Työelämän päämies-projekti Väliraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 03/2014 Milla Ryynänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämän päämies-projekti Väliraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 03/2014 Milla Ryynänen"

Transkriptio

1 Työelämän päämies-projekti Väliraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 03/201 Milla Ryynänen 28

2 SISÄLTÖ 1 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTAPROSESSIT PALVELUPOLUN MALLINTAMINEN Nykytilanteen kuvaus Pieksämäen kaupungin tuetun työllistämisen nykytilanteen prosessikaavio Kehitysvammahuollon asiakkaan prosessikaavio Vammaispalveluiden asiakkaan prosessikaavio Päihde- ja mielenterveysyksikön asiakkaan prosessikaavio Yhteistyö Bovallius-ammattiopiston hoiva-avustaja linjan kanssa Yhteistyö muiden projektien kanssa Muu tavoitteellinen yhteistyö Avotyötoiminta vs. palkkatyö TYÖHÖNVALMENNUKSEN MALLINTAMINEN Arviointipalautteet PROJEKTIN JA HENKILÖSTÖN HALLINTA Henkilöstö ja vastuualueet Toimitilat Projektin taloussuunnitelma Projektitoiminnan tuotot ja kulut Talouden seurannan toteutus Projektin johtaminen ja hallinto Projektitoiminnan johtoryhmä Työelämän päämies - projektin johtoryhmä Ohjausryhmä PROJEKTIN TOIMINTAA JA LAAJUUTTA KUVAAVAT TIEDOT PROJEKTIN TOIMINNAN TEHOKKUUDEN ARVIOINTI KUSTANNUSVAIKUTTAVUUSARVIOINTI PROJEKTIN TOIMINNAN SUUNTAAMINEN JA TYÖHÖNVALMENTAJAN ROOLI TULEVAISUUDESSA LIITTEET: PROJEKTIN VAIHEISTUS ASIAKKAIDEN ANTAMIEN ARVIOINTIEN KESKIARVOT KEVÄT TYÖNANTAJIEN ANTAMIEN ARVIOINTIEN KESKIARVOT KEVÄT

3 1 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTAPROSESSIT Projektin päämääränä on kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden päämiehisyyden edistäminen työelämässä. Työelämän päämies-projekti toteutetaan Savon Vammaisasuntosäätiön (Savas) kehittämisprojektina välisenä aikana Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) tuella. Projektin tavoitteena on kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yksilöllisten työurien tukeminen ja työhönvalmennusmallin sekä työhönvalmentajan työnkuvan luominen Pieksämäelle. Projektin tavoitteena on kehittää erityisesti vanhus- ja kotipalveluympäristöä vammaisten henkilöiden työpaikkana. Työhönvalmennuksessa käytetään apuna Yksilöllisen elämänsuunnittelun-työmenetelmiä. Projektin toiminnassa korostuu yhteistoiminnallinen kehittäminen, jonka tavoitteena on avoin ja laaja-alainen eri verkostojen välinen yhteistyö työhönvalmennusmallin luomiseksi. Projektin asiakastyön mallintamisessa huomioidaan henkilön aidot yksilölliset toiveet ja tarpeet sekä henkilölle itselleen kuuluva määräysvalta ja valinnan mahdollisuus työllistymisessä. Projektin tavoitteena on luoda Pieksämäelle selkeä palvelujärjestelmä, missä asiakkaat ohjautuvat tuetun työn työhönvalmennukseen tai työllistymisvalmiuksia tukevaan toimintaan. Molempia polkuja tarvitaan, vaikka palkkatyöhön pyrkiminen on tärkeää, niin se ei voi olla ainoa päämäärä kaikkien asiakkaiden kohdalla. Osalle asiakkaista itselleenkin riittää mielekäs työllistymisvalmiuksia tukeva toiminta. 3

4 2 PALVELUPOLUN MALLINTAMINEN Projektissa kuvataan Pieksämäellä jo olemassa olevat toimintakäytännöt ja työllistymisen palvelupolut, mitä on tarjolla ja millaista palvelua tarvitaan. Projektin tuloksina saadaan Pieksämäen kaupunkiin vakiintuneet kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistämisen toimintamallit ja tukikäytännöt prosessi- ja organisointikuvauksineen. Työuravaihtoehdot yksilöllistyvät ja lisääntyvät jo toisen asteen opintojen jälkeen. Projekti tuottaa oppaan työpaikoille osatyökykyisen henkilön perehdyttämiseen ja hänen erityistarpeidensa huomioimiseen työpaikoilla. Myös kotipalvelun ja vanhustyön asiakkaat saavat tiedotteen kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden roolista ja työn sisällöstä palvelutehtävissä. Työhönvalmennusmalli on tarkoitus toteuttaa niin, että se on kattaa kaiken Pieksämäen kaupungissa tällä saralla tapahtuvan toiminnan eri asiakasryhmien kanssa. Jokaiselle palveluntuottajalle on määritelty oma roolinsa ja osaamisalueensa. Näitä palvelujärjestelmän osa-alueita kehitetään ja kuvataan palveluntuottajista muodostetuissa kehittämistyöryhmissä. Kehitettävän työhönvalmennusmallin tarkoituksena on siis hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita ja niiden vahvuuksia uuden toimintamallin kehittämisessä. Yhteistyöllä on tarkoitus saada aikaiseksi kaikkia toimijoita hyödyttäviä ratkaisuja. Tulevaisuudessa suuri joukko ihmisiä jäämässä eläkkeelle Pieksämäen kaupungin organisaatiosta ja kaikkiin tehtäviin ei palkata uusia tekijöitä. Työtä joudutaan siis tehostamaan entistäkin enemmän. Samaan aikaan osatyökykyisten työtilaisuudet ovat Pieksämäen kaupungin organisaatiossakin vähenemässä heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden määrä kasvaa koko ajan, joten Pieksämäen kaupungin näkökulmasta mallintamistyö on projektin tärkein tehtävä. Pieksämäen kaupunki on avainasemassa palvelujen kehittämisessä ja määräraha osatyökykyisten palkkaamiseksi on budjetoitava talousarvioon, kuten vanhushuollon määrärahojen osalta onkin jo tehty. Pyrkimyksenä on kehittää säästöihin perustuvaa ajattelua. Osatyökykyiset halutaan nähdä työyhteisöissä varmempana rakenteena kuin kokemattomien lyhytaikaisten sijaisten palkkaaminen. Tähän rakenteen muutokseen Pieksämäen kaupunki toivoo projektilta apua ja tukea, varsinkin kustannusten määrittämisen osalta. Vanhushuollon budjetointi osatyökykyisten palkkaamisen osalta voisi toimia esimerkkinä eri yksiköille töiden uudelleen järjestämisestä. Pieksämäen kaupungille on tulossa käyttöön osaamiskartoitus, jonka avulla voitaisiin selvittää myös osatyökykyisten palkkauksen perusteet. Työllistymisen palvelupolun kuvaus on tehtävä niin, ettei sen toteutuminen ole kiinni viranhaltijasta/henkilöstä, vaan lähtee tarpeesta. Keskeisintä on asiakkaan oma tavoite. Yli hallintorajojen ylittävää yhteistyötä tarvitaan myös tässä. Projekti miettii Pieksämäen kaupungin kanssa, mitä palveluja kaupunki haluaa itse tuottaa omana toimintanaan. Kaiken ei tarvitse olla ostopalveluja, vaikka eri toimijoilla onkin mahdollisuus tarjota palveluitaan täydentämään kaupungin omaa toimintaa. Tarkoituksena on kartoittaa kaupungin ja vanhusten nykyisin käyttämät ostopalvelut ja selvittää voidaanko rakenteita muuttamalla saada aikaiseksi säästöjä. Projektin aikana on huomattu, että päiväaikaiseen toimintaan tarvitaan edelleen vaihtoehtoja ja eri tasoja. Nykyisin käytössä olevat päivätoiminta, työtoiminta, avotyötoiminta, palkkatuettu työ ja palkallinen työ ovat tarpeellisia porrastuksia, mutta asiakkaiden sijoittumiseen eri tasoille tarvitaan arviointipisteitä. Työkyvyn arviointi on tärkeässä merkityksessä, kun mietitään asiakkaan

5 sijoittumista päiväaikaisen toiminnan eri osa-alueille. Työkyvyn arviointiin tarvitaan ehdottomasti lisäresursseja ja kattavuutta koskettamaan suurempaa asiakasryhmää. Vuonna 2013 voimaan tullut työvoimapalveluiden lakiuudistus mahdollisti sen, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla henkilöillä on tasavertaisesti käytettävissä kaikki työttömille työnhakijoille kohdennetut Te -hallinnon palvelut. Tällä on suuri asenteellinen merkitys niin viranomaispuolella kuin työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle itselleen. Työntekijöiden rooliksi jää rohkaista työkyvyttömyyseläkkeellä olevia hakeutumaan Te -palveluiden pariin. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, ettei työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työllistyminen tätä väylää pitkin ole edistynyt aikaisempaan verrattuna lainkaan. Todennäköisesti tulevat kuntaliitokset ja SOTE -muutokset tulevat vaikuttamaan sekä osatyökykyisten elämään että myös projektin tavoitteisiin. Pieksämäen kaupungin vammaispalvelut on sitoutunut puoltamaan projektin tavoitteita tulevaisuudessakin. On hyvä tulevaa suurkuntaa ajatellen on Pieksämäellä olemassa jatkossa valmis toimintamalli, jonka kustannukset ja hyödyt ovat selvitetty. Pieksämäen kaupunki rakennuttaa uuden 60-paikkaisen vanhusyksikön, joka valmistuu Tämän yksikön suunnittelussa otetaan huomioon, mitkä työt voisi tehdä osatyökykyisten toimesta. Työelämän päämiesprojekti olisi mukana tässä suunnittelussa. Projekti on listannut soveltuvat työtehtävät yhdessä Bovallius ammattiopiston Hoiva-avustaja linjan opiskelijoiden kanssa. Lista on luovutettu eteenpäin Pieksämäen kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujohtajalle. Anna-Liisa Miettinen on mitoittanut 2 osatyökykyistä työntekijää uuteen Pieksämäen kaupungin palvelukotiin, joka aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa. Projekti auttaa löytämään nämä 2 avustavissa työtehtävissä toimivaa työntekijää. Kun heidät on valittu, niin projektin työhönvalmentaja voi valmentaa heitä syksyn 201 aikana tulevaan tehtäväänsä. 5

6 2.1 Nykytilanteen kuvaus Työllistymisen tukemisen palvelujärjestelmää ja eri toimijoiden tarjoamia palveluita on kuvattu yhteistyössä verkoston kanssa. Työskentelyn lopputuloksena on syntynyt nykytilanteen prosessikuvaukset. Valmiit kuvaukset ovat käytettävissä eri osapuolille projektin päättymisen jälkeenkin. Työskentelyä jatketaan verkoston edustajien kanssa pienemmissä kehittämistyöryhmissä tulevaisuuden työhönvalmennusmallin visioimiseksi Pieksämäen kaupungin tuetun työllistämisen nykytilanteen prosessikaavio 6

7 2.1.2 Kehitysvammahuollon asiakkaan prosessikaavio Vammaispalveluiden asiakkaan prosessikaavio 7

8 2.1. Päihde- ja mielenterveysyksikön asiakkaan prosessikaavio 2.2 Yhteistyö Bovallius-ammattiopiston hoiva-avustaja linjan kanssa Projektitiimi on pitänyt oppitunteja Bovallius-ammattiopiston Hoiva-avustajalinjalle Työllistymien tukeminen opintokokonaisuuden alla. Opiskelijoiden taso on hyvin vaihteleva, joka on asettanut omat haasteensa tuntien sisältöjen suunnittelemiseen. Opiskelijoiden kanssa on mietitty ja kirjattu ylös Digitaalisen portfolion avulla mm. heidän vahvuuksiaan ja toiveitaan työllistymisen suhteen, tehty työhakemus ja cv sekä suunniteltu ja toteutettu virkistymistuokioita vanhuksille. Tämän lisäksi suunnitelmissa on vielä mm. tutustumiskäyntejä mm. vanhainkotiin ja päiväkotiin. Työhönvalmennusmalli kuvataan oppilaitoksen näkökulmasta Hoiva-avustajalinjan kanssa tehdyn yhteistyön perusteella. 2.3 Yhteistyö muiden projektien kanssa Aspa:n edustajat Silta Työhön-projektista kävivät perehdyttämässä.3.13 kehittämäänsä Työn tukimallia (Työpaikkavalmantaja). Yhteistyön tavoitteena oli ottaa malli mukautettuna käyttöön Pieksämäellä. Tarkoituksena oli suunnitella koulutus, joka olisi kohdennettu työpaikkavalmentaja mallista poiketen yhden ihmisen sijaan koko työyhteisölle. Projektipäällikkö oli mukana suunnittelemassa Bovallius ammattiopiston ja Seurakuntaopiston edustajien kanssa Pieksämäen kaupungin työyhteisöille suunnattua koulutusta osatyökykyisten vastaanottamiseen ja hyväksymiseen. Koulutus oli tarkoitus järjestää yhteistyössä molempien oppilaitosten kanssa. Koulutuksen oli tarkoitus alkaa syksyllä Koulutuksentarjoajat tekivät Pieksämäen kaupungille tarjouksen koulutuksen toteuttamisesta, mutta Pieksämäen kaupunki halusi siirtää 8

9 koulutuksen toteutuksen keväälle 201. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että suunniteltu koulutus on hukkumassa kaupungin tiukan säästökuurin ja tulossa olevien koko henkilöstöä koskevien lomautusten jalkoihin. Projektipäällikkö on mukana Rinnekoti-säätiön Taidoista työpoluiksi- hankkeen ohjausryhmässä. Taidoista työpoluiksi -projektin tavoitteena on edistää vuosina kehitysvammaisten omien toiveiden toteutumista työpoluilla kohti palkkatyötä. Projektin aikana nostetaan esiin kehitysvammaisten työllistymistä estäviä ja edistäviä tekijöitä sekä luodaan toimintamalleja näiden esteiden voittamiseksi. Oleellista projektissa on kehitysvammaisille soveltuvien työkyvyn arviointimenetelmien koonti ja toimivuuden vertailu. Projekti toteutetaan RAY:n tuella yhteistyössä Espoon kaupungin, Savon vammaisasuntosäätiön Työelämän päämies -projektin sekä Kehitysvammaisten tukiliiton Uudenmaan tukipiirin kanssa. 2. Muu tavoitteellinen yhteistyö Työkokous Pieksämäen kaupungin esimiehille ja päättäjille pidettiin Kolmituntinen kokous pidettiin ennen perusturvalautakunnan kokousta. Työkokoukseen kutsuttiin perusturvalautakunnan jäsenet sekä muiden lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kaupungin esimiesten lisäksi. Kokouksen koollekutsujana toimi Pieksämäen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtaja. Työkokouksen tarkoituksena oli tiedottaa osatyökykyisten työn järjestämiseen ja työhönvalmennukseen liittyvistä asioista sekä siitä mitä työmarkkinoilla on tulevaisuudessa tapahtumassa kaupungin henkilöstöraporttien ja ennusteiden lisäksi. Työkokouksen sisältö koski kaikkia eri kohderyhmiä osatyökykyisten työllistymisessä. Työkokouksen tavoitteena oli lisäksi lisätä tietämystä ja luoda kumppanuus perusturvalautakunnan kanssa niin, että he ovat mukana projektin tavoitteiden suuntaamisessa omien toiveidensa pohjalta. Työkokoukseen osallistui 18 henkilöä. Järjestetty työkokous oli onnistunut ja tarpeellinen. Päättäjät tarvitsevat päätöksentekonsa tueksi esimerkkejä asiakastapauksista ja vaikuttavuudesta. Seuraava työkokous järjestetään loppuvuodesta 201, kun Diakin projektille tekemä kustannusvaikuttavuusarvioinnin loppuraportti on käytettävissä. Uusi yhteistyömalli Pieksämäen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan kanssa käynnistyi Nuorten päämiesten-ryhmällä. Ryhmää ohjaavat projektin työhönvalmentaja ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Ryhmän osallistujamääräksi suunniteltiin enintään 6 nuorta. Nuoret käyvät ensin kerran viikossa kolmen kuukauden ajan sitouttavalla ryhmäjaksolla, jossa tarkoituksena on oppia työelämän pelisääntöjä ja vanhushuollon työkentällä tarvittavia taitoja. Tämän jälkeen he siirtyvät ohjaajien kanssa kerran viikossa kolmeksi kuukaudeksi Karjalankadun palvelukodille kuntouttavaan työtoimintaan. Yhteistyön tavoitteena on mallintaa uusi työtapa sekä löytää nuorille uusia työllistymisen polkuja. Ryhmän toiminnassa on ollut mukana 3 nuorta. Muut ryhmään suunnitellut nuoret olivat estyneitä osallistumaan sairauslomien vuoksi. Projekti tiedusteli mahdollisuutta ottaa ryhmään mukaan kehitysvammaisia nuoria hallintorajat ylittävän yhteistyön pilotoimiseksi ja mallintamiseksi, mutta se jäi tässä yhteistyötyömallissa toteutumatta Projekti on suunnitellut vammaispalvelujen asiakkaille uudenlaista vaihtoehtoa päiväaikaisen toiminnan järjestämiseksi yhteistyössä Keski-Savon Hoivakehityksen sekä Pieksämäen kaupungin sosiaaliohjaajan kanssa. Vaikka selkeä tarve tämäntyyppiselle toiminnalle on olemassa, niin uutta toimintaa ei ole mahdollista toteuttaa tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa. Varsinkaan, kun kysymyksessä ei ole subjektiivinen oikeus. Yksittäisten asiakkaiden on mahdollista kuitenkin 9

10 tarvittaessa integroitua Keski-Savon Hoivakehitys ry:n päiväaikaiseen toimintaan mukaan, joka lisää todellisia vaihtoehtoja. Projekti seuraa Pieksämäen kaupungin Hiekanpään elämänkaarikylän suunnitelmien toteutumista. Tähän hankkeeseen liittyen projekti on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa työhönvalmennuksen osalta ensi syksynä alkavaa kehitysvammahuollon ja Seurakuntaopiston yhteistä ryhmää, joka toimii suunnitellun elämänkaarikylän alueella. Ryhmään on suunniteltu kehitysvammaista 12 nuorta, jotka toimivat työpajamaisesti Seurakuntaopiston campuksen alueella ja projektin työhönvalmentaja valmentaa heitä eteenpäin elämänkaarikylä-ideologian mukaisesti soveltuviin työtehtäviin. Tähän ryhmään voidaan integroida myös vammaispalvelujen ja psykiatrian poliklinikan asiakkaita. 2.5 Avotyötoiminta vs. palkkatyö Avotyötoiminta on puhuttanut paljon valtakunnallisesti,. Pieksämäen kaupunki on toteuttanut kehitysvammaisten avotyötoiminnan esimerkillisen hienosti. Avotyötoiminta on puhuttanut paljon ja puhuttaa edelleenkin sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Avotyötoiminnan takana ei toistaiseksi ole lakia, vaan kysymys on paikallisista toimintamalleista. Avotyötoiminnan asema on haasteellinen sekä juridisesta että eettisestä näkökulmasta. Avotyötoimintaan pitäisi tulossa uusia linjauksia STM:n TEOS-työryhmän toimesta. Käytännön työ ja asiakkaiden sekä työnantajien kokemukset ovat osoittaneet, että sitä tarvitaan työtoimintana edelleenkin. Tosiasia on se, avotyötoiminta on ollut tällä hetkellä ainoa väylä asiakkaiden pääsemiseksi avoimille työmarkkinoille. Uhkana on, että jos tämäkin ovi sulkeutuu, niin työllistymisestä tulee entistä haasteellisempaa. Pieksämäen kaupunki on hoitanut esimerkillisen hienosti avotyötoimintasopimuksensa. Näin ollen odotetaan uusien valtakunnallisten linjausten syntymistä ja jatketaan avotyötoimintasopimuksia käyttämistä, kunnes uudet valtakunnalliset ohjeistukset julkaistaan. Toiminnan tavoitteena on, ettei työtoiminnasta tai avotyötoiminnasta tule asiakkaalle koko aikuisiän kestäviä työuria, vaan säännöllisten arviointien avulla voidaan arvioida työssä kehittymistä ja siirtymistä lähemmäksi palkkatyötä. Pieksämäen kaupungin on mahdollista työllistää ilman eläketurvaa olevia henkilöitä avotyötoiminnan sijaan Sosiaalihuoltolain 27 d mukaisen vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaan toimintaan. Eläketurvan piirissä oleviin tätä pykälää ei Pieksämäellä sovelleta. 3 TYÖHÖNVALMENNUKSEN MALLINTAMINEN Projektissa on ollut mukana tähän mennessä 10 asiakasta. Edellisenä toimintavuonna on suunniteltu tulevaisuuden suuntaviivoja siihen, minkälaista mallia työhönvalmennukseen halutaan kehittää. Projektiin tulevien asiakkaiden kriteerejä ja valintaa tiukennettiin nykyisestä niin, että työllistyminen on oikeasti realistinen tavoite. Asiakastyössä käytetyt työmenetelmät ovat olleet toimivia, mutta asiakkaiden työllistyminen on edelleen todella haasteellista. Tehdyn asiakastyön aikana on käynyt selville, että asiakkaasta saatavien esitietojen tulisi olla realistisempia työkyvyn osalta. Saadut esitiedot eivät ole vastanneet todellisuutta. Työelämän vaatimukset ovat tällä hetkellä niin kovat, että työntekijöiden täytyy olla todella osaavia pystyäkseen työllistymään avoimille työmarkkinoille. Kehitysvammaisille ei löydy soveltuvia työtehtäviä, työelämän kovien vaatimusten ja kiristyneen taloustilanteen vuoksi. Tämän takia uusien asiakkaiden mukaantulon osalta on käytetty harkintaa ja keskitytty työhönvalmennusmallin rakenteiden kehittämistyöhön. 10

11 Projektin prosessien oikeaa suuntaamista tuetun työllistämisen ja työllistymistä tukevan toiminnan kehittämiseen on pidetty tärkeänä. Tärkeää on myös tuoda julki työnantajien näkemys työhönvalmennuksesta ja työntekijältä vaadittavista ominaisuuksista. Työhönvalmentajan työhön tarvitaan käytännön läheisiä työmenetelmiä asiakkaan työkyvyn arvioimiseksi ja palvelujen suuntaamiseksi.. Tähänastisesta asiakastyöstä on tehty Swot-analyysi (liitteenä). Sen pohjalta on määritelty määritellään keskeisimmät kehittämiskohteet prosesseittain ja laadittu niille arviointipisteet. Asiakastyötä arvioidaan säännöllisesti koko projektin toiminnan ajan. Savaksella käytössä oleva DomaCare-asiakastietojärjestelmä on otettu käyttöön myös projektissa asiakastietojen tallentamiseen. 3.1 Arviointipalautteet Yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja työnantajien antamat arviointipalautteiden mukaan projektin toiminta on edelleen hyvällä mallilla. Palautteista nousseet kehittämiskohteet on huomioitu projektin toiminnassa. PROJEKTIN JA HENKILÖSTÖN HALLINTA.1 Henkilöstö ja vastuualueet Työelämän päämiesprojektin työntekijät Milla Ryynänen Projektipäällikkö Anne Sahlberg Työhönvalmentaja Kirsi Ruutala Kehittämispäällikkö Kuopio Vastuualueet Projektin hallinta ja henkilöstö Yhteistoiminnallinen kehittäminen Levittäminen, tiedottaminen, kouluttaminen, konsultointi Dokumentointi ja raportointi Työhönvalmennuksen suunnittelu ja toteutus. Yksilökeskeisen työskentelyn suunnittelu ja toteutus Sidosryhmätyöskentely Projektipäällikön esimies Tukee projektia tavoitteen mukaisessa toiminnassa, verkostoitumisessa, verkostoyhteistyössä ja juurruttamisessa Työaikaresurssit / /2015 8/2011-9/ % työaika 11

