PÄÄTÖS Nro 15/10/2 Dnro ISAVI/20/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 15/10/2 Dnro ISAVI/20/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. HAKIJA Haminan kaupunki ASIA Töytärinkosken säännöstelypadon muuttaminen pohjapadoksi, Hamina HAKEMUS Hakemuksen vireille tulo Haminan kaupunki on ympäristölupavirastoon saapuneessa ja täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt lupaa Vehkajoessa sijaitsevan Töytärinkosken säännöstelypadon muuttamiseen kiinteäksi pohjapadoksi. Padon sijainti Töytärinkosken säännöstelypato sijaitsee Vehkajoessa noin 350 metriä paikallistiestä nro ylävirtaan, noin viisi kilometriä Haminan kaupungin keskustan pohjoispuolella. Pato on rakennettu 1970-luvun alussa Haminan kaupungin vedenottoon liittyvää säännöstelyä varten. Aikaisemmat päätökset Itä-Suomen vesioikeus on antanut Haminan kaupungille päätöksellä nro 55/II/70 luvan veden johtamiseen Vehkajoesta Töytärinkosken yläpuolelta käytettäväksi Haminan kaupungin asutuksen tarpeisiin ja sitä varten tapahtuvaan Vehkajoen vedenjuoksun säännöstelyyn. Lupapäätöstä on eräiltä osin muutettu vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 30/II/71. Säännöstelypadosta, säännöstelystä ja minimijuoksutuksesta on määrätty lupaehdoissa 1, 4 ja 5 seuraavasti: "1. Vehkajoen paalulle m eli 345 m Töytärinkosken paikallistiesillasta ylävirtaan saadaan rakentaa teräsbetoninen säännöstelypato, jossa on kaksi vähintään

2 5,00 metriä leveää, pystysuunnassa helposti liikkuvilla ja lämmitettävissä olevilla tasoluukuilla suljettavaa tulva-aukkoa, joiden kynnyskorkeus on N 43 +0,00 m. Aukkojen väliseen pilariin on sijoitettava sisäläpimitaltaan vähintään 30 cm:n suuruinen ohijuoksutusputki, joka varustetaan sulkuventtiilillä. Tulva-aukkojen ylitse saadaan rakentaa silta, jonka kannen alapinnan korkeus on vähintään N 43 +3,25 m. Teräsbetonipadon molemmin puolin saadaan uoma sulkea maapadolla, jonka harjakorkeus on vähintään N 43 +3,75 m. Luvan saajan on tarkoituksenmukaisella tavalla huolehdittava siitä, että padon alapuolinen sivu-uoma ei pääse kuivumaan ja että sanotussa uomassa tapahtuu riittävä veden vaihtuminen. Oikealle rannalle padon yläpuolelle saadaan rakentaa pumppaamo tulokanavineen ja NS 350 painejohtoineen. === 4. Säännöstelypadolla saadaan vedenpinta nostaa enintään tasolle N 43 +2,10 m ja alentaa normaalisti enintään tasolle N 43 +1,70 m. Kuitenkin saadaan tarvittaessa tammikuun 1 ja huhtikuun 15 päivän välisenä aikana sekä kesäkuun 15 ja syyskuun 15 päivän välisenä aikana vedenpinta nostaa säännöstelypadolla tasolle N 43 +2,40 m kuitenkin siten, ettei vedenkorkeus paalun m kohdalla ylitä tasoa N 43 +2,50 m. Ainoastaan poikkeuksellisten kriisitilanteiden sattuessa on Haminan kaupungilla oikeus laskea vedenkorkeutta aina tasoon N 43 +1,20 m saakka, ja on kaupunki sellaisessa tapauksessa velvollinen aina erikseen korvaamaan toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuvat vahingot. 5. Padon yläpuolelta Vehkajoesta saadaan ottaa vettä enintään m 3 vuorokaudessa, kuitenkin niin, että padon ohitse juoksutetaan joka hetki vähintään 50 l/s. Jos ohijuoksutus on enemmän kuin 500 l/s, saadaan kuitenkin vettä ottaa enintään m 3 /s." Haminan kaupunki on jo aikaisemmin hakenut lupaa Vehkajoen Töytärinkosken säännöstelypadon muuttamiseen pohjapadoksi vireille tulleella hakemuksella. Hakemus on peruutettu ja hakemuksen raukeaminen on todettu Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 73/00/2, Hankkeen tarkoitus Haminan kaupungilla ei ole enää tarvetta Vehkajoen säännöstelyyn, koska vedenotto Vehkajoesta on lopetettu vuonna Hankkeen päätavoitteena on muuttaa nykyinen säännöstelypato luonnonmukaiseksi pohjapadoksi ja palauttaa lähes kuivillaan ollut sivu-uoma vesialueeksi. Padon yläpuolisen Vehkajoen keskivedenkorkeus on tarkoitus säilyttää likimäärin ennallaan. Padon rakenteen muuttamisella pyritään luomaan edellytykset vaelluskalakannan palauttamiselle Vehkajokeen. Töytärinkosken säännöstelypato on vaelluskalojen alin nousueste Vehkajoessa, johon on suunniteltu kalataloudellista kunnostusta luvulta lähtien. Säännöstelyn hoito nykyisellä padolla on hankalaa. Suuria tulvaluukkuja ei ole käytetty enää vuosiin. Vaaratilanne aiheutui esimerkiksi äkillisen syystulvan aikana, koska luukkuja ei saatu käsin auki. Padon käytöstä ja kunnossapidosta aiheu- 2

3 tuu ylimääräisiä kustannuksia. Säännöstelyä hoitaa nykyisin sopimusperusteisesti paikallinen asukas, Seppo Lautala, joka omistaa rantaa padon yläpuolisen joen varrella. Hoitosopimus on voimassa vuoteen 2010 asti. Suunnitelma Hakemuksessa on esitetty suunnitelma säännöstelypadon korvaamisesta kiinteällä pohjapadolla. Padon suunnittelun ja mitoituksen lähtökohtia ovat olleet vedenkorkeuden haitallisen laskun estäminen, keskivedenkorkeuden pysyttäminen likimäärin vedenoton aikaisella tasolla, tulvahaittojen pitäminen mahdollisimman pieninä, kalankulun turvaaminen ja patoalueen palauttaminen nykyistä luonnonmukaisemmaksi. Pohjapato koostuu pääuoman ja sivu-uoman yli rakennettavasta padosta. Pääuoman ylittävä pato rakennetaan nykyisen säännöstelypadon alapuolelle vinosti pääuoman suuntaan nähden, jotta harjan pituus saadaan riittäväksi. Padon harjan pituus on pääuomassa 30 m ja sivu-uomassa 5 m; harjan leveys on noin 3 m, luiskakaltevuus ylävirran puolella enintään 1:3 ja alavirran puolella enintään 1:30. Pääuoman pohjapadon itäreunassa alapuolisen luiskan kaltevuus on tätä jyrkempi. Luiskakaltevuudet ovat ohjeellisia. Pohjapadon alavirran puolelle muotoillaan ja kivetään uomaan 1 3 metriä leveä kalannousuväylä, johon muodostetaan muutaman metrin välein rakennettavilla kivikynnyksillä kaloille lepoaltaita. Pääuoman ylittävän padon harjaan tehdään kalannousuväylän kohdalle syvennys, jonka 0,5 m leveän pohjan korkeus on N 43 +1,68 m. Tästä padon harja nousee syvennyksen molemmin puolin luiskakaltevuudella 1:3 korkeuteen N 43 +1,83 m ja tästä edelleen kumpaankin rantaan noin 0,05 m. Sivu-uoman padon harjaan tehtävän syvennyksen pohjan leveys on 0,1 m ja korkeus N 43 +1,68 m. Tästä padon harja nousee syvennyksen molemmin puolin luiskakaltevuudella 1:3 korkeuteen N 43 +1,83 m ja tästä edelleen kumpaankin rantaan noin 0,05 m. Rantaluiskat nousevat keskikaltevuudella 1:3 tai loivempana. Pohjapato tehdään maa- ja kiviainesrakenteisena niin, että padon tiivisteosa rakennetaan hiekkamoreenista. Pato voidaan tiivistää myös rakenteeseen sijoitettavalla tiivisteseinämällä, jonka harjan muoto on sama kuin kiviainespadossa. Pohjapatoon upotetaan maisemakiviä. Padon verhous rakennetaan lajittumattomasta kooltaan d 65 > 0,35 m olevasta luonnonkivestä. Pohjapadon yläpuolinen sivu-uoma avataan. Uoman ohjeelliset mitat ovat: pohjan korkeus N 43 +1,0 m, pohjan leveys 1,0 m ja luiskien kaltevuus noin 1:3 tai loivempi. Uoman pohja ja luiskat verhoillaan kivisellä soralla tason N 43 +2,8 m alapuolelta. Pohjapadon yläpuolisen sivu-uoman yli rakennetaan puurakenteinen kävelysilta. Sillan hyötyleveys on 1,25 m, kannen pituus 12 m ja kannatinpalkkien alareunan korkeus vähintään N 43 +2,80 m. Nykyinen säännöstelypato puretaan vähintään pohjalaatan tasoon niin, että uoman pohjan leveys tasossa N 43 +0,0 m on vähintään 8 m. Rantaluiskat leikataan kaltevuuteen 1:3 ja verhoillaan kivillä tason N 43 +2,8 m alapuolelta. Vedenottamon pumppaamo puretaan pää- ja sivu-uoman väliseltä alueelta vähintään 3

