FORMARE PROJEKTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 FORMARE PROJEKTISUUNNITELMA Johan Treuthardt Merimiespalvelutoimisto

2 2

3 Merimiespalvelutoimisto Tekijä: Johan Treuthardt Työn nimi: ForMare projektisuunnitelma Julkaisuvuosi: 2014 Tiivistelmä: Merenkulkijan työ on henkisesti ja fyysisesti raskasta. Merenkulkija tekee työtä ja viettää vapaa-aikaa samassa ympäristössä. Ruokailutottumukset, työntekijöiden keskeinen ilmapiiri, työajat ja olosuhteet vaikuttavat suoraan merenkulkijan terveystilaan. Elämäntapamuutokset ovat monella merenkulkijalla varmasti mielessä, mutta moni ei tiedä mistä aloittaa. ForMare on työhyvinvointiprojekti, jonka tarkoituksena on olla ennaltaehkäisevä malli työkyvyn ylläpitoon ja parantamiselle, ja joka antaa työkalut elämäntapamuutoksiin. Projekti sisältää infoluentoja, fyysisiä testejä, kyselylomakkeita sekä tapaamisia ja harjoituksia henkilökohtaisen ohjaajan kanssa. Vuoden 2014 aikana, ForMaren pilottiprojekti käynnistyi TallinkSiljan Silja Serenade laivan kanssa. Pilottiprojektiin osallistui 20 merenkulkijaa. Tulokset olivat erinomaiset, jokainen osallistuja paransi fyysisiä tuloksiaan jokaisella osa-alueella. Kaikki 20 suorittivat projektin loppuun. Tämä suunnitelma esittelee vuonna 2015 toteuttavan ForMare-mallin. Sitä tullaan tarjoamaan eri varustamoille ja yhteensä jopa 200 merenkulkijalle vuosittain neljässä kaupungissa Helsingissä, Kotkassa, Turussa ja Maarianhaminassa. ForMare-projekti on Merimiespalvelutoimiston ja Merimieseläkekassan yhteisprojekti. Muut osallistuvat osapuolet ovat varustamot, liikunta-alan yritys R5 Athletics and Health, Ammattikorkeakoulu Arcada sekä mahdollisesti vakuutusyhtiö. ForMare alkaa tammikuussa 2015 ja päättyy toukokuussa Projektin kulku ja tulokset ovat luettavissa MEPAn verkkosivuilla. Avainsanat: Formare, työhyvinvointi, merenkulku, terveyden edistäminen, Merimiespalvelutoimisto, Merimieseläkekassa Sivumäärä: 48 Kieli: Suomi 3

4 Sisällysluettelo 1 Projektin tausta Ylipaino merenkulussa Jaksaminen töissä ForMaren tavoitteet Staattisen työn ongelmia Sisällön suunnittelu Kohderyhmä Infoluennot motivoivana tekijänä Osallistumismahdollisuuksia kodin lähellä Oma ohjaaja auttaa tavoitteissa Ohjatun liikunnan hyödyt tutkittu Osallistujasta ohjaajaksi Osapuolet Merimiespalvelutoimisto Merimieseläkekassa Varustamot Sairauspoissaolojen haasteita varustamoille R5 Athletics and health Arcada Ohjausryhmä Resurssit Budjetti Pilottiprojekti Pilottiryhmä Tulokset Aktiivisuusluokka Lihaskunto InBody Esitieto- ja loppuarviointilomakkeiden kautta saadut tulokset Liikevarmuus Ravintomuutokset

5 6.3.3 Fyysisen aktiivisuuden jatkuminen Muutoksia työkyvyssä Muut muutokset Viestintä Merenkulkualan lehdet Sähköinen tiedotus Markkinointi Seminaarit Hakuprosessi Hakulomake Riskien minimointi Infoa osallistujille Työterveyden rooli Valinnat Raportointi Yhteenveto analysoitavista tuloksista ForMaren sisältö Henkilökohtaiset tapaamiset ja harjoitukset Infoluennot, paikat & tapaamispaikat Fyysiset testit Polkupyöräergometritesti InBody kehonkoostumusmittaus Yhteydenpito Projektin jälkeinen aika Loppupäätelmä Lähteet

6 1 Projektin tausta Ajatus projektista syntyi todettuani, että merenkulkualalla ei ole tehty montaa työhyvinvointiprojektia. Yhdessäkään aikaisemmassa projektissa ei ole ollut kaikkia hyödynsaajia mukana yhteistyössä, ja se on tavoite mihin pyritään ForMaressa. Yhteistyö on tärkeää, sillä kaikki hyödynsaajat tavoittelevat samaa lopputulosta, hyvinvoivaa merenkulkijaa. Oma opiskelutaustani Arcadassa ja hyvät verkostot eri liikuntaalan yrityksiin auttoivat myös yhteistyön luomisessa sekä koulun että kenttäyrityksen kanssa. Merenkulkuala on kiinnostava mutta haastava työympäristö. Siksi onkin tärkeää että alan asiantuntijat yhteistyössä tekevät työtä merenkulkijan työhyvinvoinnin parissa. 1.1Merenkulkijan työkuva Merenkulkijan työt ovat henkiseltä ja fyysiseltä rasittavuudeltaan vaativia. Työpäivän pituus voi olla yli kymmenen tuntia ja jaettu kahteen tai kolmeen työrupeamaan. Työtahti laivoilla on myös kiristynyt. Merenkulkija tekee työtä ja viettää vapaa-aikaa samassa ympäristössä. Ruokailutottumukset, työntekijöiden keskeinen ilmapiiri, työajat ja olosuhteet vaikuttavat suoraan merenkulkijan terveystilaan. Monet työskentelytilat ja kulkuväylät ovat ahtaita ja etenkin konehuoneessa porrasrakenteet ovat kapeita ja jyrkkiä. Kosteus, jäätyminen ja esimerkiksi voiteluaineesta aiheutuva liukkaus ja aluksen keinuminen vaikeuttavat liikkumista. Kompastumiset, liukastumiset ja putoamiset sekä rakenteisiin tai laitteisiin satuttamisesta johtuvat tapaturmat ovat aluksilla työskentelevillä yleisiä (TTL 2013). Suuri osa onnettomuuksista johtuu inhimillisistä virheistä. Huolimatta huomattavasta teknisestä kehityksestä on aistihavainnoilla, havaintomateriaalin käsittelyllä ja käsittelyn jälkeen suoritetuilla ohjaus- ja säätötoimenpiteillä merenkulun turvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä merkitys (TTL 2013). Tämän takia olisi tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisemään niiden syntymistä pitämällä huolta siitä, että merimiehen keho ja mieli pysyvät virkeinä koko työrupeaman ajan. 1.2 Ylipaino merenkulussa Suomalaisista merenkulkijanaisista lähes 60 ja - miehistä lähes 70 prosenttia on vähintään lievästi ylipainoisia. Ylipaino yhdessä henkilön iän kanssa korreloi vahvasti merenkulkijoiden työkykyyn. Laivatyöjaksoilla liikutaan selkeästi vähemmän kuin maissa vapaaviikoilla. Tämä tarkoittaa, että kokonaisliikuntamäärä on pienempi kuin esimerkiksi maissa työskentelevillä (TTL 2013). On varmasti olemassa henkilöitä jotka haluaisivat tehdä elämäntapamuutoksen, mutta eivät tiedä mistä aloittaa. Tämä voi johtaa motivaation laskemiseen ja muutoksen lykkäämiseen hamaan tulevaisuuteen. 6

7 1.3 Jaksaminen töissä Työssä jaksaminen ja oman kunnon ylläpito on äärimmäisen tärkeä asia. Hyvinvoiva henkilöstö viihtyy työssään ja tuo myös työnantajalle menestystä ja tulosta. Samalla sairauspoissaolot vähenevät, ja paine ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vähenee. Työterveyslaitoksen mukaan työpahoinvoinnista syntyy vuosittain yli 40 miljardin euron kustannukset. Niitä tulee muun muassa ennenaikaisista eläkkeistä ja sairauspoissaoloista (Peltola, 2014) 2 ForMaren tavoitteet ForMaren tavoitteena on luoda ennaltaehkäisevä kuntoutusmalli merenkulkijalle, jonka nykyiset elämäntavat ovat johtamassa häntä sairauskierteisiin ja pahimmassa tapauksessa kuntoutukseen tai sairaseläkkeelle. Työterveydenhuollossa joudutaan mielestäni keskittymään liian paljon sairashoitoon. Liian vähän mietitään mikä voisi estää kyseisten henkilöiden sairaskierteet ennen niiden syntymistä. Projektin elämäntapamuutostavoitteiden onnistumisen kannalta osallistujien tulisi sisäistää liikunnan ja terveellisen ravinnon merkitys, sekä sisällyttää nämä osaksi arkeaan. Myös lihaskestävyyden lisääminen on äärimmäisen tärkeä tavoite. Fyysisen aktiivisuuden ylläpitäminen on osallistujille helpompaa vapaa-ajalla, jolloin ohjaajan säännöllinen tapaaminen ja konsultointi onnistuu ongelmitta. Motivaation kannalta haasteellista aikaa ovat työjaksot. Yhteydenpito laivoilla on hankalaa vaihtelevien yhteyksien takia ja kunnosta huolehtiminen voi olla haastavaa sääolosuhteiden takia. Tärkeä edellytys terveellisiin elämäntapoihin on myös, että laivoissa on tarpeeksi laadukkaat kuntosalitilat, jotta liikunnan harrastaminen on mahdollista myös työympäristössä. 2.1 Staattisen työn ongelmia Terveystalon 2012 teettämän tutkimuksen mukaan yleisin syy sairauspoissaoloille ovat erilaiset selkävaivat sekä liikunta- ja tukielinten sairaudet, mitkä johtavat usein myös pidempiin sairauslomiin. Myös Merimieseläkekassan tilastojen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen. Nämä johtuvat monesti liian staattisesta työstä. Staattinen istuma-asento ei rajoitu pelkästään työpaikkaan, vaan vapaa-ajallakin ihmiset istuvat keskimäärin liikaa päivässä. Vaivat voivat myös johtua vähäisestä liikunnasta tai ylipainosta. Lihaskunnon ja kestävyyden parantamisella näitä vaivoja voidaan lieventää. Tämä on yksi oleellisimmista tavoitteista. 7

8 2.2 Sisällön suunnittelu ForMaren sisällön kehittämisessä on hyödynnetty aikaisempia työhyvinvointiprojekteja. Yksi esimerkki näistä on Merimiespalvelutoimiston vuonna 2009 kustantama hanke Arjessa kuntoon, joka oli yhteistyöprojekti Kuntoutuskeskus Petrean, Työterveyslaitoksen ja Merimiespalvelutoimiston välillä. Hankkeeseen osallistui Tallink Silja varustamon Silja Europa - aluksen työntekijöitä. Projektin lopputulokset olivat heikohkot. Arjessa kuntoon -projektiin osallistui yhteensä 50 merenkulkijaa, joista 21 keskeytti ennen loppua. Lopussa oli enää 29 henkilöä, joista puolet saavutti tavoitetulokset (Saarni 2012) Kohderyhmä Arjessa kuntoon -projektiin saivat osallistua vapaaehtoisesti kaikki halukkaat, joten ryhmässä oli sekä hyvä- että huonokuntoisia. Kaikki olivat kuitenkin motivoituneita. ForMare eroaa tästä siten, että kohderyhmänä on elämäntapamuutosta tarvitsevia merenkulkijoita, joita pyritään aktivoimaan. Aktiiviliikkujille on tarjolla monipuolisia palveluja Merimiespalvelutoimiston piirissä. Inaktiivisille näiden palveluiden käyttämisen kynnys on monesta syystä iso. Tavoitteena on, että projektin avulla saataisiin heidätkin käyttämään niitä. Haasteellista ForMaren perusajatuksessa on, että yleensä elämäntapamuutosta tarvitsevilta henkilöiltä puuttuu motivaatio. Aktiiviset ja hyväkuntoiset lähtisivät varmasti mielellään mukaan, mutta he eivät ole projektin kohderyhmä. Asianmukainen ja aktiivinen tiedotus ja markkinointi ovat projektin onnistumisen kannalta välttämättömiä. Näin saadaan projektiin oikeanlainen osallistujaryhmä. Määrä ei saa kuitenkaan korvata laatua. On tärkeämpää keskittyä kohderyhmään kuin saavuttaa jonkinlainen minimiosallistujamäärä Infoluennot motivoivana tekijänä Arjessa kuntoon projektin toimintamallissa osallistujat tapasivat yhdessä seitsemän kertaa yhden vuoden aikana. Tapaamiset pidettiin Turussa. Ne olivat kaikki eri teemapäiviä. Niissä tehtiin liikuntatestejä, harrastettiin liikuntaa ja pidettiin tietoluentoja (Saarni 2012). Teemaluentoja pidettiin osallistujien mielestä hyvänä asiana. Ne lisäsivät tietoa ja osallistujat saivat myös vertaistukea muista ryhmäläisistä. Näitä hyviä asioita pyrimme sisällyttämään ForMareen. Myös sosiaalinen kanssakäyminen muiden osallistujien kanssa voi motivoida monia. Infopäivien säännöllisyys on tärkeää. Jokaisen osallistujan tulisi saada tietää tarkat päivämäärät heti tullessaan valituksi projektiin. Tällöin hänellä on mahdollisuus sovittaa työaikansa infopäivien mukaan. 8

9 Tulemme järjestämään samanlaisia teemapäiviä isoimmissa satamakaupungeissa. Tämä antaa työvuoroista riippumatta jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden ottaa osaa jonkun kaupungin teemapäivään. Matkusteleminen voi tuottaa haasteita, mutta kaikilla on mahdollisuus osallistua infopäiviin työvuorosta riippumatta Osallistumismahdollisuuksia kodin lähellä Eri kaupunkien hyödyntäminen laskee kynnystä osallistua projektiin, sillä suuri osa merenkulkijoista asuu satamakaupungeissa tai niiden läheisyydessä. Jos henkilökohtaiset tapaamiset vaativat monen tunnin matkustamista, voi se vaikuttaa henkilön motivaatioon osallistua projektiin. Tämän takia kaikki henkilökohtaiset tapaamiset pidetään aina siinä kaupungissa, johon osallistuja on hakukaavakkeessa ilmoittanut haluavansa osallistua. Laajentaessamme projektin tarjontaa eri kaupunkeihin, saadaan varmasti laskettua osallistumiskynnystä monelle merenkulkijalle Oma ohjaaja auttaa tavoitteissa Toinen suuri ongelma työhyvinvointihankkeissa on keskeyttäjien määrä. Arjessa Kuntoon - projektissa puolet keskeytti ohjelman ennenaikaisesti (Saarni 2012). Tätä pyrimme ForMaressa muuttamaan. Henkilökohtaisen valmentajan rooli ei pelkästään ole fyysisen kunnon kehittäjänä. Ohjaaja motivoi, tukee ja on jatkuvassa yhteydessä ohjattavaansa. Tiiviin vuorovaikutuksen avulla motivaation laskeminen on epätodennäköisempää, kuin esimerkiksi ryhmätapaamismallissa, jossa tapaamisia on harvemmin. Ryhmätapaamisissa keskitytään myös laajaan osallistujajoukkoon, eivätkä yksilöt pääse esille tarpeeksi. Oma ohjaaja pystyy sähköpostin avulla olemaan yhteydessä vähintään kerran viikossa. ForMaren pilottiprojektissa kaikki 20 henkilöä suorittivat projektin alusta loppuun. Haasteellisia tilanteita oli tosin juuri osallistujan motivaation kanssa, mutta ohjaajan henkilökohtainen tuki ja vuorovaikutus ohjattavan kanssa auttoivat jatkamaan. Osallistujille on palkitsevaa, kun oma ohjaaja huolehtii juuri heidän hyvinvoinnistaan ja keskittyy yksilön tavoitteisiin Ohjatun liikunnan hyödyt tutkittu Henkilökohtaisen ohjaajan hyödyllisyyttä on myös tutkittu. Amerikkalaistutkimuksessa (Storer et al. 2013) tutkittiin henkilökohtaisen valmentajan hyötyä kuntosaliharjoittelussa verrattuna omatoimiseen harjoitteluun. Tutkimukseen osallistui 34 miestä, jotka jaettiin kahteen satunnaiseen ryhmään, joista toinen harjoitteli henkilökohtaisen valmentajan kanssa ja toinen omatoimisesti. Miehet olivat satunnaisesti kuntoliikuntaa harrastavia ja ryhmissä oli sekä normaalipainoisia että lievästi ylipainoisia. Tutkimuksen kesto oli kolme kuukautta, jonka aikana ryhmien kuului harjoitella samalla tavoin. Tavoitteena oli lihasmassan lisääminen. Kolmen kuukauden jälkeen erot olivat seuraavanlaiset: 9

10 - Lihasmassa oli lisääntynyt henkilökohtaisen valmentajan kanssa harjoittelevilla keskimäärin 1,3 kiloa. Omatoimisessa ryhmässä lisääntymisluku oli pyöreä nolla. - Voimaa testattiin penkkipunnerruksessa ja jalkaprässissä. Tulokset paranivat henkilökohtaisen valmentajan kanssa harjoittelevilla keskimäärin 44 prosenttia ja jalkaprässissä 38 prosenttia. Omatoimisen harjoittelun ryhmässä penkkipunnerrustulos parani 19 prosenttia ja jalkaprässi 25 prosenttia. - Osallistujien ponnistusvoima parani keskimäärin henkilökohtaisen valmentajan kanssa harjoittelevilla 6 prosenttia, kun omatoimisen ryhmän tulos jäi alle prosentin. - Hapenottokyky parani henkilökohtaisen valmentajan kanssa harjoittelevilla 7 prosenttia, kun omatoimisen ryhmän tulos yllättävästi heikkeni kolmella prosentilla. Kaikki oman ohjaajan kanssa harjoitelleet paransivat tuloksiaan huomattavasti, kun taas omatoimisten kehitys jäi selvästi vähemmälle. Henkilöt, jotka kuitenkin paransivat tuloksiaan omatoimisella harjoittelulla, eivät yltäneet henkilökohtaisen valmentajan kanssa harjoittelevien tuloksiin (Storer et al. 2013). Tämä tutkimus osoittaa pari tärkeää asiaa tämänkin projektin osalta. Jo kolmessa kuukaudessa on mahdollista saada suuria parannuksia aikaan. Lisäksi henkilökohtaisen valmentajan avustuksella saavutetaan tuloksia nopeammin ja tehokkaammin, kuin omatoimisella harjoittelulla Osallistujasta ohjaajaksi Tavoitteena olisi myös, että osallistujien mahdollinen liikuntainto tarttuisi työkavereihin, jolloin saataisiin hyöty moninkertaistettua. Vaikka merenkulkijalta ei löytyisikään motivaatiota liikuntaa kohtaan, asenne voi helposti muuttua, jos työkaveri innostaa omalla esimerkillään. 3 Osapuolet Tässä kappaleessa esitetään lyhyesti kaikki ForMaren osapuolet. 3.1 Merimiespalvelutoimisto Vuonna 1973 perustetun Merimiespalvelutoimiston (MEPA) tehtävänä on huolehtia siitä, että myös merenkulkijat voivat mahdollisimman tasavertaisina käyttää hyväkseen yhteiskunnallisia palveluja. Merimiespalvelutoimiston toiminta perustuu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimukseen ja suositukseen, merityöyleissopimukseen (MLC 2006) sekä merimiespalvelulakiin. MEPAn lakisääteisenä tehtävänä on tukea merenkulkijoiden aikuisopiskelua ja harrastustoimintaa sekä tarjota heille opinto-, tiedotus- ja vapaa-ajan palveluja. MEPAn toimintaa ohjaavat edustajisto ja hallitus ja sitä valvoo työ- ja elinkeinoministeriö. Käytännön toiminnasta ja taloudesta vastaa hallitus, jossa ovat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriö, merenkulkualan työmarkkinajärjestöt ja Suomen Merimieskirkko. 10

11 Merimiespalvelutoimisto toimii yhteistoimintaelimenä kotimaassa ja ulkomailla sekä merellä että satamissa tapahtuvan lakisääteisen ja vapaaehtoisen merimiespalvelutoiminnan tarkoituksenmukaisesti järjestämiseksi ja yhtenemiseksi. Tässä projektissa pyrimme juuri yhtenäistämään valtion elimenä kaikki tahot joita työhyvinvointi koskee. Yleensä työntekijän, työnantajan, eläkelaitoksen ja vakuutusyhtiöiden välillä on etäisyys ja harvemmin kaikki tekevät yhteistyötä esimerkiksi projektin avulla. Tarkoituksemme on toimia yhdistäjänä, joka sitoo kaikkia edellä mainittuja tahoja yhteistyöhön yhteisen intressin eteen. Työhyvinvoinnista hyötyvät kuitenkin kaikki tahot, miksi ei siis tehdä yhdessä tehokkaammin? 3.2 Merimieseläkekassa Merimieseläkekassa (MEK) on vanhin yksityisen sektorin työeläkelaitos, joka huolehtii merenkulkijoiden lakisääteisestä työeläketurvasta. Merimieseläkekassa myöntää ja maksaa merenkulkijoille ansiotyöhön perustuvia MEL-eläkkeitä ja -etuuksia kuten vanhuuseläke, osaaikaeläke, perhe-eläke, työkyvyttömyyseläke ja ammatillinen kuntoutus. Vuonna 1956 perustetun Merimieseläkekassan toimintaa säätelee merimieseläkelaki (MEL). Kyseisen lain mukaan Suomen lipulla seilaavien ulkomaan liikenteessä olevien kauppa-alusten ja myös jäänmurtajien miehistö ja päällystö tulee eläkevakuuttaa MEKissä. Pääsääntöjen lisäksi on joitakin erityistilanteita, jolloin merihenkilöstö on MEL:in mukaan vakuutettava eläkekassassa. Merimieseläkekassan toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriö ja finanssivalvonta. Merimieseläkelaki poikkeaa työntekijäin eläkelaista (Tyel) mm. seuraavasti: alhaisemmat ansaitut vanhuuseläkeiät sekä miehistöllä että päällystöllä, korkeammat eläkekarttumat, eläkevakuutusmaksun jakautuminen työntekijöille ja työnantajille, hautausavustus ja valtionosuus eläkemenosta. Ylintä päätösvaltaa eläkekassassa käyttää vähintään kerran vuodessa kokoontuva valtuuskunta. Valtuuskunnassa on edustettuina valtio, varustajat sekä merenkulun työntekijäjärjestöt. Merimieseläkekassan 5-jäseninen hallitus koostuu valtion, työnantaja sekä työntekijäjärjestöjen edustajista. Hallitus kokoontuu keskimääri 8 kertaa kuukaudessa. Eläkekassan toimistossa työskentelee yhteensä 24 toimihenkilöä ja eläkekassan kiinteistöjen ylläpitoa hoitavassa tytäryrityksessä työntekijöitä on 10. Eläkekassa hallinnoi reilun 900 miljoonan euron arvoista sijoitusomaisuutta. Sijoitusomaisuuden tuotto on 10 vuoden aikajänteellä ja vakavaraisuus ovat alan parhaimmistoa Uuden, vuonna 2013 strategian mukaisesti eläkekassan toiminnan tärkeitä painopisteitä on merenkulkijoiden työhyvinvoinnin edistäminen ja työurien pidentäminen. Merimieseläkelain uudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön johtamassa työryhmässä, jonka toimikausi 11

12 jatkuu saakka. Tavoitteena on saattaa merimieseläkejärjestelmää lähemmäs Tyeliä sekä pienentää valtionosuutta. Merimieseläkekassa on esimerkillisesti toiminut työhyvinvoinnin edistäjänä jo aiemmin (TrimMare ja Kehon ikä-projektit) ja rahoittaakin osin ForMare-projektia. Työnantaja eli varustamo maksaa myös tietyn osan riippuen projektiin osallistuvien työntekijöiden määrästä. Tässä vaiheessa projekti on Merimiespalvelutoimiston ja Merimieseläkekassan yhteishanke, mutta tapaturmavakuutusyhtiön mukaantuloa selvitellään. 3.3 Varustamot Jokaisella hankkeessa mukana olevalla varustamolla on oltava nimetty yhteyshenkilö, joka seuraa projektin kulkua, on tiiviissä vuorovaikutuksessa projektijohtajan kanssa sekä toimii ohjausryhmässä. Varustamon edustajan tärkeä tehtävä on tiedottaa omiin laivoihin. Edustajat voivat myös halutessaan antaa laajemman panoksen ja ideoita mitä projektin loppuraportti voisi sisältää. Kun varustamo päättää ottaa osaa projektiin, tulisi heidän valita maksimiosallistujamäärä merenkulkijoistaan. Projektiin voi osallistua maksimissaan 200 henkilöä. Yhden varustamon minimiosallistujamäärä olisi hyvä olla 10 merenkulkijaa. Tämä ei tarkoita sitä, että määrä välttämättä täyttyy. Ainoastaan kohderyhmään soveltuvia otetaan mukaan, joten määrä voi hyvinkin jäädä alle minimi- tai maksimikiintiön. Tärkeintä on se, että varustamo valmistautuu kustantamaan oman osuutensa tietyn osallistujamäärän mukaan. Hinta varustamolle määritetään siten, että se on 20 prosentin luokkaa kokonaiskustannuksista. Tätä hintaa voidaan hyvin kutsua urheilutermein low risk high reward, sillä harvoin 20 % osuudella voi saada näin suuren hyödyn rahoilleen. Työhyvinvoinnin tulisi kuulua jokaisen työnantajan intresseihin, sillä hyvinvoiva työntekijä antaa moninkertaisen hyödyn työpaikalleen Sairauspoissaolojen haasteita varustamoille Sairauspoissaolojen vaikutus ei ole ainoastaan taloudellista. Myös työn laatu saattaa kärsiä poissaolojen seurauksena. Merenkulkijan joutuessa kesken työvuoron jäämään sairauslomalle, aiheuttaa se varustamolle aina lisätoimenpiteitä, kun tämä joutuu koordinoimaan korvaajaa työntekijän tilalle. Sairausajan palkan maksamisesta koituu varustamolle lisäksi lisäkustannuksia. Sijaisen työrytmiin pääsemisessä ja perehdyttämisessä voi myös mennä aikaa, mikä ei ole optimaalinen tilanne työnantajalle. Mikäli sijaista taas ei oteta, vaan muu henkilöstö paikkaa sairauslomalle jääneen työtä, on itsestäänselvää, että laatu kärsii. Lisäksi muun henkilöstön työmoraali laskee työkuorman lisääntyessä, mikä taas voi kasvattaa sairauspoissaoloja. Miehistömäärä voi olla niin pieni, että puolikuntoiselle työntekijälle ei löydy laivalla paikkaa, vaan kaikkien pitää pystyä täysipainoiseen työntekoon. 12

13 Aluksen kiinnitys vaatii perehtyneitä ja hyväkuntoisia merenkulkijoita 3.4 R5 Athletics and health Projektin toimivuuden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että projektissa on mukana toimiva toteutusryhmä, joka huolehtii osallistujien ohjaamisesta. Tähän on valikoitunut pienehkö liikuntaan, hyvinvointiin ja kuntotestaukseen erikoistunut yritys R5 Athletics and Health. Yrityksellä on monen vuoden kokemus pitkäjaksoisesta henkilökohtaisesta valmennuksesta, jossa panostetaan turvalliseen, tehokkaaseen ja kokonaisvaltaiseen harjoitteluun. Tarjouskilpailussa R5 Athletics and Health in todettiin olevan selkeästi kustannustehokkaampi kuin muut yritykset, joilta tarjouspyyntöjä pyydettiin. Yhteensä tarjouksia tuli viideltä eri liikuntaalan yritykseltä. R5-yrityksellä oli myös kokemusta pilottiprojektista, jota he kehittivät aktiivisesti projektijohtajan kanssa. R5 ja projektijohtaja vastaavat opiskelijoiden koulutuksesta sekä perehdytyksestä työharjoitteluun. 3.5 Arcada Toteutusryhmässä toimivat myös Arcada Ammattikorkeakoulun liikunnan ja terveyden edistämislinjan kolmannen vuosikurssin opiskelijat. Arcada on opiskelijan ja 190 työntekijän ammattikorkeakoulu Helsingin Arabianrannassa. Arcadassa voi opiskella ammattikorkeakoulututkinnon ruotsin- ja englanninkielisessä koulutusohjelmassa. Ammattikorkeakoulututkinto vastaa kandidaatin tutkintoa, ja se on kansainvälisesti verrannollinen bachelor's degree -tutkinnon kanssa. Opinnot Liikunnan ja terveyden edistämisen -koulutusohjelmassa antavat valmiuksia suunnitella, kehittää ja järjestää liikunnallista ja terveyttä edistävää toimintaa. Terveyden edistämisen 13

14 opinnoissa opiskellaan terveystieteitä, terveyden edistämistä, terveyspedagogiikkaa, yrittäjyyttä, stressinhallintaa, liikuntaa ja liikunnanohjausta. Viestintä-, oppimis-, johtamis- ja yrittäjyystaidot ovat myös tärkeitä osatekijöitä opinnoissa. Liikunnanohjaajan tutkinnon Arcadassa suorittaneilla on kokonaiskuva terveydestä ja ymmärrystä terveyden, elämäntapojen ja liikunnan välisestä yhteydestä. Työtä he tekevät yksilö-, ryhmä- ja yhteiskuntatasoilla useilla areenoilla. Taidot antavat valmiudet työskennellä myös terveyskäyttäytymisen parissa monenlaisten kohderyhmien kanssa. Opinto-ohjelmasta valmistunut osaa soveltaa fyysisen harjoittelun perusperiaatteita ja lajikohtaisia tietoja liikuntasuoritusten parantamiseksi. Terveyden edistämiseen suuntautuneet liikunnanohjaajat työskentelevät monialaisessa verkostossa sellaisten projektien ja toimintojen parissa, joiden tavoite on edistää terveyttä ja hyvinvointia. Arcadan Liikunnan ja terveyden edistämisen -koulutusohjelman opiskelijat osallistuivat ForMaren pilottiprojektin toteuttamiseen alkuvuonna ja keväällä 2014 yhdessä MEPA:n ja R5:n kanssa. Kolmannen vuosikurssin opiskelijat pääsivät hyödyntämään siihen mennessä oppimiaan taitoja oikeassa työelämän hyvinvointiprojektissa laadukkaassa ohjauksessa, mihin opinnot heitä muun muassa valmistavat. Käytännön ohjaustyön harjoitteleminen (yksilöohjaus) ottaen huomioon hyvinvoinnin eri osatekijät (liikunta, ravitsemus, motivointi jne.) ja työelämään ja -ympäristöön tutustuminen antoi hyvää pohjaa ja kokemusta opiskelijoille tulevaisuuden haasteita varten. Mahdollisuus päästä soveltamaan aiemmin opittua käytännössä kehittää opiskelijoita edelleen tulevina oman alansa ammattilaisina. Lisäksi Arcada oli mukana pilottiprojektin alku- ja lopputesteissä, koska Arcadasta löytyy monipuoliset mahdollisuudet kuntotestaukseen. Arcadassa on mahdollisuus testata fyysisen kunnon eri osa-alueita, joista projektiin mukaan valikoitui kehonkoostumuksen mittaus, kestävyys- ja lihaskuntotestit. 3.6 Ohjausryhmä Edellä mainitut tahot ovat mukana projektin ohjausryhmässä, jonka tehtävänä on auttaa projektin sisällön muodostamisessa sekä vastata projektin tiedottamisesta eri merenkulun tilaisuuksissa. Ohjausryhmässä toimivat MEPAn toimitusjohtaja sekä Merimieseläkekassasta toimitusjohtaja Kari Välimäki ja hallinto- ja viestintäpäällikkö Marina Paulaharju. Mikäli vakuutusyhtiö liittyy mukaan projektiin, tulee myös heillä olemaan edustaja ohjausryhmässä. Kun varustamot ovat päättäneet ottaa osaa projektiin, voivat he valita oman edustajansa ryhmään. Merimiespalvelutoimiston hyvinvointivastaava Johan Treuthardt toimii projektijohtajana ja on vastuussa kokonaisuudesta sekä toimii toteutusryhmän esimiehenä. Hän koordinoi myös ohjausryhmän tapaamisia, jotta keskustelua projektin sisällöstä tapahtuisi tasaisin väliajoin. 14

15 4 Resurssit Projektin rahoittaminen tapahtuu yhteisesti hyödynsaajien kesken. Merimieseläkekassa rahoittaa osan projektista. Varustamo eli työnantaja on suurin hyödynsaaja, joka kustantaa osan projektista ja auttaa tarvittavissa käytännön järjestelyissä. Myös vakuutusyhtiön mukaan saaminen olisi tärkeää kokonaisuuden kannalta. Vakuutusyhtiölle on suurta hyötyä, jos työntekijöiden sairastapaukset vähenevät. On myös mahdollista, että osallistuja itse maksaisi pienen osan osallistumiskuluistaan, mikä sitoisi häntä paremmin osallistumaan kaikkiin tapahtumiin. Merimiespalvelutoimisto (MEPA) koordinoi koko projektia ja on myös projektin kehittäjä. MEPA huolehtii projektin kokonaisuuden toimivuudesta ja tarjoaa siihen resurssit työtiimin muodossa. Tavoitteena on myös palkata projektiassistentti vuonna 2015 alkavaan projektiin. Rahoitusmalli - kaikki talous kiertää MEPAn kautta joka luo projektin ja tarjoaa hyödyn kaikille osapuolille. VAKUUTUSYHTIÖ MEK TYÖNANTAJA MEPA KOHDERYHMÄ 15

16 5 Budjetti Projektin kokonaiskustannukset riippuvat paljolti osallistujamääristä ja toteutuskaupungeista. Mikäli projekti toteutetaan ainoastaan pääkaupunkiseudulla, kustannukset pysyvät alhaisina. Tällä hetkellä suunnitelmana on järjestää tapahtumia Suomen suurimmissa satamakaupungeissa Kotkassa, Helsingissä, Turussa ja Maarianhaminassa. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia kokonaisuuteen, sillä MEPAlla ei esimerkiksi ole omaa kuntosalia muualla kun Helsingissä. Myös ohjaajien palkkiot kasvavat, sillä jatkuvan matkustelun seurauksena maksetaan päivärahat ja kilometrikorvaukset. Jokaisen kunto-ohjelman ja harjoituksen on perustuttava samanlaiseen pohjaan sekä tapaan, jotta tutkimustuloksia voidaan hyödyntää vertauksissa. Mikäli käytetään eri yrityksiä, on olemassa riski, että sisältö olisi erilainen. Jokaisella yrityksellä on kuitenkin lähtökohtaisesti omat toimintatapansa ja täten ForMaren identiteetti ja laatu kärsisivät liikaa. Lisäksi jokaisen osallistujan tulisi tietää ketkä saavat käsitellä testituloksia, ja tämän tiedon pitää olla ehdottoman luottamuksellista. Nykyisellä projektimallilla on mahdollista koordinoida maksimissaan 200 henkilön suuruista osallistujaryhmää vuositasolla. Tämä vaatii myös MEPAlta suuria työresursseja vuositasolla, ja siksi projektiassistentin palkkaaminen projektivastaavan avuksi on välttämätöntä projektin toteuttamiselle. MEPAn osuus valtion elimenä työhyvinvoinnin parissa on laajenemassa. Yhteiskunnan suurimpiin kustannuksiin kuuluvia sairauspoissaoloista aiheutuvia kuluja tulisi pienentää. Työnantajalla on kuitenkin suuri vastuu huolehtia työntekijöistään. MEPAn rooli konkretisoituu siinä, että se tarjoaa valmista ennaltaehkäisevää hoitopakettia työnantajan työntekijöille. Tämänkaltaisen projektin toteuttaminen varustamon sisällä vaatisi suuren määrän työvoimaresursseja ja taloudellista panostamista. ForMaren avulla työnantaja pystyy panostamaan työhyvinvointiin huomattavasti edullisemmin. Kokonaisbudjetti 200 henkilölle on maksimissaan noin euroa. Jokainen, joka lukee projektisuunnitelman kokonaisuudessaan ja tarkastaa sisällön, voi varmaan yhtyä mielipiteeseeni, että käsissämme on yksi monipuolisimmista, mutta samalla myös kustannustehokkaimmista työhyvinvointiprojekteista, joita on järjestetty merenkulkualalla. 16

17 6 Pilottiprojekti Tammikuussa 2014 käynnistyi ForMaren pilottiprojekti, johon osallistui 20 merenkulkijaa TallinkSilja-varustamon Silja Serenade -laivasta. 6.1 Pilottiryhmä Ryhmässä oli 15 naista ja 5 miestä, yhteensä 20 osallistujaa. Ryhmän keski-ikä oli 47 vuotta. 80 % osallistujista (16 kpl) oli vähintään lievästi ylipainoisia. Keskiarvollinen BMI ylipainoisilla oli 32, mikä tarkoittaa merkittävää lihavuutta, jossa sairastuvuusriski on suuri ja kuolleisuusriski myös tavallista suurempi (Keskinen et al 2007 s. 45). Koko ryhmän keskiarvollinen aktiivisuusluokka oli projektin alkaessa 2,9; mikä Non Exercise -menetelmän mukaan (Katso liite 1.) vastaa noin tunnin säännöllistä liikuntaa viikossa. Lihaskunto oli lähes kaikilla huonolla tasolla, ainoastaan kolme osallistujaa pystyivät erinomaiseen suoritukseen toistokyykistyksissä Sisäasiainministeriön tulostaulukon mukaan, jossa viitearvoina on eritelty siviilinaisten ja -miesten iänmukaiset tulokset (2003). Vatsalihasliikkeissä kukaan ei päässyt erinomaisiin tuloksiin. Punnerruksissa yksi henkilö sai erinomaisen tuloksen. Alkutestien tuloksien perusteella parannettavaa oli lähes jokaisella osallistujalla kaikilla osaalueilla. Tulososiossa esitetään ryhmän lopulliset tulokset noin viiden kuukauden jakson jälkeen. 6.2 Tulokset Tässä osiossa kerrotaan projektin keskeisimmät tulokset. Tulokset esitetään koko ryhmän keskiarvoilla ja yhteistuloksilla, joka tarkoittaa, että kovimpia ja heikoimpia tuloksia ei saada tietää Aktiivisuusluokka Aktiivisuusluokka muuttui projektissa huomattavasti. Ennen projektia ryhmän keskinäinen aktiivisuusluokka oli 2,9; mikä vastaa noin tunnin säännöllistä liikuntaa viikossa Non-exercise - kyselyn mukaan (katso liite 1). Projektin lopussa suoritetun analyysin perusteella aktiivisuusluokka oli 6,6; joka vastaa lähes korkeinta aktiivisuusluokkaa (7). Tämä vastaa kolmea tuntia säännöllistä rasittavaa liikuntaa viikossa. 17

18 Aktiivisuusluokka tulos (ryhmän keskiarvollinen tulos) Aktiivisuusluokka Aktiivisuusluokka alussa. 2,9 Aktiivisuusluokka lopussa: 6,6 Alku Loppu Lihaskunto Lihaskunnossa tapahtui suuria parannuksia. Monet tuplasivat tuloksensa, mutta tärkeintä oli, että jokainen osallistuja teki parannuksia. Alla näkyvässä kaaviossa näkyvät koko ryhmän keskiarvotulokset. 40 Lihaskunto tulokset (ryhmän keskiarvollinen tulos) Alku Loppu Toistokyykistys Etunojapunnerrukset Istumaannousu Toistokyykistys: Alussa 19 Lopussa 37 Etunojapunnerrukset: Alussa 6 Lopussa 18 Istumaannousu: Alussa 12 Lopussa 22 18

19 6.2.3 InBody InBody-mittauksessa mitataan kehon koostumusta. Mittauksessa saadaan selville kaikki kehon tärkeimmät tiedot kuten rasvamassa, mineraalimäärät, nestetasapainot, luumassa ja paljon muuta. Nostamme alla näkyvät arvot esiin, koska ne ovat tärkeitä arvoja kokonaishyvinvointia ajatellen: Rasvan osuus kehossa (kiloissa). Lihasten osuus kehossa (kiloissa). Body mass index (BMI) Luumassan osuus kehossa (kiloissa). Jos tämä arvo on noussut, eri luustoon liittyvien sairauksien riski vähenee huomattavasti, muun muassa osteoporoosi. Viskeraalisen rasvan osuus. BMI tulos (ryhmän keskiarvollinen BMI) 30 29, ,5 28 Alku Loppu 27,5 BMI Keskiarvo Alku: 29,7 Loppu: 28,4 Rasvamassan tulos (ryhmän yhtenäinen rasvamassa) Rasva yhteensä (kiloissa) Alku: 643,4 KG Loppu: 542,2 KG Ero: -101,2 KG Alku Loppu 19

20 Lihasmassan tulokset (ryhmän yhtenäinen lihasmassa) Lihasmassa yhteensä (kiloissa) Alku: 596,6 KG Loppu: 610,1 KG Ero: +13,5 KG Alku Loppu Luumassan tulokset (ryhmän yhtenäinen luumassa) 64, , , , ,5 Luumassa yhteensä (kiloissa) Alku: 61,98 KG Loppu: 64,12 KG Ero: +2,14 KG Alku Loppu 20