12 Projektin henkilöstön kanssa käydään kehityskeskustelut vuosittain ja koulutetun työnohjaajan palvelut ovat olleet käytössä elokuusta 2012 alkaen. Työnohjaus on tapahtunut kerran kuukaudessa ja sen tavoitteena on ollut parantaa työn laatua entisestään. Menetelminä on käytetty oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä. Työnohjaus on ollut työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Projektilla on käytössä koulutussuunnitelma, jota täydennetään vuosittain. Koulutussuunnitelman sisällössä on huomioitu projektin laadukkaassa toteuttamisessa vaadittava ammattitaito ja työntekijöiden henkilökohtaiset kehittymistavoitteet. Projektipäällikkö on osallistunut Vates-säätiön järjestämään Proprojektit-työpajaan. Koulutuksessa on keskitytty työllistämisprojektien erityispiirteisiin ja haasteisiin, toimintatapojen muuttamisesta sekä tulosten jalkauttamisesta ja vaikuttavuuden parantamisesta. Projektipäällikkö on suorittanut Johtamisen erikoisammattitutkinnon 09/201 mennessä. Projektitiimi on osallistunut asiakkaan työkykyä arvioivaan Melba-koulutukseen ja saavat menetelmän käyttöön tarvittavan pätevyyden kevään 201 aikana. Tämän jälkeen tarkoituksena on hankkia myös pätevyys Imba-arviointien tekemiseen. Menetelmiä voidaan hyödyntää projektin asiakastyössä. Projekti osallistui Pieksämäellä pidettävän Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa -foorumin käytännön järjestelyihin sekä sisällön tuottamiseen. Tilaisuus oli Hietsun päivätoiminnan tiloissa. Syksyn ohjausryhmän kokous päätettiin perua ja tilalla tarjotaan mahdollista osallistua edellä mainittuun foorumiin..2 Toimitilat Projektin työtilat Laaksotie 7 menivät sisäilmaongelmien vuoksi työterveyshuollon määräyksestä lopullisesti käyttökieltoon 11/2013. Projektin työntekijät tekivät kahden kuukauden ajan töitä kotoa käsin. Uusien työtilojen löytymisessä oli haasteita, mutta uudet tilat vuokrattiin alkaen Pieksämäen kaupungilta osoitteesta Lampolahdenkatu 2-. Uusien tilojen myötä säilyy yhteistyö edelleen Pieksämäen kaupungin avohuollonohjaajan kanssa. Projekti joutui hävittämään suuren osan tavaroistaan, jotta lisäaltistuminen sisäilmasta aiheutuneille ongelmille voidaan jatkossa välttää. Projekti ei voi käyttää RAY:ltä saamiensa ohjeiden mukaan projektirahoja uusien tavaroiden hankkimiseen. Pieksämäen kaupunki on Laaksotien kiinteistönomistaja vastuussa sattuneesta vahingosta, joten korvaavat tuotteet hankittiin saatavalla korvaussummalla. Ne tavarat, jotka voitiin puhdistaa, puhdistettiin Asbete Oy:n toimesta..3 Projektin taloussuunnitelma Työelämän päämies-projektin tulot vuosina koostuvat Raha-automaattiyhdistyksen C- avustuksesta, mikä on yhteensä Toiminnan kulut ja tuotot Yhteensä

13 . Projektitoiminnan tuotot ja kulut Tuottojen erittely Selvitysvuonna, Talousarvio, Poikkeama talousarviosta, RAY-avustus Yhteensä, Kulujen erittely Palkat Henkilöstösivukulut Muut henkilöstökulut Vuokra- ja kiinteistökulut Muut palveluiden ostot Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut kulut Yhteensä, Projektissa on toimiva talouden suunnittelu-, seuranta ja kustannuslaskentajärjestelmä. Projektin talous on toteutunut suunnitellusti. Resurssien käyttö on painottunut projektin ydinprosesseihin. Muutokset eivät vaikuta projektin toimintaan ja talousarvioon merkittävästi. Seuraavalle vuodelle siirtyvä avustus on otettu huomioon projektin vuosien kokonaisrahoituksessa..5 Talouden seurannan toteutus Maaliskuu: Maaliskuu: Syyskuu: Projektin budjetin toteuman tarkastus edelliseltä vuodelta ja kuluvan vuoden budjetin päivitys Projektiraportointi edelliseltä vuodelta. (Ray) Projektin toimintasuunnitelman ja budjetin toteuman tarkastelu.6 Projektin johtaminen ja hallinto Työelämän päämies-projekti kuuluu Savon Vammaisasuntosäätiön kehittämisyksikön alaisuuteen. Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Projektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 2009 ulkoisessa auditoinnissa. Vuonna 2011 on toteutettu uusinta-auditointi. Säätiössä toimii projektitoiminnan johtoryhmä, joka vastaa yleisesti säätiön projektitoiminnan johtamisesta, laadusta ja pelisäännöistä. Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päättää projektin aloittamisesta, hyväksyy vuosittain budjetin ja tilinpäätöksen, sekä vahvistaa raportit. Säätiön johdon muodostaa toimitusjohtaja sekä säätiön laadunhallinnasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluista vastaava palvelujohtaja. 13

