PÄÄTÖS ASIA LUVAN HAKIJA. Jukka, Martti ja Markku Mäkelä Mäkeläntie Muurasjärvi

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 98/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/73/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee eläinsuojien toimintaa Tuomelan ja Haapa-ahon tiloilla Pihtiputaan kunnassa. LUVAN HAKIJA Jukka, Martti ja Markku Mäkelä Mäkeläntie Muurasjärvi Yhteyshenkilö: Martti Mäkelä Liike- ja yhteisötunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee uuden lypsykarjanavetan rakentamista ja tuotannon laajentamista. Ympäristölupaa haetaan 150 lypsylehmälle, 102 hieholle, 20 lihanaudalle ja 62 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Eläinsuoja sijaitsee Pihtiputaan kunnan (601) Muurasjärven kylässä (403) Tuomelan tilalla RN:o 111:4. Kokonaisuuteen kuuluu myös naapurikiinteistöllä Haapa-ahon tilalla, RN:o 28:6, sijaitseva lihanautakasvattamo. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28, 1 momentti. Ympäristönpilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetus 1, 1 momentti, kohta 11 a. Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. Ympäristönsuojelulaki 28, 3 momentti. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukaisen laajennuksen on katsottu olevan olennainen muutos. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5, 1 momentti, kohta 11 a. Toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle tai 200 lihanaudalle. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Keski-Suomen ympäristökeskuksessa VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Keski-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, ovat siirtyneet vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ympäristö ja luonnonvarat vastuualue. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Jukka, Martti ja Markku Mäkelän toiminnalle ympäristöluvan Dnro KSU-2002-Y-345/131. Lupahakemukseen on liitetty pellonvuokrasopimukset 76,1 hehtaarista peltoa ja lannanluovutussopimus, joka käsittää 7,7 hehtaaria peltoa (noin 200 m 3 /v). Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle Lisätoimenpidettä ei ole valittu. Tuomelan ja Haapa-ahon tilat sijaitsevat Muurasjärven kulttuurimaiseman osayleiskaavan ja rantaosayleiskaavan laajennuksen kaava-alueella. Molempien tilojen kohdalla on kaavamerkintä ME, kotieläintalouden suuryksikön alue. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristölupahakemuksen kohteena oleva uusi lypsykarjanavetta rakennetaan Pihtiputaan kunnan Tuomelan tilalle osoitteeseen Mäkeläntie 83. Tuomelan tilan nykyinen navetta on rakennettu vuonna 1954 ja muutettu lypsykarjapihatoksi vuonna Pihattoa on laajennettu viimeksi vuonna Haapa-ahon tilan vuonna 1982 rakennettu sikala on korjattu ja muutettu vuonna 1995 lihanautakasvattamoksi. Nykyisten eläinsuojien etäisyys toisistaan on noin 300 metriä. Tuomelan tila sijaitsee Muurasjärven taajamasta noin 3 kilometriä Reisijärventietä pitkin luoteeseen. Molemmat eläinsuojat sijaitsevat Vuohtojärven valuma-alueella (vesistöalue ), joka on maatalouden vesiensuojelun painopistealuetta. Eläinsuojat sijaitsevat Muurasjärven valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Osa käytössä olevista pelloista rajoittuu Savijokeen. Tilan talouskeskus ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Tilakeskuksesta Särkiharjun pohjavesialueelle ( ) on matkaa noin 700 metriä ja Muurasjärven pohjavesialueelle ( ) noin kilometri. Osa käytössä olevista pelloista, hakijan ilmoituksen mukaan noin 27,9 hehtaaria, sijaitsee pohjavesialueella. Tuomelan tilan lähin asuinrakennus on noin 300 metrin etäisyydellä ja Haapa-ahon lähin naapuri on noin 120 metrin etäisyydellä. Uudesta rakennettavasta navetasta lähimpään

3 3 naapuriin matkaa tulee noin 130 metriä (rakennusten välinen lyhin etäisyys). Hakijan mukaan pihatto ei tule näkymään naapuriin ja vallitseva tuulensuunta on naapurista poispäin. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tuomelan tila Tilan pihatossa on tilat 52 lypsylehmälle, 41 hieholle ja 20 juottovasikalle sekä 3 poikimakarsinaa. Lypsy on tapahtunut lypsyasemalla. Pihaton eläimet ovat lietelantamenetelmän piirissä lukuun ottamatta juottovasikoita. Tilalla on lietesäiliö, jonka hyötytilavuus on m 3. Säiliö on rakennettu vuonna Lisäksi pihaton alla on 100 m 3 :n lieteallas. Lietesäiliötä on korjattu kesällä Osa reunaelementeistä on vaihdettu 4 m korkuisiin ja 3 m korkeita elementtejä on korjattu. Säiliö ei ole pihaton puolelta pyöreä korjauksesta johtuen. Osa säiliöelementeistä oli rapautunut pinnaltaan. Eläinsuojan lietekuilujen tilavuus on 220 m 3. Kuivitetun alueen pinta-ala on 35 m 2 ja kuivikkeen paksuus on noin 20 cm. Kuivikepohjalta virtsa johdetaan lietesäiliöön. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Kuivikepohja tyhjennetään 2-3 viikon välein lantalaan. Hakemuksen mukaan tilalla on kuivalantala, jonka pinta-ala on 36 m 2 ja lantalan reunojen korkeus 1,5 m. Lantalan ajoluiskan korkeus on 20 cm. Lantala tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Pihaton ja lietesäiliön väliin rakennettu lantala on valmistunut syksyllä Haapa-ahon tila Tilan navetasta löytyy 72 eläinpaikkaa. Lihanautakasvattamo toimii lietelantajärjestelmällä. Navetan lietekuilujen tilavuus on 70 m 3. Haapa-ahon tilalla on lietesäiliö, jonka hyötytilavuus hakemuksen mukaan on 780 m 3. Säiliötä on korjattu vuonna 2005, jolloin säiliön ulkopinnalle koko sen korkeudelta valettiin cm:n betonikerros. Säilörehun tekoon Tuomelan tilalla on neljä laakasiiloa sekä Haapa-ahon tilalla yksi laakasiilo. Laajennus Tuomelan tilalle rakennetaan uusi lypsykarjapihatto, jonka pituus on 69,2 metriä ja leveys 30,9 metriä. Pihattoon tulee 139 paikkaa lypsylehmille, 55 hiehopaikkaa sekä 6 vasikkapaikkaa. Lisäksi pihattoon tulee sairaskarsinat ja tilat poikiville lehmille. Uuteen pihattoon sijoitetaan kaikki lypsylehmät ja vanhaan pihattoon 97 hiehoa. Haapa-ahon tilalle sijoitetaan lihanaudat ja tarvittaessa kpl nuorkarjaa. Alle neljän (4) kuukauden ikäiset vasikat, 45 kappaletta, tulevat olemaan kuivikepohjalla, kaikki muut eläimet ovat lietelannan piirissä. Eläinten yhteenlaskettu lannantuotanto vastaa 237 lypsylehmän lannantuotantoa. Lypsy hoidetaan aluksi robotilla ja vanhasta navetasta siirrettävällä lypsyasemalla. Pihatossa on varattu tilat myös toiselle robotille. Uusi pihatto on puolilämmin visiirinavetta, joka on varustettu verhoseinillä. Pihatossa on luonnollinen ilmanvaihto verhoseinien kautta. Tuomelan tilalle rakennetaan laajennuksen yhteydessä uusi noin m 3 :n betoninen altapäin valuttamalla täytettävä lietesäiliö. Säiliö vahvistetaan pannalla ja seinämien korkeus tulee olemaan 4 metriä. Lisäksi tilalle rakennetaan uusi kaksiosainen katettu laakasiilo (40 m x 20 m), johon toiselle puolelle varastoidaan viljaa ja toiselle tuorerehua.

4 4 Laajennuksen jälkeen tullaan tuottamaan maitoa 1,2 miljoonaa kiloa ja lihaa noin kiloa (13 x 330 kg) vuodessa. Tilojen toimintaan käytetään, hakemuksen mukaan, 3 henkilötyövuotta. Lannan levitys Syntyvä lanta käytetään peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä 135,8 hehtaaria peltoa, josta 59,7 hehtaaria on omaa peltoa ja 76,1 vuokrapeltoa. Lisäksi sopimuspeltoa on 7,7 hehtaaria. Pohjavesialueella on peltoa 27,9 hehtaaria, jota ei ole laskettu levityspeltoalaan. Lannasta levitetään viikoilla noin 60 %, viikolla 25 noin 30 % ja viikolla 39 noin 10 %. Lannanlevityspeltojen välittömässä läheisyydessä ei ole talousvesikaivoja. Joillakin lohkoilla kaltevuus ylittää 10 %. Savijoen varressa olevilla lohkoilla on 5 metrin lannoittamattomat alueet. Keväästä ja lohkoista riippuen, lietettä levitetään viljapelloille hehtaarin alueelle. Levitys tapahtuu pintalevityksenä ja muokkaus välittömästi levityksen jälkeen. Vanhemmilla kivennäismailla kasvaville nurmille levitetään keväällä lietettä. Levitys pyritään teettämään rahtityönä sijoittavalla levittimellä urakoitsijan toimesta. Lannoitettavia nurmia on noin 30 hehtaaria. Keväällä ensimmäisen nurmisäilörehun korjuun jälkeen lietettä levitetään noin 30 %. Levitys teetetään rahtityönä sijoittavalla levittimellä. Lannoitettavat alueet valitaan sijainnin ja pellon kosteustilanteen perusteella. Levitysajankohta on yleensä juhannuksen tienoilla, lannoitettavat lohkot valitaan mahdollisimman etäältä asutuksesta. Levityksestä ilmoitetaan ennakkoon lähimmille asukkaille ja talojen ympärille jätetään noin 50 metrin suojaetäisyys. Helteellä tapahtuvaa levitystä pyritään välttämään, ennen sadetta suoritettu levitys olisi toivottavin ajankohta. Lietteen pintalevityksessä vesistöjen varsille jätetään vähintään 10 metrin suojaetäisyys. Myös kaikkein jyrkimmät rinteet jätetään lannoittamatta, vaikka 10 %:n keskikaltevuus ei toteutuisikaan lohkolla. Virtsa, joka sisältää pääosin pikkuvasikoiden virtsan ja osan pesuvesiä, pumpataan lietesäiliöön ja levitetään peltoon lietteen mukana. Kuivalanta, joka tulee vasikoiden karsinoista, levitetään keväällä ja syksyllä ennen kyntöä. Samalla levitetään myös tuorerehujäämät. Lietteen syyslevitystä pyritään välttämään. Mikäli syksyllä lietettä levitetään, lohkoista valitaan kivennäismaat kaukana vesistöstä. Kyntö suoritetaan välittömästi levityksen jälkeen. Laiduntaminen Hakemuksen mukaan tilalla laidunnetaan ummessa olevia lehmiä (n kpl) 2 kuukautta ja muita lehmiä noin kuukausi. Kantavia hiehoja (n. 30 kpl) laidunnetaan 3,5 kuukautta. Lehmät pidetään laidunkauden aikana öisin sisällä. Laidunalaa on noin 35 hehtaaria. Laitumista osa rajoittuu Savijokeen ja Kälkkälampeen. Laitumet on aidattu niin, etteivät eläimet pääse vesistöön. Laitumella ei ole kiertävää eikä pysyvää ruokintapaikkaa. Eläinten juottaminen laitumelle on järjestetty pintavahdilla varustetuista juoma-astioista. Säilörehu Tilalla tehdään säilörehua tonnia vuodessa esikuivattuna laakasiiloihin. Mahdollinen puristeneste johdetaan laakasiiloista umpisäiliöihin, josta edelleen lietesäiliöön ja käytetään lannan mukana lannoitteeksi pelloille.

5 5 Talous- ja jätevedet Maatila kuuluu Muurasjärven kylän vesiosuuskuntaan ja ottaa veden vesiosuuskunnan ottamolta. Hakemuksen mukaan maitohuonevesiä syntyy noin 400 m 3 vuodessa ja ne johdetaan panospuhdistamolle. Muita pesuvesiä tulee noin 100 m 3 vuodessa, joista noin 50 m 3 johdetaan lietesäiliöön ja 50 m 3 panospuhdistamolle. Uuden eläinsuojan yhteyteen tullaan hankkimaan panospuhdistamo, jossa käsitellään kaikki maitohuoneen pesuvedet, sekä lypsyssä että pesuissa tulevat vedet, samoin kuin wc:n vedet. Puhdistamo on tarkoitettu erityisesti maitoisten vesien käsittelyyn. Vedet johdetaan neljän säiliön kautta ja puhdistus perustuu mekaaniseen ja kemialliseen prosessiin. Käsitellyt vedet johdetaan sadevesiputkiston kautta läheiseen Savijokeen. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on kaksi litran polttoainesäiliöitä. Säiliöt on sijoitettu suoja-altaalla varustettuun katokseen ja ne on varustettu hanoilla, jotka estävät lappovuodot. Muita öljytuotteita tilalla on noin 500 litraa voiteluöljyjä, jotka säilytetään erillisessä lämpöisessä varastossa. Polttoainesäiliöt on viimeksi tarkastettu paloviranomaisen toimesta Haapaahon tilalla ei ole polttoainesäiliöitä. Kasvinsuojeluaineita ostetaan kulloinkin tarvittava määrä ja niitä säilytetään lämpöisessä varastossa (vanha lämpökeskus). AIV-liuosta kuluu noin l ja liuoksia säilytetään konehallin päädyssä l:n konteissa. Pesuaineita hankitaan tarpeen mukaan ja ne säilytetään navetassa. Jätteet Luvanhakijan esittämät tiedot syntyvistä jätteistä, niiden käsittelystä ja toimituspaikoista. Jätenimike Määrä Käsittely tai hyödyntäminen Toimituspaikka kuolleet eläimet 1,5 t/ v jätteenkäsittelylaitos Honkajoki Oy jalostukseen kelpaamaton lietesäiliö (antibioottimaito) maito juotto vasikoille (solumaito) yhdyskuntajäte ja jätteenkeräys muovi paperi ja pahvi paperinkeräys kunnan keräyspiste jäteöljyt, akut ym. 0,3 t/ v ongelmajätekeräys kunnallinen jätekeräys loisteputket muutamia ongelmajätekeräys metalli romunkeräys pilaantunut rehu lannoitteeksi pellolle Liikenne Maito noudetaan tilalta joka toinen päivä. Ostorehua toimitetaan 2 kertaa kuukaudessa. Tilalla tapahtuvaa omaa liikennettä on tarpeen mukaan.

6 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka Lietelanta levitetään sopivana ajankohtana ja lanta mullataan heti levityksen jälkeen. Hakemusasiakirjoihin hakija on liittänyt lannanlevityssuunnitelman. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisesta lietesäiliön rikkoutumisesta aiheutuneet valumat estetään patoamalla. Lietesäiliöitä on vahvistettu. Öljyvahingot on estetty allastamalla öljysäiliöt. Sähkökatkojen varalle tilalla on aggregaatti. Tulipalojen ehkäisy on otettu huomioon rakenteissa ja eläinsuojissa on käsisammuttimia. Uuteen pihattoon tullaan hankkimaan savunilmaisimet. Eläintautien ehkäisyssä tärkeää on hyvä hygienia. Riskitekijänä toiminnanharjoittaja pitää panospuhdistamon mahdollisia toimintahäiriöitä, mutta jatkuvalla seurannalla ja huolellisella hoidolla ja käytöllä niitä voidaan välttää. Tilalle on laadittu vuonna 2007 turvasuunnitelma, jossa on otettu huomioon myös toiminnasta aiheutuvia riskejä ja niiden hallintaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemukseen liittyvät tarkastukset ja täydentäminen Lupahakemuksen liittyvä tarkastuskäynti on tehty Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lupahakemusta on täydennetty digikartoilla peltolohkoista ja pohjavesialueista on tehty tilalle uusi tarkastuskäynti, jonka tarkoituksena oli keskustella uuden pihaton ja lietesäiliön sijoituspaikasta. Uusittu asemapiirustus on saapunut , asemapiirustuksesta ilmenee pihaton ja lietesäiliön uudet sijoituspaikat. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Pihtiputaan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja aluehallintoviraston ilmoitustaululla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu paikallislehti Kotiseudun Sanomissa Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Pihtiputaan kunnassa osoitteessa Urheilutie 2, Pihtipudas. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, päivätyllä kirjeellä. Pihaton ja lietesäiliön muutetuista rakennuspaikoista on annettu tieto asianosaisille päivätyllä kirjeellä. Mahdollisten lisämuistutusten jättämiselle annettiin aikaa kaksi (2) viikkoa. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Pihtiputaan kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalta maaseutu- ja ympäristölautakunnalta sekä Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta.

7 7 Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunta, joka toimii Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, toteaa saapuneessa lausunnossaan seuraavaa: Ympäristölautakunta puoltaa ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan myöntämistä Jukka, Martti ja Markku Mäkelälle. Rantaan rajoittuvat laidunalueet tulisi aidata niin, että eläinten pääsy vesirajaan estyy. Lietelantaa ja puristenesteitä ei tule levittää vedenhankintaa varten tärkeiden (I luokka) ja vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden (II luokka) muodostumisalueilla sijaitseville pelloille. Mikäli ympäristölupaviranomainen hyväksyy myönnettävässä luvassa lietelannan ja puristenesteiden levittämisen pohjavesialueille, tulee pohjaveden laadun tarkkailu järjestää. Lietelannan levityksessä tulisi myös huomioida, että talousvesien hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään m:n levyinen suojavyöhyke käsittelemättä lannalla. Vesistöjen ja valtaojien läheisyydessä tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jota ei käsitellä lannalla. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet sekä jätteet on varastoitava sekä käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Vahinko- ja onnettomuustilanteita varten tulisi polttoainesäiliöiden läheisyyteen varata riittävä määrä imeyttämismateriaalia, kuten turvetta. Säiliöiden määräaikaistarkastuksista tulee huolehtia palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Kunnanhallitus ei ole antanut erillistä lausuntoa. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto, Keski-Suomen ELY-keskus katsoo, että toimintaa koskevien tavanomaisten lupamääräysten lisäksi lanta tulee levittää vain keväällä ja kesällä. Lannan syyslevitys on perusteltua vain jos säät, peltojen kantavuus tai muut viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä. Syyslevitys tulisi ravinteiden hyväksikäytön takia suunnata vain kasvustojen perustamiseen (BAT/ Suomen ympäristö 564/2002). Tämä tulisi lisätä lupamääräyksiin. YSL 51 :n mukaan lupamääräys voi olla ympäristönsuojelulain nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen (esim. nitraattiasetus) sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi esim. vesien suojelemiseksi tai parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseksi, jos Euroopan yhteisön säädöksen täytäntöön panemiseksi annetussa valtioneuvoston asetuksessa niin säädetään. Hakija on lannanlevityssuunnitelmassa ilmoittanut, että mikäli syksyllä (10 %) lietelantaa levitetään, lohkoista valitaan kivennäismaat kaukana vesistöstä. Kiinteään kattamiseen tulee varautua. Kevytkatteeksi ei tulisi hyväksyä turvetta, leca- tai styrox-rakeita. Styrox-rakeet ovat niin kevyitä, että tuuli voi lennättää niitä pois säiliöstä. Leca-rakeet painuvat helposti säiliön pohjaan. Turve voi vettyä ja painua säiliön pohjaan. ELY-keskuksen käsityksen mukaan kelluva styrox-kansi on hyväksyttävä kevytkate. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin liittyvässä varautumissuunnitelmassa toiminnanharjoittajan tulisi esittää lisäksi ne toimenpiteet, joilla varaudutaan tilanteisiin, jolloin lantaa ei ole voitu esim. sääolosuhteiden takia levittää kasvukauden aikana (keväällä ja kesällä). Toiminnanharjoittajan muutettua pihaton ja lietesäiliön sijoituspaikkoja varattiin Pihtiputaan kunnalle ja Keski-Suomen ELY-keskukselle mahdollisuus tarkentaa annettuja lausuntojaan, (tiedusteltu puhelimitse ). Kunta sekä ELY-keskus pitivät jo annettuja lausuntojaan riittävinä.

8 8 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus ja yksi mielipide. Uusista sijoituspaikoista on muistuttaja A toimittanut aluehallintoviratolle uuden muistutuksen ja B uuden mielipiteen. Muistutus A, Uudisrakennukset eivät ole jatkorakentamista. 2. Uudisrakennukset eli uusi makuuparsipihatto ja lietesäiliö tulevat liian lähelle asuin- ja loma-asuntoa. Pihapiiri on ympärivuotuisessa käytössä. Pihapiiriä ja rakennuksia on kunnostettu 20 vuotta. Käyttöaste on kasvanut kunnostusten myötä. Ajatuksena on myös ollut, että eläkepäivinä tilalla asuttaisiin pysyvästi. Jos toiminta hakemuksen mukaisessa sijainnissa toteutuu, se heikentäisi tai estäisi tilan käytön. 3. Tämän hakemuksen myötä pihapiiri joutuisi (vinottain) navetan takapihaksi, sillä pihaalueet alkavat noin metrin päästä. Navetan ja lietesäiliön haju ja kärpäskurjimus ovat ongelmia, joita ei voi enää rakentamisen jälkeen poistaa. 4. Raskaan liikenteen kasvu lisääntyy, sillä tie kulkee läntisellä ja eteläisellä puolella Kivimäen tilan reunoja pitkin (mm. saunasta muutaman metrin päässä). Lietelantaralli ja navetan (esim. rehut) liikenne kesällä kuivan kauden aikana tulisi olemaan häiritsevää. Hakemuksen jättäjät eivät halua tätä nautintoa edes itse omille nurkilleen. 5. Kivimäen taloudellinen arvo romahtaisi käytettävyyden heikentymisen myötä. Ja pitkään jatkunut kunnostus ja arvokas työ mitätöityisi. 6. Vaihtoehtoisia paikkoja näille uudisrakennuksille löytyisi muualtakin Mäkelän tilojen alueelta. Nyt suunniteltu sijainti vaikuttaa pahansuopaiselta. Keskustelussa Martti Mäkelän kanssa kävi ilmi, että vaihtoehtoinen sijainti aiheuttaisi rehun kuljetusta lähempänä heidän omaa pihapiiriään. Esitetty vaihtoehtoinen sijainti on vastaavalla etäisyydellä Mäkelän tilasta kuin haettu Kivimäen tilasta. 7. Lietesäiliön paikka on myös ekologisista syistä arveluttava, sillä kyseisessä paikassa olisi pistemäinen kuormitus. Mikä vaikutus tällä on pohjavesiin? Meidän huolenaiheemme on, että koska Kivimäen tilan käyttövesi tulee kaivosta, tämä lietesäiliön paikka vaikuttaisi veden laatuun ja jopa käytettävyyteen. Ja mikä vaikutus valumavesillä on ympäristölle? 8. Meluhaitat yleisellä tasolla lisääntyvät (esimerkiksi liikenne, erilaiset maatalouskoneet, lietelannan pumppaus jne.). 9. Jos Tuomelan tilat ovat niin pienet, etteivät nämä uudisrakennukset mahdu muualle kuin naapurin haitaksi, kysymystä herättääkin, kannattaako näin suurisuuntaiseen projektiin edes ryhtyä. Muistutus A2, Hakemuksen muutos ei vieläkään noudata Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjetta vuodelta 2009 ( ). "Sijoituspaikan valinnassa on otettava huomioon eläinsuojasta ja sen toiminnasta aiheutuvat vaikutukset." "Eläinsuojan sijoittamisessa tulee ottaa huomioon kokonaiskuormitus, toiminnan tavanomaisuus ja eri toimintojen yhteisvaikutus." (7.2 Sijoituspaikkaa koskeva harkinta) "Suositeltava etäisyys lähimmistä häiriintyvistä kohteista, kuten asuin- tai vapaa-ajan rakennukset, riippuu eläinsuojan tuotantosuunnasta, eläinmääristä, esitetystä ympäristönsuojelutekniikasta, BAT-tekniikasta ja paikallisista olosuhteista. Eläinsuojaa laajennettaessa tulisi ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja ympäröivä maankäyttö. Uuden eläin-

9 9 suojan tulisi sijaita metrin etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta." (7.3 Etäisyyssuositukset) Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä vähimmäisetäisyyden tulisi olla metriä (Eläinsuojan vähimmäisetäisyydet, liite 4, Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Esitetty muutoshakemus ei siis vastaa Ympäristöhallinnon ohjeita. Mielipide B, Olemme tutustuneet Jukka, Martti ja Markku Mäkelän ympäristölupahakemuksessa päivättyyn suunnittelutoimisto Jouni Pitkärannan piirtämään asemapiirrokseen. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Pihtiputaan kunnassa. Hyväksymme heidän esittämänsä asemapiirroksen, edellyttäen että uuden tuotantorakennuksen sijaintietäisyys on vähintään m omistamamme kiinteistön rajasta, kuten nähtävillä olleessa asemapiirroksessa. Asemapiirroksessa oleva etäisyys täyttää mielestämme vähimmäisetäisyyden, ottaen huomioon tulevan toiminnan laajuuden. Mielipide B2, Olemme tutustuneet Jukka, Martti ja Markku Mäkelän muutettuun suunnittelutoimisto Jouni Pitkärannan piirtämään asemapiirrokseen. Kuten mielipiteessä totesimme, hyväksymme heidän esittämänsä asemapiirroksen, edellyttäen että uuden tuotantorakennuksen sijaintietäisyys on vähintään m omistamamme kiinteistön rajasta, kuten se oli ensimmäisessä Pihtiputaan kunnassa nähtävillä olleessa asemapiirroksessa. Uusi tuotantorakennus on tehdyn asemapiirroksen mukaisesti liian lähellä rajaa. Tuotantorakennuksen sijoittelussa ei ole otettu huomioon kokonaisvaltaista toimintaa rakennuksen ympärillä, visiiriruokinnan vaatimaa tilantarvetta sekä muuta varastointi- ja liikkuma-aluetta. Riittämätön toiminta-alue aiheuttaa mm. pöly- ja hygieniahaittoja molemmin puolin. Tulevan tuotantorakennuksen etäisyys rajasta tulee mielestämme olla n. 30 m:n etäisyydellä, ottaen huomioon tulevan toiminnan kokovaltaisen toiminta-alueen laajuuden. Uuden tuotantorakennuksen sijoittuminen ei saa vaarantaa Pihtiputaan kunnan Muurasjärven osayleiskaavassa merkitsemäämme TY-1-alueen tulevaisuuden rakentamista. Ote hyväksytystä Muurasjärven kulttuurimaiseman osayleiskaavasta liitteenä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään LSSAVI/73/04.08/2010, , varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine annettuihin lausuntoihin, muistutukseen ja mielipiteeseen. Hakija on antanut vastineensa päivätyllä kirjeellä. Vastine ympäristölupahakemukseen (Dnro LSSAVI/73/04.08/2010) Maidontuotannon kehittämisen vaihtoehtoja olemme pohtineet useamman vuoden ajan. Useiden asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta olemme aloittaneet uuden lypsykarjannavetan rakentamissuunnittelut olemassa olevan tuotannon laajentamiseksi. Rakentamispaikaksi valikoitui pellon kulma, tilakeskuksesta luoteeseen. Maaperän suuret korkeuserot, Savijoen läheisyys sekä kantamaton maaperä estävät rakentamisen nykyisen tilakeskuksen välittömään läheisyyteen. Uusi navetta,

10 10 lietesäiliö ja rehuvarastot liittyvät kuitenkin kiinteästi nykyiseen tilakeskukseen niin logistisesti kuin hoidollisestikin esim. lämpö johdetaan uuteen navettaan nykyisestä tilakeskuksesta. Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunnan päätöksessä esitettyihin huomioitaviin asioihin voidaan todeta, että laidunalueet on aidattu niin, etteivät eläimet pääse vesirajaan, eikä eläimiä laidunneta lohkoilla, mikäli niillä on tulvavaaraa. Lietelantaa ja puristenestettä ei levitetä pohjaveden muodostumisalueiden pelloille. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitu asianmukaisesti sisätiloihin. Polttonestesäiliöt on tarkastettu 2008 ja Säiliöt sijaitsevat erillisessä rakennuksessa, jossa on suojakaukalo. Turvetta on varattu imeytykseen. Keski-Suomen ELY-keskuksen kannanottoon lannan levittämiseksi vain keväällä ja kesällä on pyrkimys päästä. Joinakin vuosina vain sääolosuhteet (runsaat sateet) ovat tehneet kesälevityksen mahdottomaksi. Keväällä 2010 olemme tehneet ympäristötuen erityissitoumuksen lannan levityksen tehostamiseksi. Eli tulemme levittämään kaiken lietelannan maahan sijoittamalla, niin nurmille kuin muokattuun maahankin. Lietesäiliön kattaminen ei ole rakentamissuunnitelmassa, mutta siihen on varauduttu myöhemmin. Häiriö- ja poikkeustilanteiden varautumissuunnitelmassa on kartoitettu eläinten mahdollisia tilapäissijoituspaikkoja. Samoin lietelannan osalta, mikäli jokin katastrofi estäisi lannan levityksen. Nykyistäkin lietelannan varastotilaa on yli vuoden tuotantoon ja niin tulee olemaan rakentamisen jälkeenkin. Muistuttaja A:n muistutukseen ja mielipiteisiin olemme reagoineet suunnittelussa alusta saakka. Maaperätutkimuksen ja rakentamispaikan suhteen parhaasta rakentamiskohdasta olemme siirtäneet navetan sijaintia 80 metriä kauemmaksi A:n vapaaajan kiinteistöstä. Siirto aiheuttaa huomattavasti suurempia maansiirtotöitä sekä yhden varaston purkamisen. Myös uusia teitä joudutaan rakentamaan enemmän, mikä aiheuttaa tuntuvia lisäkustannuksia. Tällä hetkellä tuotannossa olevan lypsykarjapihaton ja A:n kiinteistön etäisyys on 300 m. Suunnitellun uuden navetan lähin etäisyys A:n kiinteistöön on 200 m. Ottaen huomioon vallitsevan tuulen suunnan (lounaasta), on suunniteltu rakennuspaikka hajujen suhteen edullisempi A:lle, kuin nykyinen navetta. Myöskään näköyhteyttä A:n kiinteistölle ei ole, koska välillä on puustoa ja muita tuotantorakennuksia. Hajuhaittaa on pyritty minimoimaan navetan suunnittelussa. Suunniteltu pihatto on puolilämmin verhoseinillä varustettu. Ilmanvaihto on luonnollinen. Näin ollen haju- ja meluhaitat ovat pienemmät perinteiseen navettaan verrattuna. Myös aperuokinta, joka on karkearehuvaltaista, pienentää hajuhaittaa. Uuden lietesäiliön sijainti on lähellä nykyisiä säiliöitä ja huomattavasti kauempana A:n kiinteistöä kuin navetta. A:n huoli pohjavesien pilaantumisesta lietesäiliön takia on turha, koska alue ei ole pohjaveden muodostumisaluetta ja uusi säiliö rakennetaan niin, että valumia ei tule. Liikenne ei lisäänny rakentamisen myötä A:n kiinteistön rajalla. Aperehun valmistus suoritetaan lähellä rehuvarastoja eli nykyisessä tilakeskuksessa. Rehuliikenne on tilan sisäistä ja kaikki muukin uuden navetan huoltoliikenne suoritetaan Tuomelan tilan kautta. Navetan rakentaminen ei lisää liikennettä A:n kiinteistön rajalla. Ainoastaan peltotöiden aikaan liikenne lisääntyy, aivan kuten tälläkin hetkellä. Tosin vain muutamia vuokralohkoja sijaitsee ko. suunnalla. Yleisesti voidaan todeta, että A:n kiinteistöön rajoittuu tai välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös muiden viljelijöiden hallitsemia peltoalueita. Samoin lähialueella (500 m) sijaitsee kaksi suurta navettaa ja yksi sikala meidän navetan lisäksi. Katsomme,

11 11 että nykyisen tuotannon laajentaminen tilallamme ei aiheuta kenellekään oleellista muutosta vakituiseen asuinympäristöön tai vapaa-ajan viettopaikkaan tai viettomahdollisuuksiin. Lupaviranomainen varasi kirjeellään hakijalle tilaisuuden antaa vastineensa eläinsuojan esitetyn uuden sijoituspaikan asianosaisten kuulemisen jälkeen tulleiden muistutuksen (A2, ) ja mielipiteen (B2, ) johdosta. Hakija ilmoitti , ettei katso tarpeelliseksi antaa uutta vastinetta saapuneista uudesta muistutuksesta tai mielipiteestä. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Jukka, Martti ja Markku Mäkelälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Pihtiputaan kunnan Muurasjärven kylään kiinteistöille Tuomela RN:o 111:4 ja Haapa-aho RN:o 28:6 Ympäristölupa myönnetään enintään 150 lypsylehmälle, 102 hieholle, 20 lihanaudalle ja 62 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle pihatoissa olevien eläinpaikkojen ja hakijan ilmoituksen mukaisesti. Eläinmääriä voidaan muuttaa, mikäli lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteenlaskettua lannantuotantoa. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti ja toimintaa tulee harjoittaa lupahakemusta ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetut lausunnot ja muistutukset lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Hakija on myös antamassaan vastineessa perustellut lupahakemuksessa esitettyjä ratkaisuja ja selventänyt lausunnoissa ja muistutuksessa esitettyjä asioita. Muistutusten saapumisen jälkeen tehtiin tilalle uusi tarkastuskäynti , jolloin läpikäytiin mahdollisia muita sijoituspaikkoja ympäristönsuojelulain 6 :n tarkoittamalla tavalla. Hakija esitti muistutusten ja tarkastuskäynnin johdosta uuden sijoituspaikan sekä rakennettavalle pihattonavetalle että uudelle lietesäiliölle. 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Tilan lantavarastojen, eläinsuojien pohjarakenteiden ja lietekuilujen tulee olla vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti siten rakennettu, ettei lantaa pääse missään tilanteessa valumaan ympäristöön. Toimintaa varten tulee olla käytettävissä laskennallisesti niin paljon lannan varastointitiloja, että niihin voidaan varastoida 12 kk:n aikana syntynyt lanta. Ympäristöluvan mukaiselle eläinmäärälle laskettuna lietesäiliötilavuutta tulee olla vähintään m 3 ja kuivalantatilavuutta 108 m 3. Rakennettava lietesäiliö tulee vahvistaa tai korvata kahdella pienemmällä lietesäiliöllä sekä aidata maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysohjeen (MMM-

12 12 RMO-C4) mukaisesti vähintään 1500 mm:n korkuisella tukevalla aidalla ja varustaa perussalaojituksella ja salaojaveden näytteenoton mahdollistavalla tarkkailukaivolla. Tilan kaikki lietesäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella ja mahdolliset pumppusäiliöt tiiviillä betonikannella. Lietesäiliön kattamismenetelmä on annettava tiedoksi ELYkeskuksen valvontaviranomaiselle. Uusi lietesäiliö on suunniteltava ja rakennettava niin, että se voidaan kattaa tarvittaessa kiinteällä katteella. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla on tarkastettava etenkin vanhojen säiliöiden kunto perusteellisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet tai huonokuntoisiksi rapautuneet säiliöt tulee korjata. Säiliöiden käytöstä, niiden tyhjennyksistä, lannan kuljetuksista tai levityksistä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten melu- tai hajuhaittaa. Lannan lastausalueet tulee rakentaa tiiviiksi. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi määrätä lantavaraston korjaamisesta. Säilörehun varastoinnissa on huolehdittava siitä, että puristenesteestä ei aiheudu maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Puristeneste on otettava talteen ja varastoitava lietesäiliössä tai levitettävä peltoon. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen ja käsittely Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä lannan peltoviljelyssä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen (931/200, ns. nitraattiasetus) määräyksiä. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä riittävästi eläinyksikköä ja muodostuvaa lantamäärää kohden. Ympäristölupahakemuksen mukainen eläinmäärä vaatii maksimimäärälle laskettuna vähintään 155,5 hehtaaria peltoa. Peltopinta-alassa tulee myös huomioida valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat alat. Eläinsuojien sosiaalitilojen jätevedet (wc-vedet) tulee käsitellä talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. Uuden eläinsuojan wc-vedet ja maitohuoneen jätevedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti panospuhdistamolle ja vanhan eläinsuojan wc-vedet panospuhdistamolle tai vesitiiviiseen riittävän kokoiseen umpisäiliöön, joka tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Eläinsuojien muut pesuvedet on johdettava joko panospuhdistamolle tai lietesäiliöön. Lantaa ja jätevesiä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä, mikäli siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Mikäli lantaa toimitetaan käsiteltäväksi muualle kuin pellolle, on varmistuttava siitä, että laitoksella on toimintaa varten ympäristölupa, ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) sekä sen perusteella annettujen kansallisten säädösten vaatimukset täyttyvät. Lietelantaa, puristenestettä tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueella sijaitsevalle pellolle (ei pohjaveden muodostumisalueelle eikä pohjavesialueen reunavyöhykkeelle) ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen reunavyöhykkeelle (ei muodostumisalueelle), kun levitys tapah-

13 13 tuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi ja levitettävä lantamäärä vastaa enintään yhden satokauden edellyttämää ravinnemäärää. Levitettäessä lantaa talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen ympärille on jätettävä vähintään 50 m:n levyinen suojavyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. Samoin vesistöjen ja valtaojien läheisyydessä sijaitseville pelloille on jätettävä 10 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei saa aiheutua levityksestä kohtuutonta hajuhaittaa. Levitys tulee tehdä sijoituslevityksenä tai mullata välittömästi levityksen jälkeen. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Lannan levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. Lannan syyslevitystä tulisi tehdä vain, jos sääolosuhteet, peltojen kantavuus tai muut viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä ja levitystä tulisi välttää etenkin vesistöjen varsilla olevilla pelloilla. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Lannanlevityssuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja sitä on täydennettävä ELY-keskuksen valvojan edellyttämällä tavalla. Eläinsuojien sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava ja lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siistinä ja lannan käsittelyyn ja kuljetukseen käytettävä kalusto on oltava asianmukaista ja huollettua. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. 3. Panospuhdistamo Suunnitelma koskien valittua panospuhdistamoa, tulee toimittaa ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen puhdistamon rakentamisen aloittamista. Suunnitelman tulee sisältää luotettava arvio jätevesijärjestelmän puhdistustehosta, käyttö- ja huoltoohjeet sekä tieto lähtevän jäteveden purkupaikoista. Puhdistamon puhdistusteho on oltava vähintään 85 % kokonaisfosforin, 90 % biologisen hapenkulutuksen ja 40 % kokonaistypen osalta, kun käsittelemättömän jäteveden kuormitusta verrataan puhdistamosta lähtevään jäteveden kuormitukseen. Edellä esitetyt puhdistusvaatimukset tulee saavuttaa yksittäisen analysointikerran osalta. Pienpuhdistamo tulee ottaa käyttöön samanaikaisesti eläinsuojan kanssa. Puhdistamoa on huollettava siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset saavutetaan. Ylijäämä- ja saostuslietteet tulee poistaa riittävän usein ja ne tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun vastaanottopaikkaan, jolla on sen käsittelyyn voimassaoleva ympäristölupa. Liete voidaan levittää myös peltoon, mikäli se ennen peltolevitystä esimerkiksi kalkkistabiloidaan ohjeiden mukaisesti. Saadun panospuhdistamoa koskevan selvityksen perusteella voidaan antaa puhdistamon toimintaa koskevia tarkentavia määräyksiä. 4. Laiduntaminen Laiduntaminen ei saa aiheuttaa pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Laiduntavien eläinten määrä ei saa ylittää laidunalueen maaperän tai kasvillisuuden kestävyyttä. Laitumelle johtavien teiden tulee olla päällysteeltään sellaisia, että ne kestävät eläinten kulkemisen eivätkä liety. Kulkuväylät on pidettävä siistinä ja niille kertynyt lanta on voitava helposti poistaa. Rantaan rajoittuville laitumille ei saa järjestää lisäruokintaa ja eläinten pääsy veteen on estettävä.

14 14 5. Jätteet Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa eikä muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten öljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli, muovi, lasit, tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Pilaantunut säilörehu voidaan levittää suoraan peltoon multaamalla se välittömästi tai varastoida ja kompostoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. Tuotantoon kelpaamaton maito voidaan johtaa lietesäiliöön. 6. Eläinjätteet Kuolleet eläimet tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaan Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli jätettä joudutaan varastoimaan tilalla, se on tehtävä asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla niin, ettei varastoinnista aiheudu terveyshaittaa eikä ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Varasto tulee sijoittaa niin, että se on naapureihin nähden suotuisa. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) pidempään, tulee varastointi tapahtua raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa tilassa tai käsittely on järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat auringolta, sateelta ja tuhoeläimiltä suojassa. 7. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa terveydelle, pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Polttoainevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistaa säännöllisesti. Polttoainesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Polttoainesäiliöiden läheisyyteen on varattava riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia vahinko- ja onnettomuustilanteita varten. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden on oltava kannellisia ja ne on merkittävä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit tulee säilyttää lukitussa tilassa. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Eläinsuojien, lantavarastojen ja muiden rakenteiden rakenteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Tilan tekniset laitteet on pidettävä toimintakunnossa ja kunnossapito on tehtävä säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriötilanteet ja uhkat terveydelle tai ympäristölle voidaan välttää. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa

15 15 päästöjen syntyyn, on ne korjattava välittömästi. Tarkkailusta ja huolloista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten päivämäärät, tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimenpiteet. Pyydettäessä kirjanpito on esitettävä ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle. Vuosittain muodostuvan lannan määrästä, levityspaikoista ja ajankohdista sekä kuolleiden eläinten määristä, käsittelystä ja toimituspaikoista sekä mahdollisista muutoksista eläinmäärissä, lannan varastointitiloissa, peltolohkoissa ja pellonvuokrasopimuksissa on pidettävä kirjaa. Lannasta vähintään viiden vuoden välein tehtävän lanta-analyysin tulokset ja ajantasainen lannanlevityssuunnitelma on liitettävä kirjanpitoon. Lisäksi jätteiden käsittelystä (laji, määrät, toimituspaikat) on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle käyttäen ensisijaisesti sähköistä järjestelmää sekä Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Panospuhdistamoon tulevasta ja siltä lähtevästä vedestä on otettava vesinäytteet, joista analysoidaan ph, alkaliniteetti, biologinen hapenkulutus (BHK 7ATU ), kokonaisfosfori (kok- P), kokonaistyppi (kok-n) ja kiintoaine vähintään kolme kertaa valvojan kanssa sovittuina ajankohtina ja sovituista kohdista puhdistamon käyttöönoton jälkeen. Näytteet on analysoitava ulkopuolisessa akreditoidussa laboratoriossa. Tulokset, joista tulee ilmetä saavutettu puhdistusteho, tulee toimittaa valvojalle heti niiden valmistuttua. Analyysitulosten perusteella valvoja ratkaisee päästötarkkailun jatkon. 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet sekä toiminnan muutokset Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen ELYkeskuksen valvontaviranomaiselle ja Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Suunnitelma varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin on pidettävä ajan tasalla ja sitä on täydennettävä valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Keski-Suomen ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tämän päätöksen mukaisen toiminnan aloittamisesta sekä eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutusta ympäristöön. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän tai lannan varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uutta lupaa tai muutosta ympäristölupaan. 10. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uuden toiminnan aloittamisesta viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.

16 16 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Lupaviranomaisen on tutkittava annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutonkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Mäkelän eläinsuojan sijoituspaikkaa on selvitetty perusteellisesti kartta- ja maastotarkastelun avulla ja hakija on muistutusten ja tarkastuskäynnin perusteella esittänyt rakennettavien pihattonavetan ja lietesäiliön sijoittamiselle uuden paikan, joka on aikaisemmin esitettyä paikkaa etäämmällä lähimmästä asianosaisen kiinteistöstä. Aluehallintovirasto katsoo, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa tai muuta edellä 42 :ssä mainittua haittaa tai vaaraa, mikä olisi esteenä luvan myöntämiselle. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti. Lupaharkinnan ja ratkaisun perusteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.

17 17 Toiminta sijoittuu Pihtiputaan kunnan maatalousvaltaiseen Muurasjärven kylään. Toiminnan lähialueella on kaksi muuta suurta navettaa sekä sikala. Lisäksi alueella on muiden viljelijöiden peltoja. Pihaton sijoituspaikka ei ole tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Alueella ei ole asemakaavaa. Tuomelan tila sijaitsee kulttuurimaiseman osayleiskaavan ja rantaosayleiskaavan laajennuksen osayleiskaava-alueella. Tilan kohdalla on kaavamerkintä, kotieläintalouden suuryksikön alue (ME). Ympäristöluvassa on annettu lupamääräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta aiheutuvia haittoja. Lietesäiliöt on määrätty katettavaksi vähintään kelluvalla katteella naapureille mahdollisesti aiheutuvien hajuhaittojen vähentämiseksi. Uusi lietesäilö tulee sijaitsemaan lähellä vanhaa navettaa jo olemassa olevien lietesäiliöiden läheisyydessä. Hakijan mukaan hajuhaittoja on pyritty pienentämään navetan suunnittelussa, pihatto tulee olemaan puolilämmin verhoseinillä ja luonnollisella ilmanvaihdolla varustettu. Yleisestä siisteydestä huolehtimisesta sekä eläinsuojien sisätiloissa että ulkopuolella on annettu määräys, kuten myös lannan käsittelystä ja levityksestä sekä jätteistä. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) eläinyksikkökertoimet liitteen 3 mukaan; 1 alle 6kk:n ikäinen vasikka vastaa eläinyksikkömäärinä 0,6 eläinyksikköä, 6-12 kk:n ikäinen vasikka 1,4 eläinyksikköä, kk:n ikäinen hieho 2 eläinyksikköä, lypsylehmä 6,8 eläinyksikköä ja lihanauta 2,4 eläinyksikköä. Lupahakemuksen mukainen eläinmäärä vastaa 1290 eläinyksikköä. Mikäli kyseessä olisi uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava kotieläinsuoja ohjeen liitteen 4 mukaan 1290 eläinyksikön eläinsuojan vähimmäisetäisyys altistuvasta kohteesta olisi suotuisissa olosuhteissa noin 300 metriä, normaaliolosuhteissa noin 320 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 390 metriä. Etäisyyttä lähimpään naapuriin sijoituspaikan siirron jälkeen tulee olemaan noin 200 metriä. Lähin asuin- tai loma-asunto sijaitsee vallitsevan tuulensuunnan yläpuolella ja pihaton ja kyseisen rakennuksen väliin jää jonkin verran puustoa. Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta vastaa laajennuksen jälkeen noin 1290 eläinyksikön laajuutta, kun toiminta ennen laajennusta vastasi noin 630 eläinyksikköä. Toiminta laajenee siten noin 2 kertaiseksi aikaisempaan verrattuna. Aluehallintovirasto on katsonut oikeuskäytännön ja kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) perusteella, että hanketta tulee verrata laajennushankkeeseen eikä toimintaa tule rinnastaa uuteen hankkeeseen (KOH:n päätös 2005:88 sekä taltionumero 610 Dnro 2794/1/04). Kun kyseessä on toiminnan laajentaminen, lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ei edellytetä samoja suojaetäisyyksiä kuin uusilta toiminnoilta tai uuteen hankkeeseen rinnastettavilta toiminnoilta. Ympäristöministeriön ohjeessa annetun suosituksen mukaan vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajentamisen tulisi tapahtua häiriintyvästä kohteesta poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Hakemuksen mukaisessa tilanteessa etäisyys lähimpään naapuriin on 200 m. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset suojaetäisyyttä voidaan pitää riittävänä. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle hajaasutusalueelle, jolla nautakarjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Edellä olevan perusteella Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että uusi pihattonavetta ja uusi lietesäiliö voidaan sijoittaa hakemuksessa esitetylle paikalle. Hankkeelle voidaan hyväksyä pienempi etäisyys kuin uudelta hankkeelta edellytettäisiin riittäväksi etäisyydeksi lähimpään naapurin asuin- tai loma-asuntoon. Eläinsuojatoiminta täyttää muutoinkin luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan.

18 18 Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tulee olla vesitiiviistä materiaalista (MMM-RMO-C4). Rakenteiden tiiveysvaatimus on annettu, jotta lannan käsittely tai varastointi tilalla ei aiheuttaisi maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Lannan varastointitilavuuksien tulee valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000 nk. nitraattiasetus) mukaisesti vastata 12 kk:n laskennallista lannantuotantoa vähennettynä mahdollisella laidunkauden pituudella. Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan noin m 3 lietelannan varastoinnin kokonaistilavuutta lietekuilut mukaan luettuina ja noin 97 m 3 :n kuivalantatilavuutta. Vaadittava lietesäiliötilavuus sisältää lietelannan m 3, puristenesteen 125 m 3, avonaisten lietesäiliöiden sadevedet noin 514 m 3, 54 m 3 virtsaa sekä noin 50 m 3 eläinsuojan pesuvesiä. Kattamattomiin lietesäiliöihin on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille. Muodostuvan lietteen ja puristenesteen arvio perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta , jossa arvioidaan esikuivatun säilörehun kyseessä ollessa puristenesteitä syntyvän noin 0,05 m 3 rehutonnia kohden vuodessa. Lietelannan varastointitilavuuden voidaan katsoa olevan riittävä. Vaatimusten (MMM-RMO-C4) mukaisessa kuivalantalassa tulisi olla vähintään 500 mm:n korkuiset seinämät ja 500 mm:n ajoluiska (katetussa 200 mm:n luiska riittävä) sekä sen ulkopuolella tiivispohjainen kuormaus laatta. Lietesäiliöt on katettava kiinteällä tai kelluvalla katteella, esim. solumuovisella levykannella, aina riittävällä kerroksella turvetta (vähintään 10 cm), lecasoraa tai vastaavalla ammoniakki- ja hajupäästöjen vähentämiseksi. Salaojitus ja tarkkailukaivo mahdollistavat vuotojen havaitsemisen. Suurissa yli m 3 :n kokoisissa lietesäiliöissä riskit säiliön kestävyydelle kasvavat, eikä niitä suositella rakennettavaksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannanvarastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Toiminnan eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, jotka aiheuttavat terveys-, viihtyvyys- tai muita haittoja, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ravinteiden pääsy pohja- ja pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. (Lupamääräys 1) Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee aina olla riittävästi muodostuvaa lantamäärää kohti. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä lanta voidaan hyödyntää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny eikä tapahdu ylilannoitusta. Lannan levitykseen tulee olla peltoa 1 hehtaari/ 1,3 lypsylehmää, 1 hehtaari/ 3, kk:n ikäistä hiehoa, 1 hehtaari/ 4, kk:n ikäistä lehmävasikkaa, 1 hehtaari/ 11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa sekä 1 hehtaari/ 2,7 lihanautaa kohden. Tilalla syntyvän lannan levitykseen käytössä oleva peltomäärä (143,5 ha) ei ole mainitulla tarkkuudella riittävä. Vähimmäispintaalavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. Toiminnanharjoitta-

19 19 jan on hankittava lisää lannan levitykseen soveltuvaa peltopinta-alaa vähintään 12 hehtaaria. Wc-vesiä koskee talousjätevesiasetus (542/2003), jonka vaatimalla tasolla ihmisperäiset käymälävedet tulee käsitellä hygieenisten haittojen ja tautien leviämisen estämiseksi. Maitohuoneen tai muita jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ympäristöön pilaantumisvaaran vuoksi. Maitohuoneen jätevedet sisältävät huomattavan määrän orgaanista ainetta ja fosforia, minkä vuoksi ne on käsiteltävä asianmukaisesti tai käytettävä kasveille ravinteiksi. Lupamääräyksen tavoitteena on suojella pohja- ja pintavesiä, maaperää ja mahdollisia talousveden ottopaikkoja (kaivot, lähteet). Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjavesien pilaaminen on kielletty. Tämän perusteella on annettu määräyksiä lannan ja virtsan levityksestä. Pohjavesialuilla olevien peltolohkojen pinta-alat on vähennetty ilmoitetusta levitykseen soveltuvasta peltopinta-alasta. Nitraattiasetuksen (931/2000) liitteessä 3 suositellaan vähintään 10 metrin suojavyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen, jotta voidaan vähentää ravinteiden pääsyä vesiin. Talousveden ottopaikkojen ympärille jätettävän lannoittamattoman alueen suojavyöhykesuositus on metriä. Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lannan syyslevityksestä aiheutuu vesistöihin huomattavaa ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevittämistä vesistöjen varsille tulee välttää. Lannan käsittelystä ja levityksestä asutukselle aiheutuvaan hajuhaittaa voidaan rajoittaa multaamalla lanta pian ja välttämällä levitystä asuinrakennusten välittömässä läheisyydessä sekä ajankohtana, jolloin siitä aiheutuu levityspaikkojen läheisyydessä ilmeistä haittaa. Lannanlevityssuunnitelma toimii valvonnan apuvälineenä. Haittaeläinten, kuten rottien, hiirien ja kärpästen, torjunta tarvittaessa on tärkeää eläinsuojien rakenteiden, hygienian ja yleisen viihtyisyyden kannalta. (Lupamääräys 2) Puhdistusteholle asetetut vaatimukset ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Hakija on esittänyt, että tilalle tullaan hankkimaan panospuhdistamo jätevesien käsittelyyn. Lupaprosessin aikana ei kuitenkaan vielä ollut selvyyttä hankittavasta puhdistamosta, joten suunnitelma hankittavasta laitteistosta on nähty tarpeelliseksi mahdollisten lisämääräysten antoa varten. Puhdistamoliete on käsiteltävä asianmukaisesti joko toimittamalla se luvanvaraiseen käsittelypaikkaan tai levittämällä se peltoon esimerkiksi kalkkistabiloituna. Stabiloinnissa sekoitetaan kalkkia tasaisesti koko lietemassaan ohjeen mukaisesti, lannan hygienisoimiseksi. (Lupamääräys 3) Laiduntamiseen liittyy ravinteiden huuhtoutumis- ja ylilannoitusriski. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua ravinteita vesistöön. Laitumelle johtavat tiet tulee olla puhdistettavissa ja laidunalueet on rajattava vesistöstä. (Lupamääräys 4) Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä kunnallisia jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Toimittamalla ongelmajätteet ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista sekä terveyshaittaa. Pilaantunut säilörehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, siksi se on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä. (Lupamääräys 5)

20 20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 6) Lupamääräys on annettu suojelemaan maaperää sekä pinta- ja pohjavesiä. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointiin liittyy huomattavia ympäristöriskejä, joiden minimointi on tärkeää. Polttoainevarastojen ja säiliöiden säännöllisellä kunnon tarkistamisella ehkäistään ennalta vuotojen pääsyä ympäristöön. Nestemäisten haitta-aineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysmateriaaliin. (Lupamääräys 7) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on annettu valvontaa ja ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyä varten. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi muun muassa valvoa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa sekä riittävä määrä peltoalaa niin, että lanta voidaan levittää pellolle asianmukaisesti, ja että pellot ovat sellaisia, että niille voi levittää lantaa kuormittamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän tai lannan varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Toiminnan loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja jätteet on poistettu. Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle. Panospuhdistamon tarkkailuvelvoitteet ovat tarpeen riittävien puhdistustulosten varmistamiseksi. (Lupamääräykset 8 ja 9) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittaja voidaan velvoittaa ottamaan käyttöön uutta kehittyvää tekniikkaa luvan voimassaolon aikana, jos päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Uuden toiminnan aloittamisesta tehtävä ilmoitus on määrätty tehtäväksi valvonnallisista syistä. Ilmoitus voi olla joko suullinen tai kirjallinen (Lupamääräys 10) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävää tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. (YSL 28 )