Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari

Transkriptio

1 Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari Eija Mäkinen Julkisoikeuden professori Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto

2 Näkökulma ja rajauksia Näkökulma Kurkistus suomalaisista kuntalain muutoksista muiden pohjoismainen kuntalakeihin ja trendeihin Temaattinen rajaus Johtaminen ja konsernijohtaminen - Toiminta markkinoilla - Euoikeuden vaikutukset

3 Johtaminen pohjoismaissa Kunta on poliittinen organisaatio, jolla itsehallinto ja paljon lakisääteisiä tehtäviä. Pohjoismaissa vahva kunnallinen itsehallinto. Johtamisessa pitää olla sekä poliittinen että ammatillinen ote tasapaino!!! Miten tämä on turvattu uudessa kuntalakiehdotuksessa ja miten muissa pohjoismaissa?

4 Uudessa kuntalaissa lähestytään pohjoismaista kuntajohtamisen mallia Tanska : vahvan poliittisenohjauksen malli Valtuuston asema vahva. Jäsenet hallitukseen ja lautakuntiin valitaan valtuutetuista. Valtuustolla vaikutusta hallintoon. Pormestari valtuuston ja hallituksen pj Vahva pormestari, erottaminen vain tiukoin kriteerein. Norja Parlamentaarinen malli- vahva poliittinen ohjaus Normaalimallissa hallitus valitaan valtuutetuista. valtuuston pj myös hallituksen pj. Kaikki delegointi vain hallintojohtajalle/hallintojohtajan kautta. Pää- tai osatoiminen pj, käytännössä 95% kunnista. Ruotsi Ei valta-asemia yksittäisille henkilöille. Eri pj hallituksessa ja valtuustossa. Hallintoa johtavat poliitikot - työntekijät avustavia (asemaa ei säännelty.)

5 Mahdollistetaan mutta ei pakoteta Laissa valiokunta- ja ministerimallit Laissa pää- ja osa-aikaisuus Kh:n pj : poliittisen valmistelun vastuu Selkeytetään (?) kunnanjohtajamalli ilman päätoimista puheenjohtajaa (viranhaltijamalli) pormestarimalli (tanskalainen malli) nimike muukin. Päätoiminen kunnanhallituksen pj poliittisena johtajana+kj (norjalainen malli?) Poliittinen ja ammatillinen johtaminen selkeytyy

6 Konsernijohtaminen laissa - edellä mennään? Omistajaohjauksesta vähän säännöksiä Ruotsissa kuitenkin Säännöksiä kuntayhtiöistä.3:11-18, niiden ohjaamisesta ja valvonnasta. Yksityisen tuotannon valvontaa selvitellään. Tanskassa Laissa vain rajoitettua sääntelyä (stl. 62 a-c, 68a). Selvityksiä kyllä tehty Norjassa Omistajaohjausta ei säännelty, mutta valvontaa suorittaa tarkastuslautakunta. Ajankohtainen - esillä kuntalakiuudistuksessa.

7 Kaksoisroolit Vaalikelvoton vai esteellinen? Suomessa konsernijohtaminen taustana, kun kiristetään vaalikelpoisuutta. Muualla toimitaan tältä osin esteellisyysperusteilla. Tanskassa tällaista esteellisyyttä ei säännelty nimenomaisesti (stl 14, fvl 3 ) - tulkinnalla ratkaistaan. Norjassa (fvl 6 ): esteellinen kun yhtiö on osallisena. Ruotsissa esteellisyys peruste, jos kyse julkisen vallan käytöstä yksityistä kohtaan. (KomL27 )

8 Markkinoilla toimimisen pelisäännöt ja EU-oikeus Markkinoille menoa rajoitetaan voimakkaimmin Tanskassa. Yhtiöittämisvelvollisuus: Tanskassa ei yleisesti, Norjassa ei (vielä) säännelty. Tutkitaan kuntalakiuudistuksessa. Ruotsissa vrt. KomL Hinnoittelu markkinaperusteisesti Kiinteistön luovutus Tanskassa lähtökohtana julkinen tarjouspyyntö (stl. 66 ). Norjassa esillä kuntalakiuudistuksessa: asiantuntijaselvitys. Ruotsissa KomL 2:8 ja EU-säännöt valtiontuesta. Julkisen palvelun velvoite EU-oikeuden kytkentä tähän tunnistetaan kaikissa maissa.

9 Yksityisen tukeminen - vakuudet Norja Ei saa taata elinkeinotoimintaa Takuut hyväksytettävä valtiolla, pienemmät alle NOK ei. Tanska Jos kunta itse voisi harjoittaa Valtion luvalla tietyissä tilanteissa Ei voi säännönmukaista toimintaa tukea, mutta tilapäisiä urheilu- yms. tilaisuuksia. Ruotsi Yleinen elinkeinoelämän tukeminen mahdollista vain jos erityisiä syitä (2:8) Toimialasäännösten lisäksi EU-oikeus (valtiontuki) huomioitava kaikissa maissa!

10 Pohjoismainen tulevaisuuden kunta vahva itsehallinto vahva hyvinvointikunta tasapainoinen johtaminen - poliittinen ohjaus - ammattiosaaminen -osallisuus