14 .7 Projektitoiminnan johtoryhmä Esittää projektin käynnistämistä ja päättämistä säätiön hallitukselle. Nimeää yksittäisen projektin johtoryhmän. Kokoontuu kahdesti vuodessa tai tarpeen mukaan. Projektitoiminnan johtoryhmän muodostaa toimitusjohtaja, palvelujohtaja ja kehittämispäällikkö..8 Työelämän päämies - projektin johtoryhmä Työelämän päämies -projektin johtoryhmän tapaamiset on järjestetty noin 2 kuukauden välein toiminnan alusta saakka. Johtoryhmä työskentely on suunnitelmallista, jolloin sillä pyritään vastaamaan projektin toiminnan ajankohtaisiin kysymyksiin ja toiminnan suunnittelemiseen. Johtoryhmä työskentelystä kirjataan asialistat sekä muistiot. Vuoden 2012 aikana tapaamisia oli neljä kertaa. Projektin johtoryhmään kuuluvat projektipäällikkö, säätiön kehittämispäällikkö, säätiön palvelujohtaja sekä Pieksämäen vammais- ja vanhustyönjohtaja. Pieksämäen kaupungin avopalveluohjaajan katsottiin olevan tarpeellinen jäsen johtoryhmässä, joten hänet pyydettiin mukaan johtoryhmän toimintaan vuoden 2012 aikana. Johtoryhmätyöskentelyn keskeisenä ajatuksena on Pieksämäen kaupungin tavoite ja visio työhönvalmennukselle eli ollaanko projektissa etenemässä kohti mallia, jota Pieksämäellä halutaan toteuttaa? Johtoryhmän tehtäviä: Vahvistaa projektin tavoitteet Hyväksyy työ- ja toimintasuunnitelmat Hyväksyy projektin tulokset ja raportit Suuntaa resurssit Seuraa projektin tavoitteiden toteutumista Huolehtii projektin oppimisprosessin johtamisesta ja projektin tarvitsemasta tuesta Vastaa viime kädessä projektin onnistumisesta Kokoontuu 1-2 kk:n välein tai tarvittaessa.9 Ohjausryhmä Työelämän päämies projektin-ohjausryhmän tehtävänä on antaa mahdollisimman laaja asiantuntemus projektin toiminnan tueksi. Ohjausryhmä koostuu alueellisista toimijoista, jotka ovat projektin yhteistyökumppaneita juurrutustyössä. Ohjausryhmään pyydettiin toimijoita erilaisista kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden verkostoista. Ohjausryhmän jäsenet ovat tekemisissä tuetun työllistämisen ja työhönvalmennuksen kanssa. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokoontumisajankohta noudattaa pääosin projektin rahoittajalle Ray:lle toimitettavien vuosiselvitysten aikataulutusta (maaliskuu/huhtikuu ja elokuu/syyskuu). Ohjausryhmän kutsuu koolle projektipäällikkö. Kokouskutsu ja esityslista sekä kokouksessa käsiteltävä aineisto lähetetään sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille vähintään viikkoa ennen 1

15 tapaamista. Kokouksen puheenjohtajana toimii yleensä projektipäällikkö ja sihteerinä projektin työhönvalmentaja. Mikäli ohjausryhmään nimetty edustaja on estynyt osallistumasta ohjausryhmän tapaamiseen, on toivottavaa, että kokoukseen osallistuu tapauskohtaisesti hänen sijaisensa. Kokouspalkkioita ja/tai matkakulukorvauksia ei pääsääntöisesti makseta. Alusta alkaen on ohjausryhmän kokouksissa käsitelty projektin kuulumisten lisäksi kehittämistyön tulosten juurruttamista eli mitä Työelämän päämies- projektin jälkeen? Ohjausryhmän jäseniä on pyydetty miettimään oman organisaationsa roolia työhönvalmennuksen kehittämisessä ja juurruttamisessa. Projektilta on toivottu jo olemassa olevien tuki- ja palvelumuotojen kuvaus eri asiakasryhmien näkökulmista. Samalla kuvattaisiin järjestelmien sekä eri toimijoiden tuottamien palveluiden kuvaukset. Ihannetilanteessa kuvausten perusteella asiakkaalla olisi mahdollisuus valita itselleen sopivat tukimuodot. Avointa, ammatillista yhteistyötä toivottiin lisää eri toimijoiden välillä. Selkeiden sopimusten myötä uskottiin roolien selkiytyvän ja jokaiselle palveluntuottajalla löytyvän oma roolinsa sekä osaamisalueensa. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä tarvitaan erityisesti palveluiden nivelvaiheessa. Asiakkaille toivottiin tiedon siirtymiseksi henkilökohtaista tietosalkkua käyttöön sekä arkista tekemistä. Projektin toivottiin vievän eteenpäin asennevaikuttamista ja uusien työkäytäntöjen löytymistä ja hyväksymistä. Tärkeää on selvittää myös eri alojen vastuukysymyksiä. Ohjausryhmän tehtäviä ovat projektin etenemisen ja tavoitteiden saavuttamisen seuraaminen projektin työtapojen ja kehittämishaasteiden arvioiminen toiminnan ideoiminen projektin kokemusten pohjalta asiantuntemuksen antaminen projektin käyttöön tiedon välittäminen taustayhteisöihin sidosryhmien osallisuuden varmentaminen projektin tulosten hyödyntäminen ja levittäminen 15

16 Ohjausryhmä Nimi Marja Kirjavainen, työhönvalmentaja Riitta Liisa Rotinen, koulutuspäällikkö Marja Niemelä, päätoiminen opettaja Anne Purhonen, toiminnanjohtaja Anneli Ramstedt, kehitysvammaohjaaja Sisko Sandberg, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Kirsi Reinikainen, sosiaaliohjaaja Siru Rönkkönen, kuntoutusohjaaja Kaija Heiskanen, kotihoidon johtaja Toivo Jauhiainen, opiskelija Kirsi Ruutala, kehittämispäällikkö Milla Ryynänen, projektipäällikkö Anne Sahlberg, työhönvalmentaja Saila Rummukainen Seppo Kauppinen, johtaja Sirpa-Liisa Pääkkönen Ulla Nyrönen Ari ja Arja Hänninen Organisaatio Bovallius-ammattiopisto Diak, Pieksämäki Etelä-Savon ammattiopisto Keski-Savon Hoivakehitys ry Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupunki Päämiesten edustaja Savas Savas Savas Savas/Rahkapuiston palvelukoti Savoset Monipalvelukeskus Seurakuntaopisto S. ja A. Bovalliuksen säätiö/meetit-hanke Omaisten edustajat 16

17 5 PROJEKTIN TOIMINTAA JA LAAJUUTTA KUVAAVAT TIEDOT Sovitut tapaamiset ajalla Projektipäällikkö Työhönvalmentaja Henkilökohtaiset tapaamiset Yhteydenotot (puhelin/sähköposti) Muu tapaaminen Työhönvalmennuspäivät työpaikalla Kontaktit työnantajiin (puhelin/sähköposti) Koulutuspäivät Yhteistyötoimikunnan kokoukset Kehittämisyksikön sisäiset tapaamiset Johtoryhmän kokoukset Ohjausryhmän kokoukset Rinnekotisääätiö / Taidoista työpoluiksiprojektin ohjausryhmän kokous Työnohjaus 9 Projektin esittely 8 Järjestetyt koulutus-/seminaaritailaisuudet 2 Järjestettyjen koulutus-/seminaaritilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä Muiden järjestettyjen tapahtumien lukumäärä 1 99 Muihin järjestettyihin tapahtumiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä 18 17

18 Bovallius-ammattiopiston Hoivaavustajalinajalle pidetyt tunnit 56 6 PROJEKTIN TOIMINNAN TEHOKKUUDEN ARVIOINTI Johtoryhmän jäsenet täyttivät projektipäällikköä lukuun ottamatta projektin toiminnan tehokkuuden arvioinnin. Keskustelussa todettiin, että projektin tavoitteet ovat toteutuneet yli odotusten, koska tavoitteita on laajennettu matkan varrella. Projektin toiminnan todettiin olevan joustavaa. Omasta toiminnasta on opittu arvioinnin avulla ja sen myötä on projektin toimintaa pystytty tarpeen mukaan muuttamaan. Omaa toimintaa on arvioitu rohkean kriittisesti. Projektin toiminta aikataulullisesti on ollut kokonaisuutena suunnitelman mukaista, joistain yksittäisistä osa-alueista ollaan jäljessä, mutta ne eivät vaikuta heikentävästi kokonaisuuteen. Projektin työntekijät eivät ole vaihtuneet ja aihepiiriin liittyvää tietoa ja osaamista on hyödynnetty erittäin tehokkaasti. Verkostoitumisen todettiin olevan ansiokasta ja asianmukaista. Taloudellisten resurssien hyödyntäminen on ollut riittävän tehokasta ja Pieksämäen kaupunki on hyötynyt projektin toiminnasta jo tässä vaiheessa. 7 KUSTANNUSVAIKUTTAVUUSARVIOINTI Projektin budjetista on mahdollista käyttää kustannusvaikuttavuusarvioinnin teettämiseen ulkopuolisella asiantuntijalla. Hankittava palvelu on kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden erilaisten tuetun työllistymisen palvelupolkujen kustannusvaikuttavuuden arviointi. Arviointiin sisältyy Työelämän päämies-projektissa kehitettävän työhönvalmennusmallin kustannusvaikuttavuuden ja hyvinvointivaikutusten arviointi. Kysymyksessä on hankinta, joka alittaa hankintalain (38/2007) 15 asetetun kynnysarvon eli on pienhankinta. Hankinta suoritetaan neuvottelumenettelynä. Tarjouspyyntö kustannusvaikuttavuuden arvioinnista lähetettiin kolmelle toimijalle eli Tampereen teknilliselle korkeakoululle, Wellbe Oy:lle ja Diakoniaammattikorkeakoulu Oy:lle. Arvioinnin tekijäksi valittiin Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy. Päätöksen perusteluna oli annettu kustannusarvio suhteessa projektin budjettiin. Diakin mallin katsottiin pureutuvan parhaiten kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta vaihtoehtoisten palvelupolkujen kautta. Myös toimintaympäristön tuntemus katsottiin eduksi.. Kustannusvaikuttavuusarvioinnin arviointikysymyksiä ovat miten Työelämän päämies-projektin toteuttama työhönvalmennus on vaikuttanut henkilöiden hyvinvointiin ja palvelupolkujen kustannuksiin? Millaiseksi henkilöiden hyvinvointi ja palvelupolkujen kustannukset muodostuvat Pieksämäellä ilman Työelämän päämies-projektin työhönvalmennusta? 8 PROJEKTIN TOIMINNAN SUUNTAAMINEN JA TYÖHÖNVALMENTAJAN ROOLI TULEVAISUUDESSA Projektin asiakkaat eivät ole työllistyneet palkkatyöhön massiivisesta tuesta huolimatta, joten projektissa keskitytään tulevana toimintavuotena aktiivista asiakastyötä enemmän jatkopolkujen kehittämiseen eri palveluntuottajien kanssa. Tärkeää on löytää ja kehittää vaihtoehtoja mielekkäälle toiminnalle ja työkyvyn ylläpitämiselle. Projekti tuottaa tarvekuvauksia asiakkaista ja miettii eri toimijoiden kanssa, kuinka he pystyvät niihin vastaamaan. Tarkoituksena on järjestää työkokous asioiden esittelemiseksi ja yhteistyön suunnittelemiseksi. Projektin asiakkaat, jotka eivät ole työllistyneet, voivat toimia uuden mallin kehittämistyön pilotteina. 18

19 Työhönvalmentajan työnkuva tulee tulevaisuudessa projektin jälkeen painottumaan enemmän palvelujen koordinoivan työelämäkentän palveluasiantuntijan rooliin, joka on sekä työhönvalmennuksen että päämiehisyyden asiantuntija. Hänen vastuullaan on huolehtia yksilöllisen otteen toteutumisesta ja asiakkaan kokonaistilanteen säännöllisistä arvioinneista. Työotteen tulee olla etsivä, jolloin Työelämän päämies -idea toteutuu ja jää elämään. Mietittäväksi jää voisiko työhönvalmentajalla olla tulevaisuudessa oma budjetti, jolloin hän voisi huolehtia mm. työosuusrahojen maksamisesta. Yksilöllisen elämänsuunnittelua tulee korostaa päiväaikaisen toiminnan suunnittelussa. Pieksämäen kaupungin kehitysvammahuolto voi toimia tässä projektin lisäksi suunnannäyttäjänä 19

20 PROJEKTIN VAIHEISTUS liite 1 Projektin toiminnan keskeiset prosessit ja vaiheistus projektin elinkaarella Yksilöllisten työllistymisen tukimuotojen kehittäminen Palvelupolun mallintaminen Työllistymisen tukemisen palvelujärjestelmän kuvaaminen Palvelujärjestelmään tutustuttu 3 Nykyinen työllistymisen tukemisen 2 palvelujärjestelmä kuvattu Palvelujärjestelmän osa-alueita ja,3 kuvattu kehittämistyöryhmissä Tulevaisuuden työllistymisen tukemisen palvelujärjestelmä kuvattu Kuvauksen väliarviointi 3 Kuvauksen loppuarviointi 3 Työllistymisen tukemisen palvelujärjestelmän kehittäminen Nykytilanteeseen tutustuttu ja kuvattu, tulevaisuutta visoitu Vammaispalvelutyöntekijöiden ja projektin muutto yhteisiin toimitiloihin Työkokous kaupungin päättäjille, johdolle ja muille viranhaltijoille pidetty Selvittämissuunnitelma laadittu eri viranhaltijoiden kanssa Erilaiset osatyökykyisten työn järjestämismuodot koottu Työhönvalmennuksen eri järjestämismuodot koottu Erilaisten työn järjestämismuotojen kustannukset laskettu ja vertailtu Työhönvalmennuksen eri järjestämismuotojen kustannukset laskettu ja vertailtu Tulevaisuuden palvelujärjestelmä työllistymisen tukemiseksi luotu Työhönvalmennuksen roolin selvittäminen oppilaitosten palvelumuotona

Työelämän päämies-projekti Toimintasuunnitelma Savon Vammaisasuntosäätiö 09/2013 Milla Ryynänen

Työelämän päämies-projekti Toimintasuunnitelma Savon Vammaisasuntosäätiö 09/2013 Milla Ryynänen Työelämän päämies-projekti Toimintasuunnitelma Savon Vammaisasuntosäätiö 09/2013 Milla Ryynänen 19 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTAPROSESSIT 3 2. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ 3 2.1. Asiakkuus

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin?

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Kuntamarkkinat 14.9 Tea Kairi 1 9/7/2016 Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013-2014 Suomessa

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio )

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) TYÖJÄRJESTYS 1 (5) Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) 1. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylintä päätösvaltaa käyttää pelastusjohtajien

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5.

SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5. SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista Helsinki 2.5.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Koulutuspäivä

Koulutuspäivä Koulutuspäivä 8.12.15 Palvelujärjestelmän vaihtoehdot ja kipukohdat Anne Korhonen Kaija Ray 8.12.15 Mitkä muutokset työhön heijastuvat? (1) SOSIAALI- HUOLTOLAKI TEOS-LAKI TYP-LAKI Tutkinnonuudistus ja

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus

Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus Taitoja työhön ja elämään Miiko Taka Amma)llinen erityisope4aja, Bovallius- amma;opisto Pauliina Jääskeläinen Työhönvalmentaja, Bovallius-

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ

ARJEN KESKIÖSSÄ ARJEN KESKIÖSSÄ 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet asumisratkaisut yhteistoiminnallisena kehittämisenä Tulosten ja vaikutusten arviointi 1. Asukkaiden toiveet ja tarpeet: asuminen,

Lisätiedot

Pauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen Anita Urpilainen. Virpi Piispanen Manu Toikkanen Juha Urpilainen

Pauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen Anita Urpilainen. Virpi Piispanen Manu Toikkanen Juha Urpilainen KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 5/2013 1 Kokousaika Ti 9.4.2013 klo 16.00-17.44. Kokouspaikka Kinnulan kunnantalon valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 KVPS Konsernin TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 25.5.2013 Tukiliitto perusti Palvelusäätiön 1992 Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokouksessa 23.4.1988 Imatralla lausuttiin

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm: 11.10.2007

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm: 11.10.2007 1 PEREHDYTTÄMISEN MENETTELYOHJE TAVOITE JA TARKOITUS LAAJUUS VIITTEET Tällä menettelyohjeella varmistetaan että perehdyttäminen tukipalveluyksikössä suoritetaan sovitulla tavalla ja yhtenäisen käytännön

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tammikuu 29 Mistä tiedot on saatu? Kysely lähetettiin kaikille johto-

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallisen kehittämishankkeen Kainuun osahankkeen ohjausryhmä. Scandic Kajanuksen kokoustila 9, Koskikatu 3 Kajaani

Vammaispalvelujen valtakunnallisen kehittämishankkeen Kainuun osahankkeen ohjausryhmä. Scandic Kajanuksen kokoustila 9, Koskikatu 3 Kajaani 1 (5) Vammaispalvelujen valtakunnallisen kehittämishankkeen Kainuun osahankkeen ohjausryhmä Aika 7.12.2010 klo 12.00 14.40 Paikka Osallistujat: Scandic Kajanuksen kokoustila 9, Koskikatu 3 Kajaani Horttana

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Asukaslähtöisyys. pj. Annukka Kuismin siht. Arto Saarinen

Asukaslähtöisyys. pj. Annukka Kuismin siht. Arto Saarinen Asukaslähtöisyys pj. Annukka Kuismin siht. Arto Saarinen Asukaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että Prosessin aikana asukaslähtöisyys perusteltu hyvin Tuotetaan sitä mitä tarvitaan, tietoa mitä asukkaat tarvitsevat

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Hallituksen ohjesääntö 15.11.2016 Sivu 1 / 5 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen ohjesääntö I LUKU Yleistä 1 Soveltaminen

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot