Työryhmän väliraportti

Transkriptio

1 1 Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Osallisuus ja lähivaikuttaminen Työryhmän väliraportti Osallisuus ja lähivaikuttaminen Johdanto Työryhmän kokoonpano Eero Mattsson pj (Pomarkku), Olli Luoma (Haravalta), Markus Oakoski (Kokemäki), Pekka Heinonen (Lavia), Kari Ojalahti (Luvia), Pentti Ala-Luopa (Merikarvia), Kalevi Viren (Nakkila), Anna Kyhä-Mantere (Pori), Päivi Rantanen (Siikainen), Eija Kannisto (Ulvila) ja Markku Lettoranta (henkilöstön edustaja) Ryhmän toimeksianto Kysymykset 1. Mitä nykyisiä kuntalaisten osallistumisen ja lähivaikuttamisen toimintatapoja pitäisi vahvistaa sekä minkälaisia uusia vaikuttamisen välineitä ja rakenteita pitäisi kehittää ottaen huomioon uuden kuntalain valmistelu. 2. Mitä mahdollisuuksia uusi kunta tuo kuntalaisten osallisuuden ja lähivaikuttamisen kehittämiseen 3. Uuden kunnan luottamushenkilöorganisaation suunnittelu 2. Nykytilanne ja kehittämistarpeet Yleistä Työryhmän tehtävän kannalta erittäin ajankohtaista on Kuntalain uudistustyö. Uusi Kuntalaki tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Lain uudistamisessa yksi keskeinen osa-alue on kunnallishallinnon edustuksellisen järjestelmän kehittäminen ja kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen. Uusi Kuntalaki sisältänee nykyistä pidemmälle viedyt säädökset alueellisen vaikuttamisen turvaamisesta ja suoran demokratian vahvistamisesta. Osa tästä lainsäädännöstä tulee olemaan sitovaa ja osa mahdollistavaa. Työryhmän näkemyksen mukaan kuntaliitos asettaa suuria haasteita lähidemokratian toteuttamiselle. Tätä näkemystä tukee se, että suurten

2 2 monikuntaliitosten jälkeen äänestysaktiivisuus on laskenut kunnallisvaaleissa ja kuntalaisten kiinnostus uuden kunnan päätöksentekoon on heikentynyt. Tähän negatiiviseen kehitykseen voidaan vaikuttaa kehittämällä uuden kunnan poliittista johtamista, kunnanosahallintoa ja kuntalaisten suoraa osallistumista ja vaikuttamista. Nykytilanne selvitysalueella Työryhmä on lähtenyt työhönsä ns puhtaalta pöydältä. Nykyinen Kuntalaki (27 ) mahdollistaa laajan kunnanosademokratian ja erilaisten lähivaikuttamisen mallien käyttöönoton. Selvitysalueen kunnat ovat hyvin vähän hyödyntäneet näitä Kuntalain antamia mahdollisuuksia. Myöskään poliittisessa johtamisessa ei ole käytössä kuntien yleisistä käytännöistä poikkeavia malleja. Kuntalaisten suorassa vaikuttamisessa käytetään jonkin verran mm. asukastilaisuuksia ja sähköisiä osallisuuskanavia. Suhde muiden työryhmien tehtäviin Osallisuus ja lähivaikuttaminen työryhmän toimeksiannolla on yhteyttä strateginen suunnittelu ja kehittäminen työryhmän sekä MALPE ja elinvoimatyöryhmän toimeksiantoihin. Poliittisen johtamisen uudenlainen orgaanisointi voidaan nähdä uuden kunnan strategisena kehittämisresurssin. Myös lähivaikuttamisen onnistuneella järjestämisellä (elinvoimatehtävät) voidaan saada käyttöön laajempi osaaminen ja kehittämisintensiteetti uuden kunnan koko alueella. 3. Työryhmän ehdotukset 3.1. Uuden kunnan luottamushenkilöorganisaatio Jos uusi Kuntalaki mahdollistaa kunnan sisäiset vaalipiirit kunnallisvaaleissa, uudessa kunnassa tulisi työryhmän enemmistön mielestä siirtyä kunnan sisäisiin vaalipiireihin. Kunnan sisäiset vaalipiirit turvaavat alueellisen edustuksen valtuustossa ja osaltaan lisäävät äänestysaktiivisuutta kunnallisvaaleissa. Porin ja Nakkilan edustajien mukaan tässä vaiheessa ei tule ottaa sitovasti kantaa sisäisiin vaalipiireihin siirtymisestä.

3 3 Siirtymäkauden kuntakiintiöt (vrt Noormarkku-sopimus) tulisi työryhmän enemmistön mielestä ottaa käyttöön kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoonpanoissa, jos kuntaliitoksessa on osallisia enintään kolme (3) kuntaa. Muussa tapauksessa kiintiöitä ei oleta käyttöön, koska toimielinten jäsenmäärät kasvaisivat liian suuriksi. Ko kiintiöt olisivat voimassa yhden valtuustokauden. Porin ja Nakkilan edustajien mukaan kiintiöihin ja niiden määrään voi ottaa kantaa vasta sen jälkeen, kun on tiedossa kuntaliitoksessa mukana olevien kuntien lukumäärä. Uusi Kuntalaki saattaa sisältää säädöksen kunnan päätösvallasta kunnanvaltuuston koon suhteen. Jos tämä säädös sisältyy Kuntalakiin, työryhmän enemmistö esittää suurinta lain sallimaa valtuutettujen määrää. Tämä varmistaa osaltaan valtuuston alueellista ja poliittista edustavuutta. Porin edustajan mukaan tässä vaiheessa tulee toimia nykyisen Kuntalain määrittämällä tavalla. Luottamushenkilöiden toimintaedellytysten ja luottamushenkilötyön tukeminen. Uudessa kunnassa tulee järjestää taloudelliset ja toiminnalliset resurssit mahdollistamaan luottamushenkilöiden toiminta. Uusi Kuntalaki saattaa sisältää asiaa koskevia säädöksiä.

4 Poliittinen johtaminen Uudessa kunnassa tarvitaan poliittisen johtamisen vahvistamista. Tämä tarkoittaa johtavien luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamista ja rakenteiden uudistamista. Työryhmä esittää, että uudessa kunnassa vahvistetaan poliittista johtamista. Johtamisen malleina voi tulla kysymykseen esim. päätoiminen kunnanhallituksen puheenjohtajuus tai pormestarimalli. Päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtajuus Kaupunginhallituksen puheenjohtajuus on kokopäiväinen toimi, josta maksetaan kuukausipalkka. Puheenjohtajan työmäärä on niin suuri, että tehtävää on vaikea hoitaa muun kokopäivätyön ohella. Kokopäiväisyys helpottaa puheenjohtajan ajankäyttöä ja mahdollistaa perehtyä asioihin merkittävästi nykyistä perusteellisemmin. Päätoiminen hallituksen puheenjohtajuus on käytössä eräissä suurimmissa kaupungeissa kuten Turussa ja Lahdessa. Malliin siirtyminen on valmisteilla eräissä kaupungeissa kuten esim. Oulussa. Huom. Uusi Kuntalaki saattaa sisältää säädöksen, että valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien sekä kunnanhallituksen varapuheenjohtajan tehtävää hoidetaan päätoimisesti. Pormestarimalli Pormestari on päätoiminen luottamushenkilö, jonka valtuusto valitsee valtuustokaudeksi. Hän johtaa kaupunginhallitusta ja kaupungin johtoryhmää. Malli ei ole yleistynyt Suomessa vaikka sen mahdollistava Kuntalain muutos tuli voimaan vuonna Pormestarimalli on käytössä Suomen kunnista vain Tampereella (2006) ja Pirkkalassa (2009).

