvien ja työikäisten osalta (15-64 v.) sekä laskemaan alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä. Tällä suuntauksella on suora yhteys erityisliikunnan tarpeen lisääntymiseen. Suunnitelmallinen ja hyvin toteutettu erityisliikuntatoiminta voi tuoda kunnalle säästöjä, koska se lisää iäkkään väestön toimintakykyä, omatoimisuutta, vähentää terveydenhoitokuluja ja siten sosiaalitoimeen kohdistuvia kustannuksia. Erityisliikunnan on myös todettu parantavan osallistujien sosiaalista, henkistä ja fyysistä hyvinvointia, millä taas on suuri merkitys heidän elämänlaatuun. Liikunnan on todettu olevan toimiva ja hyväksi havaittu menetelmä syrjäytymisen ehkäisyssä, osallisuuden lisääntymisessä sekä sosiaalisessa vahvistumisessa. Tätä kautta jokaisen toimintaan osallistuvan kokonaisvaltainen elämänhallinta paranee. 4

5 Tavoitteet Tavoitteiden pohjana käytetään erityisliikunnan peruskartoitusta osin täydennettynä sekä muuta saatavilla olevaa tietoa toiminnan tarpeesta, laajuudesta, käytössä olevista tiloista, ja henkilöresursseista. Kehittämissuunnitelmaan pyrittiin rakentamaan tavoitteet mahdollisimman realistiselle pohjalle tukeutuen eri tahojen asiantuntemukseen tarpeista, keinoista kuin taloudellisista mahdollisuuksista. Tällöin suunnitelma toimii tulevaisuudessa käyttökelpoisena työkaluna. Projektin tavoitteet ovat: - Luoda erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset - Lisätä ja kehittää erityisliikuntatoimintaa järjestävien tahojen yhteistyötä sekä perustaa uusia erityisliikunnan ryhmiä - Luoda perusteita erityisliikuntatoiminnan määrärahojen lisäämiseksi, sekä tuloksilla osoittaa päättäjille erityisliikuntaan suuntautuvan liikunnanohjaajan tarve Forssassa. Seuraavassa osiossa käsitellään hallinnonaloittain keskeisiä seikkoja erityisliikunnasta Forssassa ja selvitetään hankkeen myötä esille tulleita ongelmakohtia. Samalla ongelmakohtiin etsitään ratkaisuja ja toimintamalleja, joiden kautta tämä kehittämissuunnitelma voidaan muuttaa käytännöksi. 5

6 2. Erityisliikunnan kehittäminen liikuntatoimessa 2.1 Erityisliikunnan järjestäminen, organisointi sekä oma ohjaustoiminta ja resurssit Forssassa liikuntatoimi on keskeisessä osassa erityisliikunta toiminnan organisoijana ja järjestäjänä. Järjestöt ja yhdistykset tahoillaan antavat arvokkaan panoksensa erityisliikuntatyöhön Forssassa järjestämällä omia erityisliikuntaryhmiä. Hankkeen myötä tehty peruskartoitus erityisliikunnan tilasta Forssassa osoitti sen, että erityisliikunnanohjaajalle olisi tarvetta. Erityisliikunnan ohjaus on Forssassa hankittu jo monen vuoden ajan yksityiseltä liikunta-alan yrittäjältä. Liikuntasihteerin tehtävänä on ollut miettiä keille ryhmät on suunnattu ja missä tiloissa niitä ohjataan (esim. vesijumppa, perusjumppa). Liikuntasihteerin työkenttä on laaja, joten erityisliikunnan kysymyksiin paneutumiseen ei jää kuin pieni osa ajasta. Erityisliikunnan suunnittelu ja toteutus tuloksia tuottavalla tavalla on käytännössä mahdotonta ilman työstä vastaavaa ja erityisliikuntaan keskittyvää palkattua henkilöä. Kartoituksessa nousivat esille ohjaajapula, sekä liikuntaryhmien vähäinen määrä jotka ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Näiden kaikkien ongelmien ratkaisussa erityisliikunnanohjaajan työpanos olisi tarpeen yhteistyössä kaupungin eri hallinnonalojen, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Forssassa on vuoden 2006 lopussa tehdyn tutkimuksen mukaan asukkaita , joista erityisryhmiin KELA:n rekisterin mukaan kuuluu 3355 henkilöä (18,7% Forssan väestöstä). Kaikki eläkkeensaajat kuuluvat erityisryhmien piiriin ennaltaehkäisevässä tai kuntouttavassa muodossa. Vanhuuseläkettä sai vuonna henkeä sekä varsinaista työkyvyttömyyseläkettä 558 henkeä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien erityisliikunnan tarve on suuri, koska heillä on oltava sairaus, vamma tai puute työkyvyttömyyden vuoksi (KELA:n rekisteri). Vammaistuen piiriin Forssassa kuuluu 39 henkilöä. Eläkkeensaajan hoitotuen piirissä on 733 henkeä sekä lasten hoitotuen piirissä 110 henkeä. 6

7 Yhdistyksissä ja järjestöissä oli kartoituksen mukaan jäseniä seuraavasti: Eläkeläisten yhdistykset 1300 Reumayhdistys 850 Invalidiyhdistys 559 Kehitysvammaisten Tuki ry 153 Mielenterveysyhdistys 120 Näkövammaiset 80 Hengitysyhdistys 200 Forssassa Tölön koulussa on erityisoppilaille suunnattu opetus. Vuosiluokilla 1-9 on erityisoppilaita n Valtion asettamien suuntaviivojen mukaisesti tulevaisuudessa seutukunnallinen yhteistyö tulee olemaan avainasemassa. Forssan seudulla olisi mahdollista saada 2-3 kunnan yhteinen kokopäiväinen erityisliikunnanohjaaja. Yhteistyön kautta Forssan sekä ympäristökuntien mahdollisuudet tarjota erityisliikunnan palveluja parantuisivat ja mahdollistaisivat sen että työntekijä voisi keskittyä pelkästään erityisliikunnan kysymyksiin. Mikäli Forssan oma tai ympäristökuntien kanssa yhteistyössä hankittu ohjaaja ei toteudu, niin Forssassa tullaan jatkamaan erityisliikunnan ostamista yksityisiltä ammatinharjoittajilta. Liikuntatoimi aikoo vuonna 2008 järjestää uusia ryhmiä ikääntyville, koska työryhmä valitsi heidät (vuoden 2008) kohderyhmäksi. Liikuntatoimi järjestää seuraavaa erityisryhmien liikuntaa : Iäkkäiden kuntojumppa Vesihelmessä torstaisin Kuntosali/vesijumppa vuoroviikoin Kutomon fysioterapiassa/vesihelmessä tiistaisin Kuntosali/vesijumppa vuoroviikoin Kutomon fysioterapiassa/vesihelmessä torstaisin Vesijumppa Vesihelmessä torstaisin Vesijumppa Vesihelmessä perjantaisin 7

8 Allergia-, astma-, epilepsia- ja diabeteslasten vesiliikunta Vesihelmessä parillisten viikkojen tiistaisin Erityislasten vesiliikunta Vesihelmessä parittomien viikkojen tiistaisin Keilausta Forssan Keilahallilla torstaisin 2.2 Yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten ym. tahojen kanssa Liikuntatoimen omien ryhmien ja ohjaustoiminnan lisäksi arvokasta erityisliikunnan työtä tekevät erilaiset järjestöt ja yhdistykset. Aiemmin jo selvennettiin kuinka paljon eri yhdistyksissä, jotka kuuluvat erityisliikunnan piiriin on jäseniä Forssan seudulla. Jäsenmäärä näissä yhdistyksissä on noin 3300 henkilöä. Nämä yhdistykset järjestävät jäsenilleen jonkin verran ohjattua liikuntaa, mutta silti kyselyn mukaan pulaa löytyy ohjaajista ja liikuntaryhmistä. Missään kyselyyn osallistuneista yhdistyksestä ei ollut omaa ohjaajaa. Järjestöt olivat hyvin kiinnostuneita käynnistämään uusia ryhmiä ulkopuolisen ohjaajan ohjaamana. Toiveita oli mm. tuolijumpasta, tasapainoharjoittelusta, vesijumpasta, pallopeleistä sekä nuoremmilla osallistujilla pelailukerhoista. Ohjaajapulan helpottamiseksi tullaan syksyllä 2008 järjestämään vertaisohjaajakoulutuksia, joiden avulla pyritään motivoimaan yhdistysten liikuntavastaavia jatkamaan jo olemassa olevien ryhmien vetämistä sekä käynnistämään uusia ryhmiä. Järjestötoimintaa pyritään Forssassa tukemaan mm. vertaisohjaajakoulutuksin, yhteistyöllä, tiedottamalla ym., jotta järjestöjen monipuolinen liikuntatarjonta toimii tulevaisuudessakin ja on hyvänä lisänä liikuntatoimen omaan tarjontaan. Palkatun erityisliikunnanohjaajan kautta yhdistysten ja liikuntatoimen välisestä yhteistyöstä voisi rakentaa paljon suunnitelmallisempaa kokonaisuutta. Kerran vuodessa voitaisiin järjestää yhteydenpitofoorumi yhdistysten kanssa, jossa kartoitettaisiin heidän toiveita ja tarpeita sekä suunniteltaisiin tulevan vuoden käytäntöjä ja mahdollisesti tapahtumia. Parhaiten yhteistyön saisi toimimaan palkatun työntekijän kautta, joka voisi keskittyä kokonaan erityisliikunnan kysymyksiin. 8

9 2.3 Tärkeimmät erityisliikuntaan soveltuvat tilat ja niissä mahdollisesti tarvittavat muutokset Forssan kaupungilla on monipuoliset erityisliikuntaan soveltuvat liikuntatilat. Joissakin liikuntatiloissa löytyy puutteita erityisryhmiin kuuluvien kannalta, mutta se ei ole kuitenkaan este liikunnan harrastamiselle, vaan ongelmakohtia ovat ohjaajapula sekä liian vähäinen liikuntaryhmien määrä. Forssassa erityisesti viihdeuimala Vesihelmi tarjoaa erinomaiset puitteet erityisryhmien liikunnan harrastamiseen. Kutomon liikuntakeskus, Urheilutalo Feeniks sekä Seurakuntatalo palvelevat hyvin eri käyttäjäryhmiä ja siellä esteettömyys on myös huomioitu. Terveyskeskuksen fysioterapiasta löytyvät hyvät tilat erityisliikunnan kuntoutustoimintaan. Viikko -Uutiset areena soveltuu hyvin erityisryhmille liikuntapaikaksi esteettömyytensä ansioista. Siellä voi pelata niin sulkapalloa, kävelysählyä kuin Bocciaakin. Tulevaisuudessa tiloja saneerattaessa tai uusia tiloja rakennettaessa kiinnitetään enemmän huomiota myös esteettömyyteen ja tarvittaessa käytetään vammaisneuvoston asiantuntemusta hyödyksi esteettömyyssuunnitelmaa tehtäessä, jolloin vältytään virheratkaisuilta. 2.4 Tiedottaminen Tehdyn peruskartoituksen perusteella erityisryhmien liikuntatoiminnan tiedottamisessa on hieman puutteita. Forssassa toimii erityisliikunnan ryhmiä, mutta esim. terveyskeskuksen fysioterapiassa ei ole tarpeeksi tietoa niistä ryhmistä, joihin he voisivat asiakkaat kuntoutuksen jälkeen lähettää. Fysioterapioille lähetetyn kyselyn perusteella erityisesti jatkoryhmät kuntoutuksen jälkeen ovat elintärkeitä potilaille, jotta toimintakyky pysyy heillä hyvänä. Forssassa on tiedotettu liikuntatoimen omista erityisliikuntaryhmistä kaupungin internetsivuilla sekä kalenteri on lähetetty erityisryhmiin kuuluviin yhdistyksille ja järjestöille. Tulevaisuudessa yhteistyötä voisi laajentaa eri toimialojen kanssa tehtävään 9