4 tasoon N 43 +1,0 m saakka ja alue täytetään vähintään tasoon N 43 +2,8 m. Pumppaamon putkistot poistetaan tai valetaan betonilla umpeen. Pääuomaan rakennettavan pohjapadon kohdalle päättyvä vesilaitoksen entinen purkuviemäri (B 600) suljetaan betonilla. Viemäri korvataan 200 mm:n sadevesiviemärillä, joka suunnataan pohjapadon alapuoliseen kivettyyn sivu-uomaan niin, että putken purkupään korkeus on N 43 +1,0 m. Töytärinkosken yläpuolisessa Vehkajoessa on paalulla Koivukujan silta, jonka kannatinpalkkien alareuna on tasossa N 43 +2,85 m. Pohjapadon rakentaminen nostaa sillan kohdalla suurimpien tulvien korkeuksia (HW 1/20 ) laskennallisesti 0,06 m. Sillan kansirakenteita nostetaan vähintään 0,15 metrillä. Rakenteelliset muutokset tehdään siten, että sillan kunto vastaa vähintään nykyistä kuntoa. Sillan ajoluiskat tasataan kaltevuuteen 1:20 tai sitä loivemmiksi. Rakennettavan padon alapuolella hakijan omistamalla rannalla oleva laituri siirretään noin 30 m alemmaksi uoman toimenpidealueen ulkopuolelle. Rakentamistyöt Rakentaminen aloitetaan loppukesällä. Töiden ajaksi yläpuolinen vedenkorkeus lasketaan hitaasti tasoon N 43 +1,70 1,80 m. Ensin puretaan vanha pumppaamo, siirretään sivu-uomaan rakennettavan pohjapadon kohdalla oleva pylväs ja raivataan tarvittavat alueet, muutetaan purkuputki sivu-uomaan ja rakennetaan sivu-uoman yläpäähän työpato. Sen jälkeen kaivetaan ja verhoillaan sivu-uoman yläosa ja tuleva pohjapatoalue. Sivu-uoma toimii pääuoman pohjapadon rakentamisvaiheessa ohijuoksutusuomana. Ylävedenkorkeutta säädetään pääuoman töiden aikana sivuuoman työpadolla, joka rakennetaan kivistä tai louheesta. Säätöä varten varataan rannalle kiviä ja louhetta. Pääuoman pohjapato rakennetaan kuivatyönä ylä- ja alapuolisten työpatojen suojassa. Yläpuolisena työpatona toimii nykyinen suljettava säännöstelypato, joka tiivistetään tarvittaessa. Alapuolinen työpato rakennetaan moreenipatona. Työt tehdään pääasiassa hakijan omistamalta itärannalta käsin. Pääuoman padon valmistuttua vettä koejuoksutetaan pääuomaan ja alapuolista työpatoa avataan riittävästi. Kun pohjapadon ja uoman toimivuus on todettu ja hyväksytty, alapuolinen työpato ja nykyinen säännöstelypato puretaan. Kun vesi johdettu pääuomaan, rakennetaan sivu-uoman pohjapato yläpuolisen ja tarvittaessa alapuolisen työpadon suojassa. Sivu-uoman pohjapadon valmistuttua padon ja kalaväylän toimivuus testataan koejuoksutuksella. Kun pohjapadon rakenne ja toimivuus on hyväksytty, työpadot puretaan. Rakennustöiden arvioitu kesto on 2 2,5 kuukautta. Vesistötiedot Vehkajoen vesistön valuma-alue on Töytärinkosken kohdalla 302 km 2. Valumaalueen järvisyys on 5,7 %. Töytärinkosken virtaaman ääri- ja keskiarvot on arvioitu Virojoen virtaamahavaintojen ( ) ja valuma-aluetietojen perusteella: HQ 42 m 3 /s (ylin virtaama) HQ1/20 37 m 3 /s (keskimäärin kerran 20 vuodessa sattuva ylivirtaama) MHQ 24,6 m 3 /s (keskiylivirtaama) 4

5 5 MQ 3,7 m 3 /s (keskivirtaama) MNQ 0,2 m 3 /s (keskialivirtaama). Virtaaman pysyvyystarkastelun mukaan MQ 50 % = 1,84 m 3 /s eli joen virtaama on puolet ajasta tätä virtamaa suurempi ja puolet ajasta tätä virtamaa pienempi. Keskivirtaaman 3,7 m 3 /s pysyvyys on 29 % ajasta. Töytärinkosken padon yläpuolista vedenkorkeutta on seurattu päivittäin vedenottamon toiminta-aikana vuosina Seurantajakson vedenkorkeuden keski- ja ääriarvot ovat N 43 -järjestelmässä seuraavat: HW +2,80 m (rankkasadetilanne ) MHW +2,39 m MW +2,02 m MNW +1,64 m NW +1,20 m. Mainitulla havaintojaksolla keskiylivesi (MHW) on ollut lähes sama kuin säännöstelyn yläraja, joka on ylittynyt keskimäärin joka toinen vuosi. Tästä ei ole kuitenkaan aiheutunut merkittäviä haittoja tai vahinkoja. Säännöstelypatoa hoitanut padon vaikutusalueen maanomistaja on pyrkinyt pitämään padon yläpuolista vedenkorkeutta luparajojen puitteissa mahdollisimman korkealla. Vuoden 1996 jälkeen vedenkorkeustietoja ei ole tallennettu. Töytärinkosken padon alapuolisista vedenkorkeuksista on vain yksittäisiä mittaustuloksia. Padon alapuolinen vedenkorkeus on ollut N 43 +1,35 m virtaaman ollessa 10 m 3 /s ( ). Merivesi on noussut Haminassa ylimmillään korkeuteen N 43 +1,85 m. Suuret merivedenkorkeudet vaikuttavat huomattavasti Töytärinkosken alapuoliseen Vehkajoen vedenkorkeuteen. Vehkajoen pääuomassa on nykyään kaksi kalannousun estävää patoa: Töytärinkosken säännöstelypato ja siitä 2,5 kilometriä ylävirtaan oleva Myllykosken myllypato. Padon yläpuolella Vehkajoen ja siihen idästä laskevan Mäntyjoen rannat ovat padon vaikutusalueella pääosin peltoa. Alueella on puolenkymmentä asuinrakennusta. Padon lähiympäristössä rannat ovat metsämaata. Kaavoitustilanne Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa Vehkajoen länsipuoli on merkitty hankealueella AT/s-2 -alueeksi, joka on varattu erillispientaloista ja erillisistä piharakennuksista muodostuvalle kyläasutukselle sekä maatalouteen liittyvälle rakentamiselle. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään. Hanke ei ole hakijan arvion mukaan ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Hankkeen vaikutukset Padotuslaskelmien mukaan Vehkajoen keskivedenkorkeus ja keskimääräinen tulvakorkeus eivät muutu padon yläpuolisessa Vehkajoessa kiinteän padon rakentamisen

6 jälkeen jaksolla havaittuihin vedenkorkeuksiin verrattuna. Keskimääräistä suuremmat tulvavedenkorkeudet pysyvät ennallaan tai hieman laskevat padon ja Mäntyjoen liittymiskohdan välisessä Vehkajoessa mutta kasvavat lievästi Mäntyjoen liittymiskohdan yläpuolella noin 1 km:n pituisella jokiosuudella, jossa laskennallinen nousu on enintään 5 6 cm. Vedenkorkeuksien muutosta Töytärinkosken padon yläpuolella kuvaa seuraava taulukko. Suunnitellut vedenkorkeudet ovat padon purkautumiskäyrän mukaisia laskennallisia vedenkorkeuksia. 6 Suunniteltu vedenkorkeus (N 43 + ) Havaittu vedenkorkeus jaksolla Muutos (suunniteltu havaittu) (N 43 +) HW 1/50 2,62 m 2,80 m 0,18 m HW 1/20 2,56 m 2,80 m 0,24 m MHW 2,39 m 2,39 m 0,00 m MW 2,00 m 2,02 m 0,02 m MNW 1,84 m 1,64 m + 0,20 m NW 1,75 m 1,20 m + 0,55 m MW 50 % 1,92 m Virtausmalliohjelman avulla on laskennallisesti arvioitu tulvakorkeuksien muuttumista padon yläpuolisessa Vehkajoessa. Laskelmien mukaan kerran 20 vuodessa sattuva tulvakorkeus (HW 1/20 ) laskee 0 0,24 m padon (paalu 29+20) ja Mäntyjoen Vehkajokeen laskukohdan (paalu 37+00) välisellä jokiosalla, pysyy ennallaan Mäntyjoen laskukohdalla ja nousee 0 0,06 m Mäntyjoen laskukohdan yläpuolella paaluvälillä siten, että nousu on suurimmillaan 0,06 m paalun ja Koivukujan sillan (paalu 43+00) välillä ja pienenee nollaan noin paalulla Suurimmat tulvakorkeudet muuttuvat laskennallisesti yhteensä noin 1,9 kilometrin pituisella joen osalla. Padon menovirtaamat eivät muutu nykyisestä. Nykyisen luvan mukaan minimijuoksutus säännöstelypadolta on 50 l/s. Virtaaman pysyvyyskäyrän mukaan Töytärinkosken virtaaman 50 l/s pysyvyys on 99,83 %. Töytärinkosken pohjapadon menovirtaama vastaa kuivakausina aina tulovirtaamaa. Hankealueen omistusolot, sopimukset ja käyttöoikeuspyyntö Rakennettavan pato sijoittuu hakijan omistamille tiloille Vesilaitos , Vesilaitos I , Vesilaitos II ja Vesilaitos IV (yhteensä 0,0924 ha), toisen omistamalle tilalle Rantala (0,0252 ha) sekä osakaskuntien omistamille yhteisille vesialueille (0,1386 ha) ja (0,0400 ha). Hakija on pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta padon rakentamiseksi tarvittavaan toisen omistamaan alueeseen.

7 Hakemukseen liitetyissä sopimuksissa ovat Vehkjärven osakaskunta vesialueen omistajana ja Salmenkylän kalastuskunta -niminen osakaskunta vesialueen omistajana antaneet Haminan kaupungille korvauksetta pysyvän käyttöoikeuden padon rakentamiseksi ja kunnossapitämiseksi tarvittaviin osakaskuntien omistamiin alueisiin. Sopimusten mukaan mahdolliset työnaikaiset ja pohjapadon huolto- ja korjaustöiden aikaiset vahingot korvataan. Hakemukseen liitetyn sopimuksen mukaan hakija on sopinut padon tarvitsemaan alueeseen rajoittuvan Peltolan tilan omistajien kanssa pysyvästä oikeudesta käyttää tilan aluetta pohjapadon ja muiden rakenteiden vaatimien rakentamisja huoltotöiden tekemiseen. Sopimuksessa kaupunki on saanut oikeuden raivata hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömiltä alueilta puut ja pensaat ja sitoutunut viemään raivausjätteet pois. Rakennustyön aikaisesta haitasta tilan alueella kaupunki maksaa ennen töiden aloittamista kertakaikkisena korvauksena 100 euroa. Mahdolliset pohjapadon huolto- ja korjaustöiden aikaiset vahingot korvataan erikseen. Arvio hankkeesta aiheutuvista vahingoista ja haitoista sekä korvausesitys Hakemuksessa on esitetty seuraava toisen omistaman alueen pysyvää käyttöoikeutta koskeva vahingonarvio, jossa maa-alueen arvona on käytetty 1 /m 2 ja vesialueen arvona 500 /ha: Tila tai yht. vesialue Kiinteistö- Pinta-ala Vahinko tunnus (ha) Rantala , Yhteinen vesialue , Yhteinen vesialue , Yht Rantalan tilaan kohdistuvasta pysyvästä käyttöoikeudesta hakija on esittänyt maksettavaksi korvauksena 378. Sen lisäksi hakija on esittänyt korvauksena padon rakentamisen vuoksi siirrettävän viemärin sijoittamisesta Rantalan tilan alueelle 36. Hakija on sopinut yhteisen vesialueen osakaskuntien kanssa pysyvästä käyttöoikeudesta siten, että pysyvästä käyttöoikeudesta ei makseta korvausta. Hakemuksessa on arvioitu, että tulvakorkeuden noususta aiheutuu viljelykäytössä oleville rantatiloille vahinkoa 50 /ha eli noin 13 hehtaarin suuruisella alueella yhteensä 650 euroa. Vahinko on esitetty korvattavaksi kertakaikkisella korvauksella, joka jakautuu tiloille seuraavasti: Hovi ,5 ha 475 euroa Heimola ,5 ha 175 euroa. Hankkeen hyötyjen ja haittojen vertailu Hankkeen aiheuttamat vahingot ovat yhteensä noin euroa.

8 8 Padon muuttamisella kalankulun mahdollistavaksi pohjapadoksi on suuri myönteinen merkitys Vehkajoen kalataloudelle. Säännöstelyn loppumisesta kertyy säästöä, koska säännöstelypadon hoitokulut ovat vähintään euroa vuodessa. Lisäksi säästyvät säännöstelypadon huoltoja korjauskustannukset. Tarkkailu Vedenkorkeuden seurantaa varten rakennetaan Töytärinkosken lähelle selvästi näkyvälle paikalle vedenkorkeusasteikko. Asteikkoa luetaan sula-aikana kerran viikossa ja talvella kaksi kertaa kuukaudessa siihen asti, kunnes voidaan todeta, että vedenkorkeudet ovat suunnitelman mukaisia. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedoksianto Muistutukset Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset on tullut toimittaa ympäristölupavirastoon viimeistään ) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on arvioinut, että Töytärinkosken säännöstelypadon muuttaminen pohjapadoksi hyödyttää Vehkajoen kalataloutta ja virkistyskäyttöä. Ympäristökeskus on pitänyt hanketta tarpeellisena ja puoltanut luvan myöntämistä seuraavilla huomautuksilla: Säännöstelypadon purkaminen, pohjapatojen rakentaminen sekä vesialueella tapahtuvat muut työt tulee tehdä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä vesialueelle ja sen käytölle. Vesialueella tapahtuvat työt ja muut samennusta aiheuttavat työt tulee suorittaa virkistyskauden ulkopuolella, välisenä aikana, sekä käyttäen sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä. Hankkeen vesistörakennustöiden vaikutuksia veden laatuun tulee tarkkailla. Vesistön tarkkailua varten tulee laadituttaa tarkkailuohjelma, joka tulee hyväksyttää Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksessa. Vesistötarkkailusta on tehtävä yhteenveto ja toimitettava yhteenveto Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Luvan saajan on varmistettava ennen työhön ryhtymistä, että myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset rakentamisen edellytykset ovat olemassa. Nykyinen säännöstelypato puretaan pohjalaatan tasoon. Purkujätteet on kuljetettava luvalliseen paikkaan ja kaikki rakennusjätteet on poistettava vesistöstä ja rannoilta. Täyttöihin ja pohjapatoihin käytettävän materiaalin on täytettävä puhtaalle maa- ja kiviainekselle asetetut laatuvaatimukset. Pohjapadot on viimeisteltävä siten, että ne

9 kestävät vedenvirtauksen vaikutuksen sekä ovat yleisilmeeltään siistejä ja ympäristöönsä soveltuvia. Työalueet ja rakenteet ympäristöineen on siistittävä ja viimeisteltävä ympäristöön soveltuvaksi. Viimeistelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Luvan saajan on pidettävä pohjapadot ja muut rakenteet kunnossa. Kunnossapitotyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen muulle käytölle. Luvan saajan on rakennettava jatkuvatoiminen vedenkorkeusmittari, seurattava Töytärinkosken ylävedenkorkeuksia vedenkorkeusmittarilla ja toimitettava tulokset Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen käyttöön. Mittari tulee asettaa toimintavalmiuteen hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Lisäksi on rakennettava joen rannalle ylävirtaan helposti päästävään paikkaan niin sanottu yleisövedenkorkeusasteikko. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. 2) Haminan kaupungin ympäristölautakunta on puoltanut Töytärinkosken säännöstelypadon muuttamista pohjapadoksi. Hanke on toteutettava niin, että vedenkorkeuden lasku haitallisen alas kyetään estämään ja tulvahaitat kyetään pitämään mahdollisimman pieninä. Kaivettavat maamassat on siirrettävä pois ja rakennusjätteet toimitettava asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Rakentamisen seurannasta on laadittava seurantaohjelma. Hakemuksessa on vain lyhyt maininta vedenkorkeuden seurannasta. 3) Kaakkois-Suomen TE-keskus on muistutuksessaan todennut, että Vehkajoessa on ollut luontaisesti lisääntyviä vaelluskalakantoja ja paikallinen taimenkanta. Joen taimen-, siika- ja nahkiaiskannat ovat joko voimakkaasti taantuneet tai ne ovat hävinneet. Eniten haittaa vaelluskaloille on aiheutunut virta-alueiden perkauksista, patojen rakentamisesta ja veden laadun heikkenemisestä. Vaelluskalakantojen lisääntymisedellytyksiä voidaan parantaa kunnostamalla jokiuomaa ja poistamalla vaellusesteitä. Kaakkois-Suomen TE-keskus on viime vuosina keskittynyt vaelluskalakantojen turvaamiseen Suomenlahteen laskevissa joissa. Esimerkiksi Vehkajoen suulla on merkitty vuonna 2008 kalaväylä, joka helpottaa vaelluskalojen nousua. Pohjapato tukisi osaltaan vaelluskalakantojen turvaamiseen liittyvää työtä mahdollistamalla kalojen nousun Vehkajokeen. Luonnonmukainen koskimainen pohjapato mahdollistaisi vaelluskalojen lisääntymisen myös entisen padon alueella. Pohjapato mahdollistaa vaelluskalojen nousun paremmin ja varmemmin kuin säännöstelypadon yhteydessä oleva kalatie. TE-keskus on varautunut Töytärinkosken kalataloudelliseen kunnostukseen pohjapadon rakentamisen jälkeen. Vehkajoen keskiosalle on laadittu koskikunnostussuunnitelma, jonka ensisijainen tavoite on parantaa lohikalojen luonnonmukaista lisääntymistä. Pohjapadon rakentaminen tukee omalta osaltaan Suomenlahden vaelluskalakantojen 9

10 tilaa ja lisääntymisedellytyksiä. Toimenpiteistä ei saa aiheutua sellaisia muutoksia, jotka aiheuttavat kohtuutonta haittaa vaikutusalueen muille toimijoille. Mahdolliset haittavaikutukset on arvioitava riittävällä tarkkuudella. Myös alueen elinkeinonharjoittajia ja muita toimijoita tulee kuulla riittävästi asiassa. 4) AA (Rantala ) Vesialueen palauttaminen mahdollisimman luonnonmukaiseksi on hyvä tavoite, mutta Haminan kaupungin esittämässä suunnitelmassa on sellaisia puutteita, ettei hakemusta esitetyssä muodossa pidä hyväksyä. Suunnitelman korjaamisella päästään parempaan lopputulokseen pienemmin kustannuksin. Alueen palauttaminen mahdollisimman luonnonmukaiseksi tarkoittaa kaikkien entisen vesilaitoksen tarpeettomiksi käyneiden rakennelmien purkamista. Tämä koskee säännöstelypadon, betonisen patosillan ja pumppaamon ohella entisen vedenpuhdistamon huuhteluvesien purkuputkea. Luonnonmukaisuuteen pyrkiminen edellyttäisi myös jokiuomien palauttamista mahdollisimman suuressa määrin sellaisiksi kuin ne olivat ennen vesilaitoksen säännöstelypadon rakentamista. Tällöin suunnitelman mukaisen sivu-uoman avaamisen lisäksi myös joen pääuoman ja sivu-uoman välillä suunnilleen nykyisen patokannaksen ja -tien kohdalla ollut poikittaisuoma palautettaisiin ennalleen. Tätä ei Haminan kaupungin esittämään suunnitelmaan sisälly. Rakentamalla pohjapato tämän poikittaisuoman ylävirran puolelle yksiosaiseksi ja koko joen leveydelle pohjapadolle saataisiin tavoiteltua pituutta metriä, eikä patoa tarvitsisi esitetyllä tavalla rakentaa omituisesti vinoon joen poikki. Suunnitelmassa esitetty entisen vedenpuhdistamon huuhteluvesien purkuputken paikan siirtäminen rakentamalla uusi putki on tarpeeton toimenpide, koska vedenpuhdistamon toiminnan loputtua purkuputkea ei vedenpuhdistamon käyttöön enää tarvita. Vanha viemäriputki voidaan poistaa kokonaan, ja jättämällä tarpeeton uusi putki kaivoineen rakentamatta säästetään hankkeeseen kuluvia yhteiskunnan varoja. Hakemuksessa mainitaan, että putken kautta virtaa jokeen entisen vesilaitoksen alueen kuivatusvedet, mutta etenkin kesäisin putken laskukohdassa joen rannalla tuntuvasta hajusta päätellen putkesta tulee jätevettä. Ympäristölupaviraston on tarvittaessa edellytettävä laboratoriotestein tapahtuvaa viemäriputkesta tulevan veden tutkimusta ennen hakemuksen käsittelyä. Purkuputkeen on muistuttajan saamien tietojen mukaan aikanaan liitetty läheisen kiinteistön jätevesiviemäri. Ympäristölupaviraston on edellytettävä Haminan kaupungilta asiaa koskevaa selvitystä ennen lupahakemuksen käsittelyä. Ympäristölupavirasto ei voi ottaa riskiä jätevesien pääsemisestä jokeen ja sen olisi edellytettävä vanhan viemäriputken poistamista ja uuden rakentamatta jättämistä. Nykyinen putken laskukohta on joen pääuomassa paikassa, jonka läheisyydessä on matonpesuun ja uimiseen käytetty laituri. Suunnitelmassa esitetyssä uudessa paikassa viemäriputki tulisi joen sivu-uomaan kohtaan, jonka läheisyydessä omistamani kiinteistön (Rantala ) alueella on saunatuvan vieressä hakemuksen liitekarttaan merkitty uimapaikkana käytetty sivu-uoman lampi. Näin ollen hakemuksessa esitettyä viemäriputken rakennussuunnitelmaa ei voida hyväksyä. Sivu-uoman yli on tarkoitus rakentaa silta. Silta on tarpeeton ja sen rakentamatta jät- 10

11 11 tämisellä säästetään merkittävä osa hankkeen kustannuksista. Pohjapadon toteuttamiseksi Haminan kaupunki hakee pysyvää käyttöoikeutta muistuttajan tilan (Rantala ) ranta-alueeseen. Tilasta on jo luovutettu rantaaluetta vesilaitoksen säännöstelypadon rakentamiseen ja padon alapuolisen jokialueen ruoppaamiseen. Aikanaan luovutettu alue on riittävä pohjapadon rakentamiseen etenkin, jos pato rakennetaan edellä esitetyllä tavalla vesilaitoksen alueelle. Ympäristölupaviraston ei näin ollen ole syytä myöntää kyseistä pysyvää käyttöoikeutta Haminan kaupungille. Haminan kaupungille on myönnetty lupa padon rakentamiseen Töytärinkoskelle Itä- Suomen vesioikeuden päätöksellä N:o 55/II/70. Päätöksen lupaehdossa 1 määrätään, että luvan saajan on tarkoituksenmukaisella tavalla huolehdittava siitä, että padon alapuolinen sivu-uoma ei pääse kuivumaan ja että sanotussa uomassa tapahtuu riittävä veden vaihtuminen. Sivu-uoman jatkuva veden virtaus on näin ollen varmistettava ja ympäristölupaviraston on hakemusta käsitellessään edellytettävä, että sivuuomassa on tulevaisuudessa myös kesäaikana riittävä veden virtaus mahdollisesta sivu-uoman pohjapadon rakentamisesta huolimatta. Tältä osin vesioikeuden päätöksen nro 55/II/70 lupaehtoa 1 ei saa kumota. Nykyisin sivu-uomaan tulee vettä patokannaksen alittavasta halkaisijaltaan noin 0,10 m:n putkesta, joka on aika ajoin tukkeutunut. Haminan kaupunki ei velvoitteestaan huolimatta ole huolehtinut putken auki pysymisestä, vaan muistuttaja on joutunut avaamaan putken sen tukkeutumisten jälkeen. 5) BB (Lähderanta , Hovi , Heimola Jaakkola ) Muistuttajan mielestä kesäajan vedenkorkeus on keskeisin kysymys. Hakemuksessa esitetyn pohjapadon harjan korkeus on 1,80 m, nykyisen säännöstelyluvan mukaan vedenkorkeus voi olla 2,40 m. Kesällä 2009 vedenkorkeus on ollut tätä tasoa. Tulevaisuudessa nykyisen padon avulla veden pintaa voitaisiin korottaa ylemmäksikin, jolloin vedestä olisi kaikille vielä suurempi hyöty. Hakemuksessa esitetyillä vedenkorkeuden laskennallisilla keskiarvoilla ei ole joen vedenkorkeuksia arvioitaessa todellista merkitystä. Vesilaitoksen toiminta-aikana läheskään kaikki ei toiminut, kuten olisi pitänyt, joten siihen jaksoon on paha verrata. Nykyisen padon hoitaminen ei ole hankalaa ja padosta ei kaupungille ole juuri tullut hoitokustannuksia. Nykyisellä patorakenteella ja vaatimattomalla settiparrujen korjauksella voidaan varmistaa, että tulvia ei tule. Alimmat settipadon parrut on vain otettava paketista irti säätelyyn mukaan. Syystulva nousi pelloille ja tielle. Perusongelma oli, että settipadon alimmat parrut oli sidottu toisiinsa, jolloin niitä ei saatu helposti nostettua. Asia on mahdollista korjata irrottamalla parrut yksittäisiksi ja siten helposti nostettaviksi. Patoaukot sinänsä ovat niin suuria, että vesi mahtuu niistä kaikissa oloissa. Keväällä ja syksyllä runsaan veden aikana padon säädöt ovat olleet niin auki, että yksittäisiä vaelluskaloja on tavattu yläjuoksulta. Kuivillaan oleva sivu-uoma on kuin mikä tahansa oja, joten sillä ei ole juuri merkitystä. Kaksi kilometriä yläjuoksulla olevassa Myllykoskessa kalojen nousu toteutetaan kalaportaan avulla. Vesistö muuttuu

12 padon kohdalla. Vettä ei riittäne koko padon leveydeltä kuin tulva-aikaan, joten maisemointi on haasteellinen. Vähän veden aikana pohjapadossa ei ole kaloille riittävästi virtaamaa. Jokiuoma yläjuoksulla umpeutuu, vedenpinta kapenee usealla metrillä. Veden vähyys sortanee rantoja. Salaojakeskus hankkeen suunnittelijana ei edusta tässä yhteydessä maatalouden asiantuntemusta. Vähäiset mittaukset padon vaikutuksista peltoalueisiin ja ylimalkaiset heitot haitoista ovat ala-arvoisia. Vaikutukset Lupaehtojen mukaan kesäveden korkeus voi olla tasolla 2,40 m. Kaikkien vaikutusalueella olevien tahojen tavoite vedenkorkeuden osalta on yhtenevä. Keväällä peltojen kuivatustila on hyvä, koska joki vetää. Kesällä joen pinta on mahdollista nostaa tasolle, joka levittää pohjaveden laajasti korkeuteen, mistä kasvien juuret ne tavoittavat. Joen vaikutuspiirissä on noin 100 ha. Peltoalue on vanhaa merenpohjaa, maalaji on niin sanottua urpasavea. Alueella viljellään mm. perunaa, kaalia ja tulevaisuudessa muitakin vihanneksia. Sadanta on useina kesinä kasvun minimitekijä, jolloin veden saanti on ykkösasia. Pohjapato merkitsisi kalliiseen mekaaniseen kasteluun siirtymistä, jos yleensäkään erikoiskasvien viljely olisi enää mielekästä, kun tulvauhka tai muuten korkea vesi voisi olla esteenä. Kuivana kautena peltojen kutistuma ja salaojien pintaan tulo voi hajottaa nyt hyvin toimivan peltojen hydrologian. Riskien kasvaessa kaikenlainen aktiviteetti peltojen esimerkillisessä tilassa kärsisi. Joki on vedenkorkeudella 2,40 m keskimäärin 14 m leveä ja 0 3 m syvä kasvillisuudesta vapaa vesistö. Joen varressa on kesämökeille sopivia tontteja (erittäin hyviä tontteja noin 10 kpl, 2 huvilaa ja 2 vakituisesti asuttua taloa). Suuri veden määrä lisää kalojen, rapujen kuin muidenkin eliöiden elintilaa. Pohjapatovaihtoehdossa osa hyviä uimapaikkoja ja muita vapaa-ajan viettopaikkoja katoaa. Rannat ovat useasta kohtaa loivia, eikä paikoin syvyyttäkään ole paljoa. Maatilojen monipuolistuminen lisää palveluiden tarvetta. Tilalla on jo 40 ratsuhevosta täysihoidossa ja leiritoimintaa ollaan käynnistämässä. Joelle on luvassa lisääntyvää kiinnostusta. Yleensä aina, kun vesistöön pyritään vaikuttamaan, halutaan veden korkeutta nostaa. Maisemassa vedellä on rikastuttava vaikutus. Joki tervaleppää kasvavine reunuksineen on rehevä lisä siistillä peltoaukealla. Alue on Haminan ympäristössä olevista viljellyistä kulttuurimaisemista yksi kauneimpia. Joen ilmeestä on pidettävä kiinni, vaikka se edellyttää säädeltyä patoamista. Pohjapadolla veden pinta laskee, jokiuoma kapenee ja ehkä lähestyy umpeen kasvamista. Uoman kapeneminen jo sinänsä alentaa veden virtaamaa ja voi johtaa omalta osaltaan lisääntyviin tulviin. Vaihtoehdossa veden hallinta joka tapauksessa menetetään. Lieveilmiöt voivat pakottaa viljelyn määrätietoisuuden laskuun, mikä taas vähentää hoidetun maiseman kuntoa. Hoidettu hyvin viljelty peltoaukea on useimmille silmän ilo. Pusikoita riittää tarpeeksi ihan haluamattakin. Ajatuskin tuottaa toisten pelloille tulvia ei ole tästä maailmasta. Korvausvaatimus Korvausvaatimus on yhteensä , jos pohjapato ja sen mukainen veden sääntely toteutetaan. Vaatimus koostuu peltomaan, rakennetun kesämökin ja raken- 12

13 13 tamattomien tonttien virkistyskäyttöarvon alenemisesta seuraavasti: Peltomaan arvon alenema Vaikutusalueella muistuttajan tiloilla peltomaata 60 ha Peltomaan hinta alueella /ha Arvon alenema 1/3 Korvausvaatimus: 60 ha x = Virkistyskäyttöarvon alenema Rakennetun kesämökin arvo Arvon alenema 1/3 = Rakentamattomat tontit, 3 kpl arvo Arvon alenema 1/3 = ) CC (Kelkka , Jokipelto , Vanhala , Kotoniitty ja Multakankaan palsta ) Muistuttaja on esittänyt seuraavat vaatimukset: Laituri on siirrettävä joko sellaiseen kohtaa, että siinä on riittävän syvää vettä uimiseen, tai vaihtoehtoisesti jokea on syvennettävä suunnitellun laiturin paikan kohdalta. Laiturin kohdalle on suunniteltava luiskaus Kolsilantieltä niin, että laiturin liikuttaminen on mahdollista. Suunnitelmaa on täydennettävä niin, että siinä esitetään myös tapa, millä rannat pidetään siisteinä tulevaisuudessakin. Silta on rakennettava myös Kolsilan kylän puolelta saareen tai vaihtoehtoisesti kaupungin on varmistettava asukkailleen kulkuoikeus myymänsä tontin kautta myös jatkossa. Suunnitelmassa esitetään, että vesilaitoksen purkuputki valetaan umpeen ja tilalle rakennetaan uusi. Suunnitelmasta ei selviä, mitä vesiä putkea pitkin johdetaan jokeen ja miten ne on käsitelty sitä ennen. Mikäli kyseessä on vesilaitoksen jätevesiputki, ei sitä enää tarvittane, koska vesilaitos on lakannut toimimasta. On esitettävä tarkempi selvitys putken käyttötarkoituksesta ja sen mahdollisista ympäristövaikutuksista. Muistuttaja on esittänyt saapuneessa muistutuksen 6) täydennyksessä seuraavat lisävaatimukset: Tilalla 2:152 on joen rannassa talousvesikaivo. Kaivoa käyttävät tilat 2:152 ja 2:144. Muistuttajan puoliksi omistamalla tilalla 2:144 on kaivon käyttöoikeus. Tilanteissa joissa säännöstelypato on jäänyt hoitamatta ja vesi päässyt nousemaan korkealle, pintavesi pääsee kyseiseen kaivoon. Vaaditaan korvaava talousvesi tilalle 2:144, jos pohjapato nostaa veden niin korkealle, että jokivesi pääsee kaivoon tai kaivo kuivuu. Tilalla 3:121 on tieoikeus Vehkajoen sivuhaarassa, Mäntyjoessa Kuusikkopellontiellä olevaan siltaan. Kyseinen silta on korotettava, mikäli pohjapato nostaa vedenpinnan sivu-uomassa sillalle pysyvästi tai tulva-aikana. 7) DD, EE ja FF (Helkala ) Muistuttajat asuvat Helkalan tilalla Myllykylässä ja kulkevat työ- ja koulumatkat Mänt-

14 Hakijan selitys joen sillan yli Kolsilantielle. Viime talvena silta ja tie olivat veden vallassa talvitulvan aikana muutamana päivänä. Tie oli kunnostettava omalla kustannuksella (sora työ) hiekkojen hävittyä veden mukana eikä mitään tukia yksityistien kunnostukseen ole saatu. Tämä silta ja tie on otettava huomioon mahdollisen patomuutoksen yhteydessä tekemällä kuluvaraus sillan korottamista varten arvioitu veden ajoittainen lisänousu (10 15 cm) huomioiden. 8) GG Pohjapadon alapuolen laituria ei tule sijoittaa nyt suunniteltuun paikaan, jossa tälläkin hetkellä on vain 30 cm vettä. Pohjapadon alapuolista joenuomaa on syvennettävä laiturin kohdalta ruoppaamalla siten, että laiturin käyttö mahdollistuisi myös matalan veden aikana. Huolimatta laiturin lopullisesta sijoituspaikasta ranta sen kohdalta on luiskattava, jolloin laiturirakenteiden vetäminen talveksi maalle olisi helpompaa. Pohjapadon toteuttamisessa tulisi ottaa huomioon, että näkymä koskesta ei olisi kuivanakaan aikana näkymä pelkistä kiviröykkiöistä, joita sammaleet ympäröivät. Alkuperäisessä loistossaan koskessa kuivanakin aikana riitti vettä peittämään sen pohjassa olevat kivet. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 1) Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen, 2) Haminan kaupungin ympäristölautakunnan ja 3) Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen muistutuksista. Hakija on vastannut yksityisten muistutuksiin seuraavaa: Vastaus AA:n 4) muistutukseen: Sivu- ja pääuoman välisen kannaksen avaaminen nostaisi kustannuksia. Paikalla nykyisin oleva pumppaamo jouduttaisiin purkamaan kokonaan. Pohjapadon rakentaminen nykyisen säännöstelypadon yläpuolelle olisi suuremman vesisyvyyden vuoksi hankalaa. Lisäksi nykyisen pumppaamon rakenteita olisi purettava syvemmälle. Hakemuksen suunnitelman mukaisessa hankkeen toteutuksessa nykyistä säännöstelypatoa voidaan käyttää yläpuolen työpatona, mistä syntyy merkittävä säästö. 50 m pitkää patoa ei voi rakentaa joen poikki ilman merkittävää rantojen leikkausta. Sivuuoman pohjapadon rakentamisen jälkeen sivu-uomaan on jatkuva virtaus ja virtaama paranee selvästi verrattuna nykytilanteeseen. Sivu-uoman virtaama on Vehkajoen keskialivirtaamien aikana noin %, keskivirtaamien aikana noin % ja tulva-aikana noin % joen kokonaisvirtaamasta. Sivu-uoman ylittävä silta rakennetaan pohjapadon huoltoa ja kunnossapitoa sekä tiloille 1:105 ja 1:85 kulkua varten. Säännöstelypadon alapuolelle lännestä laskeva 600 B -viemäriputki kuuluu Kiinteistö Oy Töytärinkosken nykyisin omistamalle kiinteistölle Suunnitelman mukaan nykyinen putki katkaistaan, korvataan DN 300 -putkella ja käännetään sivuuomaan. Viemäri ei ole tarpeeton, vaan sen kautta johdetaan jokeen kiinteistön kuivatusvesiä. Kiinteistön omistaja on muuttamassa kiinteistöllä sijaitsevaa entistä vesilaitoksen rakennusta matkailukäyttöön, jolloin kiinteistöllä alkaa muodostua myös sa- 14

15 niteettijätevesiä. Omistajan ilmoituksen mukaan kiinteistö on tarkoitus liittää alueelle perustettavaan viemäriosuuskuntaan siinä vaiheessa, kun jätevesiä alkaa muodostua. Ellei osuuskuntaa perusteta, kiinteistön jätevedet käsitellään haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen mukaisesti ja johdetaan edellä mainitun putken kautta vesistöön. Pysyvää käyttöoikeutta haetaan pääuoman länsirannan luiskan yläreunalle, joka jo nyt sijaitsee muistuttajan maalla. Suunnitelman mukaan nykyinen luiska verhoillaan kivillä ja näin estetään nykyisen luiskan eroosiota. Pääuoman sijaintia muistuttajan maalla ei muuteta, se ainoastaan verhoillaan. Lisäksi pysyvää käyttöoikeutta haetaan sivu-uoman osille, jotka ulottuvat muistuttajan maalle. Suunniteltu sivu-uoma ei mahdu vanhalle sivu-uoman vesialueelle (Salmenkylän kalastuskunnan vesialue 1:1) ja sen vuoksi haetaan pysyvää käyttöoikeutta muistuttajan maalle. Vastaus BB:n 5) muistutukseen: Muistuttaja kritisoi aiheettomasti pohjapadon mitoitusta ja mitoitusperusteita, jotka on esitetty selkeästi suunnitelmassa. Muistuttaja on hoitanut padon säännöstelyä vuodesta 2000 alkaen Vehkalahden kunnan kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla. Vehkalahden kunta ja Haminan kaupunki ovat yhdistyneet vuonna Sopimuksen mukaan Seppo Lautalan tehtävänä on ollut hoitaa patoa Itä-Suomen vesioikeuden lupapäätöksissä 55/II/70/ ja 30/II/71/ määriteltyjen velvollisuuksien mukaisesti. Muistuttaja myöntää hoitaneensa vuosikausia säännöstelyä vastoin lupaehtoja pitämällä kesäajan vedenkorkeuden pääosin tasossa +2,40 m, vaikka nykyisen luvan tarkoittama vedenkorkeuden normaali vaihteluväli on N 43 +1,70 2,10 m. Muistuttaja antaa siis mielikuvan, että padon yläpuolista vesipintaa voisi kesäisin pitää koko ajan tasolla N 43 +2,40 m. Nykyisen luvan mukaan vedenpinta saadaan nostaa tarvittaessa ja välisinä aikoina säännöstelypadolla korkeuteen N 43 +2,40 m siten, ettei vedenkorkeus paalun kohdalla (= Koivukujan silta 1,4 km paalulla olevasta padosta ylävirtaan) ylitä tasoa N 43 +2,50 m. Tämä tarvittaessa tarkoitti ja tarkoittaa edelleen raakaveden ottamisesta johtuvaa tarvetta eikä suinkaan säännöstelyä hoitosopimuksen nojalla hoitavan muistuttajan omien peltojen altakastelutarvetta. Muistuttajan hoitama peltojen altakastelua palveleva säännöstely on ollut vastoin voimassa olevaa lupaa. Muistuttaja on koko pohjapadon suunnitteluhistorian ajan vaatinut vedenkorkeuksia mahdollisimman korkealle. Kun vesipinta nyt on eri suunnitteluvaiheiden jälkeen muun muassa pohjapadon harjaa pidentämällä saatu nostettua niin korkealle kuin se on mahdollista, muistuttaja valittaa suurten tulvien vähäisestä noususta. Muistuttajan pelloista osa on nykyisinkin suurilla tulvilla veden alla. Hakijan mielestä oleellista merkitystä ei ole sillä, onko pellolla suurtulvalla vettä 50 cm vai 55 cm, kun tulvaalueen laajuus ei kuitenkaan merkittävästi muutu. Lähinnä teoreettisesta haitasta on suunnitelmassa esitetty korvaus. Säännöstelypadon käytön tarkoitus on ollut raakaveden saannin turvaaminen. Sillä, että padon vedenoton aikana peltojen altakastelu on ollut säännöstelyn ennalta arvaamaton ns. sivuhyöty, ei ole merkitystä, koska vedenotto loppunut ja pato on hakijalle tarpeeton. 15

16 16 Muistuttajan omistama ratsutila ei ole tämän hankkeen vaikutusalueella. Pohjapadon vaikutuksesta miljöö paranee, kun joen vedenkorkeudet vaihtelevat luonnonmukaisesti. Suunnitelman mukaan pohjapadon tuottama kesäajan MW 50 % on +1,92 m ja alimmat vedenkorkeudet ovat tasolla +1,80 m eli nykyisen luvan säännöstelyrajojen sisällä. Koska kesäajan vedenkorkeudet pysyvät hyvin nykyisen luvan säännöstelyrajoissa, hakija katsoo, että jokiuoman luonne ei muutu vesilaitoskäytön aikaisesta tilanteesta eikä korvattavaa haittaa ei synny. Hakija kiistää muistuttajan kaikki laskelmat kiinteistöjen arvon alenemisesta perusteettomina. Muistutuksessa ei mitenkään perustella esitettyä arvon alenemalaskelmaa, josta ei täysin selviä, koskevatko kaikki laskelman kohdat edes muistuttajan omistuksia vai koko hankkeen vaikutusalueella olevia peltoja ja kiinteistöjä. Jos peltomaan arvonalenemalaskelma perustuu tulvien nousuun, niin siltä osin hakija on esittänyt korvausta vähäisestä haitasta. Tulva nousee suunnitelman mukaan nykyistä noin 5 cm korkeammalle, ja ainoa haitta on mahdollisen tulvan tuoman roskan leviäminen hiukan nykyistä laajemmalle. Tulva-aika ja -alue pysyvät likimäärin ennallaan. Kesämökin tai rakentamattomien tonttien osalta esitettyjä arvon alenemia ei myöskään ole perusteltu. Hakijan näkemyksen mukaan korvattavaa haittaa ei synny, koska pohjapadon tuottamat kesäaikaiset vedenkorkeudet ovat nykyisissä säännöstelyrajoissa ja suurten tulvahuippujen aikaiset vedenkorkeudet pysyvät likimain nykyisellä tasolla eivätkä ne aiheuta rakennusten kastumisriskiä. Kesämökin arvosta ei ole minkäänlaista ulkopuolista arviota ja rakentamattomien tonttien omistuksesta, sijainnista, koosta tai rakennettavuudesta ei ole mitään selvitystä. Vastaus 6) CC:n muistutukseen: Laituri on rakennettu Vehkalahden kunnan lahjoittamista materiaaleista paikallisen kyläyhdistyksen toimesta. Laituri kiinnittyy Haminan kaupungin omistamaan rantaan. Mittausten mukaan vesisyvyys laiturin nykyisessä ja uudessa paikassa on lähes sama. Mahdollinen pohjan syventämistarve ei johdu pohjapadosta, mutta hakija on valmis pienimuotoiseen ruoppaukseen laiturin uudella paikalla sekä tarvittaessa luiskaamaan rantaa laiturin noston ja laskun helpottamiseksi. Ruoppaus voitaneen hoitaa vähäisenä liettymän poistona omasta rannasta, jolloin siitä ei aiheudu kunnossapitovelvoitetta. Rantojen siivoaminen roskista ei kuulu käsiteltävään asiaan. Haminan kaupungin omistamia alueita ei ole tarkoitus asettaa liikkumiskieltoon. Sivu-uoman silta rakennetaan, jotta hakija pääsee omistamilleen tiloille RN:ot 1:105 ja 1:85 ja huoltamaan pohjapatoa myös länsirannalta. Säännöstelypadon alapuolelle oikealta laskevan 600 B - viemäriputken korvaamista DN 300 -putkella, kääntämistä sivu-uomaan ja tulevaa käyttöä on selostettu edellä 4) muistutuksen annetussa vastauksessa.

17 17 Muistutuksen täydennyksen osalta hakija on esittänyt seuraavaa: Mäntyjoen ylittävä silta järjestäytymättömän yksityistien silta, joka sijaitsee 90 m Vehkajoen ja Mäntyjoen haarasta. Silta on sama kuin muistutuksessa 7) mainittu silta. Sillan kannen korkeusasema on N 60 +3,40 m. Sillan rakenteena ovat joen rannoilla olevista kivilohkareista tehdyt maatuet, niiden päällä olevat pyörötukeista tehdyt pitkittäiskannakkeet ja niihin kiinnittyvät kansilankut. Joulukuussa 2008 kuvatussa tulvatilanteessa (valokuva) maa-alueella oleva tie oli ollut veden peitossa, vaikka sillan kansi oli pysynyt vielä kuivana. Tie katkeaa siis ennen kuin sillan kansi jää veden alle. Vastaus 7) HH:n ynnä muiden muistutukseen: Viime talven tulva johtui säännöstelypadon luukkujen/settien jumiutumisesta. Kun säännöstelypato korvataan pohjapadolla, ongelma poistuu. Vastaus 8) GG:n muistutukseen: Haminan kaupungin omistamia alueita ei ole tarkoitus asettaa liikkumiskieltoon. Laituriasiaa hakija on selostanut 6) muistutukseen antamassaan vastauksessa. Pohjapadon maisemoituminen kestää muutaman vuoden. Vettä riittää pohjapatoon kuten ennenkin. Kiinteistön muutos Hakija on myynyt omistamistaan tiloista Vesilaitos ja Vesilaitos II Kiinteistö Oy Töytärinkoskelle määräalan, josta on muodostettu vesistöön rajoittumaton tila Koivula Seppo Lautalan (muistuttaja 5) kirjoitus BB on saapuneessa kirjelmässä vastannut Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Kaakkois-Suomen TE-keskuksen muistutuksiin ja Haminan kaupungin selitykseen sekä liittänyt kirjelmään valokuvia padon yläpuolisesta joesta ja peltoalueesta. Hankkeen vaihtoehtoinen toteutusmahdollisuus, nykyisen säännöstelypadon säilyttäminen ja kalaportaan rakentaminen, on jätetty huomioon ottamatta. Suunnittelussa ja viranomaisten kannanotoissa on otettu huomioon yksipuolisesti kalatalouden näkökanta, jolloin muun muassa hankkeen vaikutuksia asuinympäristöön ja yrittämiseen ei ole otettu huomioon. Tulvia ei nykyisin esiinny keväällä eikä syksyllä, mutta pohjapadon toteutumisen jälkeen niitä on luvassa. Hakijan antamaa selitystä ei ole käsitelty kaupungin luottamusmieselimissä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Asia ratkaistaan voimaan tulleen valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 2 momentin mukaisesti Itä-Suomen aluehallintovirastossa, koska kyse on lain voimaan tullessa Itä- Suomen ympäristölupavirastossa vireillä olleesta, asianosaisille kuuluttamalla tiedoksi annetusta asiasta.

18 18 Luparatkaisu Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Haminan kaupungille luvan Vehkajoen Töytärinkosken säännöstelypadon muuttamiseen kiinteäksi padoksi. Tämä päätös lupamääräyksineen korvaa kiinteän padon valmistumisen ja käyttöönoton jälkeen Itä-Suomen vesioikeuden päätösten nro 55/II/70, ja nro 30/II/71, lupaehtoihin 1, 4, 5, 7 ja 10 sisältyvät Töytärinkosken säännöstelypatoa ja Vehkajoen vedenjuoksun säännöstelyä, vedenkorkeuksien ja vedenlaadun tarkkailua sekä rakenteiden, rakennelmien, laitteiden ja perkausten kunnossapitoa koskevat määräykset. Luvan saajalle myönnetään pysyvä käyttöoikeus seuraaviin padon rakentamista ja uoman muutostöitä varten tarvittaviin toisen omistamiin maa- ja vesialueisiin, jotka on osoitettu ympäristölupavirastoon saapuneessa, päivätystä piirustuksessa: Tila tai yhteinen vesialue Kiinteistötunnus Pinta-ala Rantala ,0252 ha Yht. vesialue ,1386 ha Yht. vesialue ,0400 ha Aluehallintovirasto hyväksyy hakijan esityksen vahinkojen ja haittojen korvaamisesta. Yhteisten vesialueiden osakaskunnille korvauksia ei määrätä maksettavaksi tehdyt sopimukset huomioon ottaen. Kiinteän padon rakentamisesta aiheutuvasta Vehkajoen tulvakorkeuksien noususta paaluvälillä määrätään maksettavaksi korvaukset (lupamääräys 10). Säännöstelypadon muuttamisesta kiinteäksi padoksi ei aiheudu ennalta arvioiden muita korvattavia vahinkoja, haittoja ja edunmenetyksiä. Ennakoimattomista edunmenetyksistä annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava tekemiään sopimuksia ja seuraavia lupamääräyksiä: Suunnitelma 1. Töytärinkoskessa oleva nykyinen säännöstelypato puretaan ja sen tilalle rakennetaan Töytärinkosken pää- ja sivu-uoman ylittävä kiinteä pohjapato uomissa tehtävine muutoksineen. Rakentamisalueelle sijoittuva viemäri ja laituri siirretään. Sivu-uoman yli rakennetaan jalankulkusilta. Rakentamisvaiheessa uomiin tehdään työpatoja. Rakentamistyöt tehdään hakemuksen suunnitelman sekä sen liitteenä 5.1A olevan, muutetun asemapiirustuksen 1 : 400 ja liitteenä 5.2A olevan, muutetun leikkauspiirustuksen 1 : 100 osoittamalla tavalla. Siirrettävän viemärin purkupää on sijoitettava Rantalan tilan virkistyskäytössä olevan rantaosan alapuolelle.

19 19 Vehkajoessa paalulla olevan Koivukujan sillan kansirakenteita nostetaan vähintään 0,15 metrillä. Rakenteelliset muutokset tehdään siten, että sillan kunto vastaa vähintään nykyistä kuntoa. Sillan ajoluiskat tasataan kaltevuuteen 1:20 tai sitä loivemmiksi. Suunnitelman mukaisia rakenteita saadaan niiden toimivuuden parantamiseksi tarvittaessa muuttaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, jos muutoksista ei aiheudu vahingollisia vaikutuksia toisten oikeuksiin tai etuihin. Rakentamistyöt 2. Rakentamistyöt on tehtävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä vesialueelle ja sen käytölle. Veden samentumista aiheuttavat työt on tehtävä välisenä aikana käyttäen sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä. 3. Rakentamiseen on käytettävä puhtaita maa- ja kiviaineksia. Purku- ja rakennusjätteet on vietävä luvalliseen käsittelypaikkaan. 4. Pohjapadon rakenteet on vahvistettava siten, että ne kestävät virtaus- ja jäätymisolosuhteista johtuvat rasitukset. Rakenteet ja työalueet on viimeisteltävä ja siistittävä ympäristöön sopiviksi. Rakentamisaika 5. Rakentamistyöt on tehtävä valmiiksi neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Kunnossapito 6. Pato ja muut rakenteet on pidettävä luvan mukaisessa kunnossa. Kunnossapitotyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle. Tarkkailu 7. Rakennustöiden vaikutuksia vesistön veden laatuun on tarkkailtava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on toimitettava hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Vesistötarkkailun tulokset ja niistä laadittava yhteenveto on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Luvan saaja on rakennettava Töytärinkosken yläpuolelle jatkuvatoiminen vedenkorkeusmittausasema, jonka avulla padon yläpuolisia vedenkorkeuksia on havainnoitava vähintään 5 vuoden ajan padon valmistumisen jälkeen. Vedenkorkeustiedot on säilytettävä ja toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-