FORMARE PROJEKTISUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORMARE PROJEKTISUUNNITELMA"

Transkriptio

1 FORMARE PROJEKTISUUNNITELMA Johan Treuthardt Merimiespalvelutoimisto

2 2

3 Merimiespalvelutoimisto Tekijä: Johan Treuthardt Työn nimi: ForMare projektisuunnitelma Julkaisuvuosi: 2014 Tiivistelmä: Merenkulkijan työ on henkisesti ja fyysisesti raskasta. Merenkulkija tekee työtä ja viettää vapaa-aikaa samassa ympäristössä. Ruokailutottumukset, työntekijöiden keskeinen ilmapiiri, työajat ja olosuhteet vaikuttavat suoraan merenkulkijan terveystilaan. Elämäntapamuutokset ovat monella merenkulkijalla varmasti mielessä, mutta moni ei tiedä mistä aloittaa. ForMare on työhyvinvointiprojekti, jonka tarkoituksena on olla ennaltaehkäisevä malli työkyvyn ylläpitoon ja parantamiselle, ja joka antaa työkalut elämäntapamuutoksiin. Projekti sisältää infoluentoja, fyysisiä testejä, kyselylomakkeita sekä tapaamisia ja harjoituksia henkilökohtaisen ohjaajan kanssa. Vuoden 2014 aikana, ForMaren pilottiprojekti käynnistyi TallinkSiljan Silja Serenade laivan kanssa. Pilottiprojektiin osallistui 20 merenkulkijaa. Tulokset olivat erinomaiset, jokainen osallistuja paransi fyysisiä tuloksiaan jokaisella osa-alueella. Kaikki 20 suorittivat projektin loppuun. Tämä suunnitelma esittelee vuonna 2015 toteuttavan ForMare-mallin. Sitä tullaan tarjoamaan eri varustamoille ja yhteensä jopa 200 merenkulkijalle vuosittain neljässä kaupungissa Helsingissä, Kotkassa, Turussa ja Maarianhaminassa. ForMare-projekti on Merimiespalvelutoimiston ja Merimieseläkekassan yhteisprojekti. Muut osallistuvat osapuolet ovat varustamot, liikunta-alan yritys R5 Athletics and Health, Ammattikorkeakoulu Arcada sekä mahdollisesti vakuutusyhtiö. ForMare alkaa tammikuussa 2015 ja päättyy toukokuussa Projektin kulku ja tulokset ovat luettavissa MEPAn verkkosivuilla. Avainsanat: Formare, työhyvinvointi, merenkulku, terveyden edistäminen, Merimiespalvelutoimisto, Merimieseläkekassa Sivumäärä: 48 Kieli: Suomi 3

4 Sisällysluettelo 1 Projektin tausta Ylipaino merenkulussa Jaksaminen töissä ForMaren tavoitteet Staattisen työn ongelmia Sisällön suunnittelu Kohderyhmä Infoluennot motivoivana tekijänä Osallistumismahdollisuuksia kodin lähellä Oma ohjaaja auttaa tavoitteissa Ohjatun liikunnan hyödyt tutkittu Osallistujasta ohjaajaksi Osapuolet Merimiespalvelutoimisto Merimieseläkekassa Varustamot Sairauspoissaolojen haasteita varustamoille R5 Athletics and health Arcada Ohjausryhmä Resurssit Budjetti Pilottiprojekti Pilottiryhmä Tulokset Aktiivisuusluokka Lihaskunto InBody Esitieto- ja loppuarviointilomakkeiden kautta saadut tulokset Liikevarmuus Ravintomuutokset

5 6.3.3 Fyysisen aktiivisuuden jatkuminen Muutoksia työkyvyssä Muut muutokset Viestintä Merenkulkualan lehdet Sähköinen tiedotus Markkinointi Seminaarit Hakuprosessi Hakulomake Riskien minimointi Infoa osallistujille Työterveyden rooli Valinnat Raportointi Yhteenveto analysoitavista tuloksista ForMaren sisältö Henkilökohtaiset tapaamiset ja harjoitukset Infoluennot, paikat & tapaamispaikat Fyysiset testit Polkupyöräergometritesti InBody kehonkoostumusmittaus Yhteydenpito Projektin jälkeinen aika Loppupäätelmä Lähteet

6 1 Projektin tausta Ajatus projektista syntyi todettuani, että merenkulkualalla ei ole tehty montaa työhyvinvointiprojektia. Yhdessäkään aikaisemmassa projektissa ei ole ollut kaikkia hyödynsaajia mukana yhteistyössä, ja se on tavoite mihin pyritään ForMaressa. Yhteistyö on tärkeää, sillä kaikki hyödynsaajat tavoittelevat samaa lopputulosta, hyvinvoivaa merenkulkijaa. Oma opiskelutaustani Arcadassa ja hyvät verkostot eri liikuntaalan yrityksiin auttoivat myös yhteistyön luomisessa sekä koulun että kenttäyrityksen kanssa. Merenkulkuala on kiinnostava mutta haastava työympäristö. Siksi onkin tärkeää että alan asiantuntijat yhteistyössä tekevät työtä merenkulkijan työhyvinvoinnin parissa. 1.1Merenkulkijan työkuva Merenkulkijan työt ovat henkiseltä ja fyysiseltä rasittavuudeltaan vaativia. Työpäivän pituus voi olla yli kymmenen tuntia ja jaettu kahteen tai kolmeen työrupeamaan. Työtahti laivoilla on myös kiristynyt. Merenkulkija tekee työtä ja viettää vapaa-aikaa samassa ympäristössä. Ruokailutottumukset, työntekijöiden keskeinen ilmapiiri, työajat ja olosuhteet vaikuttavat suoraan merenkulkijan terveystilaan. Monet työskentelytilat ja kulkuväylät ovat ahtaita ja etenkin konehuoneessa porrasrakenteet ovat kapeita ja jyrkkiä. Kosteus, jäätyminen ja esimerkiksi voiteluaineesta aiheutuva liukkaus ja aluksen keinuminen vaikeuttavat liikkumista. Kompastumiset, liukastumiset ja putoamiset sekä rakenteisiin tai laitteisiin satuttamisesta johtuvat tapaturmat ovat aluksilla työskentelevillä yleisiä (TTL 2013). Suuri osa onnettomuuksista johtuu inhimillisistä virheistä. Huolimatta huomattavasta teknisestä kehityksestä on aistihavainnoilla, havaintomateriaalin käsittelyllä ja käsittelyn jälkeen suoritetuilla ohjaus- ja säätötoimenpiteillä merenkulun turvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä merkitys (TTL 2013). Tämän takia olisi tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisemään niiden syntymistä pitämällä huolta siitä, että merimiehen keho ja mieli pysyvät virkeinä koko työrupeaman ajan. 1.2 Ylipaino merenkulussa Suomalaisista merenkulkijanaisista lähes 60 ja - miehistä lähes 70 prosenttia on vähintään lievästi ylipainoisia. Ylipaino yhdessä henkilön iän kanssa korreloi vahvasti merenkulkijoiden työkykyyn. Laivatyöjaksoilla liikutaan selkeästi vähemmän kuin maissa vapaaviikoilla. Tämä tarkoittaa, että kokonaisliikuntamäärä on pienempi kuin esimerkiksi maissa työskentelevillä (TTL 2013). On varmasti olemassa henkilöitä jotka haluaisivat tehdä elämäntapamuutoksen, mutta eivät tiedä mistä aloittaa. Tämä voi johtaa motivaation laskemiseen ja muutoksen lykkäämiseen hamaan tulevaisuuteen. 6

7 1.3 Jaksaminen töissä Työssä jaksaminen ja oman kunnon ylläpito on äärimmäisen tärkeä asia. Hyvinvoiva henkilöstö viihtyy työssään ja tuo myös työnantajalle menestystä ja tulosta. Samalla sairauspoissaolot vähenevät, ja paine ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vähenee. Työterveyslaitoksen mukaan työpahoinvoinnista syntyy vuosittain yli 40 miljardin euron kustannukset. Niitä tulee muun muassa ennenaikaisista eläkkeistä ja sairauspoissaoloista (Peltola, 2014) 2 ForMaren tavoitteet ForMaren tavoitteena on luoda ennaltaehkäisevä kuntoutusmalli merenkulkijalle, jonka nykyiset elämäntavat ovat johtamassa häntä sairauskierteisiin ja pahimmassa tapauksessa kuntoutukseen tai sairaseläkkeelle. Työterveydenhuollossa joudutaan mielestäni keskittymään liian paljon sairashoitoon. Liian vähän mietitään mikä voisi estää kyseisten henkilöiden sairaskierteet ennen niiden syntymistä. Projektin elämäntapamuutostavoitteiden onnistumisen kannalta osallistujien tulisi sisäistää liikunnan ja terveellisen ravinnon merkitys, sekä sisällyttää nämä osaksi arkeaan. Myös lihaskestävyyden lisääminen on äärimmäisen tärkeä tavoite. Fyysisen aktiivisuuden ylläpitäminen on osallistujille helpompaa vapaa-ajalla, jolloin ohjaajan säännöllinen tapaaminen ja konsultointi onnistuu ongelmitta. Motivaation kannalta haasteellista aikaa ovat työjaksot. Yhteydenpito laivoilla on hankalaa vaihtelevien yhteyksien takia ja kunnosta huolehtiminen voi olla haastavaa sääolosuhteiden takia. Tärkeä edellytys terveellisiin elämäntapoihin on myös, että laivoissa on tarpeeksi laadukkaat kuntosalitilat, jotta liikunnan harrastaminen on mahdollista myös työympäristössä. 2.1 Staattisen työn ongelmia Terveystalon 2012 teettämän tutkimuksen mukaan yleisin syy sairauspoissaoloille ovat erilaiset selkävaivat sekä liikunta- ja tukielinten sairaudet, mitkä johtavat usein myös pidempiin sairauslomiin. Myös Merimieseläkekassan tilastojen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen. Nämä johtuvat monesti liian staattisesta työstä. Staattinen istuma-asento ei rajoitu pelkästään työpaikkaan, vaan vapaa-ajallakin ihmiset istuvat keskimäärin liikaa päivässä. Vaivat voivat myös johtua vähäisestä liikunnasta tai ylipainosta. Lihaskunnon ja kestävyyden parantamisella näitä vaivoja voidaan lieventää. Tämä on yksi oleellisimmista tavoitteista. 7

8 2.2 Sisällön suunnittelu ForMaren sisällön kehittämisessä on hyödynnetty aikaisempia työhyvinvointiprojekteja. Yksi esimerkki näistä on Merimiespalvelutoimiston vuonna 2009 kustantama hanke Arjessa kuntoon, joka oli yhteistyöprojekti Kuntoutuskeskus Petrean, Työterveyslaitoksen ja Merimiespalvelutoimiston välillä. Hankkeeseen osallistui Tallink Silja varustamon Silja Europa - aluksen työntekijöitä. Projektin lopputulokset olivat heikohkot. Arjessa kuntoon -projektiin osallistui yhteensä 50 merenkulkijaa, joista 21 keskeytti ennen loppua. Lopussa oli enää 29 henkilöä, joista puolet saavutti tavoitetulokset (Saarni 2012) Kohderyhmä Arjessa kuntoon -projektiin saivat osallistua vapaaehtoisesti kaikki halukkaat, joten ryhmässä oli sekä hyvä- että huonokuntoisia. Kaikki olivat kuitenkin motivoituneita. ForMare eroaa tästä siten, että kohderyhmänä on elämäntapamuutosta tarvitsevia merenkulkijoita, joita pyritään aktivoimaan. Aktiiviliikkujille on tarjolla monipuolisia palveluja Merimiespalvelutoimiston piirissä. Inaktiivisille näiden palveluiden käyttämisen kynnys on monesta syystä iso. Tavoitteena on, että projektin avulla saataisiin heidätkin käyttämään niitä. Haasteellista ForMaren perusajatuksessa on, että yleensä elämäntapamuutosta tarvitsevilta henkilöiltä puuttuu motivaatio. Aktiiviset ja hyväkuntoiset lähtisivät varmasti mielellään mukaan, mutta he eivät ole projektin kohderyhmä. Asianmukainen ja aktiivinen tiedotus ja markkinointi ovat projektin onnistumisen kannalta välttämättömiä. Näin saadaan projektiin oikeanlainen osallistujaryhmä. Määrä ei saa kuitenkaan korvata laatua. On tärkeämpää keskittyä kohderyhmään kuin saavuttaa jonkinlainen minimiosallistujamäärä Infoluennot motivoivana tekijänä Arjessa kuntoon projektin toimintamallissa osallistujat tapasivat yhdessä seitsemän kertaa yhden vuoden aikana. Tapaamiset pidettiin Turussa. Ne olivat kaikki eri teemapäiviä. Niissä tehtiin liikuntatestejä, harrastettiin liikuntaa ja pidettiin tietoluentoja (Saarni 2012). Teemaluentoja pidettiin osallistujien mielestä hyvänä asiana. Ne lisäsivät tietoa ja osallistujat saivat myös vertaistukea muista ryhmäläisistä. Näitä hyviä asioita pyrimme sisällyttämään ForMareen. Myös sosiaalinen kanssakäyminen muiden osallistujien kanssa voi motivoida monia. Infopäivien säännöllisyys on tärkeää. Jokaisen osallistujan tulisi saada tietää tarkat päivämäärät heti tullessaan valituksi projektiin. Tällöin hänellä on mahdollisuus sovittaa työaikansa infopäivien mukaan. 8

9 Tulemme järjestämään samanlaisia teemapäiviä isoimmissa satamakaupungeissa. Tämä antaa työvuoroista riippumatta jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden ottaa osaa jonkun kaupungin teemapäivään. Matkusteleminen voi tuottaa haasteita, mutta kaikilla on mahdollisuus osallistua infopäiviin työvuorosta riippumatta Osallistumismahdollisuuksia kodin lähellä Eri kaupunkien hyödyntäminen laskee kynnystä osallistua projektiin, sillä suuri osa merenkulkijoista asuu satamakaupungeissa tai niiden läheisyydessä. Jos henkilökohtaiset tapaamiset vaativat monen tunnin matkustamista, voi se vaikuttaa henkilön motivaatioon osallistua projektiin. Tämän takia kaikki henkilökohtaiset tapaamiset pidetään aina siinä kaupungissa, johon osallistuja on hakukaavakkeessa ilmoittanut haluavansa osallistua. Laajentaessamme projektin tarjontaa eri kaupunkeihin, saadaan varmasti laskettua osallistumiskynnystä monelle merenkulkijalle Oma ohjaaja auttaa tavoitteissa Toinen suuri ongelma työhyvinvointihankkeissa on keskeyttäjien määrä. Arjessa Kuntoon - projektissa puolet keskeytti ohjelman ennenaikaisesti (Saarni 2012). Tätä pyrimme ForMaressa muuttamaan. Henkilökohtaisen valmentajan rooli ei pelkästään ole fyysisen kunnon kehittäjänä. Ohjaaja motivoi, tukee ja on jatkuvassa yhteydessä ohjattavaansa. Tiiviin vuorovaikutuksen avulla motivaation laskeminen on epätodennäköisempää, kuin esimerkiksi ryhmätapaamismallissa, jossa tapaamisia on harvemmin. Ryhmätapaamisissa keskitytään myös laajaan osallistujajoukkoon, eivätkä yksilöt pääse esille tarpeeksi. Oma ohjaaja pystyy sähköpostin avulla olemaan yhteydessä vähintään kerran viikossa. ForMaren pilottiprojektissa kaikki 20 henkilöä suorittivat projektin alusta loppuun. Haasteellisia tilanteita oli tosin juuri osallistujan motivaation kanssa, mutta ohjaajan henkilökohtainen tuki ja vuorovaikutus ohjattavan kanssa auttoivat jatkamaan. Osallistujille on palkitsevaa, kun oma ohjaaja huolehtii juuri heidän hyvinvoinnistaan ja keskittyy yksilön tavoitteisiin Ohjatun liikunnan hyödyt tutkittu Henkilökohtaisen ohjaajan hyödyllisyyttä on myös tutkittu. Amerikkalaistutkimuksessa (Storer et al. 2013) tutkittiin henkilökohtaisen valmentajan hyötyä kuntosaliharjoittelussa verrattuna omatoimiseen harjoitteluun. Tutkimukseen osallistui 34 miestä, jotka jaettiin kahteen satunnaiseen ryhmään, joista toinen harjoitteli henkilökohtaisen valmentajan kanssa ja toinen omatoimisesti. Miehet olivat satunnaisesti kuntoliikuntaa harrastavia ja ryhmissä oli sekä normaalipainoisia että lievästi ylipainoisia. Tutkimuksen kesto oli kolme kuukautta, jonka aikana ryhmien kuului harjoitella samalla tavoin. Tavoitteena oli lihasmassan lisääminen. Kolmen kuukauden jälkeen erot olivat seuraavanlaiset: 9

10 - Lihasmassa oli lisääntynyt henkilökohtaisen valmentajan kanssa harjoittelevilla keskimäärin 1,3 kiloa. Omatoimisessa ryhmässä lisääntymisluku oli pyöreä nolla. - Voimaa testattiin penkkipunnerruksessa ja jalkaprässissä. Tulokset paranivat henkilökohtaisen valmentajan kanssa harjoittelevilla keskimäärin 44 prosenttia ja jalkaprässissä 38 prosenttia. Omatoimisen harjoittelun ryhmässä penkkipunnerrustulos parani 19 prosenttia ja jalkaprässi 25 prosenttia. - Osallistujien ponnistusvoima parani keskimäärin henkilökohtaisen valmentajan kanssa harjoittelevilla 6 prosenttia, kun omatoimisen ryhmän tulos jäi alle prosentin. - Hapenottokyky parani henkilökohtaisen valmentajan kanssa harjoittelevilla 7 prosenttia, kun omatoimisen ryhmän tulos yllättävästi heikkeni kolmella prosentilla. Kaikki oman ohjaajan kanssa harjoitelleet paransivat tuloksiaan huomattavasti, kun taas omatoimisten kehitys jäi selvästi vähemmälle. Henkilöt, jotka kuitenkin paransivat tuloksiaan omatoimisella harjoittelulla, eivät yltäneet henkilökohtaisen valmentajan kanssa harjoittelevien tuloksiin (Storer et al. 2013). Tämä tutkimus osoittaa pari tärkeää asiaa tämänkin projektin osalta. Jo kolmessa kuukaudessa on mahdollista saada suuria parannuksia aikaan. Lisäksi henkilökohtaisen valmentajan avustuksella saavutetaan tuloksia nopeammin ja tehokkaammin, kuin omatoimisella harjoittelulla Osallistujasta ohjaajaksi Tavoitteena olisi myös, että osallistujien mahdollinen liikuntainto tarttuisi työkavereihin, jolloin saataisiin hyöty moninkertaistettua. Vaikka merenkulkijalta ei löytyisikään motivaatiota liikuntaa kohtaan, asenne voi helposti muuttua, jos työkaveri innostaa omalla esimerkillään. 3 Osapuolet Tässä kappaleessa esitetään lyhyesti kaikki ForMaren osapuolet. 3.1 Merimiespalvelutoimisto Vuonna 1973 perustetun Merimiespalvelutoimiston (MEPA) tehtävänä on huolehtia siitä, että myös merenkulkijat voivat mahdollisimman tasavertaisina käyttää hyväkseen yhteiskunnallisia palveluja. Merimiespalvelutoimiston toiminta perustuu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimukseen ja suositukseen, merityöyleissopimukseen (MLC 2006) sekä merimiespalvelulakiin. MEPAn lakisääteisenä tehtävänä on tukea merenkulkijoiden aikuisopiskelua ja harrastustoimintaa sekä tarjota heille opinto-, tiedotus- ja vapaa-ajan palveluja. MEPAn toimintaa ohjaavat edustajisto ja hallitus ja sitä valvoo työ- ja elinkeinoministeriö. Käytännön toiminnasta ja taloudesta vastaa hallitus, jossa ovat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriö, merenkulkualan työmarkkinajärjestöt ja Suomen Merimieskirkko. 10

11 Merimiespalvelutoimisto toimii yhteistoimintaelimenä kotimaassa ja ulkomailla sekä merellä että satamissa tapahtuvan lakisääteisen ja vapaaehtoisen merimiespalvelutoiminnan tarkoituksenmukaisesti järjestämiseksi ja yhtenemiseksi. Tässä projektissa pyrimme juuri yhtenäistämään valtion elimenä kaikki tahot joita työhyvinvointi koskee. Yleensä työntekijän, työnantajan, eläkelaitoksen ja vakuutusyhtiöiden välillä on etäisyys ja harvemmin kaikki tekevät yhteistyötä esimerkiksi projektin avulla. Tarkoituksemme on toimia yhdistäjänä, joka sitoo kaikkia edellä mainittuja tahoja yhteistyöhön yhteisen intressin eteen. Työhyvinvoinnista hyötyvät kuitenkin kaikki tahot, miksi ei siis tehdä yhdessä tehokkaammin? 3.2 Merimieseläkekassa Merimieseläkekassa (MEK) on vanhin yksityisen sektorin työeläkelaitos, joka huolehtii merenkulkijoiden lakisääteisestä työeläketurvasta. Merimieseläkekassa myöntää ja maksaa merenkulkijoille ansiotyöhön perustuvia MEL-eläkkeitä ja -etuuksia kuten vanhuuseläke, osaaikaeläke, perhe-eläke, työkyvyttömyyseläke ja ammatillinen kuntoutus. Vuonna 1956 perustetun Merimieseläkekassan toimintaa säätelee merimieseläkelaki (MEL). Kyseisen lain mukaan Suomen lipulla seilaavien ulkomaan liikenteessä olevien kauppa-alusten ja myös jäänmurtajien miehistö ja päällystö tulee eläkevakuuttaa MEKissä. Pääsääntöjen lisäksi on joitakin erityistilanteita, jolloin merihenkilöstö on MEL:in mukaan vakuutettava eläkekassassa. Merimieseläkekassan toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriö ja finanssivalvonta. Merimieseläkelaki poikkeaa työntekijäin eläkelaista (Tyel) mm. seuraavasti: alhaisemmat ansaitut vanhuuseläkeiät sekä miehistöllä että päällystöllä, korkeammat eläkekarttumat, eläkevakuutusmaksun jakautuminen työntekijöille ja työnantajille, hautausavustus ja valtionosuus eläkemenosta. Ylintä päätösvaltaa eläkekassassa käyttää vähintään kerran vuodessa kokoontuva valtuuskunta. Valtuuskunnassa on edustettuina valtio, varustajat sekä merenkulun työntekijäjärjestöt. Merimieseläkekassan 5-jäseninen hallitus koostuu valtion, työnantaja sekä työntekijäjärjestöjen edustajista. Hallitus kokoontuu keskimääri 8 kertaa kuukaudessa. Eläkekassan toimistossa työskentelee yhteensä 24 toimihenkilöä ja eläkekassan kiinteistöjen ylläpitoa hoitavassa tytäryrityksessä työntekijöitä on 10. Eläkekassa hallinnoi reilun 900 miljoonan euron arvoista sijoitusomaisuutta. Sijoitusomaisuuden tuotto on 10 vuoden aikajänteellä ja vakavaraisuus ovat alan parhaimmistoa Uuden, vuonna 2013 strategian mukaisesti eläkekassan toiminnan tärkeitä painopisteitä on merenkulkijoiden työhyvinvoinnin edistäminen ja työurien pidentäminen. Merimieseläkelain uudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön johtamassa työryhmässä, jonka toimikausi 11

12 jatkuu saakka. Tavoitteena on saattaa merimieseläkejärjestelmää lähemmäs Tyeliä sekä pienentää valtionosuutta. Merimieseläkekassa on esimerkillisesti toiminut työhyvinvoinnin edistäjänä jo aiemmin (TrimMare ja Kehon ikä-projektit) ja rahoittaakin osin ForMare-projektia. Työnantaja eli varustamo maksaa myös tietyn osan riippuen projektiin osallistuvien työntekijöiden määrästä. Tässä vaiheessa projekti on Merimiespalvelutoimiston ja Merimieseläkekassan yhteishanke, mutta tapaturmavakuutusyhtiön mukaantuloa selvitellään. 3.3 Varustamot Jokaisella hankkeessa mukana olevalla varustamolla on oltava nimetty yhteyshenkilö, joka seuraa projektin kulkua, on tiiviissä vuorovaikutuksessa projektijohtajan kanssa sekä toimii ohjausryhmässä. Varustamon edustajan tärkeä tehtävä on tiedottaa omiin laivoihin. Edustajat voivat myös halutessaan antaa laajemman panoksen ja ideoita mitä projektin loppuraportti voisi sisältää. Kun varustamo päättää ottaa osaa projektiin, tulisi heidän valita maksimiosallistujamäärä merenkulkijoistaan. Projektiin voi osallistua maksimissaan 200 henkilöä. Yhden varustamon minimiosallistujamäärä olisi hyvä olla 10 merenkulkijaa. Tämä ei tarkoita sitä, että määrä välttämättä täyttyy. Ainoastaan kohderyhmään soveltuvia otetaan mukaan, joten määrä voi hyvinkin jäädä alle minimi- tai maksimikiintiön. Tärkeintä on se, että varustamo valmistautuu kustantamaan oman osuutensa tietyn osallistujamäärän mukaan. Hinta varustamolle määritetään siten, että se on 20 prosentin luokkaa kokonaiskustannuksista. Tätä hintaa voidaan hyvin kutsua urheilutermein low risk high reward, sillä harvoin 20 % osuudella voi saada näin suuren hyödyn rahoilleen. Työhyvinvoinnin tulisi kuulua jokaisen työnantajan intresseihin, sillä hyvinvoiva työntekijä antaa moninkertaisen hyödyn työpaikalleen Sairauspoissaolojen haasteita varustamoille Sairauspoissaolojen vaikutus ei ole ainoastaan taloudellista. Myös työn laatu saattaa kärsiä poissaolojen seurauksena. Merenkulkijan joutuessa kesken työvuoron jäämään sairauslomalle, aiheuttaa se varustamolle aina lisätoimenpiteitä, kun tämä joutuu koordinoimaan korvaajaa työntekijän tilalle. Sairausajan palkan maksamisesta koituu varustamolle lisäksi lisäkustannuksia. Sijaisen työrytmiin pääsemisessä ja perehdyttämisessä voi myös mennä aikaa, mikä ei ole optimaalinen tilanne työnantajalle. Mikäli sijaista taas ei oteta, vaan muu henkilöstö paikkaa sairauslomalle jääneen työtä, on itsestäänselvää, että laatu kärsii. Lisäksi muun henkilöstön työmoraali laskee työkuorman lisääntyessä, mikä taas voi kasvattaa sairauspoissaoloja. Miehistömäärä voi olla niin pieni, että puolikuntoiselle työntekijälle ei löydy laivalla paikkaa, vaan kaikkien pitää pystyä täysipainoiseen työntekoon. 12

13 Aluksen kiinnitys vaatii perehtyneitä ja hyväkuntoisia merenkulkijoita 3.4 R5 Athletics and health Projektin toimivuuden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että projektissa on mukana toimiva toteutusryhmä, joka huolehtii osallistujien ohjaamisesta. Tähän on valikoitunut pienehkö liikuntaan, hyvinvointiin ja kuntotestaukseen erikoistunut yritys R5 Athletics and Health. Yrityksellä on monen vuoden kokemus pitkäjaksoisesta henkilökohtaisesta valmennuksesta, jossa panostetaan turvalliseen, tehokkaaseen ja kokonaisvaltaiseen harjoitteluun. Tarjouskilpailussa R5 Athletics and Health in todettiin olevan selkeästi kustannustehokkaampi kuin muut yritykset, joilta tarjouspyyntöjä pyydettiin. Yhteensä tarjouksia tuli viideltä eri liikuntaalan yritykseltä. R5-yrityksellä oli myös kokemusta pilottiprojektista, jota he kehittivät aktiivisesti projektijohtajan kanssa. R5 ja projektijohtaja vastaavat opiskelijoiden koulutuksesta sekä perehdytyksestä työharjoitteluun. 3.5 Arcada Toteutusryhmässä toimivat myös Arcada Ammattikorkeakoulun liikunnan ja terveyden edistämislinjan kolmannen vuosikurssin opiskelijat. Arcada on opiskelijan ja 190 työntekijän ammattikorkeakoulu Helsingin Arabianrannassa. Arcadassa voi opiskella ammattikorkeakoulututkinnon ruotsin- ja englanninkielisessä koulutusohjelmassa. Ammattikorkeakoulututkinto vastaa kandidaatin tutkintoa, ja se on kansainvälisesti verrannollinen bachelor's degree -tutkinnon kanssa. Opinnot Liikunnan ja terveyden edistämisen -koulutusohjelmassa antavat valmiuksia suunnitella, kehittää ja järjestää liikunnallista ja terveyttä edistävää toimintaa. Terveyden edistämisen 13

14 opinnoissa opiskellaan terveystieteitä, terveyden edistämistä, terveyspedagogiikkaa, yrittäjyyttä, stressinhallintaa, liikuntaa ja liikunnanohjausta. Viestintä-, oppimis-, johtamis- ja yrittäjyystaidot ovat myös tärkeitä osatekijöitä opinnoissa. Liikunnanohjaajan tutkinnon Arcadassa suorittaneilla on kokonaiskuva terveydestä ja ymmärrystä terveyden, elämäntapojen ja liikunnan välisestä yhteydestä. Työtä he tekevät yksilö-, ryhmä- ja yhteiskuntatasoilla useilla areenoilla. Taidot antavat valmiudet työskennellä myös terveyskäyttäytymisen parissa monenlaisten kohderyhmien kanssa. Opinto-ohjelmasta valmistunut osaa soveltaa fyysisen harjoittelun perusperiaatteita ja lajikohtaisia tietoja liikuntasuoritusten parantamiseksi. Terveyden edistämiseen suuntautuneet liikunnanohjaajat työskentelevät monialaisessa verkostossa sellaisten projektien ja toimintojen parissa, joiden tavoite on edistää terveyttä ja hyvinvointia. Arcadan Liikunnan ja terveyden edistämisen -koulutusohjelman opiskelijat osallistuivat ForMaren pilottiprojektin toteuttamiseen alkuvuonna ja keväällä 2014 yhdessä MEPA:n ja R5:n kanssa. Kolmannen vuosikurssin opiskelijat pääsivät hyödyntämään siihen mennessä oppimiaan taitoja oikeassa työelämän hyvinvointiprojektissa laadukkaassa ohjauksessa, mihin opinnot heitä muun muassa valmistavat. Käytännön ohjaustyön harjoitteleminen (yksilöohjaus) ottaen huomioon hyvinvoinnin eri osatekijät (liikunta, ravitsemus, motivointi jne.) ja työelämään ja -ympäristöön tutustuminen antoi hyvää pohjaa ja kokemusta opiskelijoille tulevaisuuden haasteita varten. Mahdollisuus päästä soveltamaan aiemmin opittua käytännössä kehittää opiskelijoita edelleen tulevina oman alansa ammattilaisina. Lisäksi Arcada oli mukana pilottiprojektin alku- ja lopputesteissä, koska Arcadasta löytyy monipuoliset mahdollisuudet kuntotestaukseen. Arcadassa on mahdollisuus testata fyysisen kunnon eri osa-alueita, joista projektiin mukaan valikoitui kehonkoostumuksen mittaus, kestävyys- ja lihaskuntotestit. 3.6 Ohjausryhmä Edellä mainitut tahot ovat mukana projektin ohjausryhmässä, jonka tehtävänä on auttaa projektin sisällön muodostamisessa sekä vastata projektin tiedottamisesta eri merenkulun tilaisuuksissa. Ohjausryhmässä toimivat MEPAn toimitusjohtaja sekä Merimieseläkekassasta toimitusjohtaja Kari Välimäki ja hallinto- ja viestintäpäällikkö Marina Paulaharju. Mikäli vakuutusyhtiö liittyy mukaan projektiin, tulee myös heillä olemaan edustaja ohjausryhmässä. Kun varustamot ovat päättäneet ottaa osaa projektiin, voivat he valita oman edustajansa ryhmään. Merimiespalvelutoimiston hyvinvointivastaava Johan Treuthardt toimii projektijohtajana ja on vastuussa kokonaisuudesta sekä toimii toteutusryhmän esimiehenä. Hän koordinoi myös ohjausryhmän tapaamisia, jotta keskustelua projektin sisällöstä tapahtuisi tasaisin väliajoin. 14

15 4 Resurssit Projektin rahoittaminen tapahtuu yhteisesti hyödynsaajien kesken. Merimieseläkekassa rahoittaa osan projektista. Varustamo eli työnantaja on suurin hyödynsaaja, joka kustantaa osan projektista ja auttaa tarvittavissa käytännön järjestelyissä. Myös vakuutusyhtiön mukaan saaminen olisi tärkeää kokonaisuuden kannalta. Vakuutusyhtiölle on suurta hyötyä, jos työntekijöiden sairastapaukset vähenevät. On myös mahdollista, että osallistuja itse maksaisi pienen osan osallistumiskuluistaan, mikä sitoisi häntä paremmin osallistumaan kaikkiin tapahtumiin. Merimiespalvelutoimisto (MEPA) koordinoi koko projektia ja on myös projektin kehittäjä. MEPA huolehtii projektin kokonaisuuden toimivuudesta ja tarjoaa siihen resurssit työtiimin muodossa. Tavoitteena on myös palkata projektiassistentti vuonna 2015 alkavaan projektiin. Rahoitusmalli - kaikki talous kiertää MEPAn kautta joka luo projektin ja tarjoaa hyödyn kaikille osapuolille. VAKUUTUSYHTIÖ MEK TYÖNANTAJA MEPA KOHDERYHMÄ 15

16 5 Budjetti Projektin kokonaiskustannukset riippuvat paljolti osallistujamääristä ja toteutuskaupungeista. Mikäli projekti toteutetaan ainoastaan pääkaupunkiseudulla, kustannukset pysyvät alhaisina. Tällä hetkellä suunnitelmana on järjestää tapahtumia Suomen suurimmissa satamakaupungeissa Kotkassa, Helsingissä, Turussa ja Maarianhaminassa. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia kokonaisuuteen, sillä MEPAlla ei esimerkiksi ole omaa kuntosalia muualla kun Helsingissä. Myös ohjaajien palkkiot kasvavat, sillä jatkuvan matkustelun seurauksena maksetaan päivärahat ja kilometrikorvaukset. Jokaisen kunto-ohjelman ja harjoituksen on perustuttava samanlaiseen pohjaan sekä tapaan, jotta tutkimustuloksia voidaan hyödyntää vertauksissa. Mikäli käytetään eri yrityksiä, on olemassa riski, että sisältö olisi erilainen. Jokaisella yrityksellä on kuitenkin lähtökohtaisesti omat toimintatapansa ja täten ForMaren identiteetti ja laatu kärsisivät liikaa. Lisäksi jokaisen osallistujan tulisi tietää ketkä saavat käsitellä testituloksia, ja tämän tiedon pitää olla ehdottoman luottamuksellista. Nykyisellä projektimallilla on mahdollista koordinoida maksimissaan 200 henkilön suuruista osallistujaryhmää vuositasolla. Tämä vaatii myös MEPAlta suuria työresursseja vuositasolla, ja siksi projektiassistentin palkkaaminen projektivastaavan avuksi on välttämätöntä projektin toteuttamiselle. MEPAn osuus valtion elimenä työhyvinvoinnin parissa on laajenemassa. Yhteiskunnan suurimpiin kustannuksiin kuuluvia sairauspoissaoloista aiheutuvia kuluja tulisi pienentää. Työnantajalla on kuitenkin suuri vastuu huolehtia työntekijöistään. MEPAn rooli konkretisoituu siinä, että se tarjoaa valmista ennaltaehkäisevää hoitopakettia työnantajan työntekijöille. Tämänkaltaisen projektin toteuttaminen varustamon sisällä vaatisi suuren määrän työvoimaresursseja ja taloudellista panostamista. ForMaren avulla työnantaja pystyy panostamaan työhyvinvointiin huomattavasti edullisemmin. Kokonaisbudjetti 200 henkilölle on maksimissaan noin euroa. Jokainen, joka lukee projektisuunnitelman kokonaisuudessaan ja tarkastaa sisällön, voi varmaan yhtyä mielipiteeseeni, että käsissämme on yksi monipuolisimmista, mutta samalla myös kustannustehokkaimmista työhyvinvointiprojekteista, joita on järjestetty merenkulkualalla. 16

17 6 Pilottiprojekti Tammikuussa 2014 käynnistyi ForMaren pilottiprojekti, johon osallistui 20 merenkulkijaa TallinkSilja-varustamon Silja Serenade -laivasta. 6.1 Pilottiryhmä Ryhmässä oli 15 naista ja 5 miestä, yhteensä 20 osallistujaa. Ryhmän keski-ikä oli 47 vuotta. 80 % osallistujista (16 kpl) oli vähintään lievästi ylipainoisia. Keskiarvollinen BMI ylipainoisilla oli 32, mikä tarkoittaa merkittävää lihavuutta, jossa sairastuvuusriski on suuri ja kuolleisuusriski myös tavallista suurempi (Keskinen et al 2007 s. 45). Koko ryhmän keskiarvollinen aktiivisuusluokka oli projektin alkaessa 2,9; mikä Non Exercise -menetelmän mukaan (Katso liite 1.) vastaa noin tunnin säännöllistä liikuntaa viikossa. Lihaskunto oli lähes kaikilla huonolla tasolla, ainoastaan kolme osallistujaa pystyivät erinomaiseen suoritukseen toistokyykistyksissä Sisäasiainministeriön tulostaulukon mukaan, jossa viitearvoina on eritelty siviilinaisten ja -miesten iänmukaiset tulokset (2003). Vatsalihasliikkeissä kukaan ei päässyt erinomaisiin tuloksiin. Punnerruksissa yksi henkilö sai erinomaisen tuloksen. Alkutestien tuloksien perusteella parannettavaa oli lähes jokaisella osallistujalla kaikilla osaalueilla. Tulososiossa esitetään ryhmän lopulliset tulokset noin viiden kuukauden jakson jälkeen. 6.2 Tulokset Tässä osiossa kerrotaan projektin keskeisimmät tulokset. Tulokset esitetään koko ryhmän keskiarvoilla ja yhteistuloksilla, joka tarkoittaa, että kovimpia ja heikoimpia tuloksia ei saada tietää Aktiivisuusluokka Aktiivisuusluokka muuttui projektissa huomattavasti. Ennen projektia ryhmän keskinäinen aktiivisuusluokka oli 2,9; mikä vastaa noin tunnin säännöllistä liikuntaa viikossa Non-exercise - kyselyn mukaan (katso liite 1). Projektin lopussa suoritetun analyysin perusteella aktiivisuusluokka oli 6,6; joka vastaa lähes korkeinta aktiivisuusluokkaa (7). Tämä vastaa kolmea tuntia säännöllistä rasittavaa liikuntaa viikossa. 17

18 Aktiivisuusluokka tulos (ryhmän keskiarvollinen tulos) Aktiivisuusluokka Aktiivisuusluokka alussa. 2,9 Aktiivisuusluokka lopussa: 6,6 Alku Loppu Lihaskunto Lihaskunnossa tapahtui suuria parannuksia. Monet tuplasivat tuloksensa, mutta tärkeintä oli, että jokainen osallistuja teki parannuksia. Alla näkyvässä kaaviossa näkyvät koko ryhmän keskiarvotulokset. 40 Lihaskunto tulokset (ryhmän keskiarvollinen tulos) Alku Loppu Toistokyykistys Etunojapunnerrukset Istumaannousu Toistokyykistys: Alussa 19 Lopussa 37 Etunojapunnerrukset: Alussa 6 Lopussa 18 Istumaannousu: Alussa 12 Lopussa 22 18

19 6.2.3 InBody InBody-mittauksessa mitataan kehon koostumusta. Mittauksessa saadaan selville kaikki kehon tärkeimmät tiedot kuten rasvamassa, mineraalimäärät, nestetasapainot, luumassa ja paljon muuta. Nostamme alla näkyvät arvot esiin, koska ne ovat tärkeitä arvoja kokonaishyvinvointia ajatellen: Rasvan osuus kehossa (kiloissa). Lihasten osuus kehossa (kiloissa). Body mass index (BMI) Luumassan osuus kehossa (kiloissa). Jos tämä arvo on noussut, eri luustoon liittyvien sairauksien riski vähenee huomattavasti, muun muassa osteoporoosi. Viskeraalisen rasvan osuus. BMI tulos (ryhmän keskiarvollinen BMI) 30 29, ,5 28 Alku Loppu 27,5 BMI Keskiarvo Alku: 29,7 Loppu: 28,4 Rasvamassan tulos (ryhmän yhtenäinen rasvamassa) Rasva yhteensä (kiloissa) Alku: 643,4 KG Loppu: 542,2 KG Ero: -101,2 KG Alku Loppu 19

20 Lihasmassan tulokset (ryhmän yhtenäinen lihasmassa) Lihasmassa yhteensä (kiloissa) Alku: 596,6 KG Loppu: 610,1 KG Ero: +13,5 KG Alku Loppu Luumassan tulokset (ryhmän yhtenäinen luumassa) 64, , , , ,5 Luumassa yhteensä (kiloissa) Alku: 61,98 KG Loppu: 64,12 KG Ero: +2,14 KG Alku Loppu 20

1 ForMare 2015... 4 2 Tulokset... 4 3 Koko ryhmän tulokset... 4. 3.1 Lihaskunto... 4. 3.2 Kehonkoostumus... 5. 3.2.1 BMI tulos (ryhmän keskiarvo)...

1 ForMare 2015... 4 2 Tulokset... 4 3 Koko ryhmän tulokset... 4. 3.1 Lihaskunto... 4. 3.2 Kehonkoostumus... 5. 3.2.1 BMI tulos (ryhmän keskiarvo)... Sisällys 1 ForMare 2015... 4 2 Tulokset... 4 3 Koko ryhmän tulokset... 4 3.1 Lihaskunto... 4 3.2 Kehonkoostumus... 5 3.2.1 BMI tulos (ryhmän keskiarvo)... 5 3.2.2. Rasvaprosentti tulos (ryhmän keskiarvo)...

Lisätiedot

ForMare projektisuunnitelma. 31.8.2015 Merimiespalvelutoimisto Johan Treuthardt

ForMare projektisuunnitelma. 31.8.2015 Merimiespalvelutoimisto Johan Treuthardt ForMare projektisuunnitelma 31.8.2015 Merimiespalvelutoimisto Johan Treuthardt Sisällys 1 Projektin tausta ja tarve... 4 1.1 Inaktiivisuuden noidankehä (Vicious Circle)... 5 1.2 Kustannusten ja säästöjen

Lisätiedot

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS Personal Training eli henkilökohtainen valmennus on tänä päivänä yleisempää kuin moni ajatteleekaan. Miksikö? Se on tuottaa tuloksia kuntotasosta, liikuntataustasta

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle.

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Ilpo Lehtonen Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Pilotin päättymisen jälkeen tuotetussa raportissa on kuvattu mallintamisen toteutuminen sekä ehdotettu

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Sujuvuus yli yritysrajojen 1 Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja arjessa,

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

PUOLIVÄLIN PYSÄKKI LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA OSAKSI ARKEA

PUOLIVÄLIN PYSÄKKI LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA OSAKSI ARKEA PUOLIVÄLIN PYSÄKKI LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA OSAKSI ARKEA TAUSTAA JA TARVE PUOLIVÄLIN PYSÄKKI Hyvät tulokset aiemmista hankkeista Puolivälin Pysäkki konkreettisena toimenpide-ehdotuksena Iän Iloinen Kainuu

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot