Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje

Transkriptio

1 Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje

2 Nykyinen ohje Ohje vuodelta 1998 Ohjetta täydennetty vuonna 2004 (Tietoa tiensuunnitteluun nro 78: Kevyen liikenteen väylät liikunnassa) Ari Liimatainen 2 Investointi

3 Ohjeen päivitystarve - taustaa Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 (LVM) Tavoitteena lisätä kävely- ja pyöräilymatkojen määrää 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä (jk+pp kulkutapaosuus % -> %) Liikenteen suunnittelussa kävelyä ja pyöräilyä käsitellään erillisinä liikennemuotoina Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma 2020 (Liikennevirasto) 33 eri kärkitoimea, mm. suunnitteluohjeiden uusiminen Oikeat ratkaisut oikeaan paikkaan Liikenneviraston esiselvitys ohjeen päivitys- ja tietotarpeista Analysoitu nykyinen suunnitteluohje Käyty läpi kävelyä, pyöräilyä ja mopoilua koskevia ohjeita, tutkimuksia ja selvityksiä Asiantuntija- ja sidosryhmähaastattelut Ari Liimatainen 3 Investointi

4 Ohjeen päivitystarve ajattelutavan muutos Kävely ja pyöräily on alettu ottaa aikaisempaa paremmin huomioon kaavoituksessa, työtä on kuitenkin vielä paljon jäljellä! Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet ja toimintaedellytykset otetaan huomioon aiesopimuksissa Jotkin kaupunkiseudut ovat tehneet ja useat ovat kiinnostuneita tekemään kokonaisvaltaisia kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmia tai - suunnitelmia Ari Liimatainen 4 Investointi

5 Ohjeen päivitystarve haasteita ja tavoitteita Henkilöliikennetutkimus osoittaa, että jalankulun ja pyöräilyn kulkutapa ja matkaluku eivät ole kehittyneet toivottuun suuntaan (ks. viereiset taulukot). Ohjeen pyrkimyksenä on lisätä teknistä suunnittelutietoa nykyaikaisten jalankulun ja pyöräilyn suunnitteluratkaisujen toteuttamiseen ja siten omalta osaltaan edistää valtakunnallisia tavoitteita! Ari Liimatainen 5 Investointi

6 Päivitystarpeita (1 / 2) Keskeisimmät teemat / asiakokonaisuudet 1. Liikenneympäristön ottaminen huomioon ratkaisuissa Millaiseen liikenneympäristöön ja tilanteeseen tietty ratkaisu soveltuu 2. Jalankulun ja pyöräilyn erottelu Ratkaisut kaupunkikeskustoissa sekä kohdat, jossa pyöräjärjestelyt muuttuvat 3. Liittymäalueet ja suojatiet Ratkaisumalleja liittymäalueen kävely- ja pyöräjärjestelyille Suojatien käyttöperiaatteet Pyörätien jatkeen merkitseminen 4. Kevyen liikenteen lainsäännösten ja ratkaisujen selkeys Ratkaisut, jotka tukevat olemassa olevia liikennesääntöjä 5. Mopoilijan paikka Mopojen määrä kasvanut, nopeusrajoitukset alemmat nykyisin Milloin mopoilu sallitaan pyörätiellä => halu tiukentaa kriteerejä Muutoskohdat, joissa mopot ohjataan kevyen liikenteen väylältä ajoradalle tai päinvastoin Ari Liimatainen 6 Investointi

7 Päivitystarpeita (2 / 2) 6. Kytkentä joukkoliikenteeseen Jalankulun ja pyöräilyn kytkentä joukkoliikenteeseen Liityntäliikenne Rata-alueet 7. Pyöräpysäköinti Nykyisessä ohjeessa pyöräpysäköintiä käsitelty liian suppeasti? Uutta erillistä ohjeistusta, mm. Tanskan Cykelparkeringshåndbok 8. Työnaikaiset liikennejärjestelyt Jalankulun ja pyöräilyn työnaikaiset liikennejärjestelyt ovat useimmiten puutteellisia 9. Maankäytön suunnittelu maankäytön suunnittelun merkittävä rooli 10. Laatupyöräreitit Pääpyöräreittien määrittäminen Työkaluja ja kriteereitä pääpyöräreittien määrittämiseen ja suunnitteluun Ari Liimatainen 7 Investointi

8 Jalankulku- ja pyöräteiden suunnitteluohje Työ käynnistynyt 3/2012 Rahoitus: Liikennevirasto ja suurimmat kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti) Organisaatio: projektiryhmä, ohjausryhmä ja kommenttiryhmä Sisältö (ohjetta valmistellaan luku kerrallaan): Johdanto Jalankulun ja pyöräilyn asema liikennejärjestelmässä (jk:n ja pp:n ominaisuudet, suunnitteluprosessi, verkkosuunnittelu) Väylät (liikennemuotojen erottelu, väylän suuntaus, poikkileikkaus) Liittymät Liikenteen ohjaus Väylien varusteet Pyöräpysäköinti Toteuttaminen käyttö ja kunnossapito Erityiskysymyksiä Ari Liimatainen 8 Investointi

9 Oleellisimmat muutokset Jalankulkua ja pyöräilyä käsitellään selkeämmin omina liikennemuotoinaan tasavertaisina mm. autoliikenteen kanssa. Ratkaisuissa korostetaan esi- ja maankäytön suunnittelun merkitystä. Pyöräilyverkon hierarkialla ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä on selkeämpi yhteys ratkaisuihin, mm. jalankulun ja pyöräilyn erotteluun ja poikkileikkausperiaatteisiin. Verkkosuunnittelun työkaluksi ehdotetaan paikkatietopohjaista analyysiä alueiden ajallisesta saavutettavuudesta Ari Liimatainen 9 Investointi

10 Oleellisimmat muutokset Väylän suuntauksen suunnittelussa otetaan huomioon nopeiden pyörien yleistyminen. Pyöräpysäköintiä käsitellään edellistä ohjetta laajemmin. Ohjeessa esitetään mm. Suomessa suositeltavat pyöräpysäköinnin mitoitusarvot eri toiminnoille. Telineetöntä pyöräpysäköintiä ei suositella lyhytaikaiseenkaan pyöräpysäköintiin. Kiertoliittymiin esitetään periaatteet myös sekaliikenne- ja pyörätieratkaisuille. Pyöräkaistoja ei esitetä käytettävän kiertoliittymissä. Liittymäratkaisuissa esitetään nykyistä enemmän esimerkkejä. Pyöräilijöille tarkoitetun väylätyypin muutosta ei suositella tehtävän liittymässä. Suojatien ja pyörätien jatkeen käyttöperiaatteiden täsmentäminen. Shared space -suunnittelumetodin periaatteet Jalankulun ja pyöräilyn väyläratkaisujen edulliset suunnitteluratkaisut maantieympäristössä. Jalankulku- ja pyöräilyteiden materiaalien täsmentäminen, esim. ohjaavien laattojen käyttö bussipysäkkien yhteydessä Ari Liimatainen 10 Investointi