ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA NIVALASSA

Transkriptio

1 ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA NIVALASSA kartoitus 2008

2 1 TIIVISTELMÄ Nivala on mukana valtakunnallisessa Erityisliikuntaa kuntiin projektissa. Projekti on Liikuntatieteellisen Seuran, opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton ja 9 projektikunnan yhteishanke. Tähän projektiin liittyen kartoitettiin erityisryhmien liikunnan tilannetta Nivalassa vuodenvaihteessa Kartoitus toteutettiin osittain kirjallisen kyselylomakkeen, osittain haastattelun avulla. Kartoituksessa selvitettiin erityisryhmiin kuuluvien määrää, nykyistä liikuntatoimintaa, liikuntaa ohjaavia henkilöitä sekä käytettävissä olevia liikuntatiloja. Myös liikunta-toiminnan tarvetta, lajeja ja muotoja sekä ongelmia ja esteitä kysyttiin. Kyselyyn osallistuneilla oli mahdollisuus esittää toiveita ja uusia ideoita liikunnan järjestämisestä. Kartoitus tulee olemaan projektia varten perustetun työryhmän käytössä suunniteltaessa erityisryhmien liikunnan kehittämistä Nivalassa. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle ottaen huomioon myös erityisryhmät. Erityisryhmiin kuuluviksi katsotaan liikuntarajoitteiset, pitkäaikaissairaat ja toimintakyvyltään heikentyneet iäkkäät sekä sosiaalisen tilanteen takia yleisen liikuntatarjonnan ulkopuolelle jäävät henkilöt. Nivalassa on arviolta noin erityisliikuntaa tarvitsevaa kuntalaista. Kokonaisuutena liikuntatoiminta on ollut satunnaista ja suurin osa on jäänyt kokonaan järjestetyn liikuntatoiminnan ulkopuolelle. Tällä Erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojektin kartoituksella pyrimme vaikuttamaan näiden puutteiden ja toimintojen kehittämiseen Nivalassa. Projektin kartoituskyselyssä suurimmaksi ongelmaksi todettiin ohjaajapula, jolloin erityisryhmien ohjaukset ovat hyvin satunnaisia. Erityisryhmien ohjauksessa on hyvin tärkeää ohjaajan ammattitaito, joka vaatii soveltamista sekä erityisosaamista. Näihin kaikkiin asioihin pyrimme projektissamme ja Nivalan Eriku-työryhmässämme kehittävästi vaikuttamaan.

3 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KARTOITUKSEN TARKOITUS JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ERITYISRYHMÄT JA NIIHIN KUULUVIEN MÄÄRÄT LIIKUNTARAJOITTEISET PITKÄAIKAISSAIRAAT IÄKKÄÄT MUUT NYKYINEN LIIKUNTATOIMINTA OPETUS- JA SIVISTYSPALVELUT Liikuntapalvelut Jokilatvan opisto Erityisluokat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Terveyskeskus Kotikeskus Kotihoito Kehitysvammaishuolto Mielenterveysneuvola A-klinikka YKSITYISET LAITOKSET JA MUUT TAHOT Nivalan Liikuntakeskus oy uimahalli, kuntosali, jäähalli Ryhmäkoti Kestintupa Karvoshovin päihdekuntoutuskeskus Fysioterapiakeskukset Muut YHDISTYKSET LIIKUNTATILAT KAUPUNGIN OMISTAMAT LIIKUNTATILAT YKSITYISTEN TAI YHDISTYSTEN OMISTAMAT LIIKUNTATILAT ULKOLIIKUNTAPAIKAT LIIKUNTAA OHJAAVAT HENKILÖT YHTEENVETO POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 25

4 3 TIETOISKU NIVALASTA Nivalan kaupunki on voimakkaasti teollistuva, vankka maatalouskeskittymä Oulun läänin eteläosassa Kalajoen keskijuoksun varrella. Rajanaapureina ovat Haapaveden ja Sievin kunnat sekä Haapajärven ja Ylivieskan kaupungit. Keskustaajaman kautta kulkevat kantatie 85 (Kokkola-Kajaani) ja kantatie 87 (Ylivieska-Iisalmi). Yhteispohjoismainen matkailureitti Polar-tie sekä Merikarelia-tie sivuavat paikkakunnan keskustaajamaa. Pinta-ala on 540 km2, josta peltoa lähes kolmannes. Naudanlihan tuotannossa Nivala on ensimmäisellä sijalla koko valtakunnassa ja maidon tuotanto on toiseksi suurinta Suomessa. Nivalan asukasluku on ( ), joista taajamassa asuu noin henkilöä. Nivalassa lähitulevaisuus elinkeinoelämän suhteen vaikuttaa edelleenkin valoisalta. Työmarkkinat vetävät hyvin ja työttömyys alenee. Vahvuutena on monipuolinen elinkeinorakenne, jossa korostuvat vahva teollinen tuotanto ja vahva alkutuotanto. Heikkoutena on riippuvuus muutamasta suuremmasta yrityksestä, mutta toisaalta pienien yritysten osuus alueella on vahvistunut ja suuntaus jatkuu. ( Nivalan teollisuuskylä perustettiin 30 vuotta sitten, jonka jälkeen maailma on pienentynyt, mutta teollisuuskylä on suurentunut. Monet yritykset ovat kasvaneet kansainvälisestikin merkittäviksi. Teollisuuskylässä on noin 70 eri teollisuus- ja palvelualojen yritystä ja noin työpaikkaa. Nivalan kaupunki omistaa Nivalan Teollisuuskylä Oy:n osakepääomasta 99 %. ( Lapset Uikon terapia-altaassa.

5 4 1 JOHDANTO Opetusministeriö asetti vuonna 1981 toimikunnan, joka kartoitti erityisryhmien liikunnan tilaa ja siinä ilmenneitä puutteita. Toimikunnan mietinnössä yli asukkaan kunnille annettiin suositus perustaa valtionosuuden turvin erityisryhmien liikunnanohjaajan toimi. Vuosina kuntiin palkattiin noin 80 erityisryhmien liikunnanohjaajaa, mutta 1990-luvun taloustaantuman ja kuntien valtionosuuslakien uudistamisen vuoksi uusien virkojen perustaminen hetkeksi pysähtyi. Laman aikana ei virkoja perustettu. Kun talous alkoi elpymään, virkoja alettiin perustamaan kuntien liikuntatoimien resurssien mukaan. Erityisryhmien liikunnanohjaajan virkaa esitettiin Nivalassa perustettavaksi vuosina Viran perustamiselle asetettiin ehdoksi valtionosuuden saaminen. Koska valtionosuutta ei enää valtion toimesta jaettu, jäi virka tuolloin perustamatta. Opetusministeriö asetti vuonna 1995 uuden toimikunnan arvioimaan erityisryhmien liikunnan nykyistä tilaa ja tekemään kokonaisohjelman vuonna 1981 valmistuneen ohjelman jatkoksi. Erityisryhmien liikunta toimikunnan mietintö valmistui vuonna Virkamies-valmistelujen jälkeen käynnistettiin erityisliikunnan kehittämis- ja konsultointiprojekti. Mukaan kutsuttiin ne 37 yli asukkaan kuntaa, joissa ei ollut päätoimista erityisryhmien liikunnan työntekijää. Kutsua noudatti 30 kuntaa, Nivala yhtenä niistä. Projektin kautta Nivalassa tehtiin kartoitus erityisliikunnasta 1998, mutta valitettavasti käytännön toimet jäivät toteuttamatta luvulla virkoja on taas perustettiin useaan yli asukkaan kuntaan (muun muassa Erityisliikuntaa kuntiin projektin toimesta 7 kuntaan). Erityisliikuntaa kuntiin -kehittämis- ja konsultointiprojektiprojekti on opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton, Liikuntatieteellisen Seuran ja 9 kunnan yhteishanke ja sen tavoitteena on lisätä erityisryhmien liikuntatoimintaa ja kehittää liikuntakulttuurin tasa-arvoa. Tavoitteeksi asetettiin myös uusien erityisryhmien liikunnanohjaajan toimien saaminen niihin yli 10

6 5 000 asukkaan kuntiin, joissa ei vielä ole suunnitelmallista, säännöllistä erityisryhmien liikuntatoimintaa. Liikunnan edellytykset kunnissa tulisi turvata niin, että halukkaat ja kiinnostuneet erityisryhmiin kuuluvat henkilöt voivat yleensä harrastaa liikuntaa. Kehittämistyöllä pyritään muuttamaan kuntien liikuntakulttuuria laajemmaksi ja tasaarvoisemmaksi, kaikki kuntalaiset huomioon ottavaksi. Projekti toteutetaan vuosina Ensimmäisenä vuonna perustettiin kuntakohtaiset kehittämistyöryhmät, joiden tehtävänä on kartoittaa tai kartoituttaa erityisryhmien liikuntatoimintaan tarvittavat edellytykset, voimavarat ja kehittämistarpeet ja kartoituksen pohjalta laatia kehittämisohjelma. Lisätietoja Erityisliikuntaa kuntiin projektista: 2 KARTOITUKSEN TARKOITUS JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Erityisliikuntaa kuntiin -projektiin liittyen kartoitettiin erityisryhmien liikunnan tilanne Nivalassa 2007 marraskuu tammikuussa Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää erityisryhmiin kuuluvien määrät, nykyinen liikunta-toiminta, liikuntaa ohjaavat henkilöt sekä käytettävät liikuntatilat. Myös liikuntatoiminnan tarvetta, muotoja ja lajeja sekä liikuntatoiminnassa esiintyviä ongelmia ja esteitä kysyttiin. Kyselyyn osallistuneilla oli mahdollisuus esittää toiveita ja uusia ideoita liikunnan järjestämisestä. Kartoitus tulee olemaan projektia varten perustetun työryhmän käytössä suunniteltaessa erityisryhmien liikunnan kehittämistä Nivalassa Terveyskeskuksen, mielenterveysneuvolan, kotihoidon ja Jokilatvan opiston osalta tilanne kartoitettiin haastattelemalla tai suorittamalla kysely puhelimitse. Kehitysvammahuollon tiedot pohjautuvat samaan kyselyyn puhelimitse ja sähköpostin kautta sekä kehitysvammatyöryhmän palaverissa esille tulleisiin asioihin. Erityiskoulun osalta kysely tapahtui työryhmässä olevan erityisopettaja Anu Rauman kautta. Yksityisiin laitoksiin otettiin yhteyttä puhelimitse ja yhdistykset sekä seurat saivat kirjallisen kyselylomakkeen (liite 1). Lomakkeita postitettiin 16, joista palautettiin 6.

7 6 Liikuntatilat kartoitettiin tutustumalla tiloihin paikan päällä, pohjapiirustusten avulla ja sivukylien koulujen osalta muutamat tiedot tarkistettiin puhelimitse. Erityisryhmiin kuuluvien määrän selvittäminen oli kartoituksen ongelmallisin osa, koska pitkäaikaissairaista ei ole olemassa tilastoja. 3 ERITYISRYHMÄT JA NIIHIN KUULUVIEN MÄÄRÄT Erityisryhmien liikunta toimikuntamietinnössä erityisryhmien liikunnan käsite määritellään seuraavasti: Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Erityisryhmiin kuuluviksi katsotaan vammaiset, pitkäaikaissairaat ja eläkeikäisistä sellaiset henkilöt, joiden toimintakyky on iän myötä selvästi heikentynyt tai joilla on joku vamma tai pitkäaikaissairaus. Myös sosiaalisen tilanteen takia yleisen liikuntatarjonnan ulkopuolelle jäävät henkilöt voidaan lukea erityisryhmiin. Liikunta vaikuttaa erityisryhmiin kuuluvilla henkilöillä edullisesti ja osittain muilla keinoilla korvaamattomilla tavoilla terveyteen ja toimintakykyyn ja tätä kautta elämänlaadun keskeisiin tekijöihin. Liikunta ehkäisee myös erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden eristäytymis- ja syrjäytymisvaaraa. Lisäksi keskeisiä liikunnan merkityksiä ovat sen antamat mahdollisuudet iloon, virkistykseen ja sosiaalisiin kontakteihin, jotka ovat erityisryhmiin kuuluville henkilöille arvokkaita. ( Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö) Kaikilla kuntalaisilla tulisi olla mahdollisuus osallistua terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan. Uuden liikuntalain 1. luvun 3. pykälän mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikunnan erityisryhmiin voidaan lukea noin neljännes väestöstämme (Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö). Nivalan väkilukuun suhteutettuna

8 7 se on noin henkilöä. Osa heistä voi ja haluaakin osallistua normaaliin liikuntatoimintaan, joten tarkkoja lukuja erityisliikuntaa tarvitsevista henkilöistä on vaikea määritellä. Arviolta noin nivalalaista tarvitsee jossain määrin sovellettua liikuntaa. 3.1 LIIKUNTARAJOITTEISET Liikuntarajoitteisia henkilöitä on koko maassa noin puoli miljoonaa eli noin 10 % väestöstä. Jos oletetaan, että Nivalassa on liikuntarajoitteisia samassa suhteessa kuin Suomessa keskimäärin, vastaava liikuntarajoitteisten henkilöiden määrä olisi noin Yleisimmät ryhmät ovat tuki- ja liikuntaelimistön vammat, aistivammat ja kehitysvammaisuus. (Mälkiä & Rintala, 2002) Tuki- ja liikuntaelinvammojen ja -sairauksien esiintyvyydestä Suomessa ei ole olemassa tarkkoja lukuja, mutta kyse on melko huomattavasta ryhmästä. Siihen luetaan mm. reuma, neurologiset vammat ja sairaudet, kuten selkäydinvamma ja CP-vamma, sekä keskushermostosta johtuvat liikuntahäiriöt. Suurin osa tästä ryhmästä tarvitsee sovellettua liikuntaa ja liikunnan ohjaaminen asettaa erityisvaatimuksia myös näiden ryhmien ohjaajalle. (Mälkiä & Rintala, 2002) Kuulovammaisia on Suomessa n ja näkövammaisia n Mikäli Nivalassa esiintyy aistivammaisuutta samassa suhteessa kuin koko maassa keskimäärin, pitäisi kuulovammaisia olla n. 640 (5.6 % väestöstä) ja näkövammaisia n. 170 (1.5 % väestöstä). Näkövamma-rekisterissä (sisältää vain osan näkövammaisista) on 24 nivalalaista, joista kolme on täysin sokeaa. Kuuroja on neljä henkilöä. Huonokuuloisista ei ole saatavissa tarkempaa tietoa, mutta toisaalta heidän liikuntansa ei kaipaa erityistä soveltamista. Osa aistivammaisista tarvitsee liikuntaharrastuksessaan runsaasti soveltamista ja erityisosaamista. (Mälkiä & Rintala, 2002) Kehitysvammaisia Suomessa on n , joka on noin 0.6 % väestöstä. Nivalassa on 95 kehitysvammaista, joka on 0.8 % Nivalan asukasluvusta, eli jopa yli valtakunnallisen keskitason. Kehitysvammaisuuteen liittyy häiriöitä käyttäytymisen, oppimisen tai sosiaalisen sopeutumisen alueella ja useimmiten myös viivästynyt motorinen kehitys.

9 8 (Mälkiä & Rintala, 2002) Liikuntarajoitteisella henkilöllä osallistuminen liikuntatoimintaan voi vähentää vamman aiheuttamia haittoja ja lääkinnällisen kuntoutuksen tarvetta sekä parantaa elämän laatua. Esimerkiksi liikuntavammaisella voidaan liikunnan avulla lisätä toimivien ruumiinosien lihasvoimaa ja reumaatikoilla vaikuttaa nivelten liikkuvuuteen. Kehitysvammaisilla liikunta parantaa yleistä toimintakykyä. (Mälkiä & Rintala, 2002) 3.2 PITKÄAIKAISSAIRAAT Yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ovat sydän- ja verisuonitaudit, hengityselinsairaudet, diabetes ja muut aineenvaihduntasairaudet, syöpäsairaudet ja mielenterveyshäiriöt. Tarkkoja lukuja ei ole saatavissa, mutta yli miljoonalla suomalaisella (20 % väestöstä) on jokin näistä sairauksista. Jonkinlaista viitettä antavat yhdistysten jäsenmäärät, jotka kuitenkaan eivät ole kattavia, koska läheskään kaikki pitkäaikaissairaat eivät kuulu yhdistyksiin ja toisaalta niihin kuuluu myös sellaisia jäseniä, joilla ei ole ko. sairautta (taulukko sivu 4). Myös Kansaneläkelaitoksen korvaamat lääkkeet antavat jonkinlaista suuntaa. Vuonna 2008 Nivalassa oli erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeutettuja henkilöitä yhteensä (noin 38 % asukasluvusta). Taulukosta 1 sivulla 4 ilmenee erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeutetut tautikohtaisesti. Lähes kaikissa pitkäaikaissairauksissa liikunnalla voidaan vähentää oireita ja sairauden aiheuttamia haittoja. Sydän- ja verisuonitaudeissa liikunta parantaa veren koostumusta ja laatua sekä ehkäisee verisuonten rappeutumista. Diabeetikoilla liikuntaa auttaa verensokerin säätelyssä ja vähentää lääkityksen tarvetta. Psykiatristen potilaiden sairaalasta kotiutumisessa ja avohuollossa selviytymisessä liikunnalla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia.

10 9 Taulukko 1. Erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeutetut tautikohtaisesti Verenpainetauti 1275 Sepelvaltimotauti 688 sydämen vajaatoiminta 312 sydämen rytmihäiriöt 123 keuhkoastma ja obstruktiivisten keuhkosairaudet 629 Diabetes 490 reumaattiset niveltulehdukset, sidekudostaudit Epilepsia 147 kilpirauhasen vajaatoiminta 205 Glaukooma 114 Kihti 27 Psykoosit 224 (Kela 01 / 2008) 3.3 IÄKKÄÄT Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Tämä lisää paineita sosiaali- ja terveys-palveluille. Useimmiten toimintakyky alkaa heiketä ikävuoden jälkeen ja itsenäinen selviytyminen vaikeutuu. Laitoshoito on kallista, joten omatoimisuuden säilyttäminen liikunnan avulla on perusteltua. Sosiaali- ja terveydenhuollon laitospaikan hinta Nivalassa oli vuonna 2006 keskimäärin vuodessa, hoitopäivän hinta 113 / henkilö. Nivalassa oli vuonna 2007 yli 65-vuotiaita 2 211, joka on noin 20 % koko väestömäärästä. Heistä yli 75-vuotiaita oli 788 (7 % koko väestöstä). Prosenttiluvut vastaavat koko maan keskitasoa. Yli 65-vuotiaista säännöllistä kunnallista tukipalvelua

11 10 Nivalassa sai 556. Ikääntyvien liikunnan avulla voidaan vähentää lääke- ja laitoshoidon tarvetta sekä sairaanhoidon kustannuksia. Tutkimusten mukaan liikunta hidastaa, vähentää ja kompensoi ikääntymiseen liittyviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Vanhusten harjoitettavuuden on todettu säilyvän hyvänä läpi eliniän. 3.4 MUUT Sosiaalisen tilanteen takia yleisen liikuntatarjonnan ulkopuolelle jääviksi voidaan katsoa esimerkiksi päihdeongelmaiset ja maahanmuuttajat. Myös omaishoitajien katsottiin kuuluvan tähän ryhmään, koska he eivät voi osallistua illalla järjestettäviin ryhmiin sijaishoitajien saannin vaikeuden vuoksi. 4 NYKYINEN LIIKUNTATOIMINTA 4.1 OPETUS- JA SIVISTYSPALVELUT Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut ovat osallistuneet erityisryhmien liikuntaa avustamalla ohjaajan hankinnassa erilaisiin tapahtumiin. Omaa ryhmää erityisliikuntaan ei ole ollut. Liikuntapalvelut avustaa erityisryhmiin kuuluvia avustusta hakeneita järjestöjä / vuosi järjestöä kohden. Avustukset jakautuvat perusavustuksiin ja kohdeavustuksiin. Vuodelle 2008 kokonaisavustuksiin on varattu Yleisavustusta myönnetään seuran/järjestön yleiseen toimintaan. Yleisavustuksen myöntämisessä kiinnitetään huomiota toiminnan määrään, laatuun ja monipuolisuuteen sekä jäsenmäärään, toimipaikkojen lukumäärään ja alueelliseen jakautumaan. Kohdeavustukset jaetaan kolmeen ryhmään, koulutusavustuksiin, toimitila-avustuksiin

12 11 ja muihin kohdeavustuksiin. Toimitila-avustusten tarkoituksena on saattaa muilta vuokrattavat tilat tasavertaiseen asemaan kaupungin omistamien tilojen kanssa. Avustusta maksetaan tilojen käytöstä seuroille/järjestöille aiheutuvien vuokrakustannuksien peittämiseksi. > Sivistys > Liikuntapalvelut Jokilatvan opisto Jokilatvan opisto pitää sisällään kolmen kunnan yhdistyneet kansalaisopistot (Nivala, Haapajärvi ja Pyhäjärvi). Opetusta annetaan ylläpitämisluvan mukaisesti koko toimintaalueella. Jokilatvan opistossa on alkanut kevätlukukaudella 2008 kaikkiaan viisi erityisryhmien liikuntapiiriä (taulukko 2) Nivalassa. Lisäksi yhteisen opiston myötä osallistuminen on helpompaa myös Haapajärven ja Pyhäjärven ryhmiin (mikäli matkustaminen on onnistunut). Jokilatvan opisto (entinen kansalaisopisto, perustettu 1964) on ollut yksi pitkäaikainen erityisryhmien liikuttaja. Opistolla on jossain määrin tarjolla ohjaajaresursseja, mutta tilat ovat kaikki vuokratiloja, joten tilojen käyttö on varauksen ja taloudellisen tilanteen vuoksi vaikeaa.

13 12 Taulukko 2. Jokilatvan opiston erityisryhmien liikuntapiirit Liikuntapiiri Kuinka usein Osallistujia keskimäärin Tilat ikäihmisten kuntojumppa 1x/vko 10 Haikaran koulu ikäihmisten kuntojumppa 1x/vko 24 Seuratupa ikäihmisten kuntojumppa 1x/vko 12 Malilan koulu kehitysvammaisten kuntopiiri 1x/vko 14 Työkeskus Hengitysjumppa 1x/vko 12 Päiväkeskus Erityisluokat Erityisluokissa (entinen erityiskoulu) on lukukaudella ollut 50 hyvin eritasoista oppilasta. Liikuntatunnit ovat olleet monipuolisia sisältäen mm. hiihtoa, luistelua, uintia ja pelejä. Koulussa toimii yhdeksän opettajan lisäksi kiertäviä opettajia ja avustajia. Liikuntataitojen saavuttaminen on vammaiselle lapselle usein työläämpää ja vaatii enemmän aikaa, mutta useimmiten hän myös hyötyy niistä enemmän. Liikunnan harrastaminen erityiskoulun oppilaalle on myös itsetuntoa kohottavaa. Liikunta tukee muuta oppimista ja liikuntatuntien määrä onkin erityiskoulussa suurempi kuin normaalikoulussa. Uuden uimahallin Uikon myötä myös erityisryhmien uintimahdollisuudet paranivat huomattavasti. Uimahallin puolella liikkumisen esteettömyysasiat on huomioitu ja kaikki pääsevät altaalle ilman kynnyksiä ja rappusia. Uinti on hyvä esimerkki liikuntalajista, jossa harjoitellaan uimataidon ohella myös koordinaatiota, vuorotahtia ja hahmottamista. Kömpelö lapsi voi liikkua vedessä sulavasti ja kokea liikkumisen riemua ja onnistumisen iloa. Monet erityiskoulun oppilaista ovat oppineet uimaan,

14 13 vaikka heillä muilla alueilla saattaa olla vaikeitakin ongelmia. > Sivistys > Koulutuspalvelut > Koulut > Kyösti Kallion koulu 4.2 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Vuoden 2008 alusta aloittaa toimintansa peruspalvelu- kuntayhtymä Kallio, jonka perussopimuksen Alavieskan ja Sievin kuntien sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupunkien valtuustot hyväksyivät vuoden 2006 lopulla. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion järjestettäväksi em. kunnat ja kaupungit antoivat alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymän muodostavat käytännössä em. kuntien ja kaupunkien sosiaali- ja terveystoimet sekä Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymä Terveyskeskus Terveyskeskuksen fysioterapiaosastolla toimii muutamia erityisryhmiä. Niska- ja selkäryhmä tai TULES-ryhmä, kaksi neurologista ryhmää sekä tarvittaessa olkapää- ja polviryhmät. Ne kokoontuvat kerran tai kaksi viikossa ja osallistujia niissä on ollut viidestä kahdeksaan, kolmellekin pidetään. Ryhmiä on ohjannut fysioterapeutti ja toiminta on tapahtunut fysioterapiaosaston omissa tiloissa. Ryhmien lisäämiseen olisi tarvetta, esimerkiksi hemiplegiapotilaille on toivottu omaa ryhmää ja viime syksynä 2007 toimineelle mielenterveysryhmälle jatkoa, mutta ajan puute rajoittaa toimintaa. > Terveyspalvelut > Kuntoutus > Fysioterapia Nivala

15 Kotikeskus Kotikeskuksen palveluihin kuuluu kaksi hoitokotia Rantakoti ja Hopeakoti. Rantakoti on hoivakoti, jossa pitkäaikaishoidon tavoitteena on tukea asukkaita hyvään elämään toimintakyvyn rajoituksista huolimatta. Hopeakoti on dementiayksikkö, jossa pitkäaikaishoidon lisäksi on 1-2 paikkaa dementoituneiden vuorohoito- ja tutkimusjaksoja varten. Liikuntaryhmistä ei vielä tietoa. > Perhe- ja sosiaalipalvelut > Ikääntyminen Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on antaa hyvä elämä arvostettuna yksilönä omassa kodissa itsenäisesti, inhimillisesti toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Kotihoidon kautta ikäihmisille tarjotaan virikkeitä Päiväkeskuksella, jonne järjestetään kyydityksiä kolmena päivänä viikossa. Toiminta tukee henkilön terveyttä, toimintakykyä, elämänlaatua sekä kotona selviytymistä. Toiminta sisältää mm. jumppaa ja erilaista viriketoimintaa. Kotihoidon kautta löytyy kolme palveluasuntoa: Koivu-Mäntykoti, Suvantokoti ja Niittykoti. Päiväkeskuksen senioreitten kuntosalissa on ryhmiä kerran viikossa kuudelle eri eläkeryhmälle sekä omaishoitajille, Mattilan palvelutalon asukkaille, Päiväkeskuksen kävijöille ja mielenterveysasiakkaille. > Perhe- ja sosiaalipalvelut > Ikääntyminen

16 Kehitysvammaishuolto Nivalassa on 95 kehitysvammaista. Heistä kahdeksan 12 asuu Tarhintuvalla tai sen yhteydessä olevissa tukiasunnoissa ja 11 Kestin-tuvalla. Työkeskuksessa käy 11 ja Tarhin toimintakeskuksessa 17 kehitysvammaista. Avotyössä eri työyksiköissä työskentelee 6 henkilöä. Työkeskuksessa on kaksi kertaa viikossa jumppa, toisen niistä käy vetämässä Jokilatvan opiston ohjaaja. Voimistelu on tapahtunut työtilassa melko ahtaasti. Lisäksi työkeskuksessa käydään säännöllisesti ulkoilemassa ja kävelyllä. Tarhin toimintakeskuksessa omat ohjaajat vetävät asiakkaille ulkoliikuntaa ja aivojumppaa. Osa kehitysvammaisista pystyisi harrastamaan hyvinkin monipuolista liikuntaa, jos siihen olisi mahdollisuus. Esimerkiksi erilaiset pallopelit ja vesiliikunta soveltuvat perinteisen voimistelun ja kävelyn lisäksi hyvin myös kehitysvammaisille. Suurimpana ongelmana nähtiin avustajien puute, sillä joissakin ryhmissä tarvittaisiin lähes yhtä monta avustajaa kuin osallistujaakin. Myös kuljetus, tilojen, tarjonnan ja ajan puute nähtiin ongelmina. Lisäksi toivottiin uusia ideoita ja vinkkejä toiminnan järjestämiseen, sekä vaihtoehtoja myös vaikeavammaisille. Vaikeavammaisten lasten perheet ovat toivoneet vapaa-ajan käyttöön apuvälineitä, jotka toisivat uusia mahdollisuuksia ulkoiluun ja liikkumiseen. Näitä on tarjolla, mutta ne ovat kalliita. Siksi olisi hyvä, jos välineitä pystyttäisiin hankkimaan esim. lainaamoon, jolloin niistä hyötyisi useampi. > Perhe- ja sosiaalipalvelut > Vammaisuus Mielenterveysneuvola Mielenterveysneuvola on järjestänyt asiakkailleen liikuntaryhmän Tuiskulassa kerran viikossa. Ryhmässä on pelattu sählyä, lentopalloa ja sulkapalloa. Ryhmää on vetänyt mielenterveysneuvolan oma työntekijä, jolla ei ole liikunnallista koulutusta. Osanottajia on ollut kymmenkunta. Lisäksi päiväkeskuksella ovat pyörineet kaksi kuntosaliryhmää omat naisille ja miehille. Naisten ryhmässä osallistujia On ollut noin 10 ja miehiä 1-4.

17 16 Omat ryhmät ovat tärkeitä, koska kynnys osallistua ryhmäliikuntaan on korkea. Oma vetäjä on näin tuttu ja turvallinen, mutta vierailevia tähtiä ei pistettäisi pahaksi. > Terveyspalvelut > Mielenterveyspalvelut A-klinikka A-klinikan asiakkaina on noin 15 pitkäaikaisen asiakkaan lisäksi vaihteleva määrä lyhyt-aikaisessa hoidossa olevia. Minkäänlaista liikuntaa ei ole järjestetty, eikä sen järjestämiseen omalla väellä ollut resursseja. Monet asiakkaista eivät harrasta minkäänlaista liikuntaa, vaikka liikunta varmastikin tukisi muuta hoitoa. > Terveyspalvelut > Mielenterveyspalvelut 4.3 YKSITYISET LAITOKSET JA MUUT TAHOT Nivalan Liikuntakeskus oy uimahalli, kuntosali, jäähalli Nivalan uudessa uimahallissa on hyvät tilat erityisliikuntaan. Uimahallin puolella pyörii vesijumppa ikääntyville, jossa on mukana myös mm. reumaatikkoja ja sydänpotilaita. Myös yhdistykset käyttävät uimahallia omaan liikuntaan. Muutamia ryhmiä on tarkoitus kevään aikana kokeilla. Ohjaajaresurssit ovat rajalliset, mutta tiloja voisi käyttää enemmänkin.

18 Ryhmäkoti Kestintupa Kestintuvalla 12 paikkaa kehitysvammaisille. Liikunta on rajoittunut ulkoiluun. Varsinaisia liikuntatiloja ei ole käytettävissä ja ongelmana on myös ohjaajan, avustajien ja kuljetuksen saaminen Karvoshovin päihdekuntoutuskeskus Karvoshovin päihdekuntoutuskeskus on päihdeongelmaisten hoitolaitos Fysioterapiakeskukset Fysioterapiakeskus Lepoluhdissa toimii viikoittain kaksi kuntosaliryhmää ikääntyneille, kaksi kuntosaliryhmää työikäisille ja kaksi fysiokimpparyhmää niska- ja selkäpotilaille sekä painonhallintaryhmä. Painonhallintaryhmässä toteutetaan Suomen sydäntautiliiton ja diabetesliiton kehittämää PPP-mallia. Ryhmät kokoontuvat laitoksen omissa tiloissa ja niissä on ollut keskimäärin 5-12 osallistujaa. Ryhmiä ovat ohjanneet fysioterapeutti ja liikunnanohjaaja. Nivalan Fysioterapialla ei ole tällä hetkellä toiminut erityisryhmää, mutta ryhmä on suunnitteilla ja tilatkin löytyvät valmiina. Nivalan fysikaalinen hoitolaitos ja Fysioterapia Askel eivät ole järjestäneet erityisryhmien liikuntaa Muut Seurakunnan toiminnassa liikuntaa on sisältynyt työntekijöiden ohjaamana joihinkin

19 18 tilaisuuksiin, esimerkiksi Hopeaiän kerhossa on ollut pieni jumppahetki ja leireillä on ollut aamujumppa. Liikunnan lisäämiseen ei ole tarvetta. Nivalan ammattioppilaitoksella ei myöskään ole ilmennyt tarvetta järjestää erityisliikuntaa. 4.4 YHDISTYKSET Yhdistysten osalta tilannetta kartoitettiin kirjallisen kyselyn avulla (liite 1). Kysely postitettiin 16 yhdistykselle tai yhdistyksen Nivalan osastolle / kerholle. Vastauksia palautettiin 6. Taulukossa 3 on lueteltu kyselyyn vastanneiden jäsenmääriä ja toimintaa. Taulukosta ilmenee, että toiminta on melko vähäistä. Taulukko 3. Yhdistysten jäsenmäärät ja toiminta YHDISTYKSEN NIMI JÄSENIÄ TOIMINTA / OSALLISTUJIA Eläkeliiton Nivalan yhdistys Pohjois-Pohjanmaan piiri > Nivala x jumpparyhmä / n. 50 osall. 3x vesijumppa / n.70 osall. 5x kuntosali / n. 55 osall. 1x kuntosali / n. 15 osall. Nivalan diabetesyhdistys 240 1x vesijumppa Nivalan eläkkeensaajat ry 1x kuntosalivuoro Nivalan kehitysvammaisten tukiyhdistys Nivalan omaishoitajat Kotihoidon kautta ryhmä Nivalan reuma ja tules ry Nivalan rintamamiesveteraanit Nivalan seudun invalidit 200 Uinti Nivalan sotaveteraanit Nivalan sydänyhdistys x vesijumppa / n osall. Pohjois-Suomen syöpäyhdistys, Kalajokilaakson osasto, Nivalan kerho

20 19 5 LIIKUNTATILAT 5.1 KAUPUNGIN OMISTAMAT LIIKUNTATILAT Kyösti Kallion koulun liikuntasali ja lukion liikuntasali soveltuvat hyvin liikuntavammaisten käyttöön. Portaita ei ole ja pukutilat sekä inva-wc ovat hyvin saavutettavissa. Lisäksi molemmat sijaitsevat melko lähellä keskustaa. Niva-Kaijan yläasteella ongelmana ovat portaat sekä liikuntasaliin että pesutiloihin mentäessä. Tilat eivät sovellu vaikeasti liikuntavammaisille henkilöille. Squashalli ja sen yhteydessä toimivaan kuntosaliin ei ole portaita, mutta tiloissa ei pysty liikkumaan pyörätuolilla kapeiden oviaukkojen vuoksi. Sivukylistä hyviä liikuntatiloja on Haapalan, Malilan, Ahteen ja Haikaran koululla. Liikuntatiloissa on huomioitu liikuntarajoitteiset kiitettävästi. Tilat soveltuvat hyvin monenlaisille liikuntaryhmille. Järvikylän koulun liikuntatilat soveltuvat pienin muutoksin kaikkien ryhmien käyttöön. Lisäksi on Ypyän liikuntasali, jonne pääsee pyörätuolilla, mutta koululla ei ole inva-wc:tä. Ongelmana näiden tilojen osalta saattaa olla niiden saavutettavuus (pitkät matkat). Uudessa uimahallissa Uikossa liikuntavammaiset on huomioitu hyvin ja etenkin allastiloihin pääsee helposti. Lisäksi altaita löytyy monentasoisille polskuttelijoille. Myöhemmin valmistuneeseen kuntosaliin pääsy on heikompaa, mm. pitkä portaikko tuottaa ongelmia ja laitteisiin siirtyminen on vaikeaa tilanpuutteen vuoksi. 5.2 YKSITYISTEN TAI YHDISTYSTEN OMISTAMAT LIIKUNTATILAT Nivalan ammattioppilaitoksen tilat soveltuvat kuntosalia lukuun ottamatta erinomaisesti liikuntavammaisten käyttöön ja myös suurempien tapahtumien järjestämiseen. Tuiskulan, Kinevan ja Nuorisoseuran saleihin pääsee pyörätuolilla, mutta missään ei ole inva-wc:tä. Tilat eivät sovellu vaikeasti liikuntavammaisten käyttöön. Jäähallin tilat soveltuvat liikuntarajoitteisten käyttöön katsomoa lukuun ottamatta.

21 ULKOLIIKUNTAPAIKAT Nivalassa on yksi urheilukenttä ja viisi pallokenttää. Ne soveltuvat sellaisenaan kaikkien ryhmien käyttöön. Ongelmana saattaa olla inva-wc:n puuttuminen kenttien välittömästä läheisyydestä Pyssymäen ulkoilualue soveltuu myös monenlaisten ryhmien käyttöön. Vaikeimmin liikuntarajoitteisille tuottaa vaikeuksia melko jyrkkä nousu Pyssyhoviin mentäessä ja inva-wc:n sijainti rakennuksen takaosassa. Pyssymäelle on keskustasta matkaa kahdeksan kilometriä. Nivalan Seudun golfkenttä on myös saavutettavissa monentasoisille liikkujille. Lisäksi vierestä löytyy ratsastusreitti, joka soveltuu myös muuhun ulkoiluun. Nivalan luontoreitit ovat tavallisia metsäpolkuja, joihin ei ole tehty mahdollisuutta liikkua mm. pyörätuolilla. 6 LIIKUNTAA OHJAAVAT HENKILÖT Nivalassa ei tällä hetkellä ole koulutettua erityisryhmien liikunnan ohjaajaa. Nivalassa toimii tällä hetkellä 8-10 fysioterapeuttia, joista kolme terveyskeskuksessa ja muut yksityisissä laitoksissa. Terveyskeskuksella ja kotikeskuksella on yksi yhteinen kuntohoitaja ja yksityissektorilla sekä Jokilatvan opistossa toimii yhteensä seitsemän kuntohoitajaa. Ylä-asteella ja lukiossa on neljä liikunnanopettajaa ja ammattiopistossa kaksi. Useat ala-asteen opettajat ovat myös erikoistuneet liikuntaan ja Jokilatvan opiston ryhmiä on vetänyt kaksi liikunnanohjaaja ja Nivalan Liikuntakeskus oy:n palveluksessa on yksi liikunnanohjaaja. Yhdistyksistä löytyi vain yksi erilaisia lyhyitä kursseja käynyt liikuntaa ohjaava henkilö. Laitoksissa henkilökunta on ohjannut liikuntatoimintaa peruskoulutuksen yhteydessä saamiensa tietojen ja taitojen perusteella. 7 YHTEENVETO Erityisryhmien liikunta on Nivalassa melko järjestöpainotteista. Terveyskeskuksessa, Kotikeskuksessa ja Fysioterapia-keskus Lepoluhdissa toimii muutamia ryhmiä. Kokonaisvaltainen suunnitelma puuttuu ja yhteistyö eri tahojen välillä on vasta muotoutumassa. Vammaisia, pitkäaikaissairaita ja vanhuksia ei ole aikaisemmin hahmotettu ryhmäksi, joka kaipaisi järjestettyä sovellettua liikuntaa. Kyseessä on