10 erityisliikuntakalenteriin, joka palvelisi paremmin kaikkia erityisliikuntaan kuuluvia henkilöitä löytämään sopivat ryhmät juuri itselle. Erityisliikunnanohjaaja edesauttaisi tiedottamista ja tiedonkulkua toimimalla kalenterin kokoajana sekä päivittäjänä aina syksyisin ja keväisin. Syksyksi 2008 kalenteria voisi hahmotella ja kysyä järjestöjen, aikuisopiston ym. erityisliikuntaa järjestävien tahojen mielipidettä asiaan. Erityisliikuntakalenterista tehtäisiin paperiversio ja se myös julkaistaisiin internetissä. Julkaisussa olisi hyvä olla myös tiedot sosiaali- ja terveystoimen ryhmistä, yhdistysten ryhmistä, aikuisopiston ryhmistä sekä tiedot liikuntapaikoista Forssassa. 2.5 Koulutus, sekä omalle henkilöstölle että yhteistyökumppaneille sisältäen vertaisohjaajakoulutuksen Kaikille kaupungin ohjaustyössä oleville henkilöille järjestetään koulutusta säännöllisesti. Näin pyritään ylläpitämään ja kehittämään työntekijöiden ammattitaitoa. Määrärahat koulutuksiin tulevat hallintokunnittain olemassa olevista koulutusmäärärahoista. Koulutuksien tavoitteena tulee olla työntekijän tukeminen, motivoiminen ja uusien taitojen oppinen omassa työssään. Koulutukset tullaan suuntaamaan ensisijaisesti erityisryhmien sekä terveysliikunnan parissa työskenteleville. Vertaiskoulutusta järjestetään yhdistyksien ja järjestöjen liikuntavastaaville, jotta vallitsevaan ohjaajapulaan löytyisi ratkaisu. Vertaisohjaajakoulutuksissa käytetään ulkopuolisia ohjaajia erilaisista erityisliikunnan keskusjärjestöistä (esim. ikäinstituutti, SoveLi, yms.). Myös kuntien erityisliikunnanohjaajat järjestävät koulutusta omissa kunnissaan. 2.6 Muita esiinnousseita asioita liikuntatoimessa Erityisliikunnan parissa tehtävä työ on monelta osin yhteistyötä. Liikuntatoimen haasteena tulee olemaan kestävän yhteistyön saavuttaminen erityisryhmien yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Isona haasteena tulee myös varmasti olemaan erityisliikunnanohjaajan viran saaminen Forssaan. Kiinteän ja toimivan palveluverkoston muodostaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen, aikuisopiston, järjestöjen ja yhdistysten kanssa on myös toinen tärkeä 10

11 asia palveluiden kehittämisessä. Tiukka talous asettaa palveluiden tuottamisen koville, mutta hyvän suunnittelun ja toteutuksen kautta tulosta pitäisi myös syntyä. Erityisliikuntaan suunnatut rahat tulevat varmasti moninkertaisesti takaisin mikäli erityisliikunnanohjaaja saadaan suunnittelemaan ja vastaamaan liikunnan toteutuksesta. ERIKU -työryhmä yhdessä yhdistysten ja järjestöjen kanssa tuovat esille myös omat näkemyksensä kehitystyöhön. 3. Erityisliikunnan kehittäminen sosiaali- ja terveystoimessa 3.1 Ryhmätoiminta Forssan seudun terveyden kuntayhtymän fysioterapiassa sekä yksityisissä fysikaalisissa hoitolaitoksissa Forssassa järjestetään terveyskeskuksen toimesta erityisryhmiä aina tarpeen vaatiessa tai annetaan yksilöterapiaa. Kun kuntoutujia, jotka kärsivät samantyyppisestä vaivasta, on riittävä määrä, voidaan harjoittelu toteuttaa ryhmämuotoisena. Kaikkiin ryhmiin osallistujat tulevat lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä. Kaikilla osallistujilla on taustalla sairaus, tuki- ja liikuntaelinongelma tai toimintavajaus/ -häiriö. Terveyskeskuksen fysioterapiassa työskentelee osastohoitaja, 8 fysioterapeuttia ja kaksi kuntohoitajaa. Forssan terveyskeskuksessa järjestetään seuraavia erityisliikuntaryhmiä: Fysioterapian ryhmät Osallistujia/ka Keski-ikä Perhevalmennus: Loppuraskausvaiheen ryhmä 6-8 vaihtelee Koululaisten ryhmät: "Ryhtitunti" -suunnattu 5-luokkalaisille Hyvinvointitunti lukion ІІ-luokkalaisille Fysioterapeuttiset harjoitteluryhmät: Tasapainoryhmä 6 70 Tule -harjoitteluryhmä työikäisille Selkäryhmä Neurologinen ryhmä 7 65 Parkinson ryhmä 8 70 Allasryhmät

12 Kuntoutuksessa käyneet asiakkaat ohjataan ryhmien jälkeen ns. tavallisiin liikuntaryhmiin. Tämä saattaa kuitenkin johtaa siihen että hyvin alkanut harjoittelu loppuu kokonaan normaaleissa liikuntaryhmissä, koska he eivät koe selviävänsä täysin terveiden joukossa. Terveyskeskuksen ryhmiin on koko ajan tulossa uusia sairastuneita ja tuki- ja liikuntaelinongelmaisia, joten asiakkaat eivät voi käydä ryhmissä jatkuvasti. Terveyskeskuksen kuntouttavan toiminnan jatkoksi voisi ajatella erityisliikunta- tai terveysliikuntaryhmää, jonka tavoitteena olisi tukea ryhmäläisten omatoimisuutta, motivoida liikkumaan ja huolehtimaan omasta kunnosta myös itsenäisesti kuntoutuksen jälkeen. Jatkoryhmän kautta huomioitaisiin myös vajaakuntoisemmat liikkujat. Erityisliikunnanohjaajan kautta tällaiseen ryhmään olisi mahdollisuus, muuten resurssit ja henkilöstö ei riitä. Erityisliikunnan toiminnan tai koulutuksen kehittämisen osalta terveyskeskuksen fysioterapialla ei ole tällä hetkellä suunnitelmia. Fysioterapiasta jatkoryhmiin ohjaamisen ongelmana on myös ollut tiedon puute tarjolla olevista ryhmistä. Projektin aikana yhteistyön kautta koottava yhteinen esite tarjolla olevista palveluista on odotettu ja kaikkia palveleva asia. Erityisliikunnanohjaajan voisi toimia yhdyshenkilönä, jolle välitettäisiin tiedot ja joka ylläpitäisi yhteistyötä eri toimijoiden välillä. ERIKU -projektin myötä yhteistyö terveystoimen ja liikuntatoimen välillä on jo tässä vaiheessa lisääntynyt. Työryhmän kokouksissa on noussut esille monia kehittämisen arvoisia asioita ja yhteistyökohteita yhdistysten ja sosiaalitoimen kanssa. 12

13 3.2 Toiminta kaupungin palvelukeskuksissa sekä avohuollossa yleisesti, kotona asuvat erityisliikunnan tarpeessa olevat henkilöt, kehittämissuunnitelmat sekä henkilöstön koulutustarve erityisliikuntaa ajatellen Palvelukeskuksissa, avohuollossa ja kotona asuvien erityisliikunnan tarpeessa olevia löytyy Forssasta runsaasti. Osalle heistä on pystytty tarjoamaan liikuntapalveluja, mutta yhteistyön kehittyminen eri sektoreiden välillä on tärkeää, jotta alati kasvaviin tarpeisiin pystytään vastaamaan. Vanhustentaloissa (Tyykihovissa, Rimpikodossa ja Heikanrinteen palvelukeskuksessa) järjestetään joitakin virkistystoimintaluentoja/-kerhoja, mutta säännöllisiä liikuntaryhmiä on vähän. Palvelukeskus Tyykihovissa joillakin asukkailla on henkilökohtaista kuntoutusta. Tällä hetkellä palvelutalossa ei ole säännöllistä jumpparyhmää vaikka halukkaita olisikin. Syksyllä 2008 aikuisopiston kautta palvelukeskukseen voidaan saada vakituinen vetäjä, mutta asia on vielä epävarma. Tyykihovissa on kokeiltu mm. kuntopiiriä, joka todettiin hyväksi liikuntamuodoksi asukkaille, koska tilaa ei tarvittu paljon ja kaikki saatiin liikkeelle. Palvelukeskuksesta on annettu mm. omaishoitajille tiloja järjestää jumppaa, josta on kerätty muutaman euron osallistumismaksu. Tyykihovin henkilökunta on myös kehitellyt kuntokortin, johon kerätään rasteja kävelemällä. Kuntokortti on jatkuvaa toimintaa ja aina yhdeksän viikon rastien keräilyn jälkeen kävelyihin osallistuneista arvotaan voittaja. Kesäajaksi toivottiin ulkoliikuntatuokioihin vetäjää. Kesäaikana Tyykihovissa pelaillaan ulkona mm. mölkkyä. Heikanrinteellä työskentelee kaksi kuntohoitajaa, jotka liikuttavat asukkaita säännöllisesti yksiköissä kaksi kertaa viikossa ryhmävoimistelun muodossa. Kuntoutusyksikössä, johon tulee lyhytaikaiset hoidettavat on tärkeää, että he saavat kuntoutusta päivittäin (esim. ryhmävoimistelua, yksilökuntoutusta), jotta he voisivat kotiutua nopeasti. Heikanrinteen palvelukeskuksen asumisyksiköissä huomioidaan myös asukkaiden yksilölliset liikunnalliset tarpeet yksilökuntoutuksen muodossa. Talviaikaan kuntohoitajat ovat käyneet myös viereisessä Rimpikodon palvelukeskuksessa, jossa ikäihmiset asuvat omissa 13

14 vuokra-asunnoissa. Rimpikodossa kuntohoitajat ovat talviaikaan liikuttaneet asukkaita kerran viikossa ryhmävoimistelun avulla. Tehdyssä kartoituksessa 2007 nousi esille useita kehittämisehdotuksia järjestöjen ja fysioterapian suunnalta. Toiveita tuli uuden vanhusten toimintakykyä lisäävän liikunnan puolesta sekä erilaisista pelailukerhoista. Erityisliikunnan kiireellisin parannus olisi tehtävä näkö- ja liikuntavammaisten kohdalla sekä mielenterveysongelmista kärsiville. Vanhusten parissa erityisliikunnan kehittämistä toivottiin erityisesti toimintakyvyn säilyttämisen vuoksi. Kehitysvammapalveluissa Niittyvillan asumisyksikössä nousi esille useita kehittämisehdotuksia. Asumisyksiköissä järjestettäviin lenkkeihin toivottiin vapaaehtoisvoimia. Erityisesti liikuntatoimen järjestämään erityisuintiryhmään haluttaisiin lisää miesavustajia puku- ja peseytymistiloihin. Kuljetukset liikuntaryhmiin saisivat olla sujuvampia, koska nyt odotusaika on pitkä ja asiakkaan täytyy olla sellainen joka pärjää odottamisessa eikä karkaa. Kehitysvammapalveluissa Niittyvillan asumisyksikössä on seuraavanlaista toimintaa: Kävelylenkkejä päivittäin asukkaiden kanssa Käyvät erityisliikunnan järjestämissä uinneissa Kehitysvammaisten tuki ry:n jumpalla käy muutama asukas Sosiaalitoimessa ja kehitysvammapalveluissa oli toiveena seuraavanlaisia erityisliikuntaryhmiä: Vaikeavammaisten asumisyksikössä Päiväniityssä asukkaiden liikunta koostuu kävelylenkeistä sekä kerran viikossa järjestettävästä liikuntapäivästä, jolloin on esim. tuolijumppaa, venyttelyjä ym. pienimuotoista liikuntaa. Päiväniitystä on myös osallistunut yksi asukas liikuntatoimen järjestämään erityisryhmien uintiin joka toinen viikko. Toiveena asumisyksiköstä oli ulkopuolinen vetäjä, joka tulisi kerran viikossa ohjaamaan asukkaille tuolijumppaa tms. Kesäaikaan toivottiin myös muiden liikuntalajien kokeiluja kuten jalkapalloa, jossa hoitohenkilökunta voisi olla apuna. 14

15 4. Koulujen soveltavan liikunnanopetuksen kehittäminen 4.1 Ratkaisumalli erityisryhmiin kuuluvien oppilaiden liikunnanopetukseen Soveltavaa liikunnanopetusta tarvitaan silloin jos oppilaalla on fyysisiä/psyykkisiä rajoitteita eikä hän pysty kokonaan tai osittain osallistumaan yleisen opetussuunnitelman mukaiseen liikunnanopetukseen. Soveltaminen tapahtuu yksilöllisesti HOJKS:n mukaan, jonka taustana on kuitenkin yleinen OPS. Pyrkimyksenä on yksilöllisten tarpeiden huomioonottamisen lisäksi mahdollisimman suuri osallistuminen ryhmässä tapahtuvaan liikuntaan. Sovelluksien avulla kehitetään perustaitoja, yksinkertaistetaan sääntöjä sekä huomioidaan jokaisen yksilöllinen kehittyminen tasapainossa, hahmotuksessa ja esim. keskiviivan ylityksessä. Erityistukea tarvitsevien oppilaiden liikunnanopetus voidaan järjestää seuraavasti: erityisoppilailla on omat ryhmänsä tai tietyt oppilaat voidaan integroida normaaliin liikuntaryhmään joko avustajan kanssa tai ilman. Soveltavilla liikuntatunneilla koulunkäyntiavustajia käytetään oppilaiden apuna. Jotkut lapset saattavat tarvita henkilökohtaista ohjausta koko liikuntatunnin tai vain osan tunnista, jolloin avustaja on välttämätön oppilaan opetuksen kannalta. Forssan kaupungin kouluissa erityisoppilaita v oli 94 eli 5,5%. Suurin osa opiskelee Tölön peruskoulussa. Heistä 9-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä oli 57 ja 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevia 37 oppilasta. Oppilaista 54 on mukautetussa opetuksessa. Lievästi kehitysvammaisia lapsia Tölöllä on 21 ja vakavasti kehitysvammaisia neljä. Kielellisten vaikeuksien EDY oppilaita on Tölöllä 15. Tölön peruskoulussa liikuntatunnit on järjestetty omien opettajien ja avustajien johdolla erityisoppilaille sopiviksi. Joidenkin oppilaiden apuna liikuntatunneilla toimivat koulunkäyntiavustajat. Vuosiluokilla 1-9 olevien erityisoppilaiden liikunnanopetus räätälöidään jokaisen taitotason mukaan oppilaille sopivaksi. Neljä erityisluokanopettajaa 15

16 on erikoistunut opinnoissaan liikuntaa. He kaikki opettavat Tölön koulussa liikuntaa eriasteisille erityisoppilaille. 4.2 Liikunnanopettajien/ opettajien täydennyskoulutus Opettajien lisäkoulutuksen tarve on koko ajan kasvamassa. Nykyään koululaiset ovat hyvin eritasoisia ja motorisia ongelmia sekä oppimisvaikeuksia on selvästi enemmän kuin aikaisemmin, vaikkei varsinaista diagnosointia kaikkien kohdalla olisi tehty. Erityisesti koululiikunnassa opettajilta vaaditaan paljon toteuttaa opetussuunnitelman mukaiset tunnit läpi niin, että kaikkia pystyisivät osallistumaan tasavertaisesti. Monissa tutkimuksissa on havaittu liikuntaharrastuksen tukevan oppimista. Liikunnan on todettu edistävän lapsen ajattelun kehitystä, muistamista, käsitteiden oppimista ja rytmitajua. Liikkumalla lapsi oppii myös havaitsemaan ympäristön sekä kehittämään suhdetta itseensä ja ympäristöönsä. Parhaimmillaan liikunta lisää sosiaalista vuorovaikutusta, vahvistaa itsetuntoa, antaa mahdollisuuksia kokeilla ja ylittää omia rajoja sekä opettaa toimimaan ryhmän jäsenenä. (Ojanen, 2008.) Näiden tutkimusten pohjalta liikuntatuntien merkitys opetuksessa on merkittävä ja siihen kannattaa panostaa myös koulutuksellisesti. 4.3 Koulunkäyntiavustajien integroiminen erityisliikunnan ohjaamiseen Koulunkäyntiavustajia käytetään jonkin verran erityisoppilaiden liikunnassa. Yleensä he toimivat oppilaiden avustajina liikuntatunneilla. Liikunnanopetuksessa näyttelee suurta roolia oppilaan ja koulunkäyntiin osallistuvien henkilöiden keskinäinen yhteistyö. Koulunkäyntiavustajien ja oppilaiden yhteistoiminnan avulla voidaan vahvistaa erityisoppilaiden luottamusta omiin kykyihin, taitoihin sekä vaikuttaa myös heidän asenteisiin. Näin on myös helpompi määritellä oppilaan yksilölliset tarpeet sekä tehokkaat työskentelytavat. 16

17 4.4 Kerhokiintiöiden käyttö erityisopetuksessa olevien oppilaiden liikunnanopetukseen Forssassa oli lukuvuotena n. 207 kerhotuntia viikossa. Silloin ensimmäisen lukuvuoden oppilaita kävi kerhoissa 114 oppilasta, toisen lukuvuoden 112 ja 3-9 luokkalaisia erityisoppilaita 16. Tulevina vuosina kerhotoimintaa on tarkoitus lisätä ja monipuolistaa. Kerhoilla on suuri merkitys oppilaiden eettisen ja sosiaalisen kasvun edistäjänä sekä henkilökohtaisen monipuolisuuden kehittäjänä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus tavanomaisesta koulutyöstä poikkeavaan koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Toiminnan tulisi olla monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä myönteistä vuorovaikutusta aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan hyvien vaikutusten vuoksi toiminta tulee säilyttää osana koulujen toimintaa ja tulevaisuudessa lisätä liikunnan osuutta kerhojen sisällöstä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) 5. Erityisliikunnan kehittäminen muiden hallinnonalojen alueilla 5.1 Wahren-opiston mahdollisuudet erityisliikunnan järjestämiseen Forssan seudulla toimii Wahren-opisto, jonka opetustarjontaan kuuluu liikunta. Wahrenopiston liikuntaryhmissä on iäkkäille suunnattuja liikuntaryhmiä kaksi; Varttuneiden liikunta A sekä Varttuneiden liikunta B, joissa molemmissa osallistujien keski-ikä on yli 70 vuotta. Tulevaisuudessa toimintaa voisi kehittää yhteistyöhön terveyskeskuksen kanssa, jolloin kuntoutuksesta tulevat henkilöt saataisiin ohjattua suoraan oikeanlaisiin jatkoryhmiin. Ryhmätarpeiden kartoituksessa apuna käytettäisiin terveyskeskuksen kuntohoitajia. 17

18 5.2 Yhteistyö teknisen ja ympäristötoimen kanssa Kaupungin tekninen ja ympäristötoimi huolehtii Forssan liikuntatilojen sekä muiden yleisten tilojen ja kulkuväylien rakentamisesta ja kunnossapidosta. Erityisesti uusia tiloja rakennettaessa erityisliikunnan näkökulma tulisi huomioida ja käyttää apuna eri erityisryhmien edustajien tietämystä. Yhteistyön kautta uudet rakennukset saadaan tehtyä alusta alkaen eri käyttäjäryhmiä palveleviksi. Haastavinta tulee olemaan vanhojen tilojen ja rakennusten saneeraaminen, mutta esteettömien ratkaisujen toteuttaminen on tavoite, johon yhteistyön kautta pyritään. 5.3 Yhteistyö nuorisotoimen kanssa Nuorisotyön tarkoituksena on tukea nuorten (alle 29- vuotiaiden) kasvua ja itsenäistymistä, edistää heidän aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Forssassa nuorisotoimi järjestää toimintaa näiden päämäärien mukaisesti. Nuorisotoimen alaisena Forssassa toimii työpaja, jonne vuotiaat nuoret voivat hakeutua. Eräs työpajatoiminnan tärkeimmistä tehtävistä on syrjäytymisen estäminen; varsinkin heikossa työmarkkina-asemassa olevat sekä vajaakuntoiset nuoret tarvitsevat yhteiskunnan erityishuomiota. Mielekäs toiminta, elämän hallinnan vahvistaminen ja työelämän pelisääntöjen oppiminen on oleellinen osa nykypäivän työpajatoimintaa. Ne auttavat nuorta selviytymään arjen haasteista ja suhtautumaan luottavaisesti tulevaisuuteen. Nuorisotoimen ja liikuntatoimen olisi järkevä tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa erityisliikunnan osalta pääasiassa sosiaalisesti sopeutumattomien ja syrjäytymisuhan alla olevien lasten ja nuorten eteen. Liikunnan kautta nämä nuoret saavat kokea onnistumisen elämyksiä sekä mahdollisesti löytää elämäänsä uuden mielekkään suunnan. 18

19 5.4 Kuljetuspalveluiden kehittäminen Forssassa kuljetuspalveluissa erityisryhmille on toiminnassa palveluliikennebussi Tyykikyyti, joka kuljettaa kaikenikäisiä ja -kuntoisia paikasta toiseen. Tyykikyyti palvelee kaikkia taajama-alueella. Vanhuksia, liikuntaesteisiä ja pyörätuolilla liikkuvia autetaan bussiin nousemisessa ja poistumisessa. Autossa on tilaa niin pyörätuoleille, rollaattoreille sekä lastenvaunuille. Toinen Forssan kuljetuspalveluissa toimiva bussi on hajaasutusalueilla kiertävä Pohjois-Forssan monipalveluauto. Auto lähtee Koijärven hajaasutusalueelta ja kuljettaa asiakkaat asioimaan Forssan keskustaan, jossa kierretään kaikki tärkeimmät asiointikohteet (esim. apteekit, marketit, Kela, pankit, posti, palvelukeskus Tyykihovi). Paluumatka alkaa klo 12, jolloin matkustajia voidaan hakea asiointikohteista sekä ottaa mukaan reitin varrelta. Molemmat autot voivat viedä asiakkaan kotiin asti ja myös hakea sieltä. Kulkuongelmissa yhtenä ratkaisuna voisi olla erityisliikuntaryhmien tarjoaminen taajamien ulkopuolelle. Tällöin ryhmät saavuttaisivat paremmin kohderyhmänä olevat hajaasutusalueiden asukkaat. 5.5 Yhteistyö paikallisten oppilaitosten, esim. Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa, -harjoittelijoiden käyttö, -ohjaajakoulutus Hämeen ammattikorkeakoulun kautta erityisliikuntaryhmiin voitaisiin tarjota esim. avustajia. Erityisesti kehitysvammaisten vesiliikunnassa avustajista on pulaa, joten lähihoitaja- /sairaanhoitajaopiskelijoita voitaisiin käyttää esimerkiksi heidän työharjoittelujaksoillaan hyväksi. 5.6 Yhteistyö yksityisten liikuntapaikkojen ja toimijoiden kanssa Lähes kaikki Forssan erityisliikunnan ryhmät ostetaan ostopalveluna yksityisiltä fysioterapiayrittäjiltä. Seutukunnallisena järjestetyt erityisliikuntaryhmät ovat osoittautuneet toimiviksi ja yhteistyötä tullaan kehittämään myös tulevaisuudessa. Erityisesti erityisryhmien järjestöjen kautta tullaan kysymään asiakkaiden mielipiteitä ja toiveita palvelun kehittämiseen (esim. uusien ryhmien tarve, ohjaamisen laatu yms.). 19

20 6. Toimintaorganisaatio ja voimavarat 6.1 Erityisliikunnan työryhmän toiminnan turvaaminen tulevaisuudessa Eriku -työryhmän toimiminen myös hankkeen päätyttyä on erittäin tärkeää, jotta hallintokuntien, seurojen ja yhdistysten ym. toimitahojen mielipiteet erityisliikunnan saralta tulisivat paremmin esille. Työryhmä toimii myös hyvänä välikätenä asioiden viemisessä päättäjien tietoon. Vuosittain erityisliikunnan työryhmän kokoontumisia olisi hyvä olla noin joka toinen kuukausi, jotta toiminnasta tulee pysyvää. Työryhmän kokoonpanossa tulisi huomioida jäsenten moninaisuus, jotta työryhmään saataisiin erilaisista hallintokunnista jäseniä. 6.2 Erityisliikunnan riittävä huomioon ottaminen talousarviossa laadittavaa kehittämisohjelmaa noudattaen Työryhmän ehdotus on, että kehittämissuunnitelma otetaan käyttöön Forssassa sekä suunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet huomioidaan talousarviossa. Myös tulevaisuudessa olisi hyvä talousarviota laadittaessa huomioida päivitetty kehittämissuunnitelma. 6.3 Toiminnan seurantajärjestelmä Erityisliikunta toimintaa seurataan pitämällä tilastoja kävijämääristä sekä järjestämällä kyselyitä liikuntaryhmissä kävijöille. Tulevaisuudessa saman seurannan voisi toteuttaa myös yhdistyksissä, joilla on myös omia liikuntaryhmiä. Käyttäjäkyselyiden avulla erityisliikuntaryhmien toimintaa pystytään kehittämään, parantamaan ohjaustoimintaa sekä kartoittamaan osallistujien liikunnan tarve. Tilastojen kautta saadaan selville ryhmien kävijämäärät ja heidän jakautuminen seutukunnallisesti. Tätä kautta toiminnan seuraaminen helpottuu ja turhilta virheiltä vältytään. 20

21 7. Yhteenveto Forssan kaupungin erityisliikunnan kehittämissuunnitelmassa on kartoitettu vastauksia erityisliikuntaa koskeviin ongelmiin. Peruskartoituksessa havaitut esille nousseet ongelmat ovat 1. ohjaajapula, 2. uusien liikuntaryhmien perustamistarve, 3. kuljetusongelmat sekä 4. avustajien vähäinen määrä. Kehittämistoimien toteuttamisen edellytyksenä on yhteistyön vakiinnuttaminen järjestöjen kanssa. Myös vuosittain järjestettävät liikuntakoulutukset järjestöjen liikuntavastaaville tuottaa uusia vertaisohjaajia, jolloin järjestöjen oman liikuntatoiminnan aloittaminen helpottuu. Liikuntaryhmien lisäämiseksi mahdollisuuksia löytyy myös Wahren-opiston suunnalta. Tärkeää on myös tiedotus erityisliikunnan osalta. Erityisliikunnan ryhmäkalenteri tiedottaa kuntalaisia vuosittain valtaosasta liikuntaryhmiä, joihin erityisryhmiin kuuluvat voivat osallistua. Erityisliikunnan peruskartoituksen ja kehittämissuunnitelman aikana on tullut selvästi esille yhteistyön merkitys eri toimitahojen kanssa. Varsinkin pyrittäessä tasavertaisuuteen eri käyttäjäryhmien liikunnan järjestämisessä yhteistyön merkitys kasvaa. Varmistamalla yhteistyön jatkuvuus ja kehittäminen tulisi Eriku -työryhmän toimintaa jatkaa myös tulevaisuudessa. Työryhmän ja järjestöjen yhteisiä kokouksia tulee myös järjestää, joissa erityisliikunnan tilaa mietitään ja keksitään uusia tapoja toteuttaa toimintaa. Kuten aiemmin suunnitelmassa on perusteltu, erityisliikunnan kehittämiseen kohdennetut varat maksavat itsensä monin kerroin takaisin tulevaisuudessa. Kunnissa on tärkeää saada tasavertaisuus kaikkiin toimintoihin, myös liikuntaan. Ikääntyvän väestön myötä haasteeksi yhteiskunnalle tulee kansalaisten terveydentilan parantaminen. Erityisesti liikuntaedellytyksiä lisäämällä voidaan edistää suomalaisten terveyttä ja toimintakykyä, sekä psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kaikenikäisten liikunnan tukeminen tuo säästöjä kunnalle mm. sairauskustannusten ja laitoshoidon tarpeen vähentymisenä. Liikunnan avulla työntekijöiden sairaus poissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät, koska hyväkuntoisina he jaksavat töissään paremmin. Tämän kehittämissuunnitelman myötä erityisliikuntaa tullaan tulevaisuudessa rakentamaan Forssassa kehittämistoimien mukaisesti, jolloin myös sitoudutaan sen toteuttamiseen ja huolehditaan jokaisesta kuntalaisesta tasapuolisesti. 21

22 7.1 Toimenpide-ehdotukset Konkreettiset toimenpiteet erityisliikunnan kehittämiseksi Forssan kaupungissa: Forssan kaupunkiin tulee palkata erityisliikunnanohjaaja, joka koordinoi sekä ohjaa Forssan seudun erityisliikuntaa. Erityisliikunnanohjaajan tehtävät: - kaupungin erityisryhmien ohjaus & suunnittelu - erityisoppilaiden liikuttaminen kouluissa - hoitohenkilökunnan kouluttaminen (tuolijumpat yms.) Koulunkäyntiavustajat tulee huomioida suunniteltaessa lasten erityisliikuntaa. Kouluttamalla koulunkäyntiavustajia liikunta-avustajiksi erityislasten koululiikuntaan, jokainen lapsi voidaan huomioida paremmin ja he saavat enemmän irti liikunnasta. Vuosittain toteutettavalla asiakaspalautekyselyllä pystytään kartoittamaan kuntalaisten mielipiteet liikuntatoimen tarjoamista ryhmistä. Kaupungin teknisen sektorin tulee liikuntatilojen, kiinteistöjen ja kevyen liikenteen väylien suunnittelussa ottaa huomioon erityisryhmät ja käyttää heitä asiantuntijoina asioissa, jotka ovat heille välttämättömiä. (kuten liuskat, hissit, kynnykset, korokkeet yms.) Yhteistyö FSTKY:n (Forssan seudun terveyden kuntayhtymän) kanssa tulee säilyttää, koska informatiivinen tieto erityisliikuntaryhmistä palvelee molempia, jotta toimiva hoitoketju saadaan aikaan. Liikuntatoimen budjettiin tulee huomioida erityisliikunnan osalta n lisäys talousarvioon tuleville vuosille. Tämä summa sisältää erityisliikunnanohjaajan palkat, kilometrikorvaukset, välinehankinnat, koulutukset ja tilavuokrat. Liikuntatoimen tulee lisätä yhteistyötä Wahren-opiston toimijoiden kanssa, jotta tiedotus ja liikuntaryhmien tarjonta monipuolistuvat. 22

23 LÄHTEET: Komiteamietintö, 1996:15 Ritva Ojanen, työfysioterapeutti, selkäneuvoja/suunnittelija, Suomen Selkäliitto ry/ Selkäneuvoja-projekti, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Nuorisolaki (Eduskunnassa säädetty ). 23