5 Lähivaikuttaminen Työryhmän mielestä lähivaikuttamisen erilaisten käytäntöjen käyttöönotto ja kehittäminen uudessa kunnassa on erittäin tärkeää. Lähivaikuttamisen mallit voivat olla vakituisiin alueellisiin toimielimiin perustuvia tai esim tiettyihin asiakokonaisuuksiin perustuvia toiminnallisia ryhmiä. Työryhmän tarkoitus on jatkaa lähivaikuttamisen mallien kehittämistä väliraportin valmistumisen jälkeen. Kunnanosahallinto Kunnanosahallinto voi perustua suuralueisiin, vanhojen kuntien alueisiin tai esim suuntiin (valtatiealueet). Kunnanosahallinnosta vastaa lautakunta tai alueellinen toimielin. Tehtävät: Kunnanosahallinnosta vastaavan toimielimen tehtävät liittyvät ns. elinvoima-asioihin. Toimielin ylläpitää ja kehittää kunnan elinvoimaa. Toiminnan painopiste on yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämien, maankäyttö, tonttitarjonnan edistämien ja asukashankinta. Mallilla saadaan käyttöön laajin mahdollinen osaaminen ja kehittämisintensiteetti uuden kunnan koko alueella. Edellä mainittujen elinvoimatehtävien lisäksi toimielimen tehtäviin kuuluvat aloitteet ja lausunnot sekä erilaisten kuntalaistilaisuuksien järjestäminen. Tehtäviensä hoitamista varten kunnanosahallinnolle annetaan riittävät taloudelliset resurssit. Asiakokonaisuuksiin perustuvat toiminnalliset ryhmät Toiminnalliset ryhmät muodostuvat asukkaiden, yhdistysten ja järjestöjen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen perustuen. Toiminnalliset ryhmät ovat sidottuja enemmän tarpeeseen kuin maantieteelliseen alueeseen. Tehtäviensä hoitamista varten toiminnallisille ryhmille annetaan riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit.

6 Asukkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen Edellä mainittujen kunnan poliittisen johtamisen mallien ja kunnanosahallinnon käyttöönoton lisäksi asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää seuraavilla tilapäisillä ja/tai pysyvillä käytännöillä: -yleisötilaisuudet ja foorumit -kuntalaisaloitteet (matala kynnys tekemiseen ja kannustava käsittelyprosessi) -asiakasraadit ja käyttäjädemokratia (esim. sote-palveluissa) -asukasraadit (asuinalueet, kunnanosat) -osallistuva kaupunkisuunnittelu -verkon hyödyntäminen (sosiaalinen media, aloite- ja palautekanavat jne) -järjestöfoorumit -erityisryhmien vaikuttamistoimielimet (lapset ja nuoret, ikääntynyt väestö, vammaiset) 3.5. Lähivaikuttamisen ja kuntalaisosallistumisen organisointi ja resurssit Osallisuus- ja lähivaikuttamistyölle ei tällä hetkellä ole konkreettista resurssia missään selvitysalueen kunnassa. Osallisuuden kanavia on jokaisessa kunnassa, mutta niiden organisointi on hajanaista, eikä niillä ole suoria yhteyksiä kuntien hallintoon tai kunnanhallituksiin. Uutta kuntaa perustettaessa tulee ottaa huomioon se, että kuntakoon kasvaessa tarvitaan myös resursseja sekä osallisuustyön käynnistämiseksi että osallisuuden ja lähivaikuttamisen toteuttamisen vaatimiin konkreettisiin toimenpiteisiin. Huolimatta siitä, minkälaisiin osallisuusmalleihin uudessa kunnassa päädytään, tulisi tätä työtä koordinoida ja systemaattisesti toteuttaa sekä kehittää. Henkilöresurssien huomioon ottaminen on keskeistä, jotta osallisuuden ja lähivaikuttamisen kokonaisuutta pystyttäisiin hallitsemaan.