FORMARE PROJEKTISUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORMARE PROJEKTISUUNNITELMA"

Transkriptio

1 FORMARE PROJEKTISUUNNITELMA Johan Treuthardt Merimiespalvelutoimisto

2 2

3 Merimiespalvelutoimisto Tekijä: Johan Treuthardt Työn nimi: ForMare projektisuunnitelma Julkaisuvuosi: 2014 Tiivistelmä: Merenkulkijan työ on henkisesti ja fyysisesti raskasta. Merenkulkija tekee työtä ja viettää vapaa-aikaa samassa ympäristössä. Ruokailutottumukset, työntekijöiden keskeinen ilmapiiri, työajat ja olosuhteet vaikuttavat suoraan merenkulkijan terveystilaan. Elämäntapamuutokset ovat monella merenkulkijalla varmasti mielessä, mutta moni ei tiedä mistä aloittaa. ForMare on työhyvinvointiprojekti, jonka tarkoituksena on olla ennaltaehkäisevä malli työkyvyn ylläpitoon ja parantamiselle, ja joka antaa työkalut elämäntapamuutoksiin. Projekti sisältää infoluentoja, fyysisiä testejä, kyselylomakkeita sekä tapaamisia ja harjoituksia henkilökohtaisen ohjaajan kanssa. Vuoden 2014 aikana, ForMaren pilottiprojekti käynnistyi TallinkSiljan Silja Serenade laivan kanssa. Pilottiprojektiin osallistui 20 merenkulkijaa. Tulokset olivat erinomaiset, jokainen osallistuja paransi fyysisiä tuloksiaan jokaisella osa-alueella. Kaikki 20 suorittivat projektin loppuun. Tämä suunnitelma esittelee vuonna 2015 toteuttavan ForMare-mallin. Sitä tullaan tarjoamaan eri varustamoille ja yhteensä jopa 200 merenkulkijalle vuosittain neljässä kaupungissa Helsingissä, Kotkassa, Turussa ja Maarianhaminassa. ForMare-projekti on Merimiespalvelutoimiston ja Merimieseläkekassan yhteisprojekti. Muut osallistuvat osapuolet ovat varustamot, liikunta-alan yritys R5 Athletics and Health, Ammattikorkeakoulu Arcada sekä mahdollisesti vakuutusyhtiö. ForMare alkaa tammikuussa 2015 ja päättyy toukokuussa Projektin kulku ja tulokset ovat luettavissa MEPAn verkkosivuilla. Avainsanat: Formare, työhyvinvointi, merenkulku, terveyden edistäminen, Merimiespalvelutoimisto, Merimieseläkekassa Sivumäärä: 48 Kieli: Suomi 3

4 Sisällysluettelo 1 Projektin tausta Ylipaino merenkulussa Jaksaminen töissä ForMaren tavoitteet Staattisen työn ongelmia Sisällön suunnittelu Kohderyhmä Infoluennot motivoivana tekijänä Osallistumismahdollisuuksia kodin lähellä Oma ohjaaja auttaa tavoitteissa Ohjatun liikunnan hyödyt tutkittu Osallistujasta ohjaajaksi Osapuolet Merimiespalvelutoimisto Merimieseläkekassa Varustamot Sairauspoissaolojen haasteita varustamoille R5 Athletics and health Arcada Ohjausryhmä Resurssit Budjetti Pilottiprojekti Pilottiryhmä Tulokset Aktiivisuusluokka Lihaskunto InBody Esitieto- ja loppuarviointilomakkeiden kautta saadut tulokset Liikevarmuus Ravintomuutokset

5 6.3.3 Fyysisen aktiivisuuden jatkuminen Muutoksia työkyvyssä Muut muutokset Viestintä Merenkulkualan lehdet Sähköinen tiedotus Markkinointi Seminaarit Hakuprosessi Hakulomake Riskien minimointi Infoa osallistujille Työterveyden rooli Valinnat Raportointi Yhteenveto analysoitavista tuloksista ForMaren sisältö Henkilökohtaiset tapaamiset ja harjoitukset Infoluennot, paikat & tapaamispaikat Fyysiset testit Polkupyöräergometritesti InBody kehonkoostumusmittaus Yhteydenpito Projektin jälkeinen aika Loppupäätelmä Lähteet

6 1 Projektin tausta Ajatus projektista syntyi todettuani, että merenkulkualalla ei ole tehty montaa työhyvinvointiprojektia. Yhdessäkään aikaisemmassa projektissa ei ole ollut kaikkia hyödynsaajia mukana yhteistyössä, ja se on tavoite mihin pyritään ForMaressa. Yhteistyö on tärkeää, sillä kaikki hyödynsaajat tavoittelevat samaa lopputulosta, hyvinvoivaa merenkulkijaa. Oma opiskelutaustani Arcadassa ja hyvät verkostot eri liikuntaalan yrityksiin auttoivat myös yhteistyön luomisessa sekä koulun että kenttäyrityksen kanssa. Merenkulkuala on kiinnostava mutta haastava työympäristö. Siksi onkin tärkeää että alan asiantuntijat yhteistyössä tekevät työtä merenkulkijan työhyvinvoinnin parissa. 1.1Merenkulkijan työkuva Merenkulkijan työt ovat henkiseltä ja fyysiseltä rasittavuudeltaan vaativia. Työpäivän pituus voi olla yli kymmenen tuntia ja jaettu kahteen tai kolmeen työrupeamaan. Työtahti laivoilla on myös kiristynyt. Merenkulkija tekee työtä ja viettää vapaa-aikaa samassa ympäristössä. Ruokailutottumukset, työntekijöiden keskeinen ilmapiiri, työajat ja olosuhteet vaikuttavat suoraan merenkulkijan terveystilaan. Monet työskentelytilat ja kulkuväylät ovat ahtaita ja etenkin konehuoneessa porrasrakenteet ovat kapeita ja jyrkkiä. Kosteus, jäätyminen ja esimerkiksi voiteluaineesta aiheutuva liukkaus ja aluksen keinuminen vaikeuttavat liikkumista. Kompastumiset, liukastumiset ja putoamiset sekä rakenteisiin tai laitteisiin satuttamisesta johtuvat tapaturmat ovat aluksilla työskentelevillä yleisiä (TTL 2013). Suuri osa onnettomuuksista johtuu inhimillisistä virheistä. Huolimatta huomattavasta teknisestä kehityksestä on aistihavainnoilla, havaintomateriaalin käsittelyllä ja käsittelyn jälkeen suoritetuilla ohjaus- ja säätötoimenpiteillä merenkulun turvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä merkitys (TTL 2013). Tämän takia olisi tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisemään niiden syntymistä pitämällä huolta siitä, että merimiehen keho ja mieli pysyvät virkeinä koko työrupeaman ajan. 1.2 Ylipaino merenkulussa Suomalaisista merenkulkijanaisista lähes 60 ja - miehistä lähes 70 prosenttia on vähintään lievästi ylipainoisia. Ylipaino yhdessä henkilön iän kanssa korreloi vahvasti merenkulkijoiden työkykyyn. Laivatyöjaksoilla liikutaan selkeästi vähemmän kuin maissa vapaaviikoilla. Tämä tarkoittaa, että kokonaisliikuntamäärä on pienempi kuin esimerkiksi maissa työskentelevillä (TTL 2013). On varmasti olemassa henkilöitä jotka haluaisivat tehdä elämäntapamuutoksen, mutta eivät tiedä mistä aloittaa. Tämä voi johtaa motivaation laskemiseen ja muutoksen lykkäämiseen hamaan tulevaisuuteen. 6

7 1.3 Jaksaminen töissä Työssä jaksaminen ja oman kunnon ylläpito on äärimmäisen tärkeä asia. Hyvinvoiva henkilöstö viihtyy työssään ja tuo myös työnantajalle menestystä ja tulosta. Samalla sairauspoissaolot vähenevät, ja paine ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vähenee. Työterveyslaitoksen mukaan työpahoinvoinnista syntyy vuosittain yli 40 miljardin euron kustannukset. Niitä tulee muun muassa ennenaikaisista eläkkeistä ja sairauspoissaoloista (Peltola, 2014) 2 ForMaren tavoitteet ForMaren tavoitteena on luoda ennaltaehkäisevä kuntoutusmalli merenkulkijalle, jonka nykyiset elämäntavat ovat johtamassa häntä sairauskierteisiin ja pahimmassa tapauksessa kuntoutukseen tai sairaseläkkeelle. Työterveydenhuollossa joudutaan mielestäni keskittymään liian paljon sairashoitoon. Liian vähän mietitään mikä voisi estää kyseisten henkilöiden sairaskierteet ennen niiden syntymistä. Projektin elämäntapamuutostavoitteiden onnistumisen kannalta osallistujien tulisi sisäistää liikunnan ja terveellisen ravinnon merkitys, sekä sisällyttää nämä osaksi arkeaan. Myös lihaskestävyyden lisääminen on äärimmäisen tärkeä tavoite. Fyysisen aktiivisuuden ylläpitäminen on osallistujille helpompaa vapaa-ajalla, jolloin ohjaajan säännöllinen tapaaminen ja konsultointi onnistuu ongelmitta. Motivaation kannalta haasteellista aikaa ovat työjaksot. Yhteydenpito laivoilla on hankalaa vaihtelevien yhteyksien takia ja kunnosta huolehtiminen voi olla haastavaa sääolosuhteiden takia. Tärkeä edellytys terveellisiin elämäntapoihin on myös, että laivoissa on tarpeeksi laadukkaat kuntosalitilat, jotta liikunnan harrastaminen on mahdollista myös työympäristössä. 2.1 Staattisen työn ongelmia Terveystalon 2012 teettämän tutkimuksen mukaan yleisin syy sairauspoissaoloille ovat erilaiset selkävaivat sekä liikunta- ja tukielinten sairaudet, mitkä johtavat usein myös pidempiin sairauslomiin. Myös Merimieseläkekassan tilastojen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen. Nämä johtuvat monesti liian staattisesta työstä. Staattinen istuma-asento ei rajoitu pelkästään työpaikkaan, vaan vapaa-ajallakin ihmiset istuvat keskimäärin liikaa päivässä. Vaivat voivat myös johtua vähäisestä liikunnasta tai ylipainosta. Lihaskunnon ja kestävyyden parantamisella näitä vaivoja voidaan lieventää. Tämä on yksi oleellisimmista tavoitteista. 7

8 2.2 Sisällön suunnittelu ForMaren sisällön kehittämisessä on hyödynnetty aikaisempia työhyvinvointiprojekteja. Yksi esimerkki näistä on Merimiespalvelutoimiston vuonna 2009 kustantama hanke Arjessa kuntoon, joka oli yhteistyöprojekti Kuntoutuskeskus Petrean, Työterveyslaitoksen ja Merimiespalvelutoimiston välillä. Hankkeeseen osallistui Tallink Silja varustamon Silja Europa - aluksen työntekijöitä. Projektin lopputulokset olivat heikohkot. Arjessa kuntoon -projektiin osallistui yhteensä 50 merenkulkijaa, joista 21 keskeytti ennen loppua. Lopussa oli enää 29 henkilöä, joista puolet saavutti tavoitetulokset (Saarni 2012) Kohderyhmä Arjessa kuntoon -projektiin saivat osallistua vapaaehtoisesti kaikki halukkaat, joten ryhmässä oli sekä hyvä- että huonokuntoisia. Kaikki olivat kuitenkin motivoituneita. ForMare eroaa tästä siten, että kohderyhmänä on elämäntapamuutosta tarvitsevia merenkulkijoita, joita pyritään aktivoimaan. Aktiiviliikkujille on tarjolla monipuolisia palveluja Merimiespalvelutoimiston piirissä. Inaktiivisille näiden palveluiden käyttämisen kynnys on monesta syystä iso. Tavoitteena on, että projektin avulla saataisiin heidätkin käyttämään niitä. Haasteellista ForMaren perusajatuksessa on, että yleensä elämäntapamuutosta tarvitsevilta henkilöiltä puuttuu motivaatio. Aktiiviset ja hyväkuntoiset lähtisivät varmasti mielellään mukaan, mutta he eivät ole projektin kohderyhmä. Asianmukainen ja aktiivinen tiedotus ja markkinointi ovat projektin onnistumisen kannalta välttämättömiä. Näin saadaan projektiin oikeanlainen osallistujaryhmä. Määrä ei saa kuitenkaan korvata laatua. On tärkeämpää keskittyä kohderyhmään kuin saavuttaa jonkinlainen minimiosallistujamäärä Infoluennot motivoivana tekijänä Arjessa kuntoon projektin toimintamallissa osallistujat tapasivat yhdessä seitsemän kertaa yhden vuoden aikana. Tapaamiset pidettiin Turussa. Ne olivat kaikki eri teemapäiviä. Niissä tehtiin liikuntatestejä, harrastettiin liikuntaa ja pidettiin tietoluentoja (Saarni 2012). Teemaluentoja pidettiin osallistujien mielestä hyvänä asiana. Ne lisäsivät tietoa ja osallistujat saivat myös vertaistukea muista ryhmäläisistä. Näitä hyviä asioita pyrimme sisällyttämään ForMareen. Myös sosiaalinen kanssakäyminen muiden osallistujien kanssa voi motivoida monia. Infopäivien säännöllisyys on tärkeää. Jokaisen osallistujan tulisi saada tietää tarkat päivämäärät heti tullessaan valituksi projektiin. Tällöin hänellä on mahdollisuus sovittaa työaikansa infopäivien mukaan. 8

9 Tulemme järjestämään samanlaisia teemapäiviä isoimmissa satamakaupungeissa. Tämä antaa työvuoroista riippumatta jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden ottaa osaa jonkun kaupungin teemapäivään. Matkusteleminen voi tuottaa haasteita, mutta kaikilla on mahdollisuus osallistua infopäiviin työvuorosta riippumatta Osallistumismahdollisuuksia kodin lähellä Eri kaupunkien hyödyntäminen laskee kynnystä osallistua projektiin, sillä suuri osa merenkulkijoista asuu satamakaupungeissa tai niiden läheisyydessä. Jos henkilökohtaiset tapaamiset vaativat monen tunnin matkustamista, voi se vaikuttaa henkilön motivaatioon osallistua projektiin. Tämän takia kaikki henkilökohtaiset tapaamiset pidetään aina siinä kaupungissa, johon osallistuja on hakukaavakkeessa ilmoittanut haluavansa osallistua. Laajentaessamme projektin tarjontaa eri kaupunkeihin, saadaan varmasti laskettua osallistumiskynnystä monelle merenkulkijalle Oma ohjaaja auttaa tavoitteissa Toinen suuri ongelma työhyvinvointihankkeissa on keskeyttäjien määrä. Arjessa Kuntoon - projektissa puolet keskeytti ohjelman ennenaikaisesti (Saarni 2012). Tätä pyrimme ForMaressa muuttamaan. Henkilökohtaisen valmentajan rooli ei pelkästään ole fyysisen kunnon kehittäjänä. Ohjaaja motivoi, tukee ja on jatkuvassa yhteydessä ohjattavaansa. Tiiviin vuorovaikutuksen avulla motivaation laskeminen on epätodennäköisempää, kuin esimerkiksi ryhmätapaamismallissa, jossa tapaamisia on harvemmin. Ryhmätapaamisissa keskitytään myös laajaan osallistujajoukkoon, eivätkä yksilöt pääse esille tarpeeksi. Oma ohjaaja pystyy sähköpostin avulla olemaan yhteydessä vähintään kerran viikossa. ForMaren pilottiprojektissa kaikki 20 henkilöä suorittivat projektin alusta loppuun. Haasteellisia tilanteita oli tosin juuri osallistujan motivaation kanssa, mutta ohjaajan henkilökohtainen tuki ja vuorovaikutus ohjattavan kanssa auttoivat jatkamaan. Osallistujille on palkitsevaa, kun oma ohjaaja huolehtii juuri heidän hyvinvoinnistaan ja keskittyy yksilön tavoitteisiin Ohjatun liikunnan hyödyt tutkittu Henkilökohtaisen ohjaajan hyödyllisyyttä on myös tutkittu. Amerikkalaistutkimuksessa (Storer et al. 2013) tutkittiin henkilökohtaisen valmentajan hyötyä kuntosaliharjoittelussa verrattuna omatoimiseen harjoitteluun. Tutkimukseen osallistui 34 miestä, jotka jaettiin kahteen satunnaiseen ryhmään, joista toinen harjoitteli henkilökohtaisen valmentajan kanssa ja toinen omatoimisesti. Miehet olivat satunnaisesti kuntoliikuntaa harrastavia ja ryhmissä oli sekä normaalipainoisia että lievästi ylipainoisia. Tutkimuksen kesto oli kolme kuukautta, jonka aikana ryhmien kuului harjoitella samalla tavoin. Tavoitteena oli lihasmassan lisääminen. Kolmen kuukauden jälkeen erot olivat seuraavanlaiset: 9

10 - Lihasmassa oli lisääntynyt henkilökohtaisen valmentajan kanssa harjoittelevilla keskimäärin 1,3 kiloa. Omatoimisessa ryhmässä lisääntymisluku oli pyöreä nolla. - Voimaa testattiin penkkipunnerruksessa ja jalkaprässissä. Tulokset paranivat henkilökohtaisen valmentajan kanssa harjoittelevilla keskimäärin 44 prosenttia ja jalkaprässissä 38 prosenttia. Omatoimisen harjoittelun ryhmässä penkkipunnerrustulos parani 19 prosenttia ja jalkaprässi 25 prosenttia. - Osallistujien ponnistusvoima parani keskimäärin henkilökohtaisen valmentajan kanssa harjoittelevilla 6 prosenttia, kun omatoimisen ryhmän tulos jäi alle prosentin. - Hapenottokyky parani henkilökohtaisen valmentajan kanssa harjoittelevilla 7 prosenttia, kun omatoimisen ryhmän tulos yllättävästi heikkeni kolmella prosentilla. Kaikki oman ohjaajan kanssa harjoitelleet paransivat tuloksiaan huomattavasti, kun taas omatoimisten kehitys jäi selvästi vähemmälle. Henkilöt, jotka kuitenkin paransivat tuloksiaan omatoimisella harjoittelulla, eivät yltäneet henkilökohtaisen valmentajan kanssa harjoittelevien tuloksiin (Storer et al. 2013). Tämä tutkimus osoittaa pari tärkeää asiaa tämänkin projektin osalta. Jo kolmessa kuukaudessa on mahdollista saada suuria parannuksia aikaan. Lisäksi henkilökohtaisen valmentajan avustuksella saavutetaan tuloksia nopeammin ja tehokkaammin, kuin omatoimisella harjoittelulla Osallistujasta ohjaajaksi Tavoitteena olisi myös, että osallistujien mahdollinen liikuntainto tarttuisi työkavereihin, jolloin saataisiin hyöty moninkertaistettua. Vaikka merenkulkijalta ei löytyisikään motivaatiota liikuntaa kohtaan, asenne voi helposti muuttua, jos työkaveri innostaa omalla esimerkillään. 3 Osapuolet Tässä kappaleessa esitetään lyhyesti kaikki ForMaren osapuolet. 3.1 Merimiespalvelutoimisto Vuonna 1973 perustetun Merimiespalvelutoimiston (MEPA) tehtävänä on huolehtia siitä, että myös merenkulkijat voivat mahdollisimman tasavertaisina käyttää hyväkseen yhteiskunnallisia palveluja. Merimiespalvelutoimiston toiminta perustuu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimukseen ja suositukseen, merityöyleissopimukseen (MLC 2006) sekä merimiespalvelulakiin. MEPAn lakisääteisenä tehtävänä on tukea merenkulkijoiden aikuisopiskelua ja harrastustoimintaa sekä tarjota heille opinto-, tiedotus- ja vapaa-ajan palveluja. MEPAn toimintaa ohjaavat edustajisto ja hallitus ja sitä valvoo työ- ja elinkeinoministeriö. Käytännön toiminnasta ja taloudesta vastaa hallitus, jossa ovat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriö, merenkulkualan työmarkkinajärjestöt ja Suomen Merimieskirkko. 10

11 Merimiespalvelutoimisto toimii yhteistoimintaelimenä kotimaassa ja ulkomailla sekä merellä että satamissa tapahtuvan lakisääteisen ja vapaaehtoisen merimiespalvelutoiminnan tarkoituksenmukaisesti järjestämiseksi ja yhtenemiseksi. Tässä projektissa pyrimme juuri yhtenäistämään valtion elimenä kaikki tahot joita työhyvinvointi koskee. Yleensä työntekijän, työnantajan, eläkelaitoksen ja vakuutusyhtiöiden välillä on etäisyys ja harvemmin kaikki tekevät yhteistyötä esimerkiksi projektin avulla. Tarkoituksemme on toimia yhdistäjänä, joka sitoo kaikkia edellä mainittuja tahoja yhteistyöhön yhteisen intressin eteen. Työhyvinvoinnista hyötyvät kuitenkin kaikki tahot, miksi ei siis tehdä yhdessä tehokkaammin? 3.2 Merimieseläkekassa Merimieseläkekassa (MEK) on vanhin yksityisen sektorin työeläkelaitos, joka huolehtii merenkulkijoiden lakisääteisestä työeläketurvasta. Merimieseläkekassa myöntää ja maksaa merenkulkijoille ansiotyöhön perustuvia MEL-eläkkeitä ja -etuuksia kuten vanhuuseläke, osaaikaeläke, perhe-eläke, työkyvyttömyyseläke ja ammatillinen kuntoutus. Vuonna 1956 perustetun Merimieseläkekassan toimintaa säätelee merimieseläkelaki (MEL). Kyseisen lain mukaan Suomen lipulla seilaavien ulkomaan liikenteessä olevien kauppa-alusten ja myös jäänmurtajien miehistö ja päällystö tulee eläkevakuuttaa MEKissä. Pääsääntöjen lisäksi on joitakin erityistilanteita, jolloin merihenkilöstö on MEL:in mukaan vakuutettava eläkekassassa. Merimieseläkekassan toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriö ja finanssivalvonta. Merimieseläkelaki poikkeaa työntekijäin eläkelaista (Tyel) mm. seuraavasti: alhaisemmat ansaitut vanhuuseläkeiät sekä miehistöllä että päällystöllä, korkeammat eläkekarttumat, eläkevakuutusmaksun jakautuminen työntekijöille ja työnantajille, hautausavustus ja valtionosuus eläkemenosta. Ylintä päätösvaltaa eläkekassassa käyttää vähintään kerran vuodessa kokoontuva valtuuskunta. Valtuuskunnassa on edustettuina valtio, varustajat sekä merenkulun työntekijäjärjestöt. Merimieseläkekassan 5-jäseninen hallitus koostuu valtion, työnantaja sekä työntekijäjärjestöjen edustajista. Hallitus kokoontuu keskimääri 8 kertaa kuukaudessa. Eläkekassan toimistossa työskentelee yhteensä 24 toimihenkilöä ja eläkekassan kiinteistöjen ylläpitoa hoitavassa tytäryrityksessä työntekijöitä on 10. Eläkekassa hallinnoi reilun 900 miljoonan euron arvoista sijoitusomaisuutta. Sijoitusomaisuuden tuotto on 10 vuoden aikajänteellä ja vakavaraisuus ovat alan parhaimmistoa Uuden, vuonna 2013 strategian mukaisesti eläkekassan toiminnan tärkeitä painopisteitä on merenkulkijoiden työhyvinvoinnin edistäminen ja työurien pidentäminen. Merimieseläkelain uudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön johtamassa työryhmässä, jonka toimikausi 11

12 jatkuu saakka. Tavoitteena on saattaa merimieseläkejärjestelmää lähemmäs Tyeliä sekä pienentää valtionosuutta. Merimieseläkekassa on esimerkillisesti toiminut työhyvinvoinnin edistäjänä jo aiemmin (TrimMare ja Kehon ikä-projektit) ja rahoittaakin osin ForMare-projektia. Työnantaja eli varustamo maksaa myös tietyn osan riippuen projektiin osallistuvien työntekijöiden määrästä. Tässä vaiheessa projekti on Merimiespalvelutoimiston ja Merimieseläkekassan yhteishanke, mutta tapaturmavakuutusyhtiön mukaantuloa selvitellään. 3.3 Varustamot Jokaisella hankkeessa mukana olevalla varustamolla on oltava nimetty yhteyshenkilö, joka seuraa projektin kulkua, on tiiviissä vuorovaikutuksessa projektijohtajan kanssa sekä toimii ohjausryhmässä. Varustamon edustajan tärkeä tehtävä on tiedottaa omiin laivoihin. Edustajat voivat myös halutessaan antaa laajemman panoksen ja ideoita mitä projektin loppuraportti voisi sisältää. Kun varustamo päättää ottaa osaa projektiin, tulisi heidän valita maksimiosallistujamäärä merenkulkijoistaan. Projektiin voi osallistua maksimissaan 200 henkilöä. Yhden varustamon minimiosallistujamäärä olisi hyvä olla 10 merenkulkijaa. Tämä ei tarkoita sitä, että määrä välttämättä täyttyy. Ainoastaan kohderyhmään soveltuvia otetaan mukaan, joten määrä voi hyvinkin jäädä alle minimi- tai maksimikiintiön. Tärkeintä on se, että varustamo valmistautuu kustantamaan oman osuutensa tietyn osallistujamäärän mukaan. Hinta varustamolle määritetään siten, että se on 20 prosentin luokkaa kokonaiskustannuksista. Tätä hintaa voidaan hyvin kutsua urheilutermein low risk high reward, sillä harvoin 20 % osuudella voi saada näin suuren hyödyn rahoilleen. Työhyvinvoinnin tulisi kuulua jokaisen työnantajan intresseihin, sillä hyvinvoiva työntekijä antaa moninkertaisen hyödyn työpaikalleen Sairauspoissaolojen haasteita varustamoille Sairauspoissaolojen vaikutus ei ole ainoastaan taloudellista. Myös työn laatu saattaa kärsiä poissaolojen seurauksena. Merenkulkijan joutuessa kesken työvuoron jäämään sairauslomalle, aiheuttaa se varustamolle aina lisätoimenpiteitä, kun tämä joutuu koordinoimaan korvaajaa työntekijän tilalle. Sairausajan palkan maksamisesta koituu varustamolle lisäksi lisäkustannuksia. Sijaisen työrytmiin pääsemisessä ja perehdyttämisessä voi myös mennä aikaa, mikä ei ole optimaalinen tilanne työnantajalle. Mikäli sijaista taas ei oteta, vaan muu henkilöstö paikkaa sairauslomalle jääneen työtä, on itsestäänselvää, että laatu kärsii. Lisäksi muun henkilöstön työmoraali laskee työkuorman lisääntyessä, mikä taas voi kasvattaa sairauspoissaoloja. Miehistömäärä voi olla niin pieni, että puolikuntoiselle työntekijälle ei löydy laivalla paikkaa, vaan kaikkien pitää pystyä täysipainoiseen työntekoon. 12

13 Aluksen kiinnitys vaatii perehtyneitä ja hyväkuntoisia merenkulkijoita 3.4 R5 Athletics and health Projektin toimivuuden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että projektissa on mukana toimiva toteutusryhmä, joka huolehtii osallistujien ohjaamisesta. Tähän on valikoitunut pienehkö liikuntaan, hyvinvointiin ja kuntotestaukseen erikoistunut yritys R5 Athletics and Health. Yrityksellä on monen vuoden kokemus pitkäjaksoisesta henkilökohtaisesta valmennuksesta, jossa panostetaan turvalliseen, tehokkaaseen ja kokonaisvaltaiseen harjoitteluun. Tarjouskilpailussa R5 Athletics and Health in todettiin olevan selkeästi kustannustehokkaampi kuin muut yritykset, joilta tarjouspyyntöjä pyydettiin. Yhteensä tarjouksia tuli viideltä eri liikuntaalan yritykseltä. R5-yrityksellä oli myös kokemusta pilottiprojektista, jota he kehittivät aktiivisesti projektijohtajan kanssa. R5 ja projektijohtaja vastaavat opiskelijoiden koulutuksesta sekä perehdytyksestä työharjoitteluun. 3.5 Arcada Toteutusryhmässä toimivat myös Arcada Ammattikorkeakoulun liikunnan ja terveyden edistämislinjan kolmannen vuosikurssin opiskelijat. Arcada on opiskelijan ja 190 työntekijän ammattikorkeakoulu Helsingin Arabianrannassa. Arcadassa voi opiskella ammattikorkeakoulututkinnon ruotsin- ja englanninkielisessä koulutusohjelmassa. Ammattikorkeakoulututkinto vastaa kandidaatin tutkintoa, ja se on kansainvälisesti verrannollinen bachelor's degree -tutkinnon kanssa. Opinnot Liikunnan ja terveyden edistämisen -koulutusohjelmassa antavat valmiuksia suunnitella, kehittää ja järjestää liikunnallista ja terveyttä edistävää toimintaa. Terveyden edistämisen 13

14 opinnoissa opiskellaan terveystieteitä, terveyden edistämistä, terveyspedagogiikkaa, yrittäjyyttä, stressinhallintaa, liikuntaa ja liikunnanohjausta. Viestintä-, oppimis-, johtamis- ja yrittäjyystaidot ovat myös tärkeitä osatekijöitä opinnoissa. Liikunnanohjaajan tutkinnon Arcadassa suorittaneilla on kokonaiskuva terveydestä ja ymmärrystä terveyden, elämäntapojen ja liikunnan välisestä yhteydestä. Työtä he tekevät yksilö-, ryhmä- ja yhteiskuntatasoilla useilla areenoilla. Taidot antavat valmiudet työskennellä myös terveyskäyttäytymisen parissa monenlaisten kohderyhmien kanssa. Opinto-ohjelmasta valmistunut osaa soveltaa fyysisen harjoittelun perusperiaatteita ja lajikohtaisia tietoja liikuntasuoritusten parantamiseksi. Terveyden edistämiseen suuntautuneet liikunnanohjaajat työskentelevät monialaisessa verkostossa sellaisten projektien ja toimintojen parissa, joiden tavoite on edistää terveyttä ja hyvinvointia. Arcadan Liikunnan ja terveyden edistämisen -koulutusohjelman opiskelijat osallistuivat ForMaren pilottiprojektin toteuttamiseen alkuvuonna ja keväällä 2014 yhdessä MEPA:n ja R5:n kanssa. Kolmannen vuosikurssin opiskelijat pääsivät hyödyntämään siihen mennessä oppimiaan taitoja oikeassa työelämän hyvinvointiprojektissa laadukkaassa ohjauksessa, mihin opinnot heitä muun muassa valmistavat. Käytännön ohjaustyön harjoitteleminen (yksilöohjaus) ottaen huomioon hyvinvoinnin eri osatekijät (liikunta, ravitsemus, motivointi jne.) ja työelämään ja -ympäristöön tutustuminen antoi hyvää pohjaa ja kokemusta opiskelijoille tulevaisuuden haasteita varten. Mahdollisuus päästä soveltamaan aiemmin opittua käytännössä kehittää opiskelijoita edelleen tulevina oman alansa ammattilaisina. Lisäksi Arcada oli mukana pilottiprojektin alku- ja lopputesteissä, koska Arcadasta löytyy monipuoliset mahdollisuudet kuntotestaukseen. Arcadassa on mahdollisuus testata fyysisen kunnon eri osa-alueita, joista projektiin mukaan valikoitui kehonkoostumuksen mittaus, kestävyys- ja lihaskuntotestit. 3.6 Ohjausryhmä Edellä mainitut tahot ovat mukana projektin ohjausryhmässä, jonka tehtävänä on auttaa projektin sisällön muodostamisessa sekä vastata projektin tiedottamisesta eri merenkulun tilaisuuksissa. Ohjausryhmässä toimivat MEPAn toimitusjohtaja sekä Merimieseläkekassasta toimitusjohtaja Kari Välimäki ja hallinto- ja viestintäpäällikkö Marina Paulaharju. Mikäli vakuutusyhtiö liittyy mukaan projektiin, tulee myös heillä olemaan edustaja ohjausryhmässä. Kun varustamot ovat päättäneet ottaa osaa projektiin, voivat he valita oman edustajansa ryhmään. Merimiespalvelutoimiston hyvinvointivastaava Johan Treuthardt toimii projektijohtajana ja on vastuussa kokonaisuudesta sekä toimii toteutusryhmän esimiehenä. Hän koordinoi myös ohjausryhmän tapaamisia, jotta keskustelua projektin sisällöstä tapahtuisi tasaisin väliajoin. 14

15 4 Resurssit Projektin rahoittaminen tapahtuu yhteisesti hyödynsaajien kesken. Merimieseläkekassa rahoittaa osan projektista. Varustamo eli työnantaja on suurin hyödynsaaja, joka kustantaa osan projektista ja auttaa tarvittavissa käytännön järjestelyissä. Myös vakuutusyhtiön mukaan saaminen olisi tärkeää kokonaisuuden kannalta. Vakuutusyhtiölle on suurta hyötyä, jos työntekijöiden sairastapaukset vähenevät. On myös mahdollista, että osallistuja itse maksaisi pienen osan osallistumiskuluistaan, mikä sitoisi häntä paremmin osallistumaan kaikkiin tapahtumiin. Merimiespalvelutoimisto (MEPA) koordinoi koko projektia ja on myös projektin kehittäjä. MEPA huolehtii projektin kokonaisuuden toimivuudesta ja tarjoaa siihen resurssit työtiimin muodossa. Tavoitteena on myös palkata projektiassistentti vuonna 2015 alkavaan projektiin. Rahoitusmalli - kaikki talous kiertää MEPAn kautta joka luo projektin ja tarjoaa hyödyn kaikille osapuolille. VAKUUTUSYHTIÖ MEK TYÖNANTAJA MEPA KOHDERYHMÄ 15

16 5 Budjetti Projektin kokonaiskustannukset riippuvat paljolti osallistujamääristä ja toteutuskaupungeista. Mikäli projekti toteutetaan ainoastaan pääkaupunkiseudulla, kustannukset pysyvät alhaisina. Tällä hetkellä suunnitelmana on järjestää tapahtumia Suomen suurimmissa satamakaupungeissa Kotkassa, Helsingissä, Turussa ja Maarianhaminassa. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia kokonaisuuteen, sillä MEPAlla ei esimerkiksi ole omaa kuntosalia muualla kun Helsingissä. Myös ohjaajien palkkiot kasvavat, sillä jatkuvan matkustelun seurauksena maksetaan päivärahat ja kilometrikorvaukset. Jokaisen kunto-ohjelman ja harjoituksen on perustuttava samanlaiseen pohjaan sekä tapaan, jotta tutkimustuloksia voidaan hyödyntää vertauksissa. Mikäli käytetään eri yrityksiä, on olemassa riski, että sisältö olisi erilainen. Jokaisella yrityksellä on kuitenkin lähtökohtaisesti omat toimintatapansa ja täten ForMaren identiteetti ja laatu kärsisivät liikaa. Lisäksi jokaisen osallistujan tulisi tietää ketkä saavat käsitellä testituloksia, ja tämän tiedon pitää olla ehdottoman luottamuksellista. Nykyisellä projektimallilla on mahdollista koordinoida maksimissaan 200 henkilön suuruista osallistujaryhmää vuositasolla. Tämä vaatii myös MEPAlta suuria työresursseja vuositasolla, ja siksi projektiassistentin palkkaaminen projektivastaavan avuksi on välttämätöntä projektin toteuttamiselle. MEPAn osuus valtion elimenä työhyvinvoinnin parissa on laajenemassa. Yhteiskunnan suurimpiin kustannuksiin kuuluvia sairauspoissaoloista aiheutuvia kuluja tulisi pienentää. Työnantajalla on kuitenkin suuri vastuu huolehtia työntekijöistään. MEPAn rooli konkretisoituu siinä, että se tarjoaa valmista ennaltaehkäisevää hoitopakettia työnantajan työntekijöille. Tämänkaltaisen projektin toteuttaminen varustamon sisällä vaatisi suuren määrän työvoimaresursseja ja taloudellista panostamista. ForMaren avulla työnantaja pystyy panostamaan työhyvinvointiin huomattavasti edullisemmin. Kokonaisbudjetti 200 henkilölle on maksimissaan noin euroa. Jokainen, joka lukee projektisuunnitelman kokonaisuudessaan ja tarkastaa sisällön, voi varmaan yhtyä mielipiteeseeni, että käsissämme on yksi monipuolisimmista, mutta samalla myös kustannustehokkaimmista työhyvinvointiprojekteista, joita on järjestetty merenkulkualalla. 16

17 6 Pilottiprojekti Tammikuussa 2014 käynnistyi ForMaren pilottiprojekti, johon osallistui 20 merenkulkijaa TallinkSilja-varustamon Silja Serenade -laivasta. 6.1 Pilottiryhmä Ryhmässä oli 15 naista ja 5 miestä, yhteensä 20 osallistujaa. Ryhmän keski-ikä oli 47 vuotta. 80 % osallistujista (16 kpl) oli vähintään lievästi ylipainoisia. Keskiarvollinen BMI ylipainoisilla oli 32, mikä tarkoittaa merkittävää lihavuutta, jossa sairastuvuusriski on suuri ja kuolleisuusriski myös tavallista suurempi (Keskinen et al 2007 s. 45). Koko ryhmän keskiarvollinen aktiivisuusluokka oli projektin alkaessa 2,9; mikä Non Exercise -menetelmän mukaan (Katso liite 1.) vastaa noin tunnin säännöllistä liikuntaa viikossa. Lihaskunto oli lähes kaikilla huonolla tasolla, ainoastaan kolme osallistujaa pystyivät erinomaiseen suoritukseen toistokyykistyksissä Sisäasiainministeriön tulostaulukon mukaan, jossa viitearvoina on eritelty siviilinaisten ja -miesten iänmukaiset tulokset (2003). Vatsalihasliikkeissä kukaan ei päässyt erinomaisiin tuloksiin. Punnerruksissa yksi henkilö sai erinomaisen tuloksen. Alkutestien tuloksien perusteella parannettavaa oli lähes jokaisella osallistujalla kaikilla osaalueilla. Tulososiossa esitetään ryhmän lopulliset tulokset noin viiden kuukauden jakson jälkeen. 6.2 Tulokset Tässä osiossa kerrotaan projektin keskeisimmät tulokset. Tulokset esitetään koko ryhmän keskiarvoilla ja yhteistuloksilla, joka tarkoittaa, että kovimpia ja heikoimpia tuloksia ei saada tietää Aktiivisuusluokka Aktiivisuusluokka muuttui projektissa huomattavasti. Ennen projektia ryhmän keskinäinen aktiivisuusluokka oli 2,9; mikä vastaa noin tunnin säännöllistä liikuntaa viikossa Non-exercise - kyselyn mukaan (katso liite 1). Projektin lopussa suoritetun analyysin perusteella aktiivisuusluokka oli 6,6; joka vastaa lähes korkeinta aktiivisuusluokkaa (7). Tämä vastaa kolmea tuntia säännöllistä rasittavaa liikuntaa viikossa. 17

18 Aktiivisuusluokka tulos (ryhmän keskiarvollinen tulos) Aktiivisuusluokka Aktiivisuusluokka alussa. 2,9 Aktiivisuusluokka lopussa: 6,6 Alku Loppu Lihaskunto Lihaskunnossa tapahtui suuria parannuksia. Monet tuplasivat tuloksensa, mutta tärkeintä oli, että jokainen osallistuja teki parannuksia. Alla näkyvässä kaaviossa näkyvät koko ryhmän keskiarvotulokset. 40 Lihaskunto tulokset (ryhmän keskiarvollinen tulos) Alku Loppu Toistokyykistys Etunojapunnerrukset Istumaannousu Toistokyykistys: Alussa 19 Lopussa 37 Etunojapunnerrukset: Alussa 6 Lopussa 18 Istumaannousu: Alussa 12 Lopussa 22 18

19 6.2.3 InBody InBody-mittauksessa mitataan kehon koostumusta. Mittauksessa saadaan selville kaikki kehon tärkeimmät tiedot kuten rasvamassa, mineraalimäärät, nestetasapainot, luumassa ja paljon muuta. Nostamme alla näkyvät arvot esiin, koska ne ovat tärkeitä arvoja kokonaishyvinvointia ajatellen: Rasvan osuus kehossa (kiloissa). Lihasten osuus kehossa (kiloissa). Body mass index (BMI) Luumassan osuus kehossa (kiloissa). Jos tämä arvo on noussut, eri luustoon liittyvien sairauksien riski vähenee huomattavasti, muun muassa osteoporoosi. Viskeraalisen rasvan osuus. BMI tulos (ryhmän keskiarvollinen BMI) 30 29, ,5 28 Alku Loppu 27,5 BMI Keskiarvo Alku: 29,7 Loppu: 28,4 Rasvamassan tulos (ryhmän yhtenäinen rasvamassa) Rasva yhteensä (kiloissa) Alku: 643,4 KG Loppu: 542,2 KG Ero: -101,2 KG Alku Loppu 19

20 Lihasmassan tulokset (ryhmän yhtenäinen lihasmassa) Lihasmassa yhteensä (kiloissa) Alku: 596,6 KG Loppu: 610,1 KG Ero: +13,5 KG Alku Loppu Luumassan tulokset (ryhmän yhtenäinen luumassa) 64, , , , ,5 Luumassa yhteensä (kiloissa) Alku: 61,98 KG Loppu: 64,12 KG Ero: +2,14 KG Alku Loppu 20

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management Terveysjohtamisen tuloksia Aino Health Management Aino Health Management Oy Perustettu 1994 Työterveyspalveluntuottajista riippumaton terveysjohtamisen edelläkävijäyritys Tähtäämme asiakasorganisaation

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo

Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo Liikuntateknologian yksikkö, Vuokatti Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Maisterikoulutus Liikuntateknologia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista 7.4.2011 Markku Saarinen Lähtökohtatilanne: Monta strategiaa, monta kehittämisryhmää runsaan 5 vuoden aikana (2001-2006) oli Kaarinassa aikaansaatu

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

RYHMÄMENTOROINTI. Jyväversitas-projektin esittely

RYHMÄMENTOROINTI. Jyväversitas-projektin esittely RYHMÄMENTOROINTI Jyväversitas-projektin esittely 19.12. PROJEKTISSA MUKANA: Minna Lapakko Marianne Peltola Anna Mäkelä Yhteistyössä: Student Life, Kielten laitos ja Työelämäpalvelut Haaveiletko työurasta,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

ForMare tulosraportti 2016

ForMare tulosraportti 2016 ForMare tulosraportti 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Tiedonkeruu......... 4 3. ForMare 2016 -projektin tulokset.. 4 3.1 Kehonkoostumus... 6 3.2 Fyysiset testit 12 3.2.1 Hapenottokykytesti.........

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

EM 2017 projekti Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen

EM 2017 projekti Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen 2014-2018 Alustus Suomen Bridgeliiton junioritoimikunta on tehnyt jo vuosia töitä koululais- ja junioripelaajiemme

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot