Työelämän päämies-projekti Väliraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 03/2014 Milla Ryynänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämän päämies-projekti Väliraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 03/2014 Milla Ryynänen"

Transkriptio

1 Työelämän päämies-projekti Väliraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 03/201 Milla Ryynänen 28

2 SISÄLTÖ 1 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTAPROSESSIT PALVELUPOLUN MALLINTAMINEN Nykytilanteen kuvaus Pieksämäen kaupungin tuetun työllistämisen nykytilanteen prosessikaavio Kehitysvammahuollon asiakkaan prosessikaavio Vammaispalveluiden asiakkaan prosessikaavio Päihde- ja mielenterveysyksikön asiakkaan prosessikaavio Yhteistyö Bovallius-ammattiopiston hoiva-avustaja linjan kanssa Yhteistyö muiden projektien kanssa Muu tavoitteellinen yhteistyö Avotyötoiminta vs. palkkatyö TYÖHÖNVALMENNUKSEN MALLINTAMINEN Arviointipalautteet PROJEKTIN JA HENKILÖSTÖN HALLINTA Henkilöstö ja vastuualueet Toimitilat Projektin taloussuunnitelma Projektitoiminnan tuotot ja kulut Talouden seurannan toteutus Projektin johtaminen ja hallinto Projektitoiminnan johtoryhmä Työelämän päämies - projektin johtoryhmä Ohjausryhmä PROJEKTIN TOIMINTAA JA LAAJUUTTA KUVAAVAT TIEDOT PROJEKTIN TOIMINNAN TEHOKKUUDEN ARVIOINTI KUSTANNUSVAIKUTTAVUUSARVIOINTI PROJEKTIN TOIMINNAN SUUNTAAMINEN JA TYÖHÖNVALMENTAJAN ROOLI TULEVAISUUDESSA LIITTEET: PROJEKTIN VAIHEISTUS ASIAKKAIDEN ANTAMIEN ARVIOINTIEN KESKIARVOT KEVÄT TYÖNANTAJIEN ANTAMIEN ARVIOINTIEN KESKIARVOT KEVÄT

3 1 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTAPROSESSIT Projektin päämääränä on kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden päämiehisyyden edistäminen työelämässä. Työelämän päämies-projekti toteutetaan Savon Vammaisasuntosäätiön (Savas) kehittämisprojektina välisenä aikana Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) tuella. Projektin tavoitteena on kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yksilöllisten työurien tukeminen ja työhönvalmennusmallin sekä työhönvalmentajan työnkuvan luominen Pieksämäelle. Projektin tavoitteena on kehittää erityisesti vanhus- ja kotipalveluympäristöä vammaisten henkilöiden työpaikkana. Työhönvalmennuksessa käytetään apuna Yksilöllisen elämänsuunnittelun-työmenetelmiä. Projektin toiminnassa korostuu yhteistoiminnallinen kehittäminen, jonka tavoitteena on avoin ja laaja-alainen eri verkostojen välinen yhteistyö työhönvalmennusmallin luomiseksi. Projektin asiakastyön mallintamisessa huomioidaan henkilön aidot yksilölliset toiveet ja tarpeet sekä henkilölle itselleen kuuluva määräysvalta ja valinnan mahdollisuus työllistymisessä. Projektin tavoitteena on luoda Pieksämäelle selkeä palvelujärjestelmä, missä asiakkaat ohjautuvat tuetun työn työhönvalmennukseen tai työllistymisvalmiuksia tukevaan toimintaan. Molempia polkuja tarvitaan, vaikka palkkatyöhön pyrkiminen on tärkeää, niin se ei voi olla ainoa päämäärä kaikkien asiakkaiden kohdalla. Osalle asiakkaista itselleenkin riittää mielekäs työllistymisvalmiuksia tukeva toiminta. 3

4 2 PALVELUPOLUN MALLINTAMINEN Projektissa kuvataan Pieksämäellä jo olemassa olevat toimintakäytännöt ja työllistymisen palvelupolut, mitä on tarjolla ja millaista palvelua tarvitaan. Projektin tuloksina saadaan Pieksämäen kaupunkiin vakiintuneet kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistämisen toimintamallit ja tukikäytännöt prosessi- ja organisointikuvauksineen. Työuravaihtoehdot yksilöllistyvät ja lisääntyvät jo toisen asteen opintojen jälkeen. Projekti tuottaa oppaan työpaikoille osatyökykyisen henkilön perehdyttämiseen ja hänen erityistarpeidensa huomioimiseen työpaikoilla. Myös kotipalvelun ja vanhustyön asiakkaat saavat tiedotteen kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden roolista ja työn sisällöstä palvelutehtävissä. Työhönvalmennusmalli on tarkoitus toteuttaa niin, että se on kattaa kaiken Pieksämäen kaupungissa tällä saralla tapahtuvan toiminnan eri asiakasryhmien kanssa. Jokaiselle palveluntuottajalle on määritelty oma roolinsa ja osaamisalueensa. Näitä palvelujärjestelmän osa-alueita kehitetään ja kuvataan palveluntuottajista muodostetuissa kehittämistyöryhmissä. Kehitettävän työhönvalmennusmallin tarkoituksena on siis hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita ja niiden vahvuuksia uuden toimintamallin kehittämisessä. Yhteistyöllä on tarkoitus saada aikaiseksi kaikkia toimijoita hyödyttäviä ratkaisuja. Tulevaisuudessa suuri joukko ihmisiä jäämässä eläkkeelle Pieksämäen kaupungin organisaatiosta ja kaikkiin tehtäviin ei palkata uusia tekijöitä. Työtä joudutaan siis tehostamaan entistäkin enemmän. Samaan aikaan osatyökykyisten työtilaisuudet ovat Pieksämäen kaupungin organisaatiossakin vähenemässä heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden määrä kasvaa koko ajan, joten Pieksämäen kaupungin näkökulmasta mallintamistyö on projektin tärkein tehtävä. Pieksämäen kaupunki on avainasemassa palvelujen kehittämisessä ja määräraha osatyökykyisten palkkaamiseksi on budjetoitava talousarvioon, kuten vanhushuollon määrärahojen osalta onkin jo tehty. Pyrkimyksenä on kehittää säästöihin perustuvaa ajattelua. Osatyökykyiset halutaan nähdä työyhteisöissä varmempana rakenteena kuin kokemattomien lyhytaikaisten sijaisten palkkaaminen. Tähän rakenteen muutokseen Pieksämäen kaupunki toivoo projektilta apua ja tukea, varsinkin kustannusten määrittämisen osalta. Vanhushuollon budjetointi osatyökykyisten palkkaamisen osalta voisi toimia esimerkkinä eri yksiköille töiden uudelleen järjestämisestä. Pieksämäen kaupungille on tulossa käyttöön osaamiskartoitus, jonka avulla voitaisiin selvittää myös osatyökykyisten palkkauksen perusteet. Työllistymisen palvelupolun kuvaus on tehtävä niin, ettei sen toteutuminen ole kiinni viranhaltijasta/henkilöstä, vaan lähtee tarpeesta. Keskeisintä on asiakkaan oma tavoite. Yli hallintorajojen ylittävää yhteistyötä tarvitaan myös tässä. Projekti miettii Pieksämäen kaupungin kanssa, mitä palveluja kaupunki haluaa itse tuottaa omana toimintanaan. Kaiken ei tarvitse olla ostopalveluja, vaikka eri toimijoilla onkin mahdollisuus tarjota palveluitaan täydentämään kaupungin omaa toimintaa. Tarkoituksena on kartoittaa kaupungin ja vanhusten nykyisin käyttämät ostopalvelut ja selvittää voidaanko rakenteita muuttamalla saada aikaiseksi säästöjä. Projektin aikana on huomattu, että päiväaikaiseen toimintaan tarvitaan edelleen vaihtoehtoja ja eri tasoja. Nykyisin käytössä olevat päivätoiminta, työtoiminta, avotyötoiminta, palkkatuettu työ ja palkallinen työ ovat tarpeellisia porrastuksia, mutta asiakkaiden sijoittumiseen eri tasoille tarvitaan arviointipisteitä. Työkyvyn arviointi on tärkeässä merkityksessä, kun mietitään asiakkaan

5 sijoittumista päiväaikaisen toiminnan eri osa-alueille. Työkyvyn arviointiin tarvitaan ehdottomasti lisäresursseja ja kattavuutta koskettamaan suurempaa asiakasryhmää. Vuonna 2013 voimaan tullut työvoimapalveluiden lakiuudistus mahdollisti sen, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla henkilöillä on tasavertaisesti käytettävissä kaikki työttömille työnhakijoille kohdennetut Te -hallinnon palvelut. Tällä on suuri asenteellinen merkitys niin viranomaispuolella kuin työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle itselleen. Työntekijöiden rooliksi jää rohkaista työkyvyttömyyseläkkeellä olevia hakeutumaan Te -palveluiden pariin. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, ettei työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työllistyminen tätä väylää pitkin ole edistynyt aikaisempaan verrattuna lainkaan. Todennäköisesti tulevat kuntaliitokset ja SOTE -muutokset tulevat vaikuttamaan sekä osatyökykyisten elämään että myös projektin tavoitteisiin. Pieksämäen kaupungin vammaispalvelut on sitoutunut puoltamaan projektin tavoitteita tulevaisuudessakin. On hyvä tulevaa suurkuntaa ajatellen on Pieksämäellä olemassa jatkossa valmis toimintamalli, jonka kustannukset ja hyödyt ovat selvitetty. Pieksämäen kaupunki rakennuttaa uuden 60-paikkaisen vanhusyksikön, joka valmistuu Tämän yksikön suunnittelussa otetaan huomioon, mitkä työt voisi tehdä osatyökykyisten toimesta. Työelämän päämiesprojekti olisi mukana tässä suunnittelussa. Projekti on listannut soveltuvat työtehtävät yhdessä Bovallius ammattiopiston Hoiva-avustaja linjan opiskelijoiden kanssa. Lista on luovutettu eteenpäin Pieksämäen kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujohtajalle. Anna-Liisa Miettinen on mitoittanut 2 osatyökykyistä työntekijää uuteen Pieksämäen kaupungin palvelukotiin, joka aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa. Projekti auttaa löytämään nämä 2 avustavissa työtehtävissä toimivaa työntekijää. Kun heidät on valittu, niin projektin työhönvalmentaja voi valmentaa heitä syksyn 201 aikana tulevaan tehtäväänsä. 5

6 2.1 Nykytilanteen kuvaus Työllistymisen tukemisen palvelujärjestelmää ja eri toimijoiden tarjoamia palveluita on kuvattu yhteistyössä verkoston kanssa. Työskentelyn lopputuloksena on syntynyt nykytilanteen prosessikuvaukset. Valmiit kuvaukset ovat käytettävissä eri osapuolille projektin päättymisen jälkeenkin. Työskentelyä jatketaan verkoston edustajien kanssa pienemmissä kehittämistyöryhmissä tulevaisuuden työhönvalmennusmallin visioimiseksi Pieksämäen kaupungin tuetun työllistämisen nykytilanteen prosessikaavio 6

7 2.1.2 Kehitysvammahuollon asiakkaan prosessikaavio Vammaispalveluiden asiakkaan prosessikaavio 7

8 2.1. Päihde- ja mielenterveysyksikön asiakkaan prosessikaavio 2.2 Yhteistyö Bovallius-ammattiopiston hoiva-avustaja linjan kanssa Projektitiimi on pitänyt oppitunteja Bovallius-ammattiopiston Hoiva-avustajalinjalle Työllistymien tukeminen opintokokonaisuuden alla. Opiskelijoiden taso on hyvin vaihteleva, joka on asettanut omat haasteensa tuntien sisältöjen suunnittelemiseen. Opiskelijoiden kanssa on mietitty ja kirjattu ylös Digitaalisen portfolion avulla mm. heidän vahvuuksiaan ja toiveitaan työllistymisen suhteen, tehty työhakemus ja cv sekä suunniteltu ja toteutettu virkistymistuokioita vanhuksille. Tämän lisäksi suunnitelmissa on vielä mm. tutustumiskäyntejä mm. vanhainkotiin ja päiväkotiin. Työhönvalmennusmalli kuvataan oppilaitoksen näkökulmasta Hoiva-avustajalinjan kanssa tehdyn yhteistyön perusteella. 2.3 Yhteistyö muiden projektien kanssa Aspa:n edustajat Silta Työhön-projektista kävivät perehdyttämässä.3.13 kehittämäänsä Työn tukimallia (Työpaikkavalmantaja). Yhteistyön tavoitteena oli ottaa malli mukautettuna käyttöön Pieksämäellä. Tarkoituksena oli suunnitella koulutus, joka olisi kohdennettu työpaikkavalmentaja mallista poiketen yhden ihmisen sijaan koko työyhteisölle. Projektipäällikkö oli mukana suunnittelemassa Bovallius ammattiopiston ja Seurakuntaopiston edustajien kanssa Pieksämäen kaupungin työyhteisöille suunnattua koulutusta osatyökykyisten vastaanottamiseen ja hyväksymiseen. Koulutus oli tarkoitus järjestää yhteistyössä molempien oppilaitosten kanssa. Koulutuksen oli tarkoitus alkaa syksyllä Koulutuksentarjoajat tekivät Pieksämäen kaupungille tarjouksen koulutuksen toteuttamisesta, mutta Pieksämäen kaupunki halusi siirtää 8

9 koulutuksen toteutuksen keväälle 201. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että suunniteltu koulutus on hukkumassa kaupungin tiukan säästökuurin ja tulossa olevien koko henkilöstöä koskevien lomautusten jalkoihin. Projektipäällikkö on mukana Rinnekoti-säätiön Taidoista työpoluiksi- hankkeen ohjausryhmässä. Taidoista työpoluiksi -projektin tavoitteena on edistää vuosina kehitysvammaisten omien toiveiden toteutumista työpoluilla kohti palkkatyötä. Projektin aikana nostetaan esiin kehitysvammaisten työllistymistä estäviä ja edistäviä tekijöitä sekä luodaan toimintamalleja näiden esteiden voittamiseksi. Oleellista projektissa on kehitysvammaisille soveltuvien työkyvyn arviointimenetelmien koonti ja toimivuuden vertailu. Projekti toteutetaan RAY:n tuella yhteistyössä Espoon kaupungin, Savon vammaisasuntosäätiön Työelämän päämies -projektin sekä Kehitysvammaisten tukiliiton Uudenmaan tukipiirin kanssa. 2. Muu tavoitteellinen yhteistyö Työkokous Pieksämäen kaupungin esimiehille ja päättäjille pidettiin Kolmituntinen kokous pidettiin ennen perusturvalautakunnan kokousta. Työkokoukseen kutsuttiin perusturvalautakunnan jäsenet sekä muiden lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kaupungin esimiesten lisäksi. Kokouksen koollekutsujana toimi Pieksämäen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtaja. Työkokouksen tarkoituksena oli tiedottaa osatyökykyisten työn järjestämiseen ja työhönvalmennukseen liittyvistä asioista sekä siitä mitä työmarkkinoilla on tulevaisuudessa tapahtumassa kaupungin henkilöstöraporttien ja ennusteiden lisäksi. Työkokouksen sisältö koski kaikkia eri kohderyhmiä osatyökykyisten työllistymisessä. Työkokouksen tavoitteena oli lisäksi lisätä tietämystä ja luoda kumppanuus perusturvalautakunnan kanssa niin, että he ovat mukana projektin tavoitteiden suuntaamisessa omien toiveidensa pohjalta. Työkokoukseen osallistui 18 henkilöä. Järjestetty työkokous oli onnistunut ja tarpeellinen. Päättäjät tarvitsevat päätöksentekonsa tueksi esimerkkejä asiakastapauksista ja vaikuttavuudesta. Seuraava työkokous järjestetään loppuvuodesta 201, kun Diakin projektille tekemä kustannusvaikuttavuusarvioinnin loppuraportti on käytettävissä. Uusi yhteistyömalli Pieksämäen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan kanssa käynnistyi Nuorten päämiesten-ryhmällä. Ryhmää ohjaavat projektin työhönvalmentaja ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Ryhmän osallistujamääräksi suunniteltiin enintään 6 nuorta. Nuoret käyvät ensin kerran viikossa kolmen kuukauden ajan sitouttavalla ryhmäjaksolla, jossa tarkoituksena on oppia työelämän pelisääntöjä ja vanhushuollon työkentällä tarvittavia taitoja. Tämän jälkeen he siirtyvät ohjaajien kanssa kerran viikossa kolmeksi kuukaudeksi Karjalankadun palvelukodille kuntouttavaan työtoimintaan. Yhteistyön tavoitteena on mallintaa uusi työtapa sekä löytää nuorille uusia työllistymisen polkuja. Ryhmän toiminnassa on ollut mukana 3 nuorta. Muut ryhmään suunnitellut nuoret olivat estyneitä osallistumaan sairauslomien vuoksi. Projekti tiedusteli mahdollisuutta ottaa ryhmään mukaan kehitysvammaisia nuoria hallintorajat ylittävän yhteistyön pilotoimiseksi ja mallintamiseksi, mutta se jäi tässä yhteistyötyömallissa toteutumatta Projekti on suunnitellut vammaispalvelujen asiakkaille uudenlaista vaihtoehtoa päiväaikaisen toiminnan järjestämiseksi yhteistyössä Keski-Savon Hoivakehityksen sekä Pieksämäen kaupungin sosiaaliohjaajan kanssa. Vaikka selkeä tarve tämäntyyppiselle toiminnalle on olemassa, niin uutta toimintaa ei ole mahdollista toteuttaa tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa. Varsinkaan, kun kysymyksessä ei ole subjektiivinen oikeus. Yksittäisten asiakkaiden on mahdollista kuitenkin 9

