Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin

Transkriptio

1 Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin Maakuntaohjelman työpaja Lahti Ilkka Haapola, vanhempi tutkija, VTT Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

2 Raportin PDF-versio: 2

3 Ikihyvä-seurantatutkimuksen aineistot Perustiedonkeruu 2002, 2005, 2008, 2012 Kyselyt (2 kpl/tutkimuskerta) lapsuuden elinolot asuminen sosiaaliset verkostot vapaa-aika elämän ilot ja surut terveys, toimintakyky ruokatottumukset alkoholin käyttö, tupakointi liikunta palvelujen käyttö jne. Elämänkulkukysely 2013 Verikokeet Veren rasvat Glukoosi Insuliini D-vitamiini Terveystarkastus Pituus, paino Vyötärönympärys Verenpaine Toimintakyky (2005 alkaen: tasapaino, kävelynopeus, käden puristusvoima, tuolista nousu) Linkitys rekistereihin Hoitoilmoitusrekisteri Kelan etuusrekisterit Kuolinsyyrekisteri 3

4 Ikihyvän seurantatutkimuksen kohorttiasetelma ja osallistujat tiedonkeruuvaiheittain v 295 (35 %) v 489 (44 %) v 689 (53 %) v 883 (62 %) 681 (57 %) C v 796 (63 %) A v 886 (66 %) v 1023 (72 %) 721 (55 %) P v 717 (54 %) v 840 (61 %) v 908 (64 %) Tutkimusvuosi Huom. Vuoden 2012 osanottoluvut kuvaavat kyselylomakkeen palauttaneita. Heidän lisäkseen 37 henkilöä kävi pelkästään verikokeissa. (Heistä 17 kuului nuorimpaan, 12 keskimmäiseen ja 8 vanhimpaan kohorttiin.) 4

5 5

6

7 Väestön ikääntymisen haasteet yhteiskunnalle ja julkiselle taloudelle Vaikutukset riippuvat suurelta osin siitä, miten vanhojen ihmisten terveys ja toimintakyky muuttuvat. Vastakkaiset trendit (tai näkökannat): Compression of morbidity theory (Fries 1980) Elintapataudit (tupakointi, päihteet, ravitsemus, liikunta jne.) Elintapojen yhteydestä terveyteen tiedetään paljon, mutta niiden muuttaminen ei ole aina helppoa. 7

8 Elintapojen muutospyrkimykset terveydellisistä syistä (PH hyvinvointibarometri 2008) Muuttanut rasvan laatua 4 3 Vähentänyt rasvan määrää 7 3 Lisännyt kasvisten käyttöä 11 3 Lisännyt rukiin ja kokojyväviljatuotteiden käyttöä 3 2 Vähentänyt sokerin käyttöä 13 3 Lisännyt marjojen ja hedelmien käyttöä 10 3 Vähentänyt suolan käyttöä 11 3 Lisännyt liikuntaa 23 7 Laihduttanut 27 6 Vähentänyt alkoholin käyttöä 8 3 Vähentänyt tupakointia % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % On muuttanut Ei ole onnistunut Aikoo muuttaa lähiaikoina Ei aio muuttaa lähiaikoina Ei tarvetta muutokseen

9 Ikihyvän elintapainterventio aikuisiän diabeteksen (T2D) ehkäisemiseksi ( ) Taustalla kokeellisen tutkimuksen tulokset (mm. Diabetes Prevention Study, DPS): Elintapoja muuttamalla diabetesta voidaan ehkäistä jopa tehokkaammin kuin lääkehoidolla Kokeellisten tutkimusten interventiomalli liian raskas terveydenhuollossa toteutettavaksi Ikihyvän anti: Perusterveydenhuoltoon soveltuva ryhmämuotoinen elintapaohjausmalli, jonka toimivuus testattiin aidoissa oloissa. T2D prevention in the real world 9

10 Ikihyvän elintapa- ja toimintakykyinterventiot Riskihenkilön tunnistus Elintapaohjauksen toteutus Seuranta ja arviointi riskitesti Ikihyvä-ryhmäohjaus Kirjaaminen Pegasos/Effica Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, R. Valve

11 Ikihyvän elintaparyhmätoiminnan leviäminen Suomessa vuoden 2012 loppuun mennessä (Absetz 2012/ HYVE) 11

12 Iäkkään henkilön toimintakyvyn tukeminen: Ikihyvän toimintakykyisyyshanke Tavoitteena luoda nykyisiin rakenteisiin sopiva ennaltaehkäisevä toimintamalli ikääntyvien toimintakyvyn arviointiin, edistämiseen ja seurantaan. Tuloksia: Ryhmäohjauksella saavutettiin parempia tuloksia kuin pelkällä informaatio-ohjauksella Riskihenkilöiden tunnistamisesta tullut vakiintunut käytäntö Lahden avoterveydenhuollossa Ryhmätoimintaa jatkettu oma-aloitteisesti Sysmässä ja Dilassa 12

13 Miksi ikämies liikkuu? (Arto Tiihonen 2013) Liikkumisen motiivit liikuntaa aktiivisesti harrastavilla ikämiehillä (asteikko 1 5): Suoritusmotiivi: 2,2 Terveysmotiivi: 3,2 Kokemusmotiivi: 3,2 Miesten liikunnan edistämisessä kannattaa kiinnittää enemmän huomiota liikunnan kokemuksellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin merkityksiin. elämys-, identiteetti- ja osallisuuskokemukset 13

14 Hyvinvoinnin kokemuksellista ulottuvuutta koskeva kiinnostus kasvanut Objektiivisten indikaattoreiden rinnalle subjektiivisia mittareita Radikaali kanta: Maailma on muuttunut niin paljon, että ja 1970-luvun hyvinvointiteoriat eivät ole enää relevantteja (hedelmällisiä) Ydinkysymykseksi noussut henkinen hyvinvointi 14

15 Koetun hyvinvoinnin teorioita ja mittareita viime vuosilta PWB = Psychological well-being SDT = Self-determination theory CASP = Control, autonomy, self-realization, pleasure 15

16 Arjen hyvinvointi (Timo Hämäläisen jäsennys) (Lähde: Hämäläinen (2013), teoksessa Saari J. Suomen sillat tulevaisuuteen. Kuluttajatutkimuskeskus.) 16

17 Oman hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät ja vähiten tärkeät asiat Merkitysarvioiden keskiarvot (1 5) sekä niiden vastaajien osuus, joiden mielestä asialla on suuri tai erittäin suuri merkitys hyvinvoinnille Keskiarvo Merkitys suuri tai erittäin suuri, % Tärkeimmät Terveys 4,6 95 Suhteet perheenjäseniin 4,5 93 Fyysinen kunto 4,3 89 Mahdollisuus elää ympäristössä jossa tuntee 4,3 89 olevansa kotonaan Luonto ja mahdollisuus liikkua luonnossa 4,1 80 Vähiten tärkeät Uskonnollisuus 2,9 29 Kulttuuriharrastukset 2,9 25 Auttaminen ja vapaaehtoistoiminta 2,7 17 Mahdollisuus vaikuttaa asuinalueen/ 2,7 15 -seudun asioihin Osallistuminen järjestö- ja asukastoimintaan 2,

18 Eri elämänalueiden merkitys omalle hyvinvoinnille ikäryhmittäin (1 = ei lainkaan merkitystä, 5 =erittäin suuri merkitys) terveys ja fyysinen kunto Perhe ja ihmissuhteet Tulot ja varallisuus Asunto Harrrastusmahdollisuudet Vaikuttaminen ja osallistuminen v v v Uskonto Elinympäristö Palvelujen läheisyys

19 Kuvio 8.2. Omalle tilanteelle annettu kouluarvosana (4 10) ikäryhmittäin eri elämänalueilla. Terveys ja fyysinen kunto Perhe ja ihmissuhteet Tulot ja varallisuus Asunto Harrrastusmahdollisuudet Vaikuttaminen ja osallistuminen v v v Uskonto Elinympäristö Palvelujen läheisyys

20 Kiitos! Lisätietoa Ikihyvästä: