ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA NIVALASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA NIVALASSA"

Transkriptio

1 ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA NIVALASSA kartoitus 2008

2 1 TIIVISTELMÄ Nivala on mukana valtakunnallisessa Erityisliikuntaa kuntiin projektissa. Projekti on Liikuntatieteellisen Seuran, opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton ja 9 projektikunnan yhteishanke. Tähän projektiin liittyen kartoitettiin erityisryhmien liikunnan tilannetta Nivalassa vuodenvaihteessa Kartoitus toteutettiin osittain kirjallisen kyselylomakkeen, osittain haastattelun avulla. Kartoituksessa selvitettiin erityisryhmiin kuuluvien määrää, nykyistä liikuntatoimintaa, liikuntaa ohjaavia henkilöitä sekä käytettävissä olevia liikuntatiloja. Myös liikunta-toiminnan tarvetta, lajeja ja muotoja sekä ongelmia ja esteitä kysyttiin. Kyselyyn osallistuneilla oli mahdollisuus esittää toiveita ja uusia ideoita liikunnan järjestämisestä. Kartoitus tulee olemaan projektia varten perustetun työryhmän käytössä suunniteltaessa erityisryhmien liikunnan kehittämistä Nivalassa. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle ottaen huomioon myös erityisryhmät. Erityisryhmiin kuuluviksi katsotaan liikuntarajoitteiset, pitkäaikaissairaat ja toimintakyvyltään heikentyneet iäkkäät sekä sosiaalisen tilanteen takia yleisen liikuntatarjonnan ulkopuolelle jäävät henkilöt. Nivalassa on arviolta noin erityisliikuntaa tarvitsevaa kuntalaista. Kokonaisuutena liikuntatoiminta on ollut satunnaista ja suurin osa on jäänyt kokonaan järjestetyn liikuntatoiminnan ulkopuolelle. Tällä Erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojektin kartoituksella pyrimme vaikuttamaan näiden puutteiden ja toimintojen kehittämiseen Nivalassa. Projektin kartoituskyselyssä suurimmaksi ongelmaksi todettiin ohjaajapula, jolloin erityisryhmien ohjaukset ovat hyvin satunnaisia. Erityisryhmien ohjauksessa on hyvin tärkeää ohjaajan ammattitaito, joka vaatii soveltamista sekä erityisosaamista. Näihin kaikkiin asioihin pyrimme projektissamme ja Nivalan Eriku-työryhmässämme kehittävästi vaikuttamaan.

3 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KARTOITUKSEN TARKOITUS JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ERITYISRYHMÄT JA NIIHIN KUULUVIEN MÄÄRÄT LIIKUNTARAJOITTEISET PITKÄAIKAISSAIRAAT IÄKKÄÄT MUUT NYKYINEN LIIKUNTATOIMINTA OPETUS- JA SIVISTYSPALVELUT Liikuntapalvelut Jokilatvan opisto Erityisluokat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Terveyskeskus Kotikeskus Kotihoito Kehitysvammaishuolto Mielenterveysneuvola A-klinikka YKSITYISET LAITOKSET JA MUUT TAHOT Nivalan Liikuntakeskus oy uimahalli, kuntosali, jäähalli Ryhmäkoti Kestintupa Karvoshovin päihdekuntoutuskeskus Fysioterapiakeskukset Muut YHDISTYKSET LIIKUNTATILAT KAUPUNGIN OMISTAMAT LIIKUNTATILAT YKSITYISTEN TAI YHDISTYSTEN OMISTAMAT LIIKUNTATILAT ULKOLIIKUNTAPAIKAT LIIKUNTAA OHJAAVAT HENKILÖT YHTEENVETO POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 25

4 3 TIETOISKU NIVALASTA Nivalan kaupunki on voimakkaasti teollistuva, vankka maatalouskeskittymä Oulun läänin eteläosassa Kalajoen keskijuoksun varrella. Rajanaapureina ovat Haapaveden ja Sievin kunnat sekä Haapajärven ja Ylivieskan kaupungit. Keskustaajaman kautta kulkevat kantatie 85 (Kokkola-Kajaani) ja kantatie 87 (Ylivieska-Iisalmi). Yhteispohjoismainen matkailureitti Polar-tie sekä Merikarelia-tie sivuavat paikkakunnan keskustaajamaa. Pinta-ala on 540 km2, josta peltoa lähes kolmannes. Naudanlihan tuotannossa Nivala on ensimmäisellä sijalla koko valtakunnassa ja maidon tuotanto on toiseksi suurinta Suomessa. Nivalan asukasluku on ( ), joista taajamassa asuu noin henkilöä. Nivalassa lähitulevaisuus elinkeinoelämän suhteen vaikuttaa edelleenkin valoisalta. Työmarkkinat vetävät hyvin ja työttömyys alenee. Vahvuutena on monipuolinen elinkeinorakenne, jossa korostuvat vahva teollinen tuotanto ja vahva alkutuotanto. Heikkoutena on riippuvuus muutamasta suuremmasta yrityksestä, mutta toisaalta pienien yritysten osuus alueella on vahvistunut ja suuntaus jatkuu. (www.te-keskus.fi) Nivalan teollisuuskylä perustettiin 30 vuotta sitten, jonka jälkeen maailma on pienentynyt, mutta teollisuuskylä on suurentunut. Monet yritykset ovat kasvaneet kansainvälisestikin merkittäviksi. Teollisuuskylässä on noin 70 eri teollisuus- ja palvelualojen yritystä ja noin työpaikkaa. Nivalan kaupunki omistaa Nivalan Teollisuuskylä Oy:n osakepääomasta 99 %. (http://nitek.nivala.fi/) Lapset Uikon terapia-altaassa.

5 4 1 JOHDANTO Opetusministeriö asetti vuonna 1981 toimikunnan, joka kartoitti erityisryhmien liikunnan tilaa ja siinä ilmenneitä puutteita. Toimikunnan mietinnössä yli asukkaan kunnille annettiin suositus perustaa valtionosuuden turvin erityisryhmien liikunnanohjaajan toimi. Vuosina kuntiin palkattiin noin 80 erityisryhmien liikunnanohjaajaa, mutta 1990-luvun taloustaantuman ja kuntien valtionosuuslakien uudistamisen vuoksi uusien virkojen perustaminen hetkeksi pysähtyi. Laman aikana ei virkoja perustettu. Kun talous alkoi elpymään, virkoja alettiin perustamaan kuntien liikuntatoimien resurssien mukaan. Erityisryhmien liikunnanohjaajan virkaa esitettiin Nivalassa perustettavaksi vuosina Viran perustamiselle asetettiin ehdoksi valtionosuuden saaminen. Koska valtionosuutta ei enää valtion toimesta jaettu, jäi virka tuolloin perustamatta. Opetusministeriö asetti vuonna 1995 uuden toimikunnan arvioimaan erityisryhmien liikunnan nykyistä tilaa ja tekemään kokonaisohjelman vuonna 1981 valmistuneen ohjelman jatkoksi. Erityisryhmien liikunta toimikunnan mietintö valmistui vuonna Virkamies-valmistelujen jälkeen käynnistettiin erityisliikunnan kehittämis- ja konsultointiprojekti. Mukaan kutsuttiin ne 37 yli asukkaan kuntaa, joissa ei ollut päätoimista erityisryhmien liikunnan työntekijää. Kutsua noudatti 30 kuntaa, Nivala yhtenä niistä. Projektin kautta Nivalassa tehtiin kartoitus erityisliikunnasta 1998, mutta valitettavasti käytännön toimet jäivät toteuttamatta luvulla virkoja on taas perustettiin useaan yli asukkaan kuntaan (muun muassa Erityisliikuntaa kuntiin projektin toimesta 7 kuntaan). Erityisliikuntaa kuntiin -kehittämis- ja konsultointiprojektiprojekti on opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton, Liikuntatieteellisen Seuran ja 9 kunnan yhteishanke ja sen tavoitteena on lisätä erityisryhmien liikuntatoimintaa ja kehittää liikuntakulttuurin tasa-arvoa. Tavoitteeksi asetettiin myös uusien erityisryhmien liikunnanohjaajan toimien saaminen niihin yli 10

6 5 000 asukkaan kuntiin, joissa ei vielä ole suunnitelmallista, säännöllistä erityisryhmien liikuntatoimintaa. Liikunnan edellytykset kunnissa tulisi turvata niin, että halukkaat ja kiinnostuneet erityisryhmiin kuuluvat henkilöt voivat yleensä harrastaa liikuntaa. Kehittämistyöllä pyritään muuttamaan kuntien liikuntakulttuuria laajemmaksi ja tasaarvoisemmaksi, kaikki kuntalaiset huomioon ottavaksi. Projekti toteutetaan vuosina Ensimmäisenä vuonna perustettiin kuntakohtaiset kehittämistyöryhmät, joiden tehtävänä on kartoittaa tai kartoituttaa erityisryhmien liikuntatoimintaan tarvittavat edellytykset, voimavarat ja kehittämistarpeet ja kartoituksen pohjalta laatia kehittämisohjelma. Lisätietoja Erityisliikuntaa kuntiin projektista: 2 KARTOITUKSEN TARKOITUS JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Erityisliikuntaa kuntiin -projektiin liittyen kartoitettiin erityisryhmien liikunnan tilanne Nivalassa 2007 marraskuu tammikuussa Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää erityisryhmiin kuuluvien määrät, nykyinen liikunta-toiminta, liikuntaa ohjaavat henkilöt sekä käytettävät liikuntatilat. Myös liikuntatoiminnan tarvetta, muotoja ja lajeja sekä liikuntatoiminnassa esiintyviä ongelmia ja esteitä kysyttiin. Kyselyyn osallistuneilla oli mahdollisuus esittää toiveita ja uusia ideoita liikunnan järjestämisestä. Kartoitus tulee olemaan projektia varten perustetun työryhmän käytössä suunniteltaessa erityisryhmien liikunnan kehittämistä Nivalassa Terveyskeskuksen, mielenterveysneuvolan, kotihoidon ja Jokilatvan opiston osalta tilanne kartoitettiin haastattelemalla tai suorittamalla kysely puhelimitse. Kehitysvammahuollon tiedot pohjautuvat samaan kyselyyn puhelimitse ja sähköpostin kautta sekä kehitysvammatyöryhmän palaverissa esille tulleisiin asioihin. Erityiskoulun osalta kysely tapahtui työryhmässä olevan erityisopettaja Anu Rauman kautta. Yksityisiin laitoksiin otettiin yhteyttä puhelimitse ja yhdistykset sekä seurat saivat kirjallisen kyselylomakkeen (liite 1). Lomakkeita postitettiin 16, joista palautettiin 6.

7 6 Liikuntatilat kartoitettiin tutustumalla tiloihin paikan päällä, pohjapiirustusten avulla ja sivukylien koulujen osalta muutamat tiedot tarkistettiin puhelimitse. Erityisryhmiin kuuluvien määrän selvittäminen oli kartoituksen ongelmallisin osa, koska pitkäaikaissairaista ei ole olemassa tilastoja. 3 ERITYISRYHMÄT JA NIIHIN KUULUVIEN MÄÄRÄT Erityisryhmien liikunta toimikuntamietinnössä erityisryhmien liikunnan käsite määritellään seuraavasti: Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Erityisryhmiin kuuluviksi katsotaan vammaiset, pitkäaikaissairaat ja eläkeikäisistä sellaiset henkilöt, joiden toimintakyky on iän myötä selvästi heikentynyt tai joilla on joku vamma tai pitkäaikaissairaus. Myös sosiaalisen tilanteen takia yleisen liikuntatarjonnan ulkopuolelle jäävät henkilöt voidaan lukea erityisryhmiin. Liikunta vaikuttaa erityisryhmiin kuuluvilla henkilöillä edullisesti ja osittain muilla keinoilla korvaamattomilla tavoilla terveyteen ja toimintakykyyn ja tätä kautta elämänlaadun keskeisiin tekijöihin. Liikunta ehkäisee myös erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden eristäytymis- ja syrjäytymisvaaraa. Lisäksi keskeisiä liikunnan merkityksiä ovat sen antamat mahdollisuudet iloon, virkistykseen ja sosiaalisiin kontakteihin, jotka ovat erityisryhmiin kuuluville henkilöille arvokkaita. ( Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö) Kaikilla kuntalaisilla tulisi olla mahdollisuus osallistua terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan. Uuden liikuntalain 1. luvun 3. pykälän mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikunnan erityisryhmiin voidaan lukea noin neljännes väestöstämme (Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö). Nivalan väkilukuun suhteutettuna

8 7 se on noin henkilöä. Osa heistä voi ja haluaakin osallistua normaaliin liikuntatoimintaan, joten tarkkoja lukuja erityisliikuntaa tarvitsevista henkilöistä on vaikea määritellä. Arviolta noin nivalalaista tarvitsee jossain määrin sovellettua liikuntaa. 3.1 LIIKUNTARAJOITTEISET Liikuntarajoitteisia henkilöitä on koko maassa noin puoli miljoonaa eli noin 10 % väestöstä. Jos oletetaan, että Nivalassa on liikuntarajoitteisia samassa suhteessa kuin Suomessa keskimäärin, vastaava liikuntarajoitteisten henkilöiden määrä olisi noin Yleisimmät ryhmät ovat tuki- ja liikuntaelimistön vammat, aistivammat ja kehitysvammaisuus. (Mälkiä & Rintala, 2002) Tuki- ja liikuntaelinvammojen ja -sairauksien esiintyvyydestä Suomessa ei ole olemassa tarkkoja lukuja, mutta kyse on melko huomattavasta ryhmästä. Siihen luetaan mm. reuma, neurologiset vammat ja sairaudet, kuten selkäydinvamma ja CP-vamma, sekä keskushermostosta johtuvat liikuntahäiriöt. Suurin osa tästä ryhmästä tarvitsee sovellettua liikuntaa ja liikunnan ohjaaminen asettaa erityisvaatimuksia myös näiden ryhmien ohjaajalle. (Mälkiä & Rintala, 2002) Kuulovammaisia on Suomessa n ja näkövammaisia n Mikäli Nivalassa esiintyy aistivammaisuutta samassa suhteessa kuin koko maassa keskimäärin, pitäisi kuulovammaisia olla n. 640 (5.6 % väestöstä) ja näkövammaisia n. 170 (1.5 % väestöstä). Näkövamma-rekisterissä (sisältää vain osan näkövammaisista) on 24 nivalalaista, joista kolme on täysin sokeaa. Kuuroja on neljä henkilöä. Huonokuuloisista ei ole saatavissa tarkempaa tietoa, mutta toisaalta heidän liikuntansa ei kaipaa erityistä soveltamista. Osa aistivammaisista tarvitsee liikuntaharrastuksessaan runsaasti soveltamista ja erityisosaamista. (Mälkiä & Rintala, 2002) Kehitysvammaisia Suomessa on n , joka on noin 0.6 % väestöstä. Nivalassa on 95 kehitysvammaista, joka on 0.8 % Nivalan asukasluvusta, eli jopa yli valtakunnallisen keskitason. Kehitysvammaisuuteen liittyy häiriöitä käyttäytymisen, oppimisen tai sosiaalisen sopeutumisen alueella ja useimmiten myös viivästynyt motorinen kehitys.

9 8 (Mälkiä & Rintala, 2002) Liikuntarajoitteisella henkilöllä osallistuminen liikuntatoimintaan voi vähentää vamman aiheuttamia haittoja ja lääkinnällisen kuntoutuksen tarvetta sekä parantaa elämän laatua. Esimerkiksi liikuntavammaisella voidaan liikunnan avulla lisätä toimivien ruumiinosien lihasvoimaa ja reumaatikoilla vaikuttaa nivelten liikkuvuuteen. Kehitysvammaisilla liikunta parantaa yleistä toimintakykyä. (Mälkiä & Rintala, 2002) 3.2 PITKÄAIKAISSAIRAAT Yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ovat sydän- ja verisuonitaudit, hengityselinsairaudet, diabetes ja muut aineenvaihduntasairaudet, syöpäsairaudet ja mielenterveyshäiriöt. Tarkkoja lukuja ei ole saatavissa, mutta yli miljoonalla suomalaisella (20 % väestöstä) on jokin näistä sairauksista. Jonkinlaista viitettä antavat yhdistysten jäsenmäärät, jotka kuitenkaan eivät ole kattavia, koska läheskään kaikki pitkäaikaissairaat eivät kuulu yhdistyksiin ja toisaalta niihin kuuluu myös sellaisia jäseniä, joilla ei ole ko. sairautta (taulukko sivu 4). Myös Kansaneläkelaitoksen korvaamat lääkkeet antavat jonkinlaista suuntaa. Vuonna 2008 Nivalassa oli erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeutettuja henkilöitä yhteensä (noin 38 % asukasluvusta). Taulukosta 1 sivulla 4 ilmenee erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeutetut tautikohtaisesti. Lähes kaikissa pitkäaikaissairauksissa liikunnalla voidaan vähentää oireita ja sairauden aiheuttamia haittoja. Sydän- ja verisuonitaudeissa liikunta parantaa veren koostumusta ja laatua sekä ehkäisee verisuonten rappeutumista. Diabeetikoilla liikuntaa auttaa verensokerin säätelyssä ja vähentää lääkityksen tarvetta. Psykiatristen potilaiden sairaalasta kotiutumisessa ja avohuollossa selviytymisessä liikunnalla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia.

10 9 Taulukko 1. Erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeutetut tautikohtaisesti Verenpainetauti 1275 Sepelvaltimotauti 688 sydämen vajaatoiminta 312 sydämen rytmihäiriöt 123 keuhkoastma ja obstruktiivisten keuhkosairaudet 629 Diabetes 490 reumaattiset niveltulehdukset, sidekudostaudit Epilepsia 147 kilpirauhasen vajaatoiminta 205 Glaukooma 114 Kihti 27 Psykoosit 224 (Kela 01 / 2008) 3.3 IÄKKÄÄT Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Tämä lisää paineita sosiaali- ja terveys-palveluille. Useimmiten toimintakyky alkaa heiketä ikävuoden jälkeen ja itsenäinen selviytyminen vaikeutuu. Laitoshoito on kallista, joten omatoimisuuden säilyttäminen liikunnan avulla on perusteltua. Sosiaali- ja terveydenhuollon laitospaikan hinta Nivalassa oli vuonna 2006 keskimäärin vuodessa, hoitopäivän hinta 113 / henkilö. Nivalassa oli vuonna 2007 yli 65-vuotiaita 2 211, joka on noin 20 % koko väestömäärästä. Heistä yli 75-vuotiaita oli 788 (7 % koko väestöstä). Prosenttiluvut vastaavat koko maan keskitasoa. Yli 65-vuotiaista säännöllistä kunnallista tukipalvelua

11 10 Nivalassa sai 556. Ikääntyvien liikunnan avulla voidaan vähentää lääke- ja laitoshoidon tarvetta sekä sairaanhoidon kustannuksia. Tutkimusten mukaan liikunta hidastaa, vähentää ja kompensoi ikääntymiseen liittyviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Vanhusten harjoitettavuuden on todettu säilyvän hyvänä läpi eliniän. 3.4 MUUT Sosiaalisen tilanteen takia yleisen liikuntatarjonnan ulkopuolelle jääviksi voidaan katsoa esimerkiksi päihdeongelmaiset ja maahanmuuttajat. Myös omaishoitajien katsottiin kuuluvan tähän ryhmään, koska he eivät voi osallistua illalla järjestettäviin ryhmiin sijaishoitajien saannin vaikeuden vuoksi. 4 NYKYINEN LIIKUNTATOIMINTA 4.1 OPETUS- JA SIVISTYSPALVELUT Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut ovat osallistuneet erityisryhmien liikuntaa avustamalla ohjaajan hankinnassa erilaisiin tapahtumiin. Omaa ryhmää erityisliikuntaan ei ole ollut. Liikuntapalvelut avustaa erityisryhmiin kuuluvia avustusta hakeneita järjestöjä / vuosi järjestöä kohden. Avustukset jakautuvat perusavustuksiin ja kohdeavustuksiin. Vuodelle 2008 kokonaisavustuksiin on varattu Yleisavustusta myönnetään seuran/järjestön yleiseen toimintaan. Yleisavustuksen myöntämisessä kiinnitetään huomiota toiminnan määrään, laatuun ja monipuolisuuteen sekä jäsenmäärään, toimipaikkojen lukumäärään ja alueelliseen jakautumaan. Kohdeavustukset jaetaan kolmeen ryhmään, koulutusavustuksiin, toimitila-avustuksiin

12 11 ja muihin kohdeavustuksiin. Toimitila-avustusten tarkoituksena on saattaa muilta vuokrattavat tilat tasavertaiseen asemaan kaupungin omistamien tilojen kanssa. Avustusta maksetaan tilojen käytöstä seuroille/järjestöille aiheutuvien vuokrakustannuksien peittämiseksi. > Sivistys > Liikuntapalvelut Jokilatvan opisto Jokilatvan opisto pitää sisällään kolmen kunnan yhdistyneet kansalaisopistot (Nivala, Haapajärvi ja Pyhäjärvi). Opetusta annetaan ylläpitämisluvan mukaisesti koko toimintaalueella. Jokilatvan opistossa on alkanut kevätlukukaudella 2008 kaikkiaan viisi erityisryhmien liikuntapiiriä (taulukko 2) Nivalassa. Lisäksi yhteisen opiston myötä osallistuminen on helpompaa myös Haapajärven ja Pyhäjärven ryhmiin (mikäli matkustaminen on onnistunut). Jokilatvan opisto (entinen kansalaisopisto, perustettu 1964) on ollut yksi pitkäaikainen erityisryhmien liikuttaja. Opistolla on jossain määrin tarjolla ohjaajaresursseja, mutta tilat ovat kaikki vuokratiloja, joten tilojen käyttö on varauksen ja taloudellisen tilanteen vuoksi vaikeaa.

13 12 Taulukko 2. Jokilatvan opiston erityisryhmien liikuntapiirit Liikuntapiiri Kuinka usein Osallistujia keskimäärin Tilat ikäihmisten kuntojumppa 1x/vko 10 Haikaran koulu ikäihmisten kuntojumppa 1x/vko 24 Seuratupa ikäihmisten kuntojumppa 1x/vko 12 Malilan koulu kehitysvammaisten kuntopiiri 1x/vko 14 Työkeskus Hengitysjumppa 1x/vko 12 Päiväkeskus Erityisluokat Erityisluokissa (entinen erityiskoulu) on lukukaudella ollut 50 hyvin eritasoista oppilasta. Liikuntatunnit ovat olleet monipuolisia sisältäen mm. hiihtoa, luistelua, uintia ja pelejä. Koulussa toimii yhdeksän opettajan lisäksi kiertäviä opettajia ja avustajia. Liikuntataitojen saavuttaminen on vammaiselle lapselle usein työläämpää ja vaatii enemmän aikaa, mutta useimmiten hän myös hyötyy niistä enemmän. Liikunnan harrastaminen erityiskoulun oppilaalle on myös itsetuntoa kohottavaa. Liikunta tukee muuta oppimista ja liikuntatuntien määrä onkin erityiskoulussa suurempi kuin normaalikoulussa. Uuden uimahallin Uikon myötä myös erityisryhmien uintimahdollisuudet paranivat huomattavasti. Uimahallin puolella liikkumisen esteettömyysasiat on huomioitu ja kaikki pääsevät altaalle ilman kynnyksiä ja rappusia. Uinti on hyvä esimerkki liikuntalajista, jossa harjoitellaan uimataidon ohella myös koordinaatiota, vuorotahtia ja hahmottamista. Kömpelö lapsi voi liikkua vedessä sulavasti ja kokea liikkumisen riemua ja onnistumisen iloa. Monet erityiskoulun oppilaista ovat oppineet uimaan,

14 13 vaikka heillä muilla alueilla saattaa olla vaikeitakin ongelmia. > Sivistys > Koulutuspalvelut > Koulut > Kyösti Kallion koulu 4.2 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Vuoden 2008 alusta aloittaa toimintansa peruspalvelu- kuntayhtymä Kallio, jonka perussopimuksen Alavieskan ja Sievin kuntien sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupunkien valtuustot hyväksyivät vuoden 2006 lopulla. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion järjestettäväksi em. kunnat ja kaupungit antoivat alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymän muodostavat käytännössä em. kuntien ja kaupunkien sosiaali- ja terveystoimet sekä Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymä Terveyskeskus Terveyskeskuksen fysioterapiaosastolla toimii muutamia erityisryhmiä. Niska- ja selkäryhmä tai TULES-ryhmä, kaksi neurologista ryhmää sekä tarvittaessa olkapää- ja polviryhmät. Ne kokoontuvat kerran tai kaksi viikossa ja osallistujia niissä on ollut viidestä kahdeksaan, kolmellekin pidetään. Ryhmiä on ohjannut fysioterapeutti ja toiminta on tapahtunut fysioterapiaosaston omissa tiloissa. Ryhmien lisäämiseen olisi tarvetta, esimerkiksi hemiplegiapotilaille on toivottu omaa ryhmää ja viime syksynä 2007 toimineelle mielenterveysryhmälle jatkoa, mutta ajan puute rajoittaa toimintaa. > Terveyspalvelut > Kuntoutus > Fysioterapia Nivala

15 Kotikeskus Kotikeskuksen palveluihin kuuluu kaksi hoitokotia Rantakoti ja Hopeakoti. Rantakoti on hoivakoti, jossa pitkäaikaishoidon tavoitteena on tukea asukkaita hyvään elämään toimintakyvyn rajoituksista huolimatta. Hopeakoti on dementiayksikkö, jossa pitkäaikaishoidon lisäksi on 1-2 paikkaa dementoituneiden vuorohoito- ja tutkimusjaksoja varten. Liikuntaryhmistä ei vielä tietoa. > Perhe- ja sosiaalipalvelut > Ikääntyminen Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on antaa hyvä elämä arvostettuna yksilönä omassa kodissa itsenäisesti, inhimillisesti toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Kotihoidon kautta ikäihmisille tarjotaan virikkeitä Päiväkeskuksella, jonne järjestetään kyydityksiä kolmena päivänä viikossa. Toiminta tukee henkilön terveyttä, toimintakykyä, elämänlaatua sekä kotona selviytymistä. Toiminta sisältää mm. jumppaa ja erilaista viriketoimintaa. Kotihoidon kautta löytyy kolme palveluasuntoa: Koivu-Mäntykoti, Suvantokoti ja Niittykoti. Päiväkeskuksen senioreitten kuntosalissa on ryhmiä kerran viikossa kuudelle eri eläkeryhmälle sekä omaishoitajille, Mattilan palvelutalon asukkaille, Päiväkeskuksen kävijöille ja mielenterveysasiakkaille. > Perhe- ja sosiaalipalvelut > Ikääntyminen

16 Kehitysvammaishuolto Nivalassa on 95 kehitysvammaista. Heistä kahdeksan 12 asuu Tarhintuvalla tai sen yhteydessä olevissa tukiasunnoissa ja 11 Kestin-tuvalla. Työkeskuksessa käy 11 ja Tarhin toimintakeskuksessa 17 kehitysvammaista. Avotyössä eri työyksiköissä työskentelee 6 henkilöä. Työkeskuksessa on kaksi kertaa viikossa jumppa, toisen niistä käy vetämässä Jokilatvan opiston ohjaaja. Voimistelu on tapahtunut työtilassa melko ahtaasti. Lisäksi työkeskuksessa käydään säännöllisesti ulkoilemassa ja kävelyllä. Tarhin toimintakeskuksessa omat ohjaajat vetävät asiakkaille ulkoliikuntaa ja aivojumppaa. Osa kehitysvammaisista pystyisi harrastamaan hyvinkin monipuolista liikuntaa, jos siihen olisi mahdollisuus. Esimerkiksi erilaiset pallopelit ja vesiliikunta soveltuvat perinteisen voimistelun ja kävelyn lisäksi hyvin myös kehitysvammaisille. Suurimpana ongelmana nähtiin avustajien puute, sillä joissakin ryhmissä tarvittaisiin lähes yhtä monta avustajaa kuin osallistujaakin. Myös kuljetus, tilojen, tarjonnan ja ajan puute nähtiin ongelmina. Lisäksi toivottiin uusia ideoita ja vinkkejä toiminnan järjestämiseen, sekä vaihtoehtoja myös vaikeavammaisille. Vaikeavammaisten lasten perheet ovat toivoneet vapaa-ajan käyttöön apuvälineitä, jotka toisivat uusia mahdollisuuksia ulkoiluun ja liikkumiseen. Näitä on tarjolla, mutta ne ovat kalliita. Siksi olisi hyvä, jos välineitä pystyttäisiin hankkimaan esim. lainaamoon, jolloin niistä hyötyisi useampi. > Perhe- ja sosiaalipalvelut > Vammaisuus Mielenterveysneuvola Mielenterveysneuvola on järjestänyt asiakkailleen liikuntaryhmän Tuiskulassa kerran viikossa. Ryhmässä on pelattu sählyä, lentopalloa ja sulkapalloa. Ryhmää on vetänyt mielenterveysneuvolan oma työntekijä, jolla ei ole liikunnallista koulutusta. Osanottajia on ollut kymmenkunta. Lisäksi päiväkeskuksella ovat pyörineet kaksi kuntosaliryhmää omat naisille ja miehille. Naisten ryhmässä osallistujia On ollut noin 10 ja miehiä 1-4.

17 16 Omat ryhmät ovat tärkeitä, koska kynnys osallistua ryhmäliikuntaan on korkea. Oma vetäjä on näin tuttu ja turvallinen, mutta vierailevia tähtiä ei pistettäisi pahaksi. > Terveyspalvelut > Mielenterveyspalvelut A-klinikka A-klinikan asiakkaina on noin 15 pitkäaikaisen asiakkaan lisäksi vaihteleva määrä lyhyt-aikaisessa hoidossa olevia. Minkäänlaista liikuntaa ei ole järjestetty, eikä sen järjestämiseen omalla väellä ollut resursseja. Monet asiakkaista eivät harrasta minkäänlaista liikuntaa, vaikka liikunta varmastikin tukisi muuta hoitoa. > Terveyspalvelut > Mielenterveyspalvelut 4.3 YKSITYISET LAITOKSET JA MUUT TAHOT Nivalan Liikuntakeskus oy uimahalli, kuntosali, jäähalli Nivalan uudessa uimahallissa on hyvät tilat erityisliikuntaan. Uimahallin puolella pyörii vesijumppa ikääntyville, jossa on mukana myös mm. reumaatikkoja ja sydänpotilaita. Myös yhdistykset käyttävät uimahallia omaan liikuntaan. Muutamia ryhmiä on tarkoitus kevään aikana kokeilla. Ohjaajaresurssit ovat rajalliset, mutta tiloja voisi käyttää enemmänkin.

18 Ryhmäkoti Kestintupa Kestintuvalla 12 paikkaa kehitysvammaisille. Liikunta on rajoittunut ulkoiluun. Varsinaisia liikuntatiloja ei ole käytettävissä ja ongelmana on myös ohjaajan, avustajien ja kuljetuksen saaminen Karvoshovin päihdekuntoutuskeskus Karvoshovin päihdekuntoutuskeskus on päihdeongelmaisten hoitolaitos Fysioterapiakeskukset Fysioterapiakeskus Lepoluhdissa toimii viikoittain kaksi kuntosaliryhmää ikääntyneille, kaksi kuntosaliryhmää työikäisille ja kaksi fysiokimpparyhmää niska- ja selkäpotilaille sekä painonhallintaryhmä. Painonhallintaryhmässä toteutetaan Suomen sydäntautiliiton ja diabetesliiton kehittämää PPP-mallia. Ryhmät kokoontuvat laitoksen omissa tiloissa ja niissä on ollut keskimäärin 5-12 osallistujaa. Ryhmiä ovat ohjanneet fysioterapeutti ja liikunnanohjaaja. Nivalan Fysioterapialla ei ole tällä hetkellä toiminut erityisryhmää, mutta ryhmä on suunnitteilla ja tilatkin löytyvät valmiina. Nivalan fysikaalinen hoitolaitos ja Fysioterapia Askel eivät ole järjestäneet erityisryhmien liikuntaa Muut Seurakunnan toiminnassa liikuntaa on sisältynyt työntekijöiden ohjaamana joihinkin

19 18 tilaisuuksiin, esimerkiksi Hopeaiän kerhossa on ollut pieni jumppahetki ja leireillä on ollut aamujumppa. Liikunnan lisäämiseen ei ole tarvetta. Nivalan ammattioppilaitoksella ei myöskään ole ilmennyt tarvetta järjestää erityisliikuntaa. 4.4 YHDISTYKSET Yhdistysten osalta tilannetta kartoitettiin kirjallisen kyselyn avulla (liite 1). Kysely postitettiin 16 yhdistykselle tai yhdistyksen Nivalan osastolle / kerholle. Vastauksia palautettiin 6. Taulukossa 3 on lueteltu kyselyyn vastanneiden jäsenmääriä ja toimintaa. Taulukosta ilmenee, että toiminta on melko vähäistä. Taulukko 3. Yhdistysten jäsenmäärät ja toiminta YHDISTYKSEN NIMI JÄSENIÄ TOIMINTA / OSALLISTUJIA Eläkeliiton Nivalan yhdistys Pohjois-Pohjanmaan piiri > Nivala x jumpparyhmä / n. 50 osall. 3x vesijumppa / n.70 osall. 5x kuntosali / n. 55 osall. 1x kuntosali / n. 15 osall. Nivalan diabetesyhdistys 240 1x vesijumppa Nivalan eläkkeensaajat ry 1x kuntosalivuoro Nivalan kehitysvammaisten tukiyhdistys Nivalan omaishoitajat Kotihoidon kautta ryhmä Nivalan reuma ja tules ry Nivalan rintamamiesveteraanit Nivalan seudun invalidit 200 Uinti Nivalan sotaveteraanit Nivalan sydänyhdistys x vesijumppa / n osall. Pohjois-Suomen syöpäyhdistys, Kalajokilaakson osasto, Nivalan kerho

20 19 5 LIIKUNTATILAT 5.1 KAUPUNGIN OMISTAMAT LIIKUNTATILAT Kyösti Kallion koulun liikuntasali ja lukion liikuntasali soveltuvat hyvin liikuntavammaisten käyttöön. Portaita ei ole ja pukutilat sekä inva-wc ovat hyvin saavutettavissa. Lisäksi molemmat sijaitsevat melko lähellä keskustaa. Niva-Kaijan yläasteella ongelmana ovat portaat sekä liikuntasaliin että pesutiloihin mentäessä. Tilat eivät sovellu vaikeasti liikuntavammaisille henkilöille. Squashalli ja sen yhteydessä toimivaan kuntosaliin ei ole portaita, mutta tiloissa ei pysty liikkumaan pyörätuolilla kapeiden oviaukkojen vuoksi. Sivukylistä hyviä liikuntatiloja on Haapalan, Malilan, Ahteen ja Haikaran koululla. Liikuntatiloissa on huomioitu liikuntarajoitteiset kiitettävästi. Tilat soveltuvat hyvin monenlaisille liikuntaryhmille. Järvikylän koulun liikuntatilat soveltuvat pienin muutoksin kaikkien ryhmien käyttöön. Lisäksi on Ypyän liikuntasali, jonne pääsee pyörätuolilla, mutta koululla ei ole inva-wc:tä. Ongelmana näiden tilojen osalta saattaa olla niiden saavutettavuus (pitkät matkat). Uudessa uimahallissa Uikossa liikuntavammaiset on huomioitu hyvin ja etenkin allastiloihin pääsee helposti. Lisäksi altaita löytyy monentasoisille polskuttelijoille. Myöhemmin valmistuneeseen kuntosaliin pääsy on heikompaa, mm. pitkä portaikko tuottaa ongelmia ja laitteisiin siirtyminen on vaikeaa tilanpuutteen vuoksi. 5.2 YKSITYISTEN TAI YHDISTYSTEN OMISTAMAT LIIKUNTATILAT Nivalan ammattioppilaitoksen tilat soveltuvat kuntosalia lukuun ottamatta erinomaisesti liikuntavammaisten käyttöön ja myös suurempien tapahtumien järjestämiseen. Tuiskulan, Kinevan ja Nuorisoseuran saleihin pääsee pyörätuolilla, mutta missään ei ole inva-wc:tä. Tilat eivät sovellu vaikeasti liikuntavammaisten käyttöön. Jäähallin tilat soveltuvat liikuntarajoitteisten käyttöön katsomoa lukuun ottamatta.

21 ULKOLIIKUNTAPAIKAT Nivalassa on yksi urheilukenttä ja viisi pallokenttää. Ne soveltuvat sellaisenaan kaikkien ryhmien käyttöön. Ongelmana saattaa olla inva-wc:n puuttuminen kenttien välittömästä läheisyydestä Pyssymäen ulkoilualue soveltuu myös monenlaisten ryhmien käyttöön. Vaikeimmin liikuntarajoitteisille tuottaa vaikeuksia melko jyrkkä nousu Pyssyhoviin mentäessä ja inva-wc:n sijainti rakennuksen takaosassa. Pyssymäelle on keskustasta matkaa kahdeksan kilometriä. Nivalan Seudun golfkenttä on myös saavutettavissa monentasoisille liikkujille. Lisäksi vierestä löytyy ratsastusreitti, joka soveltuu myös muuhun ulkoiluun. Nivalan luontoreitit ovat tavallisia metsäpolkuja, joihin ei ole tehty mahdollisuutta liikkua mm. pyörätuolilla. 6 LIIKUNTAA OHJAAVAT HENKILÖT Nivalassa ei tällä hetkellä ole koulutettua erityisryhmien liikunnan ohjaajaa. Nivalassa toimii tällä hetkellä 8-10 fysioterapeuttia, joista kolme terveyskeskuksessa ja muut yksityisissä laitoksissa. Terveyskeskuksella ja kotikeskuksella on yksi yhteinen kuntohoitaja ja yksityissektorilla sekä Jokilatvan opistossa toimii yhteensä seitsemän kuntohoitajaa. Ylä-asteella ja lukiossa on neljä liikunnanopettajaa ja ammattiopistossa kaksi. Useat ala-asteen opettajat ovat myös erikoistuneet liikuntaan ja Jokilatvan opiston ryhmiä on vetänyt kaksi liikunnanohjaaja ja Nivalan Liikuntakeskus oy:n palveluksessa on yksi liikunnanohjaaja. Yhdistyksistä löytyi vain yksi erilaisia lyhyitä kursseja käynyt liikuntaa ohjaava henkilö. Laitoksissa henkilökunta on ohjannut liikuntatoimintaa peruskoulutuksen yhteydessä saamiensa tietojen ja taitojen perusteella. 7 YHTEENVETO Erityisryhmien liikunta on Nivalassa melko järjestöpainotteista. Terveyskeskuksessa, Kotikeskuksessa ja Fysioterapia-keskus Lepoluhdissa toimii muutamia ryhmiä. Kokonaisvaltainen suunnitelma puuttuu ja yhteistyö eri tahojen välillä on vasta muotoutumassa. Vammaisia, pitkäaikaissairaita ja vanhuksia ei ole aikaisemmin hahmotettu ryhmäksi, joka kaipaisi järjestettyä sovellettua liikuntaa. Kyseessä on

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2007 2009 HANKE... 5 3. ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS... 6

SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2007 2009 HANKE... 5 3. ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS... 6 ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 2011 Nivalan Liikuntakeskus Oy kevät 2009 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2007 2009 HANKE... 5 3. ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS... 6

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

%ffir. s"äoa. l*t. 'g'( f,ri. Jäsenmäärä. Nimi:

%ffir. säoa. l*t. 'g'( f,ri. Jäsenmäärä. Nimi: s"äoa 'g'( l*t %ffir YHDSTYKSET, YHTESOT EURA L2.9.20L3 Erityisryhmien liikunta on niiden vöestöryhmien liikuntaa, joillo on vammon, soirauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosioalisen tilonteen

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke

LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke KESÄ 2014 TIIVISTELMÄ Erityisliikuntapalvelut on kohdennettu väestöryhmille,

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja toimintatapa 2. Aiemmat hankkeet 3. Erityisryhmäläiset

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007

ERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007 ERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1 Valtakunnallisen projektin taustaa 2 Liperin erityisliikunnan peruskartoitus 3 Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

LIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014

LIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014 1 LIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014 1.1. Liikuntapalvelut Erityislasten liikuntakerho Sunnuntaisin 12.1., 26.1., 9.2., klo 10.00 11.00 ja 23.2. klo 10.00 11.30 Euran urheilutalo

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma. Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke

Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma. Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 2014 Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Lainsäädännöllinen

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 1 Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 Tehtävä 1: Miten Seinäjoen liikunta- ja vapaa-ajan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä voitaisiin edistää? Mitä haluaisitte tehdä

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Nuoriso- ja liikuntapalvelut

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Nuoriso- ja liikuntapalvelut UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Nuoriso- ja liikuntapalvelut & Kädessäsi on Uudenkaupungin liikuntatoimen erityisliikunnan opas. Oppaasta löydät tietoa liikuntatoimen, Vakka- Opiston sekä eri vammais-, eläkeläis-

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI KEVÄT 2013

FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI KEVÄT 2013 FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI KEVÄT 2013 Sisältö Yhteystiedot 3 Kuntokaudet 4 Kalenterin tarkoitus ja käyttö 5 Erityisliikuntaryhmät 6 Vesijumpat 6 Tasapainoa ja toimintakykyä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ - PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007-

ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ - PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007- ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ - PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007- Kari Näppä 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. ERITYISRYHMÄT 4 3. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2007-2009 KEHITTÄMIS- JA KONSULTOINTIPROJEKTI

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Pieksämäen Erityisliikunta. Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016)

Pieksämäen Erityisliikunta. Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016) Pieksämäen Erityisliikunta Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016) YHTEYSTIETOJA ERITYISLIIKUNTA Erityisliikunta on tarkoitettu henkilöille, jotka vamman, sairauden ja muun toimintakyvyn

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI Kaupunginhallitus 97 27.02.2012 TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI 783/012/2011 KH 97 Valtuustoaloite 12.12.2011: Yksi hyvä vaihtoehto ikäihmisten liikunnalle on

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS 2015 2 VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTON KOKOONPANO 2015 Pirkko Mäkelä, puheenjohtaja 23.6.2015 lähtien, Eläkeliiton Posion yhdistys ry Sari Ylisirniö, sihteeri23.6.2015

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus PERTUNMAAN KUNTA 1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

Erillissaunavuorot Perhesaunavuorot Erityisryhmien uintivuorot Erityisryhmien kuntosalivuorot

Erillissaunavuorot Perhesaunavuorot Erityisryhmien uintivuorot Erityisryhmien kuntosalivuorot Erillissaunavuorot Perhesaunavuorot Erityisryhmien uintivuorot Erityisryhmien kuntosalivuorot www.vantaa.fi/liikunta Toiminnan järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin. 1 Sisällys Erillisaunavuorot ja perhesaunavuorot

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTA KEVÄT 2013

SENIORILIIKUNTA KEVÄT 2013 KEVÄT 2013 Helsingin kaupunki Liikuntavirasto Paavo Nurmen kuja 1 C 00250 Helsinki Puhelin: 09 310 87932 Faksi: 09 310 87771 Sähköp.: minna.ekman@hel.fi Liikuntaviraston kurssitoimintaan voi ilmoittautua

Lisätiedot

KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kalajoen erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin 2013-2015 -hanke Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Erityisliikunnan

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

ERILLISSAUNAVUOROT PERHESAUNAVUOROT ERITYISRYHMIEN UINTIVUOROT ERITYISRYHMIEN KUNTOSALIVUOROT

ERILLISSAUNAVUOROT PERHESAUNAVUOROT ERITYISRYHMIEN UINTIVUOROT ERITYISRYHMIEN KUNTOSALIVUOROT ERILLISSAUNAVUOROT PERHESAUNAVUOROT ERITYISRYHMIEN UINTIVUOROT ERITYISRYHMIEN KUNTOSALIVUOROT www.vantaa.fi/liikunta SISÄLLYS Erillisaunavuorot 3 Perhesaunavuorot 4 Erityisuintivuorot 5 Erityisryhmien

Lisätiedot

15.12.2010. (SR) Kirjallinen kokouskutsu on lähetetty jäsenille 9.12.2010.

15.12.2010. (SR) Kirjallinen kokouskutsu on lähetetty jäsenille 9.12.2010. 67 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS (SR) Kirjallinen kokouskutsu on lähetetty jäsenille 9.12.2010. Puheenjohtajan päätös: 68 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN VALITSEMINEN Lautakunta Hallitus Valtuusto nähtävänä:

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTA FORSSASSA

ERITYISLIIKUNTA FORSSASSA ERITYISLIIKUNTA FORSSASSA PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. TAUSTAA 4 2.1 Erityisliikunnan käsite 4 2.2 Erityisliikuntaa kuntiin 2007-09 kehittämisprojekti

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ostopalveluna toiminimi Aquasa:lta, opettajana toimii Sari Saarinen.

Ostopalveluna toiminimi Aquasa:lta, opettajana toimii Sari Saarinen. VUOSISUUNNITELMA 2005 LIIKUNTATOIMEN JÄRJESTÄMÄSTÄ OHJATUSTA TOIMINNASTA 1. UIMAKOULUT 1. Uimakoulut uimahalleissa Liikuntatoimi järjestään vuoden aikana Lauritsalan uimahallissa lasten alkeis-, jatko-

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely

Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Hattula, Hämeenlinna (sekä kantakaupunki että liitoskunnat), Janakkala Toteutus: Linnaseutu ry / Pitäjärinki-hanke

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan! Erityisliikunnan Päivät Jyväskylä 27.8.2014

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTA SYKSY 2007 ILMOITTAUTUMINEN Harjula-keskuksen toimistoon 20.8.2007 alkaen klo 8-15.30: puh. (03) 8725 130 Ilmoittaudu nyt! HARJULAN KUNTOUTUS Liikuntaryhmiemme tavoitteena on ikääntyvien

Lisätiedot

Orimattilan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014-2015

Orimattilan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014-2015 2014 Orimattilan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014-2015 ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JA ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 HANKE TEEMU MÄKIPAAKKANEN Sisällys TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli. Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto

Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli. Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun kaupungin organisaatio Joensuun seudun

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014 2015 / liikunta. Yleiset tavoitteet. Toimenpiteet. I Urheiluseurojen tukeminen. Inarin kunnan liikuntatoimen toimintakertomus

TOIMINTAKERTOMUS 2014 2015 / liikunta. Yleiset tavoitteet. Toimenpiteet. I Urheiluseurojen tukeminen. Inarin kunnan liikuntatoimen toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS 2014 2015 / liikunta Yleiset tavoitteet Vähän liikkuville kuntalaisille järjestettiin erilaisia liikuntatapahtumia ja matalan kynnyksen liikuntakerhoja. Yhteensä liikuntapalveluja hyödynsi

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KERAVALLA

ERITYISLIIKUNTAA KERAVALLA ERITYISLIIKUNTAA KERAVALLA Tiedustelut ja ilmoittautumiset Keravan liikuntapalvelut 040 318 2489 HINNAT: erityisryhmät, ohjattu 3,50e vapaa vuoro 2,35e ohjattu 10x kortti 30,40e vapaa vuoro 10x kortti

Lisätiedot