10 tarvittaessa integroitua Keski-Savon Hoivakehitys ry:n päiväaikaiseen toimintaan mukaan, joka lisää todellisia vaihtoehtoja. Projekti seuraa Pieksämäen kaupungin Hiekanpään elämänkaarikylän suunnitelmien toteutumista. Tähän hankkeeseen liittyen projekti on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa työhönvalmennuksen osalta ensi syksynä alkavaa kehitysvammahuollon ja Seurakuntaopiston yhteistä ryhmää, joka toimii suunnitellun elämänkaarikylän alueella. Ryhmään on suunniteltu kehitysvammaista 12 nuorta, jotka toimivat työpajamaisesti Seurakuntaopiston campuksen alueella ja projektin työhönvalmentaja valmentaa heitä eteenpäin elämänkaarikylä-ideologian mukaisesti soveltuviin työtehtäviin. Tähän ryhmään voidaan integroida myös vammaispalvelujen ja psykiatrian poliklinikan asiakkaita. 2.5 Avotyötoiminta vs. palkkatyö Avotyötoiminta on puhuttanut paljon valtakunnallisesti,. Pieksämäen kaupunki on toteuttanut kehitysvammaisten avotyötoiminnan esimerkillisen hienosti. Avotyötoiminta on puhuttanut paljon ja puhuttaa edelleenkin sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Avotyötoiminnan takana ei toistaiseksi ole lakia, vaan kysymys on paikallisista toimintamalleista. Avotyötoiminnan asema on haasteellinen sekä juridisesta että eettisestä näkökulmasta. Avotyötoimintaan pitäisi tulossa uusia linjauksia STM:n TEOS-työryhmän toimesta. Käytännön työ ja asiakkaiden sekä työnantajien kokemukset ovat osoittaneet, että sitä tarvitaan työtoimintana edelleenkin. Tosiasia on se, avotyötoiminta on ollut tällä hetkellä ainoa väylä asiakkaiden pääsemiseksi avoimille työmarkkinoille. Uhkana on, että jos tämäkin ovi sulkeutuu, niin työllistymisestä tulee entistä haasteellisempaa. Pieksämäen kaupunki on hoitanut esimerkillisen hienosti avotyötoimintasopimuksensa. Näin ollen odotetaan uusien valtakunnallisten linjausten syntymistä ja jatketaan avotyötoimintasopimuksia käyttämistä, kunnes uudet valtakunnalliset ohjeistukset julkaistaan. Toiminnan tavoitteena on, ettei työtoiminnasta tai avotyötoiminnasta tule asiakkaalle koko aikuisiän kestäviä työuria, vaan säännöllisten arviointien avulla voidaan arvioida työssä kehittymistä ja siirtymistä lähemmäksi palkkatyötä. Pieksämäen kaupungin on mahdollista työllistää ilman eläketurvaa olevia henkilöitä avotyötoiminnan sijaan Sosiaalihuoltolain 27 d mukaisen vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaan toimintaan. Eläketurvan piirissä oleviin tätä pykälää ei Pieksämäellä sovelleta. 3 TYÖHÖNVALMENNUKSEN MALLINTAMINEN Projektissa on ollut mukana tähän mennessä 10 asiakasta. Edellisenä toimintavuonna on suunniteltu tulevaisuuden suuntaviivoja siihen, minkälaista mallia työhönvalmennukseen halutaan kehittää. Projektiin tulevien asiakkaiden kriteerejä ja valintaa tiukennettiin nykyisestä niin, että työllistyminen on oikeasti realistinen tavoite. Asiakastyössä käytetyt työmenetelmät ovat olleet toimivia, mutta asiakkaiden työllistyminen on edelleen todella haasteellista. Tehdyn asiakastyön aikana on käynyt selville, että asiakkaasta saatavien esitietojen tulisi olla realistisempia työkyvyn osalta. Saadut esitiedot eivät ole vastanneet todellisuutta. Työelämän vaatimukset ovat tällä hetkellä niin kovat, että työntekijöiden täytyy olla todella osaavia pystyäkseen työllistymään avoimille työmarkkinoille. Kehitysvammaisille ei löydy soveltuvia työtehtäviä, työelämän kovien vaatimusten ja kiristyneen taloustilanteen vuoksi. Tämän takia uusien asiakkaiden mukaantulon osalta on käytetty harkintaa ja keskitytty työhönvalmennusmallin rakenteiden kehittämistyöhön. 10

11 Projektin prosessien oikeaa suuntaamista tuetun työllistämisen ja työllistymistä tukevan toiminnan kehittämiseen on pidetty tärkeänä. Tärkeää on myös tuoda julki työnantajien näkemys työhönvalmennuksesta ja työntekijältä vaadittavista ominaisuuksista. Työhönvalmentajan työhön tarvitaan käytännön läheisiä työmenetelmiä asiakkaan työkyvyn arvioimiseksi ja palvelujen suuntaamiseksi.. Tähänastisesta asiakastyöstä on tehty Swot-analyysi (liitteenä). Sen pohjalta on määritelty määritellään keskeisimmät kehittämiskohteet prosesseittain ja laadittu niille arviointipisteet. Asiakastyötä arvioidaan säännöllisesti koko projektin toiminnan ajan. Savaksella käytössä oleva DomaCare-asiakastietojärjestelmä on otettu käyttöön myös projektissa asiakastietojen tallentamiseen. 3.1 Arviointipalautteet Yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja työnantajien antamat arviointipalautteiden mukaan projektin toiminta on edelleen hyvällä mallilla. Palautteista nousseet kehittämiskohteet on huomioitu projektin toiminnassa. PROJEKTIN JA HENKILÖSTÖN HALLINTA.1 Henkilöstö ja vastuualueet Työelämän päämiesprojektin työntekijät Milla Ryynänen Projektipäällikkö Anne Sahlberg Työhönvalmentaja Kirsi Ruutala Kehittämispäällikkö Kuopio Vastuualueet Projektin hallinta ja henkilöstö Yhteistoiminnallinen kehittäminen Levittäminen, tiedottaminen, kouluttaminen, konsultointi Dokumentointi ja raportointi Työhönvalmennuksen suunnittelu ja toteutus. Yksilökeskeisen työskentelyn suunnittelu ja toteutus Sidosryhmätyöskentely Projektipäällikön esimies Tukee projektia tavoitteen mukaisessa toiminnassa, verkostoitumisessa, verkostoyhteistyössä ja juurruttamisessa Työaikaresurssit / /2015 8/2011-9/ % työaika 11

12 Projektin henkilöstön kanssa käydään kehityskeskustelut vuosittain ja koulutetun työnohjaajan palvelut ovat olleet käytössä elokuusta 2012 alkaen. Työnohjaus on tapahtunut kerran kuukaudessa ja sen tavoitteena on ollut parantaa työn laatua entisestään. Menetelminä on käytetty oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä. Työnohjaus on ollut työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Projektilla on käytössä koulutussuunnitelma, jota täydennetään vuosittain. Koulutussuunnitelman sisällössä on huomioitu projektin laadukkaassa toteuttamisessa vaadittava ammattitaito ja työntekijöiden henkilökohtaiset kehittymistavoitteet. Projektipäällikkö on osallistunut Vates-säätiön järjestämään Proprojektit-työpajaan. Koulutuksessa on keskitytty työllistämisprojektien erityispiirteisiin ja haasteisiin, toimintatapojen muuttamisesta sekä tulosten jalkauttamisesta ja vaikuttavuuden parantamisesta. Projektipäällikkö on suorittanut Johtamisen erikoisammattitutkinnon 09/201 mennessä. Projektitiimi on osallistunut asiakkaan työkykyä arvioivaan Melba-koulutukseen ja saavat menetelmän käyttöön tarvittavan pätevyyden kevään 201 aikana. Tämän jälkeen tarkoituksena on hankkia myös pätevyys Imba-arviointien tekemiseen. Menetelmiä voidaan hyödyntää projektin asiakastyössä. Projekti osallistui Pieksämäellä pidettävän Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa -foorumin käytännön järjestelyihin sekä sisällön tuottamiseen. Tilaisuus oli Hietsun päivätoiminnan tiloissa. Syksyn ohjausryhmän kokous päätettiin perua ja tilalla tarjotaan mahdollista osallistua edellä mainittuun foorumiin..2 Toimitilat Projektin työtilat Laaksotie 7 menivät sisäilmaongelmien vuoksi työterveyshuollon määräyksestä lopullisesti käyttökieltoon 11/2013. Projektin työntekijät tekivät kahden kuukauden ajan töitä kotoa käsin. Uusien työtilojen löytymisessä oli haasteita, mutta uudet tilat vuokrattiin alkaen Pieksämäen kaupungilta osoitteesta Lampolahdenkatu 2-. Uusien tilojen myötä säilyy yhteistyö edelleen Pieksämäen kaupungin avohuollonohjaajan kanssa. Projekti joutui hävittämään suuren osan tavaroistaan, jotta lisäaltistuminen sisäilmasta aiheutuneille ongelmille voidaan jatkossa välttää. Projekti ei voi käyttää RAY:ltä saamiensa ohjeiden mukaan projektirahoja uusien tavaroiden hankkimiseen. Pieksämäen kaupunki on Laaksotien kiinteistönomistaja vastuussa sattuneesta vahingosta, joten korvaavat tuotteet hankittiin saatavalla korvaussummalla. Ne tavarat, jotka voitiin puhdistaa, puhdistettiin Asbete Oy:n toimesta..3 Projektin taloussuunnitelma Työelämän päämies-projektin tulot vuosina koostuvat Raha-automaattiyhdistyksen C- avustuksesta, mikä on yhteensä Toiminnan kulut ja tuotot Yhteensä

13 . Projektitoiminnan tuotot ja kulut Tuottojen erittely Selvitysvuonna, Talousarvio, Poikkeama talousarviosta, RAY-avustus Yhteensä, Kulujen erittely Palkat Henkilöstösivukulut Muut henkilöstökulut Vuokra- ja kiinteistökulut Muut palveluiden ostot Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut kulut Yhteensä, Projektissa on toimiva talouden suunnittelu-, seuranta ja kustannuslaskentajärjestelmä. Projektin talous on toteutunut suunnitellusti. Resurssien käyttö on painottunut projektin ydinprosesseihin. Muutokset eivät vaikuta projektin toimintaan ja talousarvioon merkittävästi. Seuraavalle vuodelle siirtyvä avustus on otettu huomioon projektin vuosien kokonaisrahoituksessa..5 Talouden seurannan toteutus Maaliskuu: Maaliskuu: Syyskuu: Projektin budjetin toteuman tarkastus edelliseltä vuodelta ja kuluvan vuoden budjetin päivitys Projektiraportointi edelliseltä vuodelta. (Ray) Projektin toimintasuunnitelman ja budjetin toteuman tarkastelu.6 Projektin johtaminen ja hallinto Työelämän päämies-projekti kuuluu Savon Vammaisasuntosäätiön kehittämisyksikön alaisuuteen. Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Projektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 2009 ulkoisessa auditoinnissa. Vuonna 2011 on toteutettu uusinta-auditointi. Säätiössä toimii projektitoiminnan johtoryhmä, joka vastaa yleisesti säätiön projektitoiminnan johtamisesta, laadusta ja pelisäännöistä. Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päättää projektin aloittamisesta, hyväksyy vuosittain budjetin ja tilinpäätöksen, sekä vahvistaa raportit. Säätiön johdon muodostaa toimitusjohtaja sekä säätiön laadunhallinnasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluista vastaava palvelujohtaja. 13

14 .7 Projektitoiminnan johtoryhmä Esittää projektin käynnistämistä ja päättämistä säätiön hallitukselle. Nimeää yksittäisen projektin johtoryhmän. Kokoontuu kahdesti vuodessa tai tarpeen mukaan. Projektitoiminnan johtoryhmän muodostaa toimitusjohtaja, palvelujohtaja ja kehittämispäällikkö..8 Työelämän päämies - projektin johtoryhmä Työelämän päämies -projektin johtoryhmän tapaamiset on järjestetty noin 2 kuukauden välein toiminnan alusta saakka. Johtoryhmä työskentely on suunnitelmallista, jolloin sillä pyritään vastaamaan projektin toiminnan ajankohtaisiin kysymyksiin ja toiminnan suunnittelemiseen. Johtoryhmä työskentelystä kirjataan asialistat sekä muistiot. Vuoden 2012 aikana tapaamisia oli neljä kertaa. Projektin johtoryhmään kuuluvat projektipäällikkö, säätiön kehittämispäällikkö, säätiön palvelujohtaja sekä Pieksämäen vammais- ja vanhustyönjohtaja. Pieksämäen kaupungin avopalveluohjaajan katsottiin olevan tarpeellinen jäsen johtoryhmässä, joten hänet pyydettiin mukaan johtoryhmän toimintaan vuoden 2012 aikana. Johtoryhmätyöskentelyn keskeisenä ajatuksena on Pieksämäen kaupungin tavoite ja visio työhönvalmennukselle eli ollaanko projektissa etenemässä kohti mallia, jota Pieksämäellä halutaan toteuttaa? Johtoryhmän tehtäviä: Vahvistaa projektin tavoitteet Hyväksyy työ- ja toimintasuunnitelmat Hyväksyy projektin tulokset ja raportit Suuntaa resurssit Seuraa projektin tavoitteiden toteutumista Huolehtii projektin oppimisprosessin johtamisesta ja projektin tarvitsemasta tuesta Vastaa viime kädessä projektin onnistumisesta Kokoontuu 1-2 kk:n välein tai tarvittaessa.9 Ohjausryhmä Työelämän päämies projektin-ohjausryhmän tehtävänä on antaa mahdollisimman laaja asiantuntemus projektin toiminnan tueksi. Ohjausryhmä koostuu alueellisista toimijoista, jotka ovat projektin yhteistyökumppaneita juurrutustyössä. Ohjausryhmään pyydettiin toimijoita erilaisista kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden verkostoista. Ohjausryhmän jäsenet ovat tekemisissä tuetun työllistämisen ja työhönvalmennuksen kanssa. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokoontumisajankohta noudattaa pääosin projektin rahoittajalle Ray:lle toimitettavien vuosiselvitysten aikataulutusta (maaliskuu/huhtikuu ja elokuu/syyskuu). Ohjausryhmän kutsuu koolle projektipäällikkö. Kokouskutsu ja esityslista sekä kokouksessa käsiteltävä aineisto lähetetään sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille vähintään viikkoa ennen 1

15 tapaamista. Kokouksen puheenjohtajana toimii yleensä projektipäällikkö ja sihteerinä projektin työhönvalmentaja. Mikäli ohjausryhmään nimetty edustaja on estynyt osallistumasta ohjausryhmän tapaamiseen, on toivottavaa, että kokoukseen osallistuu tapauskohtaisesti hänen sijaisensa. Kokouspalkkioita ja/tai matkakulukorvauksia ei pääsääntöisesti makseta. Alusta alkaen on ohjausryhmän kokouksissa käsitelty projektin kuulumisten lisäksi kehittämistyön tulosten juurruttamista eli mitä Työelämän päämies- projektin jälkeen? Ohjausryhmän jäseniä on pyydetty miettimään oman organisaationsa roolia työhönvalmennuksen kehittämisessä ja juurruttamisessa. Projektilta on toivottu jo olemassa olevien tuki- ja palvelumuotojen kuvaus eri asiakasryhmien näkökulmista. Samalla kuvattaisiin järjestelmien sekä eri toimijoiden tuottamien palveluiden kuvaukset. Ihannetilanteessa kuvausten perusteella asiakkaalla olisi mahdollisuus valita itselleen sopivat tukimuodot. Avointa, ammatillista yhteistyötä toivottiin lisää eri toimijoiden välillä. Selkeiden sopimusten myötä uskottiin roolien selkiytyvän ja jokaiselle palveluntuottajalla löytyvän oma roolinsa sekä osaamisalueensa. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä tarvitaan erityisesti palveluiden nivelvaiheessa. Asiakkaille toivottiin tiedon siirtymiseksi henkilökohtaista tietosalkkua käyttöön sekä arkista tekemistä. Projektin toivottiin vievän eteenpäin asennevaikuttamista ja uusien työkäytäntöjen löytymistä ja hyväksymistä. Tärkeää on selvittää myös eri alojen vastuukysymyksiä. Ohjausryhmän tehtäviä ovat projektin etenemisen ja tavoitteiden saavuttamisen seuraaminen projektin työtapojen ja kehittämishaasteiden arvioiminen toiminnan ideoiminen projektin kokemusten pohjalta asiantuntemuksen antaminen projektin käyttöön tiedon välittäminen taustayhteisöihin sidosryhmien osallisuuden varmentaminen projektin tulosten hyödyntäminen ja levittäminen 15

16 Ohjausryhmä Nimi Marja Kirjavainen, työhönvalmentaja Riitta Liisa Rotinen, koulutuspäällikkö Marja Niemelä, päätoiminen opettaja Anne Purhonen, toiminnanjohtaja Anneli Ramstedt, kehitysvammaohjaaja Sisko Sandberg, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Kirsi Reinikainen, sosiaaliohjaaja Siru Rönkkönen, kuntoutusohjaaja Kaija Heiskanen, kotihoidon johtaja Toivo Jauhiainen, opiskelija Kirsi Ruutala, kehittämispäällikkö Milla Ryynänen, projektipäällikkö Anne Sahlberg, työhönvalmentaja Saila Rummukainen Seppo Kauppinen, johtaja Sirpa-Liisa Pääkkönen Ulla Nyrönen Ari ja Arja Hänninen Organisaatio Bovallius-ammattiopisto Diak, Pieksämäki Etelä-Savon ammattiopisto Keski-Savon Hoivakehitys ry Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupunki Päämiesten edustaja Savas Savas Savas Savas/Rahkapuiston palvelukoti Savoset Monipalvelukeskus Seurakuntaopisto S. ja A. Bovalliuksen säätiö/meetit-hanke Omaisten edustajat 16

17 5 PROJEKTIN TOIMINTAA JA LAAJUUTTA KUVAAVAT TIEDOT Sovitut tapaamiset ajalla Projektipäällikkö Työhönvalmentaja Henkilökohtaiset tapaamiset Yhteydenotot (puhelin/sähköposti) Muu tapaaminen Työhönvalmennuspäivät työpaikalla Kontaktit työnantajiin (puhelin/sähköposti) Koulutuspäivät Yhteistyötoimikunnan kokoukset Kehittämisyksikön sisäiset tapaamiset Johtoryhmän kokoukset Ohjausryhmän kokoukset Rinnekotisääätiö / Taidoista työpoluiksiprojektin ohjausryhmän kokous Työnohjaus 9 Projektin esittely 8 Järjestetyt koulutus-/seminaaritailaisuudet 2 Järjestettyjen koulutus-/seminaaritilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä Muiden järjestettyjen tapahtumien lukumäärä 1 99 Muihin järjestettyihin tapahtumiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä 18 17

18 Bovallius-ammattiopiston Hoivaavustajalinajalle pidetyt tunnit 56 6 PROJEKTIN TOIMINNAN TEHOKKUUDEN ARVIOINTI Johtoryhmän jäsenet täyttivät projektipäällikköä lukuun ottamatta projektin toiminnan tehokkuuden arvioinnin. Keskustelussa todettiin, että projektin tavoitteet ovat toteutuneet yli odotusten, koska tavoitteita on laajennettu matkan varrella. Projektin toiminnan todettiin olevan joustavaa. Omasta toiminnasta on opittu arvioinnin avulla ja sen myötä on projektin toimintaa pystytty tarpeen mukaan muuttamaan. Omaa toimintaa on arvioitu rohkean kriittisesti. Projektin toiminta aikataulullisesti on ollut kokonaisuutena suunnitelman mukaista, joistain yksittäisistä osa-alueista ollaan jäljessä, mutta ne eivät vaikuta heikentävästi kokonaisuuteen. Projektin työntekijät eivät ole vaihtuneet ja aihepiiriin liittyvää tietoa ja osaamista on hyödynnetty erittäin tehokkaasti. Verkostoitumisen todettiin olevan ansiokasta ja asianmukaista. Taloudellisten resurssien hyödyntäminen on ollut riittävän tehokasta ja Pieksämäen kaupunki on hyötynyt projektin toiminnasta jo tässä vaiheessa. 7 KUSTANNUSVAIKUTTAVUUSARVIOINTI Projektin budjetista on mahdollista käyttää kustannusvaikuttavuusarvioinnin teettämiseen ulkopuolisella asiantuntijalla. Hankittava palvelu on kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden erilaisten tuetun työllistymisen palvelupolkujen kustannusvaikuttavuuden arviointi. Arviointiin sisältyy Työelämän päämies-projektissa kehitettävän työhönvalmennusmallin kustannusvaikuttavuuden ja hyvinvointivaikutusten arviointi. Kysymyksessä on hankinta, joka alittaa hankintalain (38/2007) 15 asetetun kynnysarvon eli on pienhankinta. Hankinta suoritetaan neuvottelumenettelynä. Tarjouspyyntö kustannusvaikuttavuuden arvioinnista lähetettiin kolmelle toimijalle eli Tampereen teknilliselle korkeakoululle, Wellbe Oy:lle ja Diakoniaammattikorkeakoulu Oy:lle. Arvioinnin tekijäksi valittiin Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy. Päätöksen perusteluna oli annettu kustannusarvio suhteessa projektin budjettiin. Diakin mallin katsottiin pureutuvan parhaiten kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta vaihtoehtoisten palvelupolkujen kautta. Myös toimintaympäristön tuntemus katsottiin eduksi.. Kustannusvaikuttavuusarvioinnin arviointikysymyksiä ovat miten Työelämän päämies-projektin toteuttama työhönvalmennus on vaikuttanut henkilöiden hyvinvointiin ja palvelupolkujen kustannuksiin? Millaiseksi henkilöiden hyvinvointi ja palvelupolkujen kustannukset muodostuvat Pieksämäellä ilman Työelämän päämies-projektin työhönvalmennusta? 8 PROJEKTIN TOIMINNAN SUUNTAAMINEN JA TYÖHÖNVALMENTAJAN ROOLI TULEVAISUUDESSA Projektin asiakkaat eivät ole työllistyneet palkkatyöhön massiivisesta tuesta huolimatta, joten projektissa keskitytään tulevana toimintavuotena aktiivista asiakastyötä enemmän jatkopolkujen kehittämiseen eri palveluntuottajien kanssa. Tärkeää on löytää ja kehittää vaihtoehtoja mielekkäälle toiminnalle ja työkyvyn ylläpitämiselle. Projekti tuottaa tarvekuvauksia asiakkaista ja miettii eri toimijoiden kanssa, kuinka he pystyvät niihin vastaamaan. Tarkoituksena on järjestää työkokous asioiden esittelemiseksi ja yhteistyön suunnittelemiseksi. Projektin asiakkaat, jotka eivät ole työllistyneet, voivat toimia uuden mallin kehittämistyön pilotteina. 18

19 Työhönvalmentajan työnkuva tulee tulevaisuudessa projektin jälkeen painottumaan enemmän palvelujen koordinoivan työelämäkentän palveluasiantuntijan rooliin, joka on sekä työhönvalmennuksen että päämiehisyyden asiantuntija. Hänen vastuullaan on huolehtia yksilöllisen otteen toteutumisesta ja asiakkaan kokonaistilanteen säännöllisistä arvioinneista. Työotteen tulee olla etsivä, jolloin Työelämän päämies -idea toteutuu ja jää elämään. Mietittäväksi jää voisiko työhönvalmentajalla olla tulevaisuudessa oma budjetti, jolloin hän voisi huolehtia mm. työosuusrahojen maksamisesta. Yksilöllisen elämänsuunnittelua tulee korostaa päiväaikaisen toiminnan suunnittelussa. Pieksämäen kaupungin kehitysvammahuolto voi toimia tässä projektin lisäksi suunnannäyttäjänä 19

20 PROJEKTIN VAIHEISTUS liite 1 Projektin toiminnan keskeiset prosessit ja vaiheistus projektin elinkaarella Yksilöllisten työllistymisen tukimuotojen kehittäminen Palvelupolun mallintaminen Työllistymisen tukemisen palvelujärjestelmän kuvaaminen Palvelujärjestelmään tutustuttu 3 Nykyinen työllistymisen tukemisen 2 palvelujärjestelmä kuvattu Palvelujärjestelmän osa-alueita ja,3 kuvattu kehittämistyöryhmissä Tulevaisuuden työllistymisen tukemisen palvelujärjestelmä kuvattu Kuvauksen väliarviointi 3 Kuvauksen loppuarviointi 3 Työllistymisen tukemisen palvelujärjestelmän kehittäminen Nykytilanteeseen tutustuttu ja kuvattu, tulevaisuutta visoitu Vammaispalvelutyöntekijöiden ja projektin muutto yhteisiin toimitiloihin Työkokous kaupungin päättäjille, johdolle ja muille viranhaltijoille pidetty Selvittämissuunnitelma laadittu eri viranhaltijoiden kanssa Erilaiset osatyökykyisten työn järjestämismuodot koottu Työhönvalmennuksen eri järjestämismuodot koottu Erilaisten työn järjestämismuotojen kustannukset laskettu ja vertailtu Työhönvalmennuksen eri järjestämismuotojen kustannukset laskettu ja vertailtu Tulevaisuuden palvelujärjestelmä työllistymisen tukemiseksi luotu Työhönvalmennuksen roolin selvittäminen oppilaitosten palvelumuotona

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työelämän päämies-projekti Toimintasuunnitelma Savon Vammaisasuntosäätiö 09/2013 Milla Ryynänen

Työelämän päämies-projekti Toimintasuunnitelma Savon Vammaisasuntosäätiö 09/2013 Milla Ryynänen Työelämän päämies-projekti Toimintasuunnitelma Savon Vammaisasuntosäätiö 09/2013 Milla Ryynänen 19 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTAPROSESSIT 3 2. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ 3 2.1. Asiakkuus

Lisätiedot

Työelämän päämies-projekti Väliraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 04/2013 Milla Ryynänen

Työelämän päämies-projekti Väliraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 04/2013 Milla Ryynänen Työelämän päämies-projekti Väliraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 0/2013 Milla Ryynänen 3 1. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTAPROSESSIT 3 2. PALVELUPOLUN MALLINTAMINEN 3 2.1. Yhteistyö Asumispalvelusäätiö

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari

Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari Aija Kettunen Pieksämäki 17.11.2015 18.11.2015 1 Sisältö Arviointikysymykset Taloudellisen arvioinnin

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287

Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287 Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287 Työllistämiskynnyksen madaltamistoimia Teot Tutuiksi (2013-2015) on jatkohanke Toive (2010-2011), Toiveesta totta

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011 Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet KVTL Kevät 2011 Lähtökohta 1/2 Tilaisuus voi olla ennakoiva Halutaan tietää ja keskustella asioista miten kehitysvammaisten / vammaisten ja heidän perheidensä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Klubitaloista tukea arkeen ja työllistymiseen. 2.12.2013 Lea Nikula

Klubitaloista tukea arkeen ja työllistymiseen. 2.12.2013 Lea Nikula Klubitaloista tukea arkeen ja työllistymiseen 2.12.2013 Lea Nikula Nuorten Ystävät vankalla pohjalla Perustettu 1907 Oulussa Ensimmäinen työntekijä tittelillä katulastenkaitsija Ainolan lastentarha 1914

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa Vaikeasti työllistyvät kunnissa -seminaari VATES-säätiö Simo Klem 18.1.2011 Vates-säätiön selvitys Askel-hankkeessa Arvioitiin vammaisten

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

ARVIOINTI TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISSA KEHITETTÄVÄN TYÖHÖNVALMENNUSMALLIN VAIKUTUKSISTA KUSTANNUKSIIN JA HYVINVOINTIIN

ARVIOINTI TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISSA KEHITETTÄVÄN TYÖHÖNVALMENNUSMALLIN VAIKUTUKSISTA KUSTANNUKSIIN JA HYVINVOINTIIN ARVIOINTI TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISSA KEHITETTÄVÄN TYÖHÖNVALMENNUSMALLIN VAIKUTUKSISTA KUSTANNUKSIIN JA HYVINVOINTIIN Versio: 1.0/27.1.2015 Hyväksytty Tekijä: Johanna Laine 25.11.2014 Tarkastanut: Milla

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖNVALMENTAJILLE KOKEMUKSISTA TE-PALVELUISSA KEHITYSVAMMAISEN ASIAKKAAN KANSSA

KYSELY TYÖHÖNVALMENTAJILLE KOKEMUKSISTA TE-PALVELUISSA KEHITYSVAMMAISEN ASIAKKAAN KANSSA RAPORTTI.5.5 KYSELY TYÖHÖNVALMENTAJILLE KOKEMUKSISTA TE-PALVELUISSA KEHITYSVAMMAISEN ASIAKKAAN KANSSA Rinnekoti-Säätiö Rinnekodintie, 98 Espoo etunimi.sukunimi@rinnekoti.fi (9) 855 (6) Kyselyn perustiedot

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Toimintaa ylläpitävä organisaatio Vaalijalan Kuntayhtymä -Kotipaikka Pieksämäki

Lisätiedot

Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014

Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014 Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014 Lataa kirja ilmaiseksi! Oikeita töitä Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Suomesta Face2